Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa.

Transkriptio

1 Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. FT Kari Uotila

2 Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Tuoda esiin digitaalisen dokumentoinnin historiallisia vaiheita. Luoda katsaus tämän päivän tilanteeseen. Luonnostella 2010-luvun tulevia kenttätyömenetelmiä. Soveltuu arkeologisen dokumentoinnin perusasiat tunteville ja tietotekniikkaan avoimesti suhtautuville.

3 Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa Hahmottaa millaisiin kohteisiin erityisesti laserkeilaus soveltuu. Millaisia etuja ja haasteita laserkeilaus menetelmänä tuottaa arkeologiseen dokumentointi -ja tutkimusprosessiin. Kaluston virittelytauko. Käyttöharjoittelu

4 Oma kokemus asiasta V kaivausjohtajana erilaisissa kenttätöissä. V lähtien autocad-; 1994 takymetri-; 2010 laserkeilainkäyttäjä. V Seinäjoen rakennuskonservaattoreille digitaalisen dokumentoinnin opetusta. V Rakennusarkeologia -kurssit Turun yliopistossa. Suomalaista virtuaali-arkeologiaa (SuVi 1,2 ja 3) tutkimusprojektit vuosina Muuritutkimus yrityksessä v palkattuna kaikkiaan 30 arkeologia ja alan opiskelijaa.

5 Opetustapojen pohdintaa Kari Uotila - Isto Huvila. The Education of Little Archaeologist. Reflections on the Digital Education and Training of Archaeologist Professionals. The Proceedings of the Workshop 10: Archäologie und Computer November Stadtarchäologie Wien. Wien cd Kari Uotila. Kenttädokumentoinnin kehityksen näkymät ja ammattiarkeologien elinkaarioppiminen. Suomen arkeologian seura. Arkeologian päivät Kari Uotila. Learning Building Archaeology at the Aboa Vetus Ruins and Saari Manor in the Years Times, Things & Places. 36 Essays for Jussi-Pekka Taavitsainen. Ed. Janne Harjula, Maija Helamaa & Janne Haarala. Raisio s

6 Aikaisempi osaamisen tason kehitys - esimerkki v. 2010

7

8

9 Miksi laserkeilain Arkeologisen dokumentoinnin tarkkuuden tavoittelu virtuaalinen kaivausaineisto tutkimuksen haaveena 1990-luvun lopulta lähtien luvulla se voidaan tavoittaa laajamittaisesti. Kaivausprosessin ja tulkinnan uudelleen arviointi tutkimukselle hyvin merkittävä avaus. Kaivausten tehokkuus.

10 Miksi pitää olla tehokas Arkeologia on yksi merkittävimmistä vanhojen kaupunkikeskustojen kaupunkikuvaan vaikuttavista humanistisista tieteen aloista. Valintamahdollisuutena aikaisemmin aineiston ajallinen valinta, kattavuus, kaivaustapa, työvoiman laatu - nyt myös dokumentointi. Arkeologisen dokumentoinnin nopeuden vaatimus erityisesti kaupunkiarkeologisissa kohteissa. Kaivauksella aika on aina rahaa, mutta suurissa rakennushankkeissa yhteiskunnalliset paineet ovat kovat ja väärä mitoitus johtaa suuriin taloudellisiin ristipaineisiin.

11 Varhaiset pioneerit ( ) Kokeiluja ja tutkimuskäytössä eri kohteissa: Pompeiji, Huhtiniemi, (TKK, Geodeettinen laitos, Aalto). Castrén, Paavo: Domus Pompeiana - Talo Pompejissa tarkkuus riitti visualisointiin (Pasi Kaarto /EVTEK). Olosuhteet aiheuttivat reunaehtoja, jotka arkipäivän kaivaustilanteessa hankalia. Käyttö vaati asiantuntijaa. Ohjelmistojen hankaluus ja konekaluston lasketusteho, kaluston hinta, kameran käyttö.

12 Ensimmäiset siirtokunnat (2010- Kalustokustannuksien romahdus Faro 3d-focus myötä ( euroa). Tarkkuus käytännössä 3-6 mm 10 m päässä. Optimi 1.6 mm. Toimii normaaleissa kenttäolosuhteissa. Kamera mukana keilaimessa. Peruskäyttö hyvin yksinkertaista. Ohjelmistot helpottuneet, mutta eivät helppoja.

13 Keilaus työprosessina kentällä

14

15

16

17

18

19 Esimerkkiaineistona Kuusisto Faron keilaimeen liittyvä editointiohjelma Scene - ohjelmiston esittely. Sivuilta linkki aineistoon.

20 Suuri aalto (2013/ Suomalainen (tai Suomessa tehty) arkeologia siirtyy laserkeilaukseen kun ensimmäiset todella kilpaillut ja tehokkaat kaupunkiarkeologiset kaivaukset rantautuvat ehkä Turun kauppatori v ? Miten suomalainen arkeologinen tutkimus ja koulutus vastaa tähän haasteeseen.

21 Arkeologien työn kuvan muuttuminen Kaivajista tulee kaivaus/seulontatyön hitain palanen maa-aines siirretään yksiköittäin toisaalle seulottavaksi. Piirtäjä-mittamies ryhmä katoaa tai muuntuu laserkeilauskäyttäjiksi (1 h kentällä / 10 h toimistolla). Yksiköiden tulkitsijan rooli kasvaa koska keilausaineiston pistepilvi on ilman tulkintaa. Kaivausjohdon pitää joko hallita uusi menetelmä tai päästää asia käsistä.

22 Miten uusi tekniikka vaikuttaa tutkijan ammattikuvaan: (arvio ) 1. kaivaja (1) 2. takymetri mittaaja (-1) 3. kaivausten piirtäjä (2) 4. kaivausjohtaja pelastuskaivauksilla (3) 5. kaivausjohtaja tutkimuskaivauksilla (4) 6. tutkimushankkeen henkinen johtaja (3)

23 Kiitokset