Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista Euroopan kaupunkeja luomaan lapsiystävällisiä julkisia tiloja. Konferenssin yhtenä järjestäjätahona toimi The Child in the City Foundation, joka pyrkii vahvistamaan lasten asemaa kaupungeissa ja antamaan lapsille tilaa ja mahdollisuuksia leikkiä. Toisena järjestäjä toimi European Network of Child Friendly Cities, jonka tarkoituksena on edistää paikallisia keinoja toteuttaa lapsen oikeuksia. Tämä joka toinen vuosi järjestettävä konferenssi on tarkoitettu tutkijoille, kaupunkisuunnittelijoille, virkamiehille ja päättäjille.
Konferenssin teemat Konferenssin neljä teemaa kattoi suurimman osan lasten oikeuksien julistuksesta. Tämän vuoden teemoista lapsen osallisuudella tarkoitetaan lasten huomioimista paremmin osana yhteiskuntaa. Lasten ja nuorten ei siis tarvitse odottaa aikuisikää tullakseen aktiivisiksi yhteisön jäseneksi. Monella paikallistasolla on jo kehitetty toimintoja aktivoida lapsia ja nuoria kansalaisina ja konferenssin tarkoituksena oli tarkastella kuinka pitkällä kehittämistyö on tällä hetkellä ja kuinka sitä on toteutettu käytännössä. Lasten oikeus leikkiin korostaa lasten luontaista tarvetta leikkimiseen. Oikeus leikkiin yhdistyy samalla oikeudeksi olla lapsi. Siihen liittyy ollennaisesti paikan ohella myös aika. Kaupunkien lapsiystävällisyyden arviointi on yksi lapsiystävällisten kaupunkien avainelementti. Konferenssin tarkoituksena oli arvioida kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia arviointityökaluja. Neljänneksi teemaksi valittiin Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden innoittamana lapsiköyhyys, joka ei ole ainoastaan Etelä- Euroopan ongelma. Konferenssin tarkoituksena oli tuoda esiin ongelman laajuutta ja kuinka kaikilla poliittisilla tasoilla, paikallistasot mukaan lukien, päättäjien tulisi olla tietoisia lapsiköyhyysongelmasta ja ryhtyä toimeen sen mukaan. Kaikkien teemojen tarkastelussa korostettiin paikallistason merkitystä, koska tämä taso on lähimpänä lasten elämää ja antaa lapsille mahdollisuuden osallistua ja päättäjille mahdollisuuden päästä suoraan kiinni lasten mielenkiinnonkohteisiin. Tällä tasolla lasten oikeudet on hyvin konkreettisia ja käsinkoskeltavissa. Käytännöllisten ja käsinkoskeltavien kokemusten vaihtaminen olikin yksi tämän konferenssin tavoitteista. Vierailu perhemuseoon Ennen virallista konferenssiohjelmaa osallistuimme Palazzo Vecchion Museo dei Ragazzin eli perhemuseon kierrokselle, jossa paikallista historiaa opetetaan lapsille nukketeatterin, frescomaalauksen ja lasten työpajojen avulla.
Puheenvuorot Pääpuhujista Roger Hart kuvasi lasten osallisuutta koskevassa puheenvuorossa yhdeksän kulmakiveä lapsiystävälliselle kaupungille. Lasten osallisuus, lapsiystävällinen lakikehikko, koko kaupunkia koskeva lasten oikeuksien strategia, lasten oikeuksien yksikkö tai koordinoiva mekanismi, lasten panoksen arviointi, lasten budjetti, säännöllinen kaupungin lasten tilaraportti, lasten oikeuksista tiedottaminen, lasten puolueeton edustus. Vaikka monessa Euroopan maassa ajetaan lasten oikeuksia olla osana päätöksen tekoa, lapset ovat menettäneet epävirallisen osallistumisen yhteiskuntaan. Tavoitteena on not a city for children but a city with children. Ph.D. Jan van Gils esitteli belgialaisille nuorille tehdyn hyvinvointitutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa ei nuorilta ei kysytty miltä tuntuu olla köyhä, koska nuoret eivät koe itseään köyhäksi ja kysymys olisi lähtökohtaisesti aikuisten näkökulma. Hänen mukaansa avainasioina ovat kunnioitus ja yhteen kuuluminen sekä asioiden yhdessä tekeminen. Van Gils toi esiin, että nuoret ovat vahvasti mukana omalla asuinalueellaan, jos alue on aktiivinen. Sen sijaan naapuruston negatiivinen mielikuva vaikuttaa voimakkaasti nuoriin.
Tutkimuksessa tuli esiin kolme keskeistä ulottuvuutta nuoren hyvinvoinnille: tarve autonomiaan, tarve saada enemmän tukea ja tarve osallisuuteen. Narry Percy-Smith puhui vanhempien tukemisesta köyhyyden vastaisena interventiona. Lähtökohtana mainittiin muun muassa Britannian palvelukeskeisyys, jossa annetaan vähän painoarvoa lasten ja perheiden tukemiseen oman elämän hallinnassa. Vuonna 2006 kaksikymmentä paikallishallintoa päätti perustaa kouluihin vanhempia tukevia palveluja (Parent Support Advisors). PSA:t on koettu tehokkaammaksi tavaksi vastata köyhyydestä johtuviin ongelmiin kuin sosiaalipalvelut, koska ne tuottavat jatkuvia positiivisia tuloksia sekä lapsille että perheille, ne ovat avain lasten ja perheiden osallisuuden vahvistamiseen, ne tarjoavat tilaa ja mahdollisuuksia uusille interventioille, jotka juurtuvat yhteisöihin ja niillä on erilainen työtapa (tulkitseva, reflektoiva, osallistava ja empaattinen). Hyvien tulosten ansiosta työtapa on levinnyt koko maan laajuiseksi. Workshopit Fariba Daryani Tukholman kaupungin liikennevirastosta (Traffic Office Stockholm City) esitteli kaupungin ohjeistusta, jossa lapset ja nuoret on otettava mukaan kaupunkisuunnitteluun. Tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten osallistumista sosiaaliseen suunnitteluun, käytää lasten ja nuorten ehdotuksia suunnittelussa, lisätä tietoisuutta keinoista, joilla saadaan lapset ja nuoret mukaan suunnittelu prosesseihin ja kannustaa positiivista asennetta ympäristöystävälliseen matkustamiseen jo nuorella iällä. Smart Transport projektissa opiskelijat ovat päässeet suunnittelemaan uusia ratkaisuja kaupungin liikenneongelmiin. Ron van Wonderen Verwey-Jonker Instituutista esitteli TOS-intervention (at home on the street), jonka tarkoituksena on parantaa asuin- ja leikkiympäristöä ongelmallisilla asuinalueilla. Intervention tarkoituksena on
antaa kadut takaisin lapsille. Kohteena ovat erityisesti monikulttuuristen asuinalueiden tytöt, jotka eivät pääse ulos leikkimään yhtä usein kuin pojat. Interventiolla pyritään järjestämään aktiviteetteja 6-14 vuotiaille ja rohkaista lapsia ottamaan vastuuta omista toimistaan. Yhdessä leikkimisessä korostetaan jakamista, oman vuoron odottamista ja syrjinnän ehkäisyä. Tutkimus on osoittanut, että interventiolla on vaikutusta leikkiympäristöön ja lasten sosiaaliselle sekä emotionaaliselle turvallisuudelle. Intervention toivotaan myös vähentävän lasten psykologisia ongelmia ja antisosiaalista käyttäytymistä.
Posteri Oma kontribuutiomme konferenssissa pääkaupunkiseudulla tehdyn hyvinvointitutkimuksen esittely. Esittelimme tuloksia nuorten kokemuksista omasta hyvinvoinnistaan ja erityisesti niistä paikoista, joita nuoret pitivät tärkeinä elämässään. Tällaisia paikkoja pääkaupunkiseudulla ovat esimerkiksi puistot ja luonto mutta myös jotkut rakennetut ympäristöt kuten kauppakeskukset ja klubit. Nuorille ovat tärkeitä sellaiset paikat, joissa he voivat tavata ystäviään ja viettää aikaansa heidän kanssaan.