VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko

Transkriptio

1 1 VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko VVY järjesti jäsenlaitoksilleen kyselyn vesihuoltolaitosten lietteenkäsittelystä kesäkuussa Vastauksia tuli määräaikaan mennessä 88 laitokselta. Vastanneista laitoksista 79:llä oli lietteenkuivaus. Kyselyssä kartoitettiin laitosten lietteenkäsittelyn tämän hetkistä tilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä. Tarkoituksena oli selvittää lietteenkäsittelyn kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, vesihuoltolaitosten odotuksia ja suunnitelmia sekä lietteenkäsittelyn ongelmakohtia. Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan vesihuoltolaitoksilla syntyy vuosittain noin miljoona tonnia lietettä, joka kuiva-aineeksi muutettuna vastaa tonnia [1]. Kyselyyn vastanneilla 74 laitoksella lietettä syntyi noin märkätonnia ja kuiva-aineeksi muutettuna noin tonnia. Lietteen kuiva-ainepitoisuuden perusteella kysely kattaa noin 60 % Suomessa syntyvästä puhdistamolietteestä. Kyselyn päättämisen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö julkaisi ohjeet maataloudessa käytettävälle puhdistamolietteelle, joten vastaajat eivät ole vastauksissaan voineet huomioida säännöksiä ja niiden vaikutusta lietteenkäsittelyyn. Kyselyyn vastanneiden puhdistamoiden kokojakauma asukasvastineluvun (AVL) mukaan on esitetty kuvassa 1 ja kuvaajassa 2 on esitetty vuosittaiset lietemäärät pienimmästä suurimpaan. Kuivatun lietteen vuosittainen kokonaismäärä vaihteli laitoksilla yhdeksästä märkätonnista tonniin ja kuiva-ainepitoisuus kolmesta tonnista tonniin. Kysely edustaa hyvin suurimpien laitosten (AVL yli ) tilannetta. Ari Kankaan keräämien puhdistamotietojen mukaan Suomessa oli vuonna puhdistamoa joiden AVL oli yli ja tähän kyselyyn näistä laitoksista on vastannut 46 eli 60 % [2]. Pienempien laitosten osuus vastaajista on selvästi vähäisempi laitosten kokonaismäärään suhteutettuna. 14 % 11 % AVL alle 2000 AVL % 31 % AVL AVL yli Kuva 1. Vastanneiden puhdistamoiden AVL:n jakautuminen (vastanneita 80 kpl)

2 t/a märkä-t/a "KA-t/a" Kuva 2. Vastanneiden puhdistamoiden lietteen määrä (vastanneita 73 kpl) Lietteen laatu ja teollisuuden jätevedet Lietteen hyötykäytön mahdollisuuksiin vaikuttaa merkittävästi jäteveden laatu, mm. raskasmetallispitoisuudet. Raskasmetallien osalta tilanne tuntuu olevan laitoksilla hyvin hallinnassa. Kyselyssä kävi ilmi, että suurimmalla osalla vastanneista laitoksissa raskasmetallipitoisuudet lietteessä tai siitä valmistetussa lannoitevalmisteessa alittivat lietteessä maanviljelyskäytön edellyttämät vuoden 1998 tavoitearvot, maanviljelyskäytön edellyttämät sallitut enimmäisarvot ja lietteestä valmistetussa lannoitevalmisteessa sallitut enimmäisrajat. Vain kolmella laitoksella maanviljelyskäytön edellyttämät sallitut enimmäisarvot ylittyivät joko kuparin tai kromin osalta. Kuudella laitoksella raskasmetallipitoisuuksia ei ollut tutkittu. Laitoksista 69 % jätevesissä ei ollut havaittu lietteen laatua heikentäviä aineita. Vastanneista laitoksista 22 % ilmoitti, että jätevedet voivat ajoittain sisältää lietteen laatua heikentäviä aineita. Vastauksista ei voida päätellä kuinka usein tai kuinka todennäköisesti näissä tapauksissa haitallisia aineita esiintyy. Laitoksista 8 % ottavat vastaan jatkuvasti jätevesiä jotka sisältävät lietteen laatua heikentäviä aineita. Lietteenkäsittelymenetelmät Sakeutetun lietteen käsittelytapojen jakautuminen on esitetty kuvassa 3. Käsittely suoritetaan useimmiten mekaanisesti kuivaamalla. Laitoksista 12 %:lla liete mädätettiin ja kuivattiin. Muutamalla vastanneista laitoksista käytettiin sakeutetun lietteen käsittelyssä turvelavoilla imeytystä tai kuivausta lietelavoilla. Kuivatun lietteen käsittelymenetelmien tulokset on esitetty kuvassa 4. Yleisimmät menetelmät ovat kompostointi aumoissa ja kompostointi kompostilaitoksessa. Vastaajista 73 % (55 kpl) ilmoitti yhtenä käsittelyvaihtoehtona kompostoinnin aumoissa ja 20 % (15 kpl) kompostoinnin kompostilaitoksessa. Kyselyssä oli mahdollista merkitä

3 3 myös useampia menetelmiä. Noin 75 %:lla laitoksista kompostoinnin suorittaa ulkopuolinen taho kuten jätehuoltolaitos tai kunnan viherosasto. Vastaajista kolmella oli käytössä kalkkistabilointi ja kuudella lietettä varastoitiin. Yksittäiset laitokset ilmoittivat käsittelymenetelmiksi vanhennuksen, seostuksen, termisen kuivauksen ja polton. 1 % 4 % 12 % 83 % Mekaaninen kuivaus (linko, suotonauha, muu) Kuivaus lietelavoilla Imeytys turvelavoilla Mädätys ja kuivaus Kuva 3. Sakeutetun lietteen käsittely (vastanneita 80 kpl) Poltto 1 % Varastointi 7 % Seostus 3 % Kalkkistabilointi 4 % Kompostointi kompostointilaitoksessa 21 % Kompostointi aumoissa 73 % Terminen kuivaus 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kuva 4. Kuivatun lietteen käsittely (vastanneita 77 kpl)

4 4 Mikäli lopputuotetta käytetään maanviljelyssä, tulee se käsitellä Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) hyväksymällä menetelmällä ja sen laadun tulee täyttää asetut hygieniaja laatuehdot [3]. Kolmannes vastanneista laitoksista (21 kpl) ilmoittaa lietteenkäsittelyn lopputuotteen olevan tuotteistettu ja KTTK:n hyväksymä. Jos kuivatun lietteen käsittelystä ja loppusijoituksesta vastaa ulkopuolinen toiminnanharjoittaja, ei laitoksilla välttämättä ole tietoa lopputuotteen hyväksynnästä. Lietteenkäsittelyn yhteydessä saatetaan käsitellä omien puhdistamolietteiden lisäksi myös muita jakeita. Vastanneista laitoksista 32 % (20 kpl) ottaa vastaan myös muiden vesihuoltolaitosten lietteitä. Lisäksi lietteenkäsittelyssä käsiteltiin teollisuuden puhdistamolietteitä kolmella laitoksella, haketta ja puutarhajätettä kolmella laitoksella, karjan tai hevosen lantaa kahdella laitoksella ja biojätettä kahdella laitoksella. Yksittäisissä tapauksissa käsiteltiin myös rasvakaivolietettä, kalanviljelylaitoksen lietettä sekä hiekkajätettä. Loppusijoitus ja hyödyntäminen Kuvassa 5 on esitetty vastaukset lietteen hyödyntämisestä. Laitokset ovat voineet merkitä useampia eri sijoitusvaihtoehtoja. Laitoksista 55 % ilmoitti, että lietettä sijoitetaan viherrakentamiseen (muualle kuin kaatopaikalle). Viherrakentaminen kaatopaikalla ja kaatopaikkojen peitekerroksiin sijoittaminen oli eritelty omaksi vaihtoehdokseen. Kaatopaikkojen viherrakentamiseen lietettä sijoitti 39 % laitoksista. Kaatopaikalle läjitti lietettä vain 3 % vastanneista. Maatalouteen lietettä sijoitti 21 % vastanneista ja lietettä varastoi 7 % vastanneista. Laitoksista 24 % eli lähes neljännes ilmoitti, että lietteen hyödyntämisestä vastaa urakoitsija, eikä tietoja hyödyntämisestä ole saatavilla. Urakoitsija vastaa, ei tietoa 24 % Lietettä varastoidaan 7 % Maatalous 21 % Muu viherrakentaminen 55 % Viherrakentaminen kaatopaikoilla/ peitekerrokset 39 % Kaatopaikalle läjittäminen 3 % Kuva 5. Lietteen hyödyntäminen laitoksilla (vastanneita 72 kpl) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Vastaajista 46 laitosta, joiden lietemäärä KA-t/a kattaa 75 % kyselyn kaikkien vastaajien lietemäärästä, ilmoittivat myös eri loppusijoituskohteiden prosenttiosuudet lietteen kokonaismäärästä. Näin saatiin suhteutettua lietteen loppusijoituskohteet ja hyödyntäminen lietteen

5 5 kuiva-ainesmäärään. Kuiva-ainespitoisuuden perusteella laskettaessa lietteen kokonaismäärästä vain 8 % käytetään maataloudessa. Lietteestä 22 % sijoitetaan viherrakentamiseen kaatopaikoille ja 44 % muuhun viherrakentamiseen. Lietteestä 3 % varastoidaan. Lietteestä 23 % käsittelee urakoitsija, eikä lietteen hyödyntämistapaa tunneta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa on vuosina sijoitettu kaatopaikoille noin 5-6 % puhdistamoiden lietteistä, 1 % on hyödynnetty energiana polttamalla ja % on kierrätetty muulla tavoin. [4] 23 % 22 % 3 % 8 % 44 % Viherrakentaminen kaatopaikoilla/ kaatopaikkojen peitekerrokset Muu viherrakentaminen Maatalous Loppusijoituspaikkaa ei ole, vaan käsiteltyä lietettä varastoidaan Hyödyntämisestä vastaa urakoitsija, eikä tietoja ole saatavilla Kuva 6. Lietteen hyödyntämisen jakautuminen lietteen määrän (ka-t) suhteen (vastanneita 46 kpl) Lietteen kuljetusmatkat Kuvassa 7 esitetty puhdistamon ja kuivatun lietteen käsittelypaikan välinen etäisyys. Kuvassa 8 on esitetty kuivatun lietteen käsittelypaikan ja loppusijoituspaikan keskimääräinen etäisyys. Kuivatun lietteen käsittelystä 28 % oli järjestetty puhdistamon yhteydessä ja hyvin lähellä eli enintään viiden kilometrin päällä se sijaitsi 20 %:lla laitoksista. Lopullinen sijoituspaikka sijaitsi kuivatun lietteen käsittelystä enintään 15 km:n päässä noin puolella vastaajista. Vastaajista 30 % ilmoitti, että loppusijoituskohteiden etäisyyttä ei tunneta, koska ulkopuolinen taho vastaa lietteen markkinoinnista.

6 6 16 % 6 % 2 % 28 % 28 % 20 % Kuivatun lietteen käsittely puhdistamoalueella 0-5 km 5 15 km km yli 50 km Ulkopuolinen palveluntarjoaja hoitaa Kuva 7. Puhdistamon ja kuivatun lietteen käsittelypaikan välinen kuljetusmatka (vastanneita 82 kpl) 30 % 27 % 5 % 14 % 24 % 0-5 km 5 15 km km yli 50 km Ulkopuolinen palveluntarjoaja hoitaa Kuva 8. Kuivatun lietteen käsittelyn ja loppusijoituspaikan välinen kuljetusmatka (vastanneita 77 kpl)

7 7 Lietteenkäsittelyn organisointi Lietteenkäsittelyssä palveluiden ostaminen ulkopuoliselta taholta on melko yleistä. Vastaajista 56 % (40 kpl) osti ulkopuoliselta taholta kokonaisuudessaan kuivatun lietteen käsittelyn ja loppusijoituksen. Laitoksista 46 % (36 kpl) osti kuivatun lietteen kuljetuksen käsittelypaikkaan. Kompostointi oli ulkoistettu 29 % (23 kpl) laitoksilla. Muina ulkoistettuina palveluina mainittiin kompostiaumojen kääntö ja lietteen markkinointi. Kun kuivatun lietteen käsittely ostetaan ulkopuoliselta taholta, vastuun lopputuotteen laadusta ottaa 62 % (37 kpl) tapauksista palvelun tuottaja ja 35 % (21 kpl) tapauksista vesihuoltolaitos. Kommenteissa vastausta täydennettiin ilmoittamalla, että vesihuoltolaitos vastaa siitä että kuivattu liete on sopimuksen mukaista ja vastaanottaja vastaa lopputuotteen laadusta. Muu, mikä? 4 % Lietteen kuljetus kuivatun lietteen käsittelypaikasta loppusijoituskohteeseen 32 % Kuivatun lietteen kuljetus käsittelypaikkaan 50 % Sakeutetun lietteen kuljetus käsittelypaikkaan 6 % Kompostointi 32 % Kuivatun lietteen käsittely ja loppusijoitus kokonaisuudessaan 56 % Lietteen kuivaus 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % % Kuva 9. Ulkoisten palveluiden hankinta lietteenkäsittelyssä (vastanneita 72 kpl) Tulevaisuus Kuvassa 10 on esitetty kuivatun lietteen ympäristöluvan voimassaoloajat 48 laitoksella. Seuraavien kolmen vuoden sisällä noin puolet ympäristöluvista vastanneilla laitoksilla vanhenee ja monella laitoksella lupa on voimassa toistaiseksi. Monen laitoksen lietteen kompostoinnin hoitaa ulkopuolinen urakoitsija, joka vastaa myös vaadittavista ympäristöluvista kuivatun lietteen käsittelyn osalta.

8 8 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Toistaiseksi Ei lupaa Kuva 10. Ympäristöluvan voimassaolo (vastanneita 62 kpl) Laitoksista 43 % ilmoitti, että kuivatun lietteen käsittelyä tullaan jatkamaan tulevaisuudessa nykyisin menetelmin. Laitoksista 16 % ilmoitti, että tulevaisuuden menetelmät on jo ratkaistu mm. ulkoistamalla palvelu, kompostointiratkaisuilla sekä mädätyksellä ja termisellä käsittelyllä. Puolet laitoksista vastasi, että kuivatun lietteen käsittelyn tulevaisuuden menetelmiä ei ole ratkaistu. Vastaavasti yli puolet (56 %) vastanneista laitoksista ei ollut vielä tehnyt päätöstä lietteen loppusijoituksen tulevaisuuden suhteen. Yli AVL:n laitoksista yli 60 % piti lietteen loppusijoitusta tulevaisuudessa toistaiseksi ratkaisemattomana kysymyksenä, kun vastaava luku oli pienemmissä laitoksissa vain 40 %. Vastauksista ilmeni, että vesihuoltolaitokset näkevät suuressa määrin lietteenkäsittelyn ratkaisuiden perustuvan yhteishankkeisiin eri tahojen kanssa. Sekä kuivatun lietteen käsittelyn että lietteen loppusijoituksen osalta 60 % vastaajista ilmoitti, että tulevaisuuden ratkaisuja pyritään etsimään yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa. Yksin ratkaisuja ilmoitti etsivänsä vain 10 % vastaajista ja tällöinkin ratkaisujen muodostaminen ilman yhteistyökumppaneita saattaa olla vain yksi vaihtoehdoista. Noin puolet vastanneista oli sitä mieltä, että lietteen loppusijoitus voi todennäköisesti jatkua samalla tavalla kuin aikaisemminkin. 28 % vastaajista arvioi, että viranomaisvaatimusten tiukkenemisen aiheuttaa muutoksia lietteen loppusijoituskäytäntöihin. Myös kaatopaikkojen sulkemisen ja maanparannus- ja viherrakennusaineiden markkinoiden tiukkenemisen arveltiin vaikuttavan lietteenkäsittelyyn tulevaisuudessa. (kuva 13)

9 9 Kaikkia vaihtoehtoja tutkitaan 64 % Yhteistyössä teollisuuden kanssa 8 % Yhteistyössä jätehuoltoyhtiöiden kanssa 30 % Yhteistyössä muiden vesihuoltolaitosten kanssa 28 % Yksin 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuva 11. Todennäköiset yhteistyökumppanit kuivatun lietteen käsittelyssä tulevaisuudessa (vastanneita 50) Yhteistyössä energialaitosten kanssa 12 % Kaikkia vaihtoehtoja tutkitaan 65 % Yhteistyössä teollisuuden kanssa 10 % Yhteistyössä jätehuoltoyhtiöiden kanssa 21 % Yhteistyössä muiden vesihuoltolaitosten kanssa 31 % Yksin 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuva 12. Todennäköiset yhteistyökumppanit lietteen loppusijoittamisessa tulevaisuudessa (vastanneita 52)

10 10 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Nykyinen loppusijoittaminen voi todennäköisesti jatkua. 47 % NYKYINEN LOPPUSIJOITUS EI todennäköisesti voi jatkua johtuen, -viranomaisvaatimusten tiukkenemisesta. 28 % -maanviljelyskäytön vähenemisestä. 8 % -maanparannus- ja viherrakennusainemarkkinoiden tiukkenemisesta. 16 % -kaatopaikkojen sulkemisesta. 19 % Kuva 13. Arvio todennäköisestä lietteen loppusijoittamisessa tulevaisuudessa (vastaajia 52 kpl) Lietteen loppusijoittamiselle vastaajat nimesivät keskimäärin 1,9 eri vaihtoehtoa. Todennäköisimpänä vaihtoehtona lietteen loppusijoittamiselle pidettiin viherrakentamista muualla kuin kaatopaikoilla (kuva 14). Lietteen hyödyntämisen maataloudessa oletetaan vähentyvän ja vaihtoehtoina nykyisille hyötykäyttötavoille polton ja muun hyötykäytön, kuten energiakasvien lannoituskäytön ja metsälannoituksen odotetaan lisääntyvän. Noin puolet vastaajista piti polttoa todennäköisenä tulevaisuuden loppukäsittelyratkaisuna. Kommenteissa polttoratkaisua kritisoitiin. Ongelmana mainittiin myös yhteiskunnan riittämätön panostus kehitystyöhön. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Viherrakentaminen kaatopaikoilla/ kaatopaikkojen peitekerrokset 37 % Muu viherrakentaminen 67 % Maatalous 16 % Poltto 53 % Muu hyötykäyttö, esim. energiakasvien tuottaminen tai metsälannoitus 16 % Muu, mikä 3 % Kuva 14. Lietteen todennäköinen loppusijoittaminen tulevaisuudessa (vastaajia 74 kpl)

11 11 Yhteenveto kyselyn tuloksista Tällä hetkellä kuivatun jätevesilietteen käsittelyssä vallitsevana menetelmänä on kompostointi, 73 % laitoksista mainitsi yhtenä käsittelymenetelmänä aumakompostoinnin ja noin 21 % käsittelyn kompostointilaitoksessa. Laitoksista 7 % ilmoitti, että lietettä varastoidaan tällä hetkellä. Viherrakentaminen oli yleisin tapa hyödyntää lietettä. Lietteen kuiva-ainemäärin suhteutettaessa saatiin laitosten arvioiden pohjalta tulokseksi, että viherrakentamisesta 1/3 on viherrakentamista kaatopaikoilla sisältäen myös kaatopaikkojen peitekerrokseksi käytetyn lietteen ja 2/3 on muuta viherrakentamista. Loppusijoitusta ei 23 %:lla lietteestä tunneta, koska urakoitsija vastaa käsittelystä ja markkinoinnista. Maatalouteen sijoitettiin lietemäärän perusteella laskettuna 8 % vastanneiden laitosten lietteestä, kun taas laitoksista 21 % ilmoitti maatalouden yhtenä loppusijoitusvaihtoehtona. Kyselyyn vastanneista suuret laitokset olivat pieniä laitoksia paremmin edustettuina. Ilmeisesti maatalouskäyttöön viedäänkin lietettä lähinnä pieniltä vesihuoltolaitoksilta ja suurilta laitoksilta vain osa lietteestä sijoitetaan viljelyyn. On todennäköistä, että maatalouteen päätyy suurempi prosentti lietettä kuin kyselyssä käy ilmi. Peräti 56 % vastaajista ilmoitti, että lietteen käsittelystä ja loppusijoituksesta vastaa jokin muu taho kuin vesihuoltolaitos. Tämä toinen taho voi olla myös jokin muu kaupungin organisaatio. Kun kuivatun lietteen käsittely ostetaan ulkopuoliselta taholta, lopputuotteen laadusta vastasi 62 % tapauksista palvelun tuottaja ja 35 % tapauksista vesihuoltolaitos. Kolmen vuoden sisällä umpeutuu noin puolet vastanneiden laitosten lietteenkäsittelyä koskevista ympäristöluvista. Puolet laitoksista vastasi, että kuivatun lietteen käsittelyn tulevaisuuden menetelmiä ei ole ratkaistu. Vastaavasti yli puolet (56 %) vastanneista laitoksista ei ollut vielä tehnyt päätöstä lietteen loppusijoituksesta tulevaisuudessa. Yli AVL:n laitoksista yli 60 % piti lietteen loppusijoitusta tulevaisuudessa toistaiseksi ratkaisemattomana kysymyksenä, kun vastaava luku oli pienemmissä laitoksissa vain 40 %. Ehdottomasti suurin osa vastaajista näki, että lietteenkäsittelyn ratkaisut tulevat olemaan useiden tahojen välisiä yhteistyöhankkeita: yli 60 % tulevaisuuden ratkaisuja kartoittavista laitoksista ilmoitti etsivänsä ratkaisuja kaikkien vaihtoehtoisiksi nimettyjen yhteistyöosapuolien kanssa. Laitoksilta kysyttiin arviota lietteen loppusijoittamisesta tulevaisuudessa. Vastaajat saattoivat merkitä useampia vastauksia. Todennäköisimpänä hyödyntämistapana pidettiin edelleen viherrakentamista. Maatalouteen sijoittamista piti todennäköisenä ratkaisuna 16 % vastanneista, kun tällä hetkellä 21 % laitoksista sijoittaa lietettä maanviljelykseen. Laitoksista 53 % piti polttoa yhtenä todennäköisenä ratkaisuna. Muuta hyötykäyttöä, kuten energiakasvien tuottamista piti todennäköisenä vain 16 % laitoksista. Kyselyn perusteella voidaan karkeasti todeta, että noin puolet vastaajista näkee lietteenkäsittelyn jatkuvan nykyisten käytäntöjen tai tehtyjen lietteenkäsittelyratkaisujen pohjalta. Noin puolet laitoksista taas arvioi sekä lietteenkäsittelyn että loppusijoituksen ratkaisujen muuttuvan tulevaisuudessa. Tulevaisuuden ratkaisuista kysyttäessä vesihuoltolaitokset ovat nimenneet hyvin laajasti mahdollisia eri yhteistyökumppaneita sekä erilaisia loppusijoitustapoja. Tehdyn kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että selkeää suuntaa lietteenkäsittelyn tulevaisuuden ratkaisuille ei tällä hetkellä ole.

12 12 Lähteet: [1] Suomen ympäristökeskus, : [2] Ari Kangas: Jätevesipuhdistamojen toiminta ja toteutukset; Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen monistesarja Nro 15. [3] MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Elintarvike- ja terveysosasto: Maa- ja metsätalousministeriön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohje maataloudessa käytettävälle puhdistamolietteelle [4] Statistics on waste for the report of Finland on the transposition and implementation of directives on waste (75/442/EEC), on hazardous waste (91/689/EEC) and on sewage sludge (86/278/EEC) Source: Statistics Finland, Dec. 8th 2004