2 2009 Pääkirjoitus Perusturvan organisaatiouudistusta ei tehty sen itsensä takia, vaan kuntalaisten palvelemiseksi, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen. s. 2 Uimahalli Opetusministeriö myönsi Porin uudelle uimahallille maksimimäärän 750 000 euroa valtionapua. s. 13 Vappu Karhupatsaan pesu ja lakitus Raatihuoneenpuistossa. Mitä muuta tapahtuu Porissa vappuna 2009? s. 19
2 Pääkirjoitus Perusturva uudistuu Perusturvan organisaatiouudistus on ollut vaativa ja työläs prosessi. Työhön on konkreettisesti osallistunut iso joukko palvelutehtävissä olevia työntekijöitä ja asiantuntijoita, hallinnon toimijoita ja luottamushenkilöitä. Arvion mukaan valmisteluun osallistui aktiivisesti reippaasti yli 200 300 henkilöä. Valmistelun organisointi ja sen toteutus arkisen palvelutuotannon rinnalla oli, paitsi vaativa ponnistus, myös osoitus halusta uudistaa toimintatapoja. kun uusi kurssi yhdessä ja yksituumaisesti on otettu, voidaan muutoksia tavoitella luottavaisena. Muutosta ei tehty sen itsensä takia, vaan kuntalaisten palveluiden parantamiseksi. Perusturvassa palvelu on pääosin ihmisten työtä. Tärkeätä on parantaa työntekijöiden edellytyksiä suoriutua kasvavista odotuksista laadukkaasti ja taloudellisesti omaa parasta osaamista hyödyntäen. Suuria odotuksia aiempaa merkittävästi vahvemman panoksen. Asiakaslähtöinen ja ennaltaehkäisyä korostava toimintamalli edellyttää uutta otetta lähipalveluihin. Tavoitteena on, että lähipalvelualueilla olisi edellytykset moniammatilliseen toimintamalliin. Henkilöstön toimintaedellytysten turvaaminen on koko uudistuksen kulmakivi ja onnistumisen tärkein mittari. Näin jatketaan Tähänastisen valmistelun tärkein työ on tehty valmisteluryhmissä. Niissä henkilöstöllä laajasti kahden yhdistettävän organisaation eri tasoilta on ollut mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen. Sitä työtä ei kannata hukata. Valmistelusta on nyt siirrytty uuden organisaation ensi askeleille. Todellinen muutos saadaan aikaan vasta, kun myös toimintatavat ovat hioutuneet uudeksi toiminta- ja organisaatiokulttuuriksi. Siihen on syytä varata sekä aikaa että resursseja. Organisaatiomuutokseen on ladattu erilaisia odotuksia. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta Palvelutarve kasvaa. Miten siihen vastataan. Muutokselle on asetettu tavoitteita, joissa on tärkeätä onnistua. Kaikissa kotiin annettavissa ja kotona asumista tukevissa palveluissa luodaan edellytyksiä laitosvaltaisen palvelujärjestelmän keventämiseen. Väestön ikääntyminen ja ikääntyvien palvelutarpeen lisääntyminen edellyttävät, että varsin laitosvaltaisessa sairaanhoidossa tehdään palveluprofiilin uudelleenarviointia. Panoksia tulisi suunnata erityisesti suurten kansanterveydellisesti merkittävien sairausryhmien hoitoon. Psykososiaalisen palvelukokonaisuuden rakenteen ja resurssien kokoamisen ja kehittämisen sekä tarvittavan lisäresursoinnin voi odottaa antavan Perusturva hioo vielä monessa kohtaa yhteisiä toimintamalleja. Uudet menettelyt vaativat myös tiloilta erilaisia ratkaisuja kuin tähänastisilla malleilla tuotetut palvelut. Tilojen kustannus suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin on varsin pieni, mutta onnistuneen tilaratkaisun merkitys palveluprosesseille ja resurssien kulutukselle on suuri. Porin vireillä oleva perusturvan tilojen saneerausohjelman uudelleenarviointi tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet palvelurakenteen ja tilojen samanaikaiseen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Samalla kun palvelujärjestelmä uudistuu, voidaan suunnitella sille parhaiten soveltuvat tilat. On tärkeätä, että työlle annetaan aikaa ja tilaa sekä vähän resurssejakin. Uudistus vaatii toteutuakseen monien palvelumallien ja toimintatapojen uudelleenarviointia ja jostakin luopumistakin. Ennaltaehkäisevään toimintaan ja lähipalveluiden moniammatilliseen toimintamalliin panostaminen on yksi niistä keinoista, joilla tulevaisuuden haasteista saadaan pitävä ote koko Porin ja vuoden 2010 alusta yhteistoimintaalueen asukkaiden palveluiden turvaamiseksi. Teksti Aulis Laaksonen Pori Jazz -konsepti maailmalla Korean Gapyeongissa olevan padon alla virtaa hiljaa joki, jonka saaret on muotoiltu Porin keskustan jokihaaran saarten mukaan. Saarten nimi on Jarasum. Siellä järjestetään vuosittain lokakuussa festivaali, joka on rakenteeltaan Pori Jazzin tyylinen. Siellä on jazzkatu-alue, pieniä klubeja yöohjelmineen, konserttisaleja, workshoppeja ja iso ulkoilma-areena. Ihan niin kuin Porissakin. Kaukoidän kulttuuriin liittyy oleellisena osana luonteva tapa tehdä niin kuin jossakin muualla on jo hyväksi koettu. Me kutsumme sitä plagioinniksi. He ehkä ajattelevat sitä benchmarkkaamisena tai kehityk- sen nopeuttamisena. Pori Jazz oli asia, joka kannatti kopioida, eikä keksiä uudelleen. Siis järjestää ei-jazzmaa Koreassa kansainväliset jazzfestivaalit. Ensimmäinen juhla syyskuussa 2003, jolloin Koreassa ei koskaan sada, oli unohtumaton. Ulkoilma-areenalle oli rakennettu hieno estradi, hienompi kuin Kirjurinluodossa on nähty, mutta ilman kattoa. Penkkien sijaan istuimina olivat selkänojalliset putkijalkatuolit. Kuten Porissakin, talous varmennettiin ennakkomyynnillä. Avajaisten aattopäivänä alkoi sataa hillittömästi. Vettä kertyi kentälle ja rakennelmiin nilkkaan asti ja kaikki muuttui mutavelliksi. Kos-saari oli kadonnut näkyvistä padon aukaisemisen johdosta. Festivaalin johtaja ilmoitti, että festivaali on peruutettu. Puhuimme hänet ympäri ostamaan 5000 sinistä sadetakkia ja jakamaan ne ennakkolipun ostajille sekä hommaamaan jotakin katok- Ilmatieteen laitoksen mukaan Porissa on heinäkuussa keskimäärin yhdeksän yli millimetrin sadepäivää. Yksi niistä osui näille jazzeille. sia estradille. Festivaali jatkui seuraavana päivänä. Yleisö istui kentälle levitetyn sinisen muovin päälle kertyneessä järvessä nilkkoja myöten vedessä siniset sadetakit päällä. Ja heti juhlien jälkeen paistoi aurinko. Oppia ikä kaikki. Kopiointi päättyi ja soveltaminen alkoi. Paikallinen hallinto ja festivaaliyrittäjä havaitsivat paremmaksi vaihtoehdoksi imeä vaikutteita muualta, mutta käyttää hieman maalais- tai kaupunkilaisjärkeä itse toteuttamisessa. Porin Kirjurinluodon festivaalialue laajenee. Gapyeongin maakuntadelegaatio tulee taas kesällä Pori Jazziin. Tulee olemaan kiintoisaa havaita, minkä näköiseksi Jarasum sen jälkeen muuttuu, kun meidän aluelaajennuksemme sovelletaan sikäläisiin vuoristoolosuhteisiin. Israelista tulee 25 hengen vaikuttajadelegaatio tutustumaan Pori Jazziin aikomuksenaan perustaa maahan suuri jazzfestivaali. Minkähänlaisen version he tulevat tekemään? Pori on nyt The Festival City. Teksti Jyrki Kangas Kuva seppo Purhonen
3 Henkilöstöasioita Kaupunki on yksi työnantaja Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto käsittelee kaupungille työnantajana kuuluvat asiat Henkilöstöjaostoon kuuluu puheenjohtaja ja kolme muuta kaupunginhallituksen keskuudestaan toimikaudekseen valitsemaa jäsentä. Seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi puheenjohtajaksi valittiin edelleen Eija Hakala (varalla Pekka Träskelin) ja jäseniksi Viveka Lanne (varalla Aila Korkeaoja), Rauno Vesivalo (varalla Martti Lundén) sekä Juha Wasama (varalla Bia Kaski). Uusi henkilöstöjaosto on kokoontunut kerran ja käynnistää toimintaansa 4. toukokuuta pidettävässä seminaarissa. Henkilöstöjaoston, kuten kaikkien toimielinten toimivalta on määritelty johtosäännössä. Tässä tapauksessa kaupunginhallituksen johtosäännössä. Henkilöstöjaoston tehtävät: 1. Vastata henkilöstöä koskevasta strategisesta suunnittelusta, 2. Vastata kaupungin yhteistoimintamenettelystä, 3. Vastata työhyvinvoinnista ja henkilöstöpalveluista, 4. Hoitaa kaupunginhallituksen antamat muut henkilöstöhallinnon tehtävät. Henkilöstöjaosto päättää: 1. Virka- ja työehtosopimusten määräysten soveltamisesta ellei tehtävää ole annettu muulle viranomaiselle, 2. Henkilöstöä koskevien suositussopimusten ja toimintaohjeiden hyväksymisestä, 3. Palkkausjärjestelmistä ja Henkilöstöjaosto aloittamassa vuoden 2009 ensimmäisestä kokoustaan 9. maaliskuuta kaupungintalolla. Vasemmalta varajäsen Aila Korkeaoja, puheenjohtaja Eija Hakala, jäsen Juha Wasama ja varajäsen Martti Lundén. niiden soveltamisesta, ellei päätösvaltaa ole annettu muulle viranomaiselle, 4. Viranhaltijan ja työntekijän määrittelemisestä johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevaksi. Henkilöstöjaostossa esittelijänä toimii kaupunginjohtaja (varalla henkilöstöpäällikkö). Jaoston asiat valmistelee hallintokeskuksen henkilöstöpalvelut. Yhden työnantajan periaatteen on katsottu edellyttävän yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa, mm. palkkojen, muiden henkilöstöetuuksien ja erilaisten käytäntöjen suhteen. Samoin on katsottu, että on tarkoituksenmukaista järjestää yhtenäisellä tavalla muun muassa työterveyshuolto, työsuojelu ja kaikkia tai suuria henkilöstöryhmiä koskeva sisäinen koulutus. Aina silloin tällöin kuuluu erilaisia mielipiteitä siitä, että kenen kuuluisi saada päättää mistäkin henkilöstöön liittyvästä asiakokonaisuudesta. Asiat voidaan järjestää monella tavalla, kunhan vain päätetään millä tavalla. Kunnallisessa toimintaympäristössä päätösvaltaa säädellään kaupunginvaltuuston päättämillä johtosäännöillä. Jos johtosääntö mahdollistaa päätösvallan delegoinnin, niin se tehdään edelleen lautakuntien hyväksymillä toimintasäännöillä tai yksittäisillä päätöksillä. Jos joku on sitä mieltä, että mitään muutoksia ei tapahdu, niin muistutettakoon viime valtuustokauden päätteeksi hy- väksytystä merkittävästä periaatteellisesta toimintatavan muutoksesta. Uusiin ja uusittuihin johtosääntöihin kirjattiin viranhaltijoille oikeus valita alaisensa työntekijät. Kaupungin strategian ja sen mukana henkilöstöstrategian päivittäminen käynnistyy lähiaikoina. Teksti Helena Metsälä Kuva Pentti Pere Loman tarpeessa? Mistä tiedät olevasi loman tarpeessa. Vastaus löytyy peilistä. Kun alat muistuttaa passikuvaasi, on syytä suunnata ajatukset vapaalle. Tutkimusten mukaan loman tulisi olla riittävän pitkä, vähintään kolme viikkoa, jotta pääsee irti arkirutiineista. Toisaalta jo niin sanottu pidennetty viikonloppu, nelisen päivää, riittää katkaisemaan arjen. Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jos eivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä. Useilla työpaikoilla on mahdollisuus esittää lomatoivomus. Päätös vuosiloman antamisesta tulisi tehdä ennen lomakauden alkua. Loma tuli tarpeeseen. Kärrynpyöriä Kirjurinluodossa. Lue lisää vuosilomasta Rummusta: Henkilöstöpalvelut / Vuosiloma. Teksti Helena Metsälä Kuva Porin kaupunki Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4.- 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai ns. työssäolon veroista päivää. Lomaoikeus Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman antaminen Pääsääntö on, että lomavuoden lomakauteen, 2.5. 30.9. on sijoitettava vuosilomasta 20 lomapäivää, kuitenkin vähintään 65 % ansaitun loman kokonaismäärästä. Tätä loman osaa nimitetään kesälomaksi. Muuhun kuin lomakauteen 1.10 30.4 sijoittuvaa lomaa nimitetään talvilomaksi.
4 Henkilöstöasioita Yhteistoimintasopimus sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella allekirjoitettiin Porin kaupungintalolla 6.4.2009. Mikä ihmeen yhteistoiminta-alue? Helmikuussa 2007 voimaan astunut laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta edellyttää, että palveluja tuotetaan taloudellisesti riittävän laajoissa kokonaisuuksissa. Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne, jolla taataan laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Laissa on määritelty erilaisia keinoja uudistuksen toteuttamiseksi, joista yksi muoto kuntaliitosten lisäksi on yhteistoimintaalueen perustaminen tiettyjen palvelujen tuottamista varten. Yhteistoiminta-alueen tehtävät voidaan antaa kuntalain mukaisesti isäntäkunnan eli yhden kunnan hoidettavaksi. Tehtävien hoitamista varten perustetaan alueen kuntien yhteinen toimielin, joka voi olla lautakunta, johtokunta tai toimikunta. Isäntäkuntamallin lisäksi nimityksenä voidaan käyttää vastuukuntamallia, jota Porissakin käytetään. Vastuukuntamallissa sopijakuntien tehtäviä hoitava henkilöstö siirretään vastuukunnan palvelukseen. Yhteistoiminta-alueeseen osallistuvat kunnat laativat puitesopimuksen, joka sisältää yhdessä sovitut pelisäännöt yhteistoiminta-alueen toiminnasta. Kuntien valtuustot hyväksyvät tämän sopimuksen. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen valmistelu Pori ja siihen rajoittuvat kunnat käynnistivät PARAS-lain tarkoittaman yhteisen suunnittelun syksyllä 2006. Maaliskuussa 2007 esitettiin perustettavaksi perusturvan yhteistoiminta-alue, jota hallinnoidaan isäntäkuntamallilla ja jossa vastuukuntana on Pori. Eri vaiheiden jälkeen valmistelu käynnistyi yhdessä Merikarvian, Pomarkun, Noormarkun, Luvian ja Ulvilan kanssa. Porin ja Noormarkun kunnanvaltuustot tekivät marraskuussa 2008 historiallisen päätöksen kuntien yhdistämisestä vuoden 2010 alusta. Ulvila on sittemmin jättäytynyt yhteistoimintaneuvotteluista sivuun. Yhteistoiminta-alueen laajaalaisen valmistelun jälkeen rakennettiin ehdotus puitesopimukseksi, joka hyväksyttiin Porin, Merikarvian, Pomarkun ja Luvian kunnanvaltuustoissa maaliskuun 2009 aikana. Yhteistoimintavalmistelun rinnalla kulki Porin oma hanke, sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen, jonka tuloksena 1.1.2009 aloitti toimintansa uusi perusturvaorganisaatio. Porin perusturvan yhteistoiminta-alue käsittää kaikki kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut paitsi sopijakuntien päivähoidon palvelut, jotka jäävät kuntien omaksi toiminnaksi. Yhteistoiminta-alueen palveluiden järjestämisestä vastaa Porin kaupungin perusturvalautakunta, jossa on sopijakuntien valtuustojen nimeämä edustus. Asiakaslähtöisyys ja osaamisen arvostaminen toiminnan pohjana Yhteinen perusturvaorganisaatio ja sen toimintamalli ovat Porin perusturvan toimintasäännön mukaiset. Palvelut jaotellaan lähi- ja yhteisiin palveluihin. Merikarvia, Pomarkku ja Porin pohjoiset kaupunginosat (Ahlainen ja Noormarkku) muo- dostavat uuden Luoteisen lähipalvelualueen. Lisäksi Länsi- Pori ja Luvia muodostavat laajentuvan lähipalvelualueen. Porissa on keskustan, Itä-Porin ja Pohjois-Porin lähipalvelualueet edellisten lisäksi. Tavoitteena on turvata asiakaslähtöiset ja yhdenmukaisin perustein tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut alueen asukkaille. Henkilöstön näkökulmasta yhteistoiminta-alueen käynnistyminen tarkoittaa sitä, että sopijakuntien henkilöstö siirtyy vastuukunnan työntekijöiksi. Kyseessä on liikkeen luovutus, jossa henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen. Valmistelun alusta lähtien mukana on ollut laaja henkilöstön edustus YT-lainsäädännön hengen mukaisesti. Yhteistoiminta-alue tarjoaa mahdollisuuden henkilöstön osaamisen täysipainoiseen hyödyntämiseen, työ- ja urakiertoon sekä ammatilliseen kehittymiseen. Porin perusturvaorganisaatioon siirtyy sopimuskunnista noin 400 työntekijää, jolloin henkilöstömääräksi tulee yhteensä noin 2800. Työ jatkuu edelleen Yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa 1.1.2010. Sopijakuntien valtuustojen myönteisten päätösten myötä on ryhdytty uuden organisaation käynnistämiseen liittyviin toimiin. Porin perusturvan yhteistoimintaalueen valmistelun ja käynnistymisen etenemisestä raportoidaan Karhunpalveluksessa jatkossa. Teksti Kristiina Strandman ja Sirkka-Liisa Varjus Kuva Ulla Keskinen
5 Henkilöstökassa Tuottoisa ja turvallinen vaihtoehto talletuksille Porin kaupungin henkilöstökassan tehtävänä on edistää säästäväisyyttä jäsentensä keskuudessa sekä auttaa jäseniään saamaan taloutensa säännölliselle kannalle ja järkiperäisesti hoidetuksi mahdollisimman vähäistä ajan- ja rahanhukkaa vaativalla tavalla. Näin juhlallisen toimintaohjeen kaupunginhallitus on jo vuonna 1943 perustetulle henkilöstökassalle hyväksynyt ja uudelleen vahvistanut vuonna 2007. Tällä hetkellä kassassa on 2 000 tiliä, joista eläkeläisillä on 500 ja tytäryhtiöillä 30. Maa liskuun lopussa talletuksia oli 28 miljoonan euron edestä, mutta lisää mahtuu! Nimittäin vielä viikoittain tulee kassanhoitaja Eija Salmelle asiakkaita, joille henkilöstökassa on edelleen uusi asia. Varsinkaan kaupungin palveluksesta eläkkeelle jääneet eivät tiedä, että heillä on mahdollisuus jatkaa kassassa tallettajina. Pääsääntöisesti henkilöstökassan jäseneksi voi liittyä jokainen Porin kaupungin vakinaisessa palveluksessa oleva tai eläkkeelle jäänyt työntekijä. Talletukset ovat sataprosenttisesti turvassa, sillä kaupunki vastaa kassaan talletetuista varoista, toteaa kaupunginkamreeri Martti Kataja. Tilin käyttäminen Kun haluaa avata tilin henkilöstökassaan, siitä tehdään kirjal- linen sopimus palvelupiste PO- RINAssa. Sen jälkeen tiliään voi käyttää kuin mitä tahansa pankkitiliä. Tililtä voi muun muassa maksaa Porin kaupungille tulevat maksut sekä muille yrityksille osoitetut maksut, joiden loppusumma on 400 euroa tai yli. Helpointa talletus on tehdä suoraan palkasta pidätyksenä. Näin omalle tilille kertyy säästöjä ikään kuin huomaamatta. Kerran vuodessa asiakkaalle lähetettävä tiliote voi siis olla mukava yllätys. Henkilöstökassasta voi myös lainata rahaa enintään nettokuukausipalkan verran kuukauden ajaksi. Korko on tällä hetkellä noin 9,25 %. Hyvä korko Satakunnan pelastuslaitokselta nelisen vuotta sitten eläkkeelle jääneellä Simo Mäkisellä on ollut tili henkilöstökassassa jo 1980-luvulta saakka. Hän käyttää kassan tiliä nimenomaan säästötilinä sen hyvän koron vuoksi. Kaikki henkilöstökassan palvelut ovat toimineet aina tosi hienosti, Simo Mäkinen kehuu. Simo Mäkinen hoitaa talletukset henkilöstökassaan suoraveloituksena. Sen vuoksi hänellä on melko harvoin tarvetta asioida henkilökohtaisesti PORINAssa. Kassanhoitaja Eija Salmi toivoo asiakkaiden muistavan ilmoittaa osoitteenmuutoksista ja työpisteen vaihdoksista. Kaupunginhallitus päättää kaupunginkamreerin esityksestä koron suuruudesta. Se lasketaan päiväkorkona ja on valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko 0,75 %. Ajalla 1.4. 30.6.2009 koron suuruudeksi on vahvistettu 3,25 %. Korkotulosta peritään lähdevero, joka tällä hetkellä on 28 %. Hallintokeskuksen talouspalvelut hoitaa lähdeveron tilityksen ja ilmoituksen verottajalle asiakkaan puolesta. Teksti ja kuva Ulla Keskinen Henkilöstökassa palvelee palvelupiste PORINAssa, osoite Yrjönkatu 6 B. Yhteydenotot: Kassanhoitajat Eija Salmi ja Irma Ahlgren, puhelin 621 1848 Tiimisähköpostilla: henkilöstökassa Netin kautta lähetettynä: henkilostokassa@pori.fi Lisätietoja Rummusta: Sisäiset palvelut / Rahatoimisto / Henkilöstökassa Uusi Palveluliikelaitos tuottaa hyvää ruokaa, puhtautta ja kiinteistönhoitoa Liikelaitoksen nimestä järjestettiin henkilöstölle nimikilpailu Kaupunginvaltuusto perusti marraskuussa 2008 Porin kaupungin sisäisen palveluliikelaitoksen. Liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa ateria-, puhtaus- ja kiinteistönhoitopalveluja Porin kaupunkikonsernille. Liikelaitoksen virallinen nimi on Porin Palveluliikelaitos. Nimi on valmisteltu yhteistyössä tulevan henkilöstön kanssa ja liikelaitoksen johtokunta päätti nimivalinnasta maaliskuussa pidetyssä kokouksessaan. Liikelaitoksen toiminnan valmistelua varten on perustettu ateria-, puhtaus- ja kiinteistönhoitomuutostyöryhmät. Työryhmien puheenjohtajina toimivat Outi Kunnas, Tuula Mikola ja Pasi Salo. - Valmistelutyö on edennyt aikataulussa. Kullekin osa-alueelle muodostetut laaja-alaiset valmistelutyöryhmät ovat käytännön työssä osoittautuneet erinomaiseksi ratkaisuksi. Oman lisänsä työhön tuo Noormarkun mukaantulo, kertoo liikelaitoksen johtaja Kaj Kainulainen. Hallinto- ja taloustiimin ohella Porin Palveluliikelaitoksessa on kaksi tulosyksikköä: ateria- ja puhtauspalvelut sekä kiinteistönhoitopalvelut. Ateria- ja puhtauspalvelut jakaantuu puolestaan neljään palvelualueeseen, jotka ovat nimeltään Rinkeli, Servia, Maakari ja Puhuri. Näistä kukin vastaa omasta maantieteellisestä toimintaalueestaan. Liikelaitos perustettiin tämän vuoden alusta ja varsinainen toiminta alkaa 1.1.2010, jol- loin henkilöstöä Perusturvasta, koulutoimesta, Teknisestä palvelukeskuksesta ja Vapaa-aikavirastosta siirtyy liikelaitoksen palvelukseen. Kuntaliitoksen myötä Noormarkun kunnan ja nykyisen Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymän ateria-, puhtaus- ja kiinteistöhoidon henkilöstö siirtyy 1.1.2010 liikelaitoksen palvelukseen. Porin Palveluliikelaitoksessa tulee työskentelemään 700 työntekijää. Teksti Milja Minttumäki joulukuussa 2008. Nimikilpailuun osallistui 30 kaupungin työntekijää ja erilaisia nimiehdotuksia heiltä saatiin yhteensä 46. Nimikilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin 10 kpl lahjakortteja. 50 euron arvoisen lahjakortin saivat seuraavat henkilöt: Falin Taru, Itä-Porin yhtenäiskoulu Harhaluoma Leena, Työllisyysyksikkö Henriksson Eila, Kaupunginsairaala Nummikari Tarja, Enäjärven koulu Plaami Päivi, Kaupunginsairaala Rakkolainen Tarja, Kaupunginsairaala Rosnell Riitta, Viikkarin neuvola Salminen Sinikka, TPK Venho Taina, Kaupunginsairaala Yli-Anttila Marita, Mäntyluodon koulu.
6 Ekologinen jalanjälki pienemmäksi Kaupungin toimitilojen lajitellut jätteet kuljetetaan keskitetysti. Näin Porin kaupunki pienentää ekologista jalanjälkeään. Jätteiden lajittelulla vähennetään kaatopaikalle päätyvän sekajätteen määrää ja keskitetyllä jätteenkuljetuksella on saatu huomattavaa säästöä jätehuoltokustannuksiin, toteaa kiinteistöasiamies Oili Heino Teknisestä palvelukeskuksesta. Toisaalta Heino korostaa, että hallintokunnat voivat myös hankinnoillaan vaikuttaa oleellisesti syntyvän jätteen määrään. Keskitetty jätteenkuljetus kilpailutettiin uudelleen alkuvuodesta. Kilpailutuksessa oli mukana 210 kaupungin omistamaa toimitilaa. Sopimus koskee jäteastioiden tyhjennystä ja jätteiden kuljetusta ympäristöluvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Uusi sopimus on nelivuotinen ja kilpailutuksen tuloksena jätteiden kuljettaja vaihtui. Veikko Lehti Oy:stä kerrotaan, että jäteastioiden vaihto on parhaillaan käynnissä. Toimitilojen sekajäteastiat on vaihdettu, mutta hyötyjäteastioiden vaihto jatkuu. Tekninen palvelukeskus ostaa jätteenkuljetuspalvelut yksityiseltä yritykseltä ja valvoo sopimuksen noudattamista. Jätteiden lajittelusta määrää kaupungin jätehuoltomääräykset. Jätelain mukaan jätteen lajittelu on jätteen tuottajan, esimerkiksi päiväkodin tai koulun vastuulla. Energiajätteen lajittelu on uutta ja sitä on harjoiteltu reilun vuoden verran lähinnä kouluilla ja nyt se laajenee yli puoleen sopimuskohteista. Lisäksi on hyvä tietää, että Nuorten työpaja huolehtii kierrätyspaperin ja -pahvin kuljetuksista niissä kohteissa, joissa keräilyastiat ovat sisätiloissa. Sopimuksen piiriin ei kuulu rakennus- ja ongelmajätteiden kuljetus. Rakennustyömaiden jätehuolto sisältyy urakoiden hinnoitteluun ja niiden kuljetus työmailta kaatopaikalle on rakentajien vastuulla. Ongelmajätteen kuljetuksesta taas huolehtii jätteen tuottaja itse. Muista: tietokone ei kuulu sekajäteastiaan! Jätämme jälkeemme ekologisia jalanjälkiä, joita voimme pienentää opettelemalla lajittelemaan jätteet myös työpaikalla. Teksti ja kuva Outi Vainikka-Majuri Jätehuoltomääräysten tavoitteena on ohjata jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan sekä ehkäistä jätteiden syntymistä, vähentää niiden määrää, haitallisuutta sekä varmistaa asuinalueilla ympäristön kannalta paras mahdollinen jätteiden keräily. Jätteiden kuljetussopimus on voimassa 1.3.2009 31.12.2012 Jätehuollon piiriin kuuluu: - TPK:n kiinteistövarallisuuden vastuualueen isännöimien toimitilojen ja asuntojen - satamarakennuksen vastuualueen hallinnoimien tilojen, venelaitureiden ja matonpesupaikkojen - vapaa-aikaviraston ja Yyterin rakennusten jätehuolto. Porin kaupungin kiinteistöissä lajitellaan: - sekajäte - energiajäte - biojäte - kierrätyspaperi ja pahvi - metalli - lasi Jätehuoltoon liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä kiinteistöasiamies Oili Heinoon puh 044 701 9396. Jätteiden lajitteluohjeet ja kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset löytyvät Porin Jätehuollon nettisivuilta. Putki poikki satoja ihmisiä jäämässä vedettömiksi? Tiedottaminen tällaisissa tapauksissa on yksi tärkeimmistä tehtävistä korjaustoimien ohella. Otsikossa mainittu tapahtuma on kauhukuva kaikille, niin vedenkuluttajille kuin vesihuoltolaitoksillekin. Tilanteeseen on varauduttava ennakolta monella tavalla. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on tiedottaminen. Porin Vedessä tällaisiin tilanteisiin on varauduttu henkilökunnan koulutuksella ja koulutukseen liittyvillä harjoituksilla. Harjoituksia järjestetään vuosittain ja erilaisia tilanteita pohditaan yhdessä. Erilaisia kriisitilanteita on monenlaisia. Putkivuodot, häiriöt vedenpuhdistusprosessissa tai viemäriverkostossa voivat yllättää ilman varoitusaikaa. Ääriesimerkkeinä nousevat ensimmäisenä mieleen Nokian vesikatastrofi marraskuussa 2007 tai Porin sadevesitulvat elokuussa 2007. Onneksi useimmiten seuraukset eivät ole niin laaja-alaisia. Kaikissa tapauksissa pitää saada nopeasti tieto ihmisille, mitä on tapahtunut tai tapahtumassa. Tilanne ei ole koskaan niin paha, ettei sitä voi huonolla tiedottamisella vielä pahentaa. Ilman kunnollista suunnitelmaa homma tökkii varmasti. Etukäteen pitää olla sovittu, kuka missäkin tilanteessa tiedottaa, mitkä ovat avainasiakkaat, joiden toimintaan häiriö vaikuttaa, mitkä ovat tiedotuskanavat, milloin tiedotusvastuu siirtyy muulle viranomaiselle, kuka hoitaa henkilökunnalle tiedottamisen. Porin Vedessä on päivitetty valmiussuunnitelma sekä kriisiviestintäohje, jotka ovat koko henkilökunnan saatavilla. Kaikin mahdollisin keinoin pyritään siihen, että tiedottaminen kriisitilanteissa tavoittaa vedenkuluttajat nopeasti ja mahdollisimman ajantasaisella tiedolla. Teksti Sirpa Mannila Kuva Jussi Lymy Verkostokorjausten yhteydessä häiriöistä vedenjakelussa ilmoitetaan kuluttajille aina etukäteen. Äkillisissä vuototapauksissa vesi joudutaan joskus katkaisemaan välittömästi suurempien vahinkojen välttämiseksi.
7 Kuntaliitos Porin ja Noormarkun yhdistämissopimusta odotellessa Porin ja Noormarkun kuntaliitoksen valmisteluryhmä hyväksyi kokouksessaan maaliskuun alussa henkilöstöön liittyvät sisäisen tiedottamisen periaatteet. Sisäisen viestinnän tavoitteena Porin ja Noormarkun kuntaliitoksessa on varmistaa kuntaliitoksen toteutuminen. Toisena tavoitteena on varmistaa se, että jokainen Noormarkun kunnan palveluksesta Porin kaupungin palvelukseen siirtyvä henkilö saa vastauksen kysymykseen Miten minulle käy?. Sisäisen viestinnän ohjeen tavoitteena on varmistaa, että kaikki saavat hyvissä ajoin vastauksen tuohon kysymykseen. Ohjeessa on varsin yksityiskohtaisesti käyty läpi, mitä ja miten henkilöstölle tulee muutosvaiheisissa tiedottaa. Aktiivisella sisäisellä viestinnällä halutaan vähentää henkilöstön muutosvastarintaa. Sillä motivoidaan henkilöstöä, tuetaan sitoutumista ja työhyvinvointia. Sisäisen viestinnän tulee olla: aktiivista ja avointa luotettavaa ja ajantasaista siinä tulee käyttää useita välineitä samanaikaisesti. Tärkeimmäksi on todettu henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitys. Niinpä porilaisia virastopäälliköitä on kehotettu toimimaan aktiivisesti noormarkkulaisten suuntaan Sisäisen viestinnän ohje on saatavissa sekä Noormarkun että Porin hallintokuntien johdolta ja esimiehiltä. Teksti Helena Metsälä Noormarkun kevättä. A. Ahlström Osakeyhtiön voimalaitos ja Makkarakoski. Kuva Markku Mäkelä Potilaan oikeus Potilasasiamiehen tehtävänä on potilaan tai hänen omaisensa neuvonta ja avustaminen tyytymättömyyden ilmaisussa. Hän avustaa potilasta muistutuksen tai muiden hoitoa koskevien valitusten, potilas- tai lääkevahinkoa koskevan kor- Päiville kiitos työstä tulee asiakkaalta, jota hän on kuunnellut ja auttanut. vaushakemuksen vireillepanossa, tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimii muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Päivi Apajasalo kokee työnsä potilasasiamiehenä kiinnostavaksi ja vaihtelevaksi, vaikka asiat ovatkin useimmiten kielteisiä ja henkisesti raskaitakin. Potilaat ovat nykyään entistä valveutuneempia ja tietoisempia oikeuksistaan. Lähtökohtana potilasasiamiehen työssä on, että ongelmatilanteet selvitetään ensisijaisesti keskustelemalla hoitopaikassa. Usein auttaa jo se, että potilas saa puhua asiastaan. Päivi on toiminut tehtävässään vuodesta 1998 lähtien. Puolueetonta palvelua Potilasasiamiehen antama palvelu on lain edellyttämää, asiakkaalle maksutonta ja ehdottoman puolueetonta. Vaikka Päivin toimialueeseen kuuluukin Perusturvakeskus, niin myös yksityisten hoitolaitosten potilasvahinkoasioissa häneen otetaan yhteyttä. Niissäkin tapauksissa hän kuuntelee asiakkaan ongelman ja antaa ohjausta eteenpäin. Yhteystiedot: Päivi Apajasalo puh. 621 1341 vastaanotto klo 9-15 Pääterveysaseman ent. poliklinikka Teksti ja kuva Pirjo Tuomi Oikeussuojaa tarvitaan Yhteydenottoja potilasasiamiehelle Porissa tulee noin 500 vuodessa. Syitä ovat epätietoisuus tai tyytymättömyys hoitokäytäntöihin, muistutukset, potilasvahingot, kantelut, lääkevahingot, tietosuoja-asiat sekä erilaiset lausuntopyynnöt. Muistutukset ja potilasvahinkoasiat sekä niiden vuoksi lähetettävät vastineet ja Kaikille voi sattua työssään virheitä, mutta silloin pitäisi osata pyytää anteeksi. selvitykset, joita oli noin 200 viime vuonna, työllistävät eniten. Potilasvakuutuksesta voi hakea korvausta henkilövahingosta, jolla tarkoitetaan sairautta, vammaa tai muuta terveydentilan tilapäistä tai pysyvää heikentymistä tai kuolemaa. Korvausta maksetaan noin 30 %:ssa tapauksista.
8 Lähikirjastona koko Satakunta Satakunnan kirjastot numeroina (2007) 4,8 miljoonaa lainaa vuodessa 2,3 miljoonaa kirjastokäyntiä 1,1 miljoonaa verkkokäyntiä 1,9 miljoonaa kirjaa 5000 lehtivuosikertaa 101.000 lainaajaa 197 henkilötyövuotta 50 kirjastotoimipistettä Satakunnan kirjastonjohtajat odottavat yhteisjärjestelmän tuovan mukanaan huomattavia etuja. Kuvassa mukana myös kirjastojärjestelmätoimittaja Axiell Oy:n väkeä. Tänä päivänä ei ole vaikea löytää uutisia kuntien lisääntyvästä yhteistyöstä, kuntaliitoksista ja palvelurakenneuudistuksista. Jo ennen nykyistä buumia on kirjastoala ollut edelläkävijänä kuntien rajat ylittävässä yhteistoiminnassa. Suomessa on lukuisia kirjastojen yhteisjärjestelmiä, joissa kirjastot tarjoavat palvelujaan yhdessä. Tuleva Satakunnan kirjastojen yhteisjärjestelmä on maan suurin yhdellä kertaa luotava yhteisjärjestelmä. Kirjastojen yhteisjärjestelmässä Satakunnan kuntien kirjastojen aineisto- ja asiakastietokannat yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhteisjärjestelmään on liittymässä tänä vuonna 19 satakuntalaista kuntaa. Ulkopuolelle ovat toistaiseksi jäämässä vain Eurajoki, Köyliö ja Säkylä. Jo tämän vuoden lopulla voivat siis raumalaiset olla Porin kirjastossa niingon gotonas ja huittislaiset hoitaa kirjastoasiointinsa vaikka Nakkilan kirkon vaiheilla. Asiakaspalvelu paranee Porin kaupunginkirjaston Satakunnan maakuntakirjaston kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti, mitä hyötyä on Satakunnan kirjastojen yhteisjärjestelmästä ja miksi on hyvä aika perustaa se juuri nyt? Kirjastojen syvenevälle yhteistyölle on selkeät syyt. Yhteistyön tärkein tavoite on parempi asiakaspalvelu. Asiakkaalle voidaan tarjota yhden kirjaston kokoelmien sijasta koko maakunnan kirjastojen aineisto, ja hän voi asioida aina siinä kirjastossa mikä hänelle parhaiten sopii. Monet käyvät töissä, opiskelevat tai käyvät ostoksilla oman asuinkuntansa ulkopuolella ja yhteisjärjestelmän ansiosta myös kirjastoasioinnin voi hoitaa missä kunnassa tahansa. Myös kirjastojen yhä tärkeämmäksi tullut verkkoasiointi helpottuu entisestään. Yhteisjärjestelmän ansiosta voimme lisäksi parantaa yhteistyötä aineiston hankinnassa ja luetteloinnissa. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että vaikka kirjastojärjestelmä on strategisesti keskeinen työkalu kirjastoissa, kysymys ei kuitenkaan ole yhteisestä kirjastolaitoksesta, koska kirjastojen hallintoa ei yhdistetä. Mittava projekti Yhteisjärjestelmän luomiseen on saatu opetusministeriöltä tukea, jolla on voitu palkata projektityöntekijä hanketta vetämään. Tämän urakan lankoja pitää käsissään Leena Palonen. Mitä kaikkea sinun työtehtäviisi kuuluu? Tällainen projekti vaatii paljon yhteydenpitoa eri tahojen välillä. Meillä on säännöllisesti kokouksia, joihin osallistuvat kaikki yhteisjärjestelmään tulevat kirjastot. Sen lisäksi on pienempiä työryhmiä, jotka pohtivat kirjastojen käyttösääntöjen ja maksujen yhtenäistämistä sekä aineiston luettelointikysymyksiä. Usein tarvitaan myös kirjastojärjestelmän toimittajan asiantuntemusta tietokantojen yhdistämiseen liittyvissä asioissa. Tämän projektin mittavuutta kuvaa se, että muut suuret kirjastojen yhteisjärjestelmät on luotu useiden vuosien aikana ja kirjastoilla on ollut välillä aikaa sopeutua uuteen toimintaympäristöön. Satakunnassa luotetaan siihen, että kerta rytinä on tässäkin asiassa paras strategia. Kaikki valmista marraskuussa Satakunnan kirjastojen aineisto- ja asiakastietokantojen yhdistäminen ei käy yhdessä yössä, vaan prosessi vie kaikkine vaiheineen koko tulevan syksyn. Asiakkaille tämä näkyy siten, että kirjastot ovat joitain viikkoja joko suljettuina tai niitä voi käyttää vain rajoitetusti. Esimerkiksi Porin ja Rauman kirjastojen tietokantojen yhdistäminen lokakuussa tarkoittaa sitä, että näistä kirjastoista ei tällöin voi lainata aineistoa eikä myöskään kirjastomaksujen maksaminen ole mahdollista. Vaikka aineistoa ei tuolloin voikaan lainata, niin asiakkaat voisivat kuitenkin lukea lehtiä ja kirjoja kirjastossa tai käyttää Internetiä. Toistaiseksi meillä ei ole päätöstä siitä pitävätkö Porin kirjastot tuolloin ovensa auki vai ei, kertoo kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti. Ja muut Satakunnan kirjastot tekevät tässä asiassa omat päätöksensä. Esimerkiksi Luvialle valmistuu juuri syksyksi uusi kirjastotalo ja he haluavat ehdottomasti pitää kirjastoa avoinna mahdollisimman paljon. Jotta kaikkien Satakunnan kirjastojen aineisto todella olisi asiakkaiden ulottuvilla, niin myös aineiston kuljetus kirjastosta toiseen pitää järjestää. Satakunnassa tähän on olemassa hyvä pohja, sillä jo nyt kulkevat säännölliset aineistokuljetukset maakunnan kirjastojen välillä. Uusi kortti ja nimi Uuden yhteisjärjestelmän myötä asiakas voi saada myös uuden satakuntalaisen kirjastokortin. Nykyisetkin kortit pysyvät voimassa ja niitä voi pian käyttää melkein koko Satakunnan alueella, mutta maakuntahenkeään voi osoittaa käyttämällä Satakunnan kirjastojen yhteistä korttia. Kortin ulkonäköä ei ole vielä päätetty, mutta poissuljettuja kuva-aiheita ovat ainakin ässäpelaaja taklaamassa lukkopelaajaa tai Porin palo 1852. Onneksi maakunnassa on kuitenkin paljon myönteistäkin yhteistä kulttuuriperintöä, josta on hyvä ammentaa. Toinen vielä avoin asia on uuden yhteisjärjestelmän nimi. Käytännössä kaikilla kirjastojen yhteisjärjestelmillä on oma nimi. Pirkanmaalla on Pikikirjastot, Varsinais-Suomessa Vaski-kirjastot ja pääkaupunkiseudulla Helmet-kirjastot. Satakunnan kirjastoilta kerättiin nimiehdotuksia, joita saatiinkin lähes sata kappaletta. Ehdotusten joukosta valitaan osuvin nimi Satakunnan kirjastojen yhteisjärjestelmälle. Teksti ja kuvat Vesa Taimi Kuntien omat kirjastokortit saavat pian rinnalleen Satakunnan yhteisen kirjastokortin.
9 Kirmausta jo vuodesta 1989 Helatorstaina 21.5.2009 Porin vapaa-aikavirasto järjestää 20. kerran Naisten kevätkirmauksen. Kirmaamaan voi lähteä yksin, kaksin tai vaikkapa ryhmässä. Luvassa on täyttä naisenergiaa ja leppoisaa yhdessäoloa. Naisten kevätkirmaus starttaa tänä vuonna 20. vuotisjuhlan kunniaksi Porin torilta. Torilla nähdään markkinahenkisyyttä, kun yritykset ja tapahtuman yhteistyökumppanit esittäytyvät. Juhlavuoden kunniaksi tarkoituksena on tarjota ostosmahdollisuuksia eri näytteilleasettajien puolesta. Ohjelmassa on muun muassa paikallisten tanssiseurojen esityksiä, Kerma-bändi ja 20-vuotisjuhlaleivos osallistujille, kertoo vapaa-aikaviraston liikuntayksikön esimies ja erityisliikunnanohjaaja Johanna Kuusisto. Kävellen, juosten tai lastenvaunujen kanssa Kevätkirmauksen reitti kulkee tavalla tai toisella Kirjurinluodossa. Vaihtoehtoina ovat viiden ja kymmenen kilometrin lenkit. 19 vuotta olemme olleet metsässä ja halusimme ehdottomasti jotakin uutta juhlavuoden kunniaksi, siksi startataan tänä vuonna torilta. Reitti on sikälikin hyvä, että se on esteetön. Näin myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla voi lähteä mukaan kirmaamaan, iloitsee Kuusisto. Kirmauksessa järjestetään myös Suomen suurin 15 minuuttia kestävä naurujooga. Kuusisto kumppaneineen toivoo kirmaukseen noin 1500 osallistujaa. Hän uskookin sen olevan täysin mahdollista, jos vain säät sallivat. Olemme ahkerasti houkutelleet ihmisiä mukaan. Harvoin tällaisia tapahtumia järjestetään 20 vuotta putkeen, että jo tämän takia kannattaa lähteä mukaan. Jokainen saa varmasti hyvän mielen kun liikutaan porukalla kauniissa ympäristössä. Kaikkea en toki halua paljastaa mutta myös extralahja on luvassa kaikille osallistujille, vinkkaa Kuusisto Teksti Tiina Salminen Kuva Porin kaupungin vapaa-aikavirasto Osallistumismaksuun sisältyy myös tämä hieno T-paita. Kevätkirmauksen tunnelmaa toukokuulta 2008. Paino kuriin terveellisellä ruokavaliolla Kevät on ihmedieettien ja laihdutusoppaiden aikaa. Ravitsemusterapeutti Tanja Pihlajamäki ei kuitenkaan vanno dieettien nimeen: pysyvämmän tuloksen saavuttaa terveellisellä ruokavaliolla. Mitä tiukempi dieetti on kyseessä, sitä enemmän menettää myös lihaskudosta. Paastokin on huono vaihtoehto, sillä siinä kaksi kolmasosaa lähtevistä kiloista on muuta kuin rasvaa, Pihlajamäki kertoo. Ruokavalion muutosta suunnitellessa on tärkeää olla motivoitunut, jotta pystyisi välttämään roskaruoan houkutukset. Moni sortuu etenkin herkkujen naposteluun. Pitkät ateriavälit tai tapasyöminen ovat yleisiä syitä usein tapahtuvaan herkutteluun. Napostelusta voi päästä eroon säännöllistämällä ruoka-aikoja tai keksimällä syömisen tilalle muuta tekemistä. Esimerkiksi kutominen television katselun yhteydessä voi osoittautua rentouttavaksi puuhaksi. Säännöllinen ruokailu pitää virkeänä Säännölliseen ruokarytmiin pääsee aikataulua noudattamalla. Aluksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että syö oikeaan aikaan. Kännykän voi laittaa muistuttamaan ateriahetkestä. Elimistön totuttua rytmiin, se ilmoittaa, milloin on tarvetta ravinnolle. Aamiainen on hyvä syödä, sillä se antaa hyvän alun päivälle, Pihlajamäki opastaa. Kiireellisinä työpäivinä lounas jää helposti väliin, mutta ravitsemusterapeutti neuvoo nauttimaan sen kiireestä huolimatta. Ihminen kykenee keskittymään työhön korkeintaan kolmesta neljään tuntia kerrallaan. Lounastauko on hyvä pitää, sillä ruoka ja pieni hengähdystauko auttavat työskentelemään tehokkaammin iltapäivällä. Työpaikkaruokailu antaa hyvän vaihtoehdon omille eväille, Pihlajamäki selittää. Hyvä ruokavalio on monipuolinen. Ravitsemusterapeutti Tanja Pihlajamäki kannustaa ihmisiä terveelliseen elämäntapaan. Perheeltä tukea muutoksiin Puolison tuki on tärkeää ruokavalion muutoksessa. Jos parisuhteen toinen osapuoli kantaa jatkuvasti herkkuja kotiin, terveellisessä elämäntavassa pysyminen voi olla vaikeaa. Puolison kanssa kannattaakin puhua ruokamuutoksista. On parempi sopia, ettei hampurilaisaterioita tuoda kotiin viikolla kuin nalkuttaa, että aina sä tuot tuota roskaruokaa. Monilla aikuisillakin on uuden ruoan pelko, joka katoaa vasta useamman maistamiskerran myötä. Se kuinka monta maistamiskertaa vaaditaan, riippuu ihmisestä, Pihlajamäki sanoo. Vaikka ruoan hinta onkin ollut nousussa, saa kaupasta edelleen edullisesti terveellistä ruokaa. Kun syö terveellisesti, jäävät keksit ja karkit ruokavaliosta vähemmälle. Säästyneet rahat voi käyttää vaikkapa kasviksiin. Kasvisten hinta vaihtelee aina vuodenajan mukaan, joten kannattaa suosia kauden kasviksia, ravitsemusterapeutti neuvoo. Teksti ja kuva Heidi Hurme
10 Työn ääniä Mistä löytyy apu sairaalle Voi hyvänen aika! Tessu taitaa olla sairaana. Ruoka ei maistu, eikä vesikään, ja kirsukin on kuiva ja kuuma. Mitä nyt olisi viisainta tehdä? Tällaisessa tilanteessa yksikin osoite tai puhelinnumero voi auttaa ja rauhoittaa omistajaa ja samalla potilasta. Ei jännitä verinäytettä otettaessa niin paljon, kun emäntä puhelee eläinlääkärille ja samalla minullekin, huomaa Rocky. Vasemmalta eläinlääkäri Pilvi Vaajakari, Rocky ja Rockyn omistaja Mari Linnamäki - Onpa tämä eläinlääkärin vastaanottopöytä korkealla, tuumaa 5,5 vuotias Rocky-koira. Yksi auttavista osoitteista on Porin kaupungin pieneläinklinikka Otavankatu 11:ssä. Siellä eläinlääkärinä häärii Pilvi Vaajakari. Hänen vastuullaan on kunnallinen pieneläinpraktiikka Porissa. Pieneläinklinikka toimii ajanvaraussysteemillä. Suosituksena on, että asiakkaat varaisivat ajan arkipäivisin, maanantaista perjantaihin klo 8.00 9.00. Toki soittoihin vastataan muunakin aikana, jos vaan kädet potilastoimista ovat vapaana. Vastaanottoaikoja annetaan virka-ajan puitteissa. Enemmistö potilaista on koiria ja kissoja sekä jonkin verran marsuja, kaneja ja frettejä. Jos- kus vastaanotolle saapuu eksoottisia eläimiä kuten käärmeitä. Eläinlääkärin monipuolinen työpäivä Päivä pyritään aloittamaan varauskirjan mukaan, mutta tyypillistä työpäivää ei ole, naurahtaa Pilvi. Hän kertoo, että työ pieneläinklinikan eläinlääkärinä on hyvin vaihtelevaa ja ennalta arvaamatonta. Jokainen päivä on erilainen ja sopeutumiskykyä tarvitaan. Työ on myös raskasta. Ei niinkään fyysisesti, sillä Pilvi Vaajakari paljastaa työn olevan paljon myös tekniikkalaji. Fyysiset kyvyt ovat tarpeen lähinnä tuotantoeläinpuolella. Työn raskauden kokee henkisellä puolella lainsäädännön, päivystysten ja yötyön kautta. Usein tukea tarvitsee sekä sairas potilas että omainen. Hoitoetiikkaan kuuluu molempien tukeminen. Lemmikki saattaa olla vanhuksen ja nuoremmankin ainoa ystävä. Kun luopumisen aika koittaa, pitäisi löytyä lääkettä moneen tuskaan. Joskus sattuu, että ajanvarauspotilaan tilalle joudutaan ottamaan kiireistä apua tarvitseva eikä ajanvaraus pidäkään paikkaansa sen varanneelle. Potilaiden omistajat ovat yleensä sopeutuvaisia ja joustavat tällaisissa tilanteissa. Saattaahan Tyypillistä työpäivää ei ole. olla, että joskus oma lemmikki tarvitsee pikaisesti hoitoa ja silloin ajan varanneiden jousto on kultaakin kalliimpaa. Viikonloppupäivystys on erikseen. Päivystyksiä Pilvi Vaajakarille Porin järjestelmässä tulee joka viides vuorokausi ja viides viikonloppu. Pahimmillaan on ollut tilanne, jolloin olen päivystänyt 10 vuorokautta putkeen, muistelee Pilvi. Pieneläinhoitaja apuna Pilvi Vaajakarin apuna toimii pieneläinhoitaja Veera Laiho. Veera on opiskellut Karkussa pieneläinhoitajalinjalla ja sen jälkeen oppisopimuksella Porissa. Nyt opintoihin kuuluva näyttö on suoritettu ja valmistumispapereita odotetaan kuten myös toimen vakinaistamista ihan näinä aikoina.
11 lemmikille? Pilvi Vaajakari Syntynyt: Porissa, Viikkarissa, 1971 Valmistunut: Uppsalan kuninkaallisesta eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta Perhe: Kolme tyttöä, vanhin 8-vuotias sekä 5-vuotiaat kaksoset Etsii: Asuntoa perheelleen Viikkarista Suku: On mukava, kun on lähellä Lemmikit: Kotona kaupungissa on pitkäkarvainen saksanpaimenkoira. Maalla asustaa kissa. Toiminta on siirtymässä uusiin tiloihin Maantiekadulle. Tietoja eläinlääkinnästä Porin kaupungissa löytyy osoitteesta http://www.pori.fi/ymparisto/ymparisto/elainlaakinta.html Olen Elmo, rodultani basset hound, iältäni 5 vuotta ja minussa on kova kuume. Odotan pääsyä lääkärille, enkä jaksa tällä kertaa pidempää haastattelua. Kiitos! Päivystävän eläinlääkärin puhelinnumeron saa vastaajasta numerossa 02 621 3351 Maksullinen palvelu Kaupungineläinlääkäri noudattaa kuntaeläinlääkärin taksaa. Lääkemateriaali ja ammatinharjoittajan kulut ovat Pilvi Vaajakarin mukaan samat sekä yksityisellä että kunnalla. Lopullinen asiakkaalta laskutettava hinta muodostuu toimenpiteistä ja toimintatavoista. Siksi ei voikaan kattavasti sanoa, kumpi on asiakkaalle edullisempi vaihtoehto, yksityinen vai kuntaeläinlääkäri. Muutto Otavankadulta Maantienkadulle Vuokrasopimus osoitteessa Otavankatu 11 on voimassa toukokuun loppuun. Sitten pitäisi toiminnan päästä uusiin tiloihin Maantienkadulle, kaupungin- sairaalan sisäpihalle, niin sanottuihin Kuumelan tiloihin. Pieneläinklinikalle kunnostettavat tilat tulevat olemaan nykyisiä käytännöllisemmät ja hygieenisemmät. Myös laboratoriolaitteisto uusiutuu 2000-luvun tarpeisiin. Toimintaan saadaan röntgen-, ultra-, inhalaatio- ja narkoosilaitteet, jolloin myös kirurginen puoli edistyy. Laboratoriokokeista suurin osa testataan itse. Erikoisemmat tutkimukset lähetetään patologian ja histologian laitoksiin. Osa testeistä vaatii Elintarviketurvallisuusviraston, Eviran, hyväksynnän. Oletettavasti ja toivottavasti puhelinnumerot pysyvät sa- mana ja vain osoite muuton yhteydessä vaihtuu. Lähempänä muuttoa asiasta tullaan vielä tarkemmin tiedottamaan, painottaa Pilvi. Eläinlääkäripäivystyksestä Eläinlääkäripäivystyksestä keskustellaan toisinaan kiivaasti. Pori on toteuttamassa eläinlääkäripäivystystä alueellaan yksin, sillä yhteistyöneuvottelut naapurikuntien kanssa ovat tähän mennessä kariutuneet. Tavoitteena ja toiveena on, että Noormarkun liittyessä Poriin saataisiin eläinlääkäri auttamaan päivystyksen kuntoon saamista. Noormarkun kunnassa on eläinlääkärin virka avoinna, ja kun virka saadaan täytettyä, auttaisi se eläinlääkäripäivystystä Porissakin. Tätä odotetaan tapahtuvaksi tulevana kesänä. Järjestely ei silti täysin poista ongelmaa ja ulkopuolisia päivystäjiä tarvitaan. Tarpeen olisi lisäksi palkata yöllinen pieneläinhoitaja toimimaan leikkauksissa, lisää Pilvi Vaajakari. Huomioi lemmikin turvallisuus ja terve olo Pilvi muistuttaa heijastimen tärkeydestä varsinkin koiraa talutettaessa pitkässä hihnassa. Juoksunarua on vaikea havaita ilman heijastinta tai vilkkuvaloa. Ja onhan tärkeä nähdä myös pikkuinen lemmikki. Talvikeleillä on tärkeää muistaa rodun ja turkin vaatimukset eri säissä. Porissa on useita hyvin varustettuja eläinkauppoja, joista saa ostaa hyvälaatuisia tarvikkeita, tossuja ja tuulensuojaavia vaatteita. Virikettä ja harrastuksia lemmikeille Pilvi suosittelee järjestämään lemmikin ehdoilla. Agility, ohjaajan ja lemmikin yhteistyö esteradalla, on mukavaa toimintaa, kun ottaa huomioon, ettei pyri tavoitteisiin, joihin esimerkiksi lemmikin ulkoiset ominaisuudet eivät riitä. Tessukin on tervehtynyt. Ruoka ja juoma maittavat, kirsu eli kuonon pää on kostea ja häntä heiluu iloisesti. Arkipäivän rauha puuhasteluineen on laskeutunut perheeseen. Teksti ja kuvat Ulla Kudjoi
12 Saman katon alla Porin Koivulan koulun vuosikymmenten hajasijoittuminen eri kiinteistöihin on vihdoin ohi. Koulu on toiminut tähän asti samaan aikaan jopa kolmessa eri kiinteistössä Itä-Porin alueella. Resurssit ovat olleet todella hajallaan. Nykyisiin tiloihin, entiseen Sampolan koulun kiinteistöön, siirryttiin peruskorjauksen jälkeen syksyllä 2009. Koulussa on nyt toimivat opetus-, yksilö- ja aistitilat sekä ajanmukaiset inva-wc:t hoitotiloineen. Myös piha- ja ajojärjestelyt on varta vasten tehty vammaisopetukseen. Arkinen aamu Porin Koivulan koulussa alkaa jo seitsemän aikaan, kun ensimmäisiä oppilaita tuodaan aamutoimintaan koulunkäyntiavustajien huomaan. Opetus kahdessatoista opetusryhmässä käynnistyy joko kello kahdeksan tai yhdeksän. Ryhmissä opetetaan, ohjataan ja avustetaan esiopetusikäisistä yläkouluikäisiin oppilaisiin koulun toiminta-ajatuksen mukaisesti. Koivulan koulun toiminta-ajatus kertoo tiivistetysti arjen tavoitteet. Siinä todetaan, että koulun oppilaat oppivat elämäntaitoja, joita he tarvitsevat jatko-opinnoissaan, asumisessa, työelämässä ja vapaa-aikana. Koulu tarjoaa yksilöllistä opetusta, jossa korostuu ilmaisulliset ja toiminnalliset työtavat. Toimialueittain tapahtuva opetus antaa oppilailleen jokaisen yksilöllisiin edellytyksiin ja tarpeisiin perustuvaa kokonaiskuntoutuksellista kasvatusta ja opetusta. Tässä opetuksessa painopisteenä on oppilaan elämänlaadun parantaminen. Toiminta-ajatus yksilöityy jokaiselle koulun oppilaalle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Se on keskeinen asiakirja tavoitteineen, johon yksilöllinen opetus ja ohjaus koulussa perustuvat. Tavoitteiden konkreettisuuden voi aistia keskipäivällä koulun valoisalla käytävällä, kun yksi opetusryhmä astelee opetuskeittiöön, toinen käsityötiloihin ja kolmas aistiluokkaan. Liikuntatilasta kuuluu rytmikästä musiikkiliikunnan meininkiä. Joku kurkistaa yksilöluokankin ovesta tuokio on ohi. Aikuisten ytimekkäät ohjeet ja kommunikaatiokuvat ohjaavat oppilaita askareissaan. Määrätietoinen Yhteisön lähes 50 työntekijää antaa opetusta ja ohjausta lähes 90:lle eriasteisesti kehitysvammaiselle oppilaalle nykyaikaisissa tiloissa. toiminta ja vahva ammatillisuus huokuu henkilöstöstä. Koulupäivän kääntyessä iltapäivään opetustunnit päättyvät ja osa oppilaista siirtyy iltapäivätoimintaan. Yhteinen virikkeellinen tekeminen ja liikunta ryydittävät vielä muutaman tunnin oppilaiden työpäivää kunnes jälleen taksit kiidättävät heidät kotiin. Kellon lähestyessä seitsemäätoista viimeinenkin Koivulan koulun työtekijä sammuttaa käytävän valot ja sulkee nykyaikaisen, toimivan erityiskoulun ulko-oven. Saman katon alle on huomennakin kaikkien turvallista tulla. Teksti ja kuva Jarmo Sutinen Päihteistä ja koulukiusaamisesta eroon Selvä-sopimuksella Viime syksynä alkoi Kuninkaanhaan koulussa taistelu päihteitä ja koulukiusaamista vastaan. Koulun 7C-luokka allekirjoitti Selvä-sopimuksen, joka velvoittaa oppilaan olemaan päihteetön yläkoulun ajan. Samalla hän lupaa olla kiusaamatta muita oppilaita. Selvä-sopimus oli terveystiedonopettajan Riikka Konosen ajatus. Luokanvalvojana olen valmis järjestämään virikkeitä nuorille, kunhan säännöt ovat olemassa. Vanhemmat halusivat päihteettömyyden lisäksi ehkäistä koulukiusaamista, Kononen kertoo. Selvä-sopimuksella on saatu aikaan parempi luokkahenki. Sofia Raja, Anna Aho, luokanvalvoja Riikka Kononen, Santeri Kerola ja Mikael Alakruuvi ovat todenneet sopimuksen toimivaksi. Jos nuori on noudattanut sopimusta, kustantavat vanhemmat viimeisenä vuonna hänet luokkaretkelle Lappiin tai ulkomaille. Vaikka joku luokkatovereista jäisi sopimuksesta pois, ovat muut vielä mukana. Yksi rike sallitaan, toisesta sopimus puretaan. Sopimuksen allekirjoittaminen on vapaaehtoista. Kokemukset hyviä Sopimuksessa opettaja, oppilaat ja vanhemmat tekevät yhteistyötä päämäärien saavuttamiseksi. Kustannusten lisäksi vanhemmat ovat mukana ideoimassa virikkeitä nuorille ja auttavat tapahtumiin liittyvissä järjestelyissä. Myös oppilaat ovat olleet aktiivisia tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä. Kaikki ideat otetaan vastaan ja pyritään toteuttamaan. Sopimus sitouttaa paremmin, kun se ei ole vain tekstiä paperilla. Välietapit ovat tärkeitä. Ne kannustavat nuoria jatkamaan. Olemme esimerkiksi järjestäneet yökoulun ja liikuntapäivän. Niillä on selvästi myönteinen vaikutus opiskelumotivaatioon, Kononen sanoo. Oppilaat ovat olleet tyytyväisiä sopimukseen. Santeri Kerola ja Mikael Alakruuvi eivät löydä siitä mitään kielteistä. Luokka on paljon yhtenäisempi. Sopimus on auttanut meitä tutustumaan toisiimme paremmin, Alakruuvi pohtii. Kiusaamista ei ole. Nekin oppilaat, joita on kiusattu alakoulussa, eivät ole kiusattuja enää, Kerola toteaa. Nuoret kiinnostuneita Mielenkiinto Selvä-sopimusta kohtaan on herännyt myös muissa nuorissa. Kononen on saanut oppilailta kyselyjä, pääsisivätkö hekin mukaan. Ensi syksynä on tarkoitus ottaa mahdollisimman moni seitsemäsluokkalainen mukaan, kunhan heidän luokanvalvojansa haluavat ottaa osaa sopimukseen. Hyvin tämä näyttää toimivan. Paine tulee vielä kasvamaan, mutta onnistuminen tuntuu mahdolliselta, Kononen sanoo toiveikkaasti. Teksti ja kuva Heidi Hurme
Virkistysuimalan suunnittelu loppusuoralla Opetusministeriöltä 750 000 euron maksimiavustus 13 UIMAHALLI JULKISIVU ETELÄÄN Suunnitelmat Porin keskusta-alueelle tulevasta uimahallin uudisrakennushankkeesta ovat valmistumassa toukokuun aikana. Tekninen palvelukeskus TPK on pitänyt tähän mennessä yhdeksän suunnittelukokousta, joissa käydään yksityiskohtaisesti läpi, niin hissien sijainti kuin pesuhuoneiden suihkumallitkin. Myös Invalidiliitto ja Suomen Uimaliitto ovat käyneet suunnitelmaluonnokset läpi, jotta uimahallin käyttäjien toiveet ja tarpeet tulevat mahdollisimman hyvin huomioonotetuiksi. Samoin kaupungin alueella toimivia liikuntajärjestöjä on kuultu luonnosvaiheessa. Poriin saadaan monipuolisesti varusteltu kylpylämäinen uimahalli tai virkistysuimala, kuten Huhtikuun alussa pidetyssä uimahallin suunnittelukokouksessa mukana olivat muun muassa vastaava rakennesuunnittelija Timo Turunen Ramboll Oy:stä (vas.), pääsuunnittelija Tapio Antikainen Arktes Oy:stä, sekä TPK:sta projektiinsinöörit Jouni Lehtinen ja Liisa Meri sekä johtaja Jukka Kotiniemi. rakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Tapio Antikainen Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy:stä sitä nimittää. Kävijämääräksi on arvioitu 380 000 käyntiä vuodessa. Itsenäisyydenkadun ja Presidentinpuistokadun kulmaan rakennettavan uimahallin kokonaiskustannukset ovat 16 miljoonaa euroa. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin myönsi 17.4. julkistamassaan päätöksessä Porin uimahallille maksimimäärän eli 750 000 euroa valtionapua veikkausvoittovaroista. Rakennustöihin päästään tämän vuoden marraskuussa ja avajaisia on tarkoitus juhlia Porin Päivän aikoihin syyskuussa 2011. Kaupunginvaltuusto päätti 8.3.2008 Porin 450-vuotisjuhlan kunniaksi uuden uimahallin rakentamisesta. Vanhan uimahallin kohtalosta ei vielä ole tehty päätöksiä. Havainnekuva Porin keskustaan rakennettavan uuden uimahallin pääsisäänkäynnistä. Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy. Virkistysuimalaan on suunniteltu 50 metrin pääaltaan lisäksi muun muassa seuraavia toiminnallisia tiloja: hyppyallas höyrysauna kokoustila kuntosali kylmäallas nuorisoallas opetusallas peuhuallas poreallas saunat tenava-allas vesiliukumäki Teksti ja kuva Ulla Keskinen Pyöräile työmatkasi turvallisesti Noormarkkulainen kadunsuunnitteluinsinööri Jouni Pihlanko taittaa työmatkansa pyörällä kesät talvet. Työmatkaa kertyy päivittäin yhteensä 32 km. Talvipyöräilyssä pistosuojatut nastarenkaat ovat välttämätön varuste samoin kuin pimeällä hyvä valaisin. Pitkää matkaa pyöräillessä Jouni Pihlanko suosittelee kerrospukeutumista. - Työmatkapyöräily on hyvä tapa nostaa yleiskuntoa, kertoo 2000-luvun alussa säännöllisen pyöräilyn aloittanut Pihlanko. Liikunta kuuluu muutenkin oleellisena osana hänen arkeensa: talvella hiihtoa ja kuntosaliharjoittelua. Työmatka taittuu turvallisesti Yrjönkadulta vilkasliikenteisen valtatie 8:n pyörätietä pitkin Söörmarkkuun ja siitä kotiin vanhaa Söörmarkun tietä, jolla on hiljainen liikenne. Porin pyöräilykartan saa maksutta: Porin Seudun Matkailu Oy, MAISA, Yrjönkatu 17 Palvelupiste PORINA, Yrjönkatu 6 B Työmatkapyöräily ei vaadi suurta rahallista panostusta, kun kuljetaan lyhyitä matkoja. Pihlankon mukaan pidempää matkaa pyöräillessä vaaditaan kunnon välineet ja varusteet. Tavallisen polkupyörän tilalle hän suosittelee kestävämpää hybridipyörää. Pihlankon mielestä kannattaa katsoa aamulla ikkunasta ulos ja valita pyöräilyyn sopivat vaatteet ja kengät sääolosuhteiden mukaan. Lopuksi kypärä päähän, sillä se on pyöräilijän paras henkivakuutus. Porissa on erityisen hyvä ja turvallista pyöräillä, koska meillä on Suomen paras koko kaupungin kattava ja tyydyttävässä kunnossa oleva kevyen liikenteen verkko eli noin 260 km pyöräteitä. Karhukuntien turvallisuusteema on tänä vuonna Pyöräile mutta turvallisesti. Ajattelemisen aihetta meille kaikille antaa Porin liikenneonnettomuustilanne, joka kääntyi viime vuonna huonompaan suuntaan. Pyöräonnettomuuksien määrässä tapahtui huomattava nousu. Aiempien vuosien keskiarvo on ollut 53 onnettomuutta, mutta viime vuonna niitä sattui peräti 75. Porin liikennefoorumi haastaa mei- Pyörätiekartat löytyvät Porin kaupungin nettisivuilta. dät liikenneturvallisuustalkoisiin. Yhdessä voimme välittää ja vaikuttaa, että pyöräilyonnettomuudet Porissa saadaan laskuun. Teksti Outi Vainikka-Majuri Kuva Jouni Pihlankon arkisto
14 Turvaa pienestä piikistä Esimerkin kiehtovasta peruutuspaikkamatkasta Senegaliin kertoo Porin Perusturvan tartuntatautiterveydenhoitaja Ulla Hammais, mutta jarruttaa saman tien. Jos eivät rokotukset ole kunnossa, en suosittele. Miten toimia Perustietoja voi kysyä jo oman terveyskeskuksen terveydenhoitajalta tai soittaa Matkailijoiden rokotusneuvontaan. Kaukomaille tai pidemmälle komennukselle lähteville terveydenhoitaja tekee rokotussuunnitelman aikatauluineen. Hän myös järjestää reseptit terveyskeskuslääkäriltä. Rokotteet saa apteekista ja pistokset paikallisesta neuvolasta. Rokotussuunnittelussa otetaan tarkkaan huomioon myös mahdolliset vasta-aiheet, muun muassa allergiat. Mitä rokotuksia Jos matka suuntautuu Euroopan alueelle, on hyvä muistaa kolme perusrokotusta. Jäykkäkouristus-kurkkumätärokotus on syytä olla voimassa aina, esimerkiksi tapaturmien ja eläinten puremien varalta. Polion perusrokotussuojaksi riittää eliniän aikana saadut kolme rokoteannosta. Tehosterokotuksia ei tarvita, ellei aio matkustaa mai- hin, joissa poliota vielä saattaa esiintyä. Kolmas rokotus on tarttuvaa keltatautia eli A-hepatiittia vastaan. Vaikka A-hepatiittiriski Pohjois- ja Länsi-Euroopassa ja muissa niin sanotuissa länsimaissa on pieni, se lisääntyy mentäessä Baltiaan, Itä-Euroopan maihin ja Venäjälle päin ja rokotusta suositellaan kaikille Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä- Amerikkaan matkaaville. Yleinen rokotus esimerkiksi Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan on moniin maihin pakollinen keltakuumerokotus. Estolääkityksellä taasen pystytään vähentämään trooppisissa maissa esiintyvän malarian riskiä, tosin ei takaamaan täydellistä suojaa. Tavallista turistia eivät yleensä koske kolera- tai lavantauti- tai vesikauhurokotus, mutta sen sijaan tavallisemmalta kuulostavaa tuhkarokkoa saattaa esiintyä epidemioina, ja henkilön, jolla ei ole rokotusta eikä ole tautia sairastanut, olisi syytä harkita MPR-rokotusta, kehottaa Ulla Hammais. Aikataulu Rokotusten ottamiseen on varattava tarpeeksi pitkä aika. Jäykkäkouristus- ja poliorokotus ovat heti voimassa, mutta A-hepatiittirokotukseen tarvitaan kaksi viikkoa ja B-hepatiitti- ja keltakuumerokotukseen kuukausi. Valmiina matkalle? Rokotukset ja vakuutukset kunnossa, mieli avoin ja peloton, harkintakyky hyvä? Mielenkiintoista, turvallista matkaa, vaikka Senegaliin! Teksti ja kuva Leena Saarnikivi Matkailijan rokotusneuvonta puh. 044 701 9707 (ma, ke, pe klo 9.00 10.30) rokotussuunnitelma, reseptit, matkailijainfoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: www.thl.fi Terveys ja sairaudet / Matkailu ja tartuntataudit / Matkailijan terveysopas Vain hyviä tuliaisia ulkomaanmatkalta, toivoo Ulla Hammais. Kustannukset Reseptit normaaliin terveyskeskusmaksuun Pistokset neuvoloissa ilmaisia Rokotteet: A-hepatiittirokote kaksi annosta à 40 50 euroa A+B-hepatiittirokote - kolme annosta à 50 euroa Malarialääkitys 10 50 euroa Videoneuvottelujärjestelmä tuo säästöjä ja jämäkkyyttä kokouksiin Kokous on avattu, toteaa Satakunnan ammattikorkeakoulun SAMKin Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialajohtaja Jari Iisakkala. Toimialan johtotiimin palaveri käynnistyy tavalliseen tapaan. Normaalista poikkeavaa on se, että kahdeksan hengen johtotiimi osallistuu palaveriin neljältä eri paikkakunnalta. Kokoukseen osallistumisen Huittisista, Kankaanpäästä, Porista ja Raumalta mahdollistaa videoneuvottelujärjestelmä LifeSize. Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla oli tarvetta Skypeä monipuolisempaan verkkoneuvottelujärjestelmään opetuksessa, kun Liiketoiminta Rauma toteutti opintojakson irlantilaisen Dundalk Institute of Technologyn kanssa. Videoneuvottelujärjestelmä on rakennettu Porin ja Rauman kampusten neuvottelutilojen välille. Sen lisäksi neuvotteluun saadaan mukaan etäyhteydellä yksittäisiltä tietokoneilta yksi tai useampi henkilö. Tämä mahdollistaa Huittisten ja Kankaanpään edustajien osallistumisen omilta paikkakunniltaan. Ekologinen, taloudellinen ja aikaa säästävä Videoneuvottelujärjestelmän avulla säästetään aikaa, rahaa ja luontoa. Iisakkalan mukaan LifeSize voi säästää myös hermoja, kun aikaa vapautuu muulle kun autossa istumiselle ja matkustamiselle. Palaverille jää enemmän aikaa, kun osallistujilla ei ole kiire lähteä paluumatkalle. Järjestelmä tuo myös turvallisuutta; ei tarvitse ajaa pimeässä rekkojen ja peurojen välissä pujotellen. Lisäksi turhat höpinät ja rupattelut jäävät helpommin pois, kun kaikki haluavat vain keskittyä asiaan. Jokainen osaa ja voi osallistua Järjestelmä toimitettiin avaimet käteen -periaatteella. Myös pikakoulutukset kuuluivat sopimukseen. Videoneuvotteluun valmistautuminen tapahtuu kuten mihin tahansa muuhun kokoukseen valmistautuminen. Erityisvalmisteluja ei tarvita. Varataan neuvottelutilat, toimitetaan osapuolille kokousmateriaalit ja saavutaan paikalle. Kokouksen aloittaminen on muutaman kaukosäätimen napin painalluksen takana. Kokoustilanteessa käyttäydytään samalla tavalla kuin normaalissa kokouksessa. Pöydällä olevat mikrofonit nappaavat äänen laadukkaasti ja isosta televisioruudusta näkee toisen neuvottelutilan selkeästi. Voidaanko nyt sanoa hyvästit tunteja kestäville palavereille, joissa juodaan kahvia, mussutetaan pullaa eikä saada aikaiseksi mitään? Toivottavasti ainakin osittain, toteaa Jari Iisakkala. Iisakkalan mielestä perinteinen palaveri ja kasvokkain tapaaminen on videoneuvottelujärjestelmää parempi esimerkiksi kehityskeskusteluissa, joissa keskustellaan työntekijälle henkilökohtaisista ja ehkä herkistäkin asioista. SAMKin Liiketoiminnan ja kulttuurin johtotiimin jäsenet istuvat Tiedepuistossa Porissa, televisioruudulla osallistujat Huittisista, Kankaanpäästä ja Raumalta. Videoneuvottelu ei vain yritysten juttu Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta on antanut suosituksen, jonka mukaan valtionhallinnon, kuntien ja kaupunkien pitäisi käyttää videoneuvotteluita nykyistä enemmän hyödyksi. Lähinnä suurten yri- tysten eri maiden välisessä yhteydenpidossa käytetyt videoneuvottelujärjestelmät ovat siis tulossa myös julkisen hallinnon puolelle. Teksti ja kuva Elina Viitanen
Kulttuuriboksista virikettä varttuneemmalle väelle Senioreille ja ikäihmisille virikkeellinen arki on elämänlaatua, jota usein tavoitellaan ryhmissä yhdessä vertaiskumppaneiden kanssa. Säännöllinen yhdessäolo ystävien kanssa ravitsee mieltä ja tarjoaa kokijalleen kiinnekohtia jokapäiväiseen elämään. 15 Viime vuosina voimakkaasti kasvanut ikääntyvien ryhmä on luonut haasteita etenkin ohjatun viriketoiminnan kehittämiselle. Porin kaupungin kulttuuritoimen ja perusturvan seniorityöryhmä on ideoinut ja toteuttanut viriketyön tueksi Kulttuuriboksin. Kulttuuriboksi sisältää valokuvia, taidetta, kirjoja ja musiikkia, joiden avulla voidaan järjestää ohjelmaa erilaisissa seniorien ja ikäihmisten viriketuokioissa. Boksiryhmässä voidaan vaikkapa laulaa yhteislauluja, lausua runoja, puhua murteilla, katsella vanhoja kaupunkimiljöövalokuvia tai keskustella taideteoksen ja siihen liitetyn oheismate- riaalin herättämistä tunteista ja aistimuksista. Kulttuuripainotteisten viriketuokioiden pitopaikoiksi soveltuvat esimerkiksi päiväkeskukset, vanhainkodit, sairaalat ja lähiöiden asukastuvat. Kulttuuriboksi on tarkoitettu ensisijaisesti ryhmille, joiden toimintaa ohjaa tehtävään nimetty henkilö kuten virikeohjaaja. Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisassa Kulttuuriboksin anti herätti keskustelua muistoista ja kokemuksista. Kulttuuriboksin sisällöntuotannosta vastaavat Kulttuuriasiainkeskus, Satakunnan Museo, Porin taidemuseo sekä Porin kaupunginkirjasto. Kulttuuriboksia voi lainata Kulttuuriasiainkeskuksesta osoitteesta Antinkatu 5. Teksti ja kuvat Jan-Kristian Kivi Kulttuuriboksi tarjoaa yhdessäolon virikkeeksi valokuvia, taidetta, kirjoja ja musiikkia. Satakunta kruunaa Senaatintorin 4.-6.6.2009 Porin ammattiopistossa valmistuvat Senaatintorin maakuntaportit Satakunnan maakuntajuhla Senaatintorilla 4.-6.6. vie Helsingin sydämeen satakuntalaisia ilmiöitä, ihmisiä, tapahtumia ja tuotteita. Maakuntajuhlaa valmistelemassa yhdessä muiden satakuntalaisten kanssa ovat olleet niin porilaiset oppilaitokset, yrittäjät kuin kulttuuri-ihmisetkin. Vähäraumalla Porin ammattiopistossa tehdään parhaillaan Senaatintorille sisääntulokulmiin sijoitettavia maakuntaportteja. Lavasterakennuskoulutuksen vieraileva opettaja Juhani Parviainen on suunnitellut maakuntavaakunasta muotonsa saavat portit. Ne ovat yli kolme metriä leveitä ja lähes kuusi metriä korkeita rakennelmia metallikruunuineen. Opettaja Susanna Haltsosen ohjaksissa oppilaitoksessa teh- dään runko, rungon ja kruunun pintakäsittely, ja lisäksi kuljetuspuoli tuo elementit Helsinkiin ja nostaa ne paikalleen. Työ on kokonsa ja sijoitusolosuhteiden takia erittäin haasteellinen, ja siksi koepystytystä harjoitellaan etukäteen Porissa. Porttien lisäksi opiskelijat pintakäsittelevät esiintymislavan puutalokaupunkilavasteet. Itse Senaatintori-tapahtumassa opiskelijat ovat mukana työnäytöslavalla. Vanhoja nakkilalaisia keinutuoleja tuunataan uuteen uskoon ja Senaatintorille tulevien maakuntaporttien ja pylvään havainnekuva. Kuva Fantasiarakenne. valmiit työt ovat esillä torilla tapahtuman aikana. Pohjatyöt tehdään Porissa. Senaatintorilla on tarjolla uusi elämä Satakunnasta Matkailu-, käsityö-, ja elintarvikeyrittäjät valtaavat Senaatintorin kolmeksi päiväksi. Myynnissä on muun muassa porilaisia, kakkoja ja nahkiaisia, satakuntalaista muotoilua ja käsityötä sekä matkailupalveluja ja konserttilippuja. Porin asumisen, elämisen ja yrittämisen mahdollisuudet ovat myös esillä Senaatintorilla. Satakunnan kolme seudullista kehitysyhtiötä: Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, Rauman Seudun kehitys ja Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus sekä maakunnan oppilaitokset, työvoimatoimistot ja harrastustoimijat lyövät hynttyyt yhteen Hanki uusi elämä Satakunnasta kampanjan alla. Kampanja tarjoaa pääkaupunkiseutulaisille uutta, entistä ehdampaa elämää Satakunnassa. Tärkeää elämänvalintakysymystä lähestytään kesätunnelmassa. Pyöräyttämällä onnenpyörää kävijä saa kokeilla kohtaloaan, osuuko kohdalle kerrostalokolmio jokimaisemalla, tiilitalo viihtyisässä lähiössä vai idyllinen perinnetalo maalaismaisemassa. Tositarkoituksella liikkeellä oleville asiantunteva palvelu on läsnä paikan päällä Senaatintorilla. Suoramarkkinointipostituksena ennakkokutsun torille saavat pääkaupunkiseudulla asuvat entiset satakuntalaiset. Kiekko ja kirkko päättävät Satakunnan maakuntajuhlan Maakuntajuhlan ohjelmistoon kuuluu kaksi lavaohjelmaa, Senaatintorilla ja Espalla, kaksi konserttia, kaksi urheilutempausta sekä neljä kesänäyttelyä. Senaatintorin infopisteisiin Hanki uusi elämä Satakunnasta kampanjaan kutsuvat fantasiatalopukuja kantavat roolihahmot. Kuva Tiina Leino Torimyynnin sulkeuduttua lauantaina kello 16 alkaa Narinkkatorilla Kampissa näytösottelu Ässät-Lukko. Pori Sinfoniettan juhlavuoden teos, Deus Protector Noster puolestaan rauhoittaa juhlahumun sunnuntai-iltana Helsingin Tuomiokirkossa osana Helsingin urkukesää. Esiintymislavoilla ovat mukana muun muassa SuomiAreena, Pori Jazz, Rakastajat-teatteri, Liisa Nojosen tanssikoulu ja Annankatu 6:n Vinkuintiaanit. Lue lisää ohjelmasta ja torimyynnistä: www.satakunta.fi / senaatintori Teksti Viveka Lanne
16 Juuret Porissa Kuten minut näette maalari Pasi Tammi Porilaissyntyisen Pasi Tammen useiden maalausten pääteemana ovat ihmisfiguurit, milloin tulessa palavina soihtuina, milloin luurankoina. Taiteilija ei päästä katsojaa helpolla. Jo teosten monimerkitykselliset nimet pakottavat pohtimaan pintaa syvemmältä: Maalaus palaa, Kuten minut näette, Jumalan vatsavaivat, Onko sinulla merkitystä, vastaa jo! Menestyksellisessä viime syksyn näyttelyssään Tammella oli myös useita nimettömiä maalauksia, sillä hän toivoi maalausten olevan itsessään ajattelun arvoisia. Edelliseen, vuonna 2005 järjestettyyn näyttelyynsä hän ei taas halunnut tuoda ihmishahmojaan, sillä niihin aikoihin sitä teemaa tursusi joka paikasta. Tietoisesti päätettyjä tyylin muutoksia on siis vuosien varrella tapahtunut. Tammi ei tunnusta kuuluvansa mihinkään taiteen koulukuntaan. Hän ei sitä edes pohdi, vaan jättää asian miettimisen tuleville sukupolville. Miksi Pasi Tammi palaa? Tammen kuvakieli johdattaa suoraan ihmisyyden ytimeen. Kuvien kieli on universaalisti ymmärrettävä. Parasta kuvissa on kutsu mukaan maailmaan joka paljastuu niiden sisältä. Se on kutsu sydämelle ja verenkierrolle. Ihminen ei voi olla tuote, ihmisen täytyy olla prosessi. Näin kuvaa Juha Turkka kuvataiteilija Pasi Tammen maalauksia kirjassa Loputtoman langan pätkiä. Tuli on keskeinen symboli Tammen uusimmissa töissä. Herää kysymys, mitä niin järisyttävää nuori mies on kokenut, että sisällä roihuaa. Ihmiset ovat yksilöitä. Toiset kokevat arkipäiväiset ja yksinkertaisetkin asiat syvällisesti, ovat herkkiä elämässä eteen tuleville asioille. Taiteilijan mukaan tuli on laveasti tulkittuna symboli elämälle: se sekä synnyttää uutta että tuhoaa, läheltä koettuna tietenkin tuskallinen. Tammi myöntää, että hänen näkemyksensä elämästä on aika pessimistinen. Perheeltä tukea Jo lapsesta lähtien Pasi Tammi muistelee olleensa luova. Alussa oli musiikki; isona hänestä piti tulla rokkitähti. Sille tielle viitoitti soittaminen hybridibändissä laajan skaalan mukaan kaikkea Sielun Veljistä Duran Duraniin. Oma perhe tuki taiteellisesti lahjakasta poikaansa alusta asti. Porin Taidekoulua nuori taiteilijanalku kävi iltaisin samana vuonna, kun kirjoitti ylioppilaaksi Meri-Porin lukiosta vuonna 1990. Sitten suoraan ensi yrittämällä Kuvataideakatemiaan Helsinkiin. Taidetta ei tehdä inspiraation vallassa. Opiskeluaikanaan hän halusi oppia klassisen maalaustavan välineet ja tekniikat mahdollisimman hyvin ja perusteellisesti. Hän oli 15 vuoteen ensimmäinen Kuvataideakatemian opiskelija, joka oli Ateneumissa kopioimassa vanhojen mestarien töitä. Erityisesti viimeisen vuoden opettaja Marjatta Tapiola tuki ja kannusti oppilastaan. Maalaukset ovat päässäni Työhuone Helsingin Töölössä on tyypillinen taiteilija-ateljee. Keskeneräisiä töitä on joka puolella. Pöydällä olevan epämääräisen kasan päällimmäisenä on Arto Mellerin runokokoelma, joka selvästikään ei ole siinä kuriositeetin vuoksi. Seinähyllyssä on kymmenittäin CD-levyjä. Maalatessaan Tammi kertoo kuuntelevansa melkein koko ajan musiikkia. Hän toteaa, ettei taidetta tehdä inspiraation vallassa. Työhuoneelleen maalari saapuu 10:ksi ja lähtee sieltä iltamyöhään. Hän ei vie maalaustelinettä ulos, vaan tuo auringonkukkapellon päässään sisälle. Suuri osa työstäni on sitä, että istuskelen tuolilla ja pelkästään katselen ja kuvittelen päässäni työtäni eteenpäin. Maalaukset ovat melkein sataprosenttisesti mielikuvituksen tuotetta. Haen ajatukselleni visuaalista ilmaisua, kasaan palapeliä. Ajatus on epämääräinen möykky, jota yritän oksentaa kankaalle, luonnehtii Tammi. Omien maalaustensa lisäksi hän maalaa ahkerasti virallisia muotokuvia. Myös Porin kaupungintalolla on neljä Tammen maalaamaa muotokuvaa, jotka kaupunki on häneltä tilannut. Tämä elämä ei ole kahdella jaollinen, 2002 maalaus, öljy kankaalle 120 x 140,5 cm Porin kaupungin taidekokoelma Kuvataiteilija Pasi Tammen työskentely on rönsyilevää, hän tekee koko ajan kaikkea mahdollista. Tammen maalaukset syntyvät nopeasti, jos hän vain tietää, mitä haluaa tehdä. Valkoinen kangas on mahdollisuuksia täynnä. Hän pitää tilaustöiden tekemisestä, sillä siinä saa tavata mukavia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Lisäksi kummallakin alueella hän on löytänyt työtapoja, joita on voinut hyödyntää toisella. Tehdessään viime näyttelyään, Tammi piti taukoa muotokuvien maalaamisessa ja teki omia töitään pelkästään palettiveitsellä ja lastoilla. Hän ihastui tekniikkaan ja jatkoi näyttelyn jälkeen näillä välineillä myös muotokuvamaalausta, eikä käyttänyt enää perinteisiä siveltimiä. Pasi Tammi kokee, että muotokuva on yksi tulkinta ihmisestä ei mitenkään lopullinen, viimeinen tuomio siitä, että ihminen on tuon kaltainen. Mallin persoona elää koko ajan maalauksessa. Joskus siinä onnistuu ja muutkin näkevät niitä samoja puolia. En koskaan mieti, mitä tilaaja minulta odottaa. Viime vuosina Tammi on pohtinut paljonkin muotokuvan tarkoitusta. Sanotaan nimittäin, että muotokuvamaalaus on kuollut ja että se pitäisi lopettaa; ne ovat vain tylsiä herra- ja rouvagallerioita. Kuvataiteilija on toista mieltä. Hänen mielestään tämäntyyppinen keskustelu on puhtaasti suomalainen piirre. Muotokuvataide jatkuu aina tavalla tai toisella. Pitää vain tehdä parempia muotokuvia! Mielenmaisema Satakuntalaiset juuret ovat syvällä Pasi Tammen perimässä. Jostakin syystä hän vieroksuu suomalaista kirjallisuutta, mutta porilainen Juha Seppälä kuuluu lempikirjailijoihin. PASI TAMMI 37-vuotias kuvataiteen kandidaatti Asuu ja työskentelee Helsingissä Opintoja Porissa, Helsingissä, Pittsburghissa Useita yksityisiä ja yhteisnäyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla Teoksia lukuisten Suomen ja ulkomaisten museoiden, yhteisöjen ja yksityisten kokoelmissa Suomen suurimman taidepalkinnon Ars Fennican ehdokkaana 1999 Aloitin juuri Seppälän uusimman Paholaisen haarukan. Mietin sitä lukiessani, että hitto vie, onko tämä porilainen tai satakuntalainen tapa esittää asiat. Ajatukset tuntuvat niin tutuilta ja itselle läheisiltä. Kyynistä realismia. Vanhempien rakentama lapsuudenkoti Porissa on nykyisin Tammen omistuksessa. Kotitalo merkitsee minulle enemmän kotia kuin mikään muu paikka maailmassa. Kun saavun Poriin, saan suljettua kaiken ahdistuksen ja stressin ulkopuolelleni. Teksti ja kuva Ulla Keskinen
17 Naisen elämää ei sen enempää! Tunnepolku johdatti hävittämään surut ja murheet savuna ilmaan! Oikealla tunnepolun äiti lehtori Heli Tyynysniemi. Opon ja reksin apuna tunnepolun tulia sytyttämässä nuoret herrat Ville ja Kalle. Naiseksi kasvamista on aina pidetty vaikeana. Elettävä aika on osoittanut, että tyttöjen elämä on entistä haavoittuvampaa monien naisen rooliin kohdistuvien odotusten paineessa. Naisen pitää olla yhtä aikaa kova kundi, barbeilla leikkivä hellyttävä tyttönen, muodin mukaisesti pukeutuva seksisymboli tai haalareissa häärivä kiihdytysajojen kuningatar. Tyttöjen odotetaan olevan kypsiä ja järkeviä vaiheessa, jossa pojilta vielä hyväksytään lapsellisuus. Leikki loppuu liian varhain! Ristiriitaiset odotukset painavat: miten olla hyvännäköinen muttei huorahtava, urheilullinen muttei anorektikko, fiksu muttei pinko? Miten tytöt sitten selviävät heihin kohdistuvien ristiriitaisten odotusten paineessa? Nuorisotutkimusten valossa huonosti. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, ulkomuotoon kohdistuvat vaatimukset purkautuvat syömishäiriöinä, seksuaalinen herääminen johtaa liian nuorena harrastettuihin seksisuhteisiin ja niiden seurauksena lisääntyneisiin seksitauteihin ja teiniraskauksiin. Pärjääminen kovisten maailmassa edellyttää tupakointia ja erilaisten päihteiden käyttöä, tahto miellyttää ympäristöään vie voiton ja nuori neitonen kadottaa kyvyn sanoa ei pahoinvoinnin kierre on valmis. Helsingissä Tyttöjen talo on jo vuosia ollut kohtauspaikkana erilaista tukea tarvitseville nuorille naisille. Paikan ovet ovat avoinna kaikille nuorille, voit astua sisään nimettömänä tai esiintyä omalla nimelläsi. Auttajina toimivat kokeneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Kuninkaanhaan koulun oppilashuoltoryhmä tutustui Tyttöjen talon toimintaan keväällä 2006 ja opintoretkestä jäi elämään ajatus tunnepolun järjestämisestä oman koulun tytöille. Naisopettajat, kuraattori ja terveydenhoitaja ryhtyivät toimeen välittömästi ja ovat laittaneet itsensä likoon nyt jo kolmen vuoden ajan. Seitsemänsien luokkien tytöt ovat tammikuisena perjantai-iltana päässeet tutustumaan erilaisiin tunteita liikuttaviin toimintapisteisiin. Polku on kuljettanut tyttöjoukkoa hiljaisuuden ja itsetutkiskelun maailmasta hersyvän naurun ja ilon pyörteisiin, erilaisiin kontakti- ja ilmaisutaidon harjoituksiin, esiintymään yksin juhlasalin lavalle tai yhteistoiminnallisesti koettuun tunneskaalaan vihasta rakkauteen tai uteliaisuudesta välinpitämättömyyteen. Myös suru ja tuska ovat olleet läsnä tunteiden skaalassa. Unohtumattomaksi lienee muodostunut kokemus, kun naisopettajat ovat palvelleet oppilaitaan niska-hartia -hieronnalla. Kokemuksia on purettu piirtämällä ja kirjoittamalla tai tunnenepparit paidan kaulukseen muistoksi painamalla. Tunnepolku on lunastanut paikkansa ja avannut tytöille tilaisuuden yhdessä heittäytyä tunteilemaan ja tunnelmoimaan. Poikiakaan ei ole matkan varrella unohdettu, vaan äijäenergia jyllää omalla erinomaisuudellaan pojille suunnatussa tapahtumassa koulun miesopettajien voimin! Teksti Sirkka Salonen-Nummi & Kuninkaanhaan tunteilevat naisopettajat Kuvat Sirkka Salonen-Nummi Erikoistumisopinnoista potkua työhön Johanna Lehto on tyytyväinen suorittamiinsa talousohjauksen erikoistumisopintoihin. Hän lähtisi heti mukaan syventävään koulutukseen. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKissa hallintopäällikkönä toimiva Johanna Lehto taitaa harrastaa opiskelua. Hän on merkonomi, joka on hankkinut työelämänsä aikana hengästyttävän paljon lisäkoulutusta. Takana on useita lyhyitä ja pitkäkestoisia koulutuksia, yhtenä niistä Numerot kertomaan talousohjauksen perusteet Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Minulla on kokemusta niin pk-yrityksestä kirjanpitopuolelta kuin kansainvälisen pörssiyhtiön talousosastoltakin, Lehto kertoo. POSEKissa hän on ollut sen alusta eli vuodesta 2003 asti, aluksi sihteerinä. Vaikka Johanna Lehdolla olikin jo kokemusta taloushallinnosta, hän halusi ymmärtää syvemmin, minkä vuoksi asiat menevät taloudessa niin kuin ne menevät. Suoritetut erikoistumisopinnot vaikuttivat varmasti myös ylenemiseen ja työtehtävien vastuullisuuden lisääntymiseen, Lehto uskoo. Ei opiskelua opiskelun vuoksi Koska aikuisilla on jo elämänkokemusta ja työkokemusta, heillä tieto kiinnittyy erilailla ja erilaiseen pintaan kuin nuorilla. He tietävät, että mitä tahansa tietoa voi tarvita koska tahansa, kertoo opettaja Marja-Liisa Jullenmaa. Hän on opettanut talousohjauksen perusteissa taloudellista suunnittelua, raportointia ja seurantaa sekä projektityötä. Jullenmaa kehuu, että erilaisista työtehtävistä ja -ympäristöistä tulevat opiskelijat tuovat mielellään esiin omia haasteitaan, näkökulmiaan ja ajatuksiaan. Näin kaikki oppivat toinen toisiltaan myös opettaja oppii uutta. Opintokokonaisuuteen sisältyy suuri projektityö. Lehdon projekti liittyi taloushallinnon raportoinnin kehittämiseen. Käytännössä siinä ratkaistiin työssäni valmiiksi ollut taloushallinnon ongelma, ja sain samalla tehtyä projektityön. Mitään ei tarvinnut opiskella opiskelun vuoksi. Oppiminen oli todella oikeasti käytännönläheistä, Lehto kertoo. Syventävään koulutukseen lähtisin heti mukaan. Opintojen eteen täytyy tehdä paljon, mutta niiden jälkeen töissä pääsee vähän helpommalla. Kouluttautuminen auttaa myös lisäämään työmotivaatiota, hän lupaa. Teksti ja kuva Inna Saarinen Numerot kertomaan talousohjauksen perusteet -erikoistumisopinnot kestävät 1,5 vuotta ja ovat 30 opintopisteen laajuiset. Opiskelu on monimuotoista, kontaktiluentojen lisäksi opiskellaan verkossa. Hakuaika syksyllä 2009 alkaviin erikoistumisopintoihin on 14.4. 15.5.2009. Lisätiedot: www.samk. fi/erikoistumisopinnot.
18 Henkilökunnan harrastuksia Vanhempainyhdistystoiminta antaa vertaistukea vanhemmuuteen Vanhempainyhdistystoiminnan kautta pystyy seuraamaan omien lasten koulunkäyntiä tiiviisti, kun tuntee koulujen toimintatavat ja henkilökunnan. Kynnys ottaa yhteyttä opettajiin on matala. Olen konkreettisesti saanut tukea ja apua kouluilta, kun olen sitä tarvinnut lasten koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, kiteyttää kolmen lapsen äiti, Tuija Kiviaho, kiinnostuksensa vanhempainyhdistystoimintaan. Kiviaho on opettajana Satakunnan ammattikorkeakoulun Tekniikan ja merenkulun Porin toimipisteessä ja luonnollisesti häntä kiinnostaa, millaista koulunkäynti ja opetus ovat ammattikorkeakouluopintoja edeltävissä kouluissa. Vanhempainyhdistystoiminnan hän aloitti Länsi-Porin koulun ja lukion vanhempainyhdistyksessä 10 vuotta sitten. Hän palasi kolme vuotta sitten takaisin mukaan yhdistykseen ja on sen varapuheenjohtaja. Kiviaho on mukana kuudetta vuotta ja viimeistä kauttaan Vähärauman koulun vanhemmat ry:ssä ensin neljä vuotta sihteerinä ja nyt rivijäsenenä. Talvisin hän on lisäk- si mukana muussa yhdistystoiminnassa ja pelaa kesällä golfia yhdessä lastensa kanssa. Vanhempainyhdistystoiminnassa on mukana paljon aktiivisia vanhempia kaupungin eri hallintokunnista. Yhdistysten toiminnasta saa vertaistukea lasten kasvatukseen muiden oppilaiden vanhemmilta. Kiviaho haluaa vaikuttaa yhdistysten kautta kodin ja koulun yhteistyömuotojen kehittämiseen sekä opetuksen laatuun, johon vaikuttaa esimerkiksi ryhmäkoot sekä oppilaiden ja koulun henkilökunnan hyvinvointi. Rahasta tietysti useimmiten on kysymys, joten pitää yrittää vaikuttaa päättäjiin, jotta koulujen määrärahat voitaisiin turvata, perustelee Kiviaho. Työelämä on kiivastahtista ja perheen elämän järjestely kysyy jaksamista. Koen saavani niin paljon vanhempainyhdistystoiminnasta nimenomaan lasteni takia. Olen aikonut olla toiminnassa mukana nuorimman lapseni koulun Tuija Kiviaho aloitti Länsi-Porin koulun ja lukion vanhempainyhdistyksessä 10 vuotta sitten. Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat myös lukion opettajajäsen Hanna Grönman sekä yhdistyksen puheenjohtaja Tuija Eskelinen. loppuun saakka. On jotenkin turvallisempi olo yksinhuoltajana kasvattaa lapsia, kun tietää saavansa koulusta tukea ja tietää, mitä koulumaailma on. Joskus toki tulee tilanteita, jolloin jaksaminen on koetuksella, jos esimerkiksi molempien yhdistysten kokoukset ja tapahtumat sattuvat peräkkäisille illoille ja työssäkin on ollut normaalia kiireisempää, toteaa Kiviaho. Teksti ja kuva Outi Vainikka- Majuri Rannikon veri kiertämään Verta luovuttamalla voi pelastaa toisen ihmisen elämän. Yhdestä veripussista on apua jopa kolmelle potilaalle, kun veri jaetaan osiin, punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Meistä jokainen saattaa joutua tilanteeseen, jossa luovutettu veri pelastaa henkemme. Otetaan tavoitteeksi saada jokaiselta työpaikalta uusia luovuttajia. Kynnys lähteä on matalampi, kun tehdään se yhdessä. Voit haastaa työtoverisi, ystäväsi, su- kulaisesi tai kenet haluat osoitteessa www.haaste.fi Voit tehdä myös testin: Sovinko luovuttajaksi www.veripalvelu.fi sivulla. Rannikon veri kiertämään on Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kampanja. Kampanja lähtee Torniosta 4. toukokuuta käyden 30 rannikon paikkakuntaa ja päätyy Helsinkiin 12. kesäkuuta juuri ennen Maailman verenluovutuspäivää 14.6.2009. Poriin kampanja saapuu 25. 29.5.2009. Porin veripalvelutoimisto sijaitsee osoitteessa 11B, 3. krs. Lähdetään yhdessä auttamaan ja tehdään hyvä tulos porilaisina - saadaan hyvä mieli - laitetaan veri kiertämään. Teksti Marie-Anne Saari Kuva Jyrki Komulainen HAASTE SPR:n Veripalvelu laittaa veren kiertämään. PORIN KAUPUNGIN PÄÄLUOTTAMUSMIEHET VASTAAVAT KARHUNPALVELUKSESSA NRO 1 / 2009 OLLEESEEN AINO-MAIJA LUUKKOSEN KULTTUURIKUNTOKAMPANJAN HAASTEESEEN JA HAASTAVAT EDELLEEN MUKAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA KAUPUNGINHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTON.
19 Kultainen kiitos 40 vuotta palvelleille Porin kaupungin palveluksessa 40 vuotta olleita muistettiin Suomen Kuntaliiton kultaisella ansiomerkillä 19. maaliskuuta kaupungintalolla järjestetyssä kahvitilaisuudessa, jota isännöivät kansliapäällikkö Olli Juusela ja henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä. Ansiomerkki myönnettiin 20 henkilölle punaisen ruusun ja kiitoksien kera. Merkin lisäksi juhlitut saavat ylimääräisen kahden viikon palkallisen vuosiloman. Teksti Ulla Keskinen Kuva Heidi Hurme 40 VUOTTA PALVELLEET Ruokapalveluesimies Säde Grönroos Taloussihteeri Arja Ilén Autonasentaja Heikki Mononen Sähköasentaja Olavi Mäkisalo Ruokapalveluesimies Kaija Nouramo-Kuuri Toimistosihteeri Ulla Numminen Suunnitteluinsinööri Matti Nurmi Sairaanhoitaja Pirkko Pietilä Ruokapalvelutyöntekijä Pirjo Rajamäki Toimistosihteeri Saara Räikkä Toimistorakennusmestari Irmeli Salminen Suunnitteluavustaja Eila Saralehto Mittariasentaja Jouko Seppälä Talonrakennusmestari Jarmo Sjöholm Osastonsihteeri Tuija Stenroos Mittausmies Kari Tamminen Maalari Tapio Tamminen Kirjastovirkailija Taina Vettenranta Osastonhoitaja Raija Wirkkala Putkiasentaja Aapo Virtanen Suurtapahtumat värittävät Porin kesää Tuleva kesä Porissa on suurtapahtumien superkesä niin kuin viime vuonnakin. Kirjurinluoto Arena tulee olemaan vilkkaassa käytössä. RMJ Party Camp 2009 -juhlaa vietetään Kirjurinluodossa toisen kerran. Suomen suurin juhannusjuhla kesäkuun 18. 20. päivänä on nuorten aikuisten festivaali, jossa esiintyjinä ovat suomalaiset kevyen musiikin huippunimet, muun muassa Nightwish, Eppu Normaali, Tehosekoitin ja Yö. Pori Jazz soi jo 44. kerran 11. 19. heinäkuuta. Duffy on kirkkain tähti torstaina 16.7. ja Erykah Badu perjantaina 17.7. Viikko jazzjuhlien jälkeen metallimusiikki räjähtää soimaan Kirjurinluodossa, kun Sonisphere-festivaali käynnistyy lauantaina 25.7. Metallica on konsertin pääesiintyjä. Liput konserttiin myytiin loppuun ennätysajassa. Järjestäjillä on tarkoitus jatkaa festivaalia myös ensi vuonna, mikäli ensimmäinen kerta onnistuu hyvin. Arena ei hiljene vieläkään, sillä heinä-elokuun vaihteessa saksanpaimenkoirien päänäyttely haukutaan Kirjurinluodossa. Teksti Ritva Hellman Kuva Anne Kärki Suurtapahtumia Porin kesässä: 1.-7.6. Pori Organ urkufestivaali 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati 13.6. 11.7. Kirjurinluodon kesäteatteri Suomen hevonen 18. 20.6. RMJ Party Camp 2009 juhannusfestivaali 3.-5.7. Yyteri Beachfutis 8.-12.7. The 6th Pesäpallo World Cup 11. 19.7. Pori Jazz 14. 17.7. SuomiAreenakeskustelufoorumi 17. 19.7. Satakunnan kansansoutu 24. 26.7. Juniorijalkapallon Pori Cup 2009 25.7. Sonisphere - festivaali 20. 23.8. Pori Folk ja Pori Fiesta 2.-6.9. Lainsuojattomat teatterifestivaali 4.-6.9. Silakkamarkkinat Auringonpalvojan paratiisi Yyteri tarjoaa Pohjoismaiden parhaat puitteet purjelautailijoille. Lautailukauden päätapahtuma, surffiviikko, järjestetään 20. 26.07.2009. Vinkkejä vapun viettoon Porissa Porin yliopistokeskuksen opiskelijoiden jokavuotista Akateemista Wappua juhlitaan tänäkin vuonna pidemmän kaavan mukaan. Myös kaupunkilaiset on kutsuttu seuraamaan vappuhulinoita. Keskiviikkona 29.4. Etelärannassa klo 16 alkaen yliopistolaiset ja ammattikorkean opiskelijat ottavat toisistaan mittaa soutukilpailussa. Soutua seuraa Wapprobatur-baarikierros, joten haalaripukuisia voi bongata kaupungilta aamuyöhön asti. Wapun ohjelmaan kuuluu perinteisesti aattona 30.4. klo 16 Etelärannasta lähtevä opiskelijakulkue, joka huipentuu noin klo 17 Raatihuoneenpuistossa tapahtuvaan Karhupatsaan pesuun ja lakitukseen. Vapunpäivänä Porin ylioppilasyhdistys Pointer tarjoaa Raatihuoneenpuistossa silliaamiaisen klo 10 ja klo 12 alkaen Raatihuoneen edustalla omaa ohjelmaansa esittää Porin Mies-Laulun kuoro. Akateemisen Wapun päättää teekkarikaste Etelärannassa klo 14 alkaen. Tärkeä osa vappua ovat tietysti myös Kauppatorille, kävelykadulle ja Itäpuistoon levittäytyvät perinteiset markkinat. Promenadi-Porin kaupunkilaisten iloksi järjestämät Vappukarnevaalit ovat avoinna aattona 30.4. klo 8-21 ja vapunpäivänä 1.5. klo 8-18. Reposaaren elävän musiikin yhdistys aloittaa tänä vappuna uuden perinteen, kun aattona vingahtaa käyntiin ensimmäinen Golden Sixties rautalankatapahtuma Ravintola Liikekulmassa. Porin evankelis-luterilainen seurakunta järjestää vappukansalle hengellisen musiikin Vappugospel-konsertin. Ilmaiskonsertti on vapunaattona klo 18 Promenadikeskuksessa. Pori Sinfoniettan konsertissa vapunpäivänä esiintyy muusikko Sami Pitkämö orkestereineen. Konserttipaikkana toimii Promenadisali ja esitys alkaa klo 14. Toki suomalaisen työn päivänä puhutaan politiikkaakin. Satakunnan Sosialidemokraatit kerääntyvät vapunpäivänä Kauppatorille klo 11 alkaen. Samoissa vappukarnevaaleissa esiintyvät myös Porin Pelimannit klo 12 13 ja Senioriseitsikko klo 13 14. Vasemmistoliittolaiset puolestaan juhlistavat päivää vappumarssilla, joka lähtee Liisantorilta klo 11.30. Marssi päättyy Eetunaukiolle, jossa varsinainen vappujuhla pidetään klo 12 alkaen. Vappu tulee käki kainalossa, pääskynen pivon pohjassa! Teksti Kirsi Vahtokari porin kaupungin henkilöstölehti Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi 10.6. Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään 20.5. mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: pirjo-liisa.hautamaki@pori.fi Karhunpalveluksen toimituksen osoite: karhunpalvelus@pori.fi. Ulkoasu: SEK PRO Oy, painopaikka: West Point Oy, Rauma 2009 Päätoimittaja Tapio Furuholm HALLINTOKESKUS toimitusneuvoston puheenjohtaja Helena Metsälä HENKILÖSTÖPALVELUT toimitussihteeri Ulla Keskinen HALLINTOKESKUS Toimitusneuvosto Ritva Hellman, Porin Seudun Matkailu Oy MAISA, Jan-Kristian Kivi, Kulttuuriasiainkeskus, Ulla Kudjoi, Ympäristövirasto, Sirpa Mannila, Porin Vesi, Milja Minttumäki, Perusturvakeskus, Miia Reiman, Porin Palveluopisto, Marie-Anne Saari, Perusturvakeskus, Inna Saarinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pirjo Tuomi, Perusturvakeskus, Birgitta Tuunainen, Koulutusvirasto, Outi Vainikka-Majuri, Tekninen palvelukeskus. Kansikuva Tomi Glad/ Satakunnan Kansa. Vappuaaton juhlintaa Raatihuoneenpuistossa 2008.
20 Ei ihan tavallinen soittotyttö: Kiitostakin on jo tullut työterveyspalveluille Satakunnan Työterveyspalveluiden johtaja. Lääketieteen tohtori. Työterveyshuollon erikoislääkäri. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri. MBA opiskelut menossa. Täynnä energiaa ja tahtoa uudistaa asioita. Intohimoinen liikunnan harrastaja. Rokkibändin basisti. Ja sitten tärkein: neljän lapsen äiti ja kolmen lapsen isoäiti. Hän on Tuula-Maria Asikainen. Uusi liikelaitos aloitti tammikuussa. Asikainen johtaa Porin ja usean muun kunnan työterveyshuoltoa. Yritysasiakkaita on 900, henkilöasiakkaita yli 14 000. Useaan kertaan haastattelun aikana Asikainen vakuuttaa olevansa työssä, jota hän osaa ja haluaa tehdä. Asikainen kehuu uusia tiloja Puuvillassa ja saa kuulijan vakuuttumaan, että juuri näissä tiloissa nykyaikaista työterveyshuoltoa voi tehdä. Aina ei tarvita lääkäriä Lääkäreiden ammattiylpeys ja mustasukkaisuuskin omista töistään on viime vuosina noussut toistuvasti esille. Puuvil- lan liikelaitosta johtaa nainen, joka ylistää omaa 40 hengen porukkaansa. Me teemme työtä tiimeissä ja niitä johtaa työterveyshoitaja. Hän on meillä pomo. Arvostan korkealle väkemme ammattitaidon. Meidän pitäisi osata käyttää heidän kykyjään vieläkin paremmin, pohtii Tuula-Maria Asikainen. Hän kieltäytyy arvostelemasta muuta terveydenhuoltoa, mutta sanoo diplomaattisesti niiden näyttävän kovin lääkärikeskeisiltä. Toisesta Muijarockista on kirjoitettu, että huumori kukki, sukkanauhat vilkkuivat ja yleisö riehaantui kaatosateen piiskaamassa Porissa. Tässä kuvassa Tuula-Maria Asikainen, Muijarockin pääjärjestäjä, rauhallisemmissa tunnelmissa Kirjurinluodon kesäteatterissa kesällä 2008. Konsertti oli osa Porin 450-vuotisjuhlia. Kuva Olli Marttila Edelliseen liittyy myös meille potentiaalisille asiakkaille tärkeä näkökohta. Apua ongelmiimme voivat antaa muutkin kuin lääkärit, joita liikelaitoksessa on yhdeksän. Apua voidaan antaa jo puhelimessa ja siksi soittavalta asiakkaalta kysytään millaisesta asiasta on kyse. Hoidon tarve arvioidaan akuuttitapauksissa portaittain ja vasta viimeinen vaihtoehto on lääkärin vastaanotto. Resursseja on aina niukasti, ne on käytettävä järkevästi. Erityisenä onnenpotkuna hän pitää, että Puuvillassa työskentelee muiden mukana työterveyspsykologi. Hyvät työfysioterapeutit ovat aina olleet Asikaiselle myös erityinen ilon lähde. Kiitosta yhteistyölle Tuula-Maria Asikainen kiittää yhteistyötä kaupungin henkilöstöpalveluiden kanssa. Varhaisen tuen malli ja valtakunnallista huomiota herättänyt Terve!-kampanja ovat mainioita esimerkkejä yhteistyöstä. Nyt on menossa työhyvinvoinnin kehitystyö, yhtenä pyrkimyksenä sairauspoissaolojen vähentäminen. Jos halutaan työn tuottavan vaikutuksia, vain yhteistyöllä niitä saavutetaan. Satakuntalaiseen kuntakeskusteluun, Pori sitä, Pori tätä, Asikaisen johtama liikelaitos vastaa periaatteella Pori huolehtii pienemmistä kunnista. Mukana ovat emokaupungin lisäksi Ulvila, Luvia, Noormarkku, Pomarkku ja Merikarvia. Yhteistyötä tarvitaan, liikelaitoksen johtokunnassa on muitakin kuin porilaisia. Musiikkia ja liikuntaa En tee mitään turhaa, en tee mitään, mikä minua ei kiinnosta, vastaa Tuula-Maria Asikainen kysymykseen ajan riittävyydestä. Työpäivä on päättymässä, edessä on 24 kilometrin pyöräily kotiin. Iltakahdeksalta on rokkibändin, Play Girls Magazinen treenit. Tässä työterveysjutussa ei tarvita lääkärin saarnaa terveellisistä Nyt on jo tullut kiitostakin, sanoo johtaja Tuula-Maria Asikainen Satakunnan Työterveyspalveluista. Alku Puuvillan tiloissa ei ollut pelkästään riemukas, tietojärjestelmät ja puhelimet pränkkäsivät. Nyt odotukset ovat korkealla. Kuva Heidi Hurme elämäntavoista. Työmatkapyöräilyä puolet vuodesta, pari-kolme kertaa viikossa kuntosalilla, kotona kuntolaitteita ja hölkkää. Joka päivä kerran jotain liikuntaa, parhaina kaksi. Minulla on sellainen olo, että on pakko päästä liikkumaan, sanoo Asikainen. Siinä suuntaa meille kaikille. Rokkiporukoissa tohtori Asikaista kutsutaan tuttavallisesti Tuikuksi. Takana on elämän mittainen ura musiikkia. Viimeiset 17 vuotta on mennyt Play Girls Magazinessa, sähköbasso istuu hyvin samaan käteen kuin stetoskooppikin. Instrument- Haastattelun makeimmat naurut hersyvät, kun puhumme äijien suhtautumisesta lavalla heiluviin naissoittajiin. Taisimme olla ensin vain soittotyttöjä. Onkohan asenne muuttunut? Ehkä se on, muistelee Asikainen hymyssäsuin ja sanoo saaneensa samanlaisen kummastuneen vastaanoton kuntosalilla aikana, jolloin ne mukamas kuuluivat vain miehille. Meriittilistalla ovat myös Muijarock-tapahtumien organisoinnit. Niissä punk-funk-räminäyhtye Play Girls Magazine oli emäntäbändi. Varhaisen tuen malli ja valtakunnallista huomiota herättänyt Terve!-kampanja ovat mainioita esimerkkejä yhteistyöstä. teina ovat olleet vuosien varrella myös viulu, kitara ja piano. Musiikki on minulle hauska ja rento asia. Se tarjoaa minulle upeita elämyksiä. Musiikki, joka yllättää, viehättää aina, kuvailee rokkimimmi Asikainen suhdettaan jazziin ja klassiseen. Puuvillasta siis kajahtaa. Satakunnan Työterveyspalveluiden johtaja on persoona ja meidän kaikkien eduksi, motivoitunut ja tarmokas työterveyshuollon kehittäjä. Teksti Tapio Furuholm