OPAS PUHDISTAMOLIETTEEN MAANVILJELYKÄYTÖSTÄ Toim. Viivi Vihersaari 1 / 2004
Sisällys JOHDANTO... 2 LIETTEEN VASTAANOTTAJAKSI?... 3 PUHDISTAMOLIETE... 4 KÄYTTÖKOHTEET JA RAJOITUKSET... 5 LIETE TUTKITAAN... 6 VILJELYMAAN TUTKIMUKSET... 9 VIRANOMAISYHTEYDET JA LUVAT... 11 VASTUU... 11 LIETTEEN KÄSITTELY... 12 KULJETUS... 16 VARASTOINTI... 17 LEVITYS... 19 LEVITYSMÄÄRÄ JA SEN SISÄLTÄMÄT RAVINTEET... 20 LEVITYSMÄÄRÄN LASKEMINEN... 21 PUHDISTAMON KIRJANPITO JA RAPORTOINTI... 27 YMPÄRISTÖTUKI JA LIETTEEN KÄYTTÖ... 28 VILJELIJÄN KIRJANPITO... 28 KUSTANNUKSISTA... 29 LAINSÄÄDÄNTÖ... 30 LIITE 1 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS PUHDISTAMOLIETTEEN KÄYTÖSTÄ MAANVILJELYKSESSÄ... 32 LIITE 2 VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21:N LIETTEEN HYÖTY- KÄYTTÖTYÖRYHMÄ... 36 1
JOHDANTO Varsinais-Suomessa toimivan alueellisen kestävän kehityksen hankkeen, Varsinais-Suomen Agenda 21:n, yhtenä vesiensuojeluun liittyvänä tavoitteena on edistää lietteen hyötykäyttöä niin, että keinolannoitteiden tarve vähenee. Tavoitetta toteuttaa Lietteen hyötykäyttötyöryhmä, joka koostuu monista eri alojen asiantuntijoista (ks. liite 2). Työryhmä laati oppaan, jonka avulla selvennetään puhdistamolietteen maanviljelykäyttöä koskevia sääntöjä. Puhdistamoliete on ravinteiltaan karjanlantaan ja väkilannoitteisiin verrattava hyvä lannoite. Sisältämänsä orgaanisen aineksen ansiosta lietteellä on maan rakennetta parantava vaikutus. Lietteen viljelykäytöllä saadaan palautettua arvokkaat ravinneaineet luonnon kiertokulkuun. Tämän oppaan on tarkoitus olla avuksi niille, jotka ovat mukana puhdistamolietteen maanviljelykäytön eri vaiheissa. Oppaassa esitetyt lietteen käyttöä koskevat ohjeet perustuvat vuoden 2004 alussa voimassa olleen lainsäädännön vaatimuksiin sekä hyviksi todettuihin käytäntöihin. Lietettä oikein käyttämällä edistetään kestävän kehityksen mukaista aineen kierrätystä ja ympäristönsuojelua. 2
LIETTEEN VASTAANOTTAJAKSI? Viljely kuluttaa maan humusvaroja ja maaperä tarvitsee orgaanista eli eloperäistä lannoitetta. Pelkkä väkilannoitteiden käyttö köyhdyttää maata. Tiloilla, joilla ei ole omaa karjaa eikä siis omaa lantaa, tarvitaan myös orgaanista lannoitetta. Hyvälaatuinen puhdistamoliete soveltuu erinomaiseksi maanparannusaineeksi ja orgaaniseksi lannoitteeksi. Viljelijä ottaa yleensä itse yhteyttä suoraan jätevedenpuhdistamolle tai ympäristönsuojelu- tai maatalousviranomaisten kautta. Jätevedenpuhdistamon edustaja sopii viljelijän kanssa lietteen käyttöön liittyvistä asioista. Sopimukset tehdään aina toimituseräkohtaisesti. Jätevedenpuhdistamo edellyttää viljelijältä ennen lietteen kuljetuksen aloittamista asianomaisen kunnan ympäristönsuojelu- ja maatalousviranomaisten kirjallista hyväksyntää levitykselle. Viljelijän tulee hankkia myös naapurien suostumus lietteen levitykseen ja pieniin hajuhaittoihin. Peltomaan sopivuus lietteen käyttöön tarkistetaan ennen kuljetusten aloittamista. Viljelijän on esitettävä vaaditut maaperän tutkimustulokset puhdistamon edustajalle. Näin varmistetaan, että maaperä ole ei liian hapanta ja että muutkin maaperälle asetetut vaatimukset täyttyvät. Jätevedenpuhdistamon tulee varmistua lietteensä laadun sopivuudesta maanviljelykäyttöön aina eräkohtaisesti. Puhdistamon haltija toimittaa lietettä vastaanottavalle maanviljelijälle liete-erän laadusta kertovan lietetutkimustodistuksen, ohjeet lietteen käytöstä sekä muut tarpeelliset tiedot lietteen alkuperästä ja käsittelystä yms. Lietettä käyttävä viljelijä voi pyytää puhdistamoa toimittamaan vuosittain yhteenvedon käytetyistä lietemääristä ja levityskohteista sekä heille että ao. viranomaisille. 3
PUHDISTAMOLIETE Puhdistamoliete eli yhdyskuntien jätevesiliete on orgaaninen lannoite ja maanparannusaine. Puhdistamolietettä syntyy jätevedenpuhdistamoilla puhdistettaessa yhdyskuntien jätevesiä. Puhdistettava jätevesi voi sisältää asumajäteveden lisäksi teollisuuden jätevesiä. Lietteen ominaisuuksiin vaikuttavat puhdistamolle tulevan jäteveden laadun lisäksi puhdistamon käsittelymenetelmät ja käytetyt puhdistuskemikaalit. Jätevedenpuhdistuksen tavoitteena on estää vesistöjen rehevöityminen. Jätevedestä erotetaan vesistöjä rehevöittävät ravinteet, fosfori ja typpi, sekä orgaaninen aines. Lietteeseen saostetut ravinteet ovat vain osittain liukoisessa muodossa. Kuiva-aineesta on noin puolet orgaanista ainesta. Puhdistamolietteellä on todettu huomattava maanparannusvaikutus: sen käyttö nostaa maan humuspitoisuutta ja parantaa mururakennetta. Lietteen sisältämien fosforin ja typen (osittain hitaasti liukenevaa) vuoksi lietteellä on myös lannoitusvaikutusta. Liete sisältää hivenravinteita enemmän kuin karjanlanta. Puhdistamolietteen käytöllä keinolannoitteiden tarve vähenee ja viljelijä saa säästöä lannoitekuluihin. 4
KÄYTTÖKOHTEET JA RAJOITUKSET Jätevesilietettä saa käyttää lannoitteena ja maanparannusaineena viljeltäessä (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä, n:o 282/1994) viljaa öljykasveja sokerijuurikasta nonfood -tuotantokasveja Nurmelle lietettä saa käyttää, jos nurmi perustetaan suojaviljan kanssa ja liete mullataan huolellisesti. Pellolla, johon on levitetty jätevesilietettä, saa viljellä perunaa, juureksia ja vihanneksia aikaisintaan viiden vuoden kuluttua viimeisestä levityksestä. Luomutuotannossa puhdistamolietteen käyttö on kiellettyä. Tietyissä erikoistapauksissa, kuten viljeltäessä babyfood -viljaa, tulee ottaa huomioon mahdolliset esteet lietteen käytölle. Lietettä ei saa levittää pohjavesialueille. Ennen levityksen aloittamista on tarkistettava kyseisestä kunnasta, onko alue pohjavesialue. 5
LIETE TUTKITAAN Lietteen hyötykäyttö edellyttää lietteen laadun tutkimista. Tutkittavien lietenäytteiden tulee edustaa kyseisen jätevedenpuhdistamon lietetuotantoa ja vastata ominaisuuksiltaan käyttäjälle toimitettavaa liete-erää. Puhdistamolta vaadittava näytteenottotiheys eli vuosittainen tutkittavien näytteiden määrä (taulukko 1.) on mainittu puhdistamon uusissa lupaehdoissa ja se määrätään puhdistamon kokoa ja sen tuottaman lietteen määrää kuvaavan asukasvastineluvun mukaisesti. Taulukko 1. Puhdistamon koon mukaan määräytyvät analysointitiheydet. Asukasvastineluku Analysointitiheys kertaa/vuosi Ensimmäinen vuosi Muut vuodet > 100 000 > 12 > 4 40 000-100 000 > 6 > 3 5 000-40 000 > 4 > 2 200-5 000 > 1 > 1 < 200 > 1 > joka toinen vuosi Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen näytteille vaadittava analysointitiheys on puolet esitetyistä vaatimuksista. Jos määritystulokset eivät ole merkittävästi vaihdelleet ensimmäisen vuoden aikana, voidaan analysointikertoja vähentää. Analysointia on lisättävä vähintään ensimmäisen vuoden tasolle, jos puhdistamolle tulevan jäteveden laadun tiedetään merkittävästi muuttuneen. (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994) Yleisesti lietteen laatu pysyy puhdistamolla melko tasaisena, jollei viemäriverkon käyttäjäkunnassa tapahdu oleellista muutosta. Näytteenotosta vastaa jätevedenpuhdistamon henkilökunta. Viranomaisella on halutessaan oikeus olla paikalla, kun näytteitä otetaan (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994). Näytteen tulee edustaa hyvin kyseistä liete-erää. Tutkittava näyte (kokoomanäyte) koostuu useammasta osanäyttees- 6
tä, joiden muodostama seos kuvaa tasaisemmin liete-erän laatua. Osanäytteitä suositellaan otettavaksi kokoomanäytteeseen vähintään 3 5 päivän ajalta. Näytteitä säilytetään jääkaapissa. Valmis kokoomanäyte toimitetaan tutkimuslaitokselle. Isoilla jätevedenpuhdistamoilla otetaan yleensä yksi kokoomanäyte kuukaudessa eli 12 kokoomanäytettä vuodessa. Kokoomanäyte koostuu osanäytteistä, jotka otetaan jokaisena päivänä, jolloin lietettä puhdistamolla tuotetaan. Isoilla puhdistamoilla lietettä käsitellään lähes päivittäin, jopa ympäri vuorokauden. Lietemäärät voivat olla isojen kaupunkien puhdistamoilla jopa kymmeniä tuhansia kuutioita vuodessa. Isojen puhdistamoiden toimialueella on yleensä teollisuutta, joka voi aiheuttaa pientä vaihtelevuutta lietteen laatuun. Jatkuva näytteenotto on tarpeen, jotta näytteet ovat edustavia. Pienemmillä puhdistamoilla näytteet ovat yleensä muutaman päivän kokoomanäytteitä. Pienimmät puhdistamot tuottavat lietettä vuodessa vain satoja kuutioita. Määrän vähäisyyden vuoksi raakalietettä käsitellään varsinaiseksi puhdistamolietteeksi vain muutamina päivinä kuukaudessa. Pienten puhdistamojen käsittelemä jätevesi on lähes kokonaan pelkkää asumajätevettä, jonka vuoksi puhdistamolietteen laadussa ei ole juurikaan vaihtelevuutta. Siksi harvempaan tapahtuva näytteenotto on riittävää edustavien näytteiden saamiseksi. Lieteseoksesta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista tuotettua 5000 m³:n suuruista lieteseoserää kohti. Lietteestä ja lieteseoksesta analysoidaan auktorisoidussa laboratoriossa vähintään (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994) kuiva-aine ja hehkutushäviö happamuus (ph) kokonaistyppi kokonaisfosfori kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea. 7
Lisäksi voidaan tutkia mm. liukoinen typpi liukoinen fosfori kalsium, kalium ja magnesium rauta ja alumiini. Lietetutkimustodistus Tulokset kootaan lietetutkimustodistukseen. Tutkimuksissa käytettyjen tutkimusmenetelmien on oltava laissa (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994) hyväksyttyjä ja menetelmät on mainittava tutkimustodistuksessa. Analyysien tekeminen kestää muutaman viikon ja tutkimustodistus valmistuu noin yhden kuukauden päästä näytteen toimittamisesta laboratorioon. Todistuksen yhteydessä annetaan lausunto, joka ohjeistaa lietteen hyötykäyttöä. Jätevesilietettä saa levittää pellolle vain, jos lietteen raskasmetallipitoisuudet alittavat lain määräämät raja-arvot ja ph on riittävän korkea. Rajoitukset koskevat lietettä ja lieteseosta sekä lieteseoksen raaka-aineena käytettävää lietettä (taulukko 2.). Lietteen mukana peltoon tulevalle raskasmetallien kuormitusmäärälle on annettu omat rajoituksensa (taulukko 3.). Taulukko 2. Lietteelle sallitut raskasmetallien enimmäispitoisuudet (suluissa tavoitearvot). Liete tai lieteseos Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän liete mg/kg kuiva-ainetta mg/kg kuiva-ainetta Kadmium (Cd) 3,0 (1,5) 5,0 (3,0) Kromi (Cr) 300 1000 (300) Kupari (Cu) 600 3000 (600) Elohopea (Hg) 2,0 (1,0) 25 (2,0) Nikkeli (Ni) 100 500 (100) Lyijy (Pb) 150 (100) 1200 (150) Sinkki (Zn) 1500 5000 (1500) 8
Taulukko 3. Peltomaahan kohdistuva vuosittainen sallittu keskimääräinen raskasmetallikuormitus (suluissa tavoitearvot). g/ha/vuosi Kadmium (Cd) 3,0 (1,5) Kromi (Cr) 300 Kupari (Cu) 600 Elohopea (Hg) 2,0 (1,0) Nikkeli (Ni) 100 Lyijy (Pb) 150 (100) Sinkki (Zn) 1500 Taulukoissa esitetyt arvot ovat ehdottomia raja-arvoja. Suluissa on mainittu tavoitearvot, joita on ohjeellisesti tullut noudattaa vuodesta 1998 asti. Nykyään tapauksia, joissa raskasmetallit olisivat esteenä lietteen hyötykäytölle, ei juurikaan enää tavata. Puhdistamo on velvoitettu tutkimaan myös puhdistamolle tulevan ja sieltä lähtevän jäteveden sekä syntyvän lietteen mikrobiologista laatua. VILJELYMAAN TUTKIMUKSET Lietteen käyttöä varten viljelymaasta tulee määrittää vähintään (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994) happamuus kadmium, kromi, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea. Lisäksi on hyvä määrittää tavanomaisen viljavuustutkimuksen mukaisesti mm. helppoliukoinen fosfori. Näytteenotossa on kultakin peltolohkolta viljelymaan muokkauskerroksesta (0-25 cm) otettava yksi kokoomanäyte. Kokoomanäytteeseen otetaan lohkon jokaiselta hehtaarilta vähintään viisi osanäytettä. Näytteenotto tapahtuu samalla tavalla kuin ympäristötuen ehdoissa on edellytetty. Käytännössä tutkimukset kannattaakin sisäl- 9
lyttää normaalin viljavuustutkimuksen yhteyteen. Viljavuustutkimus tehdään vähintään viiden vuoden välein. Suositeltavaa kuitenkin on puhdistamolietettä käytettäessä tehdä tutkimukset neljän vuoden välein. Lietteen levityksessä sovelletaan fosforilannoituksen tasauskautta ja liete levitetään peltolohkolle neljän vuoden välein. Maanäytteet tulee tutkituttaa luotettavassa, maanäytteisiin erikoistuneessa laboratoriossa laissa (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994) suositelluin tai ympäristölautakunnan hyväksymin määritysmenetelmin. Lietteen käyttö on sallittua vain sellaisille pelloille, joissa (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994): viljelymaan happamuus eli ph-arvo on yli 5,8 yksikköä. Käytettäessä kalkkistabiloitua lietettä arvon tulee olla yli 5,5 yksikköä. maan raskasmetallien (kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, sinkki) pitoisuudet eivät ylitä lain määräämiä raja-arvoja (taulukko 4.). Taulukko 4. Viljelymaan, jolla käytetään lietettä tai lieteseosta, suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet. mg/ kg kuiva-ainetta Kadmium (Cd) 0,5 Kromi (Cr) 200 Kupari (Cu) 100 Elohopea (Hg) 0,2 Nikkeli (Ni) 60 Lyijy (Pb) 60 Sinkki (Zn) 150 10
VIRANOMAISYHTEYDET JA LUVAT Ennen lietteen kuljetuksen aloittamista puhdistamolta käyttökohteeseen on saatava viranomaisten lupa lietteen levitykselle. Kirjallinen hyväksyntä haetaan lietteen levityspaikan mukaisen kunnan ympäristönsuojelu- ja maatalousviranomaisilta. Puhdistamon ja viljelijän tulee sopia kumpi osapuolista ottaa viranomaisiin yhteyttä. Viranomaisille on hyvä toimittaa muiden tarpeellisten tietojen (mm. lietteen tutkimustulokset, levitysmäärät) lisäksi kartta, johon kohteet (tulevat levitysalueet ja varastointipaikat) on merkitty tarkasti. Viljelijän tulee hankkia myös lähinaapureiden hyväksyntä lietteen levitykselle. Naapureiden hyväksynnän on suositeltavaa olla kirjallisessa muodossa. Varastoitaessa lietettä pattereissa tulee viljelijän tehdä patterointiilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuokrapelloilla viljelevän maanviljelijän on ennen puhdistamolietteen käyttöä pyydettävä levitykselle maanomistajan lupa. Tämä selventää myös vastuukysymystä. Puhdistamolietteen käytölle maanviljelyssä ei tarvita Ympäristönsuojelulain (n:o 86/2000) mukaista ympäristölupaa. (Ympäristönsuojeluasetus n:o 169/2000) VASTUU Päävastuu lietteen käytöstä ja varastoinnista pelloilla on viljelijällä. Puhdistamon vastuulla on, että viljelykäyttöön menevän lietteen laatu ja hygieenisyys täyttää sille asetetut määräykset. Puhdistamo on velvoitettu myös neuvomaan viljelijää lietteen oikeassa käytössä. Vastuuta kuljetuksesta ja levityksestä puhdistamo voi edellyttää käyttämiltään urakoitsijoilta. 11
LIETTEEN KÄSITTELY Tiivistys ja kuivaus Jätevedenpuhdistuksessa syntynyt liete tiivistetään ja kuivataan ylimääräisen veden poistamiseksi ja tilavuuden pienentämiseksi. Prosessista poistetun lietteen tiivistys eli sakeutus tapahtuu tiivistämössä maan vetovoiman vaikutuksesta. Tiivistetyn lietteen kuivaainepitoisuus on noin 2-7 %. Liete kuivataan suuremman kuiva-ainepitoisuuden saavuttamiseksi yleisimmin lingolla tai suotonauhapuristimella. Saavutettu kuivaainepitoisuus vaihtelee kuivauslaitteen ja lietteen laadun mukaan. Linkokuivatun lietteen kuiva-ainepitoisuus on yleensä noin 20-30 %. Suotonauhapuristimella kuiva-ainepitoisuus jää yleensä hieman alhaisemmaksi. Kuivattu liete on kiinteämpää ja helpompaa kuljetettavaa kuin kuivaamaton liete. Lieteseos Puhdistamoliete voidaan sekoittaa hyvälaatuiseen turpeeseen, hakkeeseen, karikkeeseen tai muuhun vastaavaan seosaineeseen. Esimerkiksi turve-lieteseoksessa turve sitoo vettä itseensä ja antaa lietteelle kiinteämmän muodon. Kompostoitava liete seostetaan esimerkiksi puuhakkeeseen hyvän tukirakenteen aikaansaamiseksi. Lieteseoksen ravinne- ja raskasmetallipitoisuudet riippuvat seosaineen ja lietteen laadusta sekä sekoitussuhteesta. 12
Stabilointi Maanviljelykäyttöön vietävä puhdistamoliete on ennen käyttöä stabiloitava taudinaiheuttajien ja hajuhaittojen vähentämiseksi (Valtioneuvoston päätöksen puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994). Raakalietteessä elävät mikrobit hajottavat lietteen ainesosia, jolloin syntyy pahanhajuisia yhdisteitä. Harmittomien mikrobien lisäksi raakaliete sisältää jätevedestä peräisin olevia patogeenisiä (tauteja aiheuttavia) mikrobeja, viruksia ja alkueläimiä. Lietteen stabiloinnilla eli hygienisoinnilla on tarkoitus keskeyttää tai saattaa loppuun lietteen biologisesta toiminnasta johtuva hajoamisprosessi ja varmistua, että lietteen sisältämät haitalliset mikrobit tuhoutuvat ja lietteen hygieeninen laatu paranee. Tällöin myös hajuhaitat vähenevät. Yleisimpiä stabilointimenetelmiä ovat kompostointi, mädätys ja kalkkistabilointi. Myös muut vastaavat menetelmät voivat tulla kyseeseen, jos ne on osoitettu riittävän tehokkaiksi tarpeellisen hygieenisen laadun aikaansaamiseksi. Eri menetelmät tuottavat koostumukseltaan hieman erilaista lopputuotetta. 13
Mädätys Mädätys on lietteen anaerobinen stabilointimenetelmä. Lietteen mätänemisprosessin aikana hapettomissa olosuhteissa tapahtuu lietteen sisältämän orgaanisen aineen hajoamista. Hajoamisen seurauksena syntyy vettä ja kaasua, joka koostuu pääasiassa metaanista ja hiilidioksidista. Mädätys ja sen vaatima aika riippuvat lämpötilasta. Viljelykäyttöön menevän lietteen mädätys tulee tapahtua lämmitetyssä mädättämössä (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994), jossa lämpötila pidetään 33 35 C:ssa ja stabilointiaika on noin 20-40 vuorokautta. Mädätyksen katsotaan tapahtuneen, kun 40 % raakalietteen sisältämästä kuiva-aineesta on hajonnut. Joissakin tapauksissa liete kompostoidaan vielä mädätyksen jälkeen. Kompostointi Kompostointi on aerobinen stabilointimenetelmä, jossa mikrobit hajottavat orgaanista ainesta. Kompostoitavassa materiaalissa tulee olla riittävästi huokoista rakennetta, jotta hapellisen toiminnan vaatima ilmastuminen on mahdollista. Lietettä kompostoitaessa käytetään tukiaineita kuten puuhaketta ilmavana kantaja-aineena, joka estää kokoonpainumista. Kompostoinnin aikana lämpötila nousee biologisesti tuotetun lämmön vaikutuksesta. Liete stabiloituu ja humusaineksen määrä lisääntyy. Kompostoitumisen aikana tapahtuu jonkin verran typpihäviötä. Koska kompostoituminen vaatii tukiaineiden lisäyksen, lietteen tilavuusmassa kasvaa kompostoinnin myötä. Kompostointi voi tapahtua auma- tai reaktorikompostointina. Kompostia käännetään, jotta kompostoitumisprosessi saisi vaatimansa hapen. Kompostoituminen on valmis, kun lämpötila on ollut vähintään kahden viikon ajan yhtämittaisesti vähintään 55 C. Tämän jälkeen komposti kootaan yleensä noin vuoden ajaksi jälkikompostikasaan. 14
Kompostoitu liete kuuluu Lannoitelain (n:o 232/1993) piiriin. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) hyväksynnän saaneella kompostoidulla lietetuotteella on oma tuotemerkkinsä. Kalkkistabilointi Kalkkistabiloinnissa lietteeseen sekoitetaan kalkkia tasaisesti koko massaan. Stabilointiin voidaan käyttää sammutettua tai sammuttamatonta kalkkia ja kalkkilisäys voi tapahtua joko kuiva-annosteluna tai kalkkimaitona. Kalkkia lisätään sellainen määrä, että lietteen ph-arvo on alkuvaiheessa on vähintään 12 (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994). Tällöin biologisen toiminnan eteneminen ja mahdolliset hajuhaitat estyvät. Kalkkimäärät ovat yleensä suuruusluokkaa 30 kiloa kalkkia kuutiossa lietettä. Menetelmää käytettäessä määritetään lietteen kuiva-ainepitoisuus riittävän usein kalkin annostuksen pitämiseksi oikeassa suhteessa. Myös käsiteltävän lietteen ph-arvoa seurataan, jotta varmistutaan stabiloinnin tehosta. Kunnolla kalkkistabiloitu liete on maanviljelykäytössä erittäin käyttökelpoista kalkitusvaikutuksensa ansiosta. Lämpökäsittely Lietteen erillisellä lämpökäsittelyllä voidaan parantaa lopputuotteen laatua. Lämpökäsittelemällä liete mädätyksen ja kompostoinnin lisäksi esimerkiksi tunnin ajan 70 ºC:n lämpötilassa varmistetaan lopputuotteen hygieenisyys. 15
KULJETUS Puhdistamolietteen kuljetus on järjestettävä niin, että siitä ei koidu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Liete kuljetetaan yleensä kuorma-auton lavalla. Lietteen tulee olla niin kiinteää ja lavan niin tiivis, että kuljetuksen aikana ei pääse syntymään valumia. Yleensä puhdistamo ostaa kuljetuspalvelun urakoitsijalta. Lietteen ajosta huolehtiva urakoitsija voidaan velvoittaa tilastoimaan päivittäin kuljettamansa lietemäärät. Liete-erien jäljittäminen on helppoa tilastoinnin ansiosta. Lietelavat ajetaan tarpeen mukaan autovaa'an kautta lietteen tilavuuspainon varmistamiseksi. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tilavuuspaino on tasan 1 tonni/m³. Kun lietettä ajetaan pelloille, on peltojen ja tilusteiden oltava riittävän kantavia. Lietetoimituksia voidaan jaksottaa niin, että kantavuudeltaan heikkokuntoisimmille teille ja pelloille ajetaan kuivimpina aikoina kesällä ja riittävän kylminä kausina talvella. Parempikuntoisille teille ja pelloille ajetaan muina aikoina. Talvella myös kova pakkanen voi estää pitkät kuljetusmatkat tai kuljetuksen kokonaan, jos liete jäätyy kuormalavalle. Jos kuljetus estyy syystä tai toisesta, on lietteelle oltava vaihtoehtoinen loppusijoituskohde. Liete voidaan esimerkiksi aumakompostoida niinä aikoina, kun kuljetus pelloille ei onnistu. 16
VARASTOINTI Lietettä ei voida levittää välittömästi peltoon, joten se on varastoitava asianmukaisesti levitystä odottamaan. Usein patterointi on käytännössä ainoa vaihtoehto. Patterointi sallitaan kuitenkin vain vuoteen 2006 asti eli se on vain väliaikainen ratkaisu. Yhteen patteriin varastoidaan tulevan levityspinta-alan ja siihen levitettäväksi sallittujen lannoitteiden mukainen määrä lietettä. Puhdistamolietteen varastoimisessa noudatetaan samoja ohjeita kuin karjanlannan varastoinnissa (Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta n:o 931/2000). Kun lietettä säilytetään patterissa pellolla, on vesien pilaantumisen vaara estettävä ja hajuhaitat minimoitava seuraavasti: Patterin on sijaittava tasaisen peltolohkon keskellä tai loivasti kaltevassa peltolohkossa lähellä pellon yläreunaa. Lietepatteria ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäksi vesistöä, valtaojaa tai talousvesikaivoa. Lietepatteria ei saa sijoittaa 5 metriä lähemmäksi ojia. Etukäteen on hyvä varmistaa, lasketaanko pellon läheinen oja valtaojaksi. Talvella patterintekopaikalta poistetaan lumi. Liete patteroidaan yhdessä tai muutamassa suuremmassa aumassa. Varastoiminen erillisissä kasoissa pitkin peltoa on lietteen levitystä, eikä siis sallittua. Yhteen patteriin sijoitetaan vähintään yhden peltohehtaarin tarvitsema lietemäärä. Lietepatterin tekoa vuosittain samaan paikkaan vältetään. Perustettavan patterin pohjalle levitetään savea tai turvetta vähintään 15 cm:n kerros ravinnevalumien estämiseksi. Lietepatteri peitetään aina peitteellä tai vähintään 10 cm:n turvetai muulla vastaavalla suoja-kerroksella, jolla estetään hajuhaittojen ja ravinnevalumien syntymistä. 17
Turve on todettu hyväksi hajuhaittojen ja valumien estäjäksi. Puhdistamo voi mahdollisesti kustantaa turpeen hankinnan sekä kuljetuksen pelloille, mutta turpeen levityksestä ja käytöstä huolehtii yleensä viljelijä. Tulevaisuudessa on lietteen varastoinnille pattereissa kehitettävä vaihtoehto. Varastointipaikan tulee olla riittävän suuri ja vesitiivis, jotta valumia ympäristöön ei pääse tapahtumaan. Varasto voi olla esimerkiksi tilakohtaisen lantakompostorin tapainen tiivistetty jälkikompostointikenttä. 18
LEVITYS Puhdistamolietteen levityksen on tapahduttava lain mukaisissa rajoissa (Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta n:o 931/2000). Lietteen levitys tapahtuu kyntöaikoina keväällä ja syksyllä. Lietettä ei saa levittää 15.10. - 15.4. välisenä aikana eikä lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietettä voidaan levittää syksyllä 15.11. asti ja levitys aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöihin ei tapahdu ja pohjamaan tiivistymisen vaaraa ei ole. Puhdistamoliete on mullattava tai pelto kynnettävä välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Välitön tai viimeistään neljän tunnin sisällä tapahtuva maan muokkaus vähentää ammoniakin (typen) haihtumista ja minimoi hajuhaittoja. Tarkempaa levitysajankohtaa valittaessa on hyvä ottaa huomioon mahdollisesti syntyvien hajuhaittojen aiheuttamat ongelmat. Naapurisovun säilymiseksi on kohteliasta välttää epäsopivia ajankohtia kuten juhlapäiviä ja -pyhiä. Puhdistamo voi kustantaa lietteen levityksen aumoista pelloille. Levitystyön puhdistamo yleensä ostaa siihen erikoistuneelta urakoitsijalta, joka voi olla esimerkiksi paikallinen maatalousyrittäjä, jolta löytyy levitykseen sopiva kalusto. 19
LEVITYSMÄÄRÄ JA SEN SISÄLTÄMÄT RAVINTEET Lietteen suurin sallittu levitysmäärä lasketaan aina eräkohtaisesti lietetutkimustulosten mukaan. Jätevedenpuhdistamon haltija toimittaa maanviljelijälle lietetutkimustodistuksen, josta käy ilmi kyseisen liete-erän sisältämät kokonaistypen, liukoisen typen ja kokonaisfosforin sekä raskasmetallien määrät. Ravinteiden ja raskasmetallien pitoisuuksia verrataan raja-arvoihin ja sallittuihin kuormitusmääriin. Kuormitusrajat takaavat sen, että mitään lietteen sisältämää ravinnetta tai raskasmetallia ei joudu liikaa peltomaahan. Levitysmäärä lasketaan sen aineen pitoisuuden mukaan, joka on lähinnä rajaarvoaan ja joka laskuissa antaa pienimmän levitysmääräarvon. Yleisimmin levitysmääriä rajoittava aine on fosfori ja seuraavana typpi. Vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa rajoittavana aineena on jokin lietteen sisältämä raskasmetalli. Raskasmetallit Lietteen tai lieteseoksen käytöstä maaperään aiheutuvalle raskasmetallikuormitukselle on säädetty laissa (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994) enimmäisrajat. Raskasmetallipitoisuuksien (mg/kg lietteen kuiva-ainetta) tulee olla alle säädettyjen rajojen (Taulukko 2.), jotta lietettä on lupa käyttää maanviljelyssä. Lisäksi lietteestä maaperään joutuvien raskasmetallimäärien (g/ha vuodessa) tulee alittaa raja-arvot (Taulukko 3.). Typpi ja fosfori Lietteen mukana maahan levitetyn liukoisen fosforin enimmäismäärät määräytyvät ympäristötuen tukiehtojen mukaisesti. Nykyisten ohjeiden mukaan lieteanalyysin mukaisesta lietteen sisältämästä fosforimäärästä (kokonaisfosfori) lasketaan 75 % 20
kasveille käyttökelpoiseksi. Puhdistamolietettä käytettäessä voidaan soveltaa fosforilannoituksen neljän vuoden tasauskautta. Sallitut typpilannoitemäärät määräytyvät maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyä rajoittavassa asetuksessa (931/2000) sekä ympäristötuen tukiehtojen mukaisesti. LEVITYSMÄÄRÄN LASKEMINEN Tutkimustodistuksessa lietteen sisältämät ravinnemäärät on mainittu sekä % kuiva-aineesta että kg/m³ lietettä. Näistä jälkimmäinen kertoo suoraan, kuinka monta kiloa ravinnetta, esimerkiksi typpeä tai fosforia, yhdessä lietekuutiossa on. Tutkimustodistuksen lausunnossa on lueteltu seuraavat asiat: Raskasmetallien mukainen suurin sallittu levitysmäärä ja minkä metallin perusteella se on määrittynyt. Typpipitoisuuden (kokonaistypen) mukainen suurin sallittu levitysmäärä (enimmäismäärä 170 kg/ha/vuosi asetuksen 931/2000 mukaan). Levitysmäärä voi olla korkeintaan tämän arvon mukainen. Jos kyseiseen peltoon ei ole sallittua levittää näin paljon typpeä, levitysmäärä on pienempi ja laskettava erikseen. Fosforimäärän 15 kg/ha/vuosi mukainen levitysmäärä (eli tasauskautta sovellettaessa neljän vuoden annoksessa yhteensä 60 kg/ha kerralla). Tämä on ympäristötukiehtojen mukaan peruslannoituksessa käytettävä määrä viljanviljelyssä. Jos kyseiselle peruslohkolle on valittu tarkennettu lannoitus, noudatetaan fosforin käytössä viljavuusanalyysin fosforiluokan ja viljeltävän kasvin tarpeen mukaista fosforilannoitusta ja oikea lieteannos lasketaan niiden perusteella. Lietteen sisältämästä fosforin kokonaismäärästä lasketaan olevan 75 % kasveille käyttökelpoista fosforia eli esimerkiksi 20 kg:n kokonaisfosforimäärästä 15 kg. 21
Lisäksi ravinnemäärien laskemisessa tulee huomioida, kuinka suuri osuus lietteen sisältämästä typestä on liukoisessa eli kasville käyttökelpoisessa muodossa. Jos lietteen levitysmäärän sisältämä liukoisen typen määrä ei ole riittävä kasvin tarpeeseen nähden, käytetään lisäksi typpilannoitetta. Se levitysmäärä, mitä käytännössä noudatetaan, on eri tavoin lasketuista levitysmääräarvoista pienin. Tätä kuutiomäärää hehtaaria kohden ei saa ylittää. Fosforipitoisuuden mukainen levitysmäärä: Lietteen levitysmäärä (m³ /ha / joka 4. vuosi) = Sallittu fosforilannoituksen määrä (kg / ha / vuosi) 4. Fosforin kokonaismäärä lietteessä (kg / m³ lietettä) 0,75 Yhtälöön sijoitetaan sallituksi lannoitefosforin määräksi kyseiselle lohkolle sallittu määrä. Fosforin kokonaismäärä lietteessä löytyy lietteen tutkimustodistuksesta. 22
Koska lietteen sisältämästä typestä vain osa on kasveille käyttökelpoisessa muodossa, tulee typpipitoisuuden mukainen levitysmäärä laskea ensin typen kokonaismäärän mukaan ja sen jälkeen liukoisen typen määrän ja kyseisen viljelykasvin tarpeen mukaan. Orgaanisessa aineksessa peltoon levitettävän kokonaistypen määrä ei saa ylittää 170 kg/ha/kalenterivuosi (Nitraattidirektiivi, Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta n:o 931/2000). Liukoisen typen määrä ei saa ylittää kyseisen kasvin ympäristötukiehtojen mukaista enimmäistyppilannoitemäärää (kg/ha/v). Typen kokonaispitoisuuden mukainen levitysmäärä: Lietteen levitysmäärä (m³ / ha / kalenterivuosi) = 170 kg/ha/vuosi. Typen kokonaismäärä lietteessä (kg / m³ lietettä) Yllä oleva laskelma osoittaa lietteen suurimman sallitun levitysmäärän peltolohkolle saman kalenterivuoden aikana (nitraattidirektiivin mukaan). 23
Kasveille käyttökelpoisen typen pitoisuuden mukainen levitysmäärä: Lietteen levitysmäärä (m³ /ha / vuosi) = Sallittu typpilannoituksen määrä (kg / ha / vuosi) Liukoisen typen määrä lietteessä (kg / m³ lietettä) Yhtälöön sijoitetaan sallituksi lannoitetypen määräksi kyseiselle kasville (maalaji ja esikasvi huomioon ottaen) sallittu typpimäärä. Liukoisen typen määrä lietteessä saadaan lietteen tutkimustodistuksesta. 24
Esimerkki 1. Puhdistamolietettä ollaan levittämässä peltolohkolle, jolle on maaperän laadun ja viljeltävän kasvin huomioiden sallittu levittää lannoitefosforia 20 kg/ha/vuosi ja lannoitetyppeä 90 kg/ha/vuosi. Lietteen tutkimustodistuksesta nähdään, että käytettävä liete-erä sisältää fosforia 5,2 kg/m³ lietettä. Typpeä tämä liete-erä sisältää kokonaisuudessaan 7,8 kg/m³ ja liukoista typpeä 3,1 kg/m³. Tutkimustodistukseen liitetyssä lausunnossa kerrotaan, että raskasmetallien pitoisuudet olivat pienempiä kuin valtioneuvoston päätöksessä Puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) vaaditut raja-arvot, joten liete-erä on käyttökelpoista pelloille. Metalleista rajoittavin oli sinkki, jonka pitoisuuden mukaan lietettä saisi levittää 75 m³/ha/joka 4. vuosi. Valtioneuvoston asetuksen Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti lietettä saa kokonaistyppipitoisuuden perusteella levittää enintään 21 m³/ha/vuosi (= 170 kg typpeä/ha/vuosi). Fosforilannoitussuosituksen mukaisesti lietettä saa levittää 16 m³/ha/joka 4. vuosi (=15 kg kasveille käyttökelpoista fosforia/ha/vuosi). Koska kasvin tarvitsemat ravinnemäärät ovat 90 kg typpeä/ha (=liukoista typpeä) ja 20 kg (kasveille käyttökelpoista) fosforia, on tarvittavien ravinnemäärien mukainen levitysmäärä laskettava seuraavasti: A. Lasketaan fosforin mukainen levitysmäärä: 20 kg/ha/vuosi 4 = 20 m³/ha/joka 4. vuosi 5,2 kg/m³ lietettä 0,75 B. Lasketaan liukoisen typen mukainen levitysmäärä: 90 kg/ha/vuosi = 29 m³/ha/ vuosi 3,1 kg/m³ lietettä 25
C. Verrataan kohdissa A. ja B. saatuja arvoja, raskasmetallirajoituksen antamaa arvoa (75 m³/ha/joka 4. vuosi) sekä kokonaistyppimäärän rajoittamaa arvoa (21 m³/ha/vuosi), jotta tiedetään mikä näistä on rajoittavin. Huomataan, että jos levitysmäärä otettaisiin huomioon liukoisen typen (B.) mukaisesti, ylittyisi kokonaistypen mukainen enimmäismäärä yli 50 kilolla (226 kg 170 kg = 56 kg). Fosforin (A.) mukainen sallittu enimmäismäärä on pienin eli lietettä voi levittää sen mukaisesti. D. Johtopäätös: Tämän liete-erän lietettä voidaan kyseiselle lohkolle levittää 20 kuutiota hehtaarille kerrallaan, enintään kerran neljässä vuodessa, koska tämä annos sisältää koko tasauskauden aikana käytettäväksi sallitun enimmäismäärän ravinnefosforia (yhteensä 80 kg/ha eli 20 kg/ha/v). E. Vielä on laskettava, kuinka paljon tämä lietemäärä sisältää typpeä. Sinä vuonna, jolloin liete levitetään peltoon, lietteestä saadaan: Liukoista typpeä: 20 m³ lietettä/ha/joka 4. vuosi 3,1 kg /m³ lietettä = 62 kg / ha Kokonaistyppeä: 20 m³ lietettä/ha/joka 4. vuosi 7,8 kg /m³ lietettä = 156 kg / ha Lietteen sisältämät typpimäärät huomioiden käytetään lisäksi lannoitetyppeä, jotta kasvin typentarve saadaan tyydytetyksi. Käyttömäärät ovat seuraavat: Levitysvuonna 28 kg/ha (90kg/ha 62 kg/ha) ja seuraavina vuosina (2. 4. vuosi) koko kasvin tarvitsema määrä eli 90 kg/ha. 26
PUHDISTAMON KIRJANPITO JA RAPORTOINTI Jätevedenpuhdistamolla pidetään kirjaa ainakin (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994) tuotetun lietteen määrästä maanviljelykäyttöön toimitetun lietteen määrästä lietteiden laatua kuvaavista tutkimustuloksista lietteen käsittelymenetelmistä lietteen vastaanottajista ja käyttäjistä paikoista, joissa lietettä on käytetty tai aiotaan käyttää maanviljelykseen. Lisäksi tapauskohtaisesti pidetään kirjaa mm. kalkkistabiloidun lietteen määristä, käytetyistä kalkkimääristä ja saavutetuista ph-arvoista kompostoidun lietteen määristä, käytettyjen sidosaineiden määristä ja saavutetuista lämpötiloista. Lietemääristä, laadun tutkimustuloksista ja lietteenkäsittelystä laaditaan vuosittain yhteenveto. Yhteenveto toimitetaan niille ympäristönsuojelulautakunnille, terveyslautakunnille ja alueellisille ympäristökeskuksille, joiden toimialueella puhdistamo sijaitsee tai joiden toimialueella lietettä on toimitettu viljelykäyttöön kyseisen yhteenvedon ajanjaksolla. Jäljennökset maaperän ja lietteen laadun tutkimustuloksista sekä mahdollisista maanviljelijöiden kanssa tehdyistä sopimuksista säilytetään jätevedenpuhdistamoilla vähintään viisi vuotta. (Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä n:o 282/1994) Lisäksi kompostoidun lietteen määristä ja käyttökohteista raportoidaan Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle. Puhdistamo voi lähettää myös lietettä vastaanottaneille viljelijöille vuosittain yhteenvedon heille toimitetuista lietemääristä ja tutkimustuloksista. 27
YMPÄRISTÖTUKI JA LIETTEEN KÄYTTÖ Maatalouden ympäristötuen piirissä oleva maanviljelijä voi ottaa puhdistamolietettä vastaan pelloilleen. Puhdistamoliete lasketaan orgaaniseksi lannoitteeksi. Puhdistamolietteen käyttöä maanparannukseen ja lannoitukseen koskevat myös levitettävien lannoitteiden enimmäismäärät sekä muut ympäristötuen tukiehtojen mukaiset vaatimukset (mm. viljavuustutkimukset ja lohkokohtaiset muistiinpanot). Lannoituksessa on otettava huomioon puhdistamolietteen sisältämä liukoinen typpi ja 75 % kokonaisfosforista (Maa- ja metsätalousministeriön asetus n:o 646/2000). Viljelijä voi käyttää myös tarkennettua lannoitusta. Puhdistamolietteelle voidaan soveltaa fosforin tasausta eli kerralla voidaan levittää neljän vuoden fosforilannoitusta vastaava määrä lietettä. Yleensä tätä tasauskautta käytetäänkin, jotta lietteen tasainen levitys olisi helpompaa. Enimmäislannoitemääriä ei voida ylittää, sillä muuten viljelijä menettäisi ympäristötukeaan. VILJELIJÄN KIRJANPITO Viljelijän tulee pitää kirjaa puhdistamolietteen käytöstä muiden lannoitteiden tapaan. Tämä on pakollista ympäristötuen piirissä oleville viljelijöille, mutta suositeltavaa myös muille. Typpilannoituksesta on kaikkien pidettävä kirjaa asetuksen 931/2000 mukaisesti. Lietteen levitys ja lannoitemäärät on otettava huomioon laadittaessa viljelysuunnitelmia. Viljelijän on lohkokohtaisia muistiinpanojaan tehdessään otettava huomioon lohkolle käytetyt lietteen määrät ja niiden sisältämät typen ja fosforin määrät, kalkkistabiloidun lietteen sisältämä kalkki sekä fosforintasauskausi. 28
KUSTANNUKSISTA Puhdistamolietettä tuotettaessa ja hyötykäyttöön toimitettaessa syntyy seuraavanlaisia kustannuksia: lietteen käsittelystä johtuvat kustannukset (esim. lietteen kuivaaminen) lietteen stabiloinnista johtuvat kustannukset (esim. kalkki ja kompostoinnin kustannukset) lietteen ravinne- ja raskasmetallianalyysien kustannukset kuljetuksen aiheuttamat kustannukset (yleensä käytetään erillistä urakoitsijaa) varastoinnissa aiheutuvat kustannukset (esim. lietepatterin tekemisessä käytettävä turve) levityksen aiheuttamat kustannukset (yleensä käytetään erillistä urakoitsijaa) lietteen lisäksi tarvittavien lisälannoitteiden kustannukset (esim. lisätyppi) maaperän ravinne- ja raskasmetallianalyysien kustannukset jotkin jätevedenpuhdistamot saattavat periä lietetuotteestaan pienen maksun Kustannukset jakautuvat jätevedenpuhdistamon ja lietetuotetta käyttöönsä ottavan viljelijän kesken. Yleensä viljelijä maksaa lisälannoitteet ja maaperäanalyysit. 29
LAINSÄÄDÄNTÖ Puhdistamolietteen hyötykäyttöä ja erityisesti maanviljelykäyttöä säätelevät monet eri lait ja asetukset. Tässä oppaassa lainsäädännön vaatimuksia on käsitelty kuten ne ovat olleet vuoden 2004 alussa. Lainsäädäntöön voi tulla muutoksia. Tulevassa EU:n lietedirektiivissä on tarkoitus tarkemmin ottaa kantaa puhdistamolietteen hyötykäyttömahdollisuuksiin. Lisäksi mm. kansalliseen lannoitevalmistelainsäädäntöön ollaan tekemässä muutoksia. Tulevien säädösten sisällöstä ja vaikutuksista lietteen hyötykäyttöön ei tätä opasta laadittaessa ollut täyttä varmuutta. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Laki säätelee mm. ympäristön, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Lain mukaan tule noudattaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteita, varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteita, parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä ympäristön kannalta parhaan tekniikan periaatteita. Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Asetuksen mukaan vaarattomaksi käsitellyn puhdistamolietteen hyödyntäminen maanparannus- ja lannoiteaineena ei ole ympäristönsuojelulain mukaista ympäristöluvanvaraista toimintaa. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Asetus määrää mm. typpilannoituksen käytöstä, lietteen varastoinnista ja levityksestä. Asetuksessa puhutaan lannasta, mutta käytännössä sitä sovelletaan suoraan puhdistamolietteen käytössä. 30
Jätelaki (1072/1993) Lain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä luonnonvarojen järkevää käyttöä edistämällä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä ympäristölle ja terveydelle aiheutuvaa haittaa ja vaaraa. Jäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) Päätöksellä pyritään lisäämään puhdistamolietteen asianmukaista maanviljelykäyttöä samalla estäen ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Päätöksessä säädetään mm. lietteen käsittelystä, raskasmetallirajoituksista ja käyttökohteista sekä lietteen ja viljelymaan analysoinnista. Päätöksen piiriin kuuluvat mm. mädätetty ja kalkkistabiloitu puhdistamoliete. Lannoitelaki (232/1993) Laissa säädetään lannoitteiden, maanparannusaineiden ja kompostivalmisteiden yms. markkinoinnista, valmistamisesta ja maahantuonnista sekä mm. lannoitteiden laatuvaatimuksista, merkitsemisestä ja valvonnasta. Kompostoitu puhdistamoliete kuuluu lannoitelain piiriin. Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (646/2000) Asetuksessa säädetään mm. tuen piiriin kuuluvien viljelysten enimmäislannoitusmääristä ja eri orgaanisten lannoitteiden, kuten puhdistamolietteen, sisältämien lannoitemäärien tulkinnasta. Terveydensuojelulaki (763/1994) Lain mukaan jätteiden säilyttämisestä, keräämisestä, kuljettamisesta, käsittelystä, ja hyödyntämisestä ei saa aiheutua terveyshaittaa. 31
LIITE 1 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä N:o 282/ 1994 Annettu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä Valtioneuvosto on 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/93) 5, 18 ja 26 :n nojalla ympäristöministeriön esittelystä päättänyt: 1 Tavoite Tämän päätöksen tavoitteena on säännellä puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyksessä siten, että lietteen haitalliset vaikutukset ympäristöön ja terveyteen voidaan estää edistäen samalla lietteen asianmukaista käyttöä. 2 Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön Tätä päätöstä sovelletaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavan laatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttöön maanviljelyksessä. Lietteen tai lieteseoksen käsittelyssä, kuljetuksessa ja käytössä on noudatettava lisäksi, mitä vesilaissa (264/61) ja terveydenhoitolaissa (469/65) tai niiden nojalla on säädetty tai määrätty. Tätä päätöstä ei sovelleta niihin lietteistä valmistettuihin lannoitevalmisteisiin, joiden valmistuksesta, laadusta ja luovuttamisesta on säädetty lannoitelaissa (232/93) tai määrätty sen nojalla. 3 Määritelmät Tässä päätöksessä tarkoitetaan: 1) käytöllä toimintaa, jonka tarkoituksena on hyödyntää lietteen sisältämä aine; 2) mädätyksellä lietteen käsittelyä muutaman viikon ajan vähintään 33-35 oc:n lämpötilassa hapettomissa oloissa; 3) kalkkistabiloinnilla kalkin sekoittamista tasaisesti koko lietemassaan siten, että sen ph-arvo on alkuvaiheessa yli 12; sekä 4) lieteseoksella valmistetta, joka saadaan sekoittamalla lietteeseen hyvälaatuisia seosaineita kuten turvetta, kalkkia tai puhdasta raakamaata, ei kuitenkaan 2 :n 3 momentissa tarkoitettuja lannoitevalmisteita. 4 Lietteen käsittely Liete on ennen sen käyttöä maanviljelyksessä käsiteltävä mädättämällä tai kalkkistabiloimalla taikka muulla sellaisella tavalla, jolla voidaan merkittävästi vähentää taudinaiheuttajien määrää ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveys- tai ympäristöhaittoja. 5 Lietteen metallipitoisuudet Maanviljelyksessä saa käyttää vain sellaista lietettä, jonka raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä liitteen 1 taulukossa 1 esitettyjä enimmäispitoisuuksia. Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät saa ylittää liitteen 1 taulukossa 2 esitettyjä enimmäispitoisuuksia. 6 Lietteen käyttökohteet Lietettä saa käyttää vain viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta tai öljykasveja taikka sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisen ravinnoksi tai eläimen rehuksi. Nurmelle lietettä saa levittää vain perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa ja multaamalla liete huolellisesti. Viljelymaalla, jolla on 32
LIITE 1 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä käytetty lietettä, saa viljellä perunaa, juureksia ja vihanneksia aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen käytöstä. Lietettä saa käyttää vain sellaisella viljelymaalla, jonka raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä liitteen 1 taulukossa 3 esitettyjä enimmäispitoisuuksia. Lietettä saa käyttää vain sellaisella viljelymaalla, jonka ph-arvo on yli 5,8. Kalkkistabiloitua lietettä käytettäessä maan ph-arvon on oltava yli 5,5. 7 Lietteen käyttömäärät Lietteen käyttömäärä valitaan maaperän laadun ja viljeltävien kasvien ravinnetarpeen perusteella. Lietteen käytöstä aiheutuva keskimääräinen vuotuinen raskasmetallikuormitus ei saa ylittää liitteen 1 taulukossa 4 esitettyjä enimmäiskuormituksia. 8 Lietteen ja viljelymaan analysointi Liete on analysoitava liitteessä 2 ja tarvittaessa viljelymaa, jolla lietettä on tarkoitus käyttää, liitteessä 3 esitetyllä tavalla. 9 Tietojen antaminen käyttäjille Jätevedenpuhdistamon haltijan on lietetoimitusten yhteydessä annettava lietteen käyttäjälle liitteessä 2 mainitut lietteen laatua koskevat tiedot sekä muutkin tarpeelliset tiedot lietteen alkuperästä ja käsittelystä sekä ohjeet lietteen käytöstä. 10 Kirjanpito ja raportointi Jätevedenpuhdistamon haltijan on pidettävä kirjaa: 1) tuotetun sekä maanviljelykseen toimitetun lietteen määrästä; 2) liitteessä 2 tarkoitetuista lietteen laatua kuvaavista ominaisuuksista; 3) lietteen käsittelystä; sekä 4) lietteen vastaanottajista ja käyttäjistä sekä paikoista, joissa lietettä on käytetty tai on tarkoitus käyttää. Jätevedenpuhdistamon haltijan on laadittava vuosittain yhteenveto kohtien 1, 2 ja 3 mukaisista tiedoista. Yhteenveto on toimitettava sille ympäristönsuojelulautakunnalle sekä tiedoksi sille terveyslautakunnalle ja vesi- ja ympäristöpiirille, jonka toimialueella jätevedenpuhdistamo sijaitsee ja jonka toimialueella lietettä on tarkasteltavan ajanjakson aikana käytetty. Jäljennökset maaperän ja lietteen laadun analyysituloksista sekä mahdollisista viljelijöiden kanssa tehdyistä sopimuksista on säilytettävä jätevedenpuhdistamoilla vähintään viisi vuotta. 11 Lieteseosta koskevat määräykset Mitä 1 :ssä, 5 :n 1 momentissa ja 6-10 :ssä on määrätty lietteestä, koskee myös lieteseosta. 12 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994. ETA-sopimuksen liite 20: neuvoston direktiivi (86/278/ETY) Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994 Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen Ympäristönsuojeluneuvos Matti Vehkalahti Liite 1 Lietteen, lieteseoksen ja viljelymaan suu- 33
LIITE 1 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä rimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet sekä raskasmetallikuormitusrajoitukset Taulukko 1. Maanviljelyksessä käytettävän lietteen ja lieteseoksen suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet *). Sulkeisiin merkityt pitoisuudet on pyrittävä saavuttamaan vuoden 1998 alkuun mennessä. mg/kg kuiva-ainetta Kadmium 3,0 (1,5) Kromi 300 Kupari 600** Elohopea 2,0 (1,0) Nikkeli 100 Lyijy 150 (100) Sinkki 1500** Taulukko 2. Lieteseoksen raaka-aineeksi soveltuvan lietteen suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet *). Sulkeisiin merkityt pitoisuudet on pyrittävä saavuttamaan vuoden 1998 alkuun mennessä. mg/kg kuiva-ainetta Kadmium 5,0 (3,0) Kromi 1000 (300) Kupari 3000 (600) Elohopea 25 (2,0) Nikkeli 500 (100) Lyijy 1200 (150) Sinkki 5000 (1500) *) Lietteen ja lieteseoksen kadmiumpitoisuusrajoitukset saa tilapäisesti ylittää korkeintaan 20 prosentilla. Muiden raskasmetallien pitoisuusrajoituksia voidaan ylittää tilapäisesti, mutta ylitysten merkitys on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. **) Lietteessä ja lieteseoksessa saa olla kasvinravinteiksi katsottavia kuparia ja sinkkiä enintään kaksinkertaiset pitoisuudet, milloin näistä ravinteista on puutetta siinä maaperässä, jolla lietettä tai lieteseosta on tarkoitus käyttää. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa maaperässä suurempiin pitoisuuksiin kuin tämän liitteen taulukossa 3 on määrätty. Taulukko 3. Viljelymaan, jolla käytetään lietettä tai lieteseosta, suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet. mg/kg kuiva-ainetta Kadmium 0,5 Kromi 200 Kupari 100 Elohopea 0,2 Nikkeli 60 Lyijy 60 Sinkki 150 Taulukko 4. Suurin sallittu lietteen tai lieteseoksen käytöstä aiheutuva keskimääräinen vuotuinen raskasmetallikuormitus maanviljelyksessä. Sulkeisiin merkityt kuormitusarvot on pyrittävä saavuttamaan vuoden 1998 alkuun mennessä. g/ha vuodessa Kadmium 3,0 (1,5) Kromi 300 Kupari 600** Elohopea 2,0 (1,0) Nikkeli 100 Lyijy 150 (100) Sinkki 1500** **) Kasvinravinteiksi katsottavien kuparin ja sinkin kuormitukset saavat olla enintään kaksinkertaiset, milloin näistä ravinteista on puutetta siinä maaperässä, jolla lietettä tai lieteseosta on tarkoitus käyttää. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa maaperässä suurempiin pitoisuuksiin kuin tämän liitteen taulukossa 3 on määrätty. Liite 2 Lietteen ja lieteseoksen analysointi Lietenäytteiden on vastattava ominaisuuksiltaan käyttäjälle toimitettavaa lietettä. Näytteiden tulee olla kyseisen jätevedenpuhdistamon lietetuotantoa edustavia, ja ne on suositeltavaa ottaa kokoomanäytteinä vähintään 3-5 päivän ajalta. Näytteet otetaan viranomaisen läsnä ollessa tämän niin halutessa. Lietteen laadun vaihtelun seuraamiseksi lietenäytteitä otetaan aluksi lyhyin vä- 34
LIITE 1 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä liajoin. Jos määritystulokset eivät vaihtele merkittävästi ensimmäisen vuoden aikana, analysointikertoja voidaan vähentää. Analysointitiheydet määräytyvät puhdistamon koon mukaan seuraavasti: Asukasvastineluku Analysointitiheys kertaa/vuosi 1. vuosi Muut vuodet >100 000 > 12 > 4 40 000-100 000 > 6 > 3 5 000-40 000 > 4 > 2 200-5 000 > 1 > 1 < 200 > 1 väh. joka 2. vuosi Aina kun tulevan jäteveden laadun tiedetään muuttuneen merkittävästi, analysointikertoja lisätään vähintään sellaiselle tasolle, jota edellytetään ensimmäisenä vuonna. Lieteseoksen laatu on selvitettävä ottamalla vähintään yksi kokoomanäyte jokaisesta tuotetusta 5000 m3:n suuruisesta lieteseoserästä. Kokoomanäytteen tulee olla riittävän edustava. Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen laatu on selvitettävä siten kuin edellä on lietteeltä edellytetty. Vaadittava analysointitiheys on kuitenkin puolet edellä esitetystä vaatimuksesta. Lietteen ja lieteseoksen laatu tulee analysoida luotettavassa laboratoriossa. Lietteestä määritetään ainakin seuraavat muuttujat (suluissa suositeltu määritysmenetelmä): - kuiva-aine ja hehkutusjäännös (SFS 3008), - ph(h2o) (SFS 3021), - kokonaistyppi (Ntot) (SFS 5505), - kokonaisfosfori (Ptot) (SFS 3026), - kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki (SFS 3044, SFS 3047) sekä - elohopea (ISO 5666/1). Määritykset voidaan tehdä myös muuta menetelmää käyttäen, jos menetelmä on interkalibroinnilla osoitettu luotettavaksi. Raskasmetallianalyyseissä menetelmän määritysraja ei saa olla korkeampi kuin 10 prosenttia kyseisen metallin sallitusta enimmäispitoisuudesta. Määritysmenetelmä on aina mainittava. Liite 3 Viljelymaan analysointi Kultakin peltolohkolta viljelymaan muokkauskerroksesta (0-25 cm) otetaan yksi kokoomanäyte samoin kuin yleensä viljavuustutkimusta varten. Lohkon kokoomanäytteeseen otetaan lohkon kultakin hehtaarilta vähintään viisi näytettä. Maanäytteet tulee analysoida luotettavassa laboratoriossa. Näytteistä määritetään ainakin seuraavat muuttujat (suluissa suositeltu määritysmenetelmä): - ph(h2o) (SFS 3021), - kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki (SFS 3044, SFS 3047 tai kuningasvesiuutto) sekä - elohopea (ISO 5666/1 tai kuningasvesiuutto). Raskasmetallipitoisuudet voidaan määrittää myös muita ympäristönsuojelulautakunnan hyväksymiä menetelmiä käyttäen. Menetelmän luotettavuus tulee kuitenkin olla interkalibroinnilla selvitetty. Määritysmenetelmä on aina mainittava. Raskasmetallianalyyseissä menetelmän määritysraja ei saa olla korkeampi kuin 10 prosenttia kyseisen metallin sallitusta enimmäispitoisuudesta. 35