YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

JÄSENKYSELY 2014 HÄME- JA KESKI-SUOMI

JÄSENKYSELY HÄME- JA KESKI- SUOMEN ALUE Hämeen ja Keski-Suomen alueelta kyselyyn vastasi 1487 jäsentä. Naisia 91 % Yli 45 vuotiaita oli 73 % vastaajista Työssäkäyviä 91 % Kunnassa tai kuntayhtymässä työskenteleviä 80 % Vakinaisessa työsuhteessa olevia 91 % Yli 20 vuoden työura 64 % vastaajista Koko jäsenkyselyn vastausmäärä oli 9985 ja vastausprosentti 34 %. Vastausmäärät kysymyksittäin vaihtelevat, koska kaikki vastaajat eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin.

SUKUPUOLI (N=1473) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Nainen 91% (1341) Mies 9% (132)

IKÄ (N=1483) 0% 10% 20% 30% 40% 50% alle 26 vuotta 2% (25) 27-35 vuotta 8% (115) 36-45 vuotta 17% (251) 46-55 vuotta 41% (614) yli 56 vuotta 32% (478)

OLETKO TÄLLÄ HETKELLÄ (N=1478) 0% 20% 40% 60% 80% 100% työssä 91% (1340) työtön 4% (63) opiskelija 0% (4) vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, äitiysvapaalla tms. 2% (31) muu vaihtoehto, mikä? 3% (40)

TYÖSKENTELYSEKTORI (N=1473) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kunta tai kuntayhtymä 80% (1178) Yksityinen 14% (210) Seurakunta 1% (22) Valtio 0% (5) En ole tällä hetkellä työelämässä. 4% (58)

TYÖSUHTEEN LUONNE (N=1417) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vakinainen 91% (1292) Määräaikainen 9% (125)

TYÖURASI PITUUS TÄHÄN MENNESSÄ? (N=1479) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% alle 5 vuotta 5% (76) 5-10 vuotta 10% (143) 11-20 vuotta 21% (310) 21-30 vuotta 31% (455) yli 30 vuotta 33% (495)

TYÖELÄMÄSTÄ - Työn henkinen kuormittavuus - Työajan joustot - Poissaolot - Työn imu - Työmotivaatio

JOS MIETIT TYÖURAASI VUODELLA TAAKSEPÄIN, OLETKO KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI (N=1460) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% viikoittain 22% (323) muutamia kertoja kuukaudessa 32% (461) pari kertaa puolessa vuodessa 18% (270) pari kertaa vuodessa 19% (279) en kertaakaan 9% (127)

TYÖN KOKEMINEN HENKISESTI RASKAAKSI - Vastaajista yli puolet (54 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Joka viides (22 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi viikoittain. - Vastaajista 37 %:lle (N=549) kuormittavuus oli satunnaista, muutamia kertoja vuodessa esiintyvää. - Vastaajista 9 % (N=127) ilmoitti, ettei ole kärsinyt työn henkisestä kuormittavuudesta lainkaan viimeisen vuoden aikana. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

JOS OLET KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI, MIKÄ ON VAIKUTTANUT SIIHEN? VALITSE ENINTÄÄN KOLME ASIAAN VAIKUTTANUTTA TEKIJÄÄ. (N=1340) 0% 10% 20% 30% 40% 50% työilmapiiriongelmat 39% (518) liian suuri työmäärä 44% (590) säästötoimenpiteet työpaikalla 29% (387) liian vähäiset henkilöstöresurssit 37% (497) työn luonne itsessään henkisesti raskasta 28% (372) yksityiselämän asioista johtuen 13% (174) oma terveydentila 13% (171) muu, mikä? 13% (179)

MITKÄ ASIAT OVAT VAIKUTTANEET TYÖN KOKEMISEEN HENKISESTI RASKAAKSI? - Työn kokemiseen henkisesti raskaaksi kerrottiin vaikuttaneen useimmiten liian suuri työmäärä, työilmapiiriongelmat ja kolmanneksi yleisin syy oli ollut vähäiset henkilöstöresurssit. Samat syyt toistuivat myös muilla alueilla. - Avoimissa vastauksissa nostettiin lisäksi esille seuraavia asioita: - Jatkuvat muutokset työssä, toimintatavoissa, henkilöstössä ja organisaatiossa. - Kiire, epävarmuus, arvostuksen puute. - Huono esimiestyö, esimiehiltä saatavan tuen puute ja puutteet johtamisessa

ARVIOI SEURAAVIA TYÖELÄMÄN JOUSTOON LIITTYVIÄ ASIOITA. (N=1442) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Etätyö 5% 46% 48% Liukuva työaika 66% 19% 15% Lyhennetty työaika 7% 15% 78% Palkattomat vapaat vapaaehtoisesti, ei työnantajan toimesta säästötoimena Lomarahat vapaana omasta aloitteesta, ei työnantajan toimesta säästötoimena 6% 17% 21% 10% 73% 73% Vuorotteluvapaa 2% 10% 88% Osa-aikaeläke 3% 4% 92% Opintovapaa 1% 2% 97% Osittainen hoitovapaa 1% 97% Jotakin muuta, mitä? 9% 6% 85% Käytän tällä hetkellä Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani En käytä, koska ei ole minulle merkityksellinen tällä hetkellä

TYÖELÄMÄN JOUSTOT - Työelämän joustoista selvästi yleisimmin käytössä oleva oli liukuva työaika. Vastaajista 66 % käyttää liukuvaa työaikaa. Seuraavaksi yleisimpiä mutta selvästi harvemmin käytössä olevia olivat palkattomat vapaaehtoisesti otettavat vapaat (17 %), lyhennetty työaika (7 %), lomarahojen ottaminen vapaana (6 %) ja etätyön tekeminen (5 %). - Vastausten perusteella etätyömahdollisuutta kohtaan olisi eniten kiinnostusta. 46 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisivät etätyömahdollisuutta mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Liukuvan työajan osalta 19 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisi mutta ei ole tällä hetkellä mahdollista. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

MUISTA TYÖELÄMÄN JOUSTOISTA Käytän tällä hetkellä paikallinen vuosityöaikasopimus osa-aikaeläke lyhempi työaika tasoitusvapaat Työnantaja/työyksikkö erittäin ymmärtäväisiä ja sallivia työaikajoustoissa, tästä syystä en ole tarvinnut esim. osittaista hoitovapaata. Jossain toisessa työyhteisössä tai työnantajalla osittainen hoitovapaa olisi ollut ainoa vaihtoehto. Yövuoroista vapautus toistaiseksi osakuntoutustuki osa-aikainen 60% Työaikapankki itsenäinen työaikasuunnittelu osasairasloma saldovapaata Olen opettajan kokonaistyöajassa, mutta työaika on kuitenkin liukuva. Oppitunnit ja opiskelijat sitovat, mutta muun työn voi tehdä missä ja miten tahansa. Vapaapäivinä saldokertymistä määräaikainen apulainen vähentämässä työkuormaani osasairauspäiväraha osatyökyvyttömyyseläke Työpaikalla johdon taholta todella joustavaa hyödyntää liukuvaa työaikaa ja jaksottaa itse työt kiireiden mukaan.

MUISTA TYÖELÄMÄN JOUSTOISTA Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani Ikäjohtaminen puuttuu: Yli 65 vuotias tekee töitä 100 %:lla työajalla useassa eri pisteessä saman päivän aikana. vuorotteluvapaa osissa, työnantaja ei jousta työajan sijoittelu esim. 4:lle päivälle viikossa, jotta viides olisi vapaapäivä Enemmän joustavuutta työn tekemiseen 4-päiväinen työviikko työaikapankkijärjestelmä jolloin voisi joskus olla lyhyemmän päivän töissä, kun on kertynyt ylitöitä. Laajempi liukuma-aika (nyt klo 7-18) ja työaika-plussaldon käyttö kokonaisina päivinä Joustoilla pidettävät vapaapäivät Käyttäisin vuorotteluvapaata tai palkatonta vapaata, pienipalkkaisena yksineläjänä siihen ei ole taloudellisesti mahdollisuutta. työnantaja oppisi luottamaan työntekijän työmoraaliin, kannustus ja tukeminen vanhemmalle työntekijälle mahdollisuus tehdä projektitöitä toivoisin Toimistoni siirretään 90 km:n päähän, etätyö nykyisestä työpisteestäni käsin olisi tehtävien vuoksi mahdollista, mutta työnantajani ei suostu tähän. lyhennetty työviikko, pidemmät päivät esim. ma-to Toiveissani kohdallani 2 viikon jakosoissa tehtävä osa-aikatyö

MONTAKO TYÖPÄIVÄÄ OLET OLLUT POISSA TÖISTÄ VIIMEISEN VUODEN AIKANA MASENNUKSEN, TYÖUUPUMUKSEN, TYÖYHTEISÖONGELMIEN TMS. VUOKSI? (POISLUKIEN SIIS NS. FYYSISET SAIRAUDET, FLUNSSAT, SAIRAAN LAPSEN HOITAMISESTA JOHTUNEET POISSAOLOT TMS.) (N=1452) 0% 20% 40% 60% 80% 100% En yhtään 89% (1287) 1-5 päivää 6% (80) 6-10 päivää 2% (26) 11-20 päivää 1% (21) 21 päivää tai enemmän 3% (38) - Vastaajista 11 % (165 vastaajaa) ilmoitti, että on ollut viimeisen vuoden aikana poissa töistä masennuksen, työuupumuksen, työyhteisöongelmien tai tms. vuoksi.

OLETKO VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN AIKANA MENNYT TÖIHIN, VAIKKA SINUSTA ON TUNTUNUT, ETTÄ SINUN OLISI OIKEASTI PITÄNYT OLLA SAIRAUSLOMALLA TERVEYDENTILASI TAKIA? (N=1452) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% en kertaakaan 36% (528) kerran 21% (306) 2-5 kertaa 33% (472) useammin kuin 5 kertaa 10% (146) - Vastaajista reilusti yli puolet eli 64 % (N=924) on mennyt viimeisen vuoden aikana vähintään kerran töihin vaikka terveydentilan puolesta olisi pitänyt olla sairauslomalla. - 67 % heistä, jotka olivat näin tehneet, olivat menneet sairaana töihin useita kertoja.

TYÖN IMU JA TYÖHYVINVOINTI

KOEN TYÖN IMUA ELI TARMOKKUUTTA, OMISTAUTUMISTA, INNOSTUMISTA JA UPPOUTUMISTA TYÖSSÄNI? (N=1441) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Päivittäin 26% (381) Muutaman kerran viikossa 33% (477) Kerran viikossa 11% (159) Muutaman kerran kuukaudessa 17% (246) Kerran kuukaudessa 4% (60) Muutaman kerran vuodessa 7% (94) En koskaan 2% (24)

TYÖN IMU Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imussa oleva työntekijä on tarmokas, omistautunut, uppoutunut, sinnikäs vastoinkäymisissä ja ylpeä työstään. Työn imussa oleva työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. - Vastaajista 70 % kertoi kokevansa työn imua vähintään kerran viikossa. Vastaajista 26 % ilmoitti kokevansa sitä päivittäin.

MITKÄ ASIAT SAAVAT SINUT MOTIVOITUMAAN JA INNOSTUMAAN TYÖSSÄSI? VALITSE KOLME SINULLE MERKITYKSELLISINTÄ TEKIJÄÄ. (N=1456) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Mielekkäät työtehtävät 62% (899) Esimiehen tuki ja palaute Työpaikan rohkaiseva ja rento ilmapiiri 20% (285) 28% (408) Työn sisältö itsessään Hyvät työkaverit 45% (661) 47% (687) Mahdollisuus joustaviin työaikoihin Saamani palaute tekemästäni työstä Mahdollisuus kehittyä ammatillisesti 17% (253) 14% (203) 25% (359) Mahdollisuus edetä urallani Mahdollisuus vaikuttaa organisaation kehittymiseen 4% (56) 6% (81) Saamani rahallinen korvaus työstä 18% (255) Yrityksen tarjoamat työsuhde-edut 2% (22) Mahdollisuus pitää työ ja vapaa-aika tasapainossa Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ja lomiin Esimiehen arvostus ja palaute 16% (232) 16% (235) 15% (219) Muu, mikä? 2% (28)

MITEN TYÖNANTAJASI PANOSTAA SINUN TERVEYTESI YLLÄPITOON? (N=1450) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Vuosittaiset tykypäivät, liikuntapäivät tms. 52% (747) Työterveyshuolto 84% (1224) Säännölliset terveystarkastukset Liikuntasetelit tms. muu rahallinen tuki vapaa-ajan liikkumiseen Työnantajan tarjoamat liikuntatunnit Työajan käyttäminen viikoittain liikkumiseen. Jos niin miten paljon? Yhteisiin liikuntatapahtumiin osallistuminen (kuten Naisten kymppi, Likkojen lenkki tms.) Terveysluentoja Mahdollisuus osallistua kuntoremontteihin tms. työajalla Muuten, miten? Ei mitenkään 29% (427) 44% (632) 13% (188) 3% (38) 8% (118) 4% (53) 13% (185) 4% (54) 6% (88)

TYÖNANTAJAN PANOSTUS TERVEYDEN YLLÄPITOON - Työterveyshuolto, vuosittaiset tyky-/liikuntapäivät ja liikuntasetelit tms. rahallinen tuki olivat asioita, joita useimmat vastaajat kertoivat työnantajansa tarjoavan heille. Vastaajista 84 %:lla oli käytössä työterveyshuollon palvelut. - Vastaajista 3 % eli 38 henkilöä vastasi, että he voivat käyttää työaikaansa viikoittain liikkumiseen. Aika vaihteli 10 minuutin taukoliikunnasta 3 tuntiin.

MIKÄ SEURAAVISTA KUVAA TAPAA, JOLLA PÄÄSÄÄNTÖISESTI KULJET TYÖMATKASI? (N=1454) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet Kävellen, juosten tai pyörällä sään salliessa 11% (159) 18% (266) Aina omalla autolla 57% (823) Aina julkisilla kulkuneuvoilla 9% (129) Muuten, miten? 5% (72) Työni on kotona 0% (5)

TYÖMATKAT - Vastaajista hieman yli puolet eli 66 % (952) ilmoitti kulkevansa työmatkat aika joko omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla. - Joka viides vastaajista (18 %, 266) ilmoitti kulkevansa työmatkat kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet, 11 % (159) kertoi tekevänsä näin sään salliessa. Muina vaihtoehtoina ilmoitettiin yleisimmin, että kesällä pyörällä/kävellen ja talvella autolla, kimppakyydillä tai osa matkasta kävellen/pyörällä ja osa julkisilla.

KOETKO LIIKKUVASI TARPEEKSI (MUKAANLUKIEN HYÖTYLIIKUNTA JA MUU LIIKUNTA)? (N=1476) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kyllä 49% (725) En 51% (751)

JOS VASTASIT, ETTET MIELESTÄSI LIIKU TARPEEKSI NIIN MISTÄ SE MIELESTÄSI JOHTUU? (N=782) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ei ole aikaa 34% (265) En jaksa/viitsi 55% (427) En koe liikuntaa itselleni mielekkääksi 6% (48) Terveydellisistä syistä johtuen 16% (122) Muusta syystä, miksi? 11% (88)

RIITTÄVÄ LIIKKUMINEN? - Vastaajilta tiedusteltiin kokevatko he liikkuvansa tarpeeksi. Vastaukset jakautuivat melko lailla kahtia. Puolet vastaajista ilmoitti liikkuvansa mielestään tarpeeksi, puolet taas kertoi, ettei mielestään harrasta riittävästi liikuntaa. - Suurimmaksi syyksi liikkumattomuudelle ilmoitettiin se, ettei jaksa tai viitsi (55 % vastaajista) ja 34 % ilmoitti syyksi ajanpuutteen. Vastaajista 16 % vastasi liikkumattomuuden johtuvan terveydellisistä syistä. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

ISTUMME TUTKIMUSTEN MUKAAN JOPA 80 % VALVEILLAOLOAJASTAMME. KUINKA MONTA TUNTIA SINÄ ISTUT KESKIMÄÄRIN PÄIVÄSSÄ TYYPILLISENÄ ARKIPÄIVÄNÄ, JOLLOIN OLET TÖISSÄ? (MUKAAN LUKIEN TÖISSÄ, KOTONA, KULKUNEUVOSSA YMS.) (N=1459) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% alle 2 tuntia 8% (115) 2-8 tuntia 51% (749) yli 8 tuntia 41% (595)

ISTUMINEN PÄIVÄN AIKANA - UKK-instituutin ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen suomalaisen valveillaoloajasta kolme neljäsosaa eli 9 tuntia kuluu istuen tai makuulla. - Tutkimuksen mukaan istumisen takia lihastyö ja energiankulutus vähenevät, mikä lisää diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä sekä lihomisen todennäköisyyttä. Myös sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Runsaaseen istumiseen liittyvät myös lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinongelmat. - Vastaajista 41 % ilmoitti istuvansa päivän aikana yli 8 tuntia, 51 % 2-8 tuntia ja 8 % alle 2 tuntia.

ONKO SINULLA DIAGNOSOITU JOKIN TYÖUUPUMUKSESTA JOHTUVA SAIRAUS? (N=1471) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä 10% (147) Ei 90% (1324)

JOS OLET SELVINNYT TYÖUUPUMUKSESTA, MITKÄ TEKIJÄT AUTTOIVAT SIITÄ PARANTUMISEEN JA TYÖKYVYN SAAMISEEN TAKAISIN? (N=276) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Työterveyshuolto 39% (109) Sairausloma 54% (149) Töiden uudelleenjärjestelyt 24% (66) Läheisten tuki 37% (102) Terapia 23% (64) Jokin muu, mikä? 29% (81)

TYÖUUPUMUS - Vastaajista joka kymmenes (10 % eli 147 vastaajaa) ilmoitti, että heillä on diagnosoitu jokin työuupumuksesta johtuva sairaus. - Työuupumuksesta selviämiseen oli vastauksien perustella ollut apua monista eri tekijöistä. Noin puolet vastaajista (54 %) ilmoitti, että sairausloma oli ollut tärkeä osa parantumista. Työterveyshuollon ja läheisten tuen ilmoitettiin myös olleen tärkeässä roolissa. - Valtakunnallisesti vastaajat kertoivat avoimissa vastauksissa myös monia muita parantumiseen vaikuttaneita asioita. Useimmat vastaajista mainitsivat työpaikan tai alan vaihdon auttaneen asiaa, liikunta oli ollut monelle tärkeä osa parantumisprosessissa ja moni mainitsi myös, että vuorotteluvapaa oli tarjonnut hengähdystauon työuupumuksen selättämiseksi. - Muita mainittuja asioita olivat kuntoutus ja lääkitys, opintovapaa, osaaikaeläke, työkavereiden tuki, esimiehen/työkavereiden vaihtuminen, oman elämän hallinta paremmin mm. aikataulujen suhteen ja asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja elämäntapojen muutos.

SÄÄSTÖTOIMENPITEET

ELÄMME TALOUDELLISESTI EPÄVAKAITA AIKOJA. OVATKO TYÖPAIKKASI SÄÄSTÖTOIMENPITEET KOHDISTUNEET/KOHDISTUMASSA KULUVAN VUODEN AIKANA SINUUN JOISSAKIN SEURAAVISSA MUODOISSA? VALITSE NE VAIHTOEHDOT, JOTKA KUVAAVAT OMAA TILANNETTASI. (N=1420) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Lomautus 8% (107) Irtisanominen 3% (49) Lomarahojen vaihto vapaaksi 7% (101) Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 24% (340) Muuta, mitä? 19% (272) En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 49% (698) Säästötoimien kohteeksi joutuneita oli vastaajista 51 % eli 722 vastaajaa. Prosentit kertovat kuinka monta prosenttia kokonaisvastaajamäärästä on joutunut kyseisen säästötoimen kohteeksi, prosentti ei viittaa kyseisen säästötoimen yleisyyteen. Monet vastaajista oli joutunut useiden säästötoimien kohteeksi, josta johtuu se, ettei prosenttiluvut päädy yhteenlaskettuna 100 prosenttiin.

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lounais-Suomen alue (N=1259) Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Oulun alue (N=993) 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% 9% 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% 3% 3% 4% 7% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 7% Itä-Suomen alue (N=1671) Pohjanmaan alue (N=1044) 13% 15% 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% 17% 24% 20% 21% 21% 21% 20% 27% 27% Kymen alue (N=771) Uudenmaan alue (N=865) 49% 48% 51% 46% 49% 56% 61% 58% 54% Lapin alue (N=489) koko maa (N=9534) 77%

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lapin alue (N=489) Uudenmaan alue (N=865) 13 107 176 102 26 139 89 127 68 25 49 52 35 27 49 28 23 17 313 25 101 252 41 36 62 45 54 22 38 340 328 159 63 341 213 283 179 138 272 293 141 81 201 141 182 124 Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Lounais-Suomen alue (N=1259) koko maa (N=9534) 643 848 759 698 804 395 298 618 552 479 506 1580 Itä-Suomen alue (N=1671) Oulun alue (N=993) 1949 Kymen alue (N=771) Pohjanmaan alue (N=1044) 5126

SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ - Vastaajista 49 % (N=698) ilmoitti, ettei ole joutunut säästötoimien kohteeksi eikä säästötoimia ollut myöskään näköpiirissä. Vastaajista 51 % eli 722 vastaajaa säästötoimet olivat koskettaneet. - Yleisimmin Hämeen ja Keski-Suomen alueella oli käytetty vapaaehtoisia talkoovapaita ja muita säästötoimia. Irtisanotuksi ilmoitti tulleensa 49 vastaajaa, lomautettuna oli ollut vastaajista 107 eli lähes joka kymmenes kaikista vastaajista.

ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS HÄMEEN JA KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2013 JA 2014 (LKM) 400 350 314 340 300 272 250 200 212 150 100 105 107 92 101 50 43 49 0 Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 665 v. 2014 N= 722 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=766) 2014 (N=869) Muuta, mitä?

ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS HÄMEEN JA KESKI-SUOMEN ALUEELLA 2013 JA 2014 (%) 45% 40% 41% 39% 35% 30% 25% 20% 28% 31% 15% 14% 12% 12% 12% 10% 5% 6% 6% 0% Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 665 v. 2014 N= 722 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=766) 2014 (N=869) Muuta, mitä?

SÄÄSTÖTOIMIEN YLEISYYS HÄMEEN JA KESKI-SUOMEN ALUEELLA VERRATTUNA VUOSINA 2013 JA 2014 - Kyselyn kokonaisvastaajamäärät Hämeen ja Keski-Suomen alueella säästötoimien osalta olivat 1536 vastaajaa vuonna 2013 ja 1420 vastaajaa vuonna 2014. - Vuonna 2013 säästötoimien kohteeksi ilmoitti joutuneensa 43 % vastaajista (N=665), vuonna 2014 51 % (N=722). - Yhä useampi vastaaja oli joutunut säästötoimien kohteeksi ja yhä useamman kohdalle oli osunut useita säästötoimia. - Irtisanomisten, lomautusten ja lomarahojen vaihdon osalta määrät olivat pysyneet lähes samoina, lisäystä oli ollut vapaaehtoisten talkoovapaiden käytössä sekä muissa säästötoimissa.

MUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Muina säästötoimina mainittuja asioita: - sijaisia ei palkata - sijaisten vähentäminen - eläkkeelle siirtyneiden tehtäviä siirretään tehtäväksi muille - YT-neuvottelut ovat kesken, alkamassa, juuri päättyneet - poislähteneiden, eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkata uutta työntekijää - määräaikaisuuksia ei jatketa - työajan lyhentäminen - työmäärä kasvanut ja lisääntynyt - matkakulujen, hankintojen, henkilöstöetuuksien, laitehankintojen vähentäminen - työtehtävien uudelleenjärjestelyt - Palveluiden ulkoistaminen - yleinen epävarmuus

Säästötoimet alueittain 2014 (%) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaa n alue (N=1044) Uudenmaa n alue (N=865) Lomautus 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% Irtisanominen 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 3% 7% 15% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 4% 24% 20% 21% 13% 27% 21% 27% 21% Muuta, mitä? 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 77% 49% 48% 51% 61% 49% 56% 46% 58%

Säästötoimet alueittain 2014 (lkm) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uudenmaan alue (N=865) Lomautus 13 107 176 102 26 139 89 127 68 Irtisanominen 25 49 52 35 27 49 28 23 17 Lomarahojen vaihto vapaaksi 25 101 252 41 36 62 45 54 22 Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 38 340 328 159 63 341 213 283 179 Muuta, mitä? 138 272 293 141 81 201 141 182 124 En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 759 698 804 395 298 618 552 479 506

SÄÄSTÖTOIMENPITEET SEKTOREITTAIN HÄMEEN JA KESKI-SUOMEN ALUEELLA 600 543 500 400 324 300 224 200 100 0 89 74 15 24 14 24 35 0 1 0 7 18 0 0 2 0 0 2 2 1 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? 121 En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Kunta tai kuntayhtymä (N=1147) Yksityinen (N=205) Seurakunta (N=21) Valtio (N=5)