Yhteyshenkilö Henri Kaila, puhelin , sähköposti

Transkriptio

1 sivu 1 1 Hakemus 1.1 Luvan hakija Rudus Oy, Y-tunnus PL Helsinki Viranomaisltk liite 11 Yhteyshenkilö Henri Kaila, puhelin , sähköposti henri.kaila@rudus.fi 1.2 Tuotantoalueen sijaintipaikka ja sen ympäristö (koordinaatit , , ETRS89-GK28 -tasokoordinaatisto) Rudus Oy (jatkossa Rudus) hakee ympäristölupaa kallion louhintaan, louheen murskaukseen, asfaltin valmistukseen, kierrätysasfaltin ja ylijäämälouheen vastaanottoon, välivarastointiin ja murskaukseen sekä ylijäämämaiden vastaanottoon ja maisemointikäyttöön Vuorimäessä, tilalla Jussila (Rudus Oy:n Vuorimäen tuotantoalue). Louhinta- ja murskaustoiminta alueella on aloitettu vuonna Tilan omistaa Markku Snellman, jonka kanssa Ruduksella on sopimus, joka mahdollistaa kallion oton hakemuksen mukaisella alueella. Ruduksen ottamisalue on Vuorimäen etelärinteessä, noin 1,8 kilometriä kantatien 77 eteläpuolella. Alueelle johtaa kantatieltä sorapintainen tie. Hakemuksen mukainen ottamisalue on 14,7 hehtaaria ja ottoalue (louhintaalue) 11,3 hehtaaria. Ottoalueesta 7,6 hehtaaria on uutta aluetta. Kallion päällä on noin metrin paksuinen pintamaakerros. Ottamisalueella maasto on korkeimmillaan tasolla yli Nykyisin kallioainesta on otettu tasoon Kallion otto etenee nykyisestä louhoksesta pohjoiseen ja länteen, kohti Destia Oy:n ottamisaluetta tasossa Tien välittömässä läheisyydessä, alueen eteläosassa oleva kallioharjanne louhitaan tasoa +138 mukaillen siten, että etelän suuntaan reunaan jää 8 metriä korkea rintaus. Lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat ottamisalueesta noin 740 metrin etäisyydellä lännessä, 960 metrin etäisyydellä koillisessa ja 940 metrin etäisyydellä etelässä. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat noin metrin etäisyydellä koillisessa. Hamulan koulu sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa kantatien 77 pohjoispuolella. Ottamisalueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Alueen pohjoispuolella, noin 680 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta on Jussilan leton luonnonsuojelualue. Leton alueella maanpinta on tasolla Vuonna 2007 tehdyn luontoselvityksen mukaan ottamisalueella ei ole luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä.

2 sivu 2 Ottamisalue ei ole pohjavesialueella eikä aluetta käytetä vedenhankintaan. Ottamisalueen pohjoispuolella noin 800 metrin päässä sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeä, 1-luokan Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialue. Pohjavesialueen reuna on ottamisalueelta tarkasteltuna Vuorimäen harjan toisella puolella. Louhinta-alueen maasto viettää jyrkästi etelälounaaseen. Ruduksen Vuorimäen tuotantoalueen länsipuolella ovat Destia Oy:n ja Janne Halosen ottamisalueet. Vuorimäen kallioalueen louhintojen ja kiviainesten jalostamisen ympäristövaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä päivätyn ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on tehnyt konsulttityönä Groundia Oy. 1.3 Laitoksen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Vuorimäen tuotantoalueella toiminta on urakkaluontoista, vuosittain 1-12 kuukautta. Toiminta-aika vaihtelee kiviainesten markkinatilanteesta ja tuotantosuunnitelmasta riippuen. Valmiiden tuotteiden myyntikuljetuksia sekä kierrätysasfaltin, puhtaiden ylijäämämaiden ja puhtaan ylijäämälouheen vastaanottoa on ympäri vuoden. Toimintaa on maanantaista perjantaihin seuraavasti: - kallion poraus klo 6-22, - räjäytykset 3-5 kertaa viikossa klo 10-18, - rikotus klo 8-18, - murskaus klo 6-22, - murskeiden lastaus ja kuljetus klo 6-22, - kierrätysasfaltin, ylijäämämaan ja ylijäämälouheen vastaanotto klo Lisäksi murskeita lastataan ja kuljetetaan erikois- ja hätätyötapauksissa ympäri vuorokauden. Erikoistapauksia ovat esimerkiksi asfalttikiviainesten ja pohjamurskeiden toimittaminen vain yöllä tehtäviin kohteisiin, yli yön kestävät betonivalut, suurten infrahankkeiden kiviainestoimitukset, yöaikaan suoritettavien erikoiskuljetusten hiekoitusmateriaalitoimitukset ja kiviainestoimitukset yöaikaisten vesi- ja viemäriputkirikkojen korjaukseen. Asfalttia valmistetaan päällystystöiden aikana maanantaista perjantaihin klo Asfalttia valmistetaan tarvittaessa klo maanantaista perjantaihin maksimissaan 3 kuukauden aikana vuodessa. Rudus hakee toistaiseksi voimassa olevaa lupaa ja lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa esimerkiksi euron vakuutta vastaan.

3 sivu Tuotteet sekä poltto- ja voiteluaineet Louhittava kiviaines on emäksistä vulkaniittiä ja sarvivälkediabaasia. Kiviaines on erittäin hyvälaatuista, kovaa kiveä, jota käytetään päällysteen raaka-aineena ja raidesepelinä. Alueelta louhitaan kalliota 20 vuoden aikana yhteensä 1,6 miljoonaa m 3. Muualta tuotava ylijäämälouhe on puhdasta, rakentamisen yhteydessä syntynyttä louhetta, jota ei ole pystytty käsittelemään ja hyödyntämään sen syntypaikalla. Puhdasta ylijäämämaata vastaanotetaan ja käytetään maksimissaan m 3 /v, 20 vuoden aikana yhteensä noin m 3. Asfalttia valmistetaan vuosittain keskimäärin tonnia ja maksimissaan tonnia. Murskauslaitoksen energia tuotetaan verkkovirralla. Tela-alustaisessa lokotrack-murskaimessa on oma polttomoottori. Asfalttiaseman sähköenergia tuotetaan aggregaatilla. Bitumi lämmittämiseen tarvittava sähkö hankitaan joko verkosta tai aggregaatista. Asfaltin valmistamisessa kiviaineksen lämmittämiseen käytetään kevyttä polttoöljyä. Bitumin lämmittämiseen käytetään kevyttä polttoöljyä tai sähköä. Ruduksen Vuorimäen tuotantoalueen tuotteet, keskimääräiset ja maksimit tuotantomäärät vuodessa sekä tuotteiden valmistuksessa käytettävät raaka-aineet ja niiden käyttömäärät vuodessa ovat seuraavat: Raaka-aine Louhinta ja murskaus (tonnia/vuosi) Asfaltin valmistus (tonnia/vuosi) Keskimäärin Maksimi Keskimäärin Maksimi Alueelta louhittava kivianes Muualta tuotava kiviaines (ylijäämälouhe) Kiviaines Kierrätysasfaltti Bitumi Täytejauhe ja kierrätetty suodatinpöly Kevyt polttoöljy Voiteluaineet 0,5 1 Vesi pölynsidontaan 50 m m 3 Alueella varastoidaan kerrallaan murskauslaitoksen toimintaan liittyvien työkoneiden polttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä maksimissaan litraa ja myyntikuormauksessa käytettävän työkoneen polttoöljyä litraa. Murskeen kuormauksessa käytettävän koneen polttoaine säilytetään alueella silloinkin, kun murskauslaitos ei ole toiminnassa. Asfalttiaseman ja murskaus-

4 sivu 4 laitoksen toimiessa yhtä aikaa kevyttä polttoöljyä varastoidaan alueella enimmillään litraa. Polttoaineet varastoidaan tukitoiminta-alueella kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytön estimellä. Tukitoiminta-alue suojataan läpäisemättömällä öljytuotteita kestävällä kalvolla siten, että öljytuotteiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Kalvon päällä on noin 30 cm paksu tiivistetty kivituhkakerros, joka estää kalvon rikkoutumisen. Tukitoiminta-alueen sijainti voi muuttua toiminnan aikana. Bitumi varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, joiden yhteistilavuus on 100 m 3. Murskauslaitoksen ylläpitoon käytettäviä öljytuotteita varastoidaan alueella kerralla noin 500 litraa. Öljytuotteet varastoidaan tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa varastossa. Voiteluaineet ja vaaralliset jätteet säilytetään niille erikseen varatussa lukittavassa kontissa Prosessit Kalliopinta puhdistetaan pintamaasta kaivinkoneella. Pintamaa siirretään läjityspaikalle traktorilla, pyöräkoneella, kuorma-autolla tai dumpperilla. Louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta räjäyttämällä ja rikotuksesta. Poraus suoritetaan poravaunulla. Louheen rikottamiseen käytetään kaivinkoneeseen kiinnitettyä hydraulista iskuvasaraa. Louhe kuormataan tai syötetään murskaimelle kaivin- tai pyöräkoneella. Louheen syöttöön voidaan käyttää myös dumpperia, jos syöttömatka on pitkä. Poraukseen ja räjäyttämällä saatujen tuotteiden käsittelyyn valitaan kulloinkin parhaiten soveltuvat laitteet. Alueella toimiva porakalusto on varustettu pölynkeräyslaitteistolla. Kiviaineksen murskauksessa kalliolouhetta pienennetään mursketuotteeksi, jonka maksimiraekoko ja raekokojakauma ovat määrätyt. Alueelle sijoitettava murskauslaitos on tela-alustainen track- tai pyöräalustainen siirrettävä laitos. Murskauslaitoksessa on esimurskain, välimurskain ja yksi tai useampi jälkimurskain sekä kulloinkin tarvittava määrä seulontayksiköitä ja hihnakuljettimia. Murskauslaitos on varustettu pölynsidontalaitteistolla. Ylijäämälouhe jalostetaan kiviainestuotteiksi samalla murskauslaitoksella kuin alueelta louhittava kiviaines. Murskeet varastoidaan toiminta-alueella siten, että pääosa varastokasoista on sen hetkisellä toiminta-alueella. Alkuvaiheessa varastokasat ovat alueen eteläosassa olevalla kentällä, myöhemmin louhosalueella. Asfalttiasema on siirrettävä, tielaitoksen luokituksen mukainen A-luokan asema, jossa on suodatinpölynpoistolaitteisto. Kerätty pöly palautetaan tuotantoon. Kiviaines syötetään pyöräkuormaajalla. Asfalttiasemalla on filleri- ja kiviainessiilot ja hihnakuljettimia, kuivausrumpu, elevaattori ja seulastot sekä sekoittaja, bitumisäiliö, ohjainyksikkö ja savupiippu.

5 sivu 5 Ylijäämämaat käytetään alueen itäosassa sitä mukaa kuin alueelle tulee maita. Maisemointi aloitetaan pohjatasolta Kallion oton edetessä jo maisemoitua aluetta ei tulla avaamaan uudelleen. 1.4 Ympäristökuormitus, sen rajoittaminen ja vaikutukset ympäristöön Melu ja tärinä Toiminnassa syntyy melua louhintatyössä, murskauslaitoksella, asfalttiasemalla sekä kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Louhinnassa melua syntyy porauksesta, rikotuksesta ja räjäytyksistä. Räjäytyksistä syntyvä melu on lyhytkestoista ja kertaluonteista. Murskauslaitoksen keskeisimmät melulähteet ovat kiviaineksen rikotuslaitteet, murskaimet, seulastot sekä kuljettimet. Melua esiintyy laitoksen toiminta-aikana. Asfalttiaseman huomattavimmat melulähteet ovat öljypoltin, kuivausrumpu ja sekoitin. Murskauslaitos sijoitetaan louhinnan kohteena olevan kallion läheisyyteen siten, että laitos on mahdollisimman alhaisella tasolla ympäröivään maastoon nähden ja louhoksen seinämät sekä pintamaa ja valmiiden tuotteiden varastokasat muodostavat meluesteen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Tien välittömässä läheisyydessä, alueen eteläosassa oleva kallioharjanne louhitaan tasoa +138 mukaillen siten, että etelän suuntaan jää 8 metriä korkea kallioseinämä. Kallioseinämä toimii melu- ja pölysuojana. Mikäli kallioseinämä joskus poistetaan, tehdään pintamaista samalle kohtaa maavalli. Louhinta- ja räjäytystöistä ei aiheudu tärinähaittoja lähiympäristön asukkaiden asuinrakennuksille, sillä lähimpään asutukseen on etäisyyttä yli 500 metriä. Louhinta- ja räjäytystyöt suunnitellaan siten, että toiminnan aikaiset ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Alueella käy arkipäivisin 0-45 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Asfalttiaseman toimiessa liikennemäärä on käyntiä vuorokaudessa. Alueen toimintojen melutarkastelu on tehty YVA-tarkastelun yhteydessä ja sitä on täydennetty alueen toimijoiden toimeksiannosta tehdyllä laskennallisella meluselvityksellä (Ramboll Finland Oy, Vuorimäen kallioalueen meluselvitys ja meluselvityksen täydennys ). Meluselvityksessä on huomioitu Vuorimäen kallioalueen kaikki toiminnot sekä alueelle toteutetut ja suunnitellut meluvallit. Tulosten mukaan Vuorimäen kallioalueen toiminnoista ei aiheudu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 asetettuja melun päivä- tai yöajan ohjearvoja tai Siilinjärven kunnan ympäristöviranomaisen asettamia tuntikohtaiseen keskiäänitasoon perustuvia raja-arvoja ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa lukuun ottamatta pieniä alueita hiihto- ja pyöräilyreitillä. Selvityksen mukaan, mikäli Ruduksen ottoalueen eteläreunalla oleva kallioseinämä louhitaan pois, on seinämä korvattava meluvallilla.

6 sivu Päästöt ilmaan Murskauksessa ja kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja voidaan vähentää kastelulla. Laitoksen pölyävät kohteet sekä tarvittaessa kuormat ja varastokasat kastellaan vedellä. Myös kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä voidaan estää kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä. Kiviaineskasojen sijoittelulla estetään meluhaitan lisäksi myös pölyhaittaa. Pölynsidonnassa käytetään alueelle muodostuvia pintavesiä. Tarvittaessa vettä tuodaan säiliöautolla. Alueen sisäiset työmaatiet ovat murskepintaisia. Työmaateiden pölyämistä torjutaan kastelulla ja säännöllisellä kunnostuksella sekä alueelle johtavan liittymän puhtaana pidolla. Louhinnan ja murskauksen sekä asfaltin valmistuksen ilmapäästöt ovat seuraavat: Päästö Vuosipäästö enintään (tonnia) Louhinta ja murskaus Asfaltin valmistus Hiukkaset 2,6 0,2 Rikkidioksidi (SO 2 ) 0,5 0,7 Typen oksidit (NO x ) 22,4 2,4 Hiilidioksidi (CO 2 ) YVA-selostuksen mukaan louhintatoiminnasta tai louheen käsittelytoiminnasta ei aiheudu sellaisia hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia, joilla voisi olla asukkaiden terveydelle haitallisia vaikutuksia. Saatujen tulosten ja arvioitujen keskimääräisten taustapitoisuuksien (huomioiden myös muut alueen toimijat) ei yhteenlaskettuna arvioida ylittävän valtioneuvoston päätöksen mukaisia vuorokautisia raja-arvoja Päästöt maaperään ja pohjaveteen Polttoaineita ja muita öljytuotteita käsitellään ainoastaan suojatulla tukitoiminta-alueella. Työkoneiden kuntoa seurataan säännöllisesti, jotta mahdolliset vuodot havaitaan välittömästi. Voitelu- ja polttoaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä varovaisuutta. Alueella toimittaessa ei ole havaittu pintavesiä. Ottamisalueelta ei johdeta pintavesiä suoraan vesistöön. Ottamisalueelle mahdollisesti kerääntyvät pintavedet johdetaan tien varren ojaan. Alueella ei ole havaittu pohjavedenpintaa. Destia Oy:n ottamisalueella sijaitsevassa pohjaveden havaintoputkessa HP1 oli pohjavesi tasolla +110 syyskuussa Destia Oy:n alueella oli aiemmin asennettu pohjavesiputki, jonka pohjavesi oli tasolla +107 [ asennettu putki on nyttemmin poistettu ja korvattu putkella HP1]. Pohjavedenpinnan ja alimman lou-

7 sivu 7 hintatason väliin jätetään vähintään kahden metrin suojakerros. Räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä vapautuu aina jonkin verran räjäytysten yhteydessä ympäristöön ja sen myötä pinta- ja pohjavesiin. Louhinta saattaa näkyä vesissä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Yleensä nitraattipitoisuudet kohoavat suhteellisen vähän louhinta-alueiden ympäristön vesistöissä. Koska lähialueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä talousvesikaivoja, vähäisillä typpiainepäästöillä ei ole vesitaloudellisia vaikutuksia. Vuorimäen kallioalueen toimintojen vaikutusta maa- ja kallioperään sekä pohjavesivaikutuksia on arvioitu YVA-selostuksessa. Maa-ainesten ottotoimintaa on suunniteltu tehtävän YVA:ssa arvioidun vaihtoehdon 1 (VE 1) mukaisesti. Toimilla ei ole vaikutuksia alueen pohjavesiin Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Toiminnasta ei synny jätevesiä. Sosiaalitilojen jäte- ja käymälävedet kerätään umpisäiliöihin. Pintavedet valuvat ottamisalueelta pääosin etelälounaaseen. Pintavedet valuvat ojia pitkin Lyhyenjärveen ja edelleen Pitkäjärveen ja Räimäjärveen. Vuorimäen kallioalueen YVA-selostuksen mukaan alueelta ympäristöön johdettavat hulevedet voivat aiheuttaa kiintoainekuormitusta ja aiheuttaa veden samentumista. Räjähdysaineista voi vesiin vapautua myös typen yhdisteitä. Louhinta-alueiden valumavesien vaikutus pintavesiin on arviolta hyvin vähäinen Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Murskauslaitoksen toiminnasta syntyy talousjätettä sekä jonkin verran vaarallisia jätteitä (akut, jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet). Jätteet toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn tai kierrätykseen. Vaaralliset jätteet säilytetään lukittavassa kontissa siten, ettei niistä ole vaaraa ympäristölle. Hydrauliikka- ja voitelujäteöljyt säilytetään erikseen. Säiliöt ja tynnyrit säilytetään tiivispohjaisessa lukittavassa kontissa, tukitoiminta-alueella. Öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut varastoidaan jätesäiliöihin, jotka sijaitsevat lukittavassa kontissa. Syntyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista pidetään kirjaa. Toiminnassa muodostuvat jätteet, niiden määrä sekä käsittely ovat seuraavat:

8 sivu 8 Jätelaji Jätemäärä Käsittely Sekajäte 500 kg/vuosi Paikallinen jätehuoltoyhtiö noutaa Rautaromu 5 tonnia/vuosi Toimitetaan paikalliseen romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajalle. Vaarallinen jäte 500 kg/vuosi Toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan valtuutettuun vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan Ottamisalueella syntyy pintamaita arviolta noin m 3. Pintamaat sijoitetaan ottoalueelle tai sen reunoille odottamaan maisemointivaihetta. Pintamaita käytetään mahdollisuuksien mukaan suoraan reuna-alueiden. 1.5 Toiminnan tarkkailu ja raportointi Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnasta pidettävään käyttöpäiväkirjaan kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista, tiedot vaarallisista jätteistä sekä maininnat toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Vastaanotettavista ylijäämälouheista pidetään kirjaa. Ylijäämälouheen osalta kirjataan määrä ja kohde, josta louhe on peräisin. Kuormakirjoista tehdään yhteenveto vuosittain. Alueelle otetaan vastaan ainoastaan puhdasta rakentamisen yhteydessä syntynyttä louhetta. Pintaveden tarkkailua tehdään louhinta-alueen pintavesialtaista, mikäli niitä louhinta-alueelle muodostuu. Pintavesinäyte otetaan kesä-syyskaudella. Näytteestä määritetään kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, ph, sameus ja väri sekä tarvittaessa öljyhiilivedyt (C 11 -C 39 ), mikäli aistinvaraisesti todetaan niiden määrittäminen tarpeelliseksi. Tämän jälkeen pintavesinäytteet otetaan joka kolmas vuosi kesä-syyskaudella. Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain raportoinnin yhteydessä Siilinjärven kunnan ympäristöviranomaisille ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Melu- ja pölytarkkailua ei ole suunniteltu tehtäväksi. Melu- ja pölypäästöjä tarkkaillaan ensisijaisesti aistinvaraisesti. Jos aihetta ilmenee, tehdään mittauksia päästöjen selvittämiseksi. Koska toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, ei luvassa ole tarpeen asettaa määräyksiä melun ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta (VNa 800/2010). Rudus tulee liittymään Siilinjärvi-Maaninka -harjujakson pohjavesien yhteistarkkailuun, mikäli sellainen järjestetään. 1.6 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Louhinta- ja räjäytystöiden ympäristölle aiheuttamia haittoja ovat maatärinä, ilma-aallon paine, melu, pöly sekä mahdollinen kivien sinkoutuminen. Murskauslaitoksen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat melu- ja pölypäästöt.

9 sivu 9 Alueen muista toiminnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat lähinnä työkoneiden liikennöinnistä laitosalueella sekä tuotteiden myyntikuljetuksista syntyvät päästöt ilmaan. Lähin asutus sijaitsee yli 700 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Murskauslaitos tai alueen muu toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Etäisyyden takia toiminnan ei myöskään voida katsoa merkittävästi vähentävän asuinviihtyvyyttä lähialueella. Vuorimäen alueen toimintojen vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen on arvioitu YVAselostuksessa. Ottamisalueesta pohjoiseen noin 680 metrin etäisyydellä on Jussilan leton luonnonsuojelualue. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan ottamisalueen ja leton välisellä alueella kalliopinta on korkeammalla kuin leton maanpinta. Alin ottamistaso suurimmalla osalla ottamisaluetta on samalla tasolla kuin Jussilan letto (taso +130). Vain alueen lounaisosalla ottamistaso tulee olemaan alempana. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan olettaa, ettei ottamistoiminta aiheuta riskiä Jussilan leton kuivumisesta. Kallion louhinnassa alueen topografia muuttuu, jolloin pintavesien virtaussuunnassa ja -määrässä voi tapahtua muutoksia. Louhinta saattaa näkyä vesissä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Koska lähialueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä talousvesikaivoja, vähäisillä typpiainepäästöillä ei ole vesitaloudellisia vaikutuksia. Toimilla ei ole vaikutuksia alueen pohjavesiin. Pölyntorjuntatoimenpiteiden myötä ilmaan johtuvien päästöjen haitalliset vaikutukset ovat vähäiset. Asutukseen on riittävä suojaetäisyys. 1.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEB) soveltaminen Ruduksella on ISO standardiin perustuva, Inspecta Sertifiointi Oy:n hyväksymä ympäristöjärjestelmä. Päästöjä vähennetään soveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vuorimäen tuotantoalueelle sijoitettava murskauslaitos on varustettu pölynsidontalaitteistolla (kastelulaitteet, katetut kuljettimet jne.). Kiviainesten käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja varastokasojen sijoittelulla. Melupäästöjä vähennetään käyttämällä nykyaikaista murskauslaitosta sekä työkoneita. Meluhaittoja voidaan ehkäistä sijoittamalla laitos mahdollisimman alhaiselle tasolle ympäröivään maastoon nähden siten, että ottotoiminnassa syntyvät rintaukset muodostavat luonnollisen meluesteen. Lisäksi raaka-aine, pintamaa- ja tuotevarastokasojen sekä eteläreunaan jätettävän kallioseinämän avulla ehkäistään tehokkaasti melun leviämistä ympäristöön. Mikäli etelä-

10 sivu 10 reunalla oleva kallioseinämä tullaan louhimaan, korvataan se vastaavan korkuisella pintamaista tehtävällä maavallilla. 1.8 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Ympäristöriski voi aiheutua työkoneiden polttoaine- tai hydrauliikkaöljyvuodoista. Mikäli letkurikko tapahtuu, pilaantunut maa kaivetaan välittömästi ylös ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. Alueelle rakennetaan tai hyödynnetään louhinnan aikaista tukitoiminta-aluetta, jossa työkoneet tankataan. Tukitoiminta-alue on tiivisalustainen paikka, josta mahdolliset vuodot maaperään eivät pääse leviämään. Kaikki ottamisalueella työskentelevät ovat tietoisia ympäristö- ja maaaineslupaehdoista siltä osin kuin se heidän työtään koskee. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan alueelle rakennettavalla tukitoiminta-alueella. Voitelu- ja polttoaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä varovaisuutta. Alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta ( litraa), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle sekä Siilinjärven kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Rudus aloitti vuoden 2011 lopussa henkilöstölle ympäristöturvallisuuskorttikoulutuksen, jonka yhteydessä jaetaan Ruduksen ympäristöohjeet. 1.9 Hakemusasiakirjat Rudus Oy:n ympäristölupahakemus on tehty lomakkeelle 6036/ Hakemukseen sisältyy päivätty toiminnan aloituslupahakemus. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on päivätty Ramboll Finland Oy:n yleiskartta (mittakaava 1: liite 1), päivätyt asemapiirrokset murskauslaitoksen ja asfalttiaseman ohjeellisesta sijoitusalueesta (mittakaava 1:2 000) ja yleissuunnitelma Vuorimäen ottamisalueista (liite 2), - Rudus Oy:n Vuorimäen tuotantoalueen maa-aineslupa ja ympäristölupa (liite 4), kiinteistötietojärjestelmästä kiinteistöä Jussila koskeva karttaote, kiinteistörekisteriote ja lainhuutotodistus (liite 5), - Kaavaotteet Pohjois-Savon maakuntakaavasta ja Siilinjärvi-Maaninka - harjualueen osayleiskaavasta (liite 6), - Luettelo tilan Jussila rajanaapurikiinteistöistä ja omistajista yhteystietoineen (liite 7), - 3-vaiheisen murskauslaitoksen periaatepiirros (liite 8),

11 sivu päivätty ympäristöministeriön kirje Hämeen ELY-keskukselle muualta tuodun pilaantumattoman kiviaineksen jäteluonteesta ja murskauksen luvanvaraisuudesta jätteen käsittelytoimintana (liite 9), päivätty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma (liite 11), - Energian kulutus ja päästöt (liite 15), päivätty Ramboll Finland Oy:n Vuorimäen kallioalueen meluselvitys (liite 16), päivätty Groundia Oy:n Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteysviranomaisena Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointoselostuksesta antama lausunto (liite 20), - Rudus Oy:n ympäristöohjeet (2013; liite 21). Hakemusta on täydennetty ja täsmennetty , , , ja saapuneilla täydennyksillä. Samaan aikaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jätetyn ympäristölupahakemuksen kanssa Rudus Oy on jättänyt maa-aineslain mukaiselle lupaviranomaiselle maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen. Maa-aineslupaa haetaan I vaiheelle 20 vuodelle. Edellä mainittu hakemus on ollut kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käytettävissä. 2 Lupahakemuksen käsittely 2.1 Asian vireille tulo Rudus Oy:n ympäristölupahakemus saapui , hakemuksen täydennykset ja täsmennykset , , , ja (asianumero 665/2014). Täydennykset ja täsmennykset sisältyvät kohdassa 1 esitettyyn. 2.2 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusasiakirjat pidettiin nähtävillä Siilinjärven kunnantalolla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimitilassa. Kuulutus asiakirjojen nähtävillä pidosta oli Siilinjärven kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla Ilmoitus kuulutuksen julkaisemisesta oli paikallislehti Uutis- Jousessa Erikseen tieto hakemuksen vireilläolosta annettiin 97 kiinteistön omistajalle tai asukkaalle lähettämällä kuulutus hakemusasiakirjojen nähtävillä pidosta. 2.3 Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta jätettiin yksi muistutus/mielipide. A:n, kiinteistöllä Aurinkorinne sijaitsevan omakotitalon omistajan/asukkaan saapuneessa muistutuksessa/mielipiteessä todetaan muun muassa seuraavaa:

12 sivu 12 Emme hyväksy missään olosuhteissa Rudus Oy:n hakemaa ympäristöluvan muutoshakemusta. Kyseinen toiminta jo nykyisellään aiheuttaa meluhaittoja alueella asuville. Meluhaitat ovat pahimmillaan kesäiltaisin, jolloin äänet kantautuvat erittäin selvästi ja kuuluvat jopa sisälle saakka. Aikaisemmin Destian teettämä melumittaus --- arveluttaa. --- Mittaus oli suoritettu keskellä päivää, tihkusateisena ja tuulisena päivänä, jolloin sääolosuhteet vaimentavat melua huomattavasti. --- mittauksen tilaaja oli Destia itse, mikä mielestäni voi vaikuttaa lopputulokseen. --- murskaus ja muu kovempaa melua aiheuttava toiminta saa alkaa aikaisintaan klo 07: Samoin kovaäänisten töitten on loputtava viimeistään klo 21:00, mieluiten jo klo 20:00. Pahimmillaan melu kuuluu sisälle asti ja on yleensä häiritsevintä nukkumaanmenon aikoihin, noin klo 20:00-21: Yöaikaista toimintaa ei saa sallia ollenkaan. Viikonloppuisin sallittavaa toimintaa ei saa laajentaa. Kesäaikana (juhannuksesta heinäkuun loppuun) kovaäänistä työtoimintaa ei saa sallia. Maisemaolosuhteet ovat muuttuneet kevään 2014 aikana siten, että Maatalousyhtymä Savolainen on hakannut metsää ja tehnyt peltoa talostamme katsottuna suoraan Vuorimäkeä kohti Tämä osaltaan lisää melun aiheuttamia vaikutuksia. Riittämätön uni aiheuttaa tutkitusti terveydellisiä haittoja ---- jotka vain pahenee melun aiheuttaessa unenpuutetta. Kärsivänä osapuolena on yleensä koko perhe ja melusta kärsii koko kylän väki osallaan. --- muutoshakemus tulisi aiheuttamaan lisää terveyteen kohdistuvia haittoja ja sitä ei pidä hyväksyä.. Viranomaislautakunta on ottanut hakemuksen käsittelyssä huomioon Rudus Oy:n Vuorimäen tuotantoalueen maa-aineslupahakemuksesta jätetyn muistutuksen/mielipiteen siltä osin, kuin siinä tuodaan esille ympäristöluvassa ratkaistavia asioita. B:n, kiinteistön Kotiranta toisen omistajan yhdessä 6 muun henkilön jättämässä muistutuksessa todetaan muun muassa seuraavaa: Ehdotus louhinnan etenemissuunasta. Asutus maa-ainestoiminnan ääni ym. haittojen osalta sijoittuu merkittävästi Lehdonkylän suuntaan --- Pyydämme huomioimaan, että erityisesti melusaaste toiminnasta on kesäisin erittäin haitallinen. Murskaus ja tyhjillä kuorma-autoilla ajaminen aiheuttavat kovimman "kolinan". Mikäli toimijat suuntaisivat työtään lähivuosien aikana enemmän länteen (Lehdonkylästä poispäin), esim. puusto ehtisi kasvaa toiminta-alueen ja asutuksen väliin vahvemmaksi ja vaimentaisi näin ollen hieman haittoja. Toiminta laskee väistämättä Lehdonkylällä sijaitsevien kiinteistöjen arvoa, varsinkin melusaasteen vuoksi ja jatkossa todennäköisesti aiempaa enemmän myös pöly- ja hiukkaspäästöjen vuoksi Takavuosina räjäytykset olivat sel-

13 sivu 13 västi nykytilaa haitallisempia - pahimmillaan sen huomasi rakennusten selvänä tärinänä. Esimerkiksi vuonna 2013 räjäytysten vaikutukset ovat olleet huomattavasti maltillisemmat ja toivomme, että räjäytysten vaikutukset eivät enää ikinä palaa takavuosien tasolle. Ulkopuolisten on vaikea arvioida mikä on aiheuttanut muutoksen. 2.4 Lausunnot Viranomaislautakunta pyysi ympäristölupahakemuksesta Siilinjärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa lähetetyllä sähköpostilla. Terveydensuojeluviranomaisen päivätyssä lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Toiminta tulee järjestää siten, että syntyvä melu ja melun leviäminen on mahdollisimman vähäistä. --- melutasojen ohjearvot asunnoissa sisällä ovat päiväaikaan dba. Jotta näihin arvoihin päästään, toiminnan aiheuttama ulkomelu vastaavien kiinteistöjen pihalla ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (993/1992) mukaisia ympäristömelun ohjearvoja Melutasojen ohjearvojen tulee täyttyä toiminnan kokonaismelun osalta. Melumallinnuksen mukaan melun ohjearvot eivät ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Tarvittaessa toiminnanharjoittaja tulee voida velvoittaa melumittauksiin. Asfaltin valmistukselle on esitetty varaus 3 kuukauden yöaikaiseen toimintaan ja kuljetuksille erikoistapauksia varten. Pidempiaikaiseen yöaikaiseen toimintaan tulee suhtautua harkiten. Melutason ohjearvo asuntojen makuu- ja olohuoneissa on yöaikaan 30 dba. Tämän toteutumiseksi on asuinrakennusten piha-alueilla yöaikaisen ulkomelun oltava alle 50 dba ja vapaa-ajanasuntojen piha-alueilla alle 40 dba. Räjäytysten meluvaikutusten hallitsemiseksi tulee räjäytykset pyrkiä painottamaan tiettyihin ja mahdollisimman samoihin ajankohtiin päivistä, ja tiedottamaan näistä lähiasukkaille. Kiviainesten käsittely ja kuljetustoiminta voivat aiheuttaa pölyämistä lähiympäristöön. Pölyntorjuntatoimenpiteiden tulee olla asianmukaisia ja riittäviä, jotta viihtyvyys- ja terveyshaitoilta vältytään. Pölyntorjunnassa on huomioitava paitsi itse toiminta, myös toiminta-alueen maanpinnan ja varastokasojen pölyäminen. Kuivana aikana pölyntorjuntatoimenpiteiden tulee olla suunnitelmallisia, rutiininomaisia ja säännöllisiä. Pohjavesialueen ylittävien teiden kasteluun tulee käyttää puhdasta vettä Toiminta ei saa aiheuttaa vaaraa läheisen pohjavesialueen vedenlaadulle. 2.5 Hakijan kuuleminen ja vastine Viranomaislautakunta varasi ja lähetetyillä sähköposteilla Rudus Oy:lle hallintolain 34 :än perustuen mahdollisuuden antaa vastine jätetyistä muistutuksista/mielipiteistä ja terveydensuojeluviranomaisen lausunnosta. Rudus Oy:n saapuneessa vastineessa todetaan seuraavaa:

14 sivu 14 Vastineen antaja katsoo, että muistutus ja lausunto eivät anna aihetta ympäristöluvan epäämiseen tai lupahakemuksesta poikkeavien määräysten liittämiselle ympäristölupaan. Ympäristölupa tulee siten myöntää hakemuksen mukaisena. A:n esittämät vaatimukset Muistutuksen tekijä esittää meluhaittoihin vedoten lupahakemuksesta ilmenevien toiminta-aikojen rajoittamista. Rajoituksia esitetään sekä vuorokautisiin toiminta-aikoihin että kesäajan toimintaan. Lupahakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvaa melutasoa on tarkasteltu oheen liitetyssä Promethor Oy:n päivätyssä lausunnossa, jonka sisältöön vastineen antaja tältä osin viittaa. Lausunnosta käy selvästi ilmi, ettei toiminnasta voida perustellusti arvioida aiheutuvan lähiasutukselle merkittävää meluhaittaa. Sanottu johtopäätös koskee sekä päiväajan että yöajan toimintaa. Keskeinen melutasoon vaikuttava seikka on nyt kysymyksessä olevien toimintojen huomattava etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Jo etäisyydet asutukseen sekä toiminnassa käytettävät meluntorjuntatoimenpiteet takaavat sen, ettei lupahakemuksen mukainen toiminta aiheuta kenellekään naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lisäksi on otettava huomioon, ettei lupahakemuksen mukaista louhintaa ja murskaustoimintaa tulla edelleenkään harjoittamaan Vuorimäen tuotantoalueella yhtäjaksoisesti. Kuten lupahakemuksesta käy ilmi, tulee murskauslaitos toimimaan tuotantoalueella urakkaluontoisesti. Toiminnan jaksottaisuutta kuvastaa se, että louhintaan ja murskaukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä on vaihdellut viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana vuosittain 47:n ja 58:n välillä. Koska toiminnalla ei voida arvioida olevan merkittäviä meluvaikutuksia, ei ole mitään perustetta rajoittaa lupahakemuksen mukaisia toiminta-aikoja muistutuksen tekijän esittämällä tavalla. Muistutuksessa esitetyt lisärajoitukset eivät perustu ympäristöllisiin näkökohtiin, eikä niitä siten voida pitää ympäristöluvan myöntämisedellytysten kannalta tarpeellisina (YSL 43 ). Vuorimäen tuotantoalueella valmistetaan mm. suurin osa Siilinjärven ja Kuopion markkina-alueen asfalttipäällysteiden runkoaineista. Vastineen antaja korostaa että nyt kysymyksessä olevan tuotantotoiminnan järjestäminen järkevällä tavalla edellyttää lupahakemuksen mukaisia toiminta-aikoja. Erityisesti on otettava huomioon seuraavat seikat: - Toimintaa tulee edelleen voida järjestää tarvittavilta osin kahdessa vuorossa. - Ajanjakso keväästä loppusyksyyn on kiviainestuotannossa kaikkein vilkkainta aikaa. Esimerkiksi vuosittain toistuvat ELY:n kilpailuttamat päällys-

15 sivu 15 teurakat valmistellaan säännönmukaisesti keväällä, jolloin varsinainen tuotanto tapahtuu kesällä. Tuotannon on sen vuoksi voitava olla keskeytymättömässä käynnissä myös kesäaikaan. - Yleisessä tiedossa on, että jotkin hankkeet, kuten vilkkaasti liikennöityjen maanteiden päällystystyöt, edellyttävät asfaltin tuotantoa yöaikaan. Myös lupahakemuksessa esitetty varaus asfaltin yöaikaiselle valmistukselle on sen vuoksi välttämätön. Mainituista syistä on selvää, että muistutuksessa esitetyt perusteettomat lisärajoitukset vaikeuttaisivat ympäristöluvan mukaista toimintaa merkittävällä tavalla. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että toiminta-aikoja ei rajoiteta käsillä olevassa asiassa enempää kuin mitä ympäristönsuojelulain vaatimukset edellyttävät. Edellä lausuttuun viitaten vastineen antaja ei pidä muistutuksen tekijän omaksumaa käsitystä lupahakemuksen mukaisten toiminta-aikojen rajoittamistarpeesta miltään osin perusteltuna. Siilinjärven kunnan ympäristöterveyslautakunnan esittämät näkökohdat Lausunnon antaja tuo esille meluntorjuntaan, yöaikaiseen toimintaan, räjäytystöihin sekä pölyntorjuntaan liittyviä näkökohtia. Toiminta tullaan järjestämään ympäristöterveyslautakunnan lausunnossa esitetyn mukaisesti siten, että syntyvä melu ja melun leviäminen on mahdollisimman vähäistä. Kuten lupahakemuksesta käy ilmi, voidaan toiminnan meluhaittoja ehkäistä mm. sijoittamalla murskauslaitos mahdollisimman alhaiselle tasolle ympäröivään maastoon nähden sekä käyttämällä raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasoja meluesteinä. Tähän liittyen on syytä todeta, että toiminnasta syntyvä melu ei saa asetukseen 800/2010 sisältyvän nimenomaisen säännöksen ( 7) mukaan häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Toiminnan suurimpia sallittuja melutasoja koskevien ympäristöluvan määräysten tulee siten perustua yksiselitteisesti viimeksi mainittuihin ohjearvoihin ja niiden mukaisiin melun tarkasteluajanjaksoihin. Tämä vastaa myös louhintahankkeiden ja murskaamoiden vakiintunutta ympäristölupakäytäntöä. Yöaikaisen toiminnan (asfaltin valmistus) osalta vastineen antaja viittaa edellä kohdassa 2 lausuttuun.

16 sivu 16 Kuten lupahakemuksesta käy ilmi, tullaan räjäytystyöt ja pölyntorjuntatoimenpiteet järjestämään olennaisilta osin ympäristöterveyslautakunnan lausunnossa esitetyn mukaisesti.. Rudus Oy:n saapuneessa vastineessa todetaan saapuneen muistutuksen/mielipiteen osalta muun muassa seuraavaa: --- ei anna aihetta mihinkään toimenpiteisiin lupahakemuksen käsittelyssä. --- lupahakemus liitteineen vastaa --- lainkohdissa asetettuja vaatimuksia. --- ehdotus louhinnan etenemissuunnista on --- aiheeton. Louhintasuunnat tulevat noudattamaan päivättyä ottamissuunnitelmaa --- Ottamissuunnitelman tarkoituksena on mahdollistaa ottotoiminta siten, että ympäristö- ja tuotantotekniset näkökohdat tulevat alueella mahdollisimman hyvin yhteen sovitetuiksi. --- etäisyydet asutukseen sekä toiminnassa käytettävät meluntorjuntatoimenpiteet takaavat sen, ettei lupahakemuksen mukainen toiminta aiheuta kenellekään naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lähialueen asukkaille aiheutuvan meluhaitan minimointi on --- otettu --- huomioon toiminnan suunnittelussa. Räjäytystöistä ei ole myöskään jatkossa odotettavissa merkittäviä tärinähaittoja. --- Jokaisesta räjäytyksestä tehdään erillinen räjäytyssuunnitelma, jossa huomioidaan mm. kulloinkin räjäytettävän kentän etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen sekä suurin kerralla räjähtävä momentaaninen räjähdysaine määrä Katselmukset, tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyen ei ole pidetty katselmuksia, tehty tarkastuksia eikä pidetty neuvotteluja. 2.7 Ympäristövaikutusten arviointi Vuorimäen kallioalueen louhinnan ja kiviainesten jalostamisen ympäristövaikutukset ovat arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (YVA-laki, 468/1994) mukaisesti. Arviointi perustuu yleissuunnitelmaan, missä kalliota otetaan 94 hehtaarin alueelta tasoon Pohjois-Savon ELYkeskus on yhteysviranomaisena antanut lausunnon päivätystä arviointiselostuksesta (YVA-selostus). Lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa: --- Jatkosuunnittelussa ja erityisesti toimintaan haettavien ympäristölupien osalta tulisi hankkeesta vastaavien pyrkiä siihen, että eri toimijoiden lupahakemukset olisivat lupakäsittelyssä yhtäaikaisesti, jotta toimintojen yhteisvaikutuksia voitaisiin arvioida lupakäsittelyssä helpommin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa yhtenä keskeisenä asiana on, että vaikutuksia tulisi tarkastella myös tiettyyn kohteeseen tai kohderyhmään kohdistu-

17 sivu 17 via yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi vesistöön kohdistuvat vaikutukset tulisi täten kuvata myös yhteisvaikutuksina, jotka muun muassa koostuisivat pöly- ja pintavesivaikutuksista sekä mahdollisista muista vaikutuksista. Samoin ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tulisi tarkastella yhteisvaikutuksina. Nyt arviointiselostuksessa ei kaikilta osin ole näin tehty, vaan kerrottu paikoin vain vaikutuksia vaikutustavoittain, huomioimatta eri vaikutusten yhteisvaikutus. Vähintäänkin olisi tullut kuvata kasvattaako vai vähentääkö jokin muu vaikutus jonkin muun vaikutuksen merkittävyyttä. --- Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja esitetty arviointiselostuksessa YVA-lain edellyttämällä tavalla. --- Vesistöön kohdistuvien vaikutusten --- lähtöolettamukset saattavat olla virheellisiä, joten itse arviointitulokseen voi suhtautua varauksellisesti. Kuten Siilinjärven kunnan ympäristölautakuntakin lausunnossaan toteaa, niin toisaalla Suomessa tehdyissä kiviainestuotannon ympäristövaikutuksien selvityksissä pintaveteen kohdistuvien mm. nitraattityppi- ja kiintoainepitoisuudet ovat selvästi korkeammat, kuin nyt tämän hankkeen osalta lähtökohtaisesti on oletettu. Tämä asia tulee tarkentaa ja selvittää hankkeita koskeviin lupahakemuksiin. --- Meluvaikutusten arvioinnissa ei --- ole otettu huomioon alueelle mahdollisesti tulevia muita toimintoja, kuten asfaltin valmistus ja siihen liittyvät toiminnot, ylijäämämaiden kuljetukset ja käsittely. Nämä alueelle sijoittuvat toiminnot ja niistä aiheutuva melu tulee jatkotyössä huomioida kokonaisuutena ja huomioida impulssimaiset melulähteet kaikissa toimintoihin liittyvissä toiminnoissa. --- mm. poravaunun äänitehotasona (LWA) käytetty 115 db poikkeaa jonkin verran Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) esitetyistä arvioista kiviainestuotannon melulähteiden A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista, joiden mukaan porakoneen kokonaisäänitehotaso on pikemminkin db:tä. Hankkeesta vastaavien kannattaa huomioida jatkotyössä edellä mainittu julkaisu ja siinä esitettyjä asioita. --- jatkotyössä tulee varmistaa mm. liikennejärjestelyitä suunniteltaessa ulkoilureitin turvallinen käyttö niin kesäkäytössä kuin erityisesti talvikäytössä. --- pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyykin merkittäviä epävarmuuksia. Tehty arviointi epävarmuustarkasteluineen antaa kuitenkin suuntaviivat, miltä osin lupavaiheessa pohjavesitutkimuksia tulee tarkentaa. Jatkotyössä tehtävi-

18 sivu 18 en pohjavesiselvitysten tavoitteena tulisi olla Vuorimäen ja Harjamäki - Käärmelahti pohjavesialueen välisen geologisen ja hydrogeologisen yhteyden selvittäminen, sillä se on keskeisin asia toiminnan pohjavesivaikutusten arvioimisessa, kuten GTK on lausunnossaankin maininnut. Arviointiselostuksessa esitetty tapa, että toiminnan pohjavesitarkkailun pohjalta tarkennettaisiin pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia, on yhteysviranomaisen mielestä virheellinen. Pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset tulee jatkotyössä arvioida riittävin tutkimuksin ja toiminnan tarkkailulla vain varmistetaan, että tehdyt johtopäätökset ovat oikeansuuntaisia. Mikäli tarkkailulla havaitaan, että tehdyt olettamukset ja johtopäätökset ovat olleet virheellisiä, tulee ryhtyä jo toimenpiteisiin haitallisten pohjavesivaikutusten vähentämiseksi. Tätä varten jatkotyössä onkin erityisesti pohjaveteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi laatia käytännön suunnitelma niin tarkkailuista, kuin myös niistä toimenpiteistä, joilla haittoja vähennettäisiin tai eliminoitaisiin. --- on pöly- ja erityisesti hajuvaikutuksia --- Laskennan lähtöolettamukset eivät kuitenkaan ole kovin käyttökelpoisia, sillä käytetty sekamalli, jossa arvioidaan hengitettävien kuitujen vähentymistä leijuman laimentumiskertoimilla, ei anna riittävän luotettavaa tietoa. Kiviainestuotannosta aiheutuvia pöly- ja hajuhaittoja on tarkasteltu Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010). Edellä mainittua julkaisussa esitettyjä asioita pöly- ja hajuhaittojen vähentämiseksi kiviainestuotannossa kannattaa hankkeesta vastaavien huomioida jatkosuunnittelussaan ja erityisesti lupahakemusvaiheessa. Kaiken kaikkiaan pölyvaikutukset, kuten pääosin myös hajuvaikutukset, kohdistuvat ilmeisimmin lähinnä vain toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Myös niiden merkittävyys, kun huomioidaan jo olemassa olevat vaikutukset, on siten ennakkoon arvioiden vähäinen kun toiminnat toimivat normaalisti. Poikkeus- ja häiriötilanteissa syntyy aina keskeisimmät haitalliset vaikutukset. Näiden poikkeus- ja häiriötilanteiden osalta jatkosuunnittelussa ja lupahakemuksessa on syytä kertoa, millä keinoin niiden syntymistä voidaan estää ja miten syntyviä haitallisia vaikutuksia tultaisiin vähentämään. --- jatkosuunnittelussa tulisi ottaa tarkemmin huomioon ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja erityisesti niiden vähentämistoimenpiteet. --- Jatkosuunnittelussa on --- huomioitava, miten haitallisia vaikutuksia voidaan käytännön toimenpiteillä poistaa tai minimoida. Näitä käytännön toimenpiteitä suunniteltaessa hankkeesta vastaavien on syytä ottaa huomioon, mitä Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) on esitetty.

19 sivu Vahinkotilanteista ja onnettomuuksista tiedottamisen tapoja ja keinoja tulisi jatkossa vielä kehittää, jotta lähialueen ihmiset saavat tiedot ja tarvittaessa myös toimintaohjeita mahdollisimman nopeasti tilanteen niin vaatiessa. --- Arviointiselostuksessa ei ole esitetty lainkaan varsinaista vaikutusten seurantaohjelmaa, vaan esitetty lähinnä yhden alueella toimivan yrittäjän (Destia Oy) voimassa olevan ympäristöluvan määräyksen mukaista toiminnan käyttöpäiväkirjaan merkittäviä tietoja. Arviointiselostuksessa olisi pitänyt esittää selvästi kattavampi vaikutusten seurantaohjelma, jossa olisi mm. kerrottu, miten eri toimijoiden toimintojen yhteisvaikutuksia tullaan seuraamaan. On myös huomattava, ettei mahdollisesti myönnettävissä luvissa määritellä kuin vain sen lain mukaisista seurannoista ja tarkkailuista, jonka pohjalta ko. lupa on myönnetty. Täten kaikkia YVA-menettelyssä arvioitavia vaikutuksia ei määritellä toiminnoille myönnettävissä luvissa, vaan niiden osalta vaikutusten seuranta pitää nimenomaan esittää YVA-menettelyn yhteydessä. --- Arviointiselostuksessa on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten esittämisessä puutteita. Samoin melun, pölyn ja maisemaan kohdistuvissa vaikutusten arvioinneissa oli puutteita. Pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia tulee jatkotyössä täsmentää, vaikkakin arviointimenettelyn yhteydessä tehtyä arviointia voidaan pitää riittävänä. Erityisenä puutteena voidaan pitää varsinaisen vaikutusten seurantaohjelman puuttumista. Vaikka arviointiselostuksessa ei olekaan sellaisia merkittäviä puutteita, jotta se ei täyttäisi YVA-lain ja -asetuksen edellytyksiä, niin jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemuksia varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja sekä tiedottaa avoimesti niistä lähialueen asukkaita, jotta heillä on tiedossa hankkeiden eri vaiheet.. Rudus Oy, Destia Oy ja Janne Halonen ovat täydentäneet YVA-selostukseen sisältyvää meluvaikutusten arviointia Ramboll Finland Oy:n laatimalla, päivätyllä Vuorimäen kallioalueen meluselvityksellä ja päivätyllä meluselvityksen täydennyksellä. Selvitys sisältyy nyt käsiteltävänä olevaan hakemukseen. 2.8 Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28.1 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Luvanvaraisuus on määritelty em. lain kohdassa ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä. Ympäristölupa on oltava asetuksen 1.1 :n

20 sivu 20 - kohdan 7c) mukaan kivenlouhimolla tai sellaisella muulla kuin maanrakennustoimintaan liittyvällä kivenlouhinnalla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, - kohdan 7e) mukaan kiinteällä tai sellaiselle tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, - kohdan 7f) mukaan kiinteällä tai tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä asfalttiasemalla. Ympäristönsuojelulain 28.2 :n kohdan 4 mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava jätelain soveltamisalaan kuuluvaan jätteen laitos- tai ammattimaiseen käsittelyyn. Ympäristönsuojeluasetuksen 1.1 :n kohdan 13f) mukaan muuhun kuin 13 kohdan c - e alakohdissa tarkoitettuun jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista, on oltava ympäristölupa. Ylijäämälouheen vastaanotto ja käsittely ei ole tämän kohdan perusteella ympäristöluvanvaraista, koska ylijäämälouhetta ei katsota tässä jätelain mukaiseksi jätteeksi. Vastaavasti ylijäämämaan vastaanotto ja käyttö ei myöskään ole ympäristöluvanvaraista. Valtioneuvosto on ympäristönsuojelulain 12 :än perustuen antanut asetuksen asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (846/2012). Ympäristönsuojelulain 30.1 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita 12.1,1-4 :ssä tarkoitettuun toimintaan, jonka ympäristönsuojeluvaatimukset on säädetty 12 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella. Tällöin asfalttiasema rekisteröidään lain 65 :n mukaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Lain 30.4,4 :n mukaan ympäristölupa vaaditaan kuitenkin toimintaan, joka on osa luvanvaraista ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Ympäristöministeriön asfalttiaseman rekisteröinti-ilmoituksen täyttöohjeen ( > Asiointi ja luvat > Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > Ympäristönsuojelulain mukainen rekisteröinti > Asfalttiasemat) mukaan poikkeustapauksissa, jos asfalttiasema on murskaamon tai muun lupavelvollisen toiminnan välttämätön osa, se tulee rekisteröinnin sijaan käsitellä lupa-asiana osana toimintakokonaisuutta Lupaviranomainen katsoo, että Rudus Oy:n Vuorimäen tuotantoalueelle sijoitettava asfalttiasema on välttämätön osa ympäristöluvanvaraista kallion louhintaa ja louheen murskausta ja siten asfalttiasemalle on oltava ympäristölupa. Asfalttiaseman ympäristölupahakemus käsitellään ympäristönsuojelulain 35.4 :n mukaisesti yhdessä samalla toiminta-alueella sijaitsevien muiden ympäristöluvanvaraisten toimintojen kanssa. 2.9 Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomaisten toimivallasta säädetään ympäristönsuojelulain 5 luvussa ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvussa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee asetuksen 7.1 :n mukaan seuraavat lupa-asiat:

21 sivu 21 - kivenlouhimo sekä muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää (kohta 7a), - kiinteä murskaamo tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää (kohta 7b), - kiinteä tai tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä asfalttiasema (kohta 7c). Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n kohdan 13c) perusteella asfalttijätteen ammattimaisen hyödyntämistä koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jos hyödynnettävä tai käsiteltävä asfalttijätemäärä on alle tonnia vuodessa. Siilinjärven kunnanvaltuuston hyväksymän toimivaltasäännön mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoitaa viranomaislautakunta. 3 Selvityksiä 3.1 Ympäristön tila ja laatu Vuorimäki on Siilinjärven kirkonkylän länsipuolella, linnuntietä noin 4,5 kilometrin päässä. Vuosina toteutetun Pohjois-Savon kallioinventoinnin mukaan Vuorimäki ei ole valtakunnallisesti eikä paikallisesti arvokas kallioalue. Vuorimäki ei ole Kuopion luonnontieteellisen museon kasvistollisesti arvokkaiden kallioiden luettelossa (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Savossa, Suomen ympäristökeskus 214, 2001). Pääosa Vuorimäen lähialueesta on maa- ja metsätalouskäytössä. Rudus Oy:n ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa luonnonsuojelullisesti arvokkaita kasvilajeja tai luontotyyppejä tai maisemansuojelullisesti arvokkaita kohteita. Alueen pohjoispuolella, noin 700 metrin päässä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Jussilan letto. Suo on harvinainen lettosuo, missä on muun muassa uhanalaisia puna- ja kaitakämmeköitä. Jussilan leton suotyyppi on luokiteltu vuonna 2008 valmistuneessa Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Vuorimäen pohjoispuolella on Siilinjärvi-Maaninka -harjujakso. Siilinjärven luonto ja maisema -selvityksen ( ) mukaan harjulla on luonnoltaan ja maisemaltaan arvokkaita alueita, muun muassa Harvalainen-Outokki. Vuorimäki ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Vuorimäen pohjoispuolella ovat Harjamäki-Kasurila - ( ) ja Harjamäki- Käärmelahti -pohjavesialueet ( ). Pohjavesialueiden vedenjakaja on Harjamäessä. Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueella on Maaningan kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo, Harjamäki-Kasurila -pohjavesialueella