Nuorten kohtaamisen ABC Preventiimitapaaminen 8.5.2012 Kuopio Nuorten Palvelu ry -hanke
Nuorten reviirit Nuorten Palvelu ry:n toiminta-ajatus on edistää nuorten hyvinvointia heidän omalla reviireillään. Nuorten reviirit ovat: paikkoja, joissa nuoret ovat ja viettävät aikaa tilaa, joissa nuorten kasvutehtävä toteutuu: nuoret ottavat etäisyyttä kotiin (itsenäistyminen ja uusien rajojen hahmottaminen), liittyvät ryhmiin, vahvistavat kuulumista, tuottavat kokeiluja ja yllätyksiä Nuorille on usein paikkoja, mutta nuoruudelle ei ole tilaa
Nuoruuden neljä vuosikymmentä 1970 1980 1990 2000 KYLILTÄ KAUPUNKEIHIN - MAALTA MAAILMALLE MAALIVERKOSTA VERKKOMAAILMAAN KADUILTA JA TOREILTA KAHVILOIHIN, KAUPPAKESKUKSIIN KANSAKOULULAISESTA JA SÄÄSTÄJÄSTÄ ASIAKKAAKSI JA KULUTTAJAKSI NUORISOJOUKOISTA JOUKKOON NUORIA JA YKSILÖITÄ KOTI KASVATTAA JOKU KASVATTAA KASVATTAAKO KUKAAN? Vapaaehtoinen kansalaisjärjestötoiminta - jäsenet, jäsenjärjestöt, paikkakuntien toimipisteet ja toimintaryhmät Ammatillinen toiminta ja kehittäminen - kuntien nuorisopalvelut, koulujen, sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöjen ja yritysten kanssa tehtävä yhteinen työ
Toiminnan neljä vuosikymmentä 1970 1980 1990 2000 PÄIHDEVALISTUS PÄIHDEVALISTUS PÄIHDEPYSÄKKI EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ ENNAKOIVA PÄIHDETYÖ VALISTUSVESSA LEIRI- JA RETKITYÖ KOULUTUS TUKIASUMINEN OHJAUSPAJAT TYTTÖTOIMINTA KATUTYÖ NUORISOKAHVILAT HUOLTOPÄIVYSTYS ETSIVÄ TYÖ KAUPALLISET YMPÄRISTÖT / NETTITYÖ LÄHIALUETYÖ LÄHIÖTYÖ ASUMISEN TUKI TUKIHENKILÖTOIMINTA TUKIHENKILÖTOIMINTA Vapaaehtoinen kansalaisjärjestötoiminta - jäsenet, jäsenjärjestöt, paikkakuntien toimipisteet ja toimintaryhmät Ammatillinen toiminta ja kehittäminen - kuntien nuorisopalvelut, koulujen, sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöjen ja yritysten kanssa tehtävä yhteinen työ
Monitahoinen tilantarve Nuoret hakeutuvat: paikkoihin, joissa he kokevat olevansa itseään koskevien arkivaatimusten (koulumenestys, harrastuksissa pärjääminen, vanhempien odotukset) katveessa, aktivoinnin ulkolaidalle tiloihin, jossa voi kuulua joukkoon näyttämöille, joille voi olla esillä olosuhteisiin, jotka ovat miellyttäviä ja viihtyisiä, vahvistavat kansalaisuutta, jossa voi säädellä omaa hyvinvointia/tyytyväisyyttä, olla asiakkaana ja kuluttajana sinne, missä muutkin ovat (ylisukupolvisuus) ja jotka tarjoavat mahdollisuuden säädellä paikkaan, tilaan ja olosuhteisiin liittyviä tekijöitä Mm. Kiilakoski, Kivijärvi, Hoikkala, Nuotio
Miksi kaupallisiin tiloihin? Perhe, koulu, harrastukset asettavat vaatimuksia, joiden ulottumattomiin nuoret hakeutuvat, mutta onko vastassa kaupallisuuden yksilölliset vaatimukset? Tarvitaanko kaupallisen kasvuympäristön ajattelua = yhteistä vastuuajattelua nuorten hyvinvoinnista = yhteisiä pelisääntöjä = passiivisia nuorisotyön muotoja, nuorisotyön päivittäispalveluja = samanaikaista virtuaalipalveluiden kehittämistä
Miksi kaupallisiin tiloihin? Julkisten palveluiden merkitys ei vähene/poistu Tarvitaan monipuoliset nuorisopalvelut ja julkisen palvelun vastuunkantajia Tarvitaan aktiivista pohdintaa, miten luodaan toimintamalleja, jotka hyödyttävät kaikkia - ei pelkkää nuorisospesifiä ongelmanratkaisua Tuotetaan ratkaisuja, jotka ovat nuoren kasvun kannalta tärkeitä Välittäminen ja vastuu nuorista ei vähene, päinvastoin Nuorten osallisuus on usein passiivista kuulumista vs. aktiivinen toimijuus Onko nuorilla oikeus samaan asiakaspalvelulaatuun?
Nuoret kaupallisissa tiloissa Onko nuorten kokoontuminen ongelma? Riippuu siitä keneltä kysyy Kauppakeskusten johtajilta tai yrittäjiltä Muilta asiakkailta Nuorisotyöntekijöiltä Nuorilta
Otsikoissa Ostoskeskus on kaupungin suurin nuorisotila YLE Tampere 30.5.2011 Armadasta on tullut yläkouluikäisten olohuone Etelä-Saimaa 3.2.2012 Ostari on brittilapsen leikkipaikka Helsingin Sanomat 8.10.2011 Lähes sata nuorta viettää viikonloppua ABC:lla Akaan Seutu 25.10.2011
Otsikoissa ABC ilmoittaa yöaikaan harhailevista lapsista viranomaisille Epari toukokuu 2011 Ungdomarna föreslår ordningsregler för ABC Österbottens Tidning 12.10.2011 Nuorisotutkija Kiilakoski antaisi nuorten hengailla Savon Sanomat 29.8.2011
Miksi ABC? ABC on nuorten suosima kokoontumispaikka tilana ja brändinä vetovoimainen ABC:lle halutaan ei vain muiden tilojen puuttuessa Pitkät aukioloajat (18/7 tai 24/7) Kattava valtakunnallinen verkosto Erilaisia toimintaympäristöjä (esim. paikkakunnan koko, liikennemyymälän sijainti maantieteellisesti, sijainti suhteessa ympäröiviin palveluihin) Ei muita saman mittakaavan konsepteja Suomessa Kaupparyhmän (S-ryhmä) valmius yhteiskuntavastuuseen ja kehittämiskumppanuuteen nuorten kokoontumispaikka-asiassa
hanke Hallinnoija Nuorten Palvelu ry Rahoittaja Raha-automaattiyhdistys Kaksi työntekijää (projektipäällikkö ja koordinaattori) 15 pilottiliikennemyymälää eri puolilla Suomea Hankkeen kesto 11.2.2010-31.12.2013 Lisätään osaamista kohdata nuoria ABC-asemilla (mm. koulutus, ohjevihko) Tuotetaan toimipaikkakohtaisia käytäntöjä ja toimintamalleja Luodaan verkostoja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa; paikallinen yhteistyö arkisten kysymysten ratkaisijana Lisätään nuorten osallisuutta kaupallisissa ympäristöissä Hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen muihin nuorten suosimiin kokoontumispaikkoihin ABC:stä ei rakenneta nuorisotilaa tai nuorisotaloa
Vaikuttavuus Fakta: vuorovaikutuksessa syntyy konflikteja Miten niihin puututaan? Rakentavia toimenpiteitä rajoitusten sijaan Kontrolli on nopea, mutta ei kestävä keino Nuorten tasaveroinen kohtelu (nuori=ongelma?) Tulevaisuuden asiakkaat Jokainen kasvattaa arjessa esimerkillään, aikuinen kasvun tukena Käytännön ääripäät Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön mahdollisuudet (ja rajoitteet) Hidas kulttuurinen muutos Suvaitsevaisuuden lisääminen, vastakkainasettelun vähentäminen Kaupallisten kasvuympäristöjen rooli nuoren elämässä
Haasteelliset tilanteet selkeät säännöt Henkilökunnan yhtenäiset toimintamallit Annetaan nuorille selkeä signaali siitä, mikä sallittua ja mikä ei Ongelmat eivät pääse etenemään vaikeiksi, kun niihin puututaan johdonmukaisesti Kohdellaan tasavertaisesti kaikkia asiakasryhmiä Nuorten oppiminen ottamaan vastuuta omasta käytöksestään - arvostavat itsekin sääntöjä ja ennakoitavuutta Positiivisen palautteen antaminen nuorten hyvästä käytöksestä tärkeää Toimintakulttuuri muuttuu haluttuun suuntaan, kun rajoista, säännöistä ja hyvistä käytännöistä pidetään kiinni
K18 haasteelliset tilanteet Tupakan ja alkoholin välittäminen alaikäisille Tupakkatuotteiden käsittely (esim. sätkän kääriminen) sisätiloissa Nuuskaaminen ja nuuska Vaaratilanteet polttonesteiden ympäristössä Tupakkapaikka ja sen valvonta Henkilökunta on huolissaan, kokee vastuuta Nuoret itse tietävät kiellot ja osa haluaa niitä noudattaa
Yhteistyöverkoston rakentaminen ja sen hyödyntäminen Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia, mutta sitä tehdään vasta vähän tai ei ollenkaan Nuorisoon liittyvien signaalien havainnointi ja tiedon siirtäminen Oireilu näkyy usein jo varhaisessa vaiheessa ABC:llä Kuntien monialainen viranomaisyhteistyö eli nuorten ohjaus- ja palveluverkostot (Nuorisolaki 7a ) Yritysten ajankohtaiset nuoriin liittyvät havainnot verkostoon ABC:lle hyödyllistä nuoriso- ja sosiaalityöntekijän konsultointi ja tietojen vaihto nuoriin liittyvissä asioissa
Yhteistyötahojen tunnistaminen Yrityksen on olennaista tunnistaa tärkeimmät yhteistyötahot - tähän ei välttämättä ole osaamista Vaikuttavia seikkoja ABC:n ympäristössä mm. Nuorisotilojen läheisyys ( yhteiset nuoret) Koulujen läheisyys Nuorten asioinnin ajankohdat Merkit lapsen tai nuoren ongelmista Nuorten osallisuus
Nuoret voimavaraksi Nuorten osallisuutta lisäämällä nuoria vastuutetaan mm. pohtimaan omaa tilan käyttöä Pelisäännöt Tapahtumien järjestäminen Asiantuntijaraati tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä Nuorten vaikuttamiskanava nuorisovaltuusto toimii useilla paikkakunnilla, voi esim. kutsua pitämään kokousta ABC:llä Myös vakituisista hengailijoista voi koota työryhmän tai järjestämään kyselyn nuorille tärkeistä asioista
Haasteita Julkisen ja yksityisen sektorin raja-aidat vielä korkeat Kunnan hallintokuntien väliset työnjakokysymykset Yhteistyön aloittamisen korkea kynnys Väärät käsitykset tai tietämättömyys muista toimijoista Erilaiset toimintakulttuurit, puhutaan eri kielellä Ongelmien pallottelu taholta toiselle Vähäiset resurssoinnit molemmin puolin Uuteen toimintakulttuuriin sitoutuminen ja uusien toimintamallien käyttöönoton ja ylläpitämisen vaikeudet Asenteellisuus uutta toimintamallia kohtaan Yrittäjillä on omat keinot ratkaista ongelmia usein suoraviivaisia
Case Pietarsaari Taustalla nuorten häiriköinti McDonalds issa ja ratkaisu ikärajasta K18 klo16 jälkeen Nuorten odotusarvot uudesta ABC:stä olivat suuret jo puoli vuotta ennen avaamista ( Kunhan ei tulisi ikärajaa ) Ennakoivat toimet vuorovaikutuksen sujumiseksi: Yhteistyö Pietarsaaren sekä ympäröivien kuntien nuorisotoimien, poliisin ja nuorten kanssa Nuorten kuuleminen ja osallistaminen yksikön suunnitteluun ja pelisääntöjen laatiminen (äänestys Decibelissä) Nuorison kohtaamisen valmennus avauskoulutuksen osana henkilökunnan yhteiset toimintamallit Henkilökunnan rekrytoinnissa nuorisonäkökulma huomioon Jatkotyöstö 2012: nuorten ja henkilökunnan vuoropuhelu; nuorten tapahtuma, mallien hyödyntäminen koulun ja kirjaston yhteistyössä
Nuorten laatimat pelisääntöehdotukset (äänestys) ABC Pietarsaari Pysäköidään mopot niille osoitettuun paikkaan. Piha-alueella mopolla ajettaessa tai muuten liikkuessa noudatetaan erityistä varovaisuutta. Laitetaan roskat roskikseen sisällä ja ulkona. Ei sotketa tai rikota esineitä tai paikkoja. Huomioidaan muutkin asiakkaat - ei meluta, kiroilla tai juosta asiakastiloissa. Kunnioitetaan henkilökuntaa ja muita asiakkaita käyttäytymällä fiksusti ja käyttämällä asiallista kieltä. Ruokaillaan hyviä tapoja noudattaen. Ravintolasalin puolella nautitaan vain ravintolasta ostettuja tuotteita. Noudatetaan henkilökunnan antamia ohjeita ja pyyntöjä. Todistetaan ikä asianmukaisesti sitä pyydettäessä. Muistetaan, että rahapelaamisen sekä alkoholi- ja tupakkatuotteiden ikäraja on K18. Tupakointi on sallittu ABC:n alueella vain täysi-ikäisille ja sille osoitetussa paikassa.
ABC Pietarsaaren pelisäännöt
Hankkeen yhteystiedot Projektipäällikkö Taina Worster p. 040 1577 072 taina.worster(at)nuortenpalvelu.fi Projektikoordinaattori Mikko Leppävuori p. 040 1577 848 mikko.leppavuori(at)nuortenpalvelu.fi Nuorten Palvelu ry Tulliportinkatu 11, 70100 Kuopio www.nuortenpalvelu.fi