ALANSA YKKÖNEN 7 /2011 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey sivulla 36 iloitsee. sivu 20 3D-tekniikka auttaa Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6 Mikkelin keskusta uudistui ilman valituksia sivu 26 Kuntaliitos on väylä ammattimaiseen vesihuoltoon sivu 46 Crusellin silta infrarakentamisen pilottina PYLONIA MYÖTEN sivu 10 MALLINNETTU
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi
SISÄLTÖ 7 / 2011 1. marraskuuta 20 Britanniassa yleistyvät kaupunkikehitystä koordinoivat julkiset yritykset. Swindonissa asialla on kaupungin omistama Forward Swindon. 13 Vanhan Rauman putkityö- ja arkeologiset kaivaukset sujuivat nopeasti, kun niiden dokumentoinnissa käytettiin laserkeilausta. 26 Mikkelin keskustauudistuksesta tuli erinomainen kaupungin, yrittäjien ja kiinteistöjen kumppanuushanke, Jorma Holopainen sanoo. 40 Rankkasateet ovat yleistyneet. Helsingissä oli yli sata kellaritilojen tulvapumppausta kaupunkia 22.8. koetelleen sateen jäljiltä. ICT Turun Seudun Vesi hyödyntää 3D-tekniikkaa vedentuotannossa 6 Tietomallit tulevat suomalaiseen infrarakentamiseen 10 Laserkeilaus nopeuttaa kaivausten dokumentointia 13 Länsimetroa luodaan viisiulotteisesti 14 Vesihuollon liittymätiedot kunnissa täsmentyvät 17 YHDYSKUNTA Säästöpaineet leimaavat brittikuntien yhdyskuntakehitystä 20 Maailman korkein puukerrostalo Lontoossa 25 Mikkelin keskusta uudistui valituksitta 26 Mikkelin torille rakennettiin maanalainen jätejärjestelmä 28 Mikkeli käyttää kotimaista graniittia torilla ja kävelykadulla 29 Kuopion keskustauudistus valmis kesällä 2013 30 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Kuntien Putkimestarit 38 UKTY 39 VESIHUOLTO Rankkasateet yleistyvät, samoin kiinteistövahingot 40 Verkostojen saneeraukseen etsitään uusia toimintamalleja 43 Kuntaliitos on mahdollisuus ammattimaiseen vesihuoltoon 46 Verkoston kunnossapidossa ulkoistamisen riskit hallintaan 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Laubengang 19 KEHTO-foorumi: Haasteista innovatiivisiin mahdollisuuksiin 51 Uutisia 54 Kirjallisuutta 55 Tuoteuutisia 56 Henkilöuutisia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 7/2011 3
Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti työntekijöitä kunnioittaen
lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 3D-tekniikka auttaa Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6 7 /2011 Mikkelin keskusta uudistui ilman valituksia sivu 26 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey sivulla 36 iloitsee. sivu 20 Kuntaliitos on väylä ammattimaiseen vesihuoltoon sivu 46 Crusellin silta infrarakentamisen pilottina PYLONIA MYÖTEN sivu 10 MALLINNETTU Kannen kuvat: WSP Finland Oy TOIMITUS TUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 1238-125X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Mallikasta kuntatekniikkaa Mitä enemmän maailmalla kiertää, sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että täkäläinen kuntatekniikka on varsin mallikasta ja kestää hyvin kansainvälisen vertailun. Vaikka asfaltissa on reikiä, lumi haittaa liikkumista talvella ja korjausvelka niin rakennuksissa kuin yhdyskuntatekniikassakin on uhkaava, ei tarvitse hävetä. Tietomallien käyttö on yksi osoitus kuntatekniikkamme suunnittelun ja rakentamisen kehittymisestä. Viime aikoina tietomalleja on alettu käyttää talohankkeiden ohella myös infrastruktuurihankkeissa. Päänavaajana on ollut Helsingin kaupungin Crusellin silta, jossa puolin ja toisin opittiin tietomallin hienouksista ja haasteista. Kaikki ei aina mennyt kuin Strömsössä, mutta eteenpäin päästiin. Maailma pursuaa tietoa, mutta kaikki tarvittava tieto ei kuntatekniikan tekijoilläkään ole läheskään aina hallussa. Se on sirpaleina eri paikoissa ja eri muodoissa, eivätkä tietojärjestelmät ymmärrä toisiaan. Suuri määrä tietoa on edelleen vain avainhenkilöiden muistin varassa, sitä enemmän mitä pienemmästä kunnasta puhutaan. Hyvin toimiessaan nykytekniikka mahdollistaa tiedon kokoamisen helpommin saavutettavaksi ja hallittavaksi. Olennaisen tiedon erottaminen toisarvoisesta informaatiotulvasta ja sen hallinta vaatii uutta osaamista kaikilta. Epämukavuusalueelle on mentävä. Siellä voi kokea myös onnistumisia. Tietomallien laajemman hyödyntämisen yhtenä hidasteena on pidetty korkeahkoja aloituskustannuksia, jolloin menetelmä soveltuu huonosti pienempiin hankkeisiin. Osaamisen kasvaessa ja tietomallintamisen yleistyessä nämä kynnyskustannukset tullevat jonkin verran alenemaan. Kunnissa puolestaan pyritään hankekoon kasvattamiseen ja hankinnoissa laajempiin puitesopimuksiin samalla, kun kuntakokoa ollaan suurentamassa. Tämä tarjoaa tietomallintamisellekin aiempaa lupaavammat soveltamisolosuhteet. Virman Rahoilla (VR) Syys-lokakuun vaihteessa VR Oy joutui jälleen hankaluuksiin, tällä kertaa lipunmyyntijärjestelmän uudistuksen kanssa. Useiden viikkojen ajan junalippujen saaminen mistä tahansa myyntikanavasta oli sattumanvaraista. Uusi tietojärjestelmä tukehtui, kun odotettua selvästi suuremmat asiakasmäärät kiinnostuivat hinnoittelun uudistuksesta ja lippujen verkkokaupasta. Tieto ei liikkunut. Ainakin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä lippujen saaminen myös junista oli usein mahdotonta, jos ei sattunut olemaan käteistä. Pelkän muovirahan kanssa huomaamattaan tai tarkoituksella liikkuville VR tarjosikin maksuttomia kyytejä useina päivinä. Kohteliasta, mutta pitkän päälle kestämätöntä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 8/2011 16.11. 13.12. Energia Valaistus
Isossa 3D-kuvassa on esitetty tekopohjaveden virtausreitit Virttaankankaan imeytysaltaista (valkoiset laatat) tuotantokaivoille (sinivalkoiset tolpat, valkoiset osat kaivojen siivilöitä) 26. viikon aikana. Virtausreitin värin muutos kuvaa tekopohjaveden viipymän kestoa. Kuvassa on tekopohjavesilaitoksen itäosa, jossa sijaitsee 4 imeytysaluetta (12 allasta) ja 4 tuotantokaivoa. Simulaatio on tehty kuvaamaan syyskuusta 2010 maaliskuuhun 2011 kestänyttä koetoimintavaihetta, jolloin imeytetyn ja pumpatun veden määrät olivat 20 000 m 3 /d. Pienissä 3D-kuvissa on esitetty tekopohjaveden viipymän kesto 5., 10. 15. ja 20. viikon aikana. 3D-kuvat/Turun Seudun Vesi Oy Turun seudun vedenotto Virttaankank 3D-tekniikka auttaa Turun seudun tekopohjavesihankkeen ansiosta veden liikkeitä maaperässä voidaan kuvata entistä tarkemmin. Turun Seudun Vesi on kehittänyt hankkeen aikana huippuunsa vietyä tekniikkaa. Apuna vedentuotannossa on 3Dmallinnus ja pohjaveden virtausmallinnus. TEKSTI Virpi Adamsson Turun Seudun Veden tutkimuspäällikkö Aki Artimo on tyytyväinen mies. Kymmenvuotinen hanke tekopohjaveden tekemiseksi Kokemäenjoen raakavedestä on vihdoin toteutumassa. Yhtiö voi aloittaa tekopohjavedentuotannon Turun seudun 300 000 asukkaalle. 6 Kuntatekniikka 7/2011
ICT aalta alkamassa vedentuotannossa Vesihankkeen aikana luotiin kolmiulotteinen rakennemalli Virttaankankaan harjumuodostelmasta. Tähän perustuen rakennettiin 60-kerroksinen pohjaveden virtausmalli. Niiden avulla päätetään, miten tuotanto toteutetaan. Pystymme kuvaamaan, mitä tapahtuu kun otetaan ja imeytetään vettä. Takana on ympäristöluvan vaatimusten mukainen yhden vuoden koekäyttöjakso. Sen aikana seurattiin tarkoin jokivedestä imeytetyn tekopohjaveden käyttäytymistä Virttaankankaan harjussa. Malleihin ei saa koskaan liikaa luottaa, mutta 3D-tekniikalla luodut etukäteiskuvaukset pitivät paikkansa, Artimo myhäilee. Ennen varsinaista koekäyttöä pohjaveden joukkoon laitettiin väriainetta, jotta pystyttiin todentamaan harjuun imeytetyn veden liikkeitä. Näin saatiin selville, mitä reittejä imeytetty vesi kulkee ja millä nopeudella se tulee kaivoille. Kaikki kolmessa osassa tehdyt ison mittaluokan kokeet vastasivat etukäteen saatuja arvioita. Ympäristöluvan edellytyksenä oli ryhtyä toimenpiteisiin, Kuntatekniikka 7/2011 7
ICT Virttaankankaalla on Alastaron ja Oripään maastossa 19 imeytysallasta yhteensä seitsemällä imeytysalueella. Vesi imeytetään tästä maan sisään. Muutaman kuukauden kuluttua se pumpataan kaivosta ylös, tutkimuspäällikkö Aki Artimo kertoo. TEKOPOHJA- VESIHANKE Turun seudun hanke käynnistyi 2001, kun Turku, Lieto, Länsi-Turunmaa, Naantali, Kaarina, Paimio ja Raisio allekirjoittivat sopimuksen tekopohjavesihankkeesta 2001. Turun Seudun Vesi Oy aloittaa tekopohjaveden tuotannon seudun 300 000 asukkaalle tänä syksynä. Hankkeen kustannukset ovat noin 170 milj. euroa. Virttaankankaalla imeytysaltaita on 19 ja imeytysalueita 7. Alueella on 12 pohjavesikaivoa. Yksi pohjavesikaivo maksaa 100 000 euroa. Harjun pohjavesikaivojen yhteenlaskettu keskimääräinen kapasiteetti on 100 500 m 3 /d. Vedensiirtolinjaa on rakennettu noin 100 km. Se muodostuu 13 000 valurautaputkesta. mikäli koekäytön yhteydessä olisi havaittu sellaisia muutoksia, joilla olisi ollut vaikutusta tuotannon toteuttamiseen. Paljon sovellusmahdollisuuksia Turun Seudun Vesi Oy lähti kehittämään tekopohjavesihankkeessa omaa 3D-tekniikkaa, koska se palveli suoraan hankkeen toteuttamista. 3D-tekniikan kehittäminen on vienyt paljon aikaa ja resursseja. Tämä on 170 miljoonan euron vedenottohanke. 3D-sovelluksille määritetyt vaatimukset ovat suhteessa hankkeen kokoon, Artimo kuvailee. Hän vakuuttaa, että vastaavaa tekniikkaa pystytään käyttämään myös pienemmän mittakaavan hankkeissa. Olemme luoneet perusteet tämäntyyppisille sovelluksille. Niitä voi soveltaa missä tahansa. Vastaavia sovelluksia on muitakin, mutta tietoisuutta nykyisistä 3D-geologisen mallinnuksen mahdollisuuksista on Artimon mukaan yllättävän vähän. Mallimme soveltuisi esimerkiksi Turun keskusta-alueen talojen painumisen kartoitukseen ja riskianalyysiin yhdistettynä pohjavesiolojen mallinnukseen. Kallis tekniikka säästää Artimo myöntää, että 3D-mallien soveltamista on vaikea saada lyötyä läpi. Syynä ovat kalliit alkuinvestoinnit. Hän muistuttaa, että vaikka 3D-malliin joutuu laittamaan rahaa, se maksaa itsensä takaisin. Sillä säästetään suuria summia. Mitä enemmän panostaa, sitä enemmän säästää. 3D on tulevaisuutta. Ei voida ajatella, että ainoa tieto maasta olisi kaksiulotteinen kartta. Turun Seudun Vesi käytti hyväksi 3D- ja pohjavedenvirtausmallinnuksessa kertynyttä tietoa pohjavesilaitoksen tuotantokaivojen rakentamisessa. Kun kaivo on täsmälleen oikeassa kohdassa, siitä saa pumpattua parhaim- millaan yli 10 000 kuutiometriä vettä vuorokaudessa. Vastaava määrä Virttaankankaalla muiden vedentuottajien kaivoissa on Tämä on yksi kahdestatoista kaivosta, joista imeytetty vesi pumpataan ylös. 8 Kuntatekniikka 7/2011
Virpi Adamsson noin 500 1 500 kuutiota. Tällä on iso merkitys. Nyt meille riittää 12 kaivoa. Yksi kaivo maksaa 100 000 euroa. Säästö on siis mittava. 3D-malleja näkymättömistä rakenteista ja muodoista Turun Seudun Veden kehittämä 3D-mallinnus ei tarkoita pelkästään kolmiulotteisia kuvia. Siinä luodaan kolmiulotteisia malleja sellaisista rakenteista ja muodoista, jotka eivät ole suoraan näkyvissä. Välillistä tietoa maaperän rakenteista on saatu kairausten ja maatutkan avulla, mutta malleihin on sisällytetty myös sellaiset alueet, joista ei ole suoraa mittaushavaintoa. Tämä tapahtuu muun muassa sedimentologisten kerrostumisympäristömallien avulla, jotka kuvaavat tai ennustavat rakenteiden jatkumista myös havaintojen ulkopuolisilla alueilla. Kaikki hankittu tieto syötetään tietokoneelle yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Tietokannassa on geologiset mallit ja virtaus- sekä 3D-mallit. Sitä täydennetään aina, kun tulee uutta tietoa. Me pyöritämme mallia ja annamme valvomoon tiedot imeytys- ja pumppausmääristä. Pystymme ennakoidusti hallitsemaan ja käyttämään pohjavesiesiintymää, Artimo kertoo integroidusta mallinnuksen työvälineestä. Vesi viipyy harjussa 2 3 kuukautta Mallinnettavan rakenteen ja materiaalin ominaisuuksilla on suuri merkitys Turun Seudun Veden luomissa 3D-malleissa. On tärkeää tietää, miten maaperän ominaisuudet vaikuttavat veden liikkeisiin, joten kyseessä ei ole pelkän muodon ja rakenteen kuvaus. Tiedoilla on keskeinen asema tekopohjavesihankkeessa. Vesi tulee Huittisista Virttaankankaalle, jossa se imeytetään imeytysaltaista maan sisään. Vesi viipyy harjussa kahdesta kolmeen kuukautta. Näemme veden seuraavan kerran, kun pumppaamme sen kaivosta ylös. Tarkoitus on, että se mikä imeytetään, otetaan myös talteen, Aki Artimo korostaa. Virpi Adamsson Kaivon paikka on määritetty täsmällisesti 3D-mallinnuksen avulla, ja veden tuotto on siksi jopa 10 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Yhden kaivon hinta on 100 000 euroa. Kuntatekniikka 7/2011 9
3D-kuvat WSP Finland Oy, valokuva Mikko Hammar Crusellin silta pilottikohteena TIETOMALLIT suomalaiseen infra 3D-kuvat kertovat Crusellin sillan rakenteista. Pyloni on kiinnitetty jäykästi päällysrakenteeseen. Sillan kannen reunapalkit ovat teräspalkkeja. Päällysrakenteen köysitasot on sijoitettu poikkileikkauksen kannalta optimaalisesti kannen välikaistoille. Sillan pylonin tornit ovat kannen yläpuoliselta osalta teräskoteloita. Kannen alapuolinen osa on teräsbetonia. Sillan köydet ovat yhdensuuntaisia punosköysiä. Köysien päällimmäisenä korroosiosuojana on käytetty HDPE-putkea, jonka pinnassa on värikerros. Kesäkuussa käyttöön otettu Crusellin silta on merkittävin ja rakenteiltaan haastavin Suomessa toteutettu silta, jossa tietomallinnusta on käytetty rakennussuunnittelun lisäksi rakennustyön toteuttamisessa. Sillasta luotiin tarkka tietomalli, joka sisältää myös rakennusmateriaalien ominaisuudet ja määrät. 10 Kuntatekniikka 7/2011
ICT TULEVAT rakentamiseen Crusellin silta on yksipyloninen, kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta, jonka pyloni on kallistettu taaksepäin. Yksi sillan hienouksista on näyttävä valaistus. Crusellin silta on Helsingin Jätkäsaaren ja Ruoholahden uusi maamerkki. Se yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Silta nousee lähes 50 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pituutta sillalla on 143 metriä ja leveyttä 25 metriä. Se on kaupungin ensimmäinen siltahanke, jossa mallinnusta on käytetty kokonaisvaltaisesti suunnittelusta toteutukseen. Crusellin silta on tietomallintamisen pilottihanke Suomessa. Vaikka mallintaminen on ollut käytössä talonrakennuksessa jo pitkään, siltarakentamisessa se on uutta, osastopäällikkö Osmo Torvinen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta sanoo. Haluamme myötävaikuttaa siihen, että mallintamisesta tulee standardityöväline kaikkiin rakennushankkeisiin 2014 mennessä, Torvinen lupaa. Sillalla on ajoradat ja kaistat niin jalankulkijoille, pyöräilijöille kuin autoille molempiin suuntiin. Keskellä siltaa kulkevat raitiovaunut, joiden liikennöinti alkaa tammikuussa 2012. Jätkäsaari valmistuu 2020-luvulla. Sinne rakennetaan asuntoja noin 16 000 ihmiselle ja liiketilaa noin 6 000 työntekijälle. Kuntatekniikka 7/2011 11
CRUSELLIN SILTA Saanut nimensä säveltäjä Bernhard Henrik Crusellin mukaan. Otettiin käyttöön 14.6.2011. Tiia Ettala Kokonaisurakan hinta noin 17,7 milj. euroa. Sillan korkeus on liki 50 m merenpinnasta, pituus 143 m leveys 25 m. Kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta. Sillan jännemitat ovat 92,0 + 51,5 m ja hyötyleveys on 24,8 m. Pääjänteeseen sijoittuu 20 m leveä pienveneväylä. Rannoilla olevien kevyen liikenteen reittien kohdalla alikulkukorkeus on 2,8 m. Crusellin silta yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Sillan köysisysteemi on epäsymmetrinen harppu, jossa takajänteen köysikulma on jyrkempi kuin etuköysien kulma. Sillan pylonin tornit on kallistettu taaksepäin, etusivun kaltevuus on 11 astetta. Siltakannella on molemminpuoliset ajoradat ja kevyen liikenteen kaistat sekä keskellä alue raitiotieliikenteelle. Kannen alapuolella pääkannattimien välissä on tilavaraukset kunnallistekniikalle, kuten kaukolämmölle, kaukokylmälle, vesi-, sähkö- ja puhelinjohdoille. Sillan päällysrakenne on kahden pääpalkin, poikkipalkkien ja kansilaatan muodostama arinarakenne, joka on kiinnitetty monoliittisesti Saukonpaadenrannan puoleiselle maatuelle. Pituussuuntaan päällysrakenne on kahden pääpalkin ja kansilaatan muodostama teräsbetonikannattaja. Palkkien leveys kasvaa tultaessa pylonin tornien kohdalle. Sillan poikkisuuntaan rakenne toimii liittorakenteena, jossa poikkipalkit ovat terästä ja kansilaatta teräsbetonia. Tilaaja Helsingin kaupunki Mallinnus Tekla Oyj Rakennesuunnittelu WSP Finland Oy Paalut ja teräsrakenteet Rautaruukki Oyj Mallintaminen alkoi tukirakenteista WSP Finland Oy Crusellin sillan rakennesuunnittelijana päätti ottaa tietomallinnuksen (BIM) käyttöön sillan rakennussuunnittelussa 2008. Suunnittelu mallintamalla aloitettiin tukirakenteista. Tietomalli siirrettiin työmaalle, jossa sitä käytettiin mm. työnsuunnittelussa, rakenneosien valmistuksessa ja hankinnassa sekä mittauksissa. Urakoitsija käytti sitä myös työnsuunnittelussa ja aikataulutuksessa. Suunnittelijan ehdotuksesta Helsingin kaupungin rakennusvirasto päätti tukea mallinnusta siten, että koko sillasta laadittiin mahdollisimman tarkka tietomalli sisältäen muun muassa kaikki teräsrakenteet ja betonirakenteiden raudoitukset. Urakkalaskennassa urakoitsijoilla oli käytettävissään suunnitelmapiirustusten lisäksi maatukien ja pylonin tarkat 3D-mallit. Myös päällysrakenteesta oli 3Dmalli. Urakoitsijan asiantuntijoiden kanssa käytiin läpi rakentamistapaan ja rakenneratkaisuihin liittyviä asioita ja tarkennettiin työtapoja muun muassa teräsrakenteiden osalta. Tämän jälkeen suunnittelija mallinsi koko sillan. Suunnittelu eteni yhtä aikaa rakentamisen kanssa siten, että malli oli valmis noin kaksi kuukautta ennen kyseisten rakenneosien valmistusta tai rakentamista. Työn kuluessa suunnittelija julkaisi sillan tietomalliin tehdyt lisäykset ja tarkennukset viikottain web-palvelimelleen, josta hankkeen osapuolilla urakoitsijalla aliurakoitsijoineen ja rakennuttajalla oli mahdollista hakea muuttuva tieto omaan järjestelmäänsä. Tietomalli havaittiin hyväksi työmaalla Työmaalla tietomalli havaittiin erityisen hyväksi työtavaksi visuaalisuutensa takia. Tietomallin avulla tarkastettiin myös mahdollisia yhteensovittamisongelmia törmäystarkastelujen avulla. Urakoitsija sai rakennusvaiheet ennakolta tietoonsa ja pystyi hahmottamaan esimerkiksi raudoitusmallit aivan eri tavalla kuin tavallisesta tasopiirustuksesta. Tietomallinnuksen myötä rakentaja voi tehdä materiaalihankintansa lyhyemmällä aikajänteellä, kun kunkin urakkavaiheen materiaalitarpeet pystytään katsomaan suoraan tietomallista, WSP Finlandin Oulun siltayksikön päällikkö Antti Karjalainen sanoo. Karjalaisen mukaan tietomallinnuksen avulla rakennushankkeissa pystytään eliminoimaan yllätyksiä, jotka sekoittavat aikatauluja ja aiheuttavat lisäkustannuksia. Myös muutoksen hallinta helpottuu, kun muutokset pystytään simuloimaan suoraan tietomalliin. Tietomalli on hyödyksi myös huolto- ja ylläpitotöissä. Crusellin sillan tietomallinnukselle tunnustusta Haastavinta mallinnuksessa oli teräsbetonirakenteiden raudoitteiden mallintaminen ja raudoituspiirustusten laadinta. Crusellin sillan tietomalli saikin ohjelmistotalo Teklan järjestämissä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä tietomallikilpailussa erityismaininnan onnistuneesta ja tarkasta erityisen haastavien teräsbetonirakenteiden mallinnuksesta. Se on myös nostettu merkittävimpien kohteiden joukkoon tietomallinnuksen asiantuntijoiden laatimassa BIM-käsikirjassa. Kirjan ovat toimittaneet Chuck Eastman, Paul Teicholz, Rafael Sacks ja Kathleen Liston. Rakennustyössä tietomallia käytettiin apuna muottisuunnittelussa, laserkeilauksia sisältävissä mittauksissa, työnaikaisten rakenteiden mallinnuksessa, raudoitteiden hankinnassa, määrälaskennassa ja työmaan hankintojen suunnittelussa. Tiedonsiirrossa käytettiin tietomallista tuotettuja tiedostoja ASCII-, DWGja IFC- muodoissa. Lähteet: Helsingin kaupungin ja WSP Finland Oy:n tiedotteet 12 Kuntatekniikka 7/2011
ICT Pistemäinen laserkeilauskuva on viime kesältä Vanhasta Raumasta, jossa Kari Uotila valvoi kaupungin putkitöitä. Samalla kohteessa tehtiin arkeologisia kaivauksia. Keilausaineistossa on pistemäinen koordinaattitieto ja sen lisäksi valokuvamainen väri kaikille mitatuille pisteille. Vanhan Rauman putkityöt vauhdittuvat Laserkeilaus nopeuttaa kaivausten dokumentointia Laser on nopea tapa kartoittaa, ovatko rakennukset vinossa, arkeologi Kari Uotila sanoo. Vanhojen kaupunkikeskustojen kunnallistekniset työt vauhdittuvat laserkeilauksella. Erilaiset kaivaukset saadaan nopeammin pois alta, kun arkeologinen dokumentointi sujuu nopeasti. TEKSTI Virpi Adamsson Vanhan Rauman putkityökaivausten dokumentoinnissa käytettiin viime kesänä laserkeilausta. Tutkimuksia johtaneen arkeologi Kari Uotilan mukaan ensimmäistä kertaa kaupunkiarkeologinen dokumentointi hoidettiin osittain laserkeilaamalla. Työ etenee paikan päällä nopeasti. Katu ei ole poikki yhtä kauan kuin ennen putkilinjoja vedettäessä, Uotila sanoo. Kustannuksia uuden menetelmän käyttö ei kuitenkaan laske. Laserkeilauksessa jälkityö tietokoneella kestää vastaavasti kauemmin. Laserkeilauksen käyttö kaupunkikaivauksissa tulee laajenemaan. Muinaismuistolain mukaan keskiaikaisissa ja 1600 1700-lukujen kaupunkikeskustoissa kaivannot on pakko valvoa, jos paljastuu koskemattomia maakerroksia tai rakenteita. Pistemäinen koordinaattitieto Laserkeilauskuvan pistepilvi kertoo sijainnista kolmiulotteisesti. Jokaisesta pisteestä tiedetään sen etäisyys. Laserkeilaimessa on myös kamera, joten kohteesta välittyy värikuva. Sillä saadaan tietoa ympäristöstä jopa muutaman millin tarkkuudella. Arkeologi ei niin tarkkaa tietoa tarvitse, mutta maailmalla sitä käytetään esimerkiksi poliisitutkimuksissa, Uotila kuvailee. Menetelmällä selviää myös, kuinka monta kuutiota maata kaivauksissa liikutetaan. Tämä voi olla oleellinen tieto esimerkiksi maansiirtourakoissa. Loppukäsittelyssä kymmenen tai useampia keilausaineistoja laitetaan päällekkäin, jolloin tutkitusta kohteesta saadaan kaikilta suunnilta kolmiulotteinen malli. Tavallinen työväline Kari Uotila kuvailee laserkeilainta normaaliksi työvälineeksi kuten täkymetrikin. Putkityön valvonta ei arkeologin kannalta ole erilainen. Tämä valvoo kaivinkoneen kaivamista ja seuraa, tuleeko esille kerrostumia. Samalla tavalla lapiolla putsataan kaivaus ja otetaan kuvat. Raumalla katumaisemasta otettu tieto kertoi myös, missä kunnossa Vanhan Rauman rakennusten julkisivut ja kivijalat ovat. Tavalliseen valokuvaan verrattuna laserkeilainkuva antaa tarkkaa tietoa myös vanhan rakennuksen kallistumista. Laser on nopea tapa kartoittaa, ovatko rakennukset vinossa. Euroopassa vastaavaa keilainta käytetään esimerkiksi metsien ja puustojen kartoittamiseen. Kuntatekniikka 7/2011 13
5D-mallin tiedot sähköisen huoltokirjan perustaksi Länsimetroa luodaan viisiulotteisesti Kuvat Länsimetro Oy Länsimetron 5D-hankkeen tavoitteena on löytää työkalut eri alojen, eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämien tietojen sovittamiseksi yhteiseen malliin. Mallin käyttäjiä tulisivat olemaan metrolinjan operaattori, huolto ja pelastushenkilöstö. Ari Huhtaniska projekti-insinööri, asemat Länsimetro Oy Aiemmin rakennusten ja rakenteiden kolmiulotteisista malleista käytettiin nimitystä tuotemalli. Viime vuosina on yleistynyt nimitys tietomalli (BIM, Building Information Model), joka on käsitteenä tuotemallia laajempi ja voi koostua useiden suunnittelualojen malleista ja muista rakennukseen tai rakenteeseen liittyvistä tietolähteistä. Rakennusten ja rakenteiden tietomallia laajempana kokonaisuutena voidaan puhua virtuaalisesta suunnittelusta ja rakentamisesta (VDC, Länsimetro virtuaalisesti Virtual Design and Construction), joka kattaa myös infrastruktuurin suunnittelumallit. Tietomalliteknologialla on mahdollista korjata tai poistaa perinteisen rakentamisprosessin tiedonsiirron ja -hallinnan ongelmia. Mallien käyttö tukee myös alan yleisiä kehitystavoitteita, kuten elinkaarivastuullisen rakentamisen toteutumista. Mallinnusohjelmien projektinhallintaan tarjoamat työkalut mahdollistavat mm. tietomallissa olevien rakennusosien jäsentämisen ja aikataulutuksen halutulla tavalla. Mallinnettaessa tieto on yksittäisen suunnittelualan sisällä kumuloituvaa, eikä suunnitelmia tehdä uudelleen, kun hanke siirtyy vaiheesta toiseen. Tietomalleissa etuna on myös mahdollisuus tiedon tehokkaaseen ja havainnolliseen siirtoon osapuolilta toiselle, esimerkiksi käyttämällä tietomallien luovutuksiin yhteisiä projektipankkeja. Eri alojen tietomallit sovitetaan yhteen Länsimetron 5D-pilottihankkeen tavoitteena on luoda malli, jonka avulla mm. suunnitelmien yhteensovittamisesta tulisi Länsimetron kaltaisen monialahankkeen kannalta helpompaa ja varmempaa. Länsimetrossa on monta suunnittelu- ja toteutustoimialaa (arkkitehtuuri, kallio-, geo-, rata-, rakenne- ja talotekniikka). Tavoitteena onkin, että Länsimetromalli sovittaa yhteen nämä toimialojen tietomallit. Länsimetron mallinnustyökalut ovat Novapoint (väylärakenteet), AutoCAD (tilat, kalusteet, laitteet), Revit/IFC (talotekniikka)ja Novapoint Virtual Map. Länsimetron 5D-pilottimalli rajataan aluksi koskemaan Lauttasaaren asemaa. Työn yhteydessä pyritään selvittämään toimivia ja joustavia menettelytapoja erityisesti 2D-suunnitelma-aineiston mallintamiseksi. 5D-hankkeesta toivotaan saatavan työkaluja siihen, miten useiden eri alojen eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämät tiedot voidaan sovittaa yhteiseen malliin. Pilottihankkeen ensi vaiheen malli on esittelymalli. Tavoitteena kuitenkin on, että se laajentuu koko linjaa koskevaksi. Tällöin tehtäisiin koko linjaston käsittävä tietomalli, johon täydennetään rakentamisen aikana mm. urakoitsijoilta saatavaa AsBuiltaineisto. Mallin käyttäjiä tulisivat olemaan mm. metrolinjan operaattori, huolto ja pelastushenkilöstö. Länsimetron 5D-pilottimalli rajataan aluksi koskemaan Lauttasaaren asemaa. LÄNSIMETROMALLI Ensi sijassa toteutuksen 3d-dokumentaatio ja ylläpidon 5d-tietomalli. 3D = rakenteet ja laitteet 4D = aika 5D = määrätiedot, laatu, linkit Suunnittelijoiden määrä kasvussa Länsimetron rakennushankkeessa toimii yli 20 suunnittelukonsulttitoimistoa toimeksiantojensa mukaisissa eri alojen suunnittelutehtävissä. Tällä hetkellä hankkeen suunnittelutehtävissä työskentelee lähes 300 eri alojen asiantuntijaa. Lähivuosina suunnittelijoiden määrä kasvaa nykyisestä, kun suunnittelun pääpainopiste siirtyy louhintaurakoista varsinaisiin rakennus- ja talotekniikkaurakoihin sekä niiden järjestelmien urakoihin. Hankkeen aikataulu on kireä niin suunnittelun kuin toteuttamisenkin osalta. Sen vuoksi suunnittelutoimeksiannoissa hyödynnetään juuri niitä suunnitteluohjelmia, -tapoja ja -menetelmiä, jotka tuottavat parasta ja varminta tulosta kunkin konsultin edustaman suunnitte- 14 Kuntatekniikka 7/2011
ICT lualan kannalta. Eri suunnittelualoilla on tällä hetkellä hyvin erilaisia valmiuksia mm. 3Dsuunnitteluun, joten Länsimetro-hankkeessa ei sitä ole konsulteilta edellytetty. Tämä lisää haasteita ja työmäärää suunnitelmien yhteensovittamisessa. Tavoitteena sähköinen huoltokirja Tavoitteena on hyödyntää saatavaa kokemusta hankkeen rakentamisen ja käytön aikana sekä luoda malli, jonka avulla mm. suunnitelmien yhteensovittamisesta tulisi monialahankkeen kannalta helpompaa ja varmempaa. Koska hankkeen asiantuntijoiden käyttämät menetelmät ja ohjelmat asettavat merkittäviä rajoituksia mallipohjaisen suunnittelumenetelmän käyttöönotolle, ei 5D-pilottihankkeesta odoteta tässä vaiheessa apuvälinettä suunnitteluun ja visualisointiin. Sen sijaan tavoitteena on saada siitä hyötyä metroinfran käyttöiän aikana. Tietokanta olisi myöhemmin käyttöönotettavan sähköisen huoltokirjan perustana. Tähänastisten kokemusten perusteella malli on erittäin havainnollinen ja oiva työkalu esimerkiksi työmaavalvonnassa. Mallin käyttö on helppoa, joskin täysi potentiaali on vielä hyödyntämättä mm. suunnittelussa. Suurimmat odotukset painottuvat kuitenkin hyötyyn metron tulevassa käytönaikaisessa ylläpidossa. Mallin kehitys jatkuu, ja sen käyttö voidaan tarpeen vaatiessa määritellä esimerkiksi Länsimetron jatkeen suunnittelutoimeksiantojen sisältöön. Suomen suurin infrahanke Tuhansia ihmisiä työllistävä Länsimetro on Suomen suurin infrahanke. Valmistuttuaan Länsimetro kuljettaa yli 100 000 matkustajaa päivässä. Länsimetro tuo seitsemän uutta asemaa. Asemat sijoittuvat Espoossa Matinkylään, Urheilupuistoon, Tapiolaan, Otaniemeen, Keilaniemeen ja Helsingissä Koivusaareen ja Lauttasaareen. Espoon Niittykumpuun on suunniteltu asemavaraus, joka voidaan myöhemmin rakentaa valmiiksi. Länsimetro on 13,9 kilometriä pitkä. Se koostuu kahdesta rinnakkaisesta tunnelista, jotka kulkevat koko matkan maan alla. Asemien lisäksi louhitaan 15 pystykuilua, jotka on suunniteltu hätäpoistumista, paineentasausta, ilmanvaihtoa ja savunpoistoa varten. Rakentamista ja huoltoa varten on suunniteltu yhdeksän ajotunnelia. Länsimetron tavoitteena on luoda edustava, laadukas, nykyaikainen ja aikaa kestävä metrojärjestelmä, jossa matkustaja voi nauttia nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisesti ja sujuvasti. Länsimetron suunnittelun lähtökohtia ovat liikennöinnin automatisointi, uusimman teknologian käyttö sekä turvallisuutta edistävät ratkaisut. Syksyllä 2011 ajotunneleista on louhittu yli puolet ja ratatunneleista 15 prosenttia. Tavoitteena on, että metro liikennöi vuoden 2015 lopussa. Kuntatekniikka 7/2011 15
29. Talvitiepäivät 29 th Winter Road Congress in Finland TAMPERE 14.-16.2.2012 ILMOITTAUTUMINEN SEMINAARIIN ON KÄYNNISTYNYT! NÄYTTELYMYYNTI HYVÄSSÄ VAUHDISSA! ILMOITTAUTUMINEN JA NÄYTTELYVARAUKSET: www.tieyhdistys.fi VARAATHAN MAJOITUKSEN AJOISSA. HOTELLIKIINTIÖT PURKAUTUVAT 3.1.2012.
ICT Ajantasainen tieto on hintansa väärti VESIHUOLLON LIITTYMÄTIEDOT kunnissa täsmentyvät Tiedot vesihuoltoverkkoon liitetyistä kiinteistöistä tarkentuvat, kun RHR:n tietoja verrataan vesilaitosten asiakasrekistereihin. huoltoliittymätietojen tarkistamistyötä. Tietojärjestelmien hajanaisuuden vuoksi kunnan eri toimijoiden ja valtion viranomaisten käsitys vesihuoltopalvelujen kattavuudesta on puutteellinen. Vajavaiset tiedot voivat johtaa kunnassa kiinteistöveromenetyksiin tai vaikeuksiin haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon seurannassa. Ohjeistettu menettely rekisteritietojen ajantasaistamisesta parantaa tilannetta. TEKSTI Paavo Taipale Suomen ympäristökeskus käynnisti viitisen vuotta sitten hankkeen vesihuoltolaitosten verkostoihin liittyneiden kiinteistöjen liittymätietojen ajantasaistamiseksi. Pilottivaihe toteutettiin Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n (nyk. HS-Vesi) alueella. Lahti ja Mäntsälä ovat Kanta- Hämeen kuntien ohella ensimmäisten joukossa olleet viemässä läpi tätä rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) ja vesihuoltolaitosten asiakasrekisterien vesi- RHR-tiedot usein rämettyneet Mäntsälässä on rekisteritietojen ajantasaistamiseksi tehty yhteistyötä ely-keskuksen kanssa. Suurin ongelma on ollut saada rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot vastaamaan nykytilannetta. Merkittävämmät hyödyt maankäytön ja rakentamisen ohjauksen kannalta on, että saimme ikään kuin sivutuotteena rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot kuntoon. Tulevaisuuden tietojärjestelmiltä toivomme luotettavuutta, sanoo Mäntsälän kaavoitusjohtaja Lauri Pouru. Olen kuullut viestejä, että RHR-tietojärjestelmäpäivitysten yhteydessä tietoja on kadonnut. Tämä on käsittääkseni ollut suurin syy kuntien haluttomuuteen omien RHR-tietojensa päivittämisessä, Pouru toteaa. Liittymätietojen tarkistuksen ohjeistus päivitetään Sanna Vienonen, tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE, vesivarayksikkö Vesihuoltolaitoksen ja kunnan rekistereissä rakennusten vesihuollon liittymätiedot poikkeavat yleensä toisistaan. Liittymätiedot voidaan tarkastaa ja korjata paikkatietojen avulla yhdistämällä rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) tietoja sekä vesihuoltolaitoksen asiakas- ja toimintaaluetietoja. Suomen ympäristökeskus SY- KE on päivittämässä vesihuollon liittymätietojen tarkistus- ja korjaamisohjetta kunnille ja vesihuoltolaitoksille. Ohje on yksityiskohtainen, havainnollinen ja ohjelmistoriippumaton, ja sitä on testattu eräissä Etelä-Suomen kunnissa viime vuosina. Luotettavien vesihuollon liittymätietojen selvittäminen edistää vesihuollon toimintavarmuutta, palvelun laatua sekä maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamista. Tietoja voidaan hyödyntää muun muassa vesihuoltolaitoksen toiminta-aluerajauksen tarkistamisessa, liittämättömien kiinteistöjen paikantamisessa, alueellisen vesihuollon suunnittelussa, vedenkäyttöön liittyvissä tutkimuksissa sekä vuotovesi- ja saneeraustarvetutkimuksissa. Veden laadun ja jakelun turvaamiseksi etenkin erityistilanteissa on oleellista, että rekisterit ovat ajantasaiset kattaen kaikki verkoston piiriin kuuluvat rakennukset. Rekistereiden ajantasaisuus joka kunnassa on tärkeää myös siksi, että lainsäädäntöön valmistellaan vaatimusta laatia suunnitelmat talousveden laadun turvaamiseksi (Water Safety Plans). Rekistereitä voidaan hyödyntää myös haja-asutuksen vesihuollon tilan selvittämisessä sekä hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanon ja valtakunnallisen vesienhoidon toteutusohjelman seurannassa. Edellytyksenä tälle on kuitenkin kiinteistökohtaisen vesihuoltojärjestelmän periaateratkaisun tallentamismahdollisuus rakennus- ja huoneistorekisteriin. Oleellisinta vesihuollon liittymätietojen luotettavuuden kannalta on sopia yhtenäisistä toimintatavoista tietojen kirjaamiseksi. Haasteensa tuovat kuntaliitokset ja pienet vesihuoltolaitokset. Pienten laitosten kirjaamistavat vaihtelevat ja voivat olla puutteelliset esimerkiksi liitettyjen kiinteistöjen osoitteiden ja kiinteistötunnusten osalta. Päivitetty ohje julkaistaan vuodenvaihteessa SYKEn sivulla www.ymparisto.fi/vesihuolto > Vesihuollon paikkatiedot. Kuntatekniikka 7/2011 17
Pirjo Valtakari Tolsan vesiosuuskunnan alueella Kirkkonummella rakennettiin tonttihaaran liittymiä syksyllä 2007. Punainen putki on jätevedelle ja sininen juomavedelle. Patented Jatkossa riittävät tiedot pitää saada rekisteriin jo rakennuslupavaiheessa, jolloin lisäresursointia rekisterien perkaamiseen ei tarvita. Rekisterilomakkeessakin on edelleen kehittämistarvetta. Ajantasaiset tiedot ovat hyödyksi myös ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatyössä. Lauri Pouru pitää tehtyä tietojen tarkistamista hyödyllisenä. Myös kiinteistöverotuksen kannalta RHR-tietojen tarkistuksesta voi olla hyötyä. Supa Maxi vetoakestävä toleranssiliitin Pitää kovimmissakin olosuhteissa! Tutustu tarkemmin tuotteeseen ja ominaisuuksiin: www.avkvalves.fi AVK FINLAND AVK Finland Pyhäranta 7 D 33230 Tampere Puh. 03 389 1822 toimisto@avk.dk www.avkvalves.fi Kiinteistöverohyöty riippuu siitä, miten huolella tiedot on aikoinaan rekisteriin kunnassa syötetty. Jos siinä on lipsuttu, voi joku työntekijä hyvinkin tienata osan palkastaan kunnalle uusina kiinteistöveroina. Vesihuoltolaitos saattaa saada uusia asiakkaita Tietojen tarkistaminen on ollut tarpeen. Asiakasrekisterin osoitetietojen yhdistäminen toiminta-alueen RHR-tietoihin on vielä kesken. Oletan, että sen myötä meillekin tulee jokunen uusi asiakas, sanoo vesihuoltoinsinööri Sari Rajajärvi Mäntsälän Vedestä. Työ on vesihuoltolaitoksen osalta tehty omin voimin. Ongelma on nimenomaan vanhoissa tiedoissa. Uusien rakennusten osalta tiedot ovat paremmassa kunnossa. Kaiken kaikkiaan työ on ollut tarpeellinen, mutta kokonaisuutena on otettava huomioon vanhojen tietojen tarkistamiseen tarvittava työvoima maankäytön ja rakennusvalvonnan puolella. Homma ei hoidu sivutoimisesti, Rajajärvi painottaa. Mäntsälän alueella toimii kunnan vesihuoltolaitoksen lisäksi kymmenkunta vesiosuuskuntaa. Niiltä ei toistaiseksi ole saatu kaikkia pyydettyjä tietoja. Kunnassa tarkistustyön lopullinen saanto ei vielä ole selvillä, koska hankkeen vastuuhenkilö on siirtynyt pois kunnan palveluksesta eikä hänen seuraajansa ole vielä lokakuussa aloittanut tehtävissään. Päijät-Hämeen kunnat laajasti mukana Lahden kaupunki on yhteistyössä Lahti Aqua Oy:n kanssa tarkistanut rekisteritietoja Lahdessa ja Hollolassa. Haaste on otettu myönteisesti vastaan muuallakin Päijät-Hämeessä. Hanke koettiin maakunnassa tärkeäksi, koska yhtä lukuun ottamatta kaikki kunnat osallistuivat siihen. Ne kunnat, jotka eivät ole mukana Lahden seudun ympäristöpalveluissa, ostivat palvelun meiltä, kertoo vesiensuojelusuunnittelija Mira Kuparinen Lahden seudun ympäristöpalveluista. Tietojen tarkistamisen ohjeistusta paranneltiin Lahden tarkistustyön kuluessa ja se saatiin pienillä muutoksilla taipumaan vuoropuheluun useampien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Yhteistyö vesihuoltolaitoksen ja ympäristöpalveluiden kesken sujui hyvin, mutta kehittämisen varaa on edelleen. Toimintatapa tulisi olla sellainen, että kaikki osapuolet olisivat alusta alkaen samassa järjestelmässä. Se helpottaisi tietojen ajan tasalla pysymistä. Nyt tietojen yhdistelyssä on virheitä tuottanut esimerkiksi osoitetietojen toisistaan poikkeava kirjoitustapa, sanoo Lahti Aqua Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Soile Toivonen. Sekä Lahdessa että Hollolassa on liittymätietojen tarkistuksen pohjalta lähetetty runsaalle sadalle laitoksen toiminta-alueella olevalle kiinteistölle kehotuskirjeet vesijohtoon tai viemäriin liittymiseksi. Lahdessa on liittymisvelvollisuudesta hakenut vapautusta tähän mennessä noin puolet kirjeen saaneista. Hakemusten käsittely on vielä kesken. Laitoksen toiminta-alueella liittymiseen kehottaminen on tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Rekisteritietojen tarkistamisesta on tässä mielessä ollut selvää hyötyä. Esimerkiksi Hollolassa kaikkia toiminta-alueen kiinteistöjä, jotka eivät vielä ole verkostoon liittyneet, ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa kirjeitse lähestytty. Kaikkialla laajalla toimintaalueella ei vielä ole rakennettua runkojohtoa, joten yli 200 metrin päässä nykyisestä verkostosta olevia ei toistaiseksi ole katsottu olevan perusteltua kehottaa liittymään. Nyt syntynyt rekisteri saattaisi olla käyttökelpoinen myös lämpökaivotietojen tallentamiseen. Maalämpökaivojen tultua toimenpidelupavelvollisuuden piiriin, saadaan niistäkin parempi käsitys, Toivonen pohtii. 18 Kuntatekniikka 7/2011
Laubengang Laubengang tarkoittaa oikeastaan kulkuväylää lehväholvin alla. Bernissä tämännimiset kaarikäytävät rakennetaan kuitenkin kivestä ajorataan kiinni. Sveitsin pääkaupungissa niitä on 6 kilometriä, Bolognassa peräti 36. Maistuisi varmaan meillekin talvipuolen räntäsateissa. Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Kiva kävellä katteen alla Liikenneguru Hermann Knoflacher todistaa kirjassaan Kaupungin ja liikenteen harmonia (s. 79), että viehättävässä ympäristössä hyväksytään jopa 70 prosenttia pitempi kävelymatka kuin ikävässä. Yli puolet hyväksyy jopa 430 metriä pidemmän kävelymatkan, kun normaalisti pankkiuskollisuuden yläraja on noin 250 metriä. Sitä pitemmälle matkalle käynnistetään tonni terästä. Katetun käytävän alkumuoto on kaupunkipuiden katve. Kolumnisti kertoo tekstissään Unter den Linden (Tekniikka ja Kunta 1/2001), että tajusi, mistä katulehmuksissa on kysymys, kun Malmin uimahallin lehmukset kukkivat ja antoivat alleen ihmeellisen tuoksun. Tuoksuistaan kuuluja ovat myös unkarinsyreeni ja jasmiini. Kun sataa pitempään, niin lehtikatto alkaa vuotaa. Sen huomaa saksalaisen ravintolan sisäpihan Biergartenissa ensimmäisen sadetunnin jälkeen, vaikka lehväkatto vaikuttaa hyvinkin tiiviiltä. Joudutaan siis laittamaan pitävämpi kate päälle. Lisärakennusoikeus ajorataan asti Helpoin tapa saada aikaan katettu jalkakäytävä on sellainen, että taloille annetaan ylimääräistä rakennusoikeutta kadun ajorataan saakka. Harva kiinteistönomistaja kykenee vastustamaan kiusausta Bern Tourismus Berniläinen laittaa Laubengangin katon holvimuotoon, ehkä muistona alkuperäisestä lehväkäytävän ideasta. vaan rakentaa kuten pitääkin. Laubenin syvyyden saa päättää vapaasti. Usein käytetään yli kuusimetrisiä, joihin saa kulkuväylän lisäksi jo pikku myymälöitä ja kahviloitakin. Suomessa suositaan katettuja kortteleita Katettu jalkakäytävä on koti-suomessa melko harvinainen, koska sellaisen aikaansaaminen vaatii enemmän pitkäjänteisyyttä kuin mitä Oikaisu Kuntatekniikassa 6/2011 julkaistun Pisara-kolumnin eräitä kohtia on tarpeen korjata. Pisara-radan idean esitti Helsingin joukkoliikenteen ideakilpailussa 1988 kolmannen palkinnon saanut Timo Kallaluoto. Kilpailun palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi Helsingin joukkoliikenelautakunnan silloinen puheenjohtaja Auri Häkkinen. Kilpailuun saapui 17 ehdotusta. Timo Kallaluodon kolmanneksi sijoittunut ehdotus Linjanvetoja oli Pisaran alkumuoto. Hänen innovaationsa arvo on kovasti noussut 23 vuodessa vuoden 1988 HKL-ideakilpailun jälkeen. nuoressa kaupunkikulttuurissamme yleensä on. Sieltä täältä uusista kaupunginosista löytyy oikein mukaviakin palasia, mutta systeemeiksi yltävät yleensä vain kokonaiset korttelit katon alla. Edelläkävijöitä ovat olleet Turun Hansakortteli ja Tampereen Koskikeskus. Pääkaupungilla on ankara pyrky maan alle. Rautatieaseman kulmat alkavatkin olla jo pitkälle koverrettuja. Kuntatekniikka 7/2011 19
Vaihto SÄÄSTÖLEI Monin paikoin ankean Swindonin keskustan piristävä poikkeus on liikekeskustan kävelykatu, joka on toteutettu yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa. 20 Kuntatekniikka 7/2011