Hakemuksen kohteena oleva alue on esitetty kartalla hakemuksen liitteessä 1.

Transkriptio

1 SFLTTISEMIEN J MURSKMOIDEN YMPÄRISTÖLUPHKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille. TOIMINT, JOLLE LUP HETN Ympäristölupaa haetaan kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle Kirkkonummen kunnassa Överbyn kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Överby Skog RN:o Kohdealue (suunnittelualue) sijaitsee Isonsuontien (9) länsipuolella ja rajoittuu lännessä Siuntion kuntarajaan. Jorvaksentie (5) kulkee noin 500 m etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella. Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi päätöksellään ympäristöluvan alueelle tehtävälle louhinnalle ja murskaukselle. KHO pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus oli kumonnut Kirkkonummen ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakunnalle ja varannut hakijalle tilaisuuden jatkaa ja täydentää hakemustaan. Ympäristölupahakemuksen katsotaan tulleen vireille , koska silloin toimitettua hakemusta jatketaan ja täydennetään. Ns. ottamisalue, eli alue johon kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot (mm. varastointi) sijoittuvat, on pinta-alaltaan noin 8,8 ha. Varsinainen ottoalue (eli alue johon varsinainen louhinta kohdistuu) koostuu kahdesta toisistaan erillään olevasta alueesta, joista käytetään nimitystä läntinen osa-alue (vaihe ) ja itäinen osa-alue (vaihe ). Vuoden 009 hakemuksessa läntinen osa-alue oli jaettu vaiheisiin ja 3, jossa vaihe 3 muodosti voimalinjan pohjoispuolisen alueen. Kyseinen vaihe 3 on jätetty pois hakemuksesta, sillä lautakunta ei myöntänyt ko. vaiheelle lupaa vuonna 0. Tämän hakemuksen mukainen ottoalue (louhinta-alue) on siten pinta-alaltaan,3 ha, josta vaihe on 4,3 ha ja vaihe on 8,0 ha. Ympäristölupaa haetaan siis samoille toimenpiteille, samalle ottomäärälle ja samalle ottoalueelle, johon lautakunta jo kertaalleen myönsi ympäristöluvan vuonna 0. Louhittava ja murskattava massamäärä vaiheissa ja on yhteensä m3ktr, eli noin,85 milj. tonnia. Murskauslaitoksen vuosittainen tuotantomäärä on maksimissaan tonnia. Lisäksi haetaan ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminnan aloittamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (ympäristönsuojelulaki 99). Hakemuksen mukainen alue on kunnan yleiskaavassa kokonaisuudessaan osoitettu PT-alueeksi, eli yritystoimintojen alueeksi. Kaavan toteuttaminen edellyttää louhintaa. siaa on jo käsitelty yhteensä kuusi vuotta lupaviranomaisessa, hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa eikä toiminnan lainmukaisuudesta ole epäilystä. Samanaikaisesti haetaan toiminnalle maa-aineslain mukaista maa-ainesten ottolupaa. Hakemuksen kohteena oleva alue on esitetty kartalla hakemuksen liitteessä. Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva toiminta toiminnan muutos lupamääräysten tarkistaminen Laitostyyppi ja kunkin toiminnan osuus koko toiminnasta prosentteina (%) tai tonneina (t): asfaltin valmistus uusioasfaltin valmistus pehmeän asfalttibetonin (P) / öljysoran valmistus louhinta louheen murskaus yhteensä m3ktr yhteensä,85 milj. tonnia 605 / 0.003

2 soran murskaus maabetonin valmistus muu toiminta. HKIJN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi tai toiminimi, kotipaikka ja yhteystiedot Oy Göran Hagelberg b, kotipaikka Kirkkonummi Volsintie 545, 00 KIRKKONUMMI Puh Fax Yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot Guy Hagelberg Oy Göran Hagelberg b Volsintie 545, 00 KIRKKONUMMI puh guy.hagelberg@hagelberg.fi Liike- ja yhteisötunnus Y-tunnus: LITOKSEN YHTEYSTIEDOT (jos eri kuin hakijan yhteystiedot) Laitoksen nimi, yhteystiedot ja sijaintipaikka Överbyn tuotantoalue, Överby, Kirkkonummi Yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot Guy Hagelberg, ks. hakemuksen kohta. Toimialatunnus 4500 (TOL 00) 4. LITOKSEN TOIMINT-IK Toiminta-aikatiedot on esitettävä eriteltynä toimintokohtaisesti (esim. murskaus, kuljetus) Kuinka monta vuotta ja minä vuosina laitosta tullaan käyttämään Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Kuinka monta kuukautta ja minä kuukausina laitosta tullaan käyttämään vuosittain ktiivista murskaus- ja louhintatoimintaa on keskimäärin arviolta noin kolme kuukautta vuodessa urakkaluonteisesti. Tarvittaessa toimintaa on enemmän, todennäköisesti ei kuitenkaan yli 00 päivää vuodessa. Urakat voivat kohdistua mihin vuodenaikaan tahansa. Murskausjaksot vaihtelevat muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Minä viikonpäivinä ja mihin kellonaikaan laitosta tullaan käyttämään Murskauslaitos on toiminnassa ma-pe klo 7:00-:00. Kallion porausta suoritetaan arkipäivisin klo 7:00-8:00 ja rikotusta arkisin klo 8-8. Kallion louhintaa (räjäytyksiä) suoritetaan tavanomaisesti yhtenä arkipäivänä viikossa klo 9:00-5:00 välisenä aikana. Kuljetukset ajoittuvat pääasiassa arkipäiviin klo 6:00-0:00. Kuljetuksia on ympärivuotisesti. 5. TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ J NIILLÄ SIJITSEVIST LITOKSIST J TOIMINNOIST SEKÄ NÄIDEN OMISTJIST J HLTIJOIST YHTEYSTIETOINEEN Ympäristölupa haetaan kiinteistölle Överby Skog RN:o , jonka kokonaispinta-ala on 03 ha. Toiminta sijoittuu kiinteistön eteläosaan 8,8 ha:n kokoiselle ottamisalueelle. Kiinteistöllä ei tule toiminta-aikana olemaan muuta toimintaa kuin kallion louhintaa ja louheen murskausta. 605 / 0.003

3 Kohdekiinteistön omistaa Svenska småbruk och egna hem b. Ottotoiminnan kohteena olevalla kiinteistöllä on yhteensä 4 rajanaapuria suunnittelualueen läheisyydessä. Kiinteistöjen omistajatiedot yhteystietoineen sekä kiinteistörekisterikartta on esitetty hakemuksen liitteessä. tiedot on esitetty liitteessä nro Kiinteistörekisteritunnukset Liite 6. YLEISKUVUS TOIMINNST SEKÄ YLEISÖLLE TRKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPHKEMUKSESS ESITETYISTÄ TIEDOIST Hakemuksen kohteena oleva louhinta-alue (ottoalue) on pinta-alaltaan,3 ha. Ns. ottamisalue, sisältäen mm. varastointikentät, on pinta-alaltaan 8,8 ha. Ottoalue koostuu kahdesta erillään olevasta alueesta (itäinen ja läntinen osa-alue), joiden välissä on suoalue (Malmmossen). Toiminta on vaiheistettu kahteen vaiheeseen. lueella ei ole aiemmin ollut maa-ainesten ottotoimintaa. lueelta louhitaan kalliota yhteensä m3ktr (n.,85 milj. tonnia). Irrotettu louhe murskataan ja välivarastoidaan ottamisalueella. Pintamaat poistetaan vaiheittain ja varastoidaan louhinta-alueen reunoille. Ottamisalueen eteläosaan rakennetaan lisäksi pintamaista suojavalli junarataa vasten siinä missä mahdoollista (ei pehmeiköllä). Pintamaita on arvoilta noin m3. vokalliota esiintyy yleisesti alueen korkeimmilla kohdilla. Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsevalla suoalueella ei tehdä kaivutoimenpiteitä ja suunniteltu louhintataso on suoalueen maanpinnan tason yläpuolella. Työmaatie rakennetaan Isonsuontieltä itäisen osa-alueen lounaisosaan. Liittymälupa Isonsuontielle on jo myönnetty ja liittymä rakennettu. Myöhemmin rakennetaan myös suunnittelualueen eteläosaan työmaatie läpi suoalueen, joka erottaa itäistä ja läntistä osa-aluetta toisistaan. Vaiheessa louhinta aloitetaan itäisen osa-alueen lounaisosasta, josta louhinta etenee idän ja koillisen suuntaan. Louhintataso vaihtelee tasovälillä siten, että kallistus on kohti suoaluetta. Vaiheessa toiminta siirtyy läntisen osaalueen eteläosaan, jossa toiminta etenee länteen. Louhintataso läntisellä osa-alueella vaihtelee tasovälillä +4 9 siten, että kallistus on koillisen suuntaan kohti in/malmmossenin suoaluetta. Toiminnan ohjeellinen etenemissuunta on esitetty maa-ainesten ottosuunnitelmassa sekä ympäristölupahakemuksen liitteenä 3 olevassa asemapiirroksessa. Louhintataso yhtyy monin paikoin ympäröivän maanpinnan tasoon, mutta paikoin jää lopputilanteessa korkeuseroa louhinta-alueen pohjatason ja ympäröivän maanpinnan väliin. Korkeusero vaihtelee 0 5 m. Siinä kohdin missä korkeuseroa syntyy, tehdään louhinta reuna-alueilla porrastetusti tai reunaalueisiin läjitetään kiviaineksia, jotta luiskakaltevuus lopputilanteessa on : tai loivempi. Luiska-alueet maisemoidaan ottosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. LOUHINNN J MURSKUKSEN TYÖVIHEET Kiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Kallion louhinta- ja murskaustyössä käytetään lisäksi mm. poravaunua, kompressoreita, kuormaus- ja kuljetuskalustoa. Porauskalusto valitaan urakan suuruuden ja aikataulun perusteella. Valintaan vaikuttavat louhinta-alueen maasto-olosuhteet sekä porauskaluston liikkumisnopeus ja kyky. Poravaunut on varustettu pölynkeräyslaitteistolla. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu ylisuuria lohkareita. Ylisuuret lohkareet rikotaan ennen murskausta. Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen esim. pyöräkuormaajalla. Louheen käsittelyyn käytetään samoja työkoneita kuin valmiin tuotteenkin eli murskeen käsittelyyn. Kalliosta saatava louhe kuljetetaan ja syötetään murskauslaitoksen esimurskaimeen, jonka jälkeen välimurskaimien ja seulojen kautta saavutetaan haluttua murskelajiketta. Murskauslaitos on siirrettävä ja tuodaan alueelle urakkaluonteisesti. Laitos sijoitetaan siten, että siitä kantautuu melua mahdollisimman vähän ympäröivään maastoon ja häiriintyviin kohteisiin, eli mahdollisimman lähelle louhittua kallioseinämää. Lisäksi laitoksen ympärillä pyritään aina sijoittamaan varastokasoja, jotka myös 605 /

4 vähentävät melun kantautumista ympäristöön. Siten murskauslaitoksen sijainti muuttuu toiminnan edetessä eikä tarkkaa sijoituspaikkaa voida ennalta suunnitella. semapiirroksessa (liite 3) on esitetty rajaus jonka sisäpuolella murskauslaitos pääasiassa sijoittuu eri vaiheissa. yleiskuvaus toiminnasta on esitetty liitteessä nro yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 3, asemapiirros 7. TIEDOT TOIMINNN SIJINTIPIKST J SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEIST, SUTUKSEST SEKÄ SELVITYS LUEEN KVOITUSTILNTEEST LUEEN YLEISKUVUS Suunnittelualue on osa laajaa kallioaluetta, jossa maanpinnan taso vaihtelee siten, että kallioiden huiput ovat tasolla ja niiden välillä olevissa painanteissa maanpinnan taso vaihtelee välillä vokalliota esiintyy yleisesti. Varsinaisella suunnittelualueella maanpinta vaihtelee nykytilassa tasovälillä siten, että korkeimmat kohdat sijaitsevat louhittavien alueiden keskiosissa ja maanpinta laskee kohti ottoalueiden keskellä olevaa suoaluetta (/Malmmossen). LUONTO Suunnittelualueen metsät ovat pääosin nuoria, mäntyvaltaisia sekametsiä. Vallitseva metsätyyppi on mustikkatyypin (MT) tuore kangas. Metsät ovat metsätalouskäytössä ja etenkin itäisellä osa-alueella on tehty harvennushakkuita. Suunnittelualueen kalliot ja metsät ovat luontoarvoiltaan ja kasvilajistoltaan tavanomaisia. rvokkaimpia luontokohteita ovat läntisen Läntisen osa-alueen eteläpuolella sijaitseva pähkinäpensaslehto ja suunnittelualuetta halkova suo. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten eliölajien eikä luontodirektiivin liitteessä IV mainittujen lajien esiintymiä. Tarkemmat tiedot alueen luonnosta on esitetty maa-ainesten ottosuunnitelman liitteiden luontoselvityksissä (mm. liitooravaselvitys, linnusto- ja perhosselvitys). SUTUS Lähin asuintalo sijaitsee itäisen osa-alueen koillispuolella Tervamiiluntiellä noin 0 m etäisyydellä. Murskauslaitos tullaan sijoittamaan siten, että se aina on vähintään 0 m etäisyydellä asuintalosta. Kilometrin säteellä ottoalueesta on alueen itäpuolella noin asuintaloa ja alueen pohjoispuolella noin 5 kpl. Ottoalueen eteläpuolella lähin asuintalo sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. Lännessä Siuntion puolella on etäisyyttä lähimpään asuintaloon noin 700 m. KVOITUS lueella ei ole asemakaavaa. Suunnittelualueella on voimassa Kirkkonummen yleiskaava 00, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja korkein hallinto-oikeus vahvistanut Yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty merkinnällä PT, eli yritystoimintojen alueeksi (alue varataan yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle). Suunniteltu louhintatoiminta ei siten ole kaavan vastaista, vaan louhintatoiminta on alueen esirakentamista tulevia toimintoja varten. Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi.. vaihemaakuntakaavassa, jossa käsitellään mm. maa-ainesten ottoalueita, alue on merkitty alueeksi jolla on merkittäviä kiviainesvarantoja. Kaavaotteet on esitetty hakemuksen liitteessä 4. PINTVESI 605 /

5 Paikallisesti ottoalueet voidaan jakaa kolmeen eri valuma-alueeseen. Seudullisesti molempien valumaalueiden vedet purkautuvat Pikkalanlahteen. Valuma-alueen vedet ohjautuvat pohjoisen suuntaan iin ja edelleen Kälakärriin ja ölebäckeniin, joka yhtyy Vikträsketiin noin kuusi kilometriä suunnittelualueesta. Vikträsketista vesi virtaa Pikkalanjokea pitkin Pikkalanlahteen. Valuma-alueen vedet ohjautuvat lännen suuntaan ojastoa pitkin ölebäckeniin. Valuma-alueen 3 vedet ohjautuvat Malmosseniin ja siitä ojastoja pitkin etelään, jossa vedet yhtyvät åtvikeniin. Stromosseniin suuntautuvat vesimäärät kasvavat louhinnan myötä paikallisten valuma-alueiden muutosten takia jonkin verran. Tällä ei kuitenkaan ole käytännössä suurta merkitystä suon vesitasapainoon. Louhosalueeseen on suunniteltu rakennettavaksi selkeytysaltaat, jotta alueen valuntavedet saadaan selkeytettyä ennen ohjaamista suoalueelle ja edelleen pohjosenpuolisiin ojiin. Tarkemmat tiedot valuma-alueista ja pintavesistä on esitetty maa-ainesten ottosuunnitelmassa. POHJVESI Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kallioisella alueella pohjaveden muodostuminen on vähäistä ja pääosa sadevedestä poistuu alueelta pintavesistöjen kautta. Suunnitte-lualueen louhittavilla alueilla maakerrokset ovat ohuet eikä varsinaista maakerrosten pohjavettä juuri esiinny. Suunnittelualueen keskiosassa ja pohjoispuolella olevalla suoalueella pohjavedenpinta on maastossa tehtyjen havaintojen perusteella miltei maanpinnan tasossa, eli tasolla noin + +. Maapohjaveden virtaussuunta on alueella topografian mukaan pohjoiseen/luoteeseen. Louhintataso on suon maapinnantason yläpuolella, joten ottotoiminnalla ei ole alentavaa vaikutusta suon maapohjaveden tasoon. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole vedenottamoita. lueen asukkaat saavat talousvetensä omista kaivoistaan. tiedot on esitetty liitteessä nro 4 (kaavoitus) toiminta sijoittuu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja tiedot on esitetty liitteessä nro 8. TUOTTEET, TUOTNTOMÄÄRÄT J PROSESSIT Tuotteet Tuotanto (t/d) rvioitu vuosituotanto (t/a) keskiarvo maksimi keskiarvo maksimi Kalliomurske Tiedot toiminnan laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista Kiviaines louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä. Porauskaluston valintaan vaikuttavat maasto-olosuhteet louhinta-alueella sekä porauskaluston vaadittu liikkumisnopeus- ja kyky. Louhinta aloitetaan koeräjäytyksillä pieniä räjähdysainemääriä käyttäen. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Louhinnassa käytettävä räjähdysainemäärä on arviolta noin 0,5 kg/m3 ktr. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. Koska alue sijaitsee lähellä sähkönsiirtolinjaa huomioidaan toiminnassa Fingrid:in ohjeita koskien toimintaa lähellä voimalinjoja. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu ylisuuria lohkareita, joita rikotaan hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta käyttäen ennen syöttämistä murskauslaitokseen. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen esim. pyöräkuormaajalla tai dumpperilla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin tuotteenkin (murskeen) 605 /

6 käsittelyyn. Murskauslaitos on siirrettävä ja täyttää suojaukseltaan -luokan vaatimukset (kotelointi, pölynsidonta kastelemalla). Murskauslaitosta siirretään louhinnan edistymisen mukaan. Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälimurskaimesta sekä seulastoista. Riippuen jälkimurskaimien määrästä laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisissa murskauslaitoksissa toinen jälkimurskain saatetaan korvata materiaalin muotoiluun tarkoitetulla iskumurskaimella. Lähtömateriaali syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimelle tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaan jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Suunnittelualueelle sijoitettavassa murskauslaitoksessa on kolme tai neljä murskausvaihetta riippuen halutun tuotteen laatuvaatimuksista. Toiminnan alkuvaiheessa (vaihe ) murskauslaitos sijoitetaan suoalueen reunalle (itäisen osa-alueen lounaisosa). Louhinnan edistyessä murskauslaitos siirretään siten, että se se on mahdollisimman lähellä louhosreunaa ja varastokasoja (ks. asemapiirros, liite 3). Laitosta siirrettäessä huolehditaan siitä, että suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin säilyvät riittävinä (vähintään 0 m asuintaloon). Murskauslaitoksen käyttövoima tuotetaan polttoöljyllä käyvällä aggregaatilla. tiedot on esitetty liitteessä nro 3 ja 6 9. TUOTNNOSS KÄYTETTÄVÄT RK-INEET, POLTTOINEET J LISÄINEET Käytettävä aine Keskimääräinen kulutus (t/a) Maksimikulutus (t/a) Kalliolouhe Murskaus (kevyt polttoöljy) 84,5, Työkoneet; rikotus, kuormaus (kevyt polttoöljy) 96,5 54,6 ks. hakemuksen liite 5 Laitoksen käyttämä kiviainesmäärä vuosittain (t/a) ja koko toiminta-aikana (t) Vuosittain keskimäärin noin tonnia ja maksimissaan tonnia. Koko toiminta-aikana yhteensä noin,85 milj. tonnia. Kuinka paljon kiviainesta tuodaan muualta vuosittain (t/a) ja koko toiminta-aikana (t) lueelle ei ole suunniteltu tuotavan kiviaineksia murskattavaksi muualta. 0. TIEDOT RK-INEIDEN J TUOTTEIDEN VRSTOINNIST Jätteiden varastointi ilmoitetaan lomakkeen kohdassa 3. Kuvaus varastokasojen (raaka-aine ja tuotteet) sijainnista ja varastointiajasta, varastokasojen pölyämisen ehkäisemisestä sekä kasojen vaikutuksesta melun ja pölyn leviämiseen alueen ulkopuolelle Louhe (raaka-aine) sekä murskattu ja seulottu kalliokiviaines välivarastoidaan eri raefraktioita sisältäviin varastokasoihin ottamisalueen sisällä. lkuvaiheessa perustetaan varastoalue aloituskohdan läheisyyteen itäisen osa-alueen lounaisosassa. Myöhemmin varastokasoja muodostuu louhitulle pohjalle toiminnan edettyä. Varastokasojen korkeudet vaihtelevat, ollen kuitenkin pääsääntöisesti 4 8 m korkeat. Kasat siirtyvät toiminnan edetessä siten, että ne aina ovat mahdollisimman lähellä sen hetkistä toiminta-aluetta. Tämä vähentää murskauksesta aiheutuvan melun kantautumista ympäristöön. tiedot on esitetty liitteessä nro Kuvaus poltto- ja voiteluaineiden varastointimääristä ja tavasta Polttoaineita varastoidaan ainoastaan rakennettavalla tukitoiminta-alueella ottamisalueen koillisosassa. Tukitoiminta-alueen pohjalle asennetaan tiivis kalvo, jonka päälle levitetään vähintään cm paksuinen 605 /

7 hiekkakerros. Tukitoiminta-alueelle varataan myös imeytysmateriaalia öljy- tai polttoainevahinkojen varalta. Tukitoiminta-alueen sijainti on esitetty asemapiirroksessa (liite 3). Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytön estimillä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitoksen vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Työkoneiden huoltoja ei tehdä ottamisalueella, vaan huoltoa varten koneet kuljetetaan muualle. lueella varaudutaan kuitenkin varmuuden vuoksi vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja säilytykseen, esimerkiksi siltä varalta, että työkoneet vaativat pienimuotoista ja kiireellistä huoltoa. Vaarallisten jätteiden väliaikaista varastointia varten alueelle hankitaan asianmukaiset jäteastiat. Vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä huolellisuutta, jotta ympäristölle ei aiheuteta vaaraa. Mahdolliset vaaralliset jätteet pyritään kuljettamaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti pitkäaikaisen varastoinnin välttämiseksi alueella. Suunnittelualueella varastoidaan kerrallaan työkoneiden ja murskauslaitoksen aggregaatin käyttämää kevyttä polttoöljyä maksimissaan litraa. lueella ei säilytetä työkoneiden ja laitosten voiteluaineita. tiedot on esitetty liitteessä nro 3, asemapiirros Kuvaus bitumin varastointimääristä ja tavasta tiedot on esitetty liitteessä nro Kuvaus ympäristölle haitallisten aineiden varastointimääristä ja tavasta tiedot on esitetty liitteessä nro. TIEDOT KÄYTETTÄVÄSTÄ ENERGIST J RVIO SEN KÄYTÖN TEHOKKUUDEST Kevyellä polttoöljyllä toimivan murskauslaitoksen (aggregaatin) polttoöljyn kulutus n.0,4 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden. Työkoneiden kevyen polttoöljyn kulutus on n. 0,4 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden. tiedot on esitetty liitteessä nro 5, päästölaskelmat. TIEDOT TOIMINNN PÄÄSTÖJEN LDUST J MÄÄRÄSTÄ SEKÄ SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ J PUHDISTMIST KOSKEVIST TOIMIST Päästöt ilmaan ine Murskauslaitos, energianlähde polttoöljy (tielaitoksen luokitus ) sekä louhinnan työvaiheet ja työkoneiden päästöt - hiukkaset - SO-päästöt - NOx-päästöt - O-päästöt Vuosipäästö enintään (t/a),6 0,3 3,55 904,4 Keskimääräinen vuosipäästö (t/a),0 0,8 8,46 564,76 Suurin tuntipäästö (kg/h),5 0, 0,59 706,36 Suurin vuorokausipäästö (kg/d) 0,0 3,70 69,37,75 Piipun/piippujen korkeus ja korkeusasema (m) metriä 605 /

8 Kuvaus pölyä synnyttävistä tuotantovaiheista ja pölyntorjuntakeinoista lueella kiviaines louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä. Räjäytyksissä syntyvä pölypilvi laskeutuu yleenä tuotantoalueen läheisyyteen. Poravaunut on varustettu pölynkeräyslaitteistolla, jonka erotuskyky on vähintään 95 %. Porareiät ovat halkaisijaltaan joko 64 mm tai 76 mm ja räjäytysaineena käytetään dynamiittia, aniittia ja ammoniittia. Murskauslaitos on siirrettävä ja täyttää suojausasteeltaan -luokan vaatimukset (Tielaitoksen "sfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 994"). Tielaitoksen määritelmän mukaan - luokan murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muuta huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Murskauslaitoksen pölyäviä kohteita ovat kuljettimien päät, seulat sekä kiviaineksen syöttö. Pölyä syntyy sekä itse murskauslaitoksessa että kiviaineksen käsittelyssä että varastoinnissa, kuormauksessa ja liikennöinnissä laitosalueella. Pölyleijuman määrään vaikuttaa useat eri tekijät. Vaikuttavia tekijöitä ovat kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika (kevät, kesä, alkusyksy) sekä laitoksella valmistettava tuote ja käytettävä raaka-aine. Murskauslaitoksen pölyävät kohteet kastellaan tarvittaessa vedellä. Sijoittamalla varastokasat mahdollisimman suojaisaan paikkaan (esim. kallioseinämien läheisyyteen) voidaan myös kasojen pölyämistä vähentää. Työmaateiden pölyämistä voidaan vähentää kastelulla ja teiden säännöllisellä kunnossapidolla. Yleensä louhinta- ja murskaustoiminnassa syntyvien haitallisten pölypäästöjen raja-arvot eivät ylity yli 0 m etäisyydellä toiminta-alueelta. tiedot on esitetty liitteessä nro 5, päästölaskennat Tiedot melusta ja tärinästä Melua aiheuttavat työvaiheet ja melun esiintymisajat Suunnittelualueella melua syntyy porauksesta, räjäytyksestä, murskauksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Murskauslaitoksen melulähteet ovat kiviaineksen rikotuslaitteet, murskaus, seulonta sekä kuljettimet. Räjäytyksistä aiheutuva melu on vain lyhytkestoista, eikä siitä aiheutu ympäristölle merkittävää meluhaittaa. Kallion porauksesta aiheutuva melu on korkeataajuista ja vaimenee siten nopeammin kuin matalataajuinen melu. Kallion porauksen aiheuttama melutaso 50 metrin etäisyydellä voidaan arvioida olevan noin d (Leq). Ilman meluesteitä porausmelu vaimenee alle 55 d:n arviolta n metrin etäisyydellä äänilähteestä. Kallion porausta tehdään arkipäivisin klo 7:00-8:00 ja rikotusta klo 8:00-8:00. Murskausta tehdään urakkaluonteisesti ja kausittaisesti, eikä murskauksen aiheuttama melu siten ole jatkuvaa. Lähimmässä häiriintyvässä kohteessa melutaso saa olla enintään 55 d (ulkona) ja loma-ajan asunnolla 45 d. Lähin häiriintyvä kohde (asuintalo) sijaitsee noin 0 metrin etäisyydellä itäisen osaalueen koillispuolella. Murskauslaitosta sijoitetaan siten, että etäisyyttä asuintaloon on vähintään 0 m. Murskaustoiminta sijoittuu louhinta-alueen sisään ja alueen ympärille koilliseen jää noin 8 0 m korkea kallioseinämä. Lisäksi rakennetaan louhoksen reunoille suojavalli pintamaista. Meluvaikutusta vähennetään myös varastokasojen sijoittelulla. Murskaustoimintaa on urakkaluontaisesti arkipäivisin klo 7:00-: /

9 Toiminnasta aiheutuvaa raskaan liikenteen aiheuttamaa liikennemelua esiintyy ympärivuotisesti ma-pe klo 6:00-0:00 välisenä aikana. rvioitu keskimääräinen liikennemäärä on noin 0 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa arkipäivisin. Louhintatärinän suuruus on suoraan riippuvainen räjäytettävien kenttien suuruuteen, mikä vastaavasti määrää kiviaineksen irrotuksen taloudellisuuden. Louhittavan kallion laatu ja rakenne vaikuttavat louhintaominaisuuksiin. Ennen louhinnan aloittamista tehdään alueella riskianalyysi ja sen perusteella räjäytyssuunnitelma, jossa kartoitetaan tarvittavat toimenpiteet turvallisen räjäytyksen varmistamiseksi. Lähialueen rakennuksiin tehdään katselmukset ennen toiminnan aloittamista. Tarvittaessa tehdään alueella koeräjäytyksiä ja niiden yhteydessä tärinämittauksia, jonka jälkeen määritetään tärinää mittaavalle heilahdusnopeudelle raja-arvot. Tarvittaessa voidaan lähimpiin taloihin asentaa tärinämittareita. Toimintoiden meluvaikutuksia on selvitetty erillisessä meluselvityksessä (5..03) (ks. liite 8) sekä sen täydennyksessä (.8.05) (liite 9). Selvityksissä on huomioitu yhteisvaikutuksia alueen muiden toimintojen sekä liikenteen kanssa. tiedot on esitetty liitteessä nro Tilanteet, joissa syntyy melua ja keinot melun vähentämiseksi ks. edellinen kohta. tiedot on esitetty liitteessä nro Päästöt veteen Tiedot päästöjen (esim. poistoilman pesuvedet) laadusta ja määrästä (m 3 /d) veteen tai viemäriin. Jos laitoksella käsitellään jätevesiä, kuvataan myös jätevesien käsittely. Toiminnasta ei synny päästöjä vesistöihin. Mahdolliset työmaaparakkien jätevedet kerätään astioihin. stiat tyhjennetään asianmukaisesti kunnan osoittamalle tyhjennyspaikalle. tiedot on esitetty liitteessä nro 3. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN OMINISUUKSIST J MÄÄRISTÄ SEKÄ KÄSITTELYSTÄ Jätenimike Määrä (esim. t/a) Käsittely tai hyödyntäminen Varastointitapa ja toimituspaikka Sekajäte n. 0,5 t/a Kaatopaikka (paikallinen jätehuoltoyhtiö) Rautaromu n. 0 t/a Toimitetaan metallikierrätykseen (paikallinen romuliike tai vastaava) Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, paristot, pakkausnesteet, pesuliuottimet) lueella ei pääsääntäisesti varastoida vaarallisia jätteitä, sillä koneiden huoltotoimenpiteet tehdään alueen ulkopuolella, lukuun ottamatta mahdollisia pienimuotoisia ja kiireellisiä huoltotoimenpiteitä. Näissä toimenpiteissä syntyville jätteille on tukitoiminta-alueella asianmukaiset säiliöt ja jätteet kuljetetaan pois alueelta mahdollisimman pian. Kuvaus ongelmajätteiden kirjanpidosta, kuljetuksista ja jätteiden vastaanottajasta Vaarallisista jätteistä pidetään omaa kirjanpitoa ja vaaralliset jätteet toimitetaan valtuutettuun ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. tiedot on esitetty liitteessä nro 605 /

10 4. TIEDOT VEDENHNKINNST J KÄYTÖSTÄ Kuvaus siitä, mistä laitoksella käytettävä vesi otetaan ja kuinka paljon sitä käytetään (m 3 /d) Pölynsidontaan käytetään tarvittaessa vettä arviolta noin 5m3/d. Kasteluvetenä käytetään selkeytysaltaisiin kerääntyviä pintavesiä tai alueelle tuodaan kasteluvettä säiliöautolla. tiedot on esitetty liitteessä nro 5. RVIO PRHN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKN SOVELTMISEST Louhinnassa ja murskauksessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Päästöjä rajoitetaan hakmeuksen muistaa kohdissa esitetyn mukaisesti. tiedot on esitetty liitteessä nro 6. TIEDOT LIIKENTEESTÄ J LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Laitoksen toiminnasta aiheutuva raskas liikenne (käyntiä / d) Toiminnan aiheuttama raskas kokonaisliikennemäärä on keskimäärin noin 0 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa (arkisin), kun kuorma-auton (yhdistelmä-ajoneuvo) kapasiteetti on t. Käytännössä kuljetusmäärissä on suuria kausittaisia vaihteluita vuodenajan ja markkinatilanteen mukaan eikä niitä voida tarkkaan ennalta arvioida. Mihin kellonaikaan liikennettä esiintyy (esitetään tarkemmin, jos liikennettä esiintyy laitoksen toiminta-ajan ulkopuolella) Kiviaineksen kuljetukset ajoittuvat arkipäiviin klo 6:00-0:00. Poikkeustilanteissa kuljetuksia saattaa olla myös lauantaisin. Kuljetuksia on ympäri vuoden aina tarpeen mukaan. tiedot on esitetty liitteessä nro Kuvaus työkoneiden ja autojen paikoitus-, huolto- ja pesupaikoista Työkoneille ja ajoneuvoille varataan asianmukaiset pysäköintitilat tukitoiminta-alueelta (suunnittelualueen itäosassa). Tukitoiminta-alueesta on esitetty tarkemmin hakemuksen kohdassa 0. lueella ei pestä työkoneita. Pieniä kiirellisiä huoltotoimenpiteitä voidaan tehdä työkoneille tukitoimintaalueen kalvosuojatulla alueella, muutoin pesu ja huolto tapahtuu alueen ulkopuolella. tiedot on esitetty liitteessä nro Kuvaus laitokselle johtavien teiden päällystämisestä ja pölyntorjuntakeinoista Ottamisalueelle on rakennettu tieliittymä Isonsuontielle (ks. asemapiirros, liite 3). Maa-aineskuljetukset suuntautuvat pääosin etelään Isonsuontietä pitkin ja edelleen Jorvaksentielle (tie 5). Isonsuontie on päällystetty. tiedot on esitetty liitteessä nro 3, asemapiirros Kuvaus laitosalueen kuljetusteistä, alueen päällystämisestä ja pölyntorjuntakeinoista (alustava kuvaus asemapiirrokseen) Tieliittymältä on rakennettu työmaatie, joka kulkee itäisen osa-alueen eteläpuolelta. Ennen toiminnan siirtymistä läntiselle osa-alueelle rakennetaan suoalueen eteläosaan työmaatie, joka yhdistää louhintaalueita. Tie rakennetaan louheella, jotta riittävä kantavuus saavutetaan. Työmaatiet ovat murskepintaisia, eikä niitä päällystetä. Pölyntorjunta hoidetaan tarvittaessa kastelulla. tiedot on esitetty liitteessä nro 3, asemapiirros Jos kiviainesta tuodaan laitokselle muualta, ilmoitetaan myös, mitä kautta kiviainekset tuodaan tai on suunniteltu tuotavaksi alueelle (kuvaus alueelle johtavien yksityisteiden käytöstä, tarvittaessa karttaliite) lueelle ei ole suunniteltu tuotavan kiviaineksia muualta murskattavaksi. tiedot on esitetty liitteessä nro jos lupahakemus koskee uutta toimintaa, esitetään myös mahdolliset vaihtoehdot, joista kiviaines voidaan tuoda alueelle liitteessä nro 7. RVIO TOIMINNN ERI VIKUTUKSIST YMPÄRISTÖÖN Kuvaus esim. pölystä, melusta, tärinästä ja liikenteestä aiheutuvista haitoista sekä etäisyydet (m) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa 605 /

11 Koska kyseessä on kallionlouhinta, eikä alue sijaitse pohjavesialueiden läheisyydessä, toiminnan vaikutukset pohjavesiin arvioidaan jäävän pieniksi. Louhintaa tehdään pääosin ympäröivää maanpintaa korkeammalla tasolla sekä suoalueen pinnan yläpuolella. Pohjavedenpinta on suoalueella lähellä maanpintaa. Pohjavedenlaatu soistuvilla alueilla on usein suhteellisen heikko. Varsinaista pohjavettä ei esiinny ottoalueella, mutta kallion raoissa ja ruhjeissa saattaa esiintyä ns. kalliopohjavettä. Yleensä kalliopohjavesi on yhteydessä muuhun pohjaveteen. Yhteys on riippuvainen mm. topografiasta, kallion ehjyydestä ja sadannasta. Kalliopohjaveden suojelu edellyttää louhoksen toiminnan aikaisia järjestelyistä, kuten polttoaineiden vastuullista käyttöä ja varastointia. Räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdistelmiä vapautuu louhinnan yhteydessä ympäristöön ja pintavesistöihin aina jonkin verran. ineet johtuvat pintavesien mukana iin ja siitä edelleen ojastoihin. Oikealla ja ammattitaitoisella panostuksella ympäristöön vapautuvat pitoisuudet ovat yleensä varsin pieniä. Hienoainespäästöjä vesistöön vähennetään selkeyttämällä valuntavesia selkeytysaltaissa ennen ohjaamista ojiin. Louhinta-alueiden lähin häiriintyvä kohde (asuintalo) sijaitsee n. 0 metrin etäisyydellä itäisin osa-alueen rajan koillispuolella pohjoispuolella. Toiminnan aiheuttamia haittoja vähennetään murskauslaitosten optimaalisella sijoittelulla (vähintään 0 m etäisyydelle häiriintyvästä kohteesta), louhinnan suuntauksilla (louhinta aloitetaan itäisin osa-alueen lounaisosasta) ja varastokasoilla ja pintamaista tehdyillä meluvalleilla. Tehdyn meluselvityksen (ks. liite 8) mukaan toiminnan aiheuttama melu on hallittavissa siten, ettei melupäästöjen raja-arvot ylittyvät, sillä asutuksen ja toiminta-alueen välissä on aina kallioseinämä ja meluvallit. Porausmelua voidaan tarvittaessa vähentää myös siirrettävillä meluesteillä. Läntisellä osa-alueella toimiessa lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 600 m etäisyydellä. Pölyvaikutukset rajoittuvat toiminta-alueen välittömään läheisyyteen, eikä siitä aiheudu normaalisääoloissa asutukselle haittaa. Pölyvaikutuksia vähennetään kastelulla. Käyttämällä nykyaikaisia murskaus- ja porakalustoa, jotka ovat varustettuja pölynkeräyslaitteistolla, saadaan myös pölyvaikutuksia vähennettyä. Toiminta-alueen sisäistä liikennettä ja siitä aiheutuvaa melua ja pölyämistä minimoidaan sijoittamalla toiminnot (varastointi ym.) mahdollisimman lähellä sen hetkistä toiminta-aluetta. Näin alueen sisäiset kuljetusetäisyydet vähenee. tiedot on esitetty liitteessä nro 8. RVIO TOIMINTN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUIST TOIMIST SEKÄ TOIMIST HÄIRIÖTILNTEISS Onnettomuusriskiä aiheuttavat polttoaineiden varastointi, työkoneiden vuotoriski ja muut toimintahäiriöt mahdolliset tulipalot sekä työmaa-alueen liikenne. Nämä riskit kohdistuvat lähinnä pohja- ja pintavesiin. Siinä kohdin missä louhoksen ja sitä ympäröivän ympäristön välillä muodostuu korkeuseroja, esiintyy myös putoamisvaaraa. Öljytuotteiden aiheuttamat ympäristöriskit vähennetään rakentamalla suojattu tukitoiminta-alue, jossa polttoaineet sälytetään kaksoisvaippasäiliöissä. Tukitoiminta-alueen säilytys- ja tankkauspaikalla suojataan maaperää asentamalla pohjalle tiivis muovikalvo, jota peitetään vähintään cm paksulla hiekkakerroksella (ks. hakemuksen kohta 0). Tarpeen mukaan tukitoiminta-alueelle rakennetaan myös öljynerotuskaivo, johon varikkoalueen vedet kerääntyvät ennen poisjohtamista. Työkoneiden kuntoa seurataan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Haitta-aineiden pääsyä vesistöihin vähennetään tarkkailemalla silmämääräisesti selkeytysaltaiden vesiä säännöllisesti. Mikäli altaissa huomataan öljyjä poistetaan se ennen vesien ohjaamista ojiin ja ryhdytään toimenpiteisiin vuotojen selvittämiseksi. 605 / 0.003

12 Häiriön sattuessa laitoksen käyttäjä keskeyttää tuotannon ja häiriö poistetaan ennen tuotannon jatkamista. Työntekijöitä informoidaan ennakkoon toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Poliisin, pelastuslaitoksen ja kunnan ympäristöviranomaisten puhelinnumerot pidetään helposti ja nopeasti saatavilla. Tukitoiminta-alueelle varataan öljynimeytysainetta (esim. turvetta) öljy- tai polttoainevahinkojen varalta, jotta asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin voidaan välittömästi ryhtyä onnettomuuden sattuessa. Louhinta-alueen jyrkistä louhosseinämistä varoitetaan varoitusnauhoilla sekä kylteillä. Louhoksen ympärille rakennetaan aita siinä kohdin missä muodostuu korkeuseroa louhoksen ja sitä ympäröivän alueen välillä. Toiminta-alueella vähennetään työmaaliikenteeseen kohdistuvia riskejä rajoittamalla nopeuksia ja tarvittavin varoituskyltein. Kuljetusajoneuvot ja työkoneet on varustettu peruutusvaroitusäänellä. tiedot on esitetty liitteessä nro 9. SELVITYS TOIMINNN SIJINTIPIKN RJNPUREIST SEKÄ MUIST MHDOLLISIST SINOSISIST, JOIT TOIMINT J SEN VIKUTUKSET ERITYISESTI STTVT KOSKE Ottotoiminnan kohteena olevalla kiinteistöllä on yhteensä 4 rajanaapuria (ei huomioitu ne kiinteistöt, jotka sijaitsevat kauempana Isonsuontien itäpuolella). Ne rajanaapurit, jotka sijaitsevat hankkeen vaikutusalueella (Isonsuontien länsipuolella sekä tien itäpuoliset lähimmät kiinteistöt) on esitetty hakemuksen liitteessä. luettelo rajanaapureista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 0. TIEDOT TOIMINNN KÄYTTÖTRKKILUST, YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIEN PÄÄSTÖJEN J NIIDEN VIKUTUSTEN TRKKILUST SEKÄ KÄYTETTÄVISTÄ MITTUSMENETELMISTÄ J LITTEIST, LSKENTMENETELMISTÄ J NIIDEN LDUNVRMISTUKSEST lueen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, joka tarvittaessa toimitetaan valvontaviranomaiselle. Päiväkirjaan merkitään päivittäin tuotantomäärät sekä laitteiden huollot ja poikkeukselliset tapahtumat kuten onnettomuudet. Ennen toiminnan aloittamista ilmoitetaan työmaavastuuhenkilöiden tiedot valvontaviranomaisille. Toiminnan aiheuttamia melupäästöjä seurataan ensisijaisesti astinvaraisesti. Melumittauksia tehdään kertaluontaisesti täydennysraportissa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti (liite 8). Toiminnassa huolehditaan siitä, ettei 55 d:n melutaso ylity häiriintyvissä kohteissa. Pölyämistä seurataan ensisijaisesti aistinvaraisesti. Louhintatoiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan säännöllisin aikavälein mittauksin ja näytteenotoin. Tarkkailuohjelma on esitetty liitteen 8 täydennysraportissa. Tärinävaikutuksia voidaan tarvittaessa seurata mittalaittein lähimmissä asuintaloissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 8 ehdotus päästöjen tarkkailusuunnitelmasta on esitetty liitteessä nro. LIITELUETTELO jantasalla oleva peruskartta toiminnan sijoittumisesta tai muu mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästölähteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt. Liite nro Liite Sjainti- ja maastokartta, Liite Kiinteistörekisterikartta sekä rajanaapureiden ja muiden asianosaisten yhteystiedot semapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti. Liite nro 3 Prosessikaavio, josta ilmenevät yksikköprosessit (laitteet). Liite nro / 0.003

13 Luetellaan toimintaan olennaisesti liittyvät, voimassa olevat ympäristölupa- tai muut päätökset sekä tieto siitä onko samanaikaisesti vireillä muita hakemusta koskevan ympäristölupa-asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavia asioita. Liitettävistä luvista ja päätöksistä pyydetään ilmoittamaan myös antopäivämäärä ja diaarinumero. Liite nro Muut liitteet: Liite nro 4: Kaavaotteet Liite nro 5: Päästölaskelmat Liite nro 7: Kiavvannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma -lomake Liite nro 8: Täydennysraportti , sis. mm. meluselvitys 9: Meluselvityksen täydennys LLEKIRJOITUKSET Paikka Kirkkonummi llekirjoitus Päivämäärä PÄIVITETTY.9.05 llekirjoitus Guy Hagelberg Oy Göran Hagelberg b Nimen selvennys Nimen selvennys 605 /

14 Getberg Vuohimäki Örns Hagnäs Lövsala Getberg Hjärpens Männikkö Ängsholm Vuohimäki Vikstrand jörkhälla Nyåkern Västeråkern rödåkern Smedsängen ergmossen Kälakärr Husmossen Malmmossen Gubbmossen ergträskmossen Getberg runnberg 37.4 ergträsk Jorvaksentie Öv erbyntie Isonsuontie Vuohimäentie Ratatie åtvikintie Kaapelitie Järvitie Itäinen Kuninkaan tie Rannikkotie Ratapolku Napakelkantie Karlbergintie Kalliomäki Grönbackantie Terva miiluntie ergträskinpolku Järvitie Metriä SIJINTI- J MSTOKRTT LIITE Pohjakartta GI Suomi, Maanmittauslaitos 05 :5 000 Suunnittelualueen raja Ottamisalueen raja Ottoalueen (louhinta-alueen) raja Vaiheen 3 raja (ei kuulu hakemukseen)

15 LIITE.

16 LIITE 3 00 m SUINTLO VOIMLINJ 0 kv 0 m PINTMIST RKENNETTV SUOJVLLI PINTMIST RKENNETTV SUOJVLLI VRSTO- J VRIKKOLUE 0 m VOIMLINJ 0 kv VOIMLINJ +6 RKENNETTU TIELIITTYMÄ +5 0 m TSUSLLS TSUSLLS VIHE PINTMIDEN VRSTOINTI VIHE +6 LOITUSKOHT RKENNETTV TYÖMTIE VRSTOKENTTÄ LKUVIHEESS LOITUSKOHT PINTMIST RKENNETTV SUOJVLLI RKENNETTU TYÖMTIE +7 PINTMIST RKENNETTV SUOJVLLI +9 PÄHKINÄPENSSLEHTO PINTMIST RKENNETTV SUOJVLLI Pohjakartta Kirkkonummen kunta, Lupa N:o 9/009 Suunnittelualueen raja Ottoalueen raja (louhittava alue) Ottamisalueen raja (kaikki toiminnot) Kiinteistöraja Murskausalue (ohjeellinen) Murskauslaitos on siirrettävä ja sijoitetaan esitetyn rajauksen sisäpuolelle. Laitos siirtyy toiminnan edetessä ja sijoitetaan aina mahdollisimman lähelle kallioseinämiä. K.osa/ kylä Rakennustoimenpide Kortteli/ tila Rakennuskohteen nimi ja osoite Tontti/ Rn:o Överby 5:63 Oy Göran Hagelberg b Överby, Kirkkonummi Ympäristölupahakemus Viranomaisen merkintöjä Piirustuslaji Juokseva nro Suunnitelmapiirustus Piirustuksen sisältö Mittakaava semapiirros :00 Pintamaista rakennettavat suojavallit + Louhintataso Hyv. (nimi, tutkinto, allekirj.) Ramboll Finland Oy PL 3, Piispanmäentie 5 04 Espoo puh fax Suunn.ala Työnro GEO Tiedosto Piirustusnro Muutos 0 Piirt. Suunn. Pvm OLin Oscar Lindfors.9.05

17 YLEISKV 00 LIITE 4 SUUNNITTELULUE

18 UUDENMN MKUNTKV SUUNNITTELULUE

19 UUDENMN. VIHEMKUNTKV SUUNNITTELULUE

20 LIITE 5 OY GÖRN HGELERG ÖVERYN TUOTNTOLUE Murskauslaitos kevyellä polttoöljyllä ENERGIN KULUTUS J PÄÄSTÖT Louhinta ja murskaus Murskattava määrä (keskimäärin): Murskattava määrä (max): Murskattava määrä (max): Louhittava määrä (keskimäärin): Louhittava määrä (max): Louhittava määrä (max): t/a t/a t/d m3/a m3/a 600 m3/d Toiminnan polttoaineen kulutus: Työvaihe Kulutuskerroin Yksikkö Polttoaineen kulutus keskimäärin (l/a) Polttoaineen kulutus max (l/a) Poraus ja rikotus 0.0 l/ktm Lastaus 0. l/t Louheen ajo syöttimeen 0.0 l/t Murskaus 0. l/t Varastointi, kuormaus 0.0 l/t YHTEENSÄ Moottorin ominaiskertoimet Polttoaine: Lämpöarvo: Hiukkaskerroin: SO -kerroin: NOx -kerroin: O-kerroin: Energian kulutus Vuotuinen kulutus (keskimäärin) Vuotuinen kulutus (max) Vuotuinen kok.energia (keskimäärin) Vuotuinen kok.energia (max) Kevyt polttoöljy 4.5 MJ/kg mg/mj 4 mg/mj 00 mg/mj 73.4 g/mj 8 04 kg/a 98 kg/a MJ/a MJ/a Työpäiviä: 80 Tunteja/työpäivä 6 Keskim. vuosipäästö (t/a) Suurin vuosipäästö (t/a) Suurin vrk-päästö Päästö (kg/d) Hiukkaset SO-päästöt NOx-päästöt O-päästöt Suurin tuntipäästö (kg/h)

21 LIITE 6

22 LIITE 7 YMPÄRISTÖHLLINTO PVM KIVNNISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELM M-INESTEN OTTMISTOIMINNLLE (ML 5a, 6b, YSL 03a ). Suunnitelma liittyy maa-ainesten ottamislupaan Ympäristölupaan. LUPTIEDOT Ympäristöluvan tai maa-ainesten ottamisluvan hakijan nimi Oy Göran Hagelberg b Ottamisalueen nimi Överbyn tuotantoalue Kunta Kirkkonummi Ottamisalueen pinta-ala,3 ha Kylä Överby Tilan RN:o Överby Skog RN:o Luvan viimeinen voimassaolopäivä Otettava maa-aines Ottamismäärä (m 3 -ktr) Kalliokiviaines (murske, louhe) Rakennus- ja muu luonnonkivi Sora ja hiekka Moreeni Multa tai savi. KIVNNISJÄTE Kaivannaisjätteen laji ( rvio kaivannaisjätteen kokonaismäärästä (m 3 -ktr) ( Kaivannaisjätteen hyödyntäminen ja käsittely (3 Pilaantumaton Valitse, ja/tai 3 Tarvittaessa yksityiskohtaisempi kuvaus Ei pysyvä maaaines Pysyvä maa-aines Pilaantunut maaaines Kaivannaisjätteitä yhteensä Pintamaa Pintamaista rakennetaan suojavallit Kannot ja hakkuutähteet Haketetaan alueella tai viedään muualle Kivipöly tai kivituhka Vesiseulonta- ja selkeytysaltaiden hienoainekset Savi ja siltti Sivukivi Seulontakivet ja lohkareet Muu, mitä? Mitä?

23 ) Tiedot kaivannaisjätteen ympäristövaikutuksista (4 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. lueelta poistettavat pintamaat ovat puhtaita maa-aineksia, eikä niiden varastoinnista aiheudu ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Pintamaista rakennettavat suojavallit muodostavat samalla meluesteitä. ) Ympäristön pilaantumisen sekä muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä (5 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. ) Selvitys seurannasta ja tarkkailusta toiminnan aikana ja sen päätyttyä (6 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. D) Tiedot toiminnan lopettamisesta (7 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. 3. KIVNNISJÄTELUE E) Selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta (8 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Jätealueen sijainti ja pinta-ala (ha) Pintamaiden läjityspaikat sijoittuvat ottoalueen reunoille ottosuunnitelman suunnitelmapiirustuksen S osoittamiin paikkoihin. Pintamaiden läjitysalueet ovat pinta-alaltaan yhteensä n., ha Jätealueen perustaminen ja hoito Puusto kaadetaan ennen pintamaavallien rakentamista. Jätealueen ympäristö Esitetty ottosuunnitelmassa. Selvitys maaperän ja pohjaveden tilasta Esitetty ottosuunnitelmassa. Jätealueen ympäristövaikutukset ja niiden seuranta Jätealueista ei muodostu haitallisia ympäristövaikutuksia. Suunnittelualueen eteläosassa rakennettava pintamaavalli ei aiheuta haitallisia vaikutuksia suon vesitasapainoon. Jätealueen käytöstä poistaminen ja jälkihoito Suunnittelualueen eteläosaan rakennettava pintamaavalli on mahdollisesti pysyvä, ja se maisemoidaan/muotoillaan. Muut pintamaavallit poistetaan/siirretään toiminnan loputtua sopivaan kohtaan suunnittelualueella. sia selviää kun alueen jälkikäyttösuunnitelmat etenevät (kaavoitus). F) Liitekartta :000-:0 000, josta käy ilmi kaivannaisjätteen jätealueiden sijainti ja lähiympäristö Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa 4. LISÄTIETOJ Yhdyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin ja sähköpostiosoite) Guy Hagelberg, puh Wohlsvägen 545, 00 KIRKKONUMMI

24 LIITE 8 Oy Göran Hagelberg b Päivämäärä 7/0/04 ÖVERYN M-INESTEN OTTOLUEE, KIRKKONUMMI Kiinteistö Överby Skog RN:o TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET J SEURNTOHJELM M- INES- SEKÄ YMPÄRISTÖLUPHKEMUKSEEN Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F TUST Oy Göran Hagelberg b (jatkossa: "hakija") haki vuonna 009 maa-ainesten ottolupaa sekä ympäristölupaa kiinteistölle Överby Skog RN:o Kirkkonummella Överbyn kylässä. Kirkkonummen ja Siuntion välinen kuntaraja kulkee ottoalueen länsipuolella. Jorvaksentie (kantatie 5) kulkee ottoalueen eteläpuolella noin 500 m etäisyydellä ja Helsinki-Turku junarata kulkee välittömästi suunnitellun ottoalueen eteläpuolella. lueelle on rakennettu tieyhteys Isonsuontieltä. Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi haetun ympäristöluvan päätöksellään ja maa-ainesluvan päätöksellään Lupa myönnettiin vaiheille ja. Vaihe 3 jätettiin luvan ulkopuolelle. Luvan mukaisen ottoalueen pinta-ala oli,3 ha ja ottomäärä m 3 ktr. Maa-ainesluvasta valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti sen lautakunnalle. Hakija valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen päätöksellään (taltio 6) ja palautti lupa-asian lautakunnalle. Ympäristöluvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään..0 kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti asian lautakunnalle. Hakijalle piti varata tilaisuus täydentää hakemustaan. Hallinto-oikeuden ratkaisussa luetellaan seuraavat lisäselvitykset tehtäväksi: - laskennallisella meluselvityksellä, jossa otetaan huomioon Oy Göran Hagelberg b:n toiminnan meluvaikutukset toiminnan eri vaiheissa yksin ja yhteisvaikutukset edellä tarkoitettujen Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n toimintojen kanssa ja jossa melun leviäminen on esitetty karttapiirroksin - asemapiirroksella, josta ilmenee murskaimen sekä murske- ja varastokasojen sijainti sekä muut meluntorjuntarakenteet toiminnan eri vaiheissa - selvityksellä pintavesien hallinnasta ja käsittelystä sekä toimenpiteistä, joilla öljyn kulkeutuminen suohon estetään /6 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , LV rek. Kotipaikka Espoo