EUROOPPALAISIA KYLÄMATKAILUMALLEJA KILPAILIJA-ANALYYSI CASET: ITALIA, ITÄVALTA JA IRLANTI



Samankaltaiset tiedostot
Eurooppalaisia kylämatkailumalleja Yhdessä tehden - valtakunnallinen syysseminaari

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Vastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 2018 Sanna Hiltunen

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Kylämatkailu Ylä-Karjalan matkailukylät

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori Kimmo Aalto

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

Kylämatkailu ja Kylään.fi. Porvoo

Strategia Päivitetty

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta

Mitä kulttuurimatkailu on?

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI Mika Niskanen

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Kehittämisstrategiat

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Faktaa Kylämatkailun Koordinaatiohanke

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

VISIT FINLANDIN KANSSA MAAILMALLE

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

Alueorganisaation rooli kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

MARKO SAARINEN Solita Oy esittäytyy

Paikallisyhteisön huomioiminen matkailussa, turvallisuusohjeiston esittely Inarin matkailuseminaari

Hämeenlinna Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Ajankohtaista markkinoilta

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

Mitä kulttuurimatkailu on?

Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua. Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund

Porvoon matkailun yhteistyökirja

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

KYLÄMAISEMA KUNTOON Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Kyllä maalla on mukavaa!

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Hyvinkää Pirjo Räsänen

Matkailijat karsastavat kaivoksia

KOTIMAAN KAMPANJAT. Yhteisilmoitus IL Juhannusliite & iltalehti.fi viikkonäkyvyys

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Case Archipelago Tours

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Transkriptio:

EUROOPPALAISIA KYLÄMATKAILUMALLEJA KILPAILIJA-ANALYYSI CASET: ITALIA, ITÄVALTA JA IRLANTI

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen selvitys 1. JOHDANTO 1.1 Selvitystyön tausta 1.2 Kylämatkailun määritelmästä 1.3 Paikan hengestä kylän hengeksi 2. ITALIA 2.1 Kylämatkailu Trentinon alueella 2.1.1 Kylämatkailuhankkeen tausta 2.1.2 Trentino kylämatkailualueena 2.1.3 Kylämatkailuhankkeessa kertyneitä kokemuksia 2.2 Kylämatkailun vahvuuksia 2.3 Matkailupalveluiden markkinointi Trentinon alueella 2.4 Matkailun valtakunnallinen ja alueellinen organisoituminen 2.4.1 Myynti, markkinointi ja jakelukanavat 2.4.2 Rahoitus ja kehittämistyö 2.4.3 Matkailun koulutus ja kehittämistoimintaa harjoittavat organisaatiot 2.5 Kylä- ja maaseutumatkailupalvelut valtiollisten teemojen alla 2.6 Kestävän kehityksen mukainen toiminta 2.7 Yhteenveto ja opiksi otettavaa Italian kylämatkailusta 3. ITÄVALTA 3.1 Kylämatkailu Itävallassa 3.1.1 Kylämatkailun kriteeristö 3.1.2 Esimerkkikylä Göstling 3.1.3 Esimerkkikylä Arriach 3.2 Kylämatkailun markkinointi ja kohderyhmät 3.3 Itävallan kylämatkailupalvelut valtiollisten teemojen alla 3.4 Matkailun valtakunnallisesta ja alueellisesta kehittämisestä Itävallassa 3.4.1 Aloite: Genuss Region Österreich 3.4.2 Pienet historialliset kaupungit - Kleine Historische Städte in Österreich 3.5 Kestävän kehityksen mukainen toiminta 3.6 Yhteenveto ja opiksi otettavaa Itävallan kylämatkailusta 4. IRLANTI 4.1 Kylämatkailu Ballyhouran maaseutumatkailualueella 4.1.1 Ballyhoura matkailualueena 4.1.2 Ballyhouran matkailua kehittävät ja markkinoivat organisaatiot 4.1.3 Ballyhoura Country Holidaysin tarjoamia ohjelmia 4.1.4 Ballyhoura Fáilten toiminnan rahoitus 4.1.5 Villages of Tradition kylämatkailun kehittämisprojekti Ballyhourassa 2

4.2 Matkailun valtakunnallisesta ja alueellisesta kehittämisestä Irlannissa 4.2.1 Yleistä kehittämislinjauksista 4.2.2 Tourism Ireland Ltd 4.2.3 Fáilte Ireland 4.2.4 Otteita kansallisesta toimenpideohjelmasta 4.3 Ballyhouran palvelut valtiollisten teemojen alla 4.3.1 Irlannin matkailumarkkinointisivujen teemat 4.3.2 Ballyhouran matkailutarjonta valtiollisten teemojen alla 4.4 Yhteenveto ja opiksi otettavaa Irlannin kylämatkailusta 5. LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET 3

1. JOHDANTO 1.1 Selvitystyön tausta Tämä selvitystyö liittyy Lomalaidun ry:n hallinnoimaan hankkeeseen Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - valtakunnallinen koordinaatiohanke, jonka toiminta-aika on 2009-2011. Hankkeella toteutetaan Matkailun teemaryhmän kylämatkailuohjelmaa. Hankkeessa on mukana 12 pilottikylää ympäri Suomea ja sitä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta. Hankkeen aikana kehitetään suomalainen kylämatkailun toimintamalli ja kehittämistyön pohjalle haetaan mallia kansainvälisesti. Toimintamallin tarkoituksena on auttaa kyläläisiä liiketoimintalähtöisen matkailun kehittämisessä ja tuotteistamisessa eettisesti sopusoinnussa ympäristön asukkaiden, luonnon ja kulttuurin kanssa. Tässä työssä on selvitetty Italian, Itävallan ja Irlannin kylämatkailuun liittynyttä kehittämistyötä ja kylämatkailun toimintamalleja. Tavoitteena on ollut löytää tietoa, hyviä esimerkkejä ja käytänteitä suomalaisen kylämatkailun käytännön kehittämistyöhön. Lähteinä työssä on käytetty ensisijaisesti selvitystyöhön valittujen maiden aiheeseen liittyvää ja kohtuullisen helposti löydettävää sähköistä materiaalia pääasiassa matkailu- ja kehittämisorganisaatioiden nettisivuilta, tutkimuslaitosten nettisivuilta sekä kylien ja hankkeiden omilta nettisivuilta. Lisäksi on hyödynnetty Suomessa tehtyjä kylämatkailuun liittyviä tutkimus- ja selvitystöitä 1990-luvun puolivälistä vuoden 2009 loppuun. Käytetyt lähteet löytyvät lopussa olevasta liitteestä. Työssä on haettu vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millaiselle maantieteelliselle alueelle kylämatkailu kyseisissä maissa keskittyy? - Miten kylämatkailu on alueellisesti / valtakunnallisesti organisoitu? - Mitkä ovat kylien ylivoimatekijöitä / vahvuuksia ja matkailullisia teemoja? - Mitä laatuohjelmaa kylät käyttävät? - Miten kestävä kehitys on huomioitu kylässä ja sen matkailutoiminnassa? - Millainen jakelukanavarakenne matkailukylillä on? - Mitkä ovat matkailukylien kohderyhmät? - Millaisia paketteja ja tuotteita matkailukylät tarjoavat? (esimerkkejä) Selvitystyön on tehnyt Mirja Nylander Lomalaidun ry:n toimeksiannosta ja työtä on sparrannut Susanna Kulmala Lomalaidun ry:stä. Tämän selvityksen pohjalta Lomalaidun ry yhdessä pilottikylien toimijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa kehittävät suomalaista kylämatkailukonseptia, kylämatkailun toimintamallia, eteenpäin. 1.2 Kylämatkailun määritelmästä Maailman matkailujärjestön (WTO) mukaan kylämatkailuun kuuluvat matkailijoiden yöpyminen perinteisissä kylissä ja kyläläisten tarjoamien ravitsemis- ja ohjelmapalveluiden käyttämi- 4

nen. Matkailijat tutustuvat kylän historiaan, kulttuuriin, perinteisiin, taiteeseen ja käsitöihin, jolloin mahdollisimman moni kyläläinen hyötyy matkailijoiden tuomista tuloista. Onnistunut kylämatkailu ei välttämättä vaadi suuria rahallisia investointeja, mutta se vaatii ennen kaikkea kyläläisten yhteistä tahtotilaa ja innostunutta sekä innostavaa osallistavaa suunnittelua matkailun onnistumiseksi. Kylämatkailu on pääasiassa kehittämistermi, myös Italiassa, Itävallassa ja Irlannissa. Tästä hyvänä osoituksena on se, että nettihaulla kylämatkailu tai Village tourism tai Dorfurlaub ei matkailija löydä WTO:n määritelmän mukaisia matkustuskohteita. Kylämatkailutermin käyttämistä markkinoinnissa kannattaa harkita tarkkaan. Pelkästään jo siksi, että kansainvälisesti kylän määritelmissäkin on eroja. Järkevimmältä vaikuttaa se, että kylissä tuotteistetaan matkailupalveluita kunkin oman maan markkinointiteemojen alle niin kuin on tehty jokaisessa tässä selvityksessä olevassa maassa. Esimerkiksi Irlannin Ballyhouran alueen kylien yksi kärkituote, Beast of Ballyhoura kisailutapahtuma, on Irlannin valtion virallisilla nettisivuilla teeman aktiviteetit alla. Mielenkiintoinen pähkinä purtavaksi on sekin, että kylämatkailun kehittämisen uranuurtajamaassa Itävallassa päädyttiin alkuvuosina markkinoinnissa käytetystä kylämatkailutermistä (Dorfurlaub) termiin vaelluskylät (Wanderdörfern). Oliko kylämatkailu siis markkinointi- ja myyntiterminä epäonnistunut? Kertooko termi Itävallan vaelluskylät matkailijalle enemmän? Oliko kenties kehittämistyön alkuvuosikymmenenä käytetty kriteeristö liian tiukka? Ainakin vaelluskylät termin alla kaikki kylät ovat yhden teeman alla, jolloin markkinointiviesti on selkeämpi ja kohderyhmä (vaeltajat)on määritelty ja kerrottu suoraan markkinointitermissä. 1.3 Paikan hengestä kylän hengeksi Kaikissa kolmessa tässä selvityksessä mukana olleessa maassa paikan hengen matkailullisen merkityksen uskotaan olevan suuren ja kasvavan entisestään. Siksi on alettu puhua paikan hengen tietoisesta ja suunnitelmallisesta tuotteistamisesta matkailullisesti. Tämä kehittämistyö on kuitenkin alkutekijöissään niin Itävallassa, Italiassa kuin Irlannissakin, vaikka maantieteilijät ovat paikan hengestä jo vuosikymmeniä puhuneet ja kehittäneet menetelmiä paikan hengen luomiseksi tai vahvistamiseksi. Missään näistä maissa ei myöskään hyödynnetä narratiivisen tutkimustyön antamia malleja hyvän juonellisen tarinan rakentamiseksi. Paikan henki rakentuu aineellisista osista kuten rakennuksista, maisemista, kasvillisuudesta, valosta ja väreistä. Alueella elävät ihmiset lastenvaunuineen, kävelykeppeineen, eläimineen ja kulkuvälineineen ovat paikkoja alati muuttava tekijä. Kolmantena osatekijänä ovat käsitteet kuten paikan historia, muistot ja tarinat. Vaikka paikan henki on vahvasti kokemusperäinen käsite ja sisällöltään henkilökohtaisesti monien aistien yhteisvaikutuksesta syntyvä, voi paikka olla yhteisöllinen kokemus. Tämäkin on hyvä huomata, sillä olemme siirtymässä voimakkaan yksilökeskeisestä kokemuksesta ja yksilöllisen yhteisölliseen kokemukseen. Paikan henki voi perustua menneeseen loistoon, olla sukua romanttiselle raunioiden nostalgialle. Se voi olla 5

nykyhetkeen tai tulevaisuuteen viittaava, muistijäljet jättävä ja kokemuksellinen. Kokemisen olosuhteita ja ehtoja voivat kyläläiset tukea tarinoiden avulla. Tarina on tapa hahmottaa ihmisen ja maailman suhdetta, ihmisen suhdetta yhteisöön, kulttuuriin ja paikkaan jossa ihminen on. Tarina liittää menneen, nykyhetken ja tulevan. Tarina avaa mahdollisuuden kokea rakennetussa - tai luonnonympäristössä enemmän kuin on suoraan aistein havaittavissa. Tarinoiden voima on tuttu markkinointiviestinnän suunnittelijoille ja markkinoijille, mutta kuten todettu tämä on vielä käyttämätön voimavara paikan hengen luonnissa. On mahdollista, että voimallisilla hyvin rakennetuilla tarinoilla luodaan ainutlaatuinen kylän henki. Sellainen kylähenki, joka vetää puoleensa ihmisiä magneetin tavoin. 6

2. ITALIA 2.1 Kylämatkailu Trentinon alueella 2.1.1 Kylämatkailuhankkeen tausta Italiassa matkailua on kylämatkailun nimellä kehitetty vasta 2000-luvulla kahdessa maakunnassa EU-rahoitteisten hankkeiden avulla. Pohjoisessa Trentinon maakunnassa (kartalla maakunta numero 4) ja etelässä Campanian maakunnassa (kartalla numero 15). Esimerkkinä Italian kylämatkailun kehittämisestä on tähän selvitykseen valittu Trentinon alue, joka oli mukana vetovastuullisena kansainvälisessä Kylämatkailun verkostohankkeessa nimel- 7

tään European Network of Village Tourism (2003-2006). Interreg IIIC-ohjelma rahoitteisessa verkostohankkeessa olivat mukana Italian lisäksi Portugal (Alentejo), Romania (Arad), Puola (Lomza) ja Suomi (Kittilä). Trentinon alueella maaseudun ja kylien matkailullista kehittämistä on kuitenkin tehty vuodesta 1999 lähtien. Ensimmäisessä hankkeessa olivat mukana kehittämässä ja oppimassa kestävän kehityksen mukaista matkailutoimintaa Trentinon lisäksi Alentejo ja Kittilä. Kehittämistyötä tehtiin RECITE II ohjelmarahoituksella. Hankkeessa oli tavoitteena löytää massaturismille kestävän kehityksen mukainen vaihtoehto. Myös laadunhallintaan kiinnitettiin huomiota ja kaupunkien sekä maaseudun väliselle yhteistyölle haluttiin luoda entistä kiinteämmät suhteet. Tavoitteena oli löytää kylien vahvuuksia ja toteuttamiskelpoisia kehittämisideoita. Tällä hankkeella Trentinossa kehitettiin erityisesti kylien ja keskustojen välistä yhteistoimintaa ja syvennyttiin asiakaskeskeiseen toimintatapaan. Vuonna 2000 mukaan uuteen ECOS OUVERTURE ohjelmarahoitteiseen hankkeeseen lähtivät mukaan myös Skotlanti, Puola ja Romania. Hankkeella välitettiin tietoa tuolloin EU:n jäsenyyttä hakeneille Puolalle ja Romanialle. Aiheena oli erityisesti maaseutumatkailun kestävän kehityksen mukainen toiminta ja laadunhallinta. Sitten syyskuussa 2002 Trentinossa pidetyssä viimeisessä yhteisessä hanketapaamisessa sovittiin jatkohankkeesta ja hankkeen vetovastuun otti Trentino. Hankehakemus tehtiin INTERREG III C ohjelmarahoitusta silmällä pitäen ja niin käynnistyi kansainvälinen Kylämatkailun verkostohanke European Network of Village Tourism. Tavoitteena hankkeessa oli, että matkailu toimii kestävän kehityksen mukaisen toiminnan moottorina kylissä ja toisena tavoitteena oli lisätä Euroopan kylien välistä kylämatkailun yhteistyötä. 2.1.2 Trentino kylämatkailualueena Kuva: Trentinon alueen kyliä vuorten syleilyssä Trentino on perinteinen talvimatkailukohde Pohjois-Italiassa, ja hiihdon sekä laskettelun ohella matkailijoille tarjotaan pyöräilyvaelluksia, patikointia ja kiipeilyä. Alueen viisi kylää osallistuivat kansainväliseen kylämatkailun verkostohankkeeseen European Network of Village Tourism. 8

Kylien yhteisenä ainutlaatuisena ilmapiiritekijänä mainitaan sijainti vuorten syleilyssä sekä kivija puurakentamisen yhdistelmä. Lisäksi alueella on luonnonsuojelupuistoja. Trentinon alue on myös perinteistä maatilamatkailualuetta. Hankkeen aikana huomattiin, että Trentino neljine vuodenaikoineen muistuttaa Suomea, ja sitä alettiinkin kutsua Little Finlandiksi. Muillakin mailla on siis valttikorttina neljä vuodenaikaa ei ainoastaan Suomella. Mutta se mitä Italiassa ei ole, on valon määrän vaihtelu ja tätä ainutlaatuisuutta Suomessa kannattaa nostaa esille. Majoitus Trentinossa rakentuu laajan ja hyvätasoisen hotelliverkoston varaan. Hotelleista kuusi sijaitsee kylissä, joissa on myös B&B tarjontaa. Hotellien lisäksi luonteenomaisia majoitusmuotoja ovat vuoristomökit tai -tuvat, joita on alun perin käytetty eläinsuojina ja paimenten lepopaikkoina ja jotka on kunnostettu vaatimattomiksi majoituspaikoiksi. B&B tarjonta lisääntyy kaiken aikaa. Lisäksi garni majoitukseksi nimetyn B&B:n muodon alla on muutama sata majoituspaikkaa. Garni on maatila ja yksityismajoituksen muoto, jossa korostetaan maalaisvieraanvaraisuutta. Myynti- ja markkinointiyhtiöt välittävät Trentinon mökkitarjontaa, mutta muuta yksityismajoitusta saa vain kysymällä suoraan tiloilta ja majoituspaikoista. Trentinon alueen tapahtumatarjonta on kalenteroitu vuoden kierroksi ja se luo pohjan matkailutarjonnalle. Vaikka paikalliset tapahtumat ovat syntyneet paikalliskulttuurin, uskonnon tai urheilun ympärille, tarjotaan niitä avoimesti myös matkailutoimintaan. Talven tarjonnan muodostavat lukuisat talviurheilutapahtumat ja sen rinnalle on perustettu kulttuuritapahtumia, mm. elokuvajuhlat. Keväällä ja kesällä järjestetään karnevaaleja ja uskonnollisia rituaaleja, kesän erikoisuutena on keskiaikainen näytelmä Feste Vigilianne. Syksyllä kokoonnutaan ja juhlitaan sadonkorjuuta, erityisesti viinin Novello juhlaa. Joulumarkkinat alkavat marraskuussa, ja perinteiset joulun ajan uskonnolliset rituaalit on tuotteistettu myös matkailijoiden saavutettaviksi. Tämän lisäksi ympärivuotisesti tarjotaan luontoelämyksiä, kulinaarisia seikkailuja, taidetta ja historiaa. 2.1.3 Kylämatkailuhankkeessa kertyneitä kokemuksia Kylämatkailuhankkeessa Trentinossa pohdittiin massaturismin (laskettelukeskus) vaihtoehtona kylien tarjoamaa mystisyyttä, juurien etsimistä, loman syvempää merkitystä ja kuinka saada nämä tarpeet huomioonottavat matkailupalvelut kannattaviksi. Yhtenä ydinkysymyksenä näyttäisi olleen se miten valjastetaan henkisyys, paikan ilmapiiri tai ihmisten välinen kanssakäyminen matkailutuotteeksi ja samalla suojellaan yksityisyyttä ja erityisyyttä matkailun vahingollisilta vaikutuksilta. Trentinossa koko paikallinen perinnemaailma, historia ja tapahtumat avattiin matkailijoille, toisin sanottuna hankkeen avulla mahdollistettiin matkailijoiden osallistuminen paikalliseen elämänmenoon. Näin uskottiin syntyvän unohtumattomia ja ainutlaatuisia kohtaamisia, joita ei tosin täysin voi ennalta varmistaa, mutta joista syntyy halu tulla paikalle uudestaan ja uudestaan. 9

Trentinosta saadun kokemuksen mukaan autenttisuus ja spontaanius ovat tuotteistettavissa, mutta sattumalle jää aina sijansa. Takuuta paikallistason kohtaamiselle ei voida antaa ja vastuu kohtaamisista on myös matkailijalla itsellään. Kaikki paikalliset ihmiset on kuitenkin valmennettu matkailijan kohtaamiseen omana itsenään ja asenneympäristöä on muokattu myönteiseksi kohtaamisten onnistumiseksi. Trentinossa havaittiin se, että tuotteistaminen vaatii ensisijaisesti rautaista tuotekehitystyön ammattitaitoa ja syvälle menevää asennetason valmennusta. Kaikki osalliset on valmennettava eikä mitään voi jättää pohjatyössä sattuman varaan, vaikka sitten matkailijan kohtaamistilanteessa lähes kaikki on sattumanvaraista! Mukana valmennusprosessissa olivat hallintoviranomaiset, matkanjärjestäjät, matkailuyrittäjät, elinkeinosta välillisesti hyötyvät, paikalliset tuottajat ja koko paikallisväestö. Trentinossa alettiin puhua magiikan tuotteistamisesta, samaan tapaan kuin vaikkapa Loch Nessin Ghost Tours. Kylämatkailun kehittäjät Trentinon alueella pohtivat paljon seuraavia kysymyksiä: miten kylien magiikkaa voidaan tuotteistaa, tarvitaanko sen tuotteistamista ja luoko se lisäarvoa matkailutuotteissa? Siitä kuinka hyvin magiikan tuotteistaminen on onnistunut, ei käytössä olleen materiaalin pohjalta pysty vetämään johtopäätöksiä. 2.2 Italian kylämatkailun vahvuuksia Italian matkailun vahvuuden ovat myös kylämatkailun vahvuuksia. Italian matkailu ammentaa matkailuviestintäänsä aineksia pitkästä ja monivivahteisesta kulttuurihistoriastaan aina etruskien ajalta asti. Antiikin aikana, jolloin Apenniinien niemimaa oli muinaisen Rooman valtakunnan sydänalueita, syntyi Italian kuolematon kädenjälki maailman taide- ja kulttuurihistoriaan. Arvokkaat rakennukset ympäristöineen, taideteokset ja tallennetut tarinat näiden luojista ovat taipuneet kansainvälisen matkailun vetovoimatekijöiksi ilman sen suurempia ponnisteluita ja antavat luonnostaan sisältöä paikan hengelle. Italian historia on samalla länsimaisen kulttuurin historiaa ja Italian kulttuuriperintö houkuttelee kulttuurimatkailijoita tutustumaan omiin juuriinsa. Eri maakuntien (vielä 150 vuotta sitten itsenäisiä valtioita) oma rikas ruokakulttuuri on voimissaan, paikallisia erikoisuuksia on runsaasti ja niitä hyödynnetään markkinoinnissa. Italialaiset väittävät intohimoisesti, että täysin sama italialainen viini ja pasta maistuvat aivan erilaisilta Italiassa yhdessä energisten ja tunteenpaloisten italialaisten kanssa kuin vaikkapa Ranskassa. Ilmapiiri ja tunnelma ovat tärkeä osa italialaista ruokailua ja näin ollen italialaista ruokaa ei voi täysin kopioida. Kylittäin vaihtuvat ruokaherkut sekä paikallisten viinikellareiden erikoisuudet ja niiden esiintuominen kylän ylpeyden aiheena syventävät paikan henkeä ja ovat ehdottomia matkailullisia vetovoimatekijöitä. Niin, esimerkiksi tähän italialaisten tarinaan miljoonat ulkomaalaiset uskovat! Kun edellä esitettyyn kokonaisuuteen lisätään lähes 15000 kilometriä rantaviivaa sekä suuresti 10

vaihtelevat maastonmuodot jylhistä vuorista hiekkarantoihin, lienee selvää että Italia on syystä maailman suosituimpia matkailukohteita. Esimerkiksi vuonna 2008 Italiaan saapui 43 miljoonaa kansainvälistä matkailijaa, mikä on viidenneksi eniten maailmassa. Matkailutuloja Italia sai samana vuonna 46 miljardia dollaria, mikä on neljänneksi eniten maailmassa. Kolmen ässän (sun, sand, sex) lomat ovat menettäneet suurimman voimansa. Matkailun trendit seuraavat yleisiä trendejä, ja aikaamme leimaavat hiljentyminen, henkisyys ja yhteisöllisyyden kaipuu. Italiassa kylämatkailu on vastaus tähän tarpeeseen historiallisine ja uskonnollisine perinteineen ja puitteineen. Koska italialainen temperamentti sallii vieraan henkilön lähestymisen ja pitää sitä jopa toivottavana, vahvistuvat matkailijan kokemukset liitettyinä ihmisiin, tiettyyn kylään, elämäntapaan tai kulttuuriin. Italiassa traditiot on avattu julkisiksi; uskonnolliset ja perherituaalit sekä paikalliset karnevaalit ovat matkailijoidenkin ulottuvilla. Osallistuminen ja osallistaminen ovat Italian kylämatkailussa ehdoton ylivoimatekijä. Italialaiseen elämänmenoon halutaan osallistua ja paikallisväestö haluaa, että osallistutaan. 2.3 Matkailupalveluiden markkinointi Trentinon alueella Kansainvälinen Kylämatkailun verkostohankkeessa European Network of Village Tourism on perustettu omat nettisivustot www.genuineland.com, joilla esitellään kaikkien hankkeessa mukana olevien maiden kyliä ja annetaan yleistä tietoa kohdealueista niiden kulttuurista, tarjonnasta ja ominaispiirteistä. Suoraa yhteyttä sivustoilta vaikkapa alueellisten matkailutoimistojen sivuille ei ole, mutta linkitykset löytyvät kylien sivustoille ja kylien majoituskohteisiin. Sivustoja on viimeksi päivitetty aivan vuoden 2009 lopussa ja hankkeen hallinnoinnista vastanneet italialaiset vastaavat sivujen päivityksistä ainakin Italian osalta päivitykset jatkuvat. Mutta matkailijan on osattava itse hakea ja löytää oikeilla hakusanoilla nämä kylämatkailun infosivustot. Trentinon alueen matkailutoimiston sivut löytyvät osoitteesta: www.visittrentino.it Sivuston alta löytyvät seuraavat teemat: 1) talven erikoisuudet, 2) hyvinvointi & kylpylät, 3) juhlat, 4) perhelomat, 5) ruoka & viini, 6) aktiviilomat, 7) luonto & puistot, 8) maaseutulomat ja 11

9) taide&kulttuuri. Näiden teemojen alta ei kylämatkailua siis kuitenkaan kylämatkailuna löydy, vaan kylien palvelutarjonta on yksittäin näiden eri teemojen alla. 12

2.4 Matkailun valtakunnallinen ja alueellinen organisoituminen 2.4.1 Myynti, markkinointi ja jakelukanavat Italiassa maaseutumatkailu liitetään perinteisesti maatalouteen, ja termeinä maaseutumatkailu on sama kuin maatilamatkailu. Italian valtion matkailuorganisaatio ENIT on matkailumarkkinoinnin ylin elin. ENIT on jakanut matkailun viestinnällisesti teemoihin taide, luonto, historia, vapaa-aika (= tapahtumat ja näyttelyt), herkuttelu ja kylpylät. ENITin nettisivuilla (www.enit.it) näiden teemojen alta ei paketteja löydy, vain yleistietoa jokaisesta teemasta. Nettisivuilla on linkitykset alueellisten matkailutoimistojen sivuille. ENITin alla toimii kaksikymmentä alueellista myynti- ja markkinointiorganisaatiota, matkailutoimistoa. Italian matkailuviestintää hoitava verkosto on kattava, mutta maakunnallisia tai ylimaakunnallisia paketteja ja kiertomatkatuotteita on lähes mahdotonta löytää. Lisäksi alueellisten toimistojen sivustot ovat yleensä vain italiaksi. Näin ollen alueiden ja kylien seikkailuun heittäytymiseen kuuluu luonnostaan kielellinen haaste. Mutta erilaisten etuisuuksien löytäminen ja tilaaminen on helppoa. Sen sijaan kansainväliset operaattorit, matkanjärjestäjät, paketoivat monipuolisia matkoja myös Italian kyläyhteisöihin. Italian matkailutarjontaa kuvastaa sana pirstaleisuus, ainakin Internetin antaman materiaalin perusteella. Sosiaalisen median välineitä on hyödynnetty monien kylienkin matkailusivuilla - YouTuben videopätkät kertovat paikan hengestä enemmän kuin tuhat sanaa. 2.4.2 Rahoitus ja kehittämistyö Italiassa on hyväksytty kansallinen maaseudun kehittämisohjelma, mutta maakunnilla on myös itsenäiset omat ohjelmansa. Maakuntien kiinnostuksesta on kiinni se, kuinka vahvasti maaseutumatkailun kehittämistyö ulotetaan pieniin kyliin. Italiassa on kolme maaseutumatkailun kehittämis- ja markkinointiorganisaatiota, jotka ovat mukana myös kansainvälisessä maaseutumatkailun tutkimus- ja kehittämistyössä. Maaseutumatkailun kehittäminen ei ole Italiassa keskitettyä toimintaa, vaan 20 hallintoaluetta hoitavat melko itsenäisesti oman alueensa kehittämisen. Tuet kohdistetaan heikommin kehittyneille alueille ja pieniin perheyrityksiin. Rahoituksen ja verotuksen suhteen maaseutumatkailu on Italiassa muuta yritystoimintaa edullisemmassa asemassa, koska veroprosentti on alhaisempi ja tukitaso korkeampi. Etuisuus koskee vain maatalouskytkentäisiä tiloja, joilla on korkeintaan 50 majoitus- ja 80 ravintolapaikkaa. Vuonna 2000 Italiassa oli noin 9300 maaseutumatkailuyrityksen statuksella toimivaa yritystä. Yrityksistä suurin osa sijaitsee Toscanassa tai Bolzanossa. Aktiviteettien näkökulmasta merkittävimmät maaseutumatkailun alueet ovat Toscana, Umbria ja Trentino. EU:n Leader-ohjelmien myötä tiukasta 13

maatalouskytkentäisestä määrittelystä on päästy ja nyt tavoitteena on kehittää matkailutuote, joka antaa elinkeinon syrjäytyvälle kylälle. 2.4.3 Matkailun koulutus- ja kehittämistoimintaa harjoittavat valtakunnalliset organisaatiot Terra Nostra Terra Nostra on kansallinen järjestö, jonka jäsenistö koostuu 18 alueellisesta alajärjestöstä sekä 96 paikallisesta jaoksesta. Terra Nostra edistää maaseudun matkailua hankkeistamalla kehittämistarpeita, laatimalla paikallisiin tarpeisiin matkailijan ja yrittäjien oppaita, järjestämällä koulutustilaisuuksia, tukemalla paikallisesti aloitteita ja luomalla kumppanuusverkostoja paikallisesti mm. koulujen kanssa maaseudun matkailun edistämiseksi. Turismo verde Maatalousministeriö perusti vuonna 1981 Turismo Verden edistämään maatilojen tuottavuutta matkailun avulla. Yhdistys loi mm. verkkosivut maatalousyrittäjien valmentamiseksi ja kehitti yrittäjien tietopalvelua kokoamalla yhteen alan lainsäädäntöä ja muuta yrittäjää auttavaa materiaalia. Yhdistys painotti aloittelevan maaseutumatkailuyrityksen koulutustarpeita. Agriturist Vuonna 1965 perustettu Agriturist on Italian vanhin maaseutumatkailun organisaatio ja se kuuluu eurooppalaiseen EuroGites ketjuun. Agriturist markkinoi paria sataa maatilaa ja vihreän loman paketteja. Jäsenyys tuo markkinointitukea, näkyvyyttä portaalissa sekä mahdollisuuden nettipohjaiseen varausjärjestelmään liittymiseen. Järjestö on myös julkaissut oppaita, valmentanut yrittäjiä asiakaspalvelussa ja tilan tuotteiden valjastamisessa matkailutoimintaan. Agriturist järjestää lisäksi teemapohjaisia kongresseja, seminaareja ja tapahtumia maaseutumatkailusta. Agrituristia voi verrata suomalaiseen Lomarenkaaseen, joka aikaisemmin markkinoinnin lisäksi teki myös kehittämis- ja koulutustoimintaa. 2.5 Kylä- ja maaseutumatkailupalvelut valtiollisten teemojen alla Italian valtion matkailuorganisaatio ENIT on teemoittanut maan matkailumarkkinoinnin alateemoihin taide, luonto, historia, vapaa-aika, herkuttelu ja kylpylä. Esimerkiksi teemojen alta löytyy kylien ja maaseudun tarjoamia tuotekokonaisuuksia. Taide: Taiteen ympärille on luotu matkailukokonaisuuksia, jossa kylät tarjoavat ruokaerikoisuuksia maaseudun majoituksen valitseville. Luonto: Luontomatkailuksi on paketoitu pyöräilyä, joka on historiallisesti vahva tuote Italiassa. Italian vanhin pyöräilyseura Touring näki itsensä koko Italian turismin luojana, kehittäjänä ja modernisoijana. Vuonna 1900 Touring julisti olevansa kehityksen ritari ja asetti missiokseen 14

uusien matkailumuotojen edistämisen. Touring kehitti jo 1900-luvun alussa kiertomatkat pyöräillen kylistä kyliin. Yksi esimerkki italialaisten kylien matkanjärjestäjäyhteistyön onnistumisesta on suomalaisen kulttuuri- ja luontomatkoja järjestävän Tema -matkanjärjestäjän pyöräilykiertomatka Italian Toscanan alueen kyliin. Kylät on siis paketoitu osaksi pyöräilyteemaa. Pyörävaelluksen aikana vieraillaan kylissä, ihaillaan maisemia ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, syödään paikallisia herkkuja maaseumatkailukohteissa ja matkan varrella myös yövytään kylien majoituskohteissa. Vapaa-aika: Alueelliset kyläfestivaalit, jotka ovat osa uskonnollista vuodenkiertoa, tarjotaan myös matkailijoiden käyttöön. Herkuttelu: Maan eri osien erikoisuudet on tuotteistettu herkuttelumatkailun kulmakiviksi. Lisäksi korostetaan sitä, että italialainen ruoka ja juoma maistuvat aidoilta vain Italiassa ja sen ainutlaatuisessa ilmapiirissä. Esimerkiksi ruoka- ja viinimatkoja räätälöivä Mappa Stellare on ottanut kyläja maaseutumatkailukohteita osaksi tuotantoaan. Mappa Stellaren sivuilla kerrotaan kuinka paikalliset erikoisuudet säilyttävät vahvasti jalansijansa. Tästä kertoo alun perin Italiassa syntynyt ja suosion saanut Slow food liike, joka kerää hyvän ruoan ja makujen ystäviä hitaasti nautiskelemaan herkkupöytien antimista. Juustojen harrastaja suuntaa ehkä pohjoisempaan Italiaan ja tryffelimetsään halajava Piemonteen. Ilmakuivattua kinkkua rakastava ei pysähdy pelkästään Parmaan vaan käy myös San Danielessa. Kotiinsa ohjeita kaipaava hakeutuu kokkikursseille maatalon tapaan tai huippukokkien johdatukseen. Viinikursseja saa instituuteista tai maatiloilta. Makujen yliopisto auttaa ammattilaisia kehittämään taitojaan leipomisessa, pizzanpaistossa tai kaninlihan käsittelyssä. (Makujen yliopisto toimii myös maaseutumatkailukohteissa.) Suklaan ystävät voivat kerääntyvät Italiaan vuosittaisille suklaajuhlille. Kylpylä: Trentinossa mielenkiintoisen lisän traditionaalisiin kylpylähoitoihin tuovat kasvikylvyt, joita on perinteisesti käytetty alppikylissä reuman hoitoon ja kipujen lievitykseen. 2.6 Kestävän kehityksen mukainen toiminta Italian matkailussa on lanseerattu ympäristösertifikaatti MQA eli Marchio di Qualità Ambientale. Se on vapaaehtoinen ympäristöllisen laadun merkki, jonka tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä matkailussa. 15

Esimerkkinä MQA sertifikaatin saaneesta matkailuyrityksestä on vuonna 2001 sertifikaatin saanut Cinque Terre Luonnonpuisto, jossa aloitettiin sertifiointiprosessi samaan aikaan kun puisto avattiin matkailulle. Tavoitteena on ympäristöllisesti vastuullisella toiminnalla taata korkea palvelujen laatutaso ja rakentaa ympäristö, jossa matkailutoimintaa voidaan toteuttaa turvallisesti ja vastuullisesti tuhoamatta ympäristöä ja luonnonoloja puistossa. Se merkitsee turistien aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointia ja vaikutusten säätämistä kestävälle tasolle. Tavoitteen toteuttamiseksi on luotu kestävän matkailun kriteeristö, jota luonnonpuistoissa ja sen alueella toimivissa majoitus- ja ohjelmapalveluyrityksissä toteutetaan, seurataan ja arvioidaan. Periaatteina ovat 1) kaikkien toimijoiden mukaan ottaminen prosessiin, 2) laajamittaisten ympäristövaikutusten ja henkilökohtaisen toiminnan välisen yhteyden ymmärtäminen ja 3) ympäristöllisten toimien ja sosioekonomisen toiminnan tasapainottaminen. 2.7 Yhteenveto ja opiksi otettavaa Italian kylämatkailusta Italiassa on kylämatkailun nimellä kehitetty matkailua vasta 2000-luvulla muutamissa EUrahoitteisissa kansainvälisissä verkostohankkeissa. Toisaalta matkailusta kylissä on Italiassa pitkät perinteet, esimerkiksi yksi Euroopan vanhimpia pyöräilyseuroja Touring Italia, kehitti jo 1900-luvun alussa pyöräilykiertomatkoja kylistä kyliin. Italian kylämatkailullisia vahvuuksista Trentinon alueen valossa: - Kyläläiset rakastavat itse intohimoisesti rikasta paikallista ruokakulttuuriaan ja erikoisuuksiaan ja tuovat ylpeydellä tämän esille. - Arvokasta kulttuuriperintöä ja taideaarteita löytyy myös kylistä ja Italiaan eurooppalaisiin juuriin tutustumaan haluavat kulttuurimatkailijat vierailevat luonnostaan myös kylissä. Kylien ei tarvitse mainostaa erikseen, vaan tämä Italian vahvuus on myös kylien luontainen vahvuus. - Kylien ja kyläläisten perinteet, uskonnolliset ja perherituaalit sekä paikalliset karnevaalit on avattu julkisiksi. Kun aikaamme leimaavat hiljentyminen, henkisyys ja yhteisöllisyyden kaipuu on Italian kylämatkailu jo nyt vastaus tähän tarpeeseen historiallisine ja uskonnollisine perinteineen ja puitteineen! - Italialainen temperamentti sallii vieraan henkilön lähestymisen ja pitää sitä jopa toivottavana. Näin matkailijan kokemukset vahvistuvat liitettyinä ihmisiin, tiettyyn kylään, elämäntapaan tai kulttuuriin. Osallistuminen ja osallistaminen ovat Italian kylämatkailussa ehdoton ylivoimatekijä. 16

- Kylien matkailupalveluita löytyy alueellisen Trentinon matkailutoimiston sivustojen teemojen alta, samoin valtiollisen ENITin sivustojen alta. Youtubessa videonpätkiä. - Onnistunut matkanjärjestäjäyhteistyö kansainväliset toimijat ovat paketoineet myös kylien ja maaseudun tarjontaa osaksi pakettimatkojaan. - Vaikka kylämatkailuhankkeen rahoitus on päättynyt, jatkuu sivustojen päivitys. Trentinossa toteutetut kansainväliset kehittämishankkeet ovat tukeneet aikaisemmin tehtyä kehitystyötä, eivät ole olleet irrallisia, yksittäisiä hankkeita. 17

3. ITÄVALTA 3.1 Kylämatkailu Itävallassa 3.1.1 Kylämatkailun kehittämisen tausta Itävallassa kylämatkailun kehittäminen aloitettiin vuonna 1991. Tätä varten perustettiin Dorfurlaub in Österreich -yhdistys. Alusta lähtien toimintaa ja tarjontaa on kehittänyt Villachin kylässä Kärntenin alueella sijaitseva yritys TAO Beratung & Management GmbH. Lähtökohtana yhdistyksen toiminnalle oli aktiivinen kylätoiminta. Yhdistys määritteli kylän maaseutuasutukseksi, jonka väestö on pääasiassa viljelijöitä ja jossa on korkeintaan 5000 asukasta. Kyläohjelman tavoitteena oli kehittää kyliä kokonaisvaltaisesti ekologisista, taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista näkökulmista eli kestävän kehityksen mukaisesti oman kriteeristön avulla. Ohjelmassa painotettiin kyläläisten omaa vastuuta ja ideointia. Mukaan lähteneet kolmisenkymmentä kylää olivat kyliä, jotka eivät olleet kokeneet hyötyvänsä Itävallan matkailuimagosta tai matkailusta, kylistä puuttui Itävallan matkailun vetovoimatekijöitä eli lähinnä menestyneet laskettelukeskukset ja kylät sijaitsivat hieman syrjässä suurista lomakeskuksista tai menestyneistä matkailualueista. 18

Tuolloin uutta Itävallan matkailun kehittämistyössä oli se, että kylämatkailun kehittämisessä tuotiin mukaan yhteistoiminta matkailijoiden ja paikallisväestön kesken. Matkailijat otettiin mukaan osaksi kylän elämää katselevista turisteista tuli osallistuvia matkailijoita ja matkailijoiden haluttiin tietävän matkailun aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Dorfurlaub in Österreich merkkituotteeseen kuului kyliä, jotka olivat säilyttäneet alkuperäisen luonteensa ja jotka halusivat säilyttää sen jatkossakin. Kylissä oli vielä tallella Itävallalle tyypillinen maisema ja alueen oma kulttuuriperintö ja perinteet. Kylät saivat tämän merkkituotteen kehittämisen myötä mallikunnan maineen, koska matkailun kuormitus- ja kehitysrajat oli määritelty sopusoinnussa kulttuurin ja luonnon kanssa. Päämääränä oli olemassa olevien voimavarojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. Jo tuolloin todettiin: yhtä ainoaa kehittämisen patenttiratkaisua ei ole vaan kehittämistyössä on otettava huomioon kylässä vallitseva tilanne ja kylän omat erityispiirteet. Yhdistyksen toimenpiteitä olivat muun muassa ympäristövastuullisen matkailun edistäminen kunnissa, ympäristöongelmien esiintuonti niin matkailupalvelujen tuottajille kuin kuluttajille, alueellisten ja alueet ylittävien tiedotus-, yrittäjä- ja myyntitapahtumien järjestäminen, tiedon ja kokemusten vaihdon edistäminen sekä erilaisten pilotti- ja mallihankkeiden toteutus turvaamaan Itävallan maaseudun elävänä pysymistä. Vuonna 1998 yhdistyksen nimi muutettiin Itävallan vaelluskyliksi Österreichs Wanderdörfer ja kylien tarjonta painottui vaelluksen ympärille. Ajanmukaisten vaelluspalvelujen kehittämisen ohella yhdistys ylläpitää Internet-sivuja: www.wanderdoerfer.at, julkaisee esitteitä ja lähettää mm. sähköpostilla kuukausikirjeitä kylien kuulumisista sekä tarjouksista. Yhdistyksen tehtävänä on myös huolehtia vaelluksesta kiinnostuneista ihmisistä ja välittää tietoa monipuolisista vaellusmaisemista. Yhdistys mahdollistaa lisäksi alueiden välisen kokemustenvaihdon. Näyttääkin siltä, että alkuaikojen (1992-1998) tiukahkosta kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta kylämatkailukriteeristön mukaisesti on löysätty eikä esimerkiksi ympäristöongelmia esitellä enää matkailijoille. Vuonna 2009 Österreichs Wanderdörfer -brandin alla on 50 aluetta ja kyliä on näin ollen lukuisia. Yleisteemoina ovat Erlebnis Natur luontoelämykset ja Bewegung in der Natur luonnon kosketus ja luonnossa liikkuminen. 3.1.2 Kylämatkailun kehittämisessä käytetty kriteeristö Käytännössä 1990-luvulla kyliä kehitettiin kriteeristön avulla, jonka noudattaminen oli edellytyksenä kylän pysymiselle Dorfurlaub in Österreich -yhdistyksen jäsenenä. Käytännössä kriteeristöä kehittävät kylämatkailuun sopiviksi yleisistä ympäristövastuullisesta matkailusta ja kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta yhdistyksen toiminnasta vastanneet henkilöt sekä jo aikaisemmin mainittu yritys TAO Beratung & Management GmbH. Kriteeristöön otettiin mukaan omat osa-alueet maiseman luonteelle sekä ekologisille ja sosiaalisille tekijöille. 19

Ekologisissa kuormitusrajoissa arvioitiin esimerkiksi: - Maa- ja metsätaloutta - odotettiin omaleimaista kulttuurimaisemaa, lannoitteiden käytölle oli annettu rajat. - Kulttuurimaisemaa - odotettiin perinteisen eläimistön ja kasviston sekä luonnonsuojelualueiden olemassa oloa. - Vettä - odotettiin ensiluokkaista juomaveden ja virtaavan veden laatua. - Melua ja ilmaa - odotettiin vähintään kolmen kilometrin etäisyyttä moottoriteistä. - Elintarvikehuoltoa - odotettiin paikkakunnalle ominaisia tuotteita alueen maatiloilta. - Jätehuoltoa - odotettiin ympäristövastuullisuutta kuten palautuspullojärjestelmää, jätteiden lajittelua ja kompostointia. - Maatilojen sitoutumista kylätoimintaan - odotettiin elämyksellisten maatilojen olemassa oloa, maatilalomapaikkoja ja suoramyyntiä maatiloilta. Maalle tyypillisessä maiseman luonteessa arvioitiin esimerkiksi: - Kylän tunnusomaisia piirteitä - odotettiin Itävallalle tyypillistä paikallisvaikutelmaa, eri rakennusten ja matkailuyritysten tasapainoista kokonaisuutta. - Rakennuskulttuuria - odotettiin tasapainoista toteutusta uuden ja vanhan rakennuskannan kesken. Sosiaalisissa ja matkailullisissa vähimmäistoimenpiteissä arvioitiin esimerkiksi: - Asukaslukua - kylässä sai olla korkeintaan 1500 asukasta. - Kakkosasuntojen lukumäärää - kylässä sai olla korkeintaan 25 % ulkopaikkakuntalaisien asuntoja. - Kapasiteettirajoituksia - paikkakuntalaisten ja vierasvuoteiden suhde sai olla korkeintaan 1 : 1. - Majoitusmahdollisuuksia - kylässä piti olla monimuotoista majoitustarjontaa. - Kyläyhteisöä ja vieraita kylällä - kylässä piti olla aktiivinen kyläyhteisö eläviä perinteitä ja yhdistyksiä. - Vieraiden kohtelua - vieraat otetaan mukaan kylän elämään ja heitä autetaan sopeutumaan lomansa aikana paikallisiin perinteisiin ja tapoihin. - Matkailun infrastruktuuria - kylässä oltava matkailijoille infopiste, erilaisia luontoon perustuvia ohjelmapalveluita, vaellusreittejä ja elintarvikekauppa. - Kylän ohjetaulua - kylän kehittämistä ohjaava suunnitelma, jossa on yhteiset toimintaohjeet sekä tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat. 20

3.1.3 Kylämatkailun kehittämisen myötä kertyneitä kokemuksia Esimerkkikylä Göstling www.mostviertel.info Ala-Itävallan maakunnan Mostviertelin alueella sijaitseva Göstling on yksi heti alussa kylämatkailun kehittämiseen mukaan lähteneistä kylistä. Vuonna 1991 Göstlingin kyläläiset määrittelivät kylänsä elämäniloiseksi kyläksi. Teemoina olivat ympäristövastuullisuus, hauskuus ja seikkailut. Kyläläiset halusivat tarjota tapahtumarikkaita lomapäiviä koko perheelle. Paikan henkeä muovasivat myös romanttinen vuoristo, kukkivat aurinkoiset alppilaitumet, salaperäiset rotkot, purolaaksot, vuoristomajat sekä ylväät vuorenhuiput korkein huippu 1878 metriä. Maanviljelijät tuottivat luomutuotteita kuten leipää, lampaanjuustoa ja tuoremehua. Matkailijoille tarjottiin soutua tai melontaa joella, pyöräilyä, tennistä, hölkkäysmahdollisuuksia, kalastusta ja metsästystä. Heinä-elokuussa oli ohjattuja vaelluksia kaksi kertaa viikossa, viikonloppuisin eri seurojen järjestämiä juhlia, elokuussa alppijuhlat ja syyskuussa syysvaellusviikko. Vuonna 2009 Göstling tarjoaa metsäkulttuuriin liittyviä vaelluksia, vaellustapahtumia ja vaellusreittejä. Toisin sanottuna kylässä on selkeytetty omaa teemaa vaellusteeman lisäksi ja tuota omana ainutlaatuisena piirteinä vaelluskylien runsaaseen teematarjontaan metsäkulttuuri. Esimerkki Mostviertelin alueelta: vuokraa matkatoveri Mostviertelin alueella voi vuokrata itselleen tai ryhmälleen mustalierihattuisen matkatoverin SEPP paikallisen asukkaan, joka tuntee ja osaa kertoa kylien tarinat ja tapahtumat. Yksi 21

matkatovereista, Frau Anita Eybl, on vastuussa varaustoiminnasta ja hänen yhteystietonsa löytyvät nettisivuilta www.rent-a-sepp.at. Matkatoveri jo sanana kuvastaa oivallisesti matkailun viimeaikaista muutosta: ulkopuolisesta katselusta matkaoppaan johdolla siirrytään entistä enemmän yhdessäoloon ja yhdessä kokemiseen. Ehkä tästä voisi käyttää sanaa yhteisöllinen yksilöllisyys? Paikallisia matkatovereita on koulutettu 15. Heitä voi tilata mukaansa parista tunnista kokonaiseen päivään. Vuonna 2009 matkatoveri kahdeksi tunniksi maksoi 65 euroa, puoleksi päiväksi (4 tuntia) 108 euroa ja koko päiväksi (8 tuntia) 162 euroa. Arvonlisävero 20 % sisältyy hintaan. Matkatoverin voi varata vaikka sähköpostilla: info@rent-a-sepp.at Esimerkkikylä Arriach Arriachin kylä sijaitsee Kärntenin maakunnassa keskellä Itävallan vuoristoaluetta, Gerlitzenin talviurheilukeskuksen läheisyydessä. Lisää tietoa nettisivuilta www.arriach.at. Vuonna 1991 Arriachin kyläläiset määrittelivät kylänsä aktiiviseksi ja vuodenajat huomioivaksi kyläksi, joka on henkisesti kaukana massaturismista ja lomastressistä. Tuolloin matkailijoille tarjottiin luontoelämyksiä vaeltaen laaksossa ja vuoristossa sekä yöpyen taivasalla, vesielämyksiä, seikkailuretkiä pyöräillen, metsävaelluksia ja kesäkelkkamäkeä. Sijainti keskivuoristossa takasi kyläläisten mukaan ympäristöystävälliset hiihto- ja urheilumahdollisuudet: kelkkailua, luistelua, murtomaahiihtoa ja jäätikköretkiä ammattitaitoisten kyläläisten kanssa. Kyläläiset tarjosivat myös maatilojen omia elintarvikkeita. Kylässä oli alusta lähtien ympärivuotisia kulttuuritapahtumia ja kyläjuhlia. Arriachissa on kolme kulttuurihistoriallisesti merkittävää katolista kirkkoa 1200-luvulta ja Itävallan suurin evankelinen pitäjänkirkko, jotka ovat myös matkailullisia vetovoimatekijöitä. Kylän sijainti on ihanteellinen riippuliitäjille sekä pienoislentokoneiden lennättäjille. 22

Kuva: Pienoislentokoneet valmiina lentoon Vuonna 2009 Arriach ei enää ollut Itävallan Vaelluskylien jäsen. Arriachin omilta nettisivuilta selviää, että tässä vajaan 1600 asukkaan kylässä on nykyisin tarjolla majoituksen lisäksi 14 vaellusreittiä eri teemoilla 40 minuutista kahdeksan tunnin päivävaelluksiin. Kylä on edelleen maatalousvaltainen kylä ja Urlaub am Bauernhof maatilalomailu ohjelma toi kylään vuonna 2008 reilut 25 000 yöpymisvuorokautta. Lomailijoita riittää talviurheilukauden lisäksi kesän vaelluksille ja ympärivuotisiin kulttuuritapahtumiin. Matkailijat löytävät ainakin seuraavilta sivuilta tietoa Arriachin tarjonnasta: www.arriach-urlaub.at; www.region-villach.at; www.urlaubslandkaernten.at; www.tiscover.at/arriach ja www.wurzelpark.at. Näyttää siis siltä, että kylä myös markkinoi itseään aktiivisesti. Vuonna 2009 matkailutuotteita on Arriachissa kehitetty eteenpäin LEADER- projektissa Ihminen keskipisteessä - Der Mensch im Mittelpunkt". Projektin neljä tukijalkaa ovat ympäristösielu-liike ja ravinto. Arriachin kylä on siis heti aktiivisesti mukana matkailun henkisyystrendissä! Vielä marraskuussa 2009 kunnan nettisivuilla ei ollut lisätietoa tästä projektista. Näyttäisi siltä, että Arriachin kylälle Urlaub am Bauernhof ohjelma on ollut tehokkaampi markkinointiväylä kuin Wanderdörfer. Esimerkkikylä Mohndorf Armschlag Mohndorf Armschlag - Unikkokylä Armschlag sijaitsee metsäisen Waldviertelin alueella Ala- Itävallan osavaltiossa. Kylässä kasvaa runsaasti Euroopan unionin suojelemia unikkoja, joita on käytetty hyödyksi tuotteistamisessa. Matkailijat voivat ottaa osaa opastetulle unikkopolulle. Kierroksen aikana kuullaan tarinoita unikoista ja vieraillaan unikkopuutarhassa. Kylässä voi nauttia paikallista ruokaa, luonnollisesti unikoilla höystettyä ja ostaa unikoista valmistettuja tuotteita kuten saippuaa. Elokuussa pidetään unikkostruudelivaelluspäivä, jolloin vaeltajat saavat nautiskella unikonsiemenhyveellä täytetyistä pullakransseista. 23

3.2 Kylämatkailun markkinointi ja kohderyhmät Itävallan Vaelluskylät -yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä Österreich Werbungin (ÖW) Itävallan valtiollisen matkailumarkkinointiorganisaation kanssa. Käytännössä Österreich Wanderdörfer on yksi Itävallan 19 lomaspesialistista, jotka saavat markkinointitoimintaansa rahoituksen ÖW:ltä. Rahoitusta saadaan myös alueiden jäsenmaksuista ja sponsoreilta. Vuonna 2009 yhteistyötä on esimerkiksi tehty vaelluskenkävalmistaja LOWAn kanssa. Vaelluskylien yleisteemoina ovat Erlebnis Natur luontoelämykset ja Bewegung in der Natur luonnon kosketus ja luonnossa liikkuminen. Vaelluskylien kohderyhmänä ovat vaelluksen harrastajat ja tämänhän kertoo jo nimikin. Itävallan vaelluskylät tarjoavat nykyisin vaellusreittejä seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: perhevaellusreitit, vuoristovaellusreitit, vuorten huipuilla kulkevat reitit, teemavaellusreitit, sauvakävelyreitit, talvivaellusreitit, pitkänmatkanvaellusreitit ja vuorikiipeily. Teemoitettuja vaellusreittejä löytyy geologiasta chakroihin, tähdistä yrtteihin, hyvinvoinnista biotooppeihin, veden voimasta puuhun, juustosta kalastukseen kaikkiaan teemareittejä on lähes kaksisataa. Markkinointi on perinteistä esitejakelua ja osallistumista messuille ja muihin matkailumarkkinointitilaisuuksiin. Lisäksi omilla internetsivustoilla on varaustilanteen kyselymahdollisuus. 3.3 Itävallan kylämatkailupalvelut valtiollisten teemojen alla Itävallan matkailumarkkinoinnin teemat ovat: 1) taide ja kulttuuri, 2) luonto ja liikkuminen, 3) syöminen ja juominen, 4) lepo ja rentoutuminen sekä 5) maa ja ihmiset. Itävallan vaelluskylät ovat teeman luonto ja liikkuminen alla ja niitä on osattava itse etsiä ÖW:n viralliselta nettisivustolta. 3.4 Matkailun valtakunnallisesta ja alueellisesta kehittämisestä 3.4.1 Esimerkki: aloite Genuss Region Österreich www.lebensministerium.at ; www.genuss-region.at Elintarvikkeiden alkuperä, laatu, tuoreus ja terveellisyys ovat tärkeitä asioita kuluttajille. Aloite Genuss Region Österreich - Nautintoalue Itävalta, Nauti Alueesta Itävalta on Itävallan uusin, vuonna 2008 aloitettu kehittämisteema, jolla Itävallan maa- ja metsätaloudesta, ympäristöstä 24

ja vesitaloudesta sekä elintarvikkeista huolehtiva ministeriö (Lebensministerium) on vastannut kuluttajien tärkeinä pitämiin asioihin. Ministeriössä pidetään herkuttelumatkailun kehittämistä suurena mahdollisuutena elintarviketuotannolle sekä aluekehittämiselle ja aloite pysyy yhtenä ministeriön kehittämistyön painopisteenä. Itävalta aikoo nostaa ja terävöittää tällä aloitteella profiiliaan keskieurooppalaisena herkuttelumaana. Yhteistyötä tiivistetään kaupan, gastronomian ja matkailun välillä. Käytännön toimintaa varten on perustettu yritys: Genuss Regionen Marketing GmbH ja vuonna 2009 yhteistyökumppaneita oli yli 1800. Yhteistyötä tiivistetään myös Itävallan matkailumarkkinoinnin kanssa (Österreich Werbung) ja 2009 2011 tehdään tunnetuksi herkuttelumatkailua erityisesti Saksan markkinoilla. Herkuttelu/kulinarismi yhdistetään päivävierailuihin, lyhytlomiin ja pitempiinkin lomiin. Ministeriöön on kerätty aloitteen mukanaan tuomia onnistuneita alue-esimerkkejä. Esimerkiksi vuonna 2008 Pöllauerin alueella (Genuss Region Pöllauer Hirschbirne) tuotteiden myynti toi 4,1 miljoonaa euroa. Lisäksi alueella vierailleet 70 000 matkailijaa osallistuivat Päärynävaelluspäivään, KevätNautintojen tapahtumaan jne. jättäen alueelle noin 3,8 miljoonan euron liikevaihdon. Pöllauerin alueella on arvioitu, että kuluneiden kahden vuoden aikana aloitteen mukaiset toimenpiteet ovat lisänneet liikevaihtoa 15 20 prosenttia. Lisäksi arvioitiin, että aloitteen avulla pystyttiin turvaamaan 60 työpaikkaa maanviljelyksessä ja 40 työpaikkaa elintarviketeollisuudessa. 3.4.2 Pienet historialliset kaupungit - Kleine Historische Städte in Österreich www.khs.info Itävallan kylämatkailun tyyppistä yhteistyötä aloittivat vuonna 1993, kaksi vuotta myöhemmin kuin kylämatkailukylät, pienet historialliset kaupungit ja kylät. Mukaan tähän yhteistyöhön 25

lähti kaikkiaan 14 kaupunkia ja kylää ympäri Itävaltaa. Pienin yhteistyössä mukana oleva kylä on 1 600 asukkaan Bad Radkersburg ja suurin 60 000 asukkaan Wels. Vaatimuksina oli, että kaupungilla tai kylällä pitää olla vanha tyypillinen sydänkeskusta, historiallisia rakennuksia, kulttuuritarjontaa ja vähintään 300 laadukasta (***/****) vuodepaikkaa tarjolla. Verrattuna kylämatkailuverkoston kriteereihin kestävän kehityksen mukaisen matkailun toteuttamisesta ja matkailijoiden osallistamisesta ovat tämän verkoston kriteerit huomattavasti keveämmät ja yksinkertaisemmat. Vuonna 2009 mukana verkostossa oli 18 kaupunkia ja kylää ympäri Itävaltaa. Pienet historialliset kaupungit on yksi Österreich Werbungin (ÖW) yhdeksästätoista lomaspesialistista samoin kuin ovat esimerkiksi vaelluskylät, lapsihotellit, hoikka&kaunis sekä loma maatilalla. Pienten historiallisten kaupunkien vuosittainen markkinointibudjetti on 240 000 euroa ja osa rahoituksesta tulee ÖW:n kautta niin kuin muillekin lomaspesialisteille. Osa rahoituksesta tulee jäsenmaksuista ja osa sponsorointirahoituksena. Markkinointiyhteistyötä vuonna 2009 tehtiin VOLVOn kanssa. Yhteistyökumppanina oli myös DB AutoZug, Saksan rautatiet. Pienten historiallisten kaupunkien markkinointityö on aktiivista: osallistumiset messuille Itävallassa, Saksassa, Sveitsissä ja Italiassa sekä kontaktit matkatoimistoihin, bussiyhtiöihin, matkanjärjestäjiin ja lehdistön edustajiin. Myös yhteistyö tuotekehityksessä on esimerkillistä, kuten seuraava Austria Classic Tourin kehittäminen osoittaa. Yhtenä kohderyhmänä ovat siis moottoripyöräilijät, joille tarjotaan 3 500 Itävallan kauneinta moottoripyöräkilometriä nimeltään Austria Classic Tour. Reitti tehtiin yhteistyössä verkostossa mukana olevien kaupunkien ja kylien moottoripyöräilijöiden kanssa. Moottoripyöräilijät myös antoivat vinkkejä puolen- ja kokopäivän retkiin kaupunkien läheisyydessä. Palvelun laatua kehitettiin siten, että kaupungeista löytyy nyt reilut kaksikymmentä moottoripyöräily-ystävällistä hotellia (pyörän säilytys, varusteiden kuivauspaikat, korjausvälineitä). Austria Classic Touria on kehitetty autoilijoille NISSANin kanssa ja tuloksena syntyivät Oldtimer-, Cabrio- ja nautiskeluteemat. Yhdistys on pitänyt itsellään kehittämisoikeudet ja yhteistyökumppanina vuonna 2009 oli VOLVO. Nettisivuilta www.khs.info moottoripyöräilijä tai autoilija voi varata majoitukset tai tarjouspaketit reitin varrelta. Austria Classic Tourista on tehty myös satasivuinen matkaopas, jota voi tilata kyseisiltä nettisivuilta. Salzkammergut Touristik toimii varauspisteenä. Vuosi 2009 on ollut teemaltaan kulttuurivuosi. Tarjolla on ollut erilaisia festivaaleja, taidenäyttelyitä, yhteistyötä taiteilijoiden kanssa, klassisen musiikin konsertteja ja nykyoopperaa. Parin päivän teemoittaisia lyhytlomia on myös kehitetty. Esimerkiksi nostalginen kylpyläloma, viininmaistiaiset ja ruusutarhaan tutustuminen vuoristossa. Kaikki paketit ovat varattavissa edellä mainitulta Salzkammergut Touristik yhteistyökumppanilta. 26

Kuva: Autoilijoille kehitetty Austria Classic Tour. Huomaa auton rekisterikilpi!. Suuren suosion on saanut myös yhdessä Salzkammergut Touristikin kanssa kehitetty lahjakortti, hotellietukortti. Kaksi vuotta voimassa olevan etukortin voi ostaa etukäteen Salzkammergut Touristikilta tai tilata netistä. Hotellimajoitus tällä etukortilla maksaa kolmen tähden hotellissa 38 euroa ja neljän tähden hotellissa 58 euroa henkilöltä kahden hengen huoneessa (vuoden 2009 hinta). 3.5 Kestävän kehityksen mukainen toiminta Itävallassa on käytössä myös ympäristömerkki Österreichisches Umweltzeichen. Sisällöstä ja kriteereistä on vastannut maa- ja metsätaloudesta, ympäristöstä ja vesitaloudesta sekä elintarvikkeista vastaava ministeriö (Lebensministerium). Matkailuyrityksistä merkkiä voivat hakea ravitsemispalveluita tarjoavat yritykset, majoitusta tarjoavat yritykset sekä 27

leirintäalueet. Pääperiaatteet näille kolmelle ovat samat, mutta kriteerien sisällöt hieman vaihtelevat, samoin kuin kriteereistä saatavat pistemäärät. Yhteistä kaikille on se, että kriteeristön avulla seurataan koko tuotteen elinkaarta. Ympäristömerkin kriteerit on jaoteltu pakollisiin ja olisi oltava. Olisi oltava kriteereistä annetaan pisteitä ja ympäristömerkin saadakseen yrityksen on saatava kasaan tietty määrä pisteitä. Arvioitavia alueita ovat liikkeenjohto-ympäristöjohtaminen, energia, vesi-jätteet-ilma-melutoimisto, siivous-kemikaalit-hygienia, rakentaminen-asuminen-sisustus/varustelu, elintarvikkeet-keittiö ja liikenne-ulkotilat. Lopussa olevassa liitteessä on esimerkkinä sivu majoitusyritysten kriteeristön sisällöstä.kaiken kaikkiaan kriteeristöt ovat kattavat ja mukailevat EU:n ympäristömerkkiä. Merkkiä luotaessa otettiin huomioon EU:n ympäristömerkin EU:n kukkamerkki - kehittämistyö. 3.6 Yhteenveto Itävallan kylämatkailusta Itävallan kylämatkailua on kehitetty jo vuodesta 1991 lähtien. Tätä ennen maaseutualueilla on kehitetty maatilalomailuna ja tämäkin teema on edelleen voimissaan. Kylämatkailun kehittäminen aloitettiin kylissä, joissa ei ollut perinteisiä Itävallan matkailullisia vetonauloja eli hiihtokeskuksia. Kylämatkailua kehitettiin kestävän kehityksen mukaisen kriteeristön avulla ja jokaisella kylällä oli oma teemansa. Jo muutaman toimintavuoden jälkeen otettiin käyttöön termi vaelluskylät ja kohderyhmänä keskityttiin vaeltajiin, joille on tarjolla lähes pari sataa teemareittiä. Itävallan kylämatkailun vahvuuksia vaelluskylien valossa: - Selkeä yksi yhteinen teema: vaellus, ja samalla nimessä kerrotaan mihin keskitytään ja kenelle tarjonta on suunnattu. - Kehittämistyössä on alusta lähtien ollut selkeät kriteerit ja kehittämistyöstä sekä markkinoinnista vastamaan on perustettu heti omat yhtiönsä tai hyödynnetty olemassa olevia matkailualan ammattilaisia. - Jatkuva asiakkaiden kuuntelu, kehittämistyön onnistumisen seuranta ja muutoksen hyväksyminen sekä muutoskyky. Ollaan valmiita muuttumaan ja lasketaan irti toimimattomista kehittämismalleista. - Alusta lähtien ollut yhteys valtakunnalliseen markkinointiorganisaatioon ja näin ollen ollaan yksi valtion rahoittamista lomaspesialisteista ja saadaan rahoitus markkinointiin sekä muuta markkinointitukea. - Yhteistyö laite-, vaate- ja kenkävalmistajien kanssa on toimivaa ja kehittynyttä. 28

Opiksi otettavaa Suomen kylämatkailulle muista esitellyistä Itävallan esimerkeistä: - Tuotekehitysyhteistyö muiden toimialojen kanssa. Esimerkiksi Pienet Historialliset kaupungit ja yhteistyö moottoripyöräilijöiden, autonvalmistajien, taitelijoiden jne. kanssa. Moottoripyöräilijät auttoivat tuotteistamaan Austria Classic Touria (tavoitteena legendaarinen Route 66 )ja NISSAN auttoi tuotteistamisessa autoilijoille. - Pienet historialliset kaupungit ja kylät saattaa olla jopa onnistuneempi esimerkki markkinoinnillisesti. Esimerkiksi varauksista vastaa yhteistyökumppani ja yhteismarkkinointia on tehty Saksan rautateiden kanssa. - Herkuttelumatkailuun panostaminen ja erityisesti Saksan markkinoille viestin kohdistaminen vaikuttaa mielenkiintoiselta ja lupaavalta. Tämä on ministeriön perustama hanke ja siihen on alueet innostettu mukaan. - Sanojen merkityksillä leikkiminen on kehittynyttä esimerkiksi Genuss Region Österreich; merkitys on hyvin moniulotteinen ja siitä aukeaa erilaisia mahdollisuuksia markkinointiviestintään sekä tuotekehitykseen. 29

30

4. IRLANTI 4.1 Kylämatkailu Ballyhouran maaseutumatkailualueella 4.1.1 Ballyhoura matkailualueena Ballyhoura on 1 900 neliökilometrin suuruinen maaseutumatkailualue Irlannin luoteisosassa Tipperaryn, Limerickin ja Corkin kreivikuntien välimaastossa. Alueelle tunnusomaisia ovat kylien välissä vihreinä kumpuilevat laitumet, metsät ja puistometsät, vuoret, joet, historiallisesti arvokkaat rakennukset ja -kohteet sekä puutarhat. Monipuolinen luonto antaa erinomaiset puitteet vaeltamiseen, melontaan, kalastukseen ja ratsastukseen. Merkittyjä vaellusreittejä Ballyhouran alueella on yli 1 500 kilometriä. Uusien reittien rakentamiseen on saatu rahoitus National Development Planin kautta. Ballyhoura on niitä Irlannin maaseutualueita, jotka ovat kärsineet maaseudun autioitumisesta ja talouden heikkenemisestä. Poismuutto on ollut suurta, mikä on osaltaan vaikuttanut julkisten palveluiden vähentymiseen. Asukkaita alueella on vajaat 80 000. Maidontuotanto oli 31

pääelinkeino monille asukkaille, mutta taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristön muutosten vuoksi elinkeinoja on täytynyt monipuolistaa ja matkailu on ollut yksi ratkaisu luomuviljelyn, käsitöiden ja paikallista ruokaa tarjoavien ravintoloiden lisäksi. 4.1.2 Ballyhouran matkailua kehittävät ja markkinoivat organisaatiot www.ballyhoura.com; www.ballyhouracountry.com Vuonna 1986 Kilfinanen kylän kehitysyhdistyksen aloitteesta perustettiin osuuskunta Ballyhoura Fáilte kehittämään alueen elinkeinotoimintaa ja matkailu valittiin kehittämisen kohteeksi. Osuuskunnan perustajäsenet olivat neljä majoituspalvelujen tarjoajaa, kaksi opintokäyntejä tarjoavaa maanviljelijää ja Kilfinanen koulutuskeskus. Ballyhoura Fáilten toiminta-alue laajeni nopeasti ja vuonna 1988 osuuskunta perusti yhdessä kylien edustajien ja julkishallinnon virastojen kanssa voittoa tavoittelemattoman maaseudun kehittämisyhtiön Ballyhoura Development Ltd. Ballyhoura Fáilte ja Ballyhoura Development ovat alusta lähtien toimineet rinnakkain ja niillä on osittain yhteinen hallinto. Ne ovat kuitenkin itsenäisiä organisaatioita. Huolimatta taloudellisten voimavarojen ja kokemusten puutteesta Ballyhourasta tuli pioneeri Irlannin maaseutumatkailun kehittämisessä ja syntyi maaseutumatkailun brandi Ballyhoura Country. Tähän kehitykseen vaikutti se, että vuonna 1989 Ballyhoura valittiin Irlannin kolmen muun alueen ohella Agri Tourism pilottiprojektiin, jonka olivat käynnistäneet Maaseudun kehittämiskeskus (Teagasc) ja Irlannin matkailuvirasto (Board Fáilte, nyk. Tourism Ireland). Pilottiprojektissa koottiin ja myytiin Irish Country Holidays tuotteita menestyksekkäästi Saksan markkinoille Irlannin incoming-matkanjärjestäjän C-I-É Tours Internationalin kautta. Koska Ballyhoura Development Ltd tehtävänä on Ballyhouran alueen yhteisöjen ja eri alueiden kehityksen tukeminen on kehittämisyhtiö hallinnoinut Leader ohjelmia sekä paikallisia kehittämisohjelmia toimintansa alusta alkaen. Kehittämisteemoina ovat olleet: yritystoiminta, ruoka, työllisyys ja maaseutumatkailu. Toiminnan onnistumisesta ja matkailun kehityksestä kertoo vuosittaisen liikevaihdon kasvaminen. Vuonna 1986 se oli 189 900 ja vuonna 1999 jo 7 308 000. Vuodepaikkojen määrä kasvoi samalla aikavälillä 186:sta 1 245:een. Matkailun tuotteistaminen perustui laatujohtamiseen ja koulutukseen panostettiin. Ballyhoura Fáilten toiminta on laajentunut niin, että vuonna 2000 jäseniä oli 300 viidenkymmenen kylän alueelta ja vuonna 2009 jäseniä oli yli kuudenkymmenen kylän alueelta. Jäseninä ovat matkailuyrittäjien lisäksi yksityiset matkailusta kiinnostuneet kyläläiset ja yhteisöryhmät sekä seurat. Ballyhouran alue on jaettu kuuteen maantieteelliseen alueeseen, joista jokaisella 32

on omat kokoontumisensa. Lisäksi on myös toimialajako: hostelli/hotelli, itsepalvelumajoitus, aamiaismajoitus, kotimajoitus, vierailukohteet, ravintolat, vapaa-ajantoiminnot ja yhteisöryhmät. Jokaisella näistä on omat tapaamisensa. Innokkaimmat toimijat tulevat yhteisöryhmistä, jotka antavat aikaansa ja tietotaitoaan saamatta itse suoraa taloudellisesta hyötyä. Ballyhoura Fáilten internettisivuilla www.ballyhoura.com on kattava markkinointimateriaali alueesta samoin kuin informaatiota osuuskunnan jäsenistölle ja Ballyhouran asukkaille. Näiltä sivuilta ei matkailija kuitenkaan ohjelmaansa tai majoitustaan pysty varaamaan, vaikka osuuskunta siis hoitaakin jäsentensä matkailumarkkinointia. Sen sijaan uudet marraskuussa 2009 avatut nettisivut www.ballyhouracountry.com vastaavat tähän matkailijan tarpeeseen ja varaukset pystyy tekemään omata TouristR page -kohdasta. Näillä sivuilla esitellään alueen kohteita, kyliä, maastopyörä- ja kävelyreittejä, historiallisia kohteita, yksittäisiä käyntikohteita, majoituspalveluita ja tapahtumia. Ballyhoura Fáilte osuuskunnan alle syntyi myös Ballyhoura Country Holidays (BCH), joka järjestää loma- ja opintomatkoja opiskelijoille sekä räätälöityjä opintoretkiä ja lomia ryhmille, yritysasiakkaille, opintomatkalaisille ja yksittäisille matkailijoille. BCH:lla on 200 aktiivista isäntäperhettä, jotka ottavat vastaan esim. kielikurssilaisia. 4.1.3 Ballyhoura Country Holidaysin tarjoamia ohjelmia Koululaisryhmille tarjotaan päivävierailuita, aktiivilomia, maatalouteen liittyviä opintomatkoja ja vierailuja. BCH ei kuitenkaan ole matkatoimisto vaan majoituksen sekä ohjelmien kokoaja, joka huolehtii varauksista eli toimii lähinnä matkanjärjestäjänä. Alusta lähtien opiskelijat ja koululaiset ovat olleet pääkohderyhmänä ja toinen käytössä oleva uusi markkinointinimi on Student Programmes Ireland. Sivustoa www.ballyhouracountryholidays.com uudistetaan koko ajan ja tulevaisuudessa keskitytään entistä enemmän kohderyhmään opiskelijat. Tätä osoittaa myös nimenvaihdos ja marraskuun 2009 aikana uudistettujen sivustojen uusi logo. Sivustolla on tarjolla on myös Special Interest osio, josta löytyy esimerkkejä toimiston tarjoamista ohjelmakokonaisuuksista: maatalous, maatalous/ matkailu, kesä, kulttuuriaktiviteetit ja puutarhurin maailma. 33

Kun klikkaa Agri / Tourism Groups ryhmää, aukeaa sieltä seuraava esimerkkiohjelma. 4.1.4 Ballyhoura Fáilten toiminnan rahoitus Nämä kolme rinnakkain ja osittain sisäkkäin toimivaa organisaatioita: osuuskunta Ballyhoura Fáilte, Ballyhoura Country Holidays (Student Programmes Ireland) ja Ballyhoura Development saavat toimintaansa eli kehittämistyöhön ja markkinointiin rahoituksen osuuskunnan jäsenmaksuista, välityspalkkioista, EU ohjelmarahoituksesta (Leader ja rakennerahastot), Irlannin hallituksen National Development Planin kautta sekä paikallisilta ja alueellisilta viranomaisilta ja omalla varainhankinnalla kuten esimerkiksi Golf Classicilla. Se kuinka rahaliikenne näiden kolmen organisaation kesken käytännössä kulkee, ei käytössä olleesta materiaalista selvinnyt. Esimerkiksi vuonna 2000 tehdyssä opinnäytetyössä (Kivelä&Myllymäki) kerrotaan osuuskunta Ballyhoura Fáilten saaneen rahaa jäsenten vuosimaksuista 56 800 euroa (jäsenmaksu noin 189,21 ). Leader rahoitusta tuli noin 25 300 euroa ja paikallisilta sekä alueellisilta viranomaistahoilta 12 600 euroa. Näillä saatu kokonaisrahoitus oli siis 94 700 euroa. Tähän lukuun tulevat päälle varainkeruun tulot sekä 10 prosentin provisio osuuskunnan välittämistä matkailupalveluista. Jos tässä laskennan pohjaksi otetaan aikaisemmin mainittu liikevaihdon kasvu ja vuoden 1999 annettu liikevaihto 7 308 000 euroa olisi osuuskunnalle tullut rahamäärä muhkeat 730 800 euroa. Olivatko provisiotulot näin mittavat, jää nyt tässä vaiheessa innostavien arvailujen varaan! 34

4.1.5 Villages of Tradition kylämatkailun kehittämisprojekti Ballyhourassa Irlannissa kylämatkailua kylämatkailun nimellä on kehitetty monikansallisessa Villages of Tradition projektissa. Projektissa oli yhteistyökumppaneita Hollannista, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista. Projekti oli osittain Euroopan unionin Leader+ -ohjelman rahoittama, ja sen taustalla oli ajatus kylien verkostoitumisesta etenkin markkinoinnin tehostamiseksi. Pieni kylä yksin ei ole tarpeeksi houkutteleva matkailukohde pidemmäksi ajaksi kuin päiväksi, mutta useamman kylän verkosto tarjoaa matkailijoille tekemistä viikoksi. Projekti aloitettiin vuonna 2000 ja siihen pääsyyn vaikutti eniten kylän kulttuuriperintö ja pitkä historia sekä näiden vaaliminen tuleville sukupolville. Villages of Tradition -projektissa oli mukana yhteensä kuusitoista kylää Irlannista, kahdeksan niistä Ballyhouran alueelta. Loput kylät sijaitsevat Pohjois- Corkissa ja Limerickin kaakkoisosassa. Suurin osa kylistä tarjoaa paitsi kulttuuriperintöä ja historiallisia nähtävyyksiä, myös erilaisia luontoaktiviteetteja. Liitteessä 2 esitellään hieman yksityiskohtaisemmin kylämatkailuhankkeeseen osallistuneet Ballyhouran kylät. Jokaisesta Ballyhouran alueen kahdeksasta kylästä valittiin kaksi edustajaa, jotka tapasivat neljä kertaa vuodessa. Tapaamiset pidettiin eri kylissä, joten jokainen kylä vuorollaan toimi tapaamisen isäntänä. Tapaamisissa mahdollistui ideoiden, tietojen ja kokemusten jakaminen. Yhteistyönään kylät teettivät yhteisen Villages of Tradition -esitteen, ja ne markkinoivat myös toistensa tapahtumia. Kyliä markkinoitiin eri teemoilla. Ardpatrick yhdistetään Pyhään Patrickiin, Bruree Irlannin aiempaan presidenttiin, ja Kilbehenny tunnetaan jouluvaelluksestaan. Markkinoinnissa korostetaan kylien sijaintia kauniissa maisemissa luonnon keskellä, keskiaikaisia nähtävyyksiä ja tutustumista paikallisten ihmisten elämään. Kylissä on laitettu alulle useita omia projekteja, ja käytännössä kehittämisyhtiö Ballyhoura Development Ltd:n rooli kylien kehittämisen toimeenpanijana on pienentynyt. Nykyisin kylät toimivat itsenäisemmin. Toisaalta tähän on vaikuttanut myös se, että alusta lähtien yhteistyöhön mukaan lähteneet alueet ovat sitoutuneet ottamaan itse vastuuta kehittämistyöstä ja osallistumaan projekteihin. Näin on varmistettu kaikkien ammattitaidon kehittyminen. Tällä hetkellä Ballyhoura Development Ltd tekee yhteistyöstä kylien kanssa lähinnä tapahtumien ja koulutuksen järjestämisessä, markkinoinnissa ja joidenkin projektien rahoituksessa. 4.2 Matkailun valtakunnallisesta ja alueellisesta kehittämisestä 4.2.1 Yleistä kehittämislinjauksista Irlannissa matkailun kehittämistyö eri kehittämistahojen sekä tasojen välillä vaikuttaa onnistuneen yhteisymmärryksessä niin, että hallituksen matkailulliset linjaukset ovat toisaalta yksityiskohtaisuudeltaan riittävät ja innostavat alueitakin toimimaan yhteisen tavoitteen; saada Irlantiin matkailijoita; saavuttamiseksi. Tämä eri tahojen ja tasojen yhteisymmärrys, 35

pitkäjänteinen yhteistyö sekä yhteiseen hiileen puhaltaminen on yksi Irlannin ehdottomia vahvuuksia ja ansaitsee oman tarkastelun. Poikkeuksellisuutta lisää se, että jopa eri ministeriöt tekevät yhteistyötä ja rahoittavat yhdessä matkailun kehittämistä. Esimerkiksi maa- ja kalataloudesta sekä ruuasta vastaavan ministeriön kanssa panostetaan ruokamatkailuun (matkailu ja elintarviketuotanto markkinoivat yhdessä ulkomailla). Yhteiskunnasta ja maaseudusta vastaavan ministeriön kanssa suunnataan investointeja maaseutumatkailutuotteiden kehittämiseen matkailustrategian mukaisesti ja suunnataan rahaa sisävesistöjen entistä parempaan hyödyntämiseen matkailussa (Waterways Ireland). Matkailusta Irlannissa vastaa vuonna 2002 perustettu Irlannin Taide, Kulttuuri ja Matkailuministeriö. Ministeriön missiona on rikastuttaa Irlannin yhteiskuntaa tukemalla kilpailukykyisen ja kestävän matkailun kasvua ja lisätä osallistumista urheilu-, taide- ja kulttuuritapahtumiin. Irlannin hallitusohjelmassa hallitus lupaa kehittää matkailuteollisuutta turvaamalla sille pitkäjänteisen tuen ja investoinnit tuotekehitystyöhön. Edelleen hallitusohjelmassa luvataan edistää ekomatkailua, lisätä Irlannin ympäristön ja kulttuuriperinnön käyttöä matkailullisesti sekä panostaa työvoiman koulutukseen. Ohjelmassa nähdään taide- ja kulttuurialojen kasvava merkitys matkailuteollisuudelle. Irlantilainen taide ja kulttuuri ovat tekemässä uusia valtauksia Kiinassa, Intiassa ja Japanissa. Matkailumarkkinointia suunnataan näihin maihin yhdessä taide ja kulttuuripuolen toimijoiden kanssa ja näin saadaan yhteistuumin enemmän näkyvyyttä. Kulttuurimatkailijat pääkohderyhmänä Irlannin matkailustrategiassa ja toimintaohjelmassa uskotaan, että matkailutarjonta keskittyy entistä enemmän siihen mikä on ainutlaatuista kullekin maalle ja kullekin paikalle (vrt. Paikan Henki). Euroopan komission mukaan kulttuurimatkailun osuus Euroopan bruttokansantuotteesta on 6-8 % ja matkustusmotiiveista peräti 50 % liittyy kulttuuriin. Matkailumarkkinoinnin pääkohderyhmäksi on valittu kulttuurinetsijät, joita on arvioitu olevan maailmassa 60 miljoonaa. Niinpä Irlannissa investoidaan kulttuuritarjonnan laatuun ja valikoiman kirjoon. Koko ajan etsitään uutta Riverdancen vertaista vetonaulaa, joka toisi vientitulojen lisäksi kävijöitä Irlantiin. 4.2.2 Tourism Ireland Ltd Tourism Ireland (TI) on vuonna 2000 perustettu Irlantia markkinoiva yhtiö, jonka perustivat Bord Fáilte, Matkailuvirasto ja North Ireland Tourist Board, Pohjois Irlannin Matkailuvirasto. Tourism Ireland vastaa 1) koko Irlannin markkinoinnista, 2) Irlannin matkailubrändistä, 3) alueja tuotemarkkinoinnista ulkomailla sekä myynninedistämisestä ja 4) markkinointitoimistojen verkostosta kohdemaissa. TI:n selkeänä tehtävänä on houkutella matkailijoita Irlantiin. Otetaanpa esimerkki tästä selkeästä tehtävästä. TI kertoo joulukuun 2009 raportissaan, että vuo- 36

den 2009 kävijämäärät ovat pudonneet ainakin 15 % edellisvuodesta. Päämarkkina-alueilta Britanniasta ja Pohjois-Amerikasta lasku on ollut suurinta, eivätkä vuoden 2010 arviot näytä paremmilta. Sen sijaan, että hanskat olisi isketty naulaan, valmistui vuoden 2009 lopussa pikavauhtia uusi haasteelliseen maailmantalouden tilanteeseen sopiva markkinointisuunnitelma. Sen mukaisesti loppuvuonna 2009 sekä talven 2010 aikana TI investoi 13 miljoonaa euroa lisää taktiseen ja yhteismarkkinointiin. Matkailuteollisuuden kanssa yhdessä on jo tehty lisäiskuja kohdemarkkinoilla. Alla on kuva Britanniassa toteutetusta kampanjasta laivayhtiöiden kanssa. Niin kuin kuvasta voi huomata - ja joka myös kerrotaan TI:n raportissa - nyt isketään erikoistarjouksilla kuluttajien mieleen. Virallisilla matkailumarkkinointisivuilla www.discoverireland.com TI myös nostaa esille näitä erikoistarjouksia ja ohjaa kävijät suoraan tarjoajien nettisivuille. Tavoitteena on, että houkuttelevilla tarjouksilla kaupat syntyisivät saman tien. 4.2.3 Fáilte Ireland Fáilte Ireland (FI) on kansallinen matkailun kehittämiseen keskittynyt viranomaistaho. FI perustettiin toukokuussa 2003, samaan aikaan, kun TI:lle siirrettiin markkinointitehtävät. FI:n on tehtävä yhteistyötä koko Irlannin matkailuteollisuuden kanssa tarjoten yhden luukun periaatteella tuen strategiseen ja käytännön työhön. Tavoitteena on, että Irlanti kehittyy korkealaatuisena sekä kilpailukykyisenä matkailukohteena. FI:llä on mm. kestävän kehityksen mukainen matkailun ympäristöohjelma: Environmental Action Plan 2007-2010. FI:n tehtävänä on myös varmistaa ja seurata matkailijoiden kokemaa laatua Irlannissa. 4.2.4 Otteita kansallisesta toimenpideohjelmasta Tässä kappaleessa on Irlannin kansallisesta toimenpideohjelmasta (National Development Plan, NDP, 2007 2013) sellaisia otteita, jotka vaikuttavat kylä- ja maaseutumatkailun kehittämiseen. Lienee syytä korostaa sitä kuinka selvästi hallituksen toimenpideohjelmassa näkyy vaikkapa valtakunnallisten kehittämis- ja markkinointiorganisaatioiden yhteys suoraan maatilamatkailukohteisiin ja teemoittaisten palveluiden kehittämiseen yhdessä kohteiden kanssa. Valtiolliset organisaatiot eivät siis ole pelkästään ylätason suunnitteluviranomaisia vaan myös käytännön tekijöitä yhdessä matkailuelinkeinon kanssa. 37

Investoinnit tuotteisiin ja innovaatioihin Hallitus: - Paketoi FI:n kanssa maaseutumatkailutuotteita sellaisten maaseudun B&B ja maatilamatkailukohteiden kanssa, jotka tarjoavat myös aktiviteetteja kuten vaellusta, kalastusta, golffausta ja pyöräilyä majoituksen ja kotiruuan lisäksi. - Työskentelee yhdessä FI:n ja TI:n kanssa, jotta voidaan hyödyntää Irlannin maaseudun kauneus ja mainostaa Irlantia terveellisenä aktiivilomien kohteena. Teemoina vaellus, pyöräily, kalastus, golffaus, purjehdus, ratsastus ja merilomat. - Varaa 300 miljoonaa euroa matkailuteollisuudelle, matkailutoimistoille ja paikallisviranomaisille, jotta maailman kärkituotteen valmistaminen onnistuu. - Kehittää rullaavaa ohjelmaa kansallisiin kulttuuri-, musiikki- ja kirjallisuusfestivaaleihin matkailutuotetarjonnan lisäämiseksi. Perustaa uuden 28 miljoonan euron rahasto, jolla luodaan muutama suurempi vuosittainen kulttuuritapahtuma. - Kiinnittää entistä enemmän huomiota Irlannin luonnon ja rakennetun ympäristön sekä kulttuuriperinnön suojeluun sekä entisöintiin ja pääsyyn näihin paikkoihin. - Perustaa, FI:n välityksellä, innovaatiorahaston tukemaan uusien matkailutuotteiden kehittämistä ja edistämään parhaiten käytäntöjen omaksumista (kestävän kehityksen mukaisten käytäntöjen omaksumista sekä aisti- ja liikuntarajoitteisten pääsyä matkakohteisiin ja palveluihin helpottavien käytäntöjen omaksumista). Panostus luovaan markkinointiin Hallitus: - Investoi 335 miljoona euroa Irlannin matkailumarkkinointiin. - Selvittää ja tarttuu kaikkiin mahdollisuuksiin, jotta saadaan lisättyä USA:sta tulevia matkailijoiden määrää. - Selvittää ja hyödyntää kaikki mahdollisuudet, jotka lisäävät halpalentoja Euroopasta ja Britanniasta. - Tekee strategisen katsauksen uusille ja kehittyville markkinoille (Kiina, Intia, Japani sekä Itä-Eurooppa), jotta nähdään kuinka paljon rahaa on investoitava tuotekehitystyöhön ja mitä toimenpiteitä on tehtävä, jotta uusien markkinoiden potentiaali saadaan hyödynnettyä. - Rohkaisee matkailutoimistoja markkinoimaan paikallisia urheilutapahtumia. - Etsii yhdessä matkailutoimistojen ja paikallisviranomaisten kanssa sopivia alueita, joilla kehitetään ja edistetään ekomatkailua. - Työskentelee yhdessä alueellisten matkailuorganisaatioiden, paikallisviranomaisten ja matkailuteollisuuden kanssa, jotta saadaan kehitettyä kattavasti alueen mahdollisuuksia esittelevät ja interaktiiviset webbisivut (ml. varausmahdollisuus). 38

Henkilöstön kehittyminen Matkailuelinkeinon piiriin odotetaan tulevan 6000 uutta työntekijää vielä 2010. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on yksi matkailun tulevan kehittymisen ja menestyksen avaintekijä. Hallitus: - Investoi 149 miljoonaa euroa vuosina 2007-2013 matkailualan koulutukseen ja henkilöstön kehittämiseen ja toteuttaa FI:n ohjelman Competing through People. 4.3 Ballyhouran palvelut valtiollisten teemojen alla 4.3.1 Irlannin matkailumarkkinointisivustojen teemat Irlannin virallisilla matkailumarkkinointisivuilla www.discoverireland.com tarjonta on jaoteltu 1) aktiviteetit, 2) nähtävyydet&kulttuuri, 3) lifestyle ja 4) ajankohtaista. Perinteisten aktiviteettien kuten ratsastuksen, golfin, vaelluksen, kalastuksen, vesiaktiviteettien lisäksi on tarjolla Irlannille ominaisia aktiviteetteja kuten hevoskilpailut ja opiskele englantia Irlannissa. Nähtävyyksien&kulttuurin alta löytyy perinteisten historiallisten kohteiden sekä taide- ja kulttuuriperinnön lisäksi myös Irlannille ominaisia tuotteita kuten jäljitä esi-isäsi sekä puutarhat&luonto. Lifestylen alta löytyvät ruoka&juoma, ostosmahdollisuudet samoin kuin kylpylät&hyvinvointi. Ajankohtaista kohdassa puolestaan esitellään hyvin kirjavasti meneillään ja tulossa olevia tapahtumia, kisoja, festivaaleja jne. Irlannin matkailupalveluita on koottu näille sivustoille monipuolisesti ja runsaasti, niitä myös esitellään seikkaperäisesti ja ohjataan varaamaan. Markkinointiviestintä on koottu siten, että myynti ja kauppojen lukkoonlyönti on koko ajan mielessä. Teemoitetut palvelut löytyvät lisäksi monesta eri kohtaa ja voimassa olevat erikoistarjoukset ovat heti ensimmäisellä sivulla. 4.3.2 Ballyhouran matkailutarjonta valtiollisten teemojen alla Ballyhouran vaeltamiseen, pyöräilyyn, kalastukseen ja ratsastukseen sekä ulkoiluun luonnonpuistoissa ja puutarhoissa liittyvä tarjonta löytyy valtiollisilta nettisivuilta kyseisten teemojen alta. Näiltä valtiollisilta sivuilta ohjataan sitten www.ballyhouracountry.com sivustoille eli Ballyhoura Fáilten ylläpitämille matkailumarkkinointisivuille, joilla siis on varausmahdollisuus. Myös näille sivustoille on tullut tarjousosio. 39

Historiaa huokuvat linnat ja perinteiset kylät nähtävyyksineen tarjoavat matkailijoille kulttuuria. Maanviljelijöiden markkinat paikallisissa kylissä ovat alueen vetonauloja. Paikallisten suosimia aktiviteetteja markkinoidaan myös matkailijoille. Tällaisia ovat esimerkiksi tanssi-, musiikki- ja jalkapalloharrastukset, joihin myös matkailijat voivat ottaa osaa. Vaellusreitti Ballyhoura Way, joka on Ballyhouran ylpeydenaihe löytyy Irlannin virallisilta matkailumarkkinointisivuilla aktiviteetit osion alta sekä Irlannin vaellusjärjestön nettisivuilta. Kuva: 90 kilometriä pitkä vaellusreitti Ballyhoura Way Myös Ballyhouran hirviö seikkailukisat, Beast of Ballyhoura Adventure löytää näitä nettisivuilta. Ja niin kuin seuraavalla sivulla olevasta kuvasta näkyy, tämä kisa on osuuskunta Ballyhoura Fáilten kokoama ja tuottama kokonaisuus. Oivallinen esimerkki kylien ponnistuksesta. 40

Kuva: Beast of Ballyhoura 4.4 Yhteenveto ja opiksi otettavaa Irlannin kylämatkailusta Irlannissa kylämatkailua on kylämatkailun nimellä kehitetty yhdessä kansainvälisessä verkostohankeessa, Villages of Tradition hankkeessa, joka alkoi vuonna 2000. Toisaalta maaseutumatkailun kehittämisessä ovat pienet kylät juuri Ballyhouran alueella olleet mukana voimakkaasti 1980-luvun loppupuoliskolta lähtien. Kylien matkailua on siis pääasiassa kehitetty osana maaseutu-, luonto- ja kulttuurimatkailua, ei erillisenä kylämatkailuna. Heti alusta lähtien Ballyhourassa pidettiin huolta organisoitumisesta ja Kilfinanen kylän johdolla perustettiin osuuskunta Ballyhoura Fáilte vastaamaan markkinoinnista ja matkailun kehittämisestä sekä tiedonvälityksestä. Ballyhoura Fáilte on ollut mukana kehittämässä Irish Country Holidays brandia ulkomaille ja Ballyhoura Country on tunnettu brandi Irlannissa. Irlannin kylämatkailullisia vahvuuksia Ballyhouran alueen valossa: - Ballyhouran alueella kylien välinen yhteistyö on organisoitu Ballyhoura Fáilten alle siten, että yhteistyön on mahdollista tiivistyä, kokemuksia voidaan vaihtaa säännöllisesti ja kyliä on innostettu ottamaan vastuu omasta kehittämisestään. - Heti alusta lähtien maaseutumatkailun kehittämis- ja markkinointitoiminta organisoitiin osuuskunta Ballyhoura Fáilte alle. - Yhteistyö on tiivistä valtiollisten markkinointi- ja myyntiorganisaatioiden kanssa markkinointi- ja myyntinäkökulma on siis alusta lähtien ollut mukana. 41

- Ballyhoura Fáilte on tehnyt pitkäjänteistä myyntityötä matkanjärjestäjille ja matkatoimistoille ja saanut myyjät vakuuttumaan alueen tarjonnasta. - Sekä valtiolliset että Ballyhouran markkinointisivustot pitävät sisällään samoja teemoja ja tukevat näin toisiaan. Sivustoja myös uudistetaan sekä päivitetään koko ajan. Valtiollisilta sivuilta on linkitykset alueille, kohteisiin ja yrityksiin. Videonpätkät ovat näyttävästi esillä. - Ballyhoura Fáilte on satsannut nettisivustojen kehittämiseen alusta lähtien ja tekee sitä koko ajan. Tästä esimerkkinä joulukuussa 2009 avatut uudet myyntisivustot, joilla on myös varausmahdollisuus ja videonpätkiä on näilläkin sivustoilla runsaasti. Sivuilla on käytetty myös suosittelijoita ja matkailija saa esimakua tulevasta lähtemällä vaikka paikallisten oppaiden kanssa tutustumiskierrokselle kylien tarjontaan tämäkin on toteutettu videonpätkien avulla. Yhteydet sosiaaliseen mediaan on myös hoidettu. - Yhteistyö matkailun kehittämisessä ja markkinoinnissa toimii Irlannissa eri tahojen sekä tasojen välillä. Saman tavoite, saada lisää matkailijoita Irlantiin, on kaikilla selkeästi mielessä ja yhteisesiintymiset vaikkapa uusilla markkina-alueilla onnistuvat myös toimialarajat ylittäen. 42

5. LOPUKSI Jokaisen maan kohdalla ovat maiden vahvuudet ja opiksi otettavaa osiot, joista ei tässä enää sen enempää. Kuitenkin lienee hyvä muistaa, että jokaisessa maassa kylien matkailua on haluttu kehittää siksi, että kylät eivät ole vetäneet puoleensa matkailijoita matkailijavirrat ovat suuntautuneet laskettelukeskuksiin tai muihin massaturismikohteisiin. Pitkäjänteinen kehittämistyö on aloitettu muutaman asiaan sydämestään uskovan ihmisen aloitteesta ja siitä mitä ei ole on tehty vahvuus. Onnistuminen näyttää edellyttäneen myös rakkautta ja arvostusta omaa kylän kulttuuriperintöä kohtaan ja aitoa halua ottaa vastaan matkailijat koko kylän arkeen ja juhlaan. Laadunhallintatyö kehittämiskriteereineen, koulutukset sekä laaja yhteistyö ovat kuuluneet myös jokaisen maan kylien matkailun kehittämistyöhön. Markkinointiyhteistyö matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen kanssa on tuonut kylille asiakkaita. Näistä aineksista koostaen syntyy myös toimintamalli Suomen kylämatkailulle. 43

LÄHTEET JA NETTISIVUOSOITTEITA G. Richardson & J. Wilson. Edit. 2005. From cultural tourism to creative tourism. Part 4. Changing experiences -The development of creative tourism. ATLAS international conference, Barcelona. Fossati A. & Panella G. Edit. 2000. Tourism and Sustainable Economic Developement. Mäkipää, E. 2004. Touring Italiano-yhdistyksen toiminta italialaisten kannallistunteen vahvistamiseksi kotimaanmatkailun avulla 1894-1915. Ylä-Savon Veturi ry. 2009. Winning by winning. Italian opinto- ja kontaktimatkan matkaposti. www. openstarts-units.it www.italy-farmholidays.com www.italyruraltourism.it www.eurodestination.com/rural-tourism-agristourism-stay-on-farm.html www.lastradatravels.fi www.terranostra.it www.turismoverde.it www.agriturist.it www.visittrentino.it www.socialvillage.eu www.italiantourism.fi www.ruraltourisminternational.org www.enit.it www.genuineland.com www.oegaf.org www.tourism-knowledgebase.at www.tourism-network.at www.wanderdoerfer.at/ www.tao.at/unternehmen www.culinary-heritage.com/ www.eurotravelling.net/austria.htm www.austria-tourism.at www.tiscover.com www.discoverireland.com www.ballyhouracountry.com www.ballyhourabeast.com www.ballyhouracountryholidays.com www.ndp.ie www.forfas.ie www.walkersassociation.ie www.gov.ie LIITTEET 1. Majoitusyritysten kriteeristön sisältö, Case Itävalta 2. Villages of Tradition projektiin osallistuneet Ballyhouran kylät 44

LIITE 1 Majoitusyritysten kriteeristön sisältö, Case Itävalta Esimerkiksi kohdassa energia on kuusitoista seurattavaa kohtaa lähtien siitä, että alan ammattialaisella on teetätetty yrityksen energiatutkimus. Kriteeristössä puututaan ikkunoiden tiivistämisestä ja lasikerrosten määrästä lämmitysenergian muotoon, rakennusten eristämisestä lämpöpumppuihin, energiaasäästävästä valaistuksesta ekosähkön käyttöön jne. 45

LIITE 2: Villages of Tradition projektiin osallistuneet Ballyhouran kylät Tähdellä (*) merkityt kylät ovat mukana marraskuussa 2009 avatuilla sivuilla (joulukuun alun tilanne) www.ballyhouracountry.com Ardpatrick (*) Vuoristomaisemissa sijaitseva kylä on rakennettu 400 500-luvulla. Vuoristossa olevan luostarin rauniot ja näköalat houkuttelevat matkailijoita. Kylä on voittanut Irlannin huolitelluimman kaupungin tittelin (Tidy Towns of Ireland). Bruree (*) Brureen markkinoidaan olevan myyttien ja legendojen kylä. Jo myöhäisellä rautakaudella ja keskiajan alussa Brú Rí oli kuninkaallisten asuinalue. Näistä ajoista alueella on jäljellä monia linnoituksia ja linnoja. 1900-luvulla Brureessa asui Irlannin historian merkittävin poliitikko ja entinen presidentti Eamonn de Valera. Hänen nimeään kantaa myös museoksi muutettu kylän vanha koulu. Yksi Brureen valokuvatuimpia kohteita on vanha ohramylly, joka sijaitsee Maigue joen vesiputouksen yläjuoksulla. Castletownroche (*) Kylässä on historiallisia linnoja, pyhimysten kirkkoja ja mylly, joka on ollut toiminnassa 1600- luvulta lähtien. Restauroinnin jälkeen myllyyn tulee käsityöläisten pajoja. Myös puutarhat ja luonto houkuttavat matkailijoita. Blackwater Castle on 1100-luvulta oleva linna, jossa on taideja kulttuurinäyttelyiden lisäksi mahdollisuus majoittua. Matkailija voi nauttia myös linnan teehuoneessa iltapäiväteensä, lukea kirjastossa Irlannin historiasta tai nauttia linnan baarissa lämmittävän juoman. Tässä kylässä on myös Dinosauruslandia ja Dino Caféssa on pysyvä dinosaurusnäyttely sekä museo matkamuistomyymälöineen. Doneraile (*) Kukkuloilla sijaitseva kirjallisuuskylä on löydetty 1130-luvulla. Irlannin kuuluisa runoilija Edmund Spencer asui kylässä 1500-luvun lopulla ja hänen uskotaan kirjoittaneen yhden pääteoksistaan tämän kylän innoittamana. Vielä 1900-luvulla kylässä on asunut monia irlantilaisten tuntemia kirjailijoita. Irlannin maaseutuelämästä kirjoitti useita kirjoja Canon 46

Sheehan kylässä asuessaan. Donerailen 160 hehtaarin havupuuvaltaista puistoa, valvoo Donerailin upea linnamainen rakennus Doneraile Court. Puistossa on eripituisia kävelyreittejä joenvarsireiteistä metsäreitteihin ja reitteihin kaurispuiston halki. Monet puiston puut ovat yli 300 vuotta vanhoja. Tänne on istutettu myös Irlannin ensimmäiset lehtikuuset 1730-luvulla. Galpally (*) Galbally on yksi Irlannin maalauksellisimpia kyliä. Kylä sijaitsee Irlannin toiseksi korkeimman vuoriston juurella aivan Aherlow joen ja järven rantamilla. 1200-luvulla löydetyn kylän nimi tarkoittaa muukalaisten kylä, sillä kaikki olivat tervetulleita kylään. Nykyisin kylässä asuu ihmisiä kaikilta elämänaloilta. Kaupungissa on värikkäitä taloja ja itsenäisyystaistelijoille omistettu patsas. Siellä voi harrastaa niin sisä- kuin ulkoilma-aktiviteetteja sekä tutustua historiallisiin nähtävyyksiin. Galballyn maastot ovat erinomaisia vaellukseen. Täällä sijaitsee myös vaellus- ja maastoratsastukseen erikoistunut ratsastuskeskus, Hillcrest Equestrian Centre. Lähtemällä Darby s Bed Loop reitille pääsee kävelijä nauttimaan ja ihmettelemään yli 6000 vuotta sitten täällä asuneiden ihmisten kädenjäljistä muinaisten hautojen suuret kivet ovat edelleen jylhinä paikoillaan. Glenbrohane Vuoristossa oleva Pyhän Patrikin kirkko näköaloineen on kylän matkailunähtävyys. Se sijaitsee yli 450 metriä merenpinnan yläpuolella. Kylässä ja sen ympäristössä on noin neljäkymmentä kotitaloutta. Alueella on myös kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä ja käsityöpajoja. Kilbehenny (*) Vuoristokylässä on keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja vallihautoineen, ja siellä on asukkaita noin 440. Joka joulu tapaninpäivänä vuoristossa tehdään jouluvaellus. Itse kylää ympäröi pieni joki Mill river - jonka varrella on tapana tehdä piknikkejä. Knockainey Kylä sijaitsee viljelysmaalla ja hevosten kasvatusalueella. Se on saanut nimensä kelttiläisen jumalattaren mukaan, ja alue tunnetaan mytologioistaan ja niihin liittyvistä linnoituksista ja hautakiviröykkiöistä. Osittain raunioituneen kaupungintalon nykyaikaiset kierreportaat ovat nähtävyys, kuten myös maaseutukirkot. Kylässä peruskorjattiin vanha irlantilainen kirkko, jota käytetään kulttuuritapahtumien kuten konserttien järjestämiseen. 47