1 2/2012 kesä syyskuu Directors Institute of Finland Sustainability Hallituksen iso asia Haastattelussa Jorma Eloranta ja Kari Stadigh Vuosikokous kuvina Policy-valiokunnan lainsäädäntökatsaus
Pääkirjoitus Hallitusnäkökulma Directors Institute of Finland Pitäisikö näinä aikoina olla kiinnostunut eläkeasioista? Kyllä vain. Katso kaikki mitä haluat tietää: Hyvää työtä. Yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Hallituksen tärkein tehtävä on varmentaa, että yrityksen strategia tukee tätä tavoitetta pitkäjänteisesti. Loppujen lopuksi kaikki muut hallituksen tehtävät ovat tämän päätehtävän alaotsikoita. Miten varmentaa voittoisa strategia kaiken muuttuessa koko ajan? Meilläkin on lukuisia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat menettäneet otteensa ja asemansa maailman muuttuessa ympärillä. Voittoisa strategia on raakaa työtä, joka edellyttää syvää ymmärrystä yrityksen kilpailukyvystä sekä trendeistä, jotka siihen vaikuttavat. Kädessäsi on uusi lehti. Lehden nimi on Boardview hallitusnäkökulma. Nimensä mukaisesti kussakin lehden numerossa on teema, joka käsittelee hallitustyön kannalta oleellisia näkökulmia, ilmiöitä ja strategisia haasteita. Asioi ta, jotka vaikuttavat yrityksen strategiseen kilpailukykyyn. Asioita, joita jokaisen hallituksessa istuvan tulisi pohtia. Ensimmäinen numero on kaksoisnumero, sen teema on sustainability, kestävä kehitys yrityksissä. Lisäksi lehti kertoo, mitä uutta hallitusammattilaisten yhdistyksessä on tapahtunut. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä. Kestävään kehitykseen päästään, kun ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Nykyhetken tarpeet pyritään tyydyttämään tavalla, joka ei vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta toteuttaa omia tarpeitaan. Yritysvastuuseen kuuluvat sekä ympäristö- että yhteiskuntavastuu. Yhteiskuntavastuu on vastuun kantamista yritystoiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Yritysten ympäristövaikutuksiin kiinnitetäänkin aiempaa enemmän huomiota, samoin niiden odotetaan raportoivan säännöllisesti toimintaansa liittyvistä ympäristökysymyksistä. Kuka muistaa Exxon Valdezin, öljytankkerin vuodon 1989 Alaskassa? Tapahtuma johti mittaviin toimenpiteisiin Exxonissa. Viranomaissäädökset kiristyivät vastaavien tapahtumien estämiseksi. Yhtiön imago ja markkina-arvo romahtivat. Meksikonlahdella 2010 räjähtänyt BP:n öljynporauslautta Deepwater Horizon aiheutti merkittävän ympäristökatastrofin, joka piti koko maailmaa varpaillaan. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti välittömästi, että öljynporauksen turvallisuusvaatimukset kiristyvät. Uusien lupien antamista syvänmeren öljynporaukseen lykättiin kuudella kuukaudella. BP:n markkina-arvosta katosi yli neljäkymmentä prosenttia ensimmäisen kuukauden aikana. Kaikki ei tapahdu toisella puolella maapalloa. Suomessa keskustelu Talvivaaran ympäristökysymyksistä on vasta alussa. Jopa koko kaivosteollisuuden tulevaisuuskin on kyseenalaistettu. Työvoiman oikeudet halvan työvoiman maissa puhuttavat. Useat vaatevalmistajat ja elektroniikkajättien alihankkijat ovat joutuneet vastaamaan syytöksiin työvoiman huonosta kohtelusta ja alihinnoittelusta. Se on johtanut kärjistetyimmillään yhtiöiden tuotteiden boikottiin. Tutkimukset näyttävät, että erityisesti nuoret länsimaalaiset suhtautuvat vakavasti kestävän kehityksen vaatimuksiin. Moni ei halua työskennellä yrityksessä, jonka arvot eivät täytä heidän vaatimuksiaan. Yritysten ja hallitusten tulee suhtautua vakavasti kestävän kehityksen vaatimukseen. Toivon, että tämä lehti auttaa asian jäsentämisessä ja pohtimisessa. Uskon artikkeleidemme myös olevan avuksi asian hahmottamisessa. Lehdessä keskustelevat myös konsernijohtaja Kari Stadigh ja vuorineuvos Jorma Eloranta kestävästä kehityksestä ja Suomen tulevaisuudesta. Helsingissä 28. toukokuuta 2012 Maarit Aarni-Sirviö päätoimittaja Moni ei halua työskennellä yrityksessä, jonka arvot eivät täytä heidän vaatimuksiaan Boardview 1 2/2012 1
Ilmarinen on yhtä lähellä kuin lähin Boardview 1 2/2012 Sisällys 1 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajalta 6 Hallitusammattilaiset tapasivat Pörssitalolla 8 Hallitusammattilaiset Stadigh ja Eloranta Teema: Sustainability 14 Niukkuutta riittää, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä 16 Vastuullisuudesta aito kilpailukykytekijä 18 Sustainability in the core of the business 20 From Corporate Social Responsibility to Corporate Social Integration 22 Vastuullisuus on kiinteä osa Keskon strategiaa ja ydintoimintaa 24 Will we ever learn how to cure governance failures? 26 Vastuullinen kuuntelee 28 Yritysten yhteiskunnallinen rooli murroksessa 30 From compliance, to opportunity, to an integrated business strategy 32 Business and human rights Directors Institute of Finland / Hallitusammattilaiset ry 37 Policy-valiokunnan lainsäädäntökatsaus 40 Yhdistyksen säännöt 41 Jäsenluettelo 42 Hallitus ja yhteystiedot 42 Jäsenten lounastilaisuudet syksyllä 2012 43 MC reads: The Start-up of you Boardview Boardview on Hallitusammattilaiset ry:n julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan yhdistyksen jäsenten lisäksi Suomessa listattujen pörssiyhtiöiden ja muiden suurimpien yhtiöiden hallitusten jäsenille. kesä syyskuu Directors Institute of Finland Strategiset valinnat ja riskienhallinta epävarmuuden maailmassa Hallitusjäsenen koulutusohjelma Deloitten Board Forum -selvityksen mukaan useat pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenet näkevät, että talouden epävarmuus, kiristyvä sääntely ja hallituksen kasvanut vastuu vaativat yhä laajempaa ja syvempää osaamista riskienhallinnassa sekä strategiakysymyksissä. Deloitte ja CV Board Oy järjestävät nelipäiväisen koulutusohjelman, jossa käsitellään muun muassa hallituksen ja toimivan johdon välistä työnjakoa, hallituksen roolia strategian muodostamisessa sekä hyvään hallintotapaan ja riskienhallintaan liittyviä aiheita. Koulutus järjestetään sekä Helsingissä että Lontoossa seuraavina ajankohtina: 24.9.2012 Deloitte, Helsinki 15. 16.10.2012 Institute of Directors, Lontoo 17.10.2012 Deloitte, Lontoo Ohjelma on tarkoitettu hallitustyöskentelijöille ja se toteutetaan huippuluokan asiantuntijaluentojen sekä interaktiivisten ryhmätöiden muodossa. Koulutusohjelma ja ilmoittautuminen: www.deloitte.com/fi/hallituskoulutus Kustantaja: Boardview Oy (Hallitusammattilaiset ry:n kokonaan omistama tytäryhtiö) Toimituksen osoite: Boardview Oy, WTC Helsinki, Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki, puh. (09) 6227 1840 Päätoimittaja: Maarit Aarni-Sirviö Toimitusneuvosto: Maarit Aarni- Sirviö, Matti Copeland, Maija Hiiri, Tomas Lindholm, Kimmo Rasila Paino: Erweko Oy Lehden on toteuttanut Köln. Toimituspäällikkö: Sirkku Saariaho Ulkoasu, taitto ja kuvitukset: Kalle Järvenpää Ilmoitukset/osoitteenmuutokset: toimistopäällikkö Maija Hiiri, puh. 0400 48 55 48, toimisto@hallitusammattilaiset.fi Osoiterekisterilähde: Väestötietojärjestelmä, yritysten ja yhteisöiden julkiset rekisterit, Patentti- ja rekisterihallitus, henkilökohtaiset kontaktit Lehden artikkelit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä asiois ta eivätkä välttämättä vastaa yhdistyksen virallista kantaa. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies Boardview 1 2/2012 3
PuheenjohtAJALta Hallitusammattilaiset edistävät ammattimaista hallitustyöskentelyä monin tavoin Hyvä lukija, kädessäsi on Directors Institute of Finland / Hallitusammattilaiset ry:n uuden Boardviewlehden ensimmäinen numero. Uusi lehti ilmentää yhdistyksen toiminnassa tapahtunutta kehitystä. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi yhdistyksen kymmenvuotisen historian aikana. Globaali keskustelu hyvästä yrityksen johtamisesta ja hallinnoinnista on johtanut monenlaiseen sääntelyyn, lisääntyvään läpinäkyvyyteen ja hallituksen muuttuneeseen ja entistä merkittävämpään rooliin. Tuoreet tapahtumat osoittavat, että keskustelu jatkuu ja että sen oikeasta suunnasta on erilaisia mielipiteitä. Hallitusammattilaiset ry painottaa eettisesti korkeatasoista omistaja-arvon kasvattamista hyvän hallintotavan lähtökohdista. Tällaisen riippumattoman toimijan rooli on entistä ajankohtaisempi ja tärkeämpi. Yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista Hallitusammattilaiset ry ei ole yritysten hallituksissa ammatikseen istuvien etuja ajava yhdistys, vaan sen tehtävänä on palvella Suomen yrityselämää edistämällä hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä. Yhdistys on hallituksen linjauksen mukaan kehittävä, kantaaottava ja verkostoiva. Yhdistys myötävaikuttaa hyvien hallituskäytäntöjen kehittämiseen yleensä ja edesauttaa sen jäsenten henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksia hallitustyöskentelyn kannalta tärkeälle koulutukselle ja tiedonjakelulle. Yhdistyksen tehtävänä on myös ottaa kantaa hyvään hallinnointitapaan ja muihin hallituksen kannalta merkittäviin kysymyksiin. Yhdistys valmistelee kannanottoja ja lausuntoja sekä osallistuu keskusteluun ja painottaa hallituksen näkökulmaa ajankohtaisissa sääntely- ja muissa asioissa. Hyvä hallitustyöskentely ei suinkaan rajoitu hyvän hallintotavan muotojen noudattamiseen. Yhdistys on lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että hyvän hallintotavan lisääntyneiden vaatimusten noudattamisen varmistamiseen kuluu yhä suurempi osa hallitusten niukasta ajasta. Tarpeetonta sääntelyä tulee välttää ja hallitusten tulisi pystyä käyttämään pääosa ajastaan strategisiin ja muihin omistajaarvon kehittämisen kannalta tärkeisiin asioihin. Yhdistyksen hallituksella on paljon ajatuksia asioista, joilla yhdistyksen toimintamuotoja voitaisiin kehittää. Töitä on paljon, mutta resursseja on ollut kovin niukasti. Siksi hallitus on kuluvan vuoden aikana keskittynyt myös yhdistyksen toimintaedellytysten vahvistamiseen. Tarkoituksena ei ole rakentaa suurta organisaatiota, vaan ratkaisu resurssipulaan on ensi sijassa haettu verkostoitumisen kautta. Suomessa on lukuisia toimijoita, joilla on sekä voimavaroja että halua edistää samoja asioita kuin yhdistys. Verkostoitumalla näiden toimijoiden kanssa Hallitusammattilaiset ry pystyy kanavoimaan lisäresursseja palvelemaan yhdistyksen ja sen jäsenten etua. Verkostoitumispyrkimysten tulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia. Yhteisöjäsenet ja asiantuntijakumppanit Suomen osakemarkkinoiden merkittävimmät omistajatahot, eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen Hyvä hallitus työskentely ei suinkaan rajoitu hyvän hallinto tavan muotojen noudattamiseen ja Varma sekä Solidium Oy, ovat pitäneet yhdistyksen toimintaa ja tavoitteita kannatettavina. Ne ovat liittyneet yhdistyksen yhteisöjäseniksi kevään aikana. Samoin Big 4 -tilintarkastustoimistot ja viisi johtavaa asianajotoimistoa ovat liittyneet yhdistyksen asiantuntijakumppaneiden verkostoon. Yhteisöjäsen- ja asiantuntijakumppaniverkoston myötä olemme saaneet yhdistyksen käyttöön Suomen parasta asiantuntemusta yhtiön hallinnointiin liittyvissä asioissa. Ensimmäinen näkyvä osoitus tästä tulee olemaan yhdistyksen uudistuvat verkkosivut, jotka avataan loppukesästä. Yhteisöjäsenet ja asiantuntijakumppanit vahvistavat myös yhdistyksen roolia asiantuntijana ja lausunnonantajana. Yhdistyksen viestintä ja tiedonjakelu On tärkeätä, että yhdistyksellä on oma lehti. Boardview-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jokaisella numerolla on oma teemansa. Kaikki palaute ensimmäisestä numerosta on enemmän kuin tervetullutta. Verkkosivujen suhteen meillä on kunnianhimoiset tavoitteet. Sivustosta tulee helppokäyttöinen työkalu, jolla jäsenet pääsevät käsiksi kaikkeen sellaiseen ei-yrityskohtaiseen tietoon, jota he tarvitsevat yhtiöiden hallituksissa toimies saan. Sivusto täyttää informaatiovajeen, joka helposti syntyy, kun jättää taakseen ison organisaation asiantuntijastaabeineen. Sivuston ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan kattava tietopankki hyvän hallintotavan koko alueelta. Seuraavassa vaiheessa laajennetaan sivuston kattavuutta myös yrityksen strategiaa ja muuta aktiivista liikkeenjohtamista koskevilla osioilla. Muut kehityshankkeet Boardview-lehden ja uuden sivuston lanseeramisen jälkeen on syksyllä vuorossa muita kehityshankkeita. Yhteisöjäsenten ja asiantuntijakumppaneiden verkostoa on tarkoitus laajentaa. Koulutustarjontaa jäsenille lisätään verkostoitumalla. Yrityksiä myös kiinnostaa löytää sopivia hallituksen jäseniä yhdistyksen kautta. Yhdistys voikin tarjota apuaan tässä asiassa. Paraikaa hallituksessa pohditaan, mitkä ovat tähän parhaat menettelytavat. Jäsenistö on yhdistyksen tärkein voimavara, ja hallitus onkin linjannut, että jäsenten määrää pyritään kasvattamaan painottaen sen laatua Kansainvälinen toiminta Hallitusammattilaiset ry on vuodesta 2005 saakka ollut jäsenenä Euroopan laajuisessa hallituksen jäseniä edustavassa kattojärjestössä European Confederation of Directors Associations (ecoda). EcoDa antaa yhdistykselle suoran informaatio- ja vaikutuskanavan Brysseliin, jossa ecodalla on virallinen status. Pyrkimyksenämme on ollut saada muut Pohjoismaat mukaan ecodan toimintaan ja vahvistaa pohjoismaisen äänen kuuluvuus ecodan ja EU:n päätöksentekoelimissä. Ruotsi, Norja ja Baltian maat liittyivätkin hiljattain ecodaan. Jo nyt on havaittavissa, että pohjoismaisille näkemyksille on enemmän sijaa ecodassa käytävässä keskustelussa. Näin Hallitusammattilaiset ry pystyy entistä paremmin edistämään Suomen yrityselämän näkemyksiä EU:n sääntelyprosessissa. Myös suora yhteistyö Ruotsin StyrelseAkademienin ja muiden pohjoismaisten järjestöjen kanssa on vahvistunut viime vuosina. Jäsenistö Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt tasaisesti 15 20 prosentin vuosivauhtia. Nyt jäseniä on runsaat 300. Huomattava osa jäsenistä toimii listatun yhtiön hallituksessa. Jäsenistö on yhdistyksen tärkein voimavara, ja hallitus onkin linjannut, että jäsenten määrää pyritään kasvattamaan painottaen sen laatua. Jäsenkriteeriksi on vahvistettu, että hakijalla tulee olla merkittävää kokemusta vaativasta hallitustyöskentelystä liiketoimintaa harjoittavassa yhtiössä. Sivulla 42 lehdessä on ohjeet jäseneksi hakemista varten. Toivon ensimmäisen Boardview-lehden tarjoavan antoisaa luettavaa ja samalla antavan virikkeitä liittyä jäseneksi. Tomas Lindholm hallituksen puhteenjohtaja 4 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/2012 5
Hallitusammattilaiset ry:n vuosikokous Teksti: Sirkku Saariaho Kuvat: Tiiu Kaitalo Hallitusammattilaiset tapasivat Pörssitalolla Hallitusammattilaiset pitivät vuosikokouksensa heti vapun jälkeen 2. toukokuuta ravintola Pörssissä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Tomas Lindholm, jäseninä Maarit Aarni-Sirviö, Jorma Eloranta, Stig Gustavson ja Kimmo Rasila. Uusina jäseninä hallitukseen tulevat Kirsi Eräkangas ja Merja Strengell. Kokouksen jälkeen oli Deloitten järjestämä Board practices Governance and Sustainability under different systems -seminaari. Paikalla oli yli sata hallitusammattilaista. Deloitten Teppo Rantanen esitteli Yritys ja yhteiskunta -tutkimuksen tuloksia. Willem J. L. Calkoen NautaDutilhilta kertoi hallitusten työskentelytapojen kulttuurieroista Yhdysvalloissa ja Britanniassa sekä Saksassa ja Hollannissa. Dan Konigsburg puhui kestävästä kehityksestä hallitustyöskentelyssä globaalissa ympäristössä. Seminaarin viimeinen puhuja oli Jouko Karvinen, joka myös keräsi suurimmat aplodit käytännönläheisellä esityksellään. Seminaarin kaikki esitykset kiinnostivat, mutta suomalaiskansalliseen tapaan vilkkain keskustelu aiheista käytiin vasta seminaarin jälkeen ruokapöydässä. ToimitusjohtAJA Gunvor Kronman, Hanasaaren kulttuurikeskus Miltä aiheet tuntuivat? Tunnistin kulttuuriset erot hallitusten työskentelytavoissa. Ruotsissa keskusteluihin ja strategiapäivityksiin käytetään enemmän aikaa kuin Suomessa. Toisaalta Suomessa hallitustyö on murroksessa, mutta yksittäisten hallitusten ero ovat yhä suuret. Pidän keskustelevasta tavasta työskennellä, siinä puheenjohtajan rooli on hyvin ratkaiseva. Minusta se on erityisen hyvä, jos yritys käy läpi suurta muutosta. Media on herännyt seuraamaan hallitustyöskentelyä. Vaikuttaako se jo hallitusten työhön? Hyvä puoli on, että näkymättömän työn arvostus nousee. Se edesauttaa ammattimaisen hallitustyön kehittymistä. Kääntöpuoli on se, että medialla ei aina ole perustietämystä asioista, jotka ohjaavat työskentelyä erityyppisissä yhteisöissä. Se voi johtaa väärinkäsityksiin. Esimerkiksi, jos valtio on yhtiössä suuri omistaja, pahimmassa tapauksessa taitamaton viestintä voi hankaloittaa hallituksen työtä. Ylimpänä: Mikael Paul (vas.), Eeva Punta, Jukka Mäkelä ja Kirsi Eräkangas: Parasta oli viimeinen puhuja, Jouko Karvinen, hän vei pinnat kotiin. Hänellä on syvää kokemusta, sellaista voi käyttää työssä. Käytännön esimerkit olivat hyviä, kuten se, että hallitus kokoontuu aamupalalle ilman toimitusjohtajaa. Muitakin ihan sovellettavia vinkkejä tuli, kuten ajatus rakentavasta kritiikistä. Kulttuuriset erot kiinnostivat, mutta valitettavasti se liikkui liian yleisellä tasolla. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla sustainability-trendeistä enemmänkin sekä siitä, miten ne näkyvät hallitustason työskentelyssä. Vas. alla: Kari Heinistö (vas.), Solveig Törnroos- Huhtamäki, Merja Strengell ja Hannu Krogerus: Jos yritys ei toimi vastuullisesti tai laiminlyö velvollisuutensa, se voi vaarantaa kaikki tuotot, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yhtiön ansaintamahdollisuudet voivat olennaisesti riippua siitä, miten niiden toiminta hyväksytään tai ei hyväksytä. Jos ympäröivä yhteisö ei hyväksy toimintaa, käy vaikeaksi täyttää osakkeenomistajien odotuksia. Yllä: Juha Korppi-Tommola (vas.), Nora Kerppola, Eeva Ahdekivi, Kim Karhu, Maarit Aarni-Sirviö, Roberto Lencioni: Karvinen saa meiltä pisteet, olisimme kuunnelleet pidempäänkin. Pitäisi riidellä toimitusjohtajan kanssa, se on erinomainen ohje. Käytäntö puhuttelee. Ero on siinä, oletko tehnyt itse asioi ta vai kerrotko vain, miten niitä pitäisi tehdä. On hyvä kuulla kansainvälisistä trendeistä. Globaalissa bisneksessä pitää aina tietää, mitä tapahtuu. Me olemme helposti vähän myöhässä. Siksi oli hyvä kuulla trendeistä, jotka ovat tulossa Kiina-keskustelu kiinnosti kovasti. Kiina on niin suuri alue, jota on vaikea ymmärtää. Stig Gustavsonin kommentti You are totally missing the point oli loistava. Corporate governance on vaikea käsite siellä, monella tasolla. Vuorineuvos Stig GustAVSon Miltä aiheet tuntuivat? Mielenkiintoisia aiheita, ja onhan minullakin konkarina kokemusta näistä asioista. Päällimmäisenä hallitustyöskentelyssä on nyt ainakin kansainvälisissä yhtiöissä hirveä mullistus, joka on käynnissä Kiinassa, Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Venäjällä. Olen ollut Kiinan kanssa tekemisissä vuodesta 1975 enkä vieläkään ymmärrä sitä. Entä median ja hallitusten suhde? Sillä on aika vähän merkitystä hallituksille. Mutta on tietenkin hyvä asia, että media on kiinnostunut. Työhän on vaikeaa ja vastuullista. Koska tämä on kuitenkin aika vastaherännyttä kiinnostusta, tulee vielä kaikenlaisia ylilyöntejä. Esimerkiksi optiokohun aikaan annoin paljon lausuntoja hallitusammattilaisena. Hämmästyin montaa kertaa siitä, että toimittajat eivät tunteneet termiä tarpeeksi hyvin. Toivottavasti kiinnostus hallitustyöskentelyyn johtaa myös suurempaan asiantuntemukseen. 6 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/2012 7
Hallitusammattilaiset Eloranta & Stadigh Yhteiskunnan pitäisi palkita riskinotosta, ei rangaista Vuorineuvos Jorma Eloranta ja konsernijohtaja Kari Stadigh pohtivat selvityksissään Suomen talouselämän tulevaisuutta. Suomi tarvitsee 200 000 uutta työpaikkaa. Miten ne saadaan? Miksi listautuminen ei kiinnosta yrityksiä? Mikä on Suomen tila vuonna 2030? Helmikuussa vuorineuvos Jorma Eloranta antoi raportissaan ehdotuksen Suomen investointistrategiaksi ja toimintaohjelmaksi, jolla lisätään edellytyksiä yritysten kilpailukykyä vahvistaviin ja liiketoimintaa kehittäviin investointeihin Suomeen. Raportissa on viisi perusteesiä ja niihin liittyvät 40 toimenpide-ehdotusta tilanteen nopeaksi parantamiseksi. Maaliskuussa julkaistiin ministeri Jyri Häkämiehen asettaman työryhmän valmistelema kansallinen pääomamarkkinastrategiaselvitys. Se keskittyy toimiin rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Tärkeimmäksi yksittäiseksi asiaksi nousee yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Työryhmää johti konsernijohtaja Kari Stadigh Sampo Oyj:stä. Mikä on selvitysten suurin anti? Vuorineuvos Jorma Eloranta: Selvitysmiehenä sanoisin, että on tärkeää, että se tehtiin. Hallitus ja ministerit halusivat, että pohditaan, miten Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa. Jo toimeksianto viittasi, että asiasta haluttiin keskustelua. Näin on käynytkin, selvitys käynnisti prosessin, josta on seurannut käytännön päätöksiä. Minun selvitykseni, Kari Stadighin työryhmän ja Matti Alahuhdan työryhmän selvitys (Team Finland. Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto) ovat samaa pohdiskelua, miten edesautettaisiin suomalaisia yrityksiä menestymään. Konsernijohtaja Kari Stadigh: Isoksi ansioksi katsoisin sen, että haluttiin selvittää, miten pääomamarkkinat voisivat kehittyä ja miten niiden avulla voitaisiin saada aikaan kasvua. Työryhmän kannalta suurin anti oli havahtua näkemään, miten suuria ongelmat ovat ja miten välttämätöntä on tehdä jotakin. Suomen lähitulevaisuus tai seuraava vuosikymmen eivät näytä lainkaan hyvältä ellei jotakin tehdä. Kuinka vakava tilanne jo on? Stadigh: Työryhmän havahdutti se, että Suomessa käydään julkista keskustelua siitä, voidaanko kasvaa tai onko materialistinen yhteiskunta tärkeä ja onko pakko kasvaa koko ajan. Sellaiset valinnat, että tyydyttäisiin tiettyyn elintasoon ja lähdettäisiin downshiftaamaan, olisi pitänyt tehdä jo ennen velkaantumista. Työryhmän mukaan Suomella on neljä vakavaa velkaongelmaa: valtion velan kasvuvauhti, joka on tällä hetkellä seitsemän miljardia euroa vuodessa. Kuntasektorilla kulut ovat kasvaneet nopeammin kuin bruttokansantuote kohta jo 15 vuotta, eikä kuntauudistus yksin ole ratkaisu siihen. Kolmantena yleisesti tiedossa oleva asia, jota ei ole konkretisoitu riittävästi, on se, että vuonna 2030 eläkeläisiä on 700 000 enemmän kuin nyt. Neljäs asia on valtava eläkevastuu, jonka kasvuvauhdista kukaan ei ota vastuuta. Velkaantuminen on niin suurta, ettei Suomella ole velkojen hoitamiseksi muuta mahdollisuutta kuin kasvaa. Euroopan kasvunäkymät ovat todella huonot, ja miten Euroopassa, joka ei kasva, Suomi voisi kasvaa? Eloranta: Kauppa- ja vaihtotaseen vajeet ovat olleet jo kymmenen vuotta aleneva trendi. Se ei silti ole havahduttanut ketään. Samaan aikaan Saksa ja Ruotsi ovat jo päässeet viennissään tasolle, jolla ne olivat ennen vuotta 2007, mutta Suomi ei. Ostamme joka päivä tavaroita velaksi. Kiinteät investoinnit ovat jo pitkään olleet selvästi pienemmät kuin euroalueella yleensä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Olemme olleet ylpeitä siitä, että tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus ollut korkea, seitsemän miljardia euroa. Tavoite on, että se olisi neljän prosentin pinnassa, mutta nyt se putoaa hieman yli kolmeen. Se on sinänsä kohtuullinen taso, jos vertaa Euroopan unioniin, mutta todellinen kilpailu tulee Kiinasta, Yhdysvalloista ja EU:n huippumaista. Suorat ulkomaiset investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Konsernijohtaja Kari Stadigh (alla) ja vuorineuvos Jorma Eloranta (vasemmalla) pohtivat yhdessä Suomen talouselämän tulevaisuutta. 8 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/2012 9
pienemmät kuin Euroopan unionissa keskimäärin, ja kumulatiivisesti alle puolet siitä, mitä ne ovat Ruotsissa. Elinkeinoelämän uusiutuminen ja kasvudynamiikka on siis heikko. Kun se kytketään velkaantumiseen, Suomella on vakava paikka. Peliä ei kuitenkaan ole menetetty, meillä on hyviäkin asioita: Suomi on vielä luottoluokituksessa AAA-maa. Olen Stadighin kanssa samaa mieltä, että nyt ei voi downshiftata, vaan pitää löytää kasvun polut. Ne löytyvät kun suomalaiset yritykset haluavat investoida ja kehittää liiketoimintaansa Suomessa. Siksi Suomi täytyy tehdä houkuttelevaksi maaksi eri keinon. Mitään järkevää keinoa ei voi jättää käyttämättä. Stadigh: Jorman esille ottama kauppa- ja vaihtotaseen vaje on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan näkyvissä oleva ongelma. Se on ollut rakenteellinen ongelma pidempään, mutta se on peittynyt telekomklusterin voimakkaan kasvun alle. Siksi rakenteellisiin ongelmiin ei ole puututtu, vaikka olisi pitänyt. Eloranta: Mikään ei voi pelastaa menestynyttä maata, sanotaan. Peli ratkaistaan seuraavan viiden vuoden aikana. Jos Suomen tilannetta verrataan vain huonoon viitekehykseen eli EUmaihin keskimäärin, silloin peli on menetetty. Euroopan unioni on riittämätön vertailukohta. Pitäisikö Suomea verrata mieluummin Ruotsiin ja Saksaan? Eloranta: Ne ovat tehneet jonkin verran enemmän talouskasvun edellytyksiä luovia dynaamisia toimenpiteitä. Stadigh: Ruotsi on meille hyvä verrokki, joka toimii toisin kuin Suomi: Ruotsi maksaa valtion velkaa pois, Suomessa velka kasvaa. Ruotsissa työvoiman tarjonta kasvaa, Suomessa supistuu. Ruotsissa on poistettu lahjavero, perintövero ja omaisuusvero. Ruotsissa pörssi elää voimakkaasti. Suomessa pörssissä First North -listalla on kolme yritystä, Ruotsissa on 130. Ero on merkittävä. Julkisuudessa on puhuttu aivan liian vähän siitä, että työllistämisessä on kyse riskinotosta: ne jotka voisivat työllistää, ottaisivat riskin ja työllistäisivät. Tällä riskinottohalukkuudella olemme saaneet aikaan nykyisen määrän työpaikkoja. Miten yrittäjät saataisiin ottamaan riski, kun tilanne ei näytä kovin houkuttelevalta? Suomessa on käsitys, että työpaikat syntyvät itsestään. Meidän työryhmässämme kasvun mittariksi otettiin uusien työpaikkojen määrä (McKinseyn Helsingin raportti vuodelta 2010, Työtä, tuottavuutta, Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikymmenelle). Kaikki työryhmän jäsenet olivat yhtä mieltä, että tilanne ei oikene ellei Suomeen saada 200 000 uutta työpaikkaa. Tehdyt lupaukset ovat liian suuret kansan kantokykyyn nähden ilman niitä. Eloranta: Olennaista on, että viime vuoden lopussa Suomessa oli 1,85 miljoonaa ihmistä yksityisellä sektorilla töissä. Jos mitään ei tehdä, se alenee 1,6 1,7 miljoonaan. Tarve olisi saada nettomääräisesti yksityispuolelle 200 000 työpaikkaa lisää, jotta McKinseyn käyttämä kantosuhde ei menisi kestämättömäksi. Yksityisellä sektorilla tarvitaan yli kaksi miljoonaa työpaikkaa. Tavoite on vuoden 2020 loppuun mennessä. Se on selkeä mittari, josta voitaisiin sopia yhteisesti. Stadigh: Eihän kukaan voi vastustaa sitä, että luodaan lisää työpaikkoja. Eloranta: Työpaikkojen luominen voisi olla kansakuntaa yhdistävä asia. Pitää kuitenkin ymmärtää, että kysymys on riskinotosta, että joku haluaa kehittää ja luoda uutta. Se vaatii paljon osaamista ja toimintaedellytysten luomista. Selvityksessäni on viisi teesiä, joissa on 40 konkreettista ehdotusta. Valitsin ne niin, että ar vioin, että ne vaikuttaisivat yritysten hallitusten, omistajien ja toimitusjohtajien harkintoihin niin, että jos ne toteutettaisiin, Suomi vaikuttaisi houkuttelevalta. Toisaalta en halunnut ehdottaa mitään liian radikaalia valtiontalouden kannalta. Katsotaan miten käy, kehysriihessä hyväksyttiin jo joitakin ehdotuksia, mutta olemme vielä prosessin alussa. Stadigh: Suomessa on yleinen harha, johon myös äänestäjät uskovat, että ongelmat voitaisiin ratkaista nostamalla veroja. Tosiasia on, että niitä joudutaan nostamaan, koska olemme eläneet yli varojen. Verovarat eivät mene uuden luomiseen, vaan vanhojen velkojen maksamiseen ja asioiden paikkaamiseen. Eloranta: Ja kulutukseen. Stadigh: Nämä veronkorotukset eivät luo yhtään työpaikkaa. Toisaalta ajatellaan, että ongelmat ratkaistaan julkisen sektorin saneerauksilla, mutta sehän vähentää työpaikkoja. Miten työpaikat luodaan? Kehysriihessä valtio sanoo panostavansa 300 miljoonaa euroa uusiin työpaikkoihin. Suunta on oikea, mutta summa on riittämätön. Jotta jotakin näkyvää saataisiin Kaikki osaavat leikata kuluja tai korottaa veroja, se ei vaadi mitään neroutta Kun olemme kymmenen vuotta sallineet rakenteellisen heikkenemisen, joka on syönyt Suomen taloudellisia lähtökohtia, tilanne ei oikene vuodessa tai kahdessa aikaan, pitäisi panostaa puoli miljardia tai miljardi euroa vuodessa, arvioi työryhmämme. Kaikki osaavat leikata kuluja tai korottaa veroja, se ei vaadi mitään neroutta. Ongelma on, että niiden seuraamukset ovat kasvun kannalta negatiivisia. Panostusten tekeminen on vaativampaa, ne toteutetaan riskillä vailla etukäteistietoa onnistumisesta. Syntyvätkö työpaikat, ottavatko yksityisen sektorin työllistäjät lisää riskiä? Eloranta: Minulta aina tivataan, mille aloille investointeja pitäisi tehdä. Minusta ainakaan valtion ei tulisi päättää, mikä on oikea ala. Menestyviä yrityksiä voi olla millä alalla tahansa, kunhan ne pystyvät kehittämään liiketoimintamalleja ja konsepteja. Tietenkin on globaaleja megatrendejä, jotka luovat kysyntää, joihin yritykset vastaavat. Luonnollista on vahvistaa osaamista, jota Suomessa jo on. Mutta ajatus, että valtio alkaisi ottaa kantaa oikeisiin aloihin, on vanhakantainen. Onko Suomen poliittinen järjestelmä kykenemätön tai haluton ratkaisemaan ongelmaa? Stadigh: Jos katsotaan asiaa Eurooppa-tasolla, on maita, joilla nämä ongelmat ovat vielä suurempia mutta ne pärjäävät paremmin ongelmiensa kanssa, koska varallisuuspohja on suurempi kuin Suomen. Suomen varallisuuspohja on heikompi kuin Ruotsilla, meillä on huonommat puskurit. Ei silti pitäisi olla syytä, etteikö näitä ongelmia voisi ratkaista demokratiassa. Jos Ruotsia pidetään esimerkkinä, he ratkaisevat asioita paremmin kuin me. Eloranta: Minäkin olisin optimisti, asioita voisi hoitaa paremmin. Mutta esimerkiksi presidentiltä vietiin valtaa ja puhuttiin, että pääministerin roolia vahvistetaan, mutta se toteutui vaatimattomasti ja uudistus jäi puolitiehen. Stadigh: Pääongelma ei ole järjestelmässä, vaan asioiden ymmärtämisessä. Ehdotimme selvityksessä, että taloustiedon opetusta pitäisi lisätä peruskoulusta asti. Julkisesta keskustelusta näkee, että ihmiset eivät ymmärrä talouden lainalaisuuksia. Siksi Suomessa voidaan ajatella, että veroja korottamalla voidaan ratkaista ongelmia. Silloin ollaan aika kaukana todellisuudesta. Eloranta: Selvityksessäni tahtotilan rakentaminen oli ensimmäinen teesi. Tapasin noin kaksisataa ihmistä, sain ja vastasin kolmeensataan sähköpostiviestiin, yli tuhat osallistui virtuaaliseen aivoriihen, jossa asioita pohdittiin. Elinvoimaisen yritystoiminnan merkitys nousi vahvasti esiin. Sen perusteella voidaan kestävä talouskasvu ja työpaikkojen luominen asettaa johtotähdeksi politiikan tekemisessä. Kun olemme kymmenen vuotta sallineet rakenteellisen heikkenemisen, joka on syönyt Suomen taloudellisia lähtökohtia, tilanne ei oikene vuodessa tai kahdessa. Toiseksi kohdaksi halusin jatkuvan dialogin työstä ja taloudesta. Suomi tarvitsee samanaikaisesti säilyttääkseen hyvinvointivaltion taloudellisen perustan sekä yksityisen sektorin investointien työpaikkoja että julkisen sektorin kustannusten leikkaamisen kestävyysvajeen poistamiseksi. Sekä-että-tilanne on vaikea hahmottaa ja vaatii paljon keskustelua. Julkisen sektorin pitää pystyä uskottavasti kertomaan, miksi Suomeen kannattaa sijoittaa. Valtioiden kilpailu yritysten investoinneista ja työpaikoista on raadollista. Minkälainen maa Suomi on 2030, miten meidän käy? Stadigh: Suomi on viimeiset 30 vuotta kirinyt Ruotsia kiinni, mutta nyt on ihan selvää, että jäämme jälkeen. Talouden kasvu pohjautuu kahteen asiaan, tuottavuuden lisääntymiseen ja työvoiman tarjontaan, ja työvoiman tarjonta kasvaa Ruotsissa mutta ei meillä. Koska meiltä puuttuu toinen pääkomponentti, minusta on aivan selvää, että on hyvin vaikea rypistellä Ruotsin tahdissa seuraavat 20 vuotta. Eloranta: Erään tutkimuksen mukaan 85 prosenttia tuottavuuden kasvusta on sadan viime vuoden aikana perustunut innovaatioihin ja uusin teknologioihin. Jos sallimme, että investoinnit, liiketoiminnan kehitys- ja tutkimustoiminta jäävät jälkeen, se vääjäämättä näivettää Suomen taloutta. Asia kuitenkin tiedetään nyt. Kuten Kari sanoi haastattelun alussa, olemme niin velkainen yhteiskunta, että meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kasvaa. Stadigh: Osmo Soininvaara kuvaa SATAkomitea-kirjassa Suomen ja Ruotsin työllistämisasteita. Työllistämisaste on Suomessa muutamia prosenttiyksikköjä matalampi kuin Ruotsissa. Taajamissa ja taajamien ulkopuolella erikseen Suomessa on sama työl 10 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/2012 11