Yhteyshenkilö: Sakari Järvi, Enqvistinkatu 7 B 13 33400 Tampere, puh. 0400 868 968

1 VIHDIN KUNTA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta 21.8.2013 Diaarinumero 431/11.01.00/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Morenia Oy:n kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta tilalla Nummelanportti RN:o 5:160 Vihdin kunnan Härköilän kylässä. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Morenia Oy, PL 94, 01301 Vantaa Liike- ja yhteisötunnus: 2025454-2 Yhteyshenkilö: Sakari Järvi, Enqvistinkatu 7 B 13 33400 Tampere, puh. 0400 868 968 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupaa haetaan kiinteistölle Nummelanportti RN:o 5:160 (pinta-ala 13,95 ha) Vihdin kunnan Härköilän kylässä. Alueen omistavat Pirjo Rautio, Jari Rautio, Riitta Jalonen ja Jukka Jalonen. Jukka Jalonen on muiden alueen omistajien suostumuksella 15.2.2007 päivätyllä valtakirjalla valtuuttanut Morenia Oy:n hakemaan maa-aines- ja ympäristölupaa kyseiselle kiinteistölle. Toiminta käsittää kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Toimialatunnus: 08120 soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto Kiinteistö: 927 460 5 160 Suunnittelualue sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä Nummelan eteläpuolella valtatie 1:n vieressä sen pohjoispuolella. Lähin asutus (yksi asuinrakennus) sijaitsee suunnitellun alueen koillispuolella noin 140 metristä (vaihe 2) noin 200 metriin (vaihe 1). Lähimmät asuinrakennukset alueen pohjoispuolella sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Asia on tullut vireille 27.3.2007 saapuneella ympäristölupahakemuksella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 c ja e mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohtien 7 a) ja b). Vihdin kunnassa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunta Vihdin kunnan hallintosäännön 10 :n mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT

Morenia Oy:n maa-aineslain mukainen lupahakemus maa-ainesten ottamiseksi Vihdin kunnan Härköilän kylässä tilalla Nummelanportti RN:o 5:160, on tullut vireille 27.3.2007 ja koskee maa- ja kalliokiviaineksen ottamista. Kyseessä on uusi toiminta. Toimintaa varten suunnitellun tien perustaminen ja siihen liittyvät asiat on käsitelty tietoimituksessa. Tilalle on tehty uusi yksityistietoimitus nro 2007-228943 (Maaoikeuden tuomio Dnro M08/12414). ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Vihdin kunta laatii parhaillaan alueelle Nummelan eteläosien osayleiskaavaa. Osayleiskaavaehdotuksessa tilan Nummelanportti eteläinen osa on merkitty teollisuustoimintojen alueeksi (T) ja pohjoinen osa maa- ja metsätalousalueeksi (M). Suunnittelualue sijaitsee Uudenmaan maakuntakaavan vaikutusalueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 8.11.2006. Maakuntakaavassa tämän suunnitelman mukaisille louhinta-alueille ei ole tehty aluevarauksia, mutta välittömästi alueen pohjoispuolella sijaitsevat maa-alueet on merkitty taajamatoimintojen alueiksi. YVA-MENETTELYN SOVELTAMINEN HAKEMUS Uudenmaan ELY-keskus on ratkaisullaan UUDELY/25/07.04/2011 7.10.2011 päättänyt, ettei tähän hankkeeseen sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Laitoksensijaintipaikka ja sen ympäristö Sijainti ja tieyhteydet Suunnittelualue sijaitsee noin 80 90 m etäisyydellä Tarvontien (Helsinki-Turku moottoritie) pohjoispuolella. Vihdin keskustaajama (Nummela) sijaitsee linnuntietä noin 4 km louhintaalueesta pohjoiseen ja Vihdin ja Lohjan välinen kuntaraja kulkee noin 250 m etäisyydellä lounaassa. Vihdin ja Siuntion välinen kuntaraja on etelässä noin 400 m etäisyydellä. Nykytilanteessa suunnittelualueelle on tieyhteys Kattilamäentietä pitkin. Kattilamäentie yhtyy tie nro 101:seen (Vanha Turuntie) pohjoisessa, noin 650 m etäisyydellä louhinta-alueen pohjoisosasta. Yleisesti ottaen suunnittelualueen ja sen lähiympäristön topografia on hyvin vaihtelevaa. Suunnittelualueen korkein kohta on tasolla noin +93 (sähkölinja-alueella), kun taas suunnittelualueen luoteis-osassa maanpinta on tasolla noin +50. Vt 1 kulkee alueen eteläpuolella tasolla noin +53 ja suunnittelualueen pohjois- ja luoteispuolella sijaitsevat peltoalueet ovat tasolla noin +75 nousten koilliseen päin mentäessä yli tason +90. Suunnittelualueen itä-koillispuolella (n. 900 m etäisyydellä) on kallioalueita, jotka nousevat korkeimmillaan tasoon +117. Varsinaisten louhinta-alueiden maaston kaltevuus on nykytilassa suhteellisen jyrkkä, paikoitellen mäkialueen alaosissa kaltevuus on noin 1:1,5 1:2. Avokalliota esiintyy suunnittelualueella yleisesti, varsinkin korkeimmilla kohdilla. Muutoin alueen kalliota peittää ohut, alle 1 m paksuinen humuksesta ja moreenista koostuva kasvukerros. Alueen luoteisosassa maakerrosten paksuus on jonkin verran paksumpi (paikoin yli 1 m). Louhinta-alueen ulkopuolisilla alavimmilla peltomailla maaperä koostuu lähinnä savikerrostumista. Suunnittelualueen pohjoispuolella esiintyy moreenia. Suoalueita lähiympäristössä esiintyy vain vähän. Lähin suoalue lounais-koillissuunnassa kallioalueiden välissä kulkeva Kauhussuo, joka kulkee lähimmillään 250 m etäisyydellä louhinta-alueen itäpuolella. Suoalue on alimmillaan tasolla noin +65. Myös suunnittelualueen länsipuolella, tasolla noin +50, maa on soistuvaa. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole järviä. 2

Suunnitellulla louhinta-alueella puusto on paikoitellen raivattu, sähkönsiirtolinja-alueen lisäksi, mutta pääosin alueella kasvaa havupuu-valtaista metsää. Vallitseva puulaji on ylhäällä mäkialueella mänty ja kuusi (kuiva kangas). Alempana kosteimmilla alueilla kasvaa myös koivua. Suunnittelualueella ei ole lehtoja. Paikoitellen metsä on tiheää, mutta alueilla, joilla pintamaita on vähän, puusto on kitukasvuista. Paikoin puustoa on harvennettu ja puunrungot osittain jätetty maastoon. Ympäristön maankäyttö Toiminta-aluetta ympäröivä alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Luonnonolosuhteet ja suojelualueet Suunnittelualue ei sijaitse luonnonsuojelualueella eikä luonnonsuojelualueen läheisyydessä. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Kunpari-Mustalahdenvuoren kallioalue noin 2 km etäisyydellä etelässä ja yksityiset suojelualueet 2,5 km etäisyydellä etelässä. Lohjanharju (valtakunnallinen harjunsuojelualue) sijaitsee noin 5 km etäisyydellä lännessä. Syksyllä 2005 ja kevät-kesällä 2006 tehdyn luontoselvityksen (kaavoituksen perusselvitysten yhteydessä, Luontotieto Keiron Oy) mukaan tämän suunnitelman mukaisella alueella ei ole suojeltavia luontotyyppejä tai eläimistöä. Selvityksen mukaan mahdollisia liito-orava-kohteita sijaitsee yli 400 metrin etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella.. Suunnittelualueen länsipuolella noin 200 m etäisyydellä louhinta-alueen rajasta on vesilain mukainen kohde (luonnonlähde). Merkittävä luontokohde on myös Kauhussuon ja Kauhumäen muodostama maisemakokonaisuus, joka sijaitsee lähimmillään noin 700 m etäisyydellä louhinta-alueesta koilliseen. Asutus Lähiympäristö on harvasti asuttu, mutta suunnitellun louhinta-alueen (vaihe 2) koillispuolella on noin 140 m etäisyydellä yksi asunto, jossa on ympärivuotista asutusta. Toiminnan ja asuintalon väliin jää melua vaimentava kallioseinämä, sillä alueen korkeimmat kohdat jätetään louhimatta. Lisäksi läjitetään louhinta-alueiden pohjoispuolille meluvalleja pintamaista. Muuta asutusta ei ole louhinta-alueen välittömässä läheisyydessä. 300 700 m etäisyydellä on 3 5 asuintaloa. Muuhun asutukseen on etäisyyttä yli 1 kilometri. Pintavesi Louhinta-alueen maastonmuotoja tarkastelemalla voidaan alue jakaa kahteen erilliseen valuma-alueeseen. Alueen eteläpuolelle (valuma-alue 1) kerääntyvät pintavedet ohjautuvat Tarvontien sivuojaan. Alueen pohjoispuolelle kerääntyvät pintavedet (valuma-alue 2) ohjautuvat alueen pohjoispuolella olevaan avo-ojastoon. Sekä valuma-alue 1 ja 2 pintavedet yhtyvät etelämmässä Risupakanjokeen. Louhinnan myötä valuma-alueen 1 pinta-ala pienenee noin 2,5 ha ja valuma-alueen 2 pintaala kasvaa vastaavasti, sillä ottovaiheen 1 mukainen alue louhitaan siten, että louhintapohjan kallistus on luoteeseen ja nykyinen vedenjakaja kulkee keskellä ottovaiheen 1 mukaisella alueella. Muutos valuma-alueiden pintavesimäärissä on niin pieni (keskimäärin noin 6500 m 3 vuodessa), ettei sillä ole käytännön merkitystä. Pohjavesi Louhinta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Mäntylän 1-luokan pohjavesialue (0142804), joka sijaitsee noin 800 m louhinta-alueen lounaispuolella. Lähin vedenottamo sijaitsee Mäntylän pohjavesialueella. Lähialueen suurten korkeusvaihteluiden myötä pohjavesipinnan taso vaihtelee alueella. Kallioalueet ja -kynnykset rajaavat alueen pohjavesiä erillisiin pohjavesialtaisiin, joiden välillä pohjavesi liikkuu rajoitetusti. Näin ollen myös pohjaveden virtaussuunta vaihtelee lähialueilla. Karttatarkastelujen perusteella voidaan päätellä, että pohjaveden virtaussuunta pääasiassa seuraa maaston muotoja. Pohjaveden virtaussuunta louhinta-alueen lähiympäristössä on siten pohjoispuolella luoteeseen sekä itä- ja eteläosassa kaakkoon ja etelään. Suunnittelualueen pohjoispuolella olevassa moreenikerrostumissa pohjavesi liikkuu luode-kaakko suuntaisesti. 3

Alueella tehdyn maatutkaluotauksen mukaan pohjavedenpinta on mäkialueen alaosissa tasolla noin +50. Alueella ei ole pohjaveden havaintoputkia. Louhinta ja murskauslaitoksen toiminta Laitoksen toiminta-aika Toiminta kallion louhinnan ja murskauksen osalta on ympärivuotista. Toiminta saattaa olla urakkaluontoista. Räjäytyksiä on arkisin klo 8:00 18:00 välisenä aikana, arviolta 1-2 räjäytystä viikossa. Kallion porausta tehdään arkisin klo 7:00 21:00 ja rikotusta klo 8:00 18:00. Murskauslaitos toimii mape klo 7:00 22:00. Kuljetukset ajoittuvat arkipäiviin klo 6:00 22:00. Poikkeustapauksessa kiviainesta kuljetetaan myös lauantaisin. Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan kallion louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle. Louhinta-alue koostuu kahdesta erillisestä alueesta (ottovaiheesta), jotka yhdistyvät työmaatiellä. Alueiden välissä kulkee 400 kv:n sähkönsiirtolinja, jonka suojavyöhykkeellä ei ole louhintatoimintaa. Louhittavat alueet ovat pinta-alaltaan noin 5,7 ha (vaihe 1) ja 2,6 ha (vaihe), eli yhteensä louhittava alue on noin 8,3 ha. Alue sijaitsee noin 80 m etäisyydellä Tarvontien (vt 1) pohjoispuolella. Kiviaineskuljetuksia varten rakennetaan uusi työmaatie. Ennen louhintatoiminnan aloittamista poistetaan pintamaakerros tarvittavassa laajuudessa ja puut kaadetaan. Koko aluetta ei välttämättä raivata kerralla, vaan raivausta pyritään tekemään muutaman vuoden tarpeille kerrallaan. Pintamaat varastoidaan louhinta-alueen reunoille. Pintamaita on mäkialueella suhteellisen vähän ja avokalliota esiintyy laajalti. Louhinta aloitetaan vaiheen 1 mukaisen alueen eteläosasta, josta louhinta etenee pohjoiseen. Louhintataso on +59 +61 siten, että pohjatason kaato on luoteeseen päin. Luoteessa louhintapohja mukautuu ympäröivään maastoon, jolloin alueelle kerääntyvät sadevedet valuvat luontaisesti pois louhitulta alueelta. Muutoin alueen ympärille jää korkeimmillaan noin 28 m korkeat kallioseinämät. Seinämät porrastetaan ottosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Vaiheessa 2 louhinta etenee pohjoiseen ja koilliseen siten, että louhintapohjan kallistus on kohti etelää. Louhintataso on vaiheen 2 alueella +60 +61. Etelässä pohjataso mukautuu lopputilanteessa ympäröivään maastoon, jolloin alueelle kerääntyvät pintavedet valuvat luontaisesti pois louhitulta alueelta. Muutoin alueen ympärille jää korkeimmillaan noin 29 m korkeat kallioseinämät, joita porrastetaan ottosuunnitelman mukaisesti. Koko toiminta-aikana kallion louhintamäärä louhinta-alueista on yhteensä 1 130 000 m 3 ktr (noin 3,05 milj. t). Kallioalueelta irrotettava louhe murskataan ja varastoidaan louhinta-alueella. Kiviaines louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä. Kallion louhinta- ja murskaustyössä käytetään lisäksi mm. poravaunua, kompressoreita, kuormaus- ja kuljetuskalustoa. Porauskalusto valitaan louhintakohteen suuruuden ja aikataulun perusteella. Valintaan vaikuttavat louhintaalueen maasto-olosuhteet sekä porauskaluston liikkumisnopeus ja kyky. Porauslaitteistot on varustettu pölynkeräyslaitteistolla. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu ylisuuria lohkareita. Ylisuuret lohkareet rikotaan ennen murskausta. Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen esim. pyöräkuormaajalla. Kalliosta saatava louhe kuljetetaan ja syötetään murskauslaitoksen esimurskaimeen, jonka jälkeen välimurskaimien ja seulojen kautta saavutetaan haluttua murskelajiketta. Murskauslai- 4

tos sijoitetaan siten, että siitä kantautuu melua mahdollisimman vähän ympäröivään maastoon ja häiriintyviin kohteisiin. Toiminnan alkuvaiheessa murskauslaitos sijoitetaan louhinta-alueen eteläosaan, mutta toiminnan edetessä laitos sijoitetaan louhinta-alueen sisään siten, että se on mahdollisimman lähellä louhittua kallioseinämää melun kantautumisen vähentämiseksi. Siten murskauslaitoksen sijainti muuttuu toiminnan edetessä. Piirustukseen YMP 1 (liite 3.1) on esitetty murskauslaitoksen ohjeelliset sijaintipaikat. Tuotteet, tuotantomäärät ja prosessit Kalliomurske Tuotanto (t/d) Arvioitu vuosituotanto (t/a) keskiarvo maksimi keskiarvo maksimi 2500 4000 305 000 550 000 Louhintamäärä on 1 130 000 m 3 ktr (n. 3 051 000 t) 10 vuodessa eli vuotuinen keskimääräinen louhintamäärä on noin 113 000 m 3 ktr (n. 305 100 t). Kiviaines louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä. Porauskalusto valitaan louhintakohteen suuruuden ja aikataulun perusteella. Lisäksi valintaan vaikuttavat maasto-olosuhteet louhintaalueella sekä porauskaluston vaadittu liikkumisnopeus- ja kyky. Louhinta aloitetaan koeräjäytyksillä pieniä räjähdysainemääriä käyttäen. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Louhinnassa käytettävä räjähdysainemäärä on keskimäärin noin 0,5 kg/m 3 ktr kalliota. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. Koska alue sijaitsee lähellä sähkönsiirtolinjaa, huomioidaan toiminnassa Fingrid:in ohjeita koskien toimintaa lähellä voimalinjoja. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu ylisuuria lohkareita, jotka pitää rikkoa ennen murskausta (rikotus). Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen esim. pyöräkuormaajalla tai dumpperilla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin tuotteenkin (murskeen) käsittelyyn. Murskauslaitos on siirrettävä ja täyttää suojaukseltaan B-luokan vaatimukset (kotelointi, pölynsidonta kastelemalla). Murskauslaitosta siirretään louhinnan edistymisen mukaan. Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Riippuen jälkimurskaimien määrästä laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisessa murskauslaitoksessa toinen jälkimurskain saatetaan korvata materiaalin muotoiluun tarkoitetulla iskumurskaimella. Lähtömateriaali syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimelle tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Suunnittelualueelle sijoitettavassa murskauslaitoksessa on kolme tai neljä murskausvaihetta riippuen halutun tuotteen laatuvaatimuksista. Toiminnan alkuvaiheessa murskauslaitos sijoitetaan louhinta-alueen (vaihe 1) eteläpuolelle. Louhinnan edistyessä murskauslaitos sijoitetaan louhinta-alueen sisälle. Laitosta siirretään tämän jälkeen kun toiminta etenee. Laitosta pyritään aina sijoittamaan mahdollisimman lähelle kallioseinämää, jotka vaimentavat melun kantautumista ympäristöön. Murskauslaitos voi olla sähkö- tai polttomoottorilla toimiva. Käytettävät raaka-aineet, polttoaineet ja lisäaineet Käytettävä aine Keskimääräinen kulutus (t/a) Maksimikulutus (t/a) Kalliolouhe 305 100 550 000 Kevyt polttoöljy Louhinta, työkoneet ja murskaus 221 398 5

6 polttoöljyllä Louhinta ja työkoneet, murskauslaitos sähköverkosta saatavalla energialla 118 212 Alueelle ei tuoda kiviainesta muualta murskattavaksi. Raaka-aineiden ja tuotteiden varastointi Valmistuotteiden varastokasat sijoitetaan louhitulle pohjatasolle lähellä sen hetkistä toimintaaluetta. Varastokasoja sijoitetaan varsinkin toiminnan alkupuolella vaiheen 1 lounaiskulmaan (suunnitelmapiirustus, liite 3). Murskekasat sijoitetaan siten, että ne tarvittaessa toimivat samalla melusuojana ja pienentävät murskausaseman meluhaittaa. Pääasiassa toimitaan kuitenkin ympäröivän maanpinnan alapuolella, jolloin kallionseinämät itsessään vähentävät melun kantautumista ympäristöön. Varastokasat ovat korkeudeltaan keskimäärin 4 8 metriä. Kasojen koot vaihtelevat kysynnän ja toiminnan tehokkuudesta riippuen. Tarpeen mukaan kasojen pölyämistä voidaan vähentää kastelulla, varsinkin kuivina vuodenaikoina. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytön estimillä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitoksen vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Öljytuotteet varastoidaan tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa varastossa. Voiteluaineet ja ongelmajätteet säilytetään niille erikseen varatussa lukittavassa kontissa. Suunnittelualueella varastoidaan kerrallaan työkoneiden polttoaineena ja tarvittaessa jalostuslaitosten energianlähteenä käytettävää kevyttä polttoöljyä maksimissaan 9000 litraa. Laitteiden huoltoon käytettäviä öljytuotteita alueella varastoidaan kerrallaan noin 500 litraa. Poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Poltto- ja voiteluaineita käsitellään ja säilytetään vain tukitoiminta-alueella, jota rakennetaan ottoalueen lounaisosaan. Toiminta-alueen ohjeellinen sijainti on esitetty suunnitelmapiirustuksessa. Käytettävä energia ja arvio sen tehokkuudesta Murskausasema voi toimia joko suoralla sähkövirralla tai kevyellä polttoöljyllä. Sähköllä toimivan murskauslaitoksen energiankulutus on noin 1,5 GWh. Kevyellä polttoöljyllä toimivan murskauslaitoksen polttoöljyn kulutus on noin 0,4 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden. Työkoneiden kevyen polttoöljyn kulutus on n. 0,42 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden. Vedenhankinta ja käyttö Pölynsidontaan käytetään tarvittaessa vettä, arviolta noin 5 m 3 /d. Kasteluvetenä käytetään louhinnan aikana louhokseen kerääntyviä pintavesiä tai alueelle tuodaan kasteluvettä säiliöautolla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Alueen toiminnassa käytetään parasta ja taloudellisesti mahdollisimman nykyaikaisia laitteistoja. Näin saadaan ympäristövaikutukset minimoitua. Toimenpiteet on esitetty hakemuksen muissa kohdissa. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja niiden rajoittaminen Päästöt ilmaan

7 Aine Murskaamo (tielaitoksen luokitus B) Murskaus polttoöljyllä, sisältää louhinnan työvaiheet (laskennat teoreettisia) hiukkaset SO 2 -päästöt NO x -päästöt CO 2 -päästöt Vuosipäästö enintään (t/a) 2,20 0,41 18,61 1241,55 Keskimääräinen vuosipäästö (t/a) 1,22 0,23 10,33 689,26 Suurin tuntipäästö (kg/h) 0,81 0,15 6,89 459,83 Suurin vuorokausipäästö (kg/d) 12,22 2,26 103,37 6897,47 Piipun/piippujen korkeus ja korkeusasema (m) 2 metriä Murskaamo suoralla sähkövirralla, sisältäen louhinnan työvaiheet (eli porauksen, rikotuksen sekä työkoneiden polttoaineen päästöt) hiukkaset SO 2 -päästöt NO x -päästöt CO 2 -päästöt 1,17 0,22 9,92 661,63 0,65 0,12 5,51 367,57 0,78 0,14 6,61 441,09 9,37 1,73 79,32 5293,04 Louhinnasta aiheutuu jonkin verran pölyämistä. Louhinta suoritetaan käyttäen normaalia pengerlouhintakalustoa, jolloin louhitaan 5 10 m paksu kalliokenttä kerralla. Kallion louhinta- ja murskaustyössä käytetään mm. poravaunua, kompressoreita, kuormaus- ja kuljetuskalustoa. Porauskalusto valitaan louhintakohteen suuruuden ja aikataulun perusteella. Valintaa vaikuttavat louhinta-alueen maasto-olosuhteet sekä porauskaluston liikkumisnopeus- ja kyky. Poravaunut on varustettu pölynkeräyslaitteistolla, jonka erotuskyky on vähintään 95 %. Porareiät ovat halkaisijaltaan joko 64 mm tai 76 mm ja räjäytysaineena käytetään dynamiittia, aniittia ja ammoniittia. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu ylisuuria lohkareita. Ylisuuret lohkareet rikotaan ennen murskausta. Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Ylisuuret kivet rikotaan iskuvasaralla/hydraulivasaralla noin 0,5 m palakokoon ennen kuljettamista murskauslaitokselle. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen esim. pyöräkuormaajalla. Louheen käsittelyyn käytetään samoja työkoneita kuin valmiin tuotteenkin eli murskeen käsittelyyn. Murskauslaitos on siirrettävä ja täyttää suojausasteeltaan B-luokan vaatimukset (Tielaitoksen "Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994"). Tielaitoksen määritelmän mukaan B-luokan murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein ja koteloinnein. Murskauslaitoksen pölyäviä kohteita ovat kuljettimien päät, seulat sekä kiviaineksen syöttö. Pölyä syntyy sekä itse murskauslaitoksessa että kiviaineksen käsittelyssä että varastoinnissa, kuormauksessa ja liikennöinnissä laitosalueella. Pölyleijuman määrään vaikuttaa useat eri tekijät. Vaikuttavia tekijöitä ovat kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika (kevät, kesä, alkusyksy) sekä laitoksella valmistettava tuote ja käytettävä raaka-aine. Murskauslaitoksen pölyävät kohteet sekä tarvittaessa kuormat, varastokasat ja syöttimeen kipattava louhe kastellaan vedellä. Myös kiviaineskasojen sijoittelulla estetään pölyvaikutus ympäristöön. Toiminta-alueen ja työmaatien pölyämistä voidaan tarvittaessa vähentää kastelulla ja teiden säännöllisellä kunnossapidolla.

Melu, tärinä ja pöly Louhintatyössä ja murskauslaitoksella melua syntyy porauksesta, räjäytyksestä, murskauksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Murskauslaitoksen melulähteet ovat kiviaineksen rikotuslaitteet, murskaus, seula sekä kuljettimet. Kallion porauksen aiheuttama melutaso on tavanomaisesti 50 metrin etäisyydellä noin 74 78 db (L Aeq ). Porausmelu on korkeataajuista ja vaimenee nopeasti, eikä näin ollen leviä kauas. Räjäytyksistä syntyvä melu on lyhytkestoista (alle sekunti) ja kertaluontoista. Porausta tehdään arkisin klo 7:00 21.00. Murskauslaitoksen melua esiintyy tasaisesti toiminnan aikana arkipäivisin klo 7:00 22:00. Murskaus on toiminnassa kausittaisesti, eikä murskauksen aiheuttama melu siten ole jatkuvaa. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvona (N:o 993/1992) on päiväsaikaan lähimmässä häiriintyvässä kohteessa enintään 55 db (ulkona). Toiminta-alueella melutasoja seurataan aistinvaraisesti. Tarvittaessa tehdään melumittauksia. Lähin häiriintyvä kohde on noin 140 metrin päässä vaiheen 2 mukaisen alueen pohjoispuolella. Murskauslaitos sijoittuu pääasiassa louhinta-alueen sisään, jolloin korkeat kallioseinämät vaimentavat melun kantautumista ympäristöön. Kallion porauksessa saattaa hetkellisesti meluraja-arvo ylittyä lähimmässä häiriintyvässä kohteessa, mikäli laitteiston ympärillä ei ole suojauksia, sillä poraus tehdään kallion päältä. Tämä tapahtuu kuitenkin vain toimittaessa aivan alueen pohjoisosassa ensimmäisen louhintakerroksen porauksessa. Silloinkin melun kantautumista ympäristöön on hallittavissa esim. siirrettäviä melusuojia käyttäen ja pintamaakasojen sijoittaminen valleiksi kohteen ympärillä. Lisäksi vaimennetaan meluvaikutusta tarvittaessa murskekasojen oikealla sijoittelulla. Liikennemelua syntyy ma-pe klo 6:00 22:00 välisenä aikana. Poikkeustapauksissa kuljetuksia on lauantaisin klo 7:00 16:00 välisenä aikana. Hankkeesta on tehty erillinen melumallinnus, joka on esitetty hankkeen liitteenä 8. Mallinnuksesta käy ilmi, että melun raja-arvot eivät ylity häiriintyvissä kohteissa, kun porauksen osalta käytetään suojauksia ylimmän kerroksen porauksissa. Murskauslaitos sijoittuu aina kalliorintauksen alapuolelle, eikä sen aiheuttama melu kantaudu merkittävissä määrin ympäristöön. Louhintatärinän suuruus on suoraan riippuvainen räjäytettävien kenttien suuruuteen, mikä vastaavasti määrää kiviaineksen irrotuksen taloudellisuuden. Louhittavan kallion laatu ja rakenne vaikuttavat louhintaominaisuuksiin. Ennen louhinnan aloittamista alueella tehdään riskianalyysi ja sen perusteella räjäytyssuunnitelma, jossa kartoitetaan tarvittavat toimenpiteet turvallisen räjäytyksen varmistamiseksi. Tarvittaessa tehdään alueella koeräjäytyksiä ja niiden yhteydessä tärinämittauksia, jonka jälkeen määritetään tärinää mittaavalle heilahdusnopeudelle raja-arvot. Tarvittaessa voidaan lähimpään taloon asentaa tärinämittareita. Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Toiminnasta ei synny jätevesiä. Mahdolliset asuntovaunujen ja työmaaparakkien jätevedet kerätään astioihin. Astiat tyhjennetään asianmukaisesti kunnan osoittamalle tyhjennyspaikalle. Jätteet sekä niiden käsittely tai hyödyntäminen Jätenimike Määrä (esim. t/a) Käsittely tai hyödyntäminen Varastointitapa tai toimituspaikka Sekajäte n. 1 t/a Kaatopaikka Metallijäte n. 15 t/a Kierrätys/hyväksytty jätteenkäsittelypaikka Jäteöljy n. 500 l/a Ekokem Oy 8

9 Ongelmajätteet säilytetään lukittavissa konteissa niin, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt säilytetään siten, että hydrauliikka- ja voiteluöljyt ovat erikseen. Trasselit yms. kiinteät ongelmajätteet kerätään omiin jätesäiliöihin. Ongelmajätteistä pidetään omaa kirjanpitoa ja ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen (Ekokem Oy) tai muuhun vastaavaan valtuutettuun ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Liikenne ja liikennejärjestelyt Nykytilanteessa louhinta-alueelle on tieyhteys Kattilamäentietä pitkin. Kattilamäentie alkaa Vanhasta Turuntiestä ja jatkuu Tarvontien yli etelään. Kyseistä tietä ei käytetä kiviaineskuljetuksissa. Ennen toiminnan aloittamista rakennetaan uusi työmaatie. Uusi rakennettava tie sijoittuu ottoalueen länsipuolelle. Tie yhtyy luoteessa Vanhaan Turuntiehen noin kilometrin etäisyydellä ottoalueesta. Tien rakentamista varten on tehty tietoimitus. Tietä rakennetaan siten, ettei siihen muodostu 1:7 jyrkempiä mäkiosuuksia. Työmaatie on murskepintainen. Pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelemalla ja säännöllisellä kunnostuksella.. Toiminnan aiheuttama kokonaisliikennemäärä on keskimäärin noin 40 ajoneuvokäyntiä (tulomeno) vuorokaudessa (arkisin), kun kuorma-auton (yhdistelmä-ajoneuvo) kapasiteetti on 40 t. Kuljetukset ajoittuvat arkipäiviin klo 6:00 22:00. Poikkeustapauksissa kuljetuksia tehdään myös lauantaisin. Kuljetuksia on ympäri vuoden. Liikennemäärä vaihtelee kausittain mm. kiviaineksen kysynnän mukaan. Työkoneille varataan asianmukaiset pysäköintitilat tukitoiminta-alueella. Ottotoiminnan edetessä työkoneita säilytetään myös sisällä louhoksessa. Tukitoiminta-alue on murskepintainen. Se osa tukitoiminta-alueesta, jossa käsitellään poltto- ja voiteluaineita, suojataan riittävän laajalla tiiviillä kalvolla, jonka päällä on rikkoutumisen estävä 30 cm:n hiekkakerros. Tukitoimintaaleen reunat korotetaan, jolloin mahdolliset päästöt eivät pääse valumaan alueen ulkopuolelle. Tukitoiminta-alueen ohjeellinen sijainti on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Alueella ei pääsääntöisesti pestä työkoneita. Pieniä huoltotöitä voidaan tehdä työkoneille tukitoiminta-alueen kalvosuojatulla alueella. Päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Varsinaista pohjavettä ei esiinny louhinta-alueella, mutta kallion raoissa ja ruhjeissa saattaa esiintyä ns. kalliopohjavettä. Yleensä kalliopohjavesi on yhteydessä muuhun pohjaveteen. Yhteys on riippuvainen mm. topografiasta, kallion eheydestä ja sadannasta. Kallioaluetta ympäröivissä moreeni- ja savimaissa esiintyy pohjavettä. Suunnittelualueen pohjoispuolella olevassa moreenivyöhykkeessä pohjavesi virtaa luode-kaakko suuntaisesti. Moreenialueella maanpinta on korkeimmillaan tasolla +74. Pohjaveden pinta vaihtelee huomattavasti vaihtelevan topografian takia. Mikäli pohjaveden pinta ko. alueella on korkeammalla kuin louhintataso, on mahdollista että jonkin verran pohjavettä purkautuu louhokseen, kallion eheydestä riippuen. Alavimmilla osilla, kuten louhinta-alueen luoteispuolella olevilla peltomailla, pohjaveden pinta voidaan olettaa olevan noin 0,5 2 m maanpinnasta, eli tasolla noin +45 +47. Suoalueet suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat yli 300 m etäisyydellä eikä niistä pääse pohjavettä purkautumaan louhokseen. Räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä vapautuu louhinnassa ympäristöön aina jonkin verran. Oikealla ja ammattitaitoisella panostuksella ympäristöön vapautuvat pitoisuudet ovat yleensä varsin pieniä.

10 Tukitoiminta-alue suojataan asianmukaisella kalvolla ja noin 30 cm maakerroksella. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljy- ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Edellä esitettyihin varo- ja suojausmenetelmiin viitaten toiminnasta ei ole välitöntä vaaraa alueen pohjavedelle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan käyttötarkkailu Alueen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, joka tarvittaessa toimitetaan valvontaviranomaiselle. Ennen toiminnan aloittamista ilmoitetaan työmaavastuuhenkilöiden tiedot valvontaviranomaisille. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoiksi (N:o 993/1992) sallitaan melun ekvivalenttitasoksi päiväsaikaan lähimmässä häiriintyvässä kohteessa enintään 55 db (ulkona). Melutasoja seurataan aistinvaraisesti. Tarvittaessa tehdään melumittauksia. Lähin häiriintyvä kohde on 140 metrin päässä. Melumallinnuksen mukaan melun raja-arvot eivät ylity häiriintyvissä kohteissa, kun porauksessa käytetään suojauksia (mm. meluvalleja). Murskauslaitoksen osalta ei tarvita erillisiä melusuojauksia, koska laitos sijaitsee kallioseinämien suojassa. Louhinta-alueella ei ole kulttuurihistoriallista merkitystä, eikä merkitystä virkistys- tai ulkoilualueena. Alueilla ei tiettävästi ole luonnonsuojelulain tai direktiivin mukaisia suojeltavia tai uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä. Toiminnan päästöjen ja vaikutusten tarkkailu Pintavesi Toiminnan vaikutuksia alueen pintavesiin tarkkaillaan säännöllisin aikavälein näytteenotoin. Näytteenottopiste sijaitsee läntisen ottoalueen osalta suunnittelualueen länsipuolisessa avoojassa, johon alueelta johdettavat työnaikaiset vedet pääasiassa ohjautuvat. Itäisellä ottoalueella näytteenottopiste sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella olevassa avo-ojassa. Molemmista pisteistä ei oteta samanaikaisesti näytettä, vaan käytössä oleva piste riippuu millä louhinta-alueella toimitaan. Näytteenottopisteiden ohjeellinen sijainti on esitetty "Pinta- ja pohjavesiselvitys sekä tarkkailuohjelma" Pintavesinäytteistä tehdään määrityksiä aineista, jotka ovat yhteydessä louhinnan kanssa. Louhinnassa vapautuu lähinnä typpeä eri muodoissa. Pintavesinäytteistä ei ole tarpeen tutkia esimerkiksi rauta-, mangaani- ja bakteeripitoisuuksia, sillä louhintatoiminnalla ei ole yhteyttä mahdollisiin muutoksiin näiden aineiden pitoisuuksiin. Pintavesinäyte otetaan kerran vuodessa syyskuussa ja siitä analysoidaan seuraavat parametrit: kemiallinen hapenkulutus, CODMn, nitraatit, nitriitit, ammoniumtyppi, ph-luku, sameus, hajun ja värin aistinvarainen arviointi, lämpötila, öljyhiilivetypitoisuus (C 11 -C 39 ), tarvittaessa Pohjavesi Louhintatoiminnan mahdollisia vaikutuksia alueen pohjavesiin tarkkaillaan säännöllisin aikavälein mittauksin ja näytteenotoin. Tarkkailun piirissä on ainakin suunnittelualueen koillispuolella sijaitseva talousvesikaivo, josta mitataan pohjavedenpinta 2 kertaa vuodessa, huhtikuussa ja syyskuussa. Vesinäyte otetaan kerran vuodessa syyskuussa. Tarkkailusta sovitaan asukkaan kanssa ennen toiminnan aloittamista. Näytteestä analysoidaan seuraavia parametreja: kloridi, happi, kemiallinen hapenkulutus CODMn, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, nitriitti, ph, sähkönjohtokyky, sameus, kovuus, lämpötila, mineraaliöljy, aistinvarainen arvio: haju, maku, väri. Tarvittaessa asennetaan alueelle 1-2 pohjavesiputkea/kalliopohjavesiputkea. Mahdollisia put-

11 kien sijaintipaikkoja ovat läntisen ottoalueen pohjois- ja länsipuoli. Alueella tehdyt pinta- ja pohjaveden tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain Vihdin kunnan ympäristöviranomaiselle sekä alueelliselle ympäristökeskukselle. Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöpäästöt Häiriön sattuessa laitoksen käyttäjä keskeyttää tuotannon ja häiriö poistetaan ennen tuotannon jatkamista. Tarpeen mukaan viranomaiset voidaan hälyttää puhelimitse. Työntekijöitä informoidaan kaikista toimenpiteistä häiriötilanteessa ja annetaan toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Louhinta-alueen tukitoiminta-alueen pohjalle asennetaan tiivis kalvo, jonka päälle levitetään vähintään noin 30 cm paksuinen hiekkakerros. Tukitoiminta-alueelle varataan myös imeytysmateriaalia öljy- tai polttoainevahinkojen varalta. Koska alueella toimitaan 400 kv:n sähkönsiirtolinjan läheisyydessä, huomioidaan toiminnassa Fingridin ohjeistusta koskien louhintaa lähellä sähkönsiirtolinjoja. Louhintaa ei ole voimalinjan suojavyöhykkeellä. Louhinta-alueen jyrkistä rintauksista varoitetaan varoitusnauhoilla sekä kylteillä. Asiattomien ajoneuvojen pääsyä toiminta-alueelle estetään. Koska louhinta-alueen ympärille (lähinnä pohjoisosa) jää lopputilanteessa pystysuorat porrastetut kallioleikkaukset, rakennetaan siinä kohdin tukevat suojakaiteet ja verkot putoamisvaaran poistamiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 29.4.2008 päivätyllä meluselvityksellä, 27.9.2009 saapuneella hakemuksen täydennyskirjeellä, jolla on tarkennettu suunnitelma-aluetta muun muassa siten, että alkuperäisessä hakemuksessa esitetty kiinteistö Mattila RN:o 5:142 on jätetty pois suunnitelmasta, 23.11.2009 saapuneella kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla, 6.3.2008 päivätyllä luontoselvityksellä, 2.4.2008 päivätyllä pinta- ja pohjavesiselvityksellä sekä tarkkailuohjelmalla, 28.11.2011 päivätyllä hydrogeologisella lähdeselvityksellä, 15.9.2011 saapuneella päivitetyllä ympäristölupahakemuksella liitteineen, 24.10.2012 saapuneella korjatulla ympäristölupahakemuksella, jossa ottotoiminnan vaiheiden numerointi on korjattu sekä 12.6.2013 päivätyllä pohja- ja pintaveden tarkkailuohjelmalla. Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Luoteis-Uusimaassa 1.8.2007 ja Vihdin Uutisissa 2.8.2007, Vihdin kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä 1.8. 30.8.2007, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Vihdin kunnan ympäristövalvonnan toimistossa, osoitteessa Asemantie 30, Nummela. Kuulemisaikaa on 13.8.2007 pidennetty jatkumaan 14.9.2007 saakka. Hakemuksen johdosta on lupaviranomaisen toimesta kuultu erillistiedoksiantona hakemuksen kohteena olevan tilan naapurikiinteistöjen omistajia ja haltijoita 12 kpl. Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölautakunnan katselmusjaosto suoritti alueella hakemuksia koskevan tarkastuksen 25.5.2010. Ympäristötarkastaja suoritti alueella tarkastuksen 13.5.2011, josta on laadittu tarkastuspöytäkirja. Tarkastuksessa todettiin muun muassa hakemuksen käsittelyn tilanne. Lausunnot Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunnot Vihdin kunnan kaavoitustoimelta, Uudenmaan ELY-keskukselta, Siuntion kunnalta, Lohjan kaupungilta, Uudenmaan tiepiiriltä, Fingrid Oyj:ltä,

12 Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä sekä Länsi-Uudenmaan ympäristöterveydeltä. Vihdin kunnan kaavoitustoimi esittää 2.10.2007 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Hakemus sijoittuu Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n alueelle. Osayleiskaavan laadinta on kesken. Hakemus on laitettu vireille kaavan maankäyttövaihtoehtojen oltua julkisesti nähtävillä. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa kyseisten tilojen Nummelanportti 5:160 ja Mattila 5:142 alueelle oli sijoitettu työpaikka-alueita ja maa- ja metsätalousaluetta. Alueelle oli osoitettu uusi tieyhteys Vanhalta Turuntieltä (mt 110) Rytömäen ja Kauhussuon välistä. Kattilamäentietä oli osoitettu oikaistavaksi moottoritien ylittävältä sillalta pohjoiseen. Osayleiskaavan maankäyttövaihtoehdoista saadun palautteen ja tehtyjen vaikutusselvitysten perusteella kaavan jatkovalmisteluun on tullut suuria muutoksia juuri lupahakemuksen kohteena olevalle alueelle. Kallion louhiminen ei ollut mukana kaavan ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Valmisteilla olevassa kaavaehdotuksessa uusi yhdystie jää palvelemaan vain Vanhan Turuntien varteen tulevaa työpaikka-aluetta. Kattilamäentien eteläpäätä ei oikaista ja sen itäpuolella kulkeva puro merkitään vesilakikohteeksi. Kunnollisen tieyhteyden puuttuessa kaikista Hankasalonmäen työpaikka-alueista on luovuttu. Tilan 5:142 alueella on pidennetty työpaikkaalueen varausta ja sen liikenne on osoitettu kulkemaan idästä Yöviläntien kautta. Hankasalonmäki tullaan esittämään kaavaehdotuksessa maa- ja metsätalousalueena (M). Alueelle ei kaavaehdotuksessa osoiteta uusia tieyhteyksiä. Hankasalon poikki on tehty varaus uudelle 110 kv sähkölinjalle olemassa olevan 400 kv linjan länsipuolelle. Kaavaehdotuksen valmistelu on kesken, eikä ympäristölautakunta ole vielä käsitellyt sitä, eikä kunnanhallitus ole vielä hyväksynyt sitä julkisesti nähtäville. Mikäli hanke saa ympäristöluvan, se tulisi merkitä osayleiskaavaan maa-ainesten ottoalueena (EO). Ympäristöluvan valmistelussa tulisi huomioida kaavan valmistelun aikana tehdyt ympäristöselvitykset, kaavan vaikutusselvitysraportti sekä uusi sähkölinjavaraus. Lisäksi edellytämme meluselvityksen teettämistä siitä, miten hanke vaikuttaa liikennemelun leviämiseen kaavaehdotukseen tulevalle Kiilanmäki-Lehtimäki asuntoalueelle. Vihdin kunnan kaavoitustoimi esittää 26.8.2011 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Alueella on MRL 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus osayleiskaavan laatimista varten. Hakemus sijoittuu Nummelan eteläosien osayleiskaavan alueelle. Kaavaehdotus oli nähtävillä 1.3 14.4.2011 lausuntoja ja muistutuksia varten. Osayleiskaavaehdotuksessa tilan Nummelanportti eteläinen osa on merkitty teollisuustoimintojen alueeksi (T) ja pohjoinen osa maa- ja metsätalousalueeksi (M). Arvioitu melualueen raja kulkee tilan poikki valtatien suuntaisesti mäen laella. Kaavakarttaan on merkitty nykyinen 400 kv voimajohto sekä uusi suunnitteilla oleva 110 kv voimajohto varoalueineen. Tilalle on tehty uusi yksityistietoimitus nro 2007-228943 (Maaoikeuden tuomio Dnro MO8/12414), mutta uutta tielinjausta ei ole vielä rakennettu. Tietoimituksen mukainen linja on merkitty osayleiskaavaehdotukseen mahdollisten työpaikka-alueiden uutena kulkuyhteytenä, jolloin se myös korvaisi Kattilamäentien käytön yhdystienä Siuntion puolelle. Kattilamäentie jäisi kevytliikenteen käyttöön. Osayleiskaavan aluevaraukset T ja M sallivat kumpikin maa-aineslupahakemuksen mukaisen toiminnan. Toteutuessaan hakemuksen mukaisesti hanke ei siis olisi kaavan vastainen. Kaavaehdotusta laadittaessa on kuitenkin rajattu teollisuusalue Honkasalonmäen etelärinteelle

valtatietä vasten, mikä on kaavoittajan kannanotto mahdollisen louhinta-alueen maankäytöllisesti sopivaan laajuuteen. Teollisuusalueen kehittäminen edellyttää jonkunlaista louhintaa ja maa-aineksia hyödyntävä hanke ja siihen liittyvä tien rakentaminen olisivat maankäyttösuunnitelmia tukevia ja siksi toivottavia hankkeita. Louhinnan ulottaminen mäen pohjoisrinteelle ei ole samalla tavalla toivottavaa, sillä se muuttaisi asuntoalueeksi suunnitellun Lehtimäki-Kiilamäki kohteen toteutettavuutta heikentämällä sen vetovoimaisuutta. Nykyisellään Lehtimäki-Kiilamäki on erittäin houkutteleva asuntoalue tulevan juna-aseman läheisyydessä. Mikäli koko Honkasalonmäki poistuu, kohteen luonne muuttuu merkittävästi nykyisestä. Alueen pellot on tarkoitus säilyttää avoimena maisematilana, jolloin Honkasalonmäen pohjoisrinteen merkitys korostuu niin maisemallisena kuin melua suojaavana selänteenä. Honkasalonmäki on osa Kauhumäen selännettä, joka on muilta osin jätetty kaavaehdotuksessa kokonaan maa- ja metsätalousalueeksi. Siuntion ympäristölautakunta esittää 8.8.2007 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Suunniteltu louhinta ei vaikuta Siuntion ympäristöön, eikä melu merkittävästi lisää moottoritieltä tulevaa melua. Alueen suunniteltua jälkihoitoa ei voi kuitenkaan pitää maa-aineslain mukaisena. Valtakunnan ykköstien tiemaisemaan on myös syytä kiinnittää huomiota. Lohjan ympäristölautakunta esittää 6.9.2007 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Toiminnanharjoittajan tulee täydentää lupahakemusta laskennallisella melunleviämismallilla. Mallissa tulee huomioida valtatie 1 aiheuttama melu sekä toimintojen yhdessä aiheuttama melu. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa melutaso häiriintyvissä kohteissa mittauksin toiminnan aikana. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa mitattava pölypitoisuus lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Luvassa tulee harkita toiminta-aikojen rajoittamista, jotta toiminnasta ei aiheutuisi kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Lautakunta esittää, että murskausta ja louhintaa saisi suorittaa ainoastaan maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät klo 7 18 välisenä aikana. Lähimmän häiriintyvään kohteeseen aiheutuvaa tärinää tulee seurata säännöllisin mittauksin. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava tutkimaan alueelta pois valuvien pintavesien ja lähialueen kaivojen vesien laatua vähintään kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteistä on tutkittava ainakin öljyhiilivedyt, sameus, kiintoaine, väriluku, kemiallinen hapenkulutus, nitraatti, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori sekä muut mahdolliset räjäytyksistä aiheutuvat haitta-aineet. Varikkoalue tulee pinnoittaa ja varikkoalueelle kertyvät sadevedet tulee ohjata riittävän kokoisiksi mitoitettujen öljyn- ja hiekanerottimien kautta. Öljynerotin on varustettava hälyttävällä öljypinnan mittauksella ja sen jälkeen on asennettava sulkuventtiili. Varikkoalueen maaperän puhtaus tulee varmistaa toiminnan päätyttyä näytteenotoin. Uudenmaan ELY-keskus toteaa 21.10.2011 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Toimivaltainen viranomainen Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että nyt vireillä olevassa ympäristölupa-asiassa toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vaikutukset Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan alueille eivät ole merkittävät ja em. kuntien alueella sijaitsevat kiinteistöt sijaitsevat Valtatien eteläpuolella olevien kallioiden takana. Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, 9.9.2010) 13

Mainitun asetuksen 3 :n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai lomaasumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta. Lähin asumiseen käytettävä kiinteistö RN:o 5:60 sijaitsee lähimmillään noin 140 metrin etäisyydellä koilliseen nyt suunnitellusta ottamisalueesta. Muut asumiseen käytettävät kiinteistöt sijaitsevat suunnitellun ottamisalueen pohjoispuolella noin 300 500 metrin etäisyydellä. ELY-keskus katsoo, että asuinkäytössä olevan kiinteistön läheisyyden (140 m) vuoksi ympäristölupaa tulisi myöntää ainoastaan vaiheelle 1. Hakemusasiakirjoihin liitetyn meluselvityksen (29.4.2008, Ramboll) mukaan melutaso lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (RN:o 5:60, itäpuolella oleva) tilanteessa, jossa poraus on suojattu erillisellä siirrettävällä meluseinällä, alittaa tason 55 db. Vaiheen 2 osalta tällaista mallinnusta ei ole tehty erikseen, missä poravaunu suojataan erillisellä meluseinämällä. Mallinnus, jossa käynnissä poraus, murskaus, kuormaus ja kuljetus melutaso vaihtelee 45 55 db:iin. Ympäristölupaan tulee asettaa tarkat lupamääräykset melun, pölyn ja tärinän seurannalle. Ympäristölupaan tulee myös laittaa määräykset siirrettävän meluseinän käyttämisestä porauksessa. Seurantaa tulee tehdä säännöllisesti toiminnan ollessa käynnissä. Myös seurannan raportoinnista tulee asettaa määräyksiä. Lupamääräyksiin tulee myös kirjata kyseisen asuinrakennuksen kuntotarkastuksesta ja katselmuksesta. Tehdyn seurannan perusteella voidaan sitten arvioida täyttyykö luvan myöntämisedellytykset vaiheelle 2 ja millä lupamääräyksillä. Pintavedet ELY-keskuksen käsityksen mukaan tarkkailuun esitetyt parametrit ovat hyväksyttävissä kuitenkin siten, että myös öljyhiilivetypitoisuudet analysoidaan joka näytteenottokerralla. ELY-keskus katsoo myös, että lupaan tulee liittää määräykset pintavesien käsittelemisestä ja johtamisesta. Ennen louhintatoiminnan aloittamista tulee esittää yksityiskohtaisempi suunnitelma sellaisten kausien varalle, jolloin alueelle kerääntyy poikkeuksellisen paljon pintavesiä. Suunnitelmassa tulee esittää miten em. vesiä otetaan talteen pölynsidontaa varten, miten vesiä käsitellään ennen poisjohtamista alueelta ja minne käsitellyt veden johdetaan. ELY-keskus katsoo, että alue, jolla polttoaineita varastoidaan sekä työkoneita tankataan, huolletaan ja säilytetään, on oltava katettu ja varustettu vettä läpäisemättömällä tiiviillä alustalla. Ympäristönsuojelulain 8 :n ehdottomasta pohjaveden pilaamiskiellosta kuitenkin seuraa, että ympäristöluvassa on annettava riittävät määräykset pohjaveden suojelemiseksi. Ottaen huomioon, että koneiden tankkauksen tai huollon yhteydessä polttoainetta tai muuta ainetta voi päästä vuotamaan maahan ja että paikallaan seisovista koneista mahdollisesti vuotavia aineita ei välttämättä heti huomata, on lupaan kuitenkin liitettävä määräys varikkoalueen tiivistämistä koskevalla määräyksellä. Varikkoalue on myös katettava sen varmistamiseksi, etteivät mahdollisesti vuotaneet aineet pääse huuhtoutumaan sadevesien mukana tiivistetyn alueen ulkopuolelle. Varikkoalueelta mahdollisesti tulevat valumavedet on johdettava selkeytysaltaan ja tarvittaessa öljynerotuskaivon kautta edelleen ojaan, jolloin uusi näytteenottopiste on otettava käyttöön ennen kuin ojaan johdetut vedet johdetaan Risubackajokeen. Suunnitelma ja toiminta alueella on oltava sellaiset, että niiden perusteella saadaan täysi varmuus siitä, että hanke ei aiheuta ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön pilaantumista. 14

Toiminta voimansiirtolinjan läheisyydessä Alueen läpi kulkevan 400 kv johdon omistaja Fingrid on lausunnossaan 20.8.2007 antanut tarkat ohjeet siitä, mitä louhinta- ja murskaustyössä pitää ottaa huomioon ja miten pitää työskennellä johdon läheisyydessä. ELY-keskus katsoo, että em. lausuntoon kirjatut seikat tulee liittää lupamääräyksiin. Räjäytyksistä, louhinnasta ja murskauksesta tulee tarvittaessa laatia yksityiskohtaisemmat suunnitelmat ja kuvaukset, kun toiminta tapahtuu linjan läheisyydessä. Uudenmaan ELY-keskus toteaa 16.1.2012 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: ELY-keskus viittaa aiemmin antamaansa lausuntoon ja katsoo, että hakemuksen täydennyksessä ei ole tuotu esiin mitään sellaista, joka muuttaisi ELY-keskuksen kannanottoa. ELYkeskus muistuttaa vielä Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, 9.9.2010) 3 :ssä säädetystä. Uudenmaan tiepiiri toteaa 4.9.2007 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Morenia Oy on jättänyt maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen koskien kalliokiviaineksen ottoa Vihdin Honkasalonmäen alueella tiloilla Nummelanportti RN:o 5:160 ja Mattila RN:o 5:142. Alue sijaitsee valtatie 1 ja maantie 110 välissä valtatie 2 länsipuolella siten, että ajoyhteys sille on tarkoitus järjestää maantien 110 kautta n. 2,5 km päähän valtatie 2 liittymästä. Alueelta on tarkoitus ottaa 10 vuoden aikana 1 150 000 k-m 3 kalliomursketta. Kuljetusmäärät vaihtelevat kysynnän mukaan, mutta keskimäärin toiminta aiheuttaa n. 60 kasettirekan käyntiä alueella arkivuorokauden aikana. Uudenmaan tiepiiri haluaa kiinnittää huomiota sekä alueen työmaateiden liittymäpaikkojen valintaan maantiellä 110 että pintavesien johtamiseen alueelta. Pikaisen kartta- ja maastotarkastelun perusteella kumpikaan ehdotetuista liittymäpaikoista maantiellä 110 ei täytä liittymille asetettuja näkemävaatimuksia, minkä vuoksi hakijan on vielä etsittävä työmaatielle maastossa sopivampaa liittymäpaikkaa yhdessä alueen tietarkastajan kanssa tai varauduttava parantamaan maantietä 110 liittymän osalta sellaiseksi, että näkemävaatimukset täyttyvät. Samassa yhteydessä tietarkastaja antaa ohjeita liittymän suunnittelusta ja rakentamisesta. Alueen pintavesiä ei saa johtaa maanteiden sivuojiin, ja pintavedet on muutoinkin johdettava siten, ettei niistä ole haittaa maanteiden kuivatukselle. Fingrid Oyj toteaa 20.8.2007 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Maa-aineksen louhinta-alueen kautta kulkee Fingrid Oyj:n omistama 400 kv johto Espoo- Hyvinkää. 400 kv johtoa varten on lunastettu kiinteistöjen käyttöoikeuden supistus 53 m leveälle johtoalueelle. Johtoalue muodostuu 33 m leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean reunoissa olevista 10 m leveistä reunavyöhykkeistä, joilla puuston kasvua on rajoitettu siten, ettei puu kaatuessaan ylety virtajohtimiin. Maapohja ja puusto ovat maanomistajan omaisuutta. Maaainesta voidaan ottaa Vihdin Härköilän kylässä, tilojen Nummelanportti RN:o 5:160 ja Mattila RN:o 5:142 alueilla ottamalla 400 kv johdon osalta huomioon seuraavaa. - Maa-aineksen louhintaa ja kiviaineksen murskausta ei saa suorittaa johtoalueella eli 26,5 m lähempänä 400 kv johdon keskilinjaa. - Louhinta-alueelta mahdollisesti kaadettavaa puustoa ja pintamaita ei saa varastoida johtoalueelle. - Ennen louhintatöiden aloittamista räjäytysten vaikutusalueella olevalla johto-osalla, tulee pitää katselmus Fingrid Oyj:n Hämeenlinnan aluetoimipaikan johtomestarin kanssa. Katselmuksessa tarkastetaan lähimpien pylväsrakenteiden ja johtimien sen hetkinen kunto. Katselmuksessa tulee olla mukana vähintään johdon omistajan, louhintaurakoitsijan ja louhintatyön teettäjän edustaja. Kun räjäytys- ja louhintatyöt ovat loppuneet, tulee pitää loppukatselmus. Kat- 15

selmuksista mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin emme osallistu. - Ennen kuin urakoitsija aloittaa työt voimajohdon läheisyydessä tulee hänen tehdä johdon omistajan kanssa sähköturvallisuusilmoitus, jotta yhteystiedot ja sähköturvallisuusasia varmistetaan mahdollisimman hyvin. - Louhinta on suunniteltava siten, että louheen heitto on 400 kv johdosta poispäin. - Louhinnassa ei saa käyttää niin suuria räjähdysainemääriä, että räjäytyksistä aiheutuva kallioperän tärinä aiheuttaa voimajohtopylväille ja niiden perustuksille minkäänlaista vahinkoa. Tarvittaessa lähimmän pylvään perustuksiin pitää asentaa tallentavat tärinämittarit. - Kun johdon läheisyydessä suoritetaan räjäytystöitä, on räjäytyskohteet suojattava niin hyvin, ettei johtoon pääse sinkoutumaan kiviä. Varsinkin johtimet ja eristimet vioittuvat hyvin herkästi. - Sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuusmääräyksissä n:o 16:0 käsitellään voimajohdosta räjäytystyölle aiheutuvia vaaratekijöitä ja annetaan suojaetäisyysvaatimukset. - Louheen mahdollinen murskaus, murskeen varastointi, työmaakopit, työkoneiden huolto- ja säilytystilat sekä polttoainevarastot on sijoitettava johtoalueen ulkopuolelle. Tältä osin suunniteltua varastokasa-aluetta tulee siirtää hieman kauemmaksi 400 kv johdosta. - Kiviaineksen mahdollinen murskaus on suoritettava niin kaukana ja sellaisin työmenetelmin, että 400 kv johdon virtajohtimet ja eristinketjut joutuvat mahdollisimman vähän alttiiksi pölyyntymiselle. Mikäli eristinketjua joudutaan puhdistamaan normaalia useammin sähkön käyttöhäiriöiden välttämiseksi tai vaurioitunutta johtoa korjaamaan, suoritamme työt louhintatoiminnan pitäjän kustannuksella. - Maa-aineksen ottaja vastaa henkilökuntansa työturvallisuudesta työskenneltäessä jännitteisen voimajohdon läheisyydessä ja kaikista niistä vahingoista, joita saattaa aiheutua voimajohdolle maa-aineksien oton aikana sekä mahdollisista energiatappioista, jotka johtuvat maaaineksen oton aiheuttamista häiriöistä ja katkoksista sähkön siirrossa esim. likaantuneiden eristimien puhdistus. Muita ohjeita työskenneltäessä 400 kv johdon läheisyydessä - Voimajohtopylväiden pylväsala ulottuu 3 m päähän pylväiden maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Pylväsala on suoja-alue, jolla ei saa suorittaa kaivua eikä läjitystä eikä alalla saa liikkua työkoneilla. - Työskenneltäessä 400 kv johdon alla ja sivuilla ei työkoneen työskentelyalue saa ulottua 5 m lähemmäksi 400 kv johdon johtimia. - Jos maa-aineksen louhinta- ja ottotöiden aikana tapahtuu 400 kv johtoon liittyvä vahinko, pyydämme ilmoittamaan siitä heti Hämeenlinnan verkkokeskukseemme. Fortum Sähkönsiirto Oy esittää 28.2.2013 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Fortumin tuleva 110 kv linjan keskilinja tulee sijaitsemaan noin 30 metrin etäisyydellä Fingridin 400 kv linjan keskilinjasta. Lisäksi Fortumin linjan keskilinjalta metsän suuntaan on 13 m johtoaukea, jolla ei voi kasvaa puustoa lainkaan sekä 10 metrin reunavyöhyke, jossa puuston sallittua pituutta on rajoitettu. Maa-aineksen ottoon liittyviä ehtoja: Fortum Sähkönsiirto katsoo, että maa-aineksien louhintaa ja murskausta voi suorittaa suunnitellun voimajohdon läheisyydessä, mutta sen on tapahduttava riittävän etäisyyden päässä. Tämä riittävä etäisyys on suunnitellun linjan keskilinjasta 13 metriä, eli johtoaukean osuus. Tämä tarkoittaa vähintään 43 m etäisyyttä Fingridin 400 kv johdon keskilinjasta. Tarvittaessa Fortum Sähkönsiirto on valmis keskustelemaan muustakin etäisyydestä, mutta maa-aineksen otto ei saa vaikeuttaa tai vaarantaa johdon rakentamista verrattuna maa-alueen nykyiseen tilanteeseen (korkotasoon tms.) Koska Fortumin linjaa ei vielä ole olemassa, Fortum Sähkönsiirto ei katso tarpeelliseksi antaa muuta ohjeistusta työskentelyyn alueella. Fortum Sähkönsiirto Oy esittää 28.3.2013 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: 16

Pylväiden paikkoja ei ole vielä suunniteltu. Ramboll on ehdottanut pylvään sijoittamista kallion päälle ja pohjoispuolelle siten, että linja ei lainkaan rajoita maa-ainesten ottoa. Tämä näyttäisi pääsin olevan mahdollista siten, että pylväälle jätetään rakennustila mäen päälle, korkeustasolle noin 92 m. Pylvään kohdalla tulee olla 10 10 metrin louhimaton alue. Muutoin ottoalue 1 on Fortumin puolesta toteutettavissa. Jos pylväs sijoitettaisiin Rambollin ehdottamalle paikalle ottoalueen pohjoispuolelle, tulisi pylväsrakenne tehdä huomattavan korkeaksi, joka on tarpeettoman kallista. Joka tapauksessa tämä ehdotuksemme rajoittaa ottoaluetta huomattavasti vähemmän kun aiempi lausuntomme on antanut ymmärtää. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys toteaa 18.5.2010 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Hankkeella on edellytykset asiakirjojen perusteella suojata häiriintyvät kohteet kuten läheinen koillisessa sijaitseva asunto melulta, tärinältä ja pölyämiseltä, niin että terveyshaittoja ei syntyisi. Hanke on siten merkittävä, että kallioon tehtävä artefakta on päivittäin kymmenien tuhansien ihmisten näkyvillä moottoritielle. Siksi olisi aiheellista arvioida, millaisen signaalin ja vaikutuksen se ihmisiin antaa tiedostaen ja tiedostamatta. Minkälainen sosiaalimoraalinen koodi välittyy, kun 1200 milj. vuotta vanhaan luonnonmuodostelmaan tehdyn intervention perusteita punnitaan ja onko riskiä, että pysyvyyteen kajoaminen aiheuttaisi tiedostamatonta levottomuutta ("ei mitään pysyvää, ei mitään pyhää"). Voisiko kyseessä olla muiden sosiaalisten tekijöiden ohella pieni altistus henkisten fundamenttien rapautumiselle. Luonnontilaisen hienon kallion saattaminen rumaksi muodostelmaksi kymmenien tuhansien päivittäisten ohikulkijoiden näkökenttään on katsottava terveydensuojelulain 1 ja 2 hengen vastaiseksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta jätettiin määräaikaan mennessä 13 muistutusta. Lisäksi määräajan ulkopuolella saapui 2 mielipidettä sekä 1 vastustava kannanotto. S I ja 13 muun henkilön yhdessä allekirjoittamassa, 13.9.2007 saapuneessa muistutuksessa todetaan muun muassa seuraavaa: Allekirjoittajat vastustavat hanketta ja esittävät perusteiksi seuraavat seikat: 1. Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuisi jatkuvaa melu- ja pölyhaittaa. 2. Liikenne kapealla Vanhalla Turuntiellä lisääntyisi, aiheuttaen haittaa ja vaaraa muulle liikenteelle. 3. Hankkeen seurauksena lähialueiden virkistyskäyttö estyisi. 4. Kallioiden louhiminen poistaa luonnollisen meluvallin. 5. Louhinnan vaikutukset alueen luontoon ja kallioperään saattavat olla hyvin arvaamattomat. P, J ja T Y-R 14.9.2007 saapuneessa muistutuksessa todetaan muun muassa seuraavaa: Muistuttajat toteavat, ettei Morenia Oy ole ollut heihin yhteydessä hanketta koskevan kiinteistön Mattila 5:142 osalta. Muistutuksessa todetaan vielä, että päästöasioita on lupahakemuksessa vähätelty, kallion louhinta alueella muuttaa alueen vesitasapainoa muun muassa kuormittamalla ojia, alueella säilytettävät kemikaalit ovat riski ympäristölle ja raskas liikenne alueella aiheuttaa suuria päästöjä ilmaan. Muistutuksen jättäjät ilmaisevat huolensa melun lisääntymisestä alueella, kiinteistöjen arvon alenemisesta sekä maiseman turmeltumisesta. M Y-R 14.9.2007 saapuneessa muistutuksessa todetaan muun muassa seuraavaa: "Vastustan lupahakemusta kokonaisuudessaan, sillä lupahakemuksen kohteena olevan alueen omistusoikeus ei ole asianmukainen ja on mahdollista, että alueen omistus on muiltakin osin epäselvä." 17

18 T ja M R toteavat 11.9.2007 saapuneessa muistutuksessa muun muassa seuraavaa: Mattilan tilan omistajille ei ole kerrottu siitä, että Morenia Oy aikoo hakea lupaa kiinteistön Mattila alueelle. Morenia Oy:n lupahakemus tulisi tällä perusteella kumota. Lisäksi muistuttajat toteavat vielä, että kallioalue toimii luontaisena meluvallina, jonka louhiminen lisäisi melua alueella huomattavasti ja että Siuntionjoen harvinainen meritaimenkanta saattaa vaarantua kaavaillun hankkeen seurauksena. H N ja E K (erilliset muistutukset) 11.9.2007 saapuneissa muistutuksissa todetaan muun muassa seuraavaa: Muistuttajat vastustavat Morenia Oy:n maa-ainesten (kalliokiviaines) ottolupaa, koska louhinnasta aiheutuu melu/pöly haittoja sekä vaarantaa koululaisten turvallisuuden. S M 11.9.2007 saapuneessa muistutuksessa todetaan seuraavaa: Muistuttaja toteaa, että asuminen muuttuisi hankkeen aiheuttaman pölyn ja melun seurauksena ikäväksi. Hanke aiheuttaa haittaa ympäristölle ja alueen eläimistölle sekä rumentaa maisemaa. Lisäksi muistuttaja ihmettelee hankkeen karttojen erilaisuutta hankkeen eri vaiheissa. J K ja R T 12.9.2007 saapuneessa mielipiteessä todetaan muun muassa seuraavaa: Muistuttajien mielestä asiasta on tiedotettu huonosti. Muistutuksessa esitetään huoli alueen läheisen lähteikön saastumisriskistä, rekkaliikenteen ja louhinnan vaikutuksesta alueen rauhallisuudelle ja ihmisten terveydelle sekä alueen kaavan toteutumiselle. K S ja A T 13.9.2007 saapuneessa muistutuksessa todetaan muun muassa seuraavaa: Muistuttajat toteavat, että hankkeesta esitetyt kartat ovat epäselviä. Lisäksi asiakirjat ovat harhaanjohtavia ja puutteellisia. Muistutuksessa otetaan lisäksi esille huoli moottoriliikenteen melun lisääntymisestä alueella, puhtaan kaivoveden riittävyydestä, louhinnan toiminta-aikojen rajauksista sekä alueen koululaisten turvallisuudesta. P ja R K 13.9.2007 saapuneessa muistutuksessa todetaan muun muassa seuraavaa: Muistuttajat moittivat muun muassa hankkeen tiedotusta, yksityistietoimitusta sekä hankkeesta asianosaisille esitettyjä suunnitelmia ja karttoja. Muistuttajat vastustavat hanketta, koska hanke vaikeuttaisi kaavoitusta, poistaisi kallion tarjoaman luontaisen meluvallin, aiheuttaisi melu- ja pölyhaittaa, aiheuttaisi haittaa metsätaloudelle sekä vaikeuttaisi liikennettä. Muistuttajat vastustavat suunnitelmakartoissa esitettyjä tielinjauksia, koska niistä aiheutuisi merkittävää haittaa muun muassa asumiselle, pohjavesille, liito-oravalle ja maataloudelle. L ja E H 13.9.2007 saapuneessa muistutuksessa todetaan muun muassa seuraavaa: Louhiminen poistaa luonnollisen meluesteen. Etelätuulella aiheutuu pöly- ja meluhaittaa. Muistuttajat vastustavat louhintaa, mutta hankkeen toteutuessa vaativat jätettäväksi meluestettä kallion kukkulalle. S v G, K K, J T ja S S 13.9.2007 saapuneessa mielipiteessä todetaan muun muassa seuraavaa: Muistutuksen jättäjät vastustavat kaavailtua työmaatien reittiä, koska näkyvyys suunnitellussa kohdassa on huono ja paikka on vaarallinen.

19 M, L ja A M 13.9.2007 saapuneessa mielipiteessä todetaan muun muassa seuraavaa: Muistuttajat vastustavat kallionlouhintaa ja murskausta, koska se aiheuttaisi asukkaille ja seudulle kohtuutonta ja peruuttamatonta haittaa. Muistutuksen jättäneet esittävät lisäksi huolensa melun lisääntymisestä kun kallio on louhittu alueelta, liikenteen kuormittumisesta, pöly- ja meluhaitoista sekä toiminnan laajuudesta ja pitkäkestoisuudesta. P K ja 4 muun allekirjoittajan 8.2.2011 saapuneessa muistutuksessa todetaan muun muassa seuraavaa: Muistuttajat toteavat, että ympäristölautakunnan 27.7.2007 julkaisemassa kuulutuksessa oli virheellisesti mainittu haettuna toiminta-alueena myös kiinteistö Mattila RN:o 5:142 ja että yksityistietoimitukseen ei kutsuttu kiinteistön Mattila omistajia. Lisäksi muistuttajat toteavat, että haetulla toiminta-alueella on suoritettu laiton hakkuuta marraskuusta 2010 alkaen, eikä maa-aineslupaa tällä perusteella tulisi myöntää. Hankkeella voi olla vaikutuksia alueen pohjavesiin tai läheiseen lähteikköalueeseen. P H toteaa 7.6.2011 saapuneessa muistutuksessaan muun muassa seuraavaa: Muistuttaja haluaisi, että alueelle tehtäisiin ympäristövaikutusten arviointi. Perusteluinaan hän esittää muun muassa, että murskaamon lähellä on kiinteistöjä, alueen asukkaiden mielipiteitä ei ole huomioitu tai ne eivät ole aiheuttaneet toimenpiteitä, toiminnasta aiheutuu melu- ja pölyhaittaa, liikennemäärät lisääntyvät ja suunniteltu toiminta vaikuttaa alueen luontoon. K S ja 232 muuta allekirjoittajaa toteavat 28.5.2010 saapuneessa kannanotossaan muun muassa seuraavaa: Luontoarvojen ja pohjavesien osalta kannanotossa todetaan, että louhoksen läheisyydessä sijaitsee vesilain 17 :n mukainen, METSO -suojelusopimuksessa suojeltu lähteikköalue. Haettu toiminta voisi vaarantaa lähteikköalueen sekä lähialueen kaivot. Toiminta aiheuttaisi päästöjä Risupakkaojaan, vähentäisi alueen käyttömahdollisuuksia ulkoilualueena sekä hankaloittaisi eläinten kauttakulkua alueella. Asutukselle koituvan haitan osalta kannanotossa todetaan, että 10 vuotta kestävä melu, pöly, tärinä ja liikenne ovat kohtuuton rasitus ympäristön asukkaille. Lisäksi haettu toiminta poistaisi luonnollisen meluvallin moottoritielle, vähentäisi asumisviihtyvyyttä sekä olisi ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Liikenneturvallisuuden osalta kannanotossa todetaan, että louhinnan aiheuttama lisääntynyt liikenne aiheuttaisi vaaratilanteiden määrän kasvamisen alueella. Tie on kapea, eikä sillä ole kevyen liikenteen väylää tai valaistusta. Kannanoton jättäjät vaativat vastauksia seuraaviin asioihin ennen luvan myöntämistä: - Miten turvataan asukkaiden vedensaanti, jos kaivosta louhoksen takia vesi loppuu/pilaantuu/porakaivot vaurioituvat? Kuka korvaa kustannukset? Tutkitaanko lähialueen kaivot? Kuinka usein? - Kuka vastaa Vanhan Turuntien liikenneturvallisuudesta raskaan liikenteen mittavan lisääntymisen (60 rekkaa/vrk + huolto-, polttoaine- ym. kuljetukset) vuoksi? Miten kantavuus kestää? Järjestääkö kunta koululaisille kuljetuksen tien vaarallisuuden vuoksi? Rakennetaanko kevyen liikenteen väylä ja katuvalot? - Mistä otetaan vedet työmaan tarpeisiin? Miten niiden kuormitus vaikuttaa luonnonojiin ja tuleeko liettymistä? Aiheuttaako pöly ympäristöhaittoja? Entä muut, esim. öljy- ja räjähdysainejäämät? - Miten ja mihin pumpataan vedet louhoksen syvyydestä? Riittääkö matalien luonnon- ja peltoojien kapasiteetti mittaviin vesien lisäyksiin? Onko tulvimisvaaraa olemassa? Onko läheinen

lähteikköalue saastumis-/tuhoutumisvaarassa? - Tuoko Morenia kiviainesta muualta tälle alueelle murskattavaksi? - Aiheutuuko toiminnan pölystä terveyshaittoja esim. astmaa tai allergiaa poteville? Kuka vastaa ja korvaa, jos niin tapahtuu? - Miten ja kuka korvaa kiinteistöjen arvonalennukset? - Miten uusien asuinalueiden lähiluonnon tuhoaminen vaikuttaa Vihdin imagoon? Vihti mainostaa itseään vireänä ja viihtyisänä asuinympäristönä. - Mitä merkitystä on rakennus- ja toimenpidekiellolla, jos se ei koske suunnitellun kaltaista massiivista toimintaa? Lisäksi kannanotossa arvioidaan muun muassa hankkeen vaikutuksia lähialueen kiinteistöjen kysyntään, toiminnan vaikutuksista lähietäisyydellä sijaitseviin hevostiloihin sekä ilmoitetaan mahdollinen liito-oravahavainto alueelta. Kannanottajat ovat myös huolissaan toiminnan seurauksena syntyvän avartuvan maiseman vaikutuksista liikennemelun kantautumiseen kiinteistöilleen. Hakijan vastineet Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine jätetyistä lausunnosta ja muistutuksista. Morenia Oy toteaa 19.5.2011 saapuneessa vastineessaan muistutuksista ja mielipiteistä mm. seuraavaa: 1. Muistutusten ja lausuntojen sisältö Muistutuksissa on kiinnitetty huomiota mm. toiminnan aiheuttamaan meluun, pölyyn, tärinään ja pinta- ja pohjavesien likaantumiseen. 2. Toiminnan aiheuttama melu ja pöly Toiminnasta syntyy melua lähinnä työkoneista, kuljetuksista ja seulonta/-murskauslaitoksen toiminnasta. Jalostuslaitos sijoitetaan siten, että melua aiheuttavat toiminnat sijaitsevat mahdollisimman kaukana lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Toiminta-alueen luontaista maastoa ja varastokasoja käytetään hyväksi siten, että jalostuslaitoksen ja häiriintyvien kohteiden väliin jää melun leviämistä rajoittavia esteitä. Melumallinnuksessa on myös esitetty tilanne, missä kallio on kokonaan louhittu ja tarkastellaan vt 1 tiemelun leviämistä asutuksen suuntaan. Mallinnus osoittaa, että melutasot asutuksessa nousevat korkeintaan 1 db. Pölyntorjunnassa tullaan käyttämään alalla tunnettuja parhaita mahdollisia torjuntakeinoja. Porauksen pölynsidonnassa porauskalusto on varustettu pölynleviämistä estävillä pudotussuojilla ja varastokasoja sekä jalostusprosessia kastellaan vedellä tarpeen mukaan. Hakemuksen liitteeksi on teetetty melumallinnus, josta voidaan todeta, että toiminnan aiheuttama melun leviäminen häiriintyviin kohteisiin saadaan hallintaan erilaisilla suojaustoimenpiteillä. Ottotoiminnan aiheuttama pöly jää torjuntatoimien, kastelun jälkeen suurimmaksi osaksi ottoalueelle. Pölyn leviämisen torjunnassa käytetään kastelun lisäksi kuljettimien kotelointeja, putoamissukkia ja toiminnan sijoittamista mahdollisimman alhaiselle korkeustasolle tuulen suojaan. 3. Toiminnan aiheuttama tärinä Ennen louhintatyön aloittamista määritetään louhijan toimesta rakennukset, jotka otetaan tärinäseurantaan. Selvityksessä määritetään rajat räjäytettävien kenttien koolle, joka vaikuttaa 20