KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA Kalastaja Kalanjalostaja Kalastuksenohjaaja Kalanviljelijä Kalatalouden osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen
1(109) Sisällys 1. Johdanto... 2 1.1. kalatalouden arvoperusta ja ammattiala Savonlinnan seudulla... 2 1.2. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 3 1.3. Pääsykoe/Soveltuvuuskoe... 3 1.4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 3 1.5. kalatalouden perustutkinnon tavoitteet... 3 1.6. kalatalouden perustutkinnon muodostuminen... 6 1.7. Arvioinnin toteuttamissuunnitelma... 8 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 10 2.1. PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 10 2.1.1. VESI- JA KALANTUTKIMUSTIEDON KERÄÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN (6p1TIED) 20 osp 10 2.1.2 KALASTUS JA PYYDYSRAKENTAMINEN (6p1KAPY) 25 osp... 20 2.1.3 KALASTUSTUOTTEIDEN KÄSITTELY JA JALOSTUS (6p1JALO) 20osp... 30 2.1.4 VESIVILJELY (VVILJp) 20 osp... 38 KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO, KALASTAJA... 46 2.1.5 AMMATTIKALASTAJANA TOIMIMINEN (6p2KATO) 30osp... 46 KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO, KALANVILJELIJÄ... 55 2.1.6 VESIVILJELIJÄNÄ TOIMIMINEN (6p2VITO) 30 osp... 55 KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO, KALANJALOSTAJA... 63 2.1.7 KALANJALOSTUKSESSA JA KALAKAUPASSA TOIMIMINEN (6p2JATO) 30 osp... 63 KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO, KALASTUKSENOHJAAJA... 70 2.1.8 KALASTUSMATKAILUSSA TOIMIMINEN (6p2MATO) 30 osp... 70 2.2. VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 77 4.2.1. VESISTÖJEN HOITO (6p2VEHO) 10 osp... 77 2.2.2 TUOTEKEHITYS JA LAADUNHALLINTA (6p2TULA) 10 osp... 83 2.2.4. YRITYSTOIMINTA JA MARKKINOINTI (6p2YRMA) 20 osp... 88 2.2.5 KALASTUSVÄLINEKAUPPA (6p2VÄKA) 10 osp... 93 2.2.6 VESISTÖTUTKIMUKSEN NÄYTTEENOTTO (6p2VENÄ) 10 osp... 97 2.2.7 RAVUSTUS JA RAPUKAUPPA (6p2RAKA) 10 osp... 102
2(109) 1. JOHDANTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä. Tämä oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma noudattaa kalatalouden perustutkinnon perusteita. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. 1.1. KALATALOUDEN ARVOPERUSTA JA AMMATTIALA SAVONLINNAN SEUDULLA Maamme maapinta-alasta n. 10 % on järvien ja jokien peittämää. Savonlinna sijaitsee keskellä maamme suurinta vesistöaluetta, Saimaata. Maamme vesien tilaa voidaan pitää kansainvälisesti hyvänä. Järvistä 80 % ja kuuluu käytetyn luokitustavan mukaan erinomaiseen tai hyvään laatuluokkaan ja ne soveltuvat monipuolisesti kalataloudelliseen ja virkistyskäyttöön. Pääosa Savonlinnan seudun ja koko Itä-Suomen suurista järvistä kuuluu erinomaiseen laatuluokkaan. Järvien kalastossa huomattavan osan muodostavat taloudellisesti hyödynnettävät lajit ja erityisesti sisävesien ammattikalastuksen tärkeimmän lajin, muikun, kannat ovat alueen järvissä vahvat. Järviluontoa rikastuttaa lisäksi maassamme ainutlaatuinen sisävesiä asuttava hylje, saimaannorppa. Suomalaiset hyödyntävät vesistöjä monipuolisesti. Virkistyskalastusta harrastaa n. 2 miljoonaa suomalaista. Ulkomaalaisissa turisteissa on kasvavana joukkona luontoja elämysmatkailijat, joista monet tulevat Suomeen, mm. Savonlinnaan, käyttämään vesistöjä hyödyntäviä ohjelmapalveluja. Samoin kotimaiset yritykset järjestävät kalastus- tai vesistösafareja henkilöstökoulutuksen tai erityisten virkistyspäivien yhteyteen. Savonlinnan seudulla kalastus- ja vesistömatkailua on paikallisten yritysten toimesta määrätietoisesti kehitetty. Kalatalousalan ammattilaiset Savonlinnan seudulla toimivat itsenäisinä yrittäjinä kalastuksen, kalanjalostuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalastusmatkailun alalla tai ammattityöntekijöinä näiden toimialojen yrityksissä. Yritystoimintaa tukevia ja niille tietoa sekä neuvoja tuottavia kalatalousalan toimijoita Savonlinnan seudulla ovat Luonnonvarakeskuksen Enonkosken toimipaikka, Joensuun Yliopisto sekä Mikkelin kalatalouskeskus. Kalatalousyrittäjyyteen liittyy läheisesti myös kalastusvälineiden ja -tarvikkeiden markkinointi ja myynti. Kalatalousalan yritykset Savonlinnan seudulla ovat kaikki pk-yrityksiä. Elinkeinokalatalous tuottaa kuluttajille arvokasta luonnon- ja kasvatettua kalaa ja kalaraaka-ainetta. Kotimainen kala, erityisesti järvikala on terveellistä lähiruokaa ja järvien kalakantoja käytetään ekologisesti kestävällä tavalla. Erityisen hyvin tunnettu on Puruveden muikku ja sille on myönnetty tuotteena EU:n alkuperäsuoja. Etelä-Savon alueella toimii toimi v. 2012 n. 50 rekisteröityä ammattikalastajaa. Elinkeinokalatalous on jatkuvasti kehittyvä, uutta innovoiva, työntekijöiltä korkeaa ammattitaitoa ja uuden oppimisen kykyä edellyttävä ala. Kalatalousalan perusta on uusiutuvissa luonnonvaroissa ja vesiluonnon arvossa ihmisten henkisten elämysten voimavarana. Kalatalousalalla hyödynnetään luonnonvesistöjen ja rakennettujen vesialueiden tuotantomahdollisuuksia ja pyritään samalla vastuullisesti huolehtimaan vesistöjen kunnosta, vesieliöiden säilymisestä sekä luonnon monimuotoisuudesta. Kalaa arvostetaan terveellisenä, maukkaana, monipuolisena ja helposti valmistettavana ruoka-aineena. Kalan arvostuksen ja
3(109) lisääntyvän kulutuksen takeena on kuluttajien luottamus tuotteen laatuun ja puhtauteen. Tämä vaatii tuotannon kaikissa vaiheissa työntekijöiltä vastuuntuntoa ja huolellista työsuoritusta. 1.2. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Kalatalousalalla ja kalatalousalan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: - vaikeat liikuntaelin- ja selkäsairaudet - tasapainoelimistön toiminnan häiriö - vaikea yliherkkyys - erittäin vaaralliset tartuntataudit Kalatalousalan työtehtävien kuormittavuus vaihtelee ja tarvittaessa opiskelijaa ohjataan hänen terveydentilansa huomioiden parhaiten sopivaan ammatilliseen suuntautumiseen. 1.3. PÄÄSYKOE/SOVELTUVUUSKOE Pääsykoetta ei järjestetä. 1.4. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Kyseisten opintojen opettaja tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan aiemman osaamisen. Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan sekä opintojen alkaessa että aina ennen uuden tutkinnon osan alkamista. Kyseisten opintojen opettaja tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan osaamista osaamismoduulin osaamistehtävien avulla sekä todistus perusteella. 1.5. KALATALOUDEN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Kalatalouden perustutkinnon suorittaneella ammattilaisella on laaja-alaiset valmiudet ja perustiedot kalatalousalan työtehtäviin ja jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten että tutkinnon suorittanut voi sijoittua
4(109) työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Kalatalouden perustutkinnossa on yksi koulutusohjelma. Kalatalouden perustutkinnon suorittaneella ammattilaisella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Kalatalousalan ammattilainen asennoituu työhönsä vastuullisesti, on luotettava, laatutietoinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Kalatalousalan ammattilainen osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan työssään huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät. Kalatalousalan ammattilainen tekee työnsä kalastus-, elintarvike- ja ympäristölainsäädännön sekä työskentelyhygieniaa ym. koskevien ohjeiden mukaisesti. Hän työskentelee kestävän kalatalouden periaatteita noudattaen. Hän osaa suunnitella työnsä sekä esitellä ja arvioida omaa työtään kalatalousalan ammattilainen osaa lukea työtehtäviinsä liittyviä suunnitelmia. Hänellä on kalatalousalalla vaadittavat motoriset valmiudet ja terveys. Kalatalouden perustutkinnon suorittanut osaa määrittää vesiluonnon toiminnan niin hyvin, että osaa työskentelyssään ottaa huomioon vesien monimuotoisuuden, tuottavuuden ja uusiutumiskyvyn sekä eliölajien elinympäristöjen säilyttämisen. Hän ottaa työssään huomioon kestävän kehityksen tavoitteet, joissa korostuvat erityisesti ympäristöasiat. Kalatalousalan ammattilainen osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä osaa ilmaista näkökantojaan selkeästi ja luottamusta herättäen. Kalatalousalan ammattilaisella on korkea ammattietiikka. Hän noudattaa ja ylläpitää taloudellisia, turvallisia ja hygieenisiä työmenetelmiä sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria, joka sisältää työturvallisuutta sekä terveyttä ja työkykyä edistävien toimien huomioonottamisen. Kalatalousalan ammattilainen osaa ottaa työssään huomioon työtehtäviänsä koskevat lainsäädännön muutokset. Hän kykenee vastaamaan kysymyksiin toimialansa ympäristövaikutuksista. Kalatalousalalla toimiva ammattilainen osaa myös käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa. Hän hallitsee yrittämisen perusvalmiudet. Kalatalouden koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut osaa liikkua turvallisesti vesillä ja tehdä kalatalousalalla tavanomaisia perustöitä ja erikoistumisensa mukaan kalastuksen, kalanjalostuksen, kalakaupan, vesiviljelyn tai matkailukalastuksen töitä. Kalastukseen erikoistunut koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut kalastaja osaa kalastaa ammattikalastukseen tarkoitetuilla pyydyksillä kalastusyrittäjänä tai kalastusaluksen työntekijänä. Hän osaa jäähdyttää ja käsitellä saaliin taloudellisesti, hygieenisesti ja laadukkaasti kalanjalostuksen raaka-aineeksi tai tukku- ja vähittäismyyntiin. Hän osaa rakentaa ohjeiden mukaan ammattikalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä sekä korjata ja huoltaa niitä. Hän osaa käyttää turvallisesti kalastuksessa käytettäviä koneita ja laitteita sekä tehdä niihin perushuoltotyöt. Hän osaa käyttää saaliin paikantamisessa ja turvallisessa vesillä liikkumisessa tarpeellisia apuvälineitä. Hänellä on kalastusaluksen kuljettajakirja B:hen vaadittava osaaminen. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Vesiviljelyyn erikoistunut kalanviljelijä osaa työskennellä vesiviljely-yrityksessä hygieenisesti sekä noudattaa omaan työterveyteen sekä kalojen ja rapujen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Hän osaa suorittaa mädinhankinnan, mädin hoidon, poikasten alku- ja jatkokasvatuksen tärkeimmät työtehtävät ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän osaa käyttää mädin sekä kasvatettavien kalojen ja rapujen ruokintaan ja hoitoon sekä kasvatustilojen puhtaana ja kunnossapitoon tarvittavia koneita ja laitteita. Hän osaa lajitella, siirtää, kuljettaa ja istuttaa kaloja ja kalanpoikasia niitä tarpeettomasti vahingoittamatta. Hän osaa työskennellä taloudellisesti ja ympäristövastuullisesti. Hän osaa kasvatetun kalan alkukäsittelyn, jäähdyttämisen ja pakkaamisen. Hän osaa toimia yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmän mukaisesti. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Kalanjalostukseen ja kalakauppaan erikoistunut kalanjalostaja osaa käsitellä kala-, äyriäis- ja nilviäisraakaaineita ja valmistaa niistä tuotteita taloudellisesti, hygieenisesti ja laadukkaasti. Hän osaa noudattaa kalanjalostusyrityksen omavalvontasuunnitelmaa ja tehdä sen edellyttämät mittaukset ja kirjaukset. Hän osaa valmistaa kalanjalostusteollisuudessa käytettävillä koneilla ja laitteilla tavallisimpia kalajalosteita sekä suorittaa työtilojen sekä koneiden ja laitteiden päivittäiset huolto- ja puhdistustoimet. Hän osaa toimia yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmän mukaisesti. Hän osaa asettaa myyntituotteet näyttävästi ja
5(109) houkuttelevasti esille ja säilyttää ne laadukkaina. Hän osaa palvella asiakkaita ja opastaa heitä kalaruokien valmistamisessa. Hän osaa käsitellä, pakata ja hinnoitella tuotteet. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Kalastusmatkailuun erikoistunut kalastuksenohjaaja osaa työskennellä kalastusmatkailuyrityksen opastusja asiakaspalvelutehtävissä. Hän osaa liikkua yrityksen toiminta-alueen kalavesillä ja viedä asiakkaat turvallisesti kalastuspaikoille. Hän osaa opastaa asiakkaita kalojen paikantamisessa, vieheiden valinnassa ja kalastusvälineiden käytössä. Hän osaa käsitellä saaliin hygieenisesti asiakkaan haluamalla tavalla ja järjestää kalastusohjelmaan kuuluvat leiriytymis-, majoittumis- ja ravitsemuspalvelut. Hän osaa valmistaa saaliista maukkaita ja terveellisiä retkiruokia. Hän osaa huoltaa ja kunnostaa kalastusmatkailuyrityksen kalastusvälineitä, vene- ym. kalustoa. Kalastusmatkailuun erikoistunut koulutettava tietää kalastuslupakäytännön matkailutoiminnassa ja on selvillä kalastusmatkailun mainosten suunnittelusta, asiakastarjousten laatimisesta sekä laskutuksesta. Kansainvälisissä tehtävissä toimivan kalastusmatkailun ammattilaisen taitoja ovat kielitaito, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin sopeutuminen. Kalastusmatkailun ammattilaisella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L 630/98,5 ).
6(109) 1.6. KALATALOUDEN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osaamispistettä 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 115 osp Kalatalouden perustutkinto, kalastaja, pakolliset tutkinnon osat ovat 2.1.1 2.1.5. Kalatalouden perustutkinto, kalanviljelijä, pakolliset tutkinnon osat ovat 2.1.1 2.1.4 ja 2.1.6. Kalatalouden perustutkinto, kalanjalostaja, pakolliset tutkinnon osat ovat 2.1.1 2.1.4 ja 2.1.7. Kalatalouden perustutkinto, kalastuksenohjaaja, pakolliset tutkinnon osat ovat 2.1.1 2.1.4 ja 2.1.8. 2.1.1 Vesi- ja kalantutkimustiedon kerääminen ja hyödyntäminen, 20 osp 2.1.2 Kalastus ja pyydysrakentaminen, 25 osp 2.1.3 Kalastustuotteiden käsittely ja jalostus, 20 osp 2.1.4 Vesiviljely, 20 osp 2.1.5 Ammattikalastajana toimiminen, 30 osp 2.1.6 Vesiviljelijänä toimiminen, 30 osp * 2.1.7 Kalanjalostuksessa ja kalakaupassa toimiminen, 30 osp 2.1.8 Kalastusmatkailussa toimiminen, 30 osp * Opiskelija voi valita kohdan 2.1.6 kahteen kertaan kohdennettuna erilaisiin tuotantosuuntiin. 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä 20 osp kohdista 2.2.1 2.2.17
7(109) 2.2.1 Vesistöjen hoito 10 osp 2.2.2 Tuotekehitys ja laadunhallinta, 10 osp 2.2.3 Kalastuksen järjestäminen, 10 osp 2.2.4 Yritystoiminta ja markkinointi, 20 osp 2.2.5 Kalastusvälinekauppa, 10 osp 2.2.6 Vesistötutkimuksen näytteenotto, 10 osp 2.2.7 Ravustus ja rapukauppa, 10 osp 2.2.8 Ravunviljely, 10 osp 2.2.9 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp 2.2.10 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10 15 osp 2.2.11. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta** 2.2.12 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista** 2.2.13 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp 2.2.14 Yrityksessä toimiminen, 15 osp 2.2.15 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp 2.2.16 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5-15 osp 2.2.17 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp ** Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp.
8(109) 1.7. ARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Vesi- ja kalantutkimustiedon kerääminen ja hyödyntäminen Kalastus ja pyydysrakentaminen Kalastustuotteiden käsittely ja jalostus Vesiviljely Ammattikalastajana toimiminen Vesiviljelijänä toimiminen Kalanjalostuksessa ja kalakaupassa toimiminen Kalastusmatkailussa toimiminen Vesistöjen hoito Tuotekehitys ja laadunhallinta Kalastusvälinekauppa Yritystoiminta ja markkinointi Vesistötutkimuksen näytteenotto Ravustus ja rapukauppa Yrityksessä toimiminen 20 osp 25 osp 20 osp 20 osp 30 osp 30 osp 30 osp 30 osp 10 osp 10 osp 10 osp 20 osp 10 osp 10 osp 10 osp Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi
9(109) Tämän lisäksi tutkinnon osan kokonaisuuden arviointiin vaikuttavat elinikäisen oppimisen avaintaidot. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Estetiikka Vuorovaikutus ja yhteistyö Viestintä- ja mediaosaaminen Ammattietiikka Matematiikka ja luonnontieteet Terveys. turvallisuus sekä toimintakyky Teknologia ja tietotekniikka Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
10(109) 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1. PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 2.1.1. VESI- JA KALANTUTKIMUSTIEDON KERÄÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN (6p1TIED) 20 OSP Tässä tutkinnon osassa perehdyt vesiekosysteemin eliöyhteisörakenteeseen, sen toimintaan ja havainnointiin vesitutkimuksen menetelmillä. Perehdyt myös maamme luonnonvaraiseen sekä viljelyssä olevaan kalalajistoon ja niiden ekologiaan. Opit tunnistamaan kalojen rakenteita ja perehdyt niiden merkitykseen. Opit toimimaan kalataloustutkimuksen sekä kalakantojen hoidon seurannan töissä yhteistyössä alan viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Perehdyt myös vesiensuojeluun sekä siinä toimivien viranomaisten tehtäväkenttään ja opit toimimaan vesistöjen hoitotöissä. Tämä on kaikille pakollinen tutkinnon osa. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensi ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Tähän tutkinnon osaan integroidaan Äidinkieli sekä Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen. Oppimateriaalit ja lähteet: Kari Penttinen ja Juhani Niinimäki: Vesiensuojelun perusteet ja vesistöjen kunnostus, Opetushallitus 2010 Ernst Palmen: Vesiemme pikkueläimiä värikuvina, WSOY, 1958 Pedersen Bente Vita ym. Vesikirppu ja sudenkorento, WSOY, 2013 Tämä tutkinnon osa sisältää työssäoppimista vähintään 5 osp Sähköiset ja muut lähteet www.ymparisto.fi (Suomen Ympäristökeskus) www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/ (Luontoportti)
11(109) www.rktl.fi (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) www.mmm.fi (Maa- ja metsätalousministeriö) www.ely-keskus.fi (Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus) http://www.heinola.fi/fin/palvelut/ymparisto/ymparistoluvat_ja_ilmoitukset/vesianalyysien_tulkinta.htm VESIEKOSYSTEEMI (6p1TIED1) Luokka, laboratorioluokka, harjoitusympäristönä toimivat vesialueet Opiskelija osaa tunnistaa vesiekosysteemin eliöyhteisöt ja kuvailla niiden merkityksen vesiekosysteemin eri tuotantoportaissa. Hän osaa ottaa ohjeiden mukaan kalojen ja rapujen elinolojen kannalta keskeiset fysikaalis-kemialliset ja biologiset näytteet sekä tehdä tarvittavat näytteenottoon liittyvät havainnot ja mittaukset. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää tavallisimpia maastokäyttöön tarkoitettuja mittareita vesitutkimuksissa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa valmistautua näytteenottoon siten, että tarvittavat kulku- ja näytteenottovälineet ovat mukana ja näytteenotto voidaan suorittaa turvallisesti. Hän osaa tulkita vesianalyysituloksia kalojen ja muun vesieliöstön ympäristövaatimusten sekä vesien virkistyskäytön kannalta. Hän osaa laatia raportteja ja taulukoita vesitutkimuksen tuloksista. Opiskelija osaa ottaa työssään huomioon vastuullisuuden, työturvallisuuden ja terveyden. KALABIOLOGIA (6p1TIED2). Luokka, laboratorioluokka, kalastusympäristöt Opiskelija tunnistaa maamme luonnonvaraiset sekä kalavesien hoidossa tärkeimmät ulkomaista alkuperää olevat kalalajit ja osaa ottaa työssään huomioon niiden ekologian. Opiskelija tunnistaa kalojen ulkoiset ja sisäiset rakenteet ja osaa ottaa työssään huomioon niiden merkityksen kalojen ekologiassa ja fysiologiassa. Opiskelija osaa taltioida ja käsitellä kalanäytteitä ja kalanäyte-eriä tutkimuksen ohjeistuksen mukaisesti sekä määrittää näytteistä kalojen kasvun ja iän. Hän osaa tehdä yksinkertaisia ravintoanalyysejä. Hän osaa laatia raportteja ja taulukoita kalataloustutkimuksen tuloksista. VESIENSUOJELU (6p1TIED3). Luokka, Internet Opiskelija hyödyntää tietojaan kalastuksen säätelyn sekä kalavesien hoitotoimien vaikutuksia kalakantoihin.
12(109) KALAVESIEN HOITO (6p1TIED4). Luokka, Harjoitusympäristöinä toimivat vesialueet, Kalasami. Opiskelija osaa tehdä erilaisiin koekalastuksiin ja muihin yleisimpiin kalataloustutkimusten aineistonhankintamenetelmiin liittyviä työtehtäviä. Hän osaa laatia raportteja ja taulukoita vesi- ja kalataloustutkimuksen tuloksista. Opiskelija osaa tehdä erilaisia kalavesien hoitotöitä työryhmän mukana. Opiskelija suorittaja osaa ottaa työssään huomioon eläinten käsittelyyn liittyvät voimassa olevat säädökset. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa ottaa työssään huomioon vastuullisuuden, työturvallisuuden ja terveyden. AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, Ammattitaidon hankkimisen Toteuttamistavat ja osaamistavoitteet (tiedot, taidot, osoittamistavat oppimisympäristöt pätevyys) ja sisällöt Opiskelija osaa VESIEKOSYSTEEMI tunnistaa vesiekosysteemin Opiskelija osaa tunnistaa Toimi työryhmässä ja Luokka, laboratorioluokka, eliöyhteisöt ja kuvailla niiden merkityksen vesiekosysteemin eri tuotantoportaissa. ottaa ohjeiden mukaan kalojen ja rapujen elinolojen kannalta keskeiset fysikaalis- vesiekosysteemin eliöyhteisöt ja kuvailla niiden merkityksen vesiekosysteemin eri tuotantoportaissa. Hän osaa ottaa ohjeiden mukaan kalojen ja rapujen elinolojen kannalta keskeiset fysikaalis-kemialliset ja biologiset näytteet sekä tehdä ota vesi- kasviplankton- ja pohjaeläinnäytteitä ohjeiden mukaan, tee asiaankuuluvat oheis havainnot (sääolot ja näkösyvyys) sekä käsittele ja säilytä näytteet ohjeen mukaan. suorita lämpötilan ja happiarvojen mittaus maastohappimittarilla sekä harjoitusympäristönä toimivat vesialueet Ohjatut harjoitukset eri tyyppisillä oppilaitoksen läheisillä vesialueilla (järvi- ja virtavesikohteet) Mikroskopointi ja
13(109) kemialliset ja biologiset näytteet sekä tehdä tarvittavat näytteenottoon liittyvät havainnot ja mittaukset. määritä ph- ja johtokyky ao. maastomittareilla vesilaboraatiot laboratorioluokassa tarvittavat näytteenottoon Opiskelija osaa käyttää liittyvät havainnot ja mittaukset. tavallisimpia maastokäyttöön tarkoitettuja mittareita Itsenäiset tehtävät: käyttää tavallisimpia maastokäyttöön tarkoitettuja mittareita vesitutkimuksissa. vesitutkimuksissa. Opiskelija osaa valmistautua näytteenottoon siten, että tarvittavat kulku- ja vesillä ollessa käytä vähintään veneilyliiviä ja pukeudu sääolojen mukaan valmistautua näytteenottoon siten, että tarvittavat kulku- ja näytteenottovälineet ovat mukana ja näytteenotto voidaan suorittaa näytteenottovälineet ovat mukana ja näytteenotto voidaan suorittaa turvallisesti. Hän osaa tulkita vesianalyysituloksia kalojen ja muun vesieliöstön ympäristövaatimusten sekä tunnista vesiekosysteemin eliöitä plankton- ja pohjaeläinnäytteistä käyttäen apuna oppikirjoina mainittuja lähteitä. turvallisesti. tulkita vesianalyysituloksia kalojen ja muun vesieliöstön ympäristövaatimusten sekä vesien virkistyskäytön kannalta. vesien virkistyskäytön kannalta. Hän osaa laatia raportteja ja taulukoita vesitutkimuksen tuloksista. Opiskelija osaa ottaa työssään huomioon vastuullisuuden, työturvallisuuden ja terveyden havainnoi vesikasvillisuutta vesillä liikuttaessa kirjoita lyhyt raportti näytteenotosta sekä tulkitse saadut tulokset vesieliöiden ympäristövaatimusten laatia raportteja ja taulukoita vesitutkimuksen tuloksista Sisältö: vesiekosysteemin rakenne ja kannalta.käyttäen oppimateriaaleissa mainittua internet-lähdettä; tallenna
14(109) toiminnan säätely raportti oppimispäiväkirjaan ottaa työssään huomioon vastuullisuuden, järvi-virtavesi- ja murtovesiekosysteemit ja Wilman oppimispäiväkirja työturvallisuuden ja niiden ominaispiirteet terveyden. vesi- ja eliöyhteisönäytteiden otto ja maastomittareiden käyttö vesieliöiden keskeiset vedenlaatuvaatimukset vesianalyysien tukinta Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet Ammattitaidon hankkimisen Toteuttamistavat ja (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt osoittamistavat oppimisympäristöt Opiskelija osaa KALABIOLOGIA Toimi työryhmässä ja Luokka, laboratorioluokka, määrittää maamme Opiskelija tunnistaa maamme käsittele kalanäytteitä ja kalastusympäristöt luonnonvaraiset sekä luonnonvaraiset sekä kalavesien näyte-eriä ja taltioiniistä kalavesien hoidossa hoidossa tärkeimmät ulkomaista rakenteita iän ja kasvun Lajiopetus ja kalabiologian
15(109) tärkeimmät ulkomaista alkuperää olevat kalalajit ja osaa ottaa määrittämistä varten harjoitukset laboratorioluokassa alkuperää olevat kalalajit työssään huomioon niiden ekologian. sekä erilaisissa sekä ottaa työssään Opiskelija tunnistaa kalojen ulkoiset ja Itsenäiset tehtävät: kalastustilanteissa. huomioon niiden ekologian. sisäiset rakenteet ja osaa ottaa työssään huomioon niiden merkityksen tunnista koekalastus- ym. määrittää kalojen ulkoiset kalojen ekologiassa ja fysiologiassa. kalastustilanteiden ja sisäiset rakenteet ja Opiskelija osaa taltioida ja käsitellä saaliissa esiintyvät kalalajit ottaa työssään huomioon kalanäytteitä ja kalanäyte-eriä niiden merkityksen kalojen ekologiassa ja fysiologiassa. tutkimuksen ohjeistuksen mukaisesti sekä määrittää näytteistä kalojen kasvun ja iän. Hän osaa tehdä tunnista kalan rakenteita näytteiden käsittelyn yhteydessä yksinkertaisia ravintoanalyysejä. Hän taltioida ja käsitellä kalanäytteitä ja kalanäyte- osaa laatia raportteja ja taulukoita kalataloustutkimuksen tuloksista. määritä kalan rakenteesta kalan ikä ja kasvu eriä tutkimuksen ohjeistuksen mukaisesti. Sisältö: kalojen lajintuntemus ja ekologia laadi tarvittavat taulukot sekä kirjoita lyhyt raportti koekalastuksesta ja sen määrittää kalojen kasvun ja kalojen rakenne tuloksista iän sekä tehdä kalanäyte-erien ja näytteiden yksinkertaisia ravintoanalyysejä taltiointi kalojen iän ja kasvun määritys sekä tee oppimistehtävät ja tallenna ne ravintoanalyysit oppimispäiväkirjaan laatia raportteja ja taulukoita oppimispäiväkirja kalataloustutkimuksen
16(109) tuloksista. Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet Ammattitaidon hankkimisen Toteuttamistavat ja (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt osoittamistavat oppimisympäristöt Opiskelija osaa VESIENSUOJELU hyödyntää tietojaan Opiskelija hyödyntää tietojaan kalastuksen kalastuksen säätelyn ja eri säätelyn sekä kalavesien hoitotoimien Itsenäiset tehtävät: Luokka, Internet-lähteet kalavesien hoitotoimien vaikutuksia kalakantoihin. selvitä oppimistehtävänä vaikutuksista kalakantoihin Sisältö: kalastuksen säätelyn keinot ja etsi esimerkkejä erilaisista säätelykeinoista vesien muuttuminen kalavesien esim. Haukiveden hoitotarpeen taustana kalastusalueella tai kotivesilläsi vesien kuormituksen ja muun tee vesien muuttumiseen muuttavan toiminnan vaikutukset ja suojelutoimiin liittyvät veden laatuun ja vesien oppimistehtävät eliöyhteisöihin oppimispäiväkirja
17(109) vesitutkimusta harjoittavat organisaatiot kalataloushallinnon ja kalavesien hoidon keskeiset viranomaiset ja niiden tehtävät Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet Ammattitaidon hankkimisen Toteuttamistavat ja (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt osoittamistavat oppimisympäristöt Opiskelija osaa KALAVESIEN HOITO tehdä erilaisiin Opiskelija osaa tehdä erilaisiin Toimi työryhmässä ja koekalastuksiin ja muihin koekalastuksiin ja muihin yleisimpiin tee eri Luokka, Harjoitusympäristöinä yleisimpiin kalataloustutkimusten koekalastusmenetelmien toimivat vesialueet, Kalasami kalataloustutkimusten aineistonhankintamenetelmiin liittyviä (esim. verkkokoekalastus ja aineistonhankintamenetelmii työtehtäviä. Hän osaa laatia raportteja ja sähkökalastus)työtehtäviä. Vesistöjen hoitotoimien harjoitukset n liittyviä työtehtäviä. ottaa työssään huomioon eläinten käsittelyyn liittyvät voimassa olevat säädökset. taulukoita vesi- ja kalataloustutkimuksen tuloksista. Opiskelija osaa tehdä erilaisia kalavesien hoitotöitä työryhmän mukana. Opiskelija osaa ottaa työssään huomioon eläinten käsittelyyn liittyvät voimassa käsittele eläviä kaloja varovasti ja vältä tarpeettomien vaurioiden ja kivun aiheuttamista tee kalavesien lähiympäristön kunnostuskohteilla, koekalastussaaliiden käsittely Kalasamissa.
18(109) laatia raportteja ja taulukoita vesi- ja kalataloustutkimuksen tuloksista. tehdä erilaisia kalavesien hoitotöitä työryhmän mukana. ottaa työssään huomioon vastuullisuuden, työturvallisuuden ja terveyden. olevat säädökset. Opiskelija osaa ottaa työssään huomioon vastuullisuuden, työturvallisuuden ja terveyden. Sisältö: koekalastusmenetelmät tarvittavien kalanäyte-erien taltiointi ja käsittely koekalastusten yhteydessä kalavesien hoitomenetelmät hoitotoimenpiteiden (esim. hoitokalastus, vesikasvillisuuden niitto ja virtavesikunnostukset) työtehtäviä Itsenäiset tehtävät: tee kotiseutusi vesistökunnostushankkeita selvittävät oppimistehtävät ja tallenna ne oppimispäiväkirjaan oppimispäiväkirja
19(109) Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Jokainen opettaja käy palaute- ja kannustuskeskusteluita opiskelijoiden kanssa jatkuvasti (mitä opiskelija on oppinut, hänen on vielä opittava ja millä keinoin). Oppimista arvioidaan myös antamalla palautetta tehtävistä ja töistä. Opiskelija tekee itsearviointia omasta oppimisestaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Arviointimenetelmät Tehtävät, käytännön työt sekä arviointikeskustelut. Arvioijat Ammattiaineen opettajat Työssäoppimisen ohjaajat Arvioinnin merkitseminen Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla tutkimusapulaisena jonkin tutkimusryhmän mukana tai erilaisten vesi- ja kalatutkimusta harjoittavan toimijan palveluksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointimenetelmät Ammattiosaamisen näyttö Arvioijat Arvioinnin suorittaa ammattiaineen opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen ammattiosaamisen näytön suunnitelman mukaisesti. Opiskelijan itsearviointi huomioidaan arviointikeskustelussa, mutta se ei vaikuta arvosanaan. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Vesi- ja kalantutkimustiedon kerääminen ja hyödyntäminen tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelun arviointipäätöksen perusteella. Arvosanan korottaminen ja/tai uusiminen Ammattiosaamisen näytöstä saatua arviointia/arvosanaa voidaan korottaa. Hylätty ammattiosaamisen näyttö voidaan uusia. Ammattiaineen opettaja varmistaa yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan valmiudet ennen uuden näytön järjestämistä.