KASTE-OHJELMA 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA-HANKE 2008-2011

KASTE-OHJELMA 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA-HANKE 2008-2011 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa Hankesuunnitelma 28.8.2008 Kärkkäinen Anna Kärkkäinen Minna

Hankkeen nimi: Toteuttavat yksiköt: Hanketyyppi: TUKEVA (Hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille) Oulun seutu, Kainuun maakunta ja Oulunkaaren seutukunta Oulun seudulla hallinnointi- ja koordinointivastuu Strateginen päämäärä/kaste -ohjelma: 1) Kuntalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, 2) hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja 3) palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät. Vastuulliset johtajat: Oulun seutu/ seudun kehittämispäällikkö Claes KrÜger, Kainuun osahanke/ kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen, Oulunkaaren osahanke/ seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Osatoteuttajat ja yhteistyökumppanit: Oulun seudun kunnat: Kempele, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä, Liminka, Muhos, Haukipudas, Kiiminki, Lumijoki, Ylikiiminki ja Hailuoto. Oulun seudulta kehittämistyö poikkihallinnollista; sivistys-, nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveystoimi. Kainuun maakunta, Oulunkaaren seutukunta, Stakes, KTL, Oulun seudulla lasten ja nuorten palveluja tuottavat järjestöt/esko-hanke, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Poske ja OYS Hankekuvaus: Hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille (Tukeva) hanke on yhtenäinen pohjois-suomalainen lasten, nuorten, ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus, jossa yhteisten kehittämiskohteiden ja tavoitteiden lisäksi asetetaan aluekohtaiset tavoitteet ja sovitaan toimenpiteet huomioiden esimerkiksi alueelliset erityispiirteet, aiemmin toteutettu kehittämistyö ja palvelurakenteiden erityisyys. Käynnistämisvaiheessa hankkeessa ovat mukana Oulun seutu, Kainuun maakunta ja Oulunkaaren seutukunta. Muut alueet voivat liittyä mukaan KASTE-ohjelman periaatteiden mukaisesti. Hanke pohjautuu aiemman kehittämistyön lisäksi alueelliseen ohjelma- ja strategiatyöhön. Pohjois- Pohjanmaan maakuntahallitus hyväksyi marraskuussa 2007 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman vuosille 2007-2017. Hyvinvointiohjelman toteuttamista tukee maakunnallinen hyvinvointisopimus. Ohjelman keskeisenä päämääränä on nykyistä huomattavasti laajemman ja koordinoidumman yhteistyön aikaan saaminen eri hyvinvointitoimijoiden kesken ja näin saada parannettua eri toimenpiteiden vaikuttavuutta. Kainuun osalta maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa hyvinvoinnin kehittämisellä on keskeinen asema. Hanke muodostaa hyvinvoinninkokonaisuuden, jossa eri alueille on eri vahvuuksien mukaan määritelty osahankkeiden toteutusvastuu. Hankkeen kokonaiskoordinaatiosta ja hallinnoinnista vastaa Oulun seutu. Toteutusaika: 1.12.2008-30.11.2011 (3 vuotta) Tavoite- ja toimenpidekuvaus: 1) lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, mielenterveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen 2) kuntalaisten ja lapsiperhetoimijoiden osallisuuden vahvistaminen (yhteistyö tutkimus- ja koulutuslaitosten, järjestöjen sekä yritysten kanssa) 3) Uusi toimintatapa lapsiperheiden tuen ja palveluiden tuottamiseen. 4) ikäkausittaisten hyvinvointiarvioiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien käyttöönotto (yhteistyö Stakesin ja KTL:n kanssa) ja 5) tuottaa lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma poliittisen päätöksenteon ja johtamisen tueksi 1

Toimenpiteet: 1. a)uudistetaan ennaltaehkäisevän työn monitoimijaisia toimintatapoja ja koulutetaan henkilöstöä, b) vahvistetaan varhaista tukemista erityisesti lasten ja nuorten luonnollisissa kasvuympäristöissä, c) selkeytetään työnjakoa ja työparikäytäntöjä (myös konsultaatio) erityispalveluiden ja peruspalveluiden kesken d) Omahoitoalustan kautta terveydenedistämisen ohjeistus ja neuvonta 2. a) sähköisten palveluiden ja välineiden esim. Omahoitopalvelun laajentaminen: sähköinen hyvinvointikortti/ -profiili b) sähköinen neuvonta- ja yhteydenpitokanava (ammattilaiset, kuntalaiset). Täsmennetään ja levitetään kuntalaisten avointen kohtaamispaikkojen mallia. 3. Kehitetään ja pilotoidaan uudet monitoimijaiset toimintatavat alle kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja palveluihin. Kehitetään ja pilotoidaan soveltuvaan taiteeseen ja liikuntaan pohjautuvia hyvinvoinnin tukemisen malleja kouluikäisille lapsille, nuorille ja perheille, 4. Hyvinvointiarvioiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien kehittäminen ja testaaminen yhteistyössä tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa 5. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyöskentely osallistaen kuntalaiset ja luottamushenkilöt Tulokset: Hankkeen kehittämistyön päätuloksena kuntien palvelurakenne on uudistunut siten, että lasten ja nuorten palvelut muodostavat eheän, perinteiset sektorirajat ylittävän kokonaisuuden. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan seurata systemaattisesti mahdollistaen resurssien vaikuttavampi kohdentaminen ja ennakoiva reagointi lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen tarpeeseen. Kuntalaisilla on käytössä avoimia, vertaistuen mahdollistavia kohtaamispaikkoja, esim. asukastuvat. Yhteistyössä yritysten, KTL:n ja Stakesin kanssa on kehitetty ja otettu käyttöön sähköisiä välineitä esim. hyvinvointikortti. Hankkeen oletettuja vaikutuksia ovat raskaampien hoitomuotojen suhteellisen osuuden kääntyminen laskuun; kiireelliset sijoitukset sekä lasten ja nuorten hoitopäivät psykiatrisessa osastohoidossa vähenevät. Peruspalvelut vahvistuvat ja niiden sekä erityispalveluiden välinen työnjako selkiytyy; asiakkaiden tuen tarpeisiin voidaan vastata nykyistä aikaisemmin ja vaikuttavammalla tavalla. Asiakastyytyväisyys kasvaa. Rahoitus: 2008 2009 2010 2011 Yhteensä STM 75% 26 963 786 430 860 179 786 428 2 460 000 Kuntaosuudet yht 25 %, josta 8 988 262 143 286 726 262 143 820 000 Kainuu 3 843 95 577 118 855 105 196 323 471 Oulunkaari 201 16 618 17 085 16 042 49 945 Oulun seutu 4 944 149 949 150 786 140 904 446 584 Yhteensä 35 951 1 048 574 1 146 906 1 048 570 3 280 000 Kuntarahoituksen laskentaperusteena on käytetty asukaslukumäärää koordinaatiohankkeen osalta. Kukin vastuu toimija vastaa omien osahankkeidensa volyymin mukaisesti kuntarahoituksesta. Oulun seudun, Kainuun maakunnan ja Oulunkaaren osahankkeiden tiivistelmät liitteenä. 2

SISÄLLYS 1. HANKKEEN TAUSTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1.1 Kansalliset linjaukset 5 1.2 Hyvinvointitutkimus ja kansallinen kehittäminen kehittämistyön taustalla 5 1.3 Alueellinen strategia- ja ohjelmatyö 6 1.4 Pohjois-suomalaisten hyvinvointi tilastojen valossa 6 1.5 Kunnallisten palvelujärjestelmien muutos 8 1.6 Alueilla toteutettu aiempi ja meneillään oleva kehittämistyö 9 1.7 Hankkeen valmistelu- ja käsittelyprosessi 10 2. HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA ODOTETTAVISSA OLEVAT VAIKUTUKSET 11 2.1 Keskeiset toimenpiteet: 11 2.2 Toimenpiteet työntekijä-, palveluprosessi- ja rakennetasoilla 13 3. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN, VAIHEISTUS JA TEHTÄVÄT 15 3.1 Hankkeen kehittämistoimenpiteet 15 3.2 Hankkeen vaiheistus ja tehtävät 15 3.3 Hankkeen toimeenpanossa hyödynnettävät hyvät käytännöt 16 4. HANKKEEN OSAPUOLET JA YHTEISTYÖTAHOT 17 5. JUURRUTTAMINEN JA KÄYTÄNTÖJEN VAKIINNUTTAMINEN 18 6. HANKKEEN AIKATAULU JA RESURSSIT 19 7. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA 19 8. HANKKEEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ 20 9. SEURANTA, ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 20 10. HANKKEESSA MUKANA OLEVAT ASIANTUNTIJAT 21 11. HANKETTA VALMISTELEVIEN HENKILÖIDEN NIMET JA YHTEYSTIEDOT 22 LIITTEET: Liite 1. Kainuun perhepalveluiden prosessiorganisaatio Liite 2. Hankekukka Kainuun hankkeista Liite 3. Tukeva-hankkeen toimenpiteet Liite 4. Kainuun maakunnan osahankkeen tiivistelmä Liite 5. Oulunkaaren osahankkeen tiivistelmä Liite 6. Oulun seudun osahankkeen tiivistelmä 3

1. HANKKEEN TAUSTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille (Tukeva) hanke on yhtenäinen pohjois-suomalainen lasten, nuorten, ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus, jossa yhteisten kehittämiskohteiden ja tavoitteiden lisäksi asetetaan aluekohtaiset tavoitteet ja sovitaan toimenpiteet huomioiden esimerkiksi alueelliset erityispiirteet, aiemmin toteutettu kehittämistyö ja palvelurakenteiden erityisyys. Käynnistämisvaiheessa hankkeessa ovat mukana Oulun seutu, Kainuun maakunta-kuntayhtymä ja Oulunkaaren seutukunta, ja muilla alueilla on mahdollisuus liittyä hankkeeseen ministeriön määrittelemillä tavoilla. Pohjois-Pohjanmaalla asuu n. 382 000 asukasta. Väestö keskittyy Oulun seudulle, jossa asuu jo runsaat 210 000 asukasta. Maakunnan väkiluvun kasvu perustuukin Oulun seudun suhteellisesti maan korkeimpaan syntyvyyteen ja muuttoliikkeeseen. Myös Ylivieskan seutukunnan väestömäärä on kasvussa. Tilastokeskus ennustaa väestön kasvavan myös tulevaisuudessa aina vuoteen 2025 saakka kasvun keskittyessä Oulun seudulle. 1 Väestön ikärakenteessa lasten osuus on maan keskiarvoa suurempi. Lapsia on viidennes väestöstä, ja lasten osuus säilyy nykytasolla myös tulevaisuudessa maan yleisestä kehityksestä poiketen. Oulunkaaren seutukunnan (Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala) väestöpohja on n. 27 000 asukasta. Kunnat ovat maaseutumaisia, harvaan asuttuja ja etäisyydet ovat pitkiä. Kunnissa Iin kuntaa lukuun ottamatta väestö on ikääntyvää ja vähenevää. Kainuu sisältää yhdeksän kuntaa; Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala. Vaalan kunta kuuluu myös Oulunkaaren seutukuntaan, jonka kautta kunta on mukana Tukeva-hankkeessa. Kainuun väestöpohja on n. 80 000 asukasta. Myös Kainuun alueen erityispiirteitä ovat pitkät välimatkat, harva asutus sekä ikääntyvä väestö. Lasten terveydentilan osalta Kainuu näyttäytyy muuta maata synkempänä useiden sairaustilastojen valossa. Mm. Kelan vammaisetuustilaston 2008 mukaan lapsen hoitotuen saajista 21,9%:lla oli Kainuussa diagnoosina mielenterveys- ja käyttäytymisen häiriöt, kun koko maassa ko. osuus oli 14,1%. Toimintaympäristönä Kainuu poikkeaa muusta valtakunnasta. Kainuussa käynnistyi Kainuun hallintokokeilu 2 vuonna 2005 jatkuen vuoteen 2012 saakka. Maakunta -kuntayhtymä huolehtii maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollosta ja toisen asteen koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kuuluvat maakunnan toimialaan. Lisäksi maakunta mm. edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Kainuun maakunta-kuntayhtymän vastuulla on kahdeksan kunnan alueella järjestettävät erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017. 2 Laki Kainuun hallintokokeilusta 9.5.2003/343 ja laki hallintokokeilun muuttamisesta 2.4.2004/219 4

Kuvio: Maakuntien väestö ikäryhmittäin 2007 30 25 20 15 10 0-18 -v, % väestöstä 0-6 -v, % väestöstä 65 täyt., % väestöstä 75 täyt., % väestöstä 85 täyt., % väestöstä 5 0 0-18 -v, % väestöstä 0-6 -v, % väestöstä 65 täyt., % väestöstä 75 täyt., % väestöstä 85 täyt., % väestöstä Kainuu Keski- Pohjan maa Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Lappi Pohjoi s- Pohjan Koko maa 20,7 24,6 21,6 26,3 21,9 6,4 8,6 6,8 9,8 7,6 20,1 17,1 18 13,9 16,5 9,5 8,2 8,1 6,3 7,8 1,9 2 1,7 1,4 1,9 1.1 Kansalliset linjaukset Tukeva-hankkeessa huomioidaan myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä ohjaavista, kansallisista Vanhasen II hallituksen poikkihallinnollisista politiikkaohjelmista erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä terveydenedistämisen politiikkaohjelmat. Tukeva-hankkeen kannalta politiikkaohjelmien keskeisiä elementtejä ovat ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen painopisteet, lasten ja nuorten osallistumisen lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen sekä hyvinvointiseurannan kehittäminen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelmassa (Kaste 2008-2011), jonka tavoitteenasetteluun Tukeva-hanke perustuu, tavoitellaan syrjäytymisen vähentämistä ja kuntalaisten osallisuuden lisäämistä, väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä terveyserojen kaventamista. Lisäksi Kaste-ohjelmassa tavoitellaan palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantumista ja alueellisten erojen vähentymistä, joihin tavoitteisiin myös Tukeva-hankkeen avulla pyritään vastaamaan. Kaste-ohjeman lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden uudistamiseen tähtäävässä Remontti-ohjelmassa keskeisenä ajatuksena on lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen ensisijaisesti heidän omissa kasvu- ja kehitysympäristöissään sen sijaan, että heidät erotettaisi luonnollisista ihmissuhteista ja arjen toimista. Palvelujärjestelmiä muokataan tukemaan lasten ja nuorten terveyttä sekä ehkäisemään ongelmia ja häiriöitä. 1.2 Hyvinvointitutkimus ja kansallinen kehittäminen kehittämistyön taustalla Kansallisessa PERHE-hankkeessa 2005-2007 3 on julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyönä aloitettu palvelurakenteiden uudistamista kehittämällä monitoimijaista perhekeskustoimintaa, jossa keskeisiä elementtejä ovat vertaistoiminnan ja yhteisöllisyyden edistäminen sekä hyvinvoinnin ja varhaisen tuen rakenteet ja mallit, esim. neuvolan perhevalmennus ja vanhempainryhmät. Tulevaisuuden haasteeksi hankkeessa on nähty monitoimijaisen työskentelyn johtaminen ja palveluiden kehittäminen elämänkulun siirtymävaiheisiin. Lastensuojelussa asiakkaaksi päätyvien perheiden tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja moninaistuneet. Perheiden tilanteessa saattaa tiivistyä kriittisiä yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä tekijöitä toimeentulosta minäkuvaan, ihmissuhteista lukutaitoon ja terveydestä ruokaan ja vaatteisiin. 4 Lastensuojelutarpeen taustalla on laajasti lasten ja nuorten hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. 3 Viitala, Kekkonen & Paavola 2008 4 Bardy (2004) 5

Nykyisin lapsi- ja perhepalvelut koetaan pirstaleisina, sektorirajat tiukkoina ja perheiden ongelmat entistä monimutkaisimpina, mikä puolestaan näkyy työntekijöiden kokemana osaamisen ja työssä jaksamisen puutteena. 5 Lastensuojelun asiakastilanteet ovat monimutkaistuneet ja asiakkailla on monia ongelmia. Pohjois- Suomessa avohuollon sosiaalityöntekijöille tehdyssä kyselyssä 6 ilmenee, että lastensuojeluasiakkuuden taustalla vanhempien päihteiden käyttö on merkittävä tekijä perheiden vaikeuksissa. Päihteiden käytön rinnalla myös vanhempien mielenterveysongelmat ja jaksamattomuus, kasvatusvaikeudet ja perheiden taloudelliset ongelmat ovat lisänneet lastensuojelullisen tuen tarvetta. Myös lasten koulunkäyntivaikeudet, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja näköalattomuus näkyvät asiakkuuksien taustalla. 1.3 Alueellinen strategia- ja ohjelmatyö Hanke pohjautuu osaltaan alueelliseen ohjelma- ja strategiatyöhön. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus hyväksyi marraskuussa 2007 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman vuosille 2007-2017. Hyvinvointiohjelman toteuttamista tukee maakunnallinen hyvinvointisopimus. Ohjelman keskeisenä päämääränä on nykyistä huomattavasti laajemman ja koordinoidumman yhteistyön aikaan saaminen eri hyvinvointitoimijoiden kesken ja näin saada parannettua eri toimenpiteiden vaikuttavuutta. Ohjelmassa määritellään myös maakunnan kärkihankkeet, joiden avulla hyvinvointiohjelmaa toteutetaan. Mm. nuorten elämänhallinnan edistäminen ja hyvinvointiarviojärjestelmän käyttöönotto on yksi kärkihankkeista. Kainuun osalta maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa hyvinvoinnin kehittämisellä on keskeinen asema. Kainuun malli on mahdollistanut maakuntasuunnitelman ja ohjelman sekä sosiaalijaterveystoimialan toimintasuunnitelman avulla resurssien yhteenkokoamisen ja edesauttanut eri toimijoiden sitoutumista maakunnallisiin tavoitteisiin. Toimialakohtaisista strategisista suunnitelmista Kainuun perhepalvelujen tulosalueen visiona vuoteen 2015 on, että Kainuu tunnetaan perhe- ja lapsiystävällisenä maakuntana. Arvoissa ja toimintaperiaatteissa korostuu perhekeskeisyys, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työote ja moniammatillinen yhteistyö. Perhepalvelujen vastuualueella on panostettu ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen ja perheiden ja yksilöiden välisten terveyden ja hyvinvoinnin erojen kaventamiseen. Haasteena on siirtyä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Tärkeäksi on nähty mahdollisimman varhainen perheiden tukeminen jo perhesuunnittelusta lähtien. Tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden osaamista, joka voimaannuttaa perheitä. 1.4 Pohjois-suomalaisten hyvinvointi tilastojen valossa Pohjois-suomalaisten hyvinvointia tarkastellaan seuraavassa koulutustason, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuuden ja työttömyysasteen sekä lastensuojelun asiakasmäärien ja kodin ulkopuolisten sijoitusten valossa. Koulutustaso on Pohjois-Pohjanmaalla keskimääräistä korkeampi, sillä keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on suhteellisen korkea. Perusasteelta hakeudutaan ja päästään jatkokoulutukseen kuitenkin hieman keskimääräistä vähemmän. Myös Kainuussa ja Lapissa koulutuksen ulkopuolelle jäävien 17-24 -vuotiaiden osuus ikäluokista on koko maan keskiarvoa pienempi, mutta kuitenkin koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on n. 9%. Vuosien 2004-2005 aikana koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Pohjois-Suomessa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Suomen maakunnista koulutuksen ulkopuolelle jääviä oli suhteellisesti eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Sijoittuminen työelämään koulutuksen jälkeen on Pohjois- Pohjanmaalla keskimääräistä heikompaa. Työttömyysaste on koko Pohjois-Suomessa Keski- Pohjanmaata lukuun ottamatta suhteellisen korkea, ja esim. Pohjois-Pohjanmaalla se on viime vuosina 5 Viitala, Kekkonen & Paavola 2008 6 Helavirta & Suorsa (2000) 6

laskenut useimpia muita maakuntia hitaammin. Erityisesti nuorten osuus työttömistä on poikkeuksellisen suuri. Kainuussa pitkäaikais- ja toistuvasti työttömien osuus on erityisen korkea. Kuvio: Maakuntien työttömät, nuorisotyöttömät ja pitkäaikaistyöttömät 2006 30 25 20 15 10 5 Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta p.a.työttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta 0 Nuorisotyöttö mät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta p.a.työttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta Kainu u Keski- Pohja Lappi nmaa Pohjo Koko ismaa Pohja 21,1 11,1 20,5 15,6 10,8 21,5 23,8 20,3 22 26 16,5 9,2 15,5 11,4 9,7 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä on lisääntynyt voimakkaasti maassamme 1990-luvun alusta alkaen. Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2005 lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli noin 60 000 lasta eli 5,4 % 0-17-vuotiaista. Sijoitettuja lapsia 0-17-vuotiaista oli 1,1 %. Oulun seudulla ja Kainuussa kunnissa avohuollon lastensuojeluasiakaslasten suhteellinen osuus alle 17-vuotiaista lapsista vaihtelee kunnittain 0,5 6,5 % välillä. Huostassa olevien lasten osuus alle 17-vuotiaista lapsista on Oulun seudun kunnissa 0,3 1,8 % välillä. 7 Lastensuojeluasiakkuuksien määrään on vaikuttanut lisäävästi mm. yhteiskunnan rakennemuutos, jonka myötä muuttoliike kaupunkeihin on kasvanut, ja samalla omat sukulais- ja muut tukiverkostot ovat hajonneet. 8 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden suhteellinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on vuosina 2004-2006 ollut koko Pohjois-Suomessa pienempi kuin maassa keskimäärin. Vähiten kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on ollut Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla kun taas Lapin alueella sijoitettujen osuus on lähes maan keskiarvoa vastaava. Pohjois-Pohjanmaalla sijoitettujen lasten osuus on hiukan pienempi kuin Lapissa. Oulun kaupungin kiireelliset huostaanotot (ei sisällä sosiaalipäivystyksen tekemiä sijoituksia) ovat kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 2002 määrä oli 52, kun se joulukuussa 2007 oli 100. Kuvio: Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,5 1 0,5 0 Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Koko maa 2004 0,8 0,7 1 0,9 1,1 2005 0,7 0,8 1 1 1,1 2006 0,9 0,8 1,1 0,9 1,2 2004 2005 2006 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 7 Stakesin lastensuojelun avohuollon tilastot 8 Titus-väliraportti sosiaalityö 7

1.5 Kunnallisten palvelujärjestelmien muutos Kainuun mallissa Kainuun maakunta kuntayhtymä vastaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palveluiden tuottamisesta varhaiskasvatusta lukuun ottamatta kaikkien kahdeksan kunnan alueella. Palvelut järjestetään kuudella tulosalueella, joista lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita koskevat erityisesti perhepalvelujen, terveyden- ja sairaudenhoitopalvelujen ja sairaanhoitopalvelujen tulosalueet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamistapoja sekä toimintamalleja (esim. toimintaohjeet, prosessit) on yhdenmukaistettu kaikkien kuntien ja toimipisteiden osalta. Perhepalvelujen tulosalue 9 jakaantuu neljään vastuualueeseen; Lapsiperheiden terveydenhoitopalvelut, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Aikuisten sosiaalipalvelut ja Vammaispalvelut. Vastuualueet on rakennettu ydinprosessien mukaisesti prosessiorganisaatioksi. (LIITE 1). Oulun ja Oulunkaaren seutukunnissa on meneillään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen 10 järjestämistä koskevat yhteistoiminta-alueselvitykset, jonka aikana sovitaan millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään Paras-lainsäädännön edellyttämällä 20 000 asukkaan väestöpohjalla ja miten yhteistoiminta-alueet muodostuvat seuduille. Tukeva liittää lasten- ja nuorten palvelujen rakenteellisen kehittämisen osaksi Paras hanketta. Oulun seudun selvitystyössä on mukana Oulun seudun kuntien lisäksi Yli-Iin kunta. Oulun seudulla yhteistoiminta-alueen hallintomalliksi on tulossa isäntäkuntamalli, ja isäntäkunnaksi Oulun kaupunki. Kunnat tekevät päätökset yhteistoiminta-alueen muodostamisesta maaliskuun loppuun 2009 mennessä. Yhteistoiminta-alueen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. Oulunkaaren alueella suunniteltu yhteistoiminta-alueen organisointi perustuu järjestämiskeskukseen, jonka tehtäviä tulee hoitamaan Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä. Molempien seutujen alueella palveluiden tilaaminen erotetaan palvelutuotannon tehtävistä. Oulun seudulla myös sivistystoimessa (perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto) tehdään tiivistä seutuyhteistyötä. Esimerkiksi seutulukiota ja erityisopetusta kehitetään yhteistyössä. Kainuun sosiaali- ja terveyspalvelut on organisoitu elämänkaarta mukaillen sektorirajat rikkoen. Oulun seudun kunnissa valmistellaan kuntien palveluorganisaatioita perinteiset sektorirajat rikkoviin prosesseihin perustuen. Oulun seudun kunnissa organisaatiouudistukset ovat eri vaiheissa. Esimerkiksi Oulun kaupungissa kaupunginhallitus on valmistellut ja linjannut muutosta valmistelutyön jatkuessa edelleen. Myös Oulun seudun yhteistoiminta-alueen valmisteluissa palvelujärjestelmän organisointia on suunniteltu prosessiajatteluun perustuen. Kainuun perhepalveluissa keskeinen toimintamalli ovat perhekeskukset, jotka eivät ole hallinnollisia tulosyksiköitä vaan verkostomainen yhteistyörakenne. Tavoitteena on kolmannen sektorin, seurakunnan ja muiden toimijoiden liittyminen yhteistyöhön perheiden tukemiseksi suunnitelmallisesti ja sopimuksellisesti. Kainuun mallista johtuen haasteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen saumaton nivoutuminen yhteiseen tekemiseen, koska ne ovat Kainuun peruskuntien järjestämisvastuulla. Seudulliset tiiminjohtajat ovat keskeisiä perhekeskustoiminnan koordinoijia, ja he vastaavat mm. yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Perhekeskustoiminnan kehittäminen on aloitettu Kainuussa Perhekeskushankkeen toimesta vuonna 2006. 11 Perhepalveluiden alueella toimii mm. maakunnallinen perhekeskustyöryhmä sekä alueellisia perhepalveluverkostoja. Lisäksi toimii lukuisia monitoimijaisia yhteistyöryhmiä toimintayksiköissä. Maakunnallinen perhekeskustyöryhmä koordinoi ja kokoaa organisaation erityis- ja perustason lapsiperhetyöntekijät. 9 Lapsiperheiden terveyspalveluiden vastuualueelle kuuluu lasten somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito, nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito, perheneuvola neuvolatoiminta ja koulu- ja opiskelijaterveydenhoito sekä äitiys- ja naistentautien erikoissairaanhoito. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vastuualueeseen kuuluu lastensuojelun, elatusturvan, lastensuojelun laitoshoitoyksikön sekä perhetyön palvelut. Vammaispalveluihin kuuluu sekä vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä kehitysvammahuollon palvelut. Aikuisten sosiaalipalveluihin kuuluu aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta sekä työvoiman palvelukeskuksen palvelut. 10 Päivähoidon asema palvelujärjestelmässä on Oulun ja Oulunkaaren seuduilla vielä avoin, koska päivähoitoa järjestetään sekä sosiaali- ja terveystoimen että sivistystoimen palveluna. Esim. Oulunkaaren alueella päivähoito näyttää jäävän peruskuntien hoidettavaksi ja siten yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle. 11 www.kainuu.fi/index.php?mid=4_387_510&la=fi 8

1.6 Alueilla toteutettu aiempi ja meneillään oleva kehittämistyö Oulun seudulla toteutettiin 1.6.- 23.11.2007 laaja Stakesin ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) toteuttama hyvinvoinnin kehittämistoiminnan esiselvitys 12, jonka tarkoituksena oli selvittää seudun hyvinvointipoliittista ohjelmatyöskentelyä, kuulla kuntien tarpeita ja odotuksia tapaamalla kuntien edustajia sekä kartoittaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevaa hanke- ja tutkimustoimintaa seudulla. Esiselvityksessä määriteltiin toimenpide-esityksiä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Näiden esitysten perusteella seudulle on muodostettu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin hankeklusteri, jossa esimerkiksi oppilashuollon ja nuorten palveluiden alueella toimii useita hankkeita. Tukeva-hanke on merkittävä osa hankekokonaisuutta lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelurakenteen ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien osalta. Pohjois-Suomessa toimii useita sosiaalialan kehittämisyksiköitä. Oulun seudulla toimivat lastensuojelun, varhaiskasvatuksen 13, päihdetyön ja vammaispalveluiden kehittämisyksiköt, jotka omilla substanssialueillaan huolehtivat mm. työntekijöiden osaamisen vahvistamisesta. Lastensuojelun kehittämisyksikössä nähdään tärkeäksi tulevaisuuden haasteeksi lastensuojelun yhteistyö ja yhteiset rajapinnat muiden palveluiden kanssa. Päihdetyön kehittämisyksikön painopisteenä on päihteitä käyttävien äitien palveluiden kehittäminen (esim. ryhmämuotoiset palvelut) ja päihdeongelman tunnistamisen edistäminen. Vammaispalveluiden kehittämisyksikössä yhtenä kehittämiskohteena on erityisosaamisen jalkauttaminen peruspalveluihin. Kehittämisyksiköiden kanssa tehdään Tukeva-hankkeessa tiivistä yhteistyötä ja hyödynnetään yksiköiden kehittäjätyöntekijöiden osaamista. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen kehittämishankkeet on koottu yhdelle vastuualueelle. Vastuualueelle organisoidaan sosiaalialan kehittämisyksikköä, joka myöhemmin laajennetaan myös terveydenhuoltoa koskevaksi. Yksikön toiminta tulee mahdollistamaan henkilöstön osaamisen vahvistamisen sekä palvelujen kehittämisen ns. kehittäjätyöntekijämallilla, jossa asiakastyötä tekevät ammattilaiset tekevät kehittämis- tai tutkimustyötä. Kainuussa Tukeva hankkeen taustalla on useilla eri hankkeilla tehty kehittämistyö (LIITE 2) mm. perhekeskukset Kainuuseen hanke vuosina 2006-2008. Lisäksi Kainuun alueella toimii lukuisia muita varhaiskasvatuksen, sivistystoimen, kulttuurialan ja järjestöjen hankkeita. Nämä osaltaan tukevat ongelmien ennaltaehkäisyä, yhteisöllisyyden vahvistamista ja osallisuuden tukemista Kainuussa. Myös Oulun seudulla on toteutettu lukuisia substanssikohtaisia hankkeita esim. lastensuojelussa ja päihdetyössä. Lastensuojeluun kiinnittyvää kehittämistoimintaa on toteutettu sekä järjestöjen että kuntien toimesta. Vuonna 2000 tehdyn selvityksen 14 mukaan 63 %:ssa Oulun läänin kunnista oli käynnissä lastensuojelutyöhön liittyviä kehittämishankkeita. Suurin osa hankkeista oli kunnan sisäistä kehittämistoimintaa, joissa muun muassa eri tahojen yhteistyötä kehittämällä ja tehostamalla pyrittiin lastensuojelutyötä vahvistamaan. Ongelmana nähtiin kehittämistoiminnan pirstaleisuus ja tulosten laajemman hyödyntämisen vähäisyys. Oulussa on toteutettu Tejo-Oulu-hanke (2005-2007), jossa kehitettiin yli hallinnonalojen ulottuvia hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen johtamiskäytäntöjä ja toimintamalleja. Hanke tuotti välineitä hyvinvointistrategiseen johtamiseen sekä strategioiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin (hyvinvointibarometri). Hankkeen tuloksena kehittyivät myös poikkihallinnolliset toimintatavat (mm. Terve, tulevaisuus!) ja yhteistyö sekä strategioiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin väliset yhteydet tiivistyivät. Terveyden edistämisen näkökulma on juurtunut kaikkien hallintokuntien työhön ja vastuut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisesta sopimisen tärkeys on tunnistettu. 12 Savela, Rimpelä & Manssila 2008 13 Varhaiskasvatuksen ja vammaispalveluiden kehittämisyksiköiden toiminta-alue ulottuu myös laajemmin Pohjois- Pohjanmaalle 14 Helavirta & Suorsa (2000) 9

Oulun alueella on käynnistymässä useiden järjestöjen yhteistyönä suunnittelema Esko ehkäisevän työn kärkihanke 15, jonka tavoitteena on kehittää tilaaja-tuottaja malliin soveltuvia uusia ehkäisevän työn palvelukonsepteja sekä järjestöjen ja kuntien yhteisiä ehkäisevän työn toiminta- ja organisointimalleja. Hankkeessa kehitetään erityisesti sellaisia kunta-järjestö yhteistyön toimintatapoja, jotka ovat siirrettävissä muidenkin kuntien alueille. Esko-hankkeen lasten ja nuorten palveluja koskeva osio, Voimaperhehanke, sisältää mm. vertaisryhmä- ja tukihenkilötoiminnan kehittämisen. Myös Oulun kaupunki (sosiaali- ja terveystoimi sekä nuorisotoimi) on hankkeessa toimijana. Oulunkaaren kunnissa on tehty usean vuoden ajan suunnitelmallisesti kuntien yhteistä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyötä. Useiden hankkeiden avulla on kehitetty verkostoituneen terveydenhuollon toimintamalli, jossa pyritään perusterveydenhuollon vahvistamiseen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parempaan yhteensovittamiseen yhteistyötä, työnjakoa, teknologiaa ja osaamista parantamalla. Myös sosiaalipalveluiden kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistyön suunnittelua on toteutettu samoin verkostoitumisen periaattein. Teknologian käyttöönotossa pisimmälle on mallinnettu ja rakennettu videopuhelinten avulla tapahtuvat lääkärin vastaanottopalvelut, konsultointi, koulutus ja kokousmahdollisuudet. Kehittämistyön aikana Oulunkaaren alueelle on syntyneet kuntastrategiat, seudullinen palvelustrategia ja seudullinen hyvinvointistrategia, kuntaliitosselvitykset ja palvelujen järjestämissuunnitelmat. Oulun läänin alueella on vuosien 1997-2000 aikana toteutettu Psyykkisten häiriöiden ehkäisy neuvolassa -varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lastenneuvolatyössä projekti 16, jossa tavoitteena oli kehittää uusia toimintamalleja neuvolaan psyykkisen terveyden edistämiseksi ja mielenterveysongelmien vähentämiseksi. Projekti lisäsi kuntien työntekijöiden perusvalmiuksia lasten ja nuorten mielenterveysasioissa sekä antoi uudenlaisia valmiuksia ja keinoja rakentaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia omassa toimintaympäristössä. Kainuun kokemusten mukaan terveydenhoitajat saivat valmiuksia havainnoida ja tunnistaa lapsen kehityksen häiriöitä sekä varhaisen vuorovaikutuksen prosessia, mutta hankkeessa käynnistynyt prosessi ei ole jatkunut kaikin osin eikä terveydenhoitajilla ole ollut käytössään välineitä puuttua havaittuihin tuen tarpeisiin. Tukeva-hankkeessa jatketaan käynnistynyttä kehittämistyötä. 1.7 Hankkeen valmistelu- ja käsittelyprosessi Tukeva-hanke on osa Pohjois-Suomen Kaste-kehittämisohjelmaa, ja se on hyväksytty Pohjois-Suomen aluejohtoryhmässä yhdeksi esitettäväksi hankkeeksi vuodelle 2008. Tukeva-hanketta on valmisteltu keväästä 2008 lähtien alueellisesti ja alueiden välisenä yhteistyönä. Oulun seudun osalta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyvän kehittämishankkeen valmistelu käynnistyi Oulunsalon ja Kempeleen kuntien hankeaihioiden pohjalta, ja asiaa on käsitelty ensimmäisen kerran 10.10.2006 seudun sosiaali- ja terveysjohtajien ja johtavien lääkäreiden (hyve-tiimin) ja sivistystiimin kokouksessa 23.1.2007. Oulun seudun seutuhallitus päätti 23.3.2007 käynnistää esiselvityksen Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Oulun seudulla. Varsinainen valmistelu on käynnistynyt em. esiselvityksen 17 myötä osana laajempaa hankeklusteria. Kainuun hankeidea lähti liikkeelle lasten psykiatrisen erikoissairaanhoidon tulosyksiköstä; miten parhaiten tuettaisiin mahdollisimman varhain perheitä, joilla on monenlaisia ongelmia. Pitkittyneet asiakkuudet avohuollossa näkyivät mm. lastenpsykiatrisen lähetteiden suuressa määrässä. Lisäksi hankeideaa työstettiin perhekeskushankkeen yhteydessä ja työryhmissä. Keskustelu laajeni organisaation sisällä ja eri toimijoiden välille, johtaen 22.5.2008 yhteiseen hankesuunnittelupäivään Kainuussa. Edustettuina olivat tahot erikoissairaanhoidosta, sosiaalihuollosta, perusterveydenhuollosta ja varhaiskasvatuksesta. Hankkeen ideapaperi vietiin Pohjois-Suomen aluejohtoryhmään, missä hankeaihio otettiin eteenpäin vietävien hankkeiden joukkoon. 15 Esko-hankkeen Voimaperhe-osiossa mukana olevat järjestöt: Oulun ensi- ja turvakoti ry, Oulun seudun Setlementti ry, Pohjois-Pohjanmaan piirin Martat, Nuorten Ystävät ry, terveys ry, Auta Lasta ry, Vihannin SOS-lapsikylä, Hyvän mielen talo ry, Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto sekä Oulun 4H-piiri ry 16 Kurki, Koivuniemi-Iliev & Tuulos 2000 17 Savela, Rimpelä & Manssila 2008 10

Yhteistyöneuvottelut Kainuun ja Oulun seudun kesken käynnistettiin kesäkuussa 2008, minkä jälkeen yhteistä valmistelua on jatkettu tiiviisti. Elokuussa 2008 myös Oulunkaaren seutukunta liittyi hankkeeseen. 15.5.2008 käsittely Pohjois-Suomen aluejohtoryhmässä 28.5.2008 hankeaihio lähetetty ministeriöön 14.8.2008 hanke Pohjois-Suomen aluejohtoryhmässä 15.8.2008 1. suunnittelukokous Kainuun, Oulun seudun ja Oulunkaaren kanssa 22.8.2008 2. suunnittelu- ja yhteistyökokous Kainuun maakunnan, Oulun ja Oulunkaaren seutujen ja Keski-Pohjanmaan alueen kuntien, OYS:n, Stakesin ja KTL:n kanssa 28.8.2008 ohjausryhmä/ Oulun seutu 28.8.2008 Oulun seudun seutuhallitus 17.9.2008 Kainuun maakunnallinen sosiaali- ja terveyslautakunta 19.9.2008 Oulunkaaren seutuhallitus Oulun seudun kuntien (mm. sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimi) kuulemiset 18.6. -20.8. 2008 2. HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA ODOTETTAVISSA OLEVAT VAIKUTUKSET Hankkeen tavoitteena on 1) lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, mielenterveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen 2) kuntalaisten ja lapsiperhetoimijoiden osallisuuden vahvistaminen (yhteistyö tutkimus- ja koulutuslaitosten, järjestöjen sekä yritysten kanssa) 3) uusi toimintatapa lapsiperheiden tuen ja palveluiden tuottamiseen 4) ikäkausittaisten hyvinvointiarvioiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien käyttöönotto (yhteistyö Stakesin ja KTL:n kanssa) ja 5) lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma poliittisen päätöksenteon ja johtamisen tueksi 2.1 Keskeiset toimenpiteet: 1) kehittää ja pilotoida uusi, monitoimijainen toimintatapa alle kouluikäisten lasten (myös perheen perustamista suunnittelevat ja lasta odottavat vanhemmat) ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi 2) kehittää ja pilotoida uusi, monitoimijainen toimintatapa nuorten (13-18/21 -vuotiaat) hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi, 3) kehittää ja pilotoida soveltuvan taiteen taiteeseen pohjautuvia hyvinvoinnin tukemisen malleja kouluikäisille lapsille, nuorille ja perheille 4) kehittää ja testata ikäkausittaiset hyvinvointiarviot ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmä (yhteistyö KTL:n ja Stakesin kanssa) sekä 5) tuottaa lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma siten, että siinä kuvataan kehitettävät toimintatavat ja palveluprosessit poliittisen päätöksenteon ja johtamisen tueksi huomioiden hyvinvoinnin seurannan indikaattorit ja seurantatieto palvelurakenteen suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa. Hankkeen aikana pilotoidut ja arvioidut uudet toimintatavat otetaan pysyvästi käyttöön ja laajennetaan koskemaan myös muiden ikäryhmien palveluita. Toimintatapoja kehitettäessä huomioidaan myös sähköisten palveluiden mahdollisuudet erityisesti kuntalaisten oman osallisuuden näkökulmasta. 11

Tavoite Toimenpide Tulos/ vaikutus Mittarit 1) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, mielenterveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen 2) Kuntalaisten ja lapsiperhetoimijoiden osallisuuden vahvistaminen (yhteistyö tutkimus- ja koulutuslaitosten, järjestöjen sekä yritysten kanssa) 3) Uusi toimintatapa lapsiperheiden tuen ja palveluiden tuottamiseksi 4) Ottaa käyttöön ikäkausittaiset hyvinvointiarviot ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmät yhteistyössä KTL:n ja Stakesin kanssa 5) Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma poliittisen päätöksenteon ja johtamisen tueksi Uudistetaan ennaltaehkäisevän työn monitoimijaisia toimintatapoja ja koulutetaan henkilöstöä Vahvistetaan varhaista tukemista erityisesti lasten ja nuorten luonnollisissa kasvuympäristöissä Selkeytetään työnjakoa ja työparikäytäntöjä (myös konsultaatio) erityispalveluiden ja peruspalveluiden kesken Omahoitoalustan kautta hyvinvoinnin edistämisen ohjeistus ja neuvonta (Oulun seutu) Sähköisten palveluiden tarpeiden määrittely ja välineiden esim. Omahoitopalvelun laajentaminen: sähköinen hyvinvointikortti/ -profiili Sähköinen neuvonta- ja yhteydenpitokanava (ammattilaiset, kuntalaiset) Täsmennetään ja levitetään kuntalaisten avointen kohtaamispaikkojen mallia Kehitetään ja pilotoidaan uudet monitoimijaiset toimintatavat alle kouluikäisten lasten sekä nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja palveluihin Kehitetään ja pilotoidaan soveltuvaan taiteeseen ja liikuntaan pohjautuvia hyvinvoinnin tukemisen malleja lapsille, nuorille ja perheille Hyvinvointiarvioiden ja seurantajärjestelmien kokoaminen alueiden tarpeisiin ja testaaminen yhteistyössä tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyöskentely osallistaen kuntalaiset ja luottamushenkilöt Palveluiden järjestämisen painopiste siirtyy peruspalveluihin ja palvelujärjestelmä toimii sujuvasti: tuki kohdentuu oikein ja oikea-aikaisesti Työntekijöiden osaaminen ja työhyvinvointi lisääntyy Lapsiperheiden koettu hyvinvointi lisääntyy Kuntalaiset ja ammattilaiset ovat käyttöönottaneet sähköiset palvelut ja välineet, jolloin asukkaat voivat paremmin ottaa itse vastuuta hyvinvoinnistaan (vetovastuu Oulunseutu) Kuntalaisilla on käytössä avoimia, vertaistuen mahdollistavia kohtaamispaikkoja esim. asukastuvat, joissa kuntalaiset voivat osallistua järjestöjen kanssa hyvinvointia tukevien palveluiden suunnitteluun Peruspalvelut vahvistuvat ja niiden sekä erityispalveluiden välinen suhde selkiytyy: asiakkaiden tuen tarpeisiin voidaan vastata nykyistä aikaisemmin ja vaikuttavammalla tavalla * Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän suhteellinen osuus kääntyy laskuun * Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin * Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18-24 vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu * Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluiden paranee Hyvinvoinnin edistämisen resurssit ja toimenpiteet voidaan kohdentaa aiempaa tarkemmin seurantatiedon perusteella Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä tuetaan suunnitelmallisesti kaikilla toimija- ja päätöksentekotasoilla Suoritemäärät Työhyvinvointikyselyt Kyselyt kuntalaisille esim. kuntalaisportaalin kautta/ hyvinvointi-indikaattorit Palveluiden käyttömäärät Huostaanottopäätösten määrä Sairaalan osastohoidon jonotiedot Hoitopäivätiedot sijaishuollosta ja lastensuojelulain mukaisesta avohuollosta ja psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta Nuorisotyöttömyyden määrä Toimeentulotukea saaneiden 18-24 vuotiaiden määrä Asiakaspalaute Alueellinen tilastoanalyysi hyvinvoinnin ja resurssien suhteesta Kyselyt eri toimijatahoille ja kuntalaisille * Kaste-ohjelman mukaiset indikaattorit Hankkeen aloitusvaiheessa tarkistetaan Stakesin ja KTL:n hyvinvointi-indikaattorit sekä mahdolliset aluekohtaiset mittarit alueellisten erityispiirteiden ja strategioiden mukaisesti. 12

2.2 Toimenpiteet työntekijä-, palveluprosessi- ja rakennetasoilla Seuraavassa on jäsennelty ja tarkennettu hankkeen toimenpiteitä (LIITE 3) a) työntekijätasolla b) palveluketjujen ja prosessien tasolla sekä c) rakenteiden tasolla. A) Työntekijätasolla vahvistetaan ja jaetaan osaamista esimerkiksi lisäämällä henkilöstön tieto-taitoa lapsen normaalin varhaisen kehityksen vaiheista ja riskitekijöistä sekä varhaisesta vuorovaikutuksesta. Konsultaatiossa ja kouluttautumisessa hyödynnetään teknologiaa. Osaamisen vahventaminen kohdentuu moniammatillisiin työryhmiin ja palveluprosessissa ilmeneviin solmukohtiin (työnjako ja yhdessä tekeminen). Työntekijätasolla korostetaan vastuunottoa asiakkaasta: asian vireille saattava toimija hoitaa asiaa mahdollisimman pitkälle eikä jätä asiakasta yksin siirtymään muun palvelun piiriin. B) Palveluprosessien tasolla kuvataan uudet toimintatavat ja -mallit ja yhdistetään ne osaksi työntekijöiden toimenkuvia. Hankkeessa kehitetään tapoja tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat perheet (mm. neuvola, varhaiskasvatus, synnytysosasto) sekä rakennetaan hoito- ja palveluketju monitoimijaiselle tiimityölle. Monitoimijaisen varhaisen tuen tiimin avulla lapsia, nuoria ja perheitä voidaan tukea oikeaan aikaan luonnollisissa kasvuympäristöissä, sekä vahvistaa perheiden osallistumista. Myös uudenlaisia sektorirajat ylittäviä työparikäytäntöjä kehitetään ja täsmennetään työnjakoa (peruspalvelut erikoissairaanhoito jne.). Kehitetään ja selkiytetään erityispalveluiden peruspalveluille antaman tuen ja konsultaation käytäntöjä lasta, perhettä ja kehitysympäristöä tukevaksi siten, että ongelmiin voidaan puuttua oikea-aikaisesti varhaisessa vaiheessa. Lapsen ja perheen elämänkaareen liittyvät ns. siirtymävaiheet ja niitä tukevien käytäntöjen luominen ovat hankkeen keskeisiä tehtäviä. Kainuussa kehitetään ja pilotoidaan soveltuvia, taiteeseen pohjautua hyvinvoinnin tukemisen malleja kouluikäisille lapsille, nuorille ja perheille. Edistetään ja laajennetaan vertaisryhmätoimintaa ja hyödynnetään muita ryhmätyön menetelmiä yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Etsitään keinoja huomioida paremmin isovanhempien ja perheen läheisverkoston mahdollisuudet perheiden tukijana. Levitetään läheisneuvonpidon tyyppistä toimintaa myös muuhun kuin lastensuojelutyöhön. Perhepalveluiden kokonaisuuteen tuodaan uudenlaisia yhteistyökumppaneita ja uudenlaisia mahdollisuuksia tuottaa perheiden vertaistoimintaa ja esim. itseilmaisun (mm. teatteri, tanssi) keinoin lisätä hyvinvointia lapsille ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Oulunkaaressa mahdollistetaan yhteisöllisyyden kehitystä kyläyhteisöissä tarjoamalla matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa yhdistetään lapsiperhetoimijoiden voimavarat. Kehittämistyössä tunnistetaan kyläyhteisöjen hyvin toimivia käytäntöjä. Oulunkaaren yhteistoiminta-alueelle luodaan perhepalvelualueille soveltuva perhekeskusmalli. Kainuussa hyödynnetään olemassa olevia perhekeskuksia ja -asemia, joissa toimivat moniammatilliset tiimit. Myös kouluympäristöön etsitään uusia menetelmiä ns. ehkäisevään oppilashuoltoon. Toisaalta myös opettajat tarvitsevat enemmän tukea perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Esim. työnohjauksen/koulutuksen avulla opettajat voivat saada lisää tukea ja varmuutta työhönsä ja sitä kautta otettua perheen kanssa esille huolen aiheita. Kaiken kaikkiaan oppilashuolto kaipaa kehittämistä siten, että rakenteet ja työnjako selkiytyvät ja yhteistyö eri toimijoiden välillä tiivistyy. Nuorten (13-18/21 v.) tuesta ja hyvinvointipalveluista koulutus mukaan lukien muokataan toiminnallinen kokonaisuus, joka sisältää mm. peruspalveluiden keskinäisen sekä peruspalveluiden ja erityispalveluiden prosessien avaamisen ja kehittämisen. Toimintamallia kehitetään ja pilotoidaan aluksi valituilla alueilla. Hankkeessa osallistetaan nuoret kehittämiseen kuulemalla nuorten kokemuksia ja arvioita palveluista ja kehittämistarpeista, esim. fokusryhmähaastattelujen avulla. Nuorten osallistamiseksi tarvittavia kanavia sekä osallistavia työmenetelmiä otetaan käyttöön. Esimerkiksi Oulun kaupungissa on aloitettu kehittämistyön valmistelu sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden tiiviinä yhteistyönä peruspalveluiden kanssa tarkoituksena kehittää erityisesti tukea tarvitseville nuorille toimiva palveluprosessi. Palveluprosessia suunniteltaessa kootaan yhteen myös muissa nuorten työelämän valmiuksiin liittyen hankkeissa (etsivän työn, Draivi Primuksen ja välityömarkkinoiden kehittäminen) tehtävät toimenpiteet, kuten toimintatavat koulupudokkaiden etsimiseen, ilman koulupaikkaa jääneiden yksilö- ja ryhmäohjaukseen sekä työpajatoimintaan. Yritysyhteistyötä lisätään nuorten erilaisten työharjoittelumahdollisuuksien parantamiseksi. 13

Oulussa kehitettyä terveydenhuollon sähköistä omahoitopalvelua laajennetaan yhteistyössä yritysten, Stakesin ja KTL:n kanssa ja testataan hankevaiheessa kohdistettuna nuorille. Omahoito-alusta mahdollistaa henkilökohtaisen hyvinvointikortin ja -profiiilin, jonka avulla käyttäjä voi arvioida omaa hyvinvointiaan ja koota itseään koskevaa hyvinvointitietoa. Omahoitoalusta mahdollistaa käyttäjälle mahdollisuuden myös sähköiseen neuvontaan viestintään käyttäjien ja ammattilaisten kesken sekä virtuaalisiin vertaisryhmiin. Hankkeessa selvitetään myös mahdollisuus linkittää muut olemassa olevat tietojärjestelmät palveluun. C) Rakennetuen tasolla kehitetään malli lasten ja nuorten terveydentilan ja hyvinvoinnin seuraamiseksi (hyvinvointiarviot, hyvinvoinnin seurantajärjestelmät). Kainuun alueella aloitettua yhteistyötä Kansanterveyslaitoksen (LATE-hanke, jossa määritellään lasten terveyttä kuvaavat indikaattorit) kanssa jatketaan ja laajennetaan. KTL:ssa on tehty kehitystyötä lasten terveysseurannan ja sähköisen potilaskertomuksen rakenteisten tietojen määrittelytyön osalta, ja Tukeva-hankkeessa pilotoidaan terveysseurantajärjestelmää ja sähköisen potilaskertomuksen kehittämistyötä. Laajempien hyvinvointiindikaattoreiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien osalta pilotointiyhteistyöstä sovitaan Stakesin kanssa 18. Pilotoinnit toteutetaan esim. osana ikäkausittaisia terveystarkastuksia 19 hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan asiakastietojärjestelmiä. 20 Tarkistetaan mahdollisuus pilotoida sähköistä lastenneuvolakäsikirjaa. Hyvinvoinnin seurantatietoa hyödynnetään palvelujen ja resurssien kohdentamisessa. Lapsiperheiden ja nuorten parissa toimivilla tahoille luodaan säännöllisen yhteydenpidon ja yhteistyön rakenteet ja toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitavoitteet, indikaattorit ja palvelurakenteeseen liittyvät tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset kootaan lapsi- ja nuorisopoliittiseksi ohjelmaksi, jonka avulla tuetaan poliittista päätöksentekoa ja hyvinvointipalveluiden johtamista. Ohjelmatyössä huomioidaan myös lastensuojelulain edellyttämät lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat suunnitelmat. Hyvinvointiohjelmien ja suunnitelmien laatimiseksi ja seuraamiseksi kehitetään monitoimijaiseen tuen ja palvelujen järjestämiseen soveltuvaa henkilöstövoimavarojen, määrärahojen ja muiden resurssien yhteistä kuvausmenetelmää. Ohjelmatyössä kiinnitetään erityistä huomiota kuntalaisten osallistumismahdollisuuksiin ja hyödynnetään esim. olemassa olevia lasten ja nuorten foorumeita heidän näkemystensä selvittämiseksi. Nuorten osallistumista tukevia kanavia hyödynnetään ohjelmatyössä, esim. osallisuusryhmät ja oppilaskunnat. Kuntalaisten osallisuuden vahvistamisessa hyödynnetään Oulussa kehitettyä lähidemokratiatoimintaa. Lähidemokratiatoiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa ja tavoitteena on, että kuntalaiset kokevat kaupungin turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia. Toiminta tukee yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Lähidemokratiatoiminta on yhteistyötä kaupungin ja asukastoimijoiden välillä. Lähidemokratiayhteisöt ovat asukasyhdistyksiä, omakoti- ja pienkiinteistöyhdistyksiä, kylätoimikuntia ja muita asukasyhteisöjä, joiden kautta vaikutetaan asukkaita ja alueita koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi rakenteellisella tasolla tarkistetaan ja selvitetään yhteistyömahdollisuudet tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvien hankkeiden kanssa, kuten Tampereella käynnistynyt KuntaIT-kokonaisuuteen kuuluva Rajattomat palvelut hanke, jossa tavoitteena on purkaa peruspalveluiden sektorirajoja myös tietojärjestelmien tasolla ja lisätä asiakkaiden osallistumismahdollisuutta myös tietojärjestelmien tasolla. Oulun seudulla työn ja perheen yhteensovittamisen osalta on käyty alueen yritysten kanssa neuvotteluja pienten lasten vanhempien työajan lyhentämisestä. Lähtökohtana on ollut lainsäädännön mahdollistamat työajan lyhennykset ja yritysten tarjoamat vaihtoehtoiset ratkaisut. Toteutuessaan tämä on yksi pilotointikohde. Tämä toteuttaa Kaste-ohjelman tavoitetta lisätä aikuisten mahdollisuutta olla enemmän läsnä lasten kasvuympäristöissä. 18 Kansallisella tasolla on käynnistetty neuvottelut yhteistyöstä indikaattoreiden ja seurantajärjestelmien kehittämisessä 19 Hyvinvointiarviointien toteutuksessa huomioidaan valmisteilla oleva neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskeva asetus, jossa tullaan säätämään terveystarkastusten ajankohdista. 20 Tällä hetkellä tietojärjestelmien tietomääritykset eivät mahdollista tiedon tilastollista käsittelyä ja luokituksia, mutta neuvottelut ovat kansallisella tasolla meneillään tietojärjestelmien toimittajien kanssa. 14

Hankkeen aikana lisätään yhteistyötä oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeessa mm. tuotetaan tietoa työvoiman muuttuvista osaamistarpeista ammatilliseen ja yliopistolliseen peruskoulutukseen. Hankkeessa on valmisteilla myös väitöskirjatutkimus lapsen oppimisympäristön toimijoiden valmiuksista moniammatilliseen yhteistyöhön. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään esim. täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Hankkeessa järjestetään henkilöstölle koulutusta aiemmin työntekijätasolla mainittujen teemojen lisäksi esim. monitoimijaisesta ylisektorisesta työskentelystä. 3. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN, VAIHEISTUS JA TEHTÄVÄT 3.1 Hankkeen kehittämistoimenpiteet - yhteiset ja alueelliset toimeenpanosuunnitelmat, joissa tarkemmin määritellään vastuut, kehittämistoimenpiteet, aikataulutus ja rajapinnat muiden kehittämishankkeiden ym. kanssa - työyksiköihin nimetään avainhenkilöt, jotka vastaavat oman yksikkönsä kehittämisestä esimiesten ohella - mahdollistetaan henkilöstölle osallistuminen kehittämistyöhön - monitoimijaiset kehittämisryhmät toimintatapojen kehittämisessä ja prosessien kuvaamisessa - uusien toimintatapojen pilotointi kunnissa/alueilla ja pilottikokeilujen arviointi o asiakaspalautteen jatkuva kerääminen o asiakkaiden osallistuminen kehittämiseen o kanavat nuorten osallistumiselle kehittämistoimintaan - hankehenkilöstö työyksiköiden tukena mm. koordinaatio, tiedon tuottaminen, muu tarvittava tuki - yhteiset ja alueelliset koulutukset ja valmennukset - yhteiset seminaarit o tiedonvaihto eri alueiden kokemuksista Hankkeen tuloksena syntyvät toimintatavat ja -prosessit kuvataan siten, että ne ovat siirrettävissä myös muille alueille. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmatyössä huomioidaan kuntalaisten, mm. lasten ja nuorten sekä luottamushenkilöiden osallisuus prosessissa. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa määritellään selkeä, yhtenäinen tavoite, ohjelman painopisteet, suunnat ja yhtenäinen arvopohja. Lisäksi määritellään millä tavalla palvelujärjestelmä organisoidaan ja millainen on muiden palveluiden suhde esim. sosiaali- ja terveyspalveluihin, palvelut tulisi olla yhteisessä linjassa. Lasten ja nuorten mielipiteiden selvittämisessä tarkistetaan mahdollisuus hyödyntää esim. toimivia lasten ja nuorten parlamentteja. 3.2 Hankkeen vaiheistus ja tehtävät 2008 - hankehenkilöstön rekrytointi - hankkeen toimeenpanosuunnitelman laatiminen - uusien toimintatapojen suunnitelmien käynnistäminen - kehittämis- ja pilottialueista sopiminen 2009 - uusien toimintatapojen suunnittelu ja kuvaaminen - pilottikokeiluiden aloittaminen - käynnistetään hyvinvointiarviointien ja hyvinvointiseurannan kehittäminen - käynnistetään lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö - henkilöstön koulutus 15

2010 - pilottikokeilut jatkuvat (jatkuva arviointi ja asiakaspalautteet) - kehitetään ja testataan hyvinvoinnin seurantajärjestelmiä - lapsi- ja nuorisopoliittiset ohjelmat valmistuvat, sovitaan jatkuvasta seurannasta ja ohjelmien johtamisesta 2011 - arvioidaan uusien toimintatapojen onnistumista - sovitaan pysyvistä rakenteista kunnissa/yhteistoiminta-alueilla/maakunnassa - hyvinvoinnin seurantajärjestelmä otettu käyttöön ja tietoa hyödynnetään sekä resurssien kohdentamisessa ja palveluiden kehittämisessä 3.3 Hankkeen toimeenpanossa hyödynnettävät hyvät käytännöt Pohjois-Suomessa on kehitetty toimintaa ja hyviä käytäntöjä useissa kymmenissä hankkeissa aiempina vuosina. Kehittämistoimenpiteet ovat kohdistuneet rajattuihin osioihin palvelujärjestelmässä rajatuilla alueilla. Tukeva-hankkeessa kootaan hyvät käytännöt ja tehty kehittämistyö yhteen osaksi uutta toimintatapaa laajentaen hyviä käytäntöjä alueellisesti. Tukeva-hankkeessa hyödynnetään esimerkiksi seuraavia toteutettuja kehittämistoimenpiteitä. Kainuussa kehittämistoiminnalle perustan muodostavat alueella jo toimivat perhekeskukset. Kainuun perhekeskushankkeessa on toteutettu fyysisiä perhekeskuksia, (pienimmille paikkakunnille perheasemia) joihin on koottu perhepalveluiden lapsiperhetoimijoita. Lisäksi kehitetään perheiden avointa toimintaa mm. perheasema Teppanassa Kajaanissa, jossa työskentelee kaksi perhetyöntekijää alle kouluikäisten lasten kanssa. Perheasemalla mahdollistetaan lisäksi erilaisten vertaisryhmien kokoontumiset ja valvotut tapaamiset. Kainuulaisen perhekoulutoiminnan rinnalle ollaan kehittämässä avoimia ja toisaalta suunnitelmallisesti toteutettavia ja kohdennettuja vanhempainkoulu/perheryhmätoimintoja yhdessä ammattikorkekoulun opiskelijoiden, perusopetuksen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Tähän kehittämistyöhön on kuulunut perhevalmennuksen monitoimijainen uudistaminen. Hankkeessa ovat huomion kohteena olleet lisäksi parisuhteen tukeminen, isyyden vahvistaminen, perheiden osallisuus ja moniammatillisen osaamisen jakaminen ja lisääminen. Perhekeskushanke on kumppanina yhteistyössä toteutettavassa perheluentosarjassa. Kempeleen kunnassa toimii lastensuojelun avohuollon tukitoimena alle kouluikäisten lasten perheille Perhetupa. Perhetuvalla järjestetään ryhmämuotoista ohjattua toimintaa, jossa keskeistä on mm. lapsen hoitaminen ja kodin arjen tehtävät. Perhetuvalla työskentelee kaksi sosiaaliohjaa ja kaksi kodinhoitajaa, joista kodinhoitajien tehtävänä on tukea perheitä lasten- ja kodinhoidon taidoissa ja ohjaajat puolestaan keskittyvät mm. perheiden vuorovaikutuksen tukemiseen. Perhetupa-toiminta on käynnistetty vuoden 2002 alusta erikoissairaanhoidon valtionavustuksella. Lähtökohtana on ollut luoda perustason lasten- ja nuorisopsykiatrisen toiminnan malli yhteistyössä sosiaalityön, kotipalvelun, lastenneuvolan, päivähoidon ja mielenterveystyön kanssa. Lapset ovat perhetuvassa yhdessä vanhempiensa kanssa, jolloin myös keskustelut kasvatus- ja arjen tilanteista käydään paikan päällä. Perhetupatoiminnan avulla on onnistuttu ehkäisemään huostaanottoja. Tukeva-hankkeen aikana jäntevöitetään ja kehitetään edelleen samansuuntaista toimintaa sekä laajennetaan toimintamallia hankekuntiin. Naapurikunnassa Oulunsalossa on käytössä toimintamalli, jossa perhetyöntekijä, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys, tapaa ensimmäistä lasta odottavan perheen ja yhdessä perheen kanssa arvioidaan tuen tarve. Tällä toimintatavalla raskaimpien palveluiden kohdistaminen pikkulapsi perheisiin on vähentynyt, koska perheitä on voitu tukea riittävän varhain. Oulunsalossa on myös ns. JOPO toimintaa, jossa tuetaan perheen ja yläkoulu ikäisen nuoren arjen sujumista ja koulutyön edistymistä ja tarkennetaan mahdollisia tukitoimia oppilaan ja perheen kanssa yksilöllisesti. Oppilaiden ja perheiden sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön edistämiseksi tehdään yhteinen Jopo perhesuunnitelma, johon osallistuu koulukuraattori, nuorisotyöntekijä ja koulun jopo-opettaja. Oulunsalon ja Kempeleen kunnat ovat hyviä esimerkkejä siitä kuinka toimintatapoja muuttamalla saadaan hyviä, vaikuttavia tuloksia aikaiseksi. Tukeva-hankkeen aikana kehitetään edelleen näitä palvelumuotoja alueella ja esimerkiksi uusia ryhmä- 16

muotoisia palveluita laajennetaan ehkäisevän työn suuntaan, jolloin perheet voivat käyttää palveluita ongelmia ehkäisevästi ilman asiakkuutta erityispalveluihin. Oulun kaupungin päivähoito on kehittänyt erilaisia avoimen varhaiskasvatuksen palveluita. Syksystä 2008 alkaen useissa Oulun päiväkodeissa toimii erilaisia kotihoidossa olevien lasten ryhmiä sekä lapsivanhempi -ryhmiä, jotka mahdollistavat perheelle monimuotoiset varhaiskasvatuspalvelut lähellä kotiympäristöä. Oulun päivähoito on kiinnostunut kehittämään toimintaa edelleen esim. yhteistyössä liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa. Em. toimintamalli tuo avoimen päiväkodin lähelle perheitä ja toimii perheiden kohtaamispaikkana. Julkiset palvelut verkossa projekti (JUPA) on edistänyt päivähoitopalveluiden seudullista järjestämistä. Projektin puitteissa on tehty valmistelevaa työtä liittyen päivähoidon laadun kehittämiseen koko Oulun seudun alueella. Nuorten palveluiden kehittämisen kokonaisuudessa huomioidaan aiemmin kehitetyt hyvät käytännöt, kuten Näppihaukka ja Pullo Pois toiminnat, joissa nuorten näpistelyyn ja alkoholin käyttöön puututaan aina. Pullo Pois toiminnassa nuorten alkoholin käyttöä käsittelee nuoren kanssa nuorisotoimen työntekijä, jos nuori ei ole lastensuojeluasiakkaana. Hyviä kokemuksia on myös lastensuojelun ja nuorisotoimen yhteistyössä toteuttamasta toiminnallisesta ryhmämuotoisesta palvelusta, jota on toteutettu koululla nuorten koulupäivän aikana. Oulun kaupungin liikuntatoimi tuottaa monipuolisia palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille esim. perheillä on mahdollisuus käydä perheliikuntavuoroilla, koululaisille on iltapäivätoimintaa ja kaikille järjestetään avoimia hyvinvointia edistäviä esim. terveysliikunta luentoja. Nuorille on Action toimintaa eli 13-18 -vuotiailla on mahdollisuus käydä tiettynä aikana ilmaiseksi jäähallissa, kuntosalilla, uimahallissa jne. Lähiliikuntapaikkoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Esim. nuorille on tehty kyselyjä, millaisia liikuntapalveluita he haluavat. Painopiste on tällä hetkellä aiemmin liikuntaa harrastamattomien nuorten liikuttamisessa. Liikuntatoimi tekee yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveystoimen kanssa esim. lastenkodissa, jossa järjestetään vertaisryhmätoimintaa vanhemmuuden tukemisessa. Liikuntatoimessa suunnitellaan hallintorajat ylittävää yhteistä sähköistä sivustoa eli hakuohjelmaa, josta lapsi, nuori tai perhe saisi tietoa eri hyvinvointia lisäävistä palveluista. 4. HANKKEEN OSAPUOLET JA YHTEISTYÖTAHOT Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta tai kuntayhtymä: Oulun seutu Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat muut kuntatoimijat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä (kahdeksan kunnan alueella toteutettavat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto) sekä varhaiskasvatuksen osalta Kainuun kunnat soveltuvin osin ja hankkeen tavoitteet huomioiden Kainuun varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto hankkeen (Kavake hankkeen) kautta. Oulun seudun kunnat: Haukipudas, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä sekä Ylikiimingin kunta (liittyy Oulun kaupunkiin 1.1.2009) Oulunkaaren kunnat: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Vaala ja Utajärvi Oulun yliopistollinen sairaala Järjestötoimijat: Mannerheimin lastensuojeluliitto/ Kainuun piiri, Kainuun Marttapiiriliitto, Esko-hanke (ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa, vastuutahot STKL ja MLL, muut mukana olevat järjestöt: ) 17

Seurakunta: lapsi- ja perhetyö, perheasiain neuvottelukeskus sekä diakoniatyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poske Stakes Kansanterveyslaitos KTL Korkeakoulujen (OAMK ja Oulun yliopisto) ja Oulun kaupungin tiivis yhteistyö kulminoituu kolmikanta sopimukseen Oulun kaupunki, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulu yliopisto. Kehittämistyöstä on laadittu vuosille 2007-2013 ohjelma, jonka mukaan kaupunki rahoittaa korkeakoulujen kehittämishankkeita 500 000 /korkeakoulu vuosittain. Lisäksi tavoitteena on edistää yhteistyötä eri kehittämishankkeiden välillä. Lähivuosina toimintaa ohjaava asiakirja on TripleHelix työryhmän raportti vuodelta 2007. Korkeakoulujen erityisosaamisen painopisteiden vuoksi Oulun kaupunki on tehnyt Lapin yliopiston kanssa tiivistä yhteistyötä, joka on pääosin organisoitu Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen (POS- KE) kautta. Tukeva-hankkeen aloitusvaiheessa tullaan täsmentämään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten roolitusta asiantuntijoina mm. hyvinvoinnin arvioinnin ja vaikuttavuuden tutkimisessa, sekä eri rahoituslähteiden hyödyntämismahdollisuuksia, esim. Suomen Akatemian rahoitus. Hankkeen aikana käydään läpi v. 2008 toteutuvat linjaukset kehittämisyksikkörakenteesta, ja huomioidaan tämä rakenne hankkeen toteutuksessa. Pohjois-Suomesta Tukeva-hankkeeseen osallistuu mahdollisesti muitakin alueita. Hankkeeseen myöhemmin liittyvien osalta tarkistetaan mahdollisuus kansalliseen rahoitukseen. Hankkeeseen liittyvät alueet laativat osaltaan toimeenpanosuunnitelman, jossa määritellään ko. alueelle keskeiset hankkeen tavoitteet, kehittämistyön toteutus, kehittämiseen käytössä olevat henkilö- ja muut resurssit sekä vastuuhenkilöt. Hanke mahdollistaa myöhemmin mukaan liittyville alueille projektijohtajan ja päälliköiden tuen erikseen sovittavalla tavalla, osallistumisen hyvinvointiarvioiden ja seurantajärjestelmien käyttöönottoon sekä lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmatyöhön sekä muut hankekokonaisuuden yhteiset toimenpiteet kuten tiedottaminen ja arviointi. Kiinnostuksensa Tukeva-hankkeeseen osallistumiseen ovat esittäneet mm. Lappi ja Keski-Pohjanmaa. 5. JUURRUTTAMINEN JA KÄYTÄNTÖJEN VAKIINNUTTAMINEN Oulun seudulla ja Oulunkaaren seutukunnassa hankkeessa kehittyvien prosessien ja käytäntöjen juurtuminen ja vakiintuminen varmistetaan sopimalla toimintatapojen käyttöönotosta ja kytkemällä kehittämistyö lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyöhön (sis. lastensuojelun suunnitelmat), kuntien ja yhteistoiminta-alueiden prosesseihin (usein elämänkulkumallin mukaisiin) perustuviin organisaatioihin sekä soveltuvin osin tilaaja-tuottajamalliin muokkaamalla palveluprosesseista selkeitä tuotekokonaisuuksia. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ja lastensuojelun suunnitelmat tukevat kuntien johtamista poliittisella ja viranhaltijajohdon tasolla. Ohjelmien johtamiseen, toimeenpanoon ja seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kainuun maakunnan alueella tavoitteena on hankkeen aikana juurruttaa hyväksi todetut käytännöt osaksi maakunnan toimintaa. Pohjana ovat perhekeskukset ja niiden johdon ja muiden toimijoiden osallistuminen ja sitoutuminen hankkeeseen koko hankkeen ajan. Poliittinen johto sitoutuu hankkeeseen yhteisten keskustelujen, lasten- ja nuorisopoliittisen ohjelman sekä lastensuojelun suunnitelman avulla. Kunnissa juurruttaminen ja käytäntöjen vakiintuminen sekä uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimintakäytäntöihin on ensisijaisesti organisaatioiden johdon vastuulla, mutta juurruttaminen huomioidaan jo hankevaiheen toiminnassa esim. koulutuksissa. Pilottikokeiluissa syntynyttä tietoa ja osaamista hyödynnetään pilotoidun toiminnan laajentamisessa ja käyttöönotossa pilottialueiden ulkopuolella. Käytäntöjen vakiintumista kunta-, yhteistoiminta-alue- ja maakuntatasolla edistää myös mahdollisuus ohjata taloudellisia resursseja kevyempiin palveluihin raskaiden palveluiden (kodin ulkopuoliset sijoitukset, psykiatrinen osastohoito, osaaminen) tarpeen ja asiakaskäytön vähentyessä. Hyvinvoinnin seurantajärjestelmät helpottavat myös resurssien aiempaa tarkempaa kohdentamista kuntalaisten tarpeiden mukaisesti. 18

Juurruttamisessa koko Pohjois-Suomen alueelle tarkistetaan yhteistyömahdollisuudet ja vastuut kehittämisyksiköiden kanssa. Kansallisen juurruttamisen osalta tarkistetaan STM:n, Stakesin ja KTL:n rooli ja vastuut. Tukeva-hankkeen osapuolet osaltaan sitoutuvat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävien ja tukevien palveluiden kehittämistyöhön ja yhteistyöhön em. tutkimus- ja kehittämislaitosten kanssa valtakunnallisesti. 6. HANKKEEN AIKATAULU JA RESURSSIT Hanke käynnistyy rahoituspäätöksen antamisen jälkeen 1.12.2008 ja päättyy 31.11.2011. Vuoden 2008 aikana rekrytoidaan projektihenkilöstö ja laaditaan hankkeen tarkempi toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelmaan kirjataan tarkemmin mm. hankkeessa toteutettavat yhteiset ja alueelliset toimenpiteet, vastuut ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta ja raportointi sekä tiedotus- ja arviointisuunnitelmat. Hankkeen henkilöstöresurssit Tukeva-hankkeen toteutusta johtaa projektijohtaja, jonka työpanoksesta puolet käytetään hankekokonaisuuden johtamiseen ja puolet Oulun seudun osahankkeeseen. Koordinointiin on varattu 0,3 henkilötyövuotta hallinnon tukipalveluihin. Oulun seudulla toimii kaksi projektipäällikköä ja lisäksi kuntien henkilöstön työpanosta siirretään hankkeelle seitsemän henkilötyövuoden verran. Kainuussa on varattu resurssi projektipäällikölle, lisäksi työpanosta on varattu 4,4 henkilön verran 2v 10 kk ajalle. Lisäksi Kainuussa on varattu 30% sihteerin työpanoksesta koko hankkeen ajalle. Oulunkaareen tulee projektityöntekijä hankkeen ajalle 50% työajalla. Kokonaisuudessaan henkilöstökustannukset ovat n. 2,19 miljoonaa euroa. 7. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Kustannusarvio: 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Henkilöstömenot* 15 551 463 190 475 416 444 950 1 399 106 Palvelujen ostot 12 100 490 804 587 310 525 740 1 603 854 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 900 8 000 5 000 4 400 20 300 Vuokrat 1 600 51 580 51 580 48 480 153 240 Investointimenot 3 500 12 500 5 100 2 500 23 600 Muut menot 300 22 500 22 500 22 500 67 800 Menot yhteensä 35 951 1 048 574 1 146 906 1 048 570 3 280 000 * Oulunkaaren ja Kainuun maakunnan henkilöstömenot (76 000 + 713 000 ) on laskettu palvelujen ostoihin/asiantuntijapalveluihin Rahoitussuunnitelma: 2008 2009 2010 2011 Yhteensä STM 75% 26 963 786 430 860 179 786 428 2 460 000 Kuntaosuudet yht 25 %, josta 8 988 262 143 286 726 262 143 820 000 Kainuu 3 843 95 577 118 855 105 196 323 471 Oulunkaari 201 16 618 17 085 16 042 49 945 Oulun seutu 4 944 149 949 150 786 140 904 446 584 Yhteensä 35 951 1 048 574 1 146 906 1 048 570 3 280 000 *Kuntarahoituksen laskentaperusteena on käytetty asukaslukumäärää koordinaatiohankkeen osalta. 19