Reumaliiton sosiaaliopas 2011

Reumaliiton sosiaaliopas 2011 Iso Roobertinkatu 20-22 A 00120 HELSINKI puh. (09) 4761 55 faksi (09) 642 286 info@reumaliitto.fi www.reumaliitto.fi

1

Sisällysluettelo Alkusanat... 4 Johdanto..... 4 Asunnon muutostyöt... 5 Auton hankintatuki... 5 Autoveron palautus.. 5 Eläkettä saavan hoitotuki..... 7 Eläkkeet vanhuuseläke.. 7 kuntoutustuki..... 8 osakuntoutustuki 9 osa-aikaeläke. 9 osatyökyvyttömyyseläke 10 työkyvyttömyyseläke. 11 Henkilökohtainen apu.. 11 Kuljetuspalvelut... 12 Kuntoutusraha Kelalta.. 12 Lääkekulut... 13 Matka-alennuksia 14 Matkakulut.. 15 Omaishoidon tuki 16 Palveluasuminen.. 17 Sairauspäiväraha.. 17 osasairauspäiväraha 18 Terveydenhuollon maksukatto..... 18 Toimeentulotuki... 19 Vammaisen pysäköintilupa.. 20 16 vuotta täyttäneen vammaistuki... 20 Vapautus vuosittaisesta ajoneuvoverosta... 22 Verotus. 22 invalidivähennys. 22 veronmaksukyvyn alentumisvähennys... 22 Yksityislääkärin tutkimus- ja hoitokulut.. 23 Yksityislääkäripalkkiot. 23 LIITE: Hoitotakuu ja uusi terveydenhuoltolaki 24 2

3

Alkusanat Reumaliiton Sosiaaliopas 2011 on tarkoitettu potilaskäyttöön. Oppaan pohjana on käytetty aiempia liiton sosiaalioppaita sekä 13 järjestön päivitettyä nettijulkaisua Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille 2011 verkkojulkaisu järjestöjen työntekijöille (www.reumaliitto.fi). Suomen Reumaliiton edunvalvonta-asiamies Marja Eronen ja Reumaliiton Kuntoutumiskeskus Apilan sosiaalityöntekijä Minna Korpi ovat vastanneet Reumaliiton Sosiaalioppaan 2011 päivityksestä (helmikuussa 2011). Johdanto Kansaneläkelaitos ja kunnat vastaavat keskeisiltä osin pitkäaikaissairaan tarvitsemasta sosiaaliturvasta, lainsäädäntöön perustuvan työnjaon mukaan. Kelan tehtävänä on useiden etuusjärjestelmien toimeenpano, mm. peruseläketurva ja -työttömyysturva, sairausvakuutus, perhe-etuudet, vammaisetuudet, yleinen asumistuki, eläkekettä saavan asumistuki sekä 1.3.2011 voimaan tuleva uusi takuueläke (ks. Vanhuuseläke). Kelan etuuksia haetaan paperilomakkeella tai sähköisesti Kelan nettisivuilta. Netissä voi tutustua myös Kelan etuusohjeisiin (www.kela.fi Yhteistyökumppanit Pikalinkit Kelan etuusohjeet asiantuntijoille). Henkilöasiakkaan verkkoasiointi toimii verkko-pankkitunnuksilla. Kelalla on eri etuusjärjestelmiä varten useita valtakunnallisia puhelinpalvelunumeroita (klo 8-18). Lisäksi Kelan maksupäivätiedustelujen puhelinnumero 020 634 0210 on käytettävissä ympäri vuorokauden joka päivä. Kunnalla on vastuu järjestää perusterveydenhuollon palvelut, ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueen erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Toukokuussa 2011 voimaan tulee uusi terveydenhuoltolaki, joka tiivistää perusja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä ja lisää potilaan valinnanvapautta (ks. Liite). Perus- ja erikoissairaanhoidon työnjakoa ja hoidon kriteereitä määrittävät myös sosiaali- ja terveysministeriön Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (www.stm.fi > Julkaisut > 2010 > Selvityksiä 2010:31, myös ruotsiksi) sekä Käypä hoito -suositukset (www.kaypahoito.fi). Pitkäaikaissairaan kannattaa pyytää hoitavaa lääkäriään laatimaan hoito-, tutkimus- tai kuntoutussuunnitelma. Kunnan organisoimia palveluita ovat myös mm. vammaispalvelut, omaishoidon tuki sekä toimeentulotuki. Näistä kunnan palveluista saa lisätietoa kunnan sosiaalitoimesta. Yleensä ensin sovitaan henkilökohtainen tapaaminen palvelutarpeen kartoittamiseksi, minkä jälkeen laaditaan kirjallinen palvelusuunnitelma. Molemmista asiakirjoista kannattaa pyytää itselle kopiot. 4

Asunnon muutostyöt Vammaispalvelulain perusteella kunta voi korvata vaikeavammaiselle henkilölle vamman vuoksi välttämättömistä asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Muutostöiden tulee olla välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen kannalta ja muutostarpeen tulee johtua henkilön vammasta tai sairaudesta. Tavallisia muutostöitä ovat esimerkiksi kylpyhuoneen ja keittiön muutostyöt, ovien leventäminen, kynnysten poistaminen ja luiskien rakentaminen. Myös muutostöiden suunnittelukustannukset ja asuntoon kiinteästi asennettavat välineet voidaan korvata. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat esimerkiksi turvahälytyslaitteet, hissit ja tekstipuhelimet. Korvauksen saaminen ei ole sidoksissa hakijan taloudelliseen tilanteeseen tai kunnan talousarvioon varattuihin määrärahoihin, vaan kyseessä on subjektiivinen oikeus. Lisää tietoa saa kunnan sosiaalitoimesta. Auton hankintatuki Kotikunta voi myöntää kunnan talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa vammaiselle henkilölle tukea auton hankintaan. Perusteena tuen myöntämiselle on, että vamma vaikeuttaa henkilön liikkumista. Tuen saamisesta tulee neuvotella kunnan sosiaalitoimiston kanssa ennen auton ostamista. Tukea voi hakea kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. Lisää tietoa saa kunnan sosiaalitoimesta. Autoveron palautus Autoveron palautus voidaan autoverolain 51 mukaisesti myöntää kokonaan tai osittain henkilölle, jolla on tietyn tasoinen vammasta tai sairaudesta aiheutuva haitta: 1. Henkilölle, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haittaaste on vähintään 80 prosenttia ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee. 2. Henkilölle, jonka vammasta tai sairaudesta aiheutuva pysyvä haittaaste on vähintään 60 prosenttia ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. 5

3. Henkilölle, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tai toiminnan vajavuuden vuoksi alentunut siten, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 prosenttia ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Autoveron palautuksen edellytyksenä on, että auto tulee henkilön omaan käyttöön ja rekisteröidään Suomessa ensimmäistä kertaa. Kahdessa ensimmäiseksi kuvatussa tapauksessa autovero palautetaan kokonaan, kuitenkin enintään 3 770 euroa. Viimeiseksi kuvatussa tapauksessa palautetaan 60 prosenttia veron määrästä, kuitenkin enintään 2 460 euroa. Ajokortissa olevan merkinnän tai lääkärinlausunnon perusteella automaattivaihteista autoa käyttävälle palautetaan autoveroa kahden ensimmäiseksi kuvatun tapauksen mukaisesti enintään 4 980 euroa. Veronpalautuksen enimmäismääriä voidaan korottaa summalla, jolla ajoneuvoon sen valmistumisen jälkeen vamman tai sairauden vuoksi asennetut varusteet ovat vaikuttaneet autoveroon ja arvonlisäveroon. On suositeltavaa hakea autoveron palautusta ennen auton hankkimista, mutta hakemus voidaan tehdä myös auton hankkimisen jälkeen. Tällöin palautusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa auton rekisteröinnistä tai osamaksulla maksettaessa siitä päivästä, jolloin henkilö on merkitty auton omistajaksi. Myönteinen ennakkopäätös on voimassa kuusi kuukautta. Auto on ostettava tänä aikana. Autoveron palautusta on haettava kirjallisesti. Hakemus on vapaamuotoinen. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto vamman laadusta ja sen aiheuttamasta pysyvästä haitta-asteesta sekä selvitys auton olennaisesta tarpeesta toimen tai työn hoitamisessa tai ammattiin opiskelussa. Lisäksi tarvitaan oikeaksi todistettu jäljennös hakijan ajokortista ja muut hakemuksen ratkaisuun vaikuttavat selvitykset. Mikäli autoveronpalautusta haetaan jo ostettuun autoon, tarvitaan hakemukseen myös muita selvityksiä. Autoveron palautusta haetaan asuinpaikasta riippumatta Hangon Eteläiseltä tullipiiriltä, osoitteella Hangon tulli, 10900 Hanko(puh 020 690 600). Lisätietoa autoveron palautuksesta saa tullista. 6

Eläkettä saavan hoitotuki Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaamaan erityiskustannuksia, jotka aiheutuvat sairaudesta tai vammaisuudesta. Hoitotuen saaminen edellyttää, että toimintakyky on heikentynyt ainakin vuoden ajaksi. Toimintakyvyn heikentymisellä tarkoitetaan, että hakijan kyky huolehtia itsestään ja toiminnoistaan jokapäiväisessä elämässä on vaikeutunut. Hakijan tulot ja varallisuus eivät vaikuta hoitotuen myöntämiseen. Tukea voidaan myöntää maksimissaan puolen vuoden ajalta takautuvasti. Hoitotuesta ei makseta veroa. Hoitotuki voidaan myöntää määräaikaisena tai jatkuvana, ja tuen määrä voi muuttua tai se voi lakata, jos tuen saajan olosuhteet muuttuvat. Hoitotuen määrään vaikuttavat hakijan avuntarve, ohjauksen ja valvonnan tarve sekä erityiskustannusten määrä. Liikuntakyvyttömällä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen. Vuonna 2011 hoitotuen määrä on: Perushoitotuki 57,55 euroa/kuukausi Korotettu hoitotuki 143,27 euroa/kuukausi Ylin hoitotuki 302,96 euroa/kuukausi Hoitotukea haetaan Kelalta lomakkeella Eläkettä saavan hoitotuki-/16 vuotta täyttäneen vammaistukihakemus (EV 256). Hakemuksessa tulee kertoa, millä tavalla sairaus rajoittaa jokapäiväisessä elämässä toimimista. Liitteeksi tarvitaan hoitavalta lääkäriltä lääkärinlausunto C tai lääkärinlausunto B, jos se sisältää riittävästi tietoa hoitotuen ratkaisemiseksi. Tarvittaessa voidaan hakemukseen liittää asuinkunnan sosiaaliviranomaisen tai kotisairaanhoidon tai muun hakijaa tuntevan tahon selvitys avuntarpeesta ja palveluista sekä erityiskustannuksista. Kelan paikallistoimisto antaa hakemusasiassa kirjallisen päätöksen. Vanhuuseläke Suomen eläketurva muodostuu kansaneläkkeestä ja työnteolla kartutetusta työeläkkeestä (ansioeläke), joka voi koostua yhdestä tai useammasta eläkkeestä. Kansaneläke täydentää työeläkettä silloin, kun työeläkettä on karttunut vain vähän tai se puuttuu kokonaan. Vuodesta 2005 lähtien alkavien lakisääteisten työeläkkeiden määrä lasketaan uudella tavalla: työeläkkeiden määrä riippuu mm. tehdyistä työvuosista, ansaitusta palkasta, ikään sidotusta 7

karttumisprosentista ja elinaikakertoimesta. Eläkettä kartuttavat nyt myös sosiaalietuudet kuten äitiys-, vanhempain-, työttömyys- ja sairauspäiväraha sekä tutkintoon johtaneet opinnot. Työeläkkeen vanhuuseläkeikä on 1.1.2005 alkaen joustava: eläkeikä alkaa yleensä 63-68 -vuotiaana. Jos työnantaja on ottanut henkilöstölleen lisäeläkevakuutuksen, voi eläkeikä olla alempi. Kelan maksaman vanhuuseläkkeen ikäraja on edelleen kiinteä, 65 vuotta. Työ- ja kansaneläkkeen hakemiseen riittää yksi hakemus. Työeläkettä haetaan siltä eläkelaitokselta, jossa työntekijä tai yrittäjä on viimeksi ollut vakuutettuna. Eläkelaitokset ilmoittavat Kelaan tiedot eläkeratkaisuistaan, minkä jälkeen Kela voi ratkaista hakijalle mahdollisesti myönnettävän kansaneläkkeen määrän. TAKUUELÄKE Kelasta 1.3.2011 alkaen: Jos eläkkeensaajan työ- ja kansaneläke yhdessä jäävät alle takuueläkkeen rajan 687,74 euroa/kk (ennen veroja), maksetaan puuttuva osa Kelasta erillisellä hakemuksella takuueläkkeenä. Perhesuhteet eivät vaikuta eläkkeeseen. Takuueläkettä eivät pienennä ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus. Takuueläkettä ei makseta, jos hakija saa pelkästään osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai perheeläkettä. Takuueläkkeen hakemisaika alkaa helmikuussa 2011, ja eläke myönnetään 1.3.2011 alkaen. Eläkkeessä on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Työ-, kansan- ja takuueläke ovat veronalaista tuloa. Eläkeläiset voivat saada valtion- ja kunnallisverotuksessa eläketulovähennyksen. Vähennyksen määrään vaikuttavat kaikki veronalaiset ansiotulot. Eläketulovähennystä ei myönnetä, jos tulot ylittävät tietyt rajamäärät. Eläkkeistä saa lisää tietoa Työeläke.fi-palvelusta, Eläketurvakeskuksesta (ETK), Valtiokonttorista, Kelasta, työeläkelaitoksilta, Kuntien eläkevakuutuksesta ja vakuutusyhtiöistä. Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada myös määräaikaisena kuntoutustukena hakijan hoidon tai kuntoutumisen ajaksi. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. Kuntoutustuen määrä on sama kuin normaalin työkyvyttömyyseläkkeen. Määräaikaiseen kuntoutustukeen voi hakea jatkoa toimittamalla Kelaan uuden lääkärinlausunnon, joka voi olla B-lausunto, erillinen hoito- tai kuntoutussuunnitelma, E-lausunto tai epikriisi. 8

Osakuntoutustuki Työhön paluun tukemiseksi kuntoutustuki voidaan myöntää myös osakuntoutustukena, jos täysi kuntoutustuki päättyy tai työkyvyttömyyseläke lakkautetaan. Osakuntoutustuen ehdot ovat samat kuin osatyökyvyttömyyseläkkeessä, joten työkyvyn alentuman tulee olla vähintään 40 prosenttia. Osakuntoutustuki on samansuuruinen kuin osatyökyvyttömyyseläke. Osa-aikaeläke Osa-aikaeläkkeen voi saada 58-67 -vuotias henkilö, mikäli hän siirtyy osaaikatyöhön. Vuonna 1953 tai sen jälkeen syntyneet voivat saada osaaikaeläkkeen täytettyään 60 vuotta. Ennen 1947 syntyneen osa-aikaeläke päättyy kuitenkin viimeistään 65-vuotiaana. Vanhuuseläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. Osa-aikatyöhön siirtymisestä ja osa-aikaeläkkeelle jäämisestä on sovittava työnantajan kanssa. Osa-aikaeläke on mahdollinen myös yrittäjille. Valtion ja kuntien palveluksessa olevien osa-aikaeläkkeen ehdot poikkeavat jonkin verran yksityisistä aloista, lisätietoja saa Valtiokonttorista ja Kuntien eläkevakuutuksesta. Ehtona on, että hakijan tulee olla ansainnut työeläkettä viimeisen 15 vuoden aikana vähintään viisi vuotta. Lisäksi hakijan tulee olla ollut kokopäiväisessä ansiotyössä viimeisen puolentoista vuoden aikana vähintään 12 kuukautta. Työpanosta tulee vähentää siirtymällä osa-aikatyöhön ja ansioiden tulee pienentyä. Edellytyksenä on myös, ettei työntekijä saa työeläkettä Suomesta tai ulkomailta. Perhe- ja kansaneläke eivät estä osa-aikaeläkkeen saamista. Osa-aikaeläkkeen edellytyksenä on se, että hakijan kokoaikatyön tulee olla hänen työalallaan sovitun kokoaikatyön mukaista. Jos hakijalla on ollut rinnakkaisia työsuhteita, tulee niiden yhteenlasketun työajan olla vähintään 35 tuntia viikossa. Osa-aikaeläkettä eivät saa jo ennestään osa-aikaisessa työssä olevat eivätkä henkilöt, jotka eivät ole ansiotyössä tai ovat sitä vain satunnaisesti. Hakija voi olla työttömänä tai sairaslomalla ennen osa-aikaeläkkeen alkamista, mutta enintään yhteensä kuusi kuukautta viimeisen puolentoista vuoden aikana. 9

Palkan tulee pienentyä 35-70 prosenttiin kokoaikatyön palkasta osa-aikatyöhön siirryttäessä. Osa-aikatyöstä saatavan palkan on oltava vähintään TEL:n alarajan suuruinen. Yksityisillä työaloilla työajan tulee olla 16-28 tuntia viikossa. Mikäli työaika on epäsäännöllinen, tarkastellaan sitä 16 viikon jaksoissa. Työ voi olla Suomessa tai muussa EU-maassa tehtyä. Osa-aikaeläke lakkaa, mikäli työaikaan tulee yli kuuden viikon pituinen yhdenjaksoinen katkos, joka ei ole vuosilomaa tai sairauslomaa. Osa-aikaeläkkeenä maksetaan puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkkojen erotuksesta. Työeläkelakien mukaista osa-aikaeläkettä haetaan ETK 2168 -lomakkeella (www.kela.fi lomakkeet). Koska osa-aikaeläke edellyttää osa-aikatyötä, on suositeltavaa jättää osa-aikaeläkehakemus sen jälkeen, kun osa-aikatyöstä on sovittu työnantajan kanssa. Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu työntekijälle tai yrittäjälle, jonka työkyky on alentunut sairauden vuoksi. Työkykyä on kuitenkin jäljellä niin paljon, että työntekijän on mahdollista tehdä osa-aikatyötä tai muuta, ehkä entistä kevyempää työtä. Saadakseen eläkettä tulee hakijan ansiotason alentua sairauden vuoksi vähintään 40 prosenttia. Ansioiden aleneminen voi johtua esimerkiksi siitä, että työaikaa lyhennetään tai työtehtävät muuttuvat. Osatyökyvyttömyyseläke ei kuitenkaan edellytä osa-aikatyötä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada myös työttömyyspäivärahaa saava työtön. Työttömyyspäivärahasta vähennetään osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Osatyökyvyttömyyseläkettä haetaan lomakkeella ETK/Kela 7002 (www.kela.fi lomakkeet). Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B ja muut selvitykset, joihin hakija vetoaa. Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakija voi saada ennakkopäätöksen eläkeoikeudestaan vielä työssä ollessaan ja tehdä sen jälkeen ratkaisunsa työssä jatkamisesta. Ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta yhdeksän kuukautta. 10

Työkyvyttömyyseläke Kun sairaus johtaa työkyvyttömyyteen, haetaan ensin yleensä sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Jos sairaus pitkittyy, haetaan työkyvyttömyyseläkettä. Kun Kela on maksanut sairauspäivärahaa 150 arkipäivää, se lähettää yleensä tiedotteen kuntoutusmahdollisuuksista ja eläkkeen hakemisesta. Eläkeuudistuksen myötä vuoden 2005 alusta tuli mahdolliseksi jäädä vanhuuseläkkeelle 63-68 -vuotiaana. Henkilölle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan vanhuuseläke, mikäli hän tulee työkyvyttömäksi täytettyään 63 vuotta. Työkyvyttömyyseläkettä haetaan lomakkeella ETK/Kela 7002 (www.kela.fi lomakkeet). Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto B sekä muut selvitykset, joihin hakija vetoaa. Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea takautuen vuoden ajalta. Henkilökohtainen apu Henkilökohtainen apu on kuntien erityisen järjestämisvelvollisuuden alainen palvelu. Siihen ovat oikeutettuja sellaiset pitkäaikaissairaat ja vammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat toistuvasti toisen henkilön antamaa apua pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuoksi suoriutuakseen päivittäisistä toimistaan, työstään ja opiskelustaan sekä voidakseen harrastaa, osallistua yhteiskunnallisiin toimintoihin ja ylläpitääkseen sosiaalisia suhteita. Palveluasuminen voidaan toteuttaa mm. henkilökohtaisen avustajan avulla vammaisen henkilön omassa kodissa. Järjestelmän tavoitteena on helpottaa vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja välttää laitossijoituksia. Apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten sen verran kuin apuun oikeutettu henkilö tarvitsee. Lisäksi harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten apua on järjestettävä 1.1.2011 lähtien vähintään 30 tuntia kuukaudessa. Apu voidaan järjestää työnantajamallilla, jolloin vammainen toimii itse avustajansa työnantajana, myöntämällä palveluseteleitä avun ostamiseen tai kunnan omana toimintana. Järjestämistapoja voidaan myös yhdistellä. 11

Järjestelmällä pyritään vähentämään vammaisen henkilön riippuvuutta. Siksi on suotavaa, ettei lähiomainen toimi henkilökohtaisena avustajana. Perheenjäsenen palkkaaminen voi olla perusteltua poikkeustapauksessa. Lisää tietoa saa kunnan sosiaalitoimesta. Kuljetuspalvelut Vaikeavammaisella henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän voi vammansa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä, on oikeus vammaispalvelulain mukaan käyttää kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajaa. Oikeus koskee työn, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen sekä virkistymisen vuoksi tehtäviä matkoja. Pääosin kuljetukset järjestetään taksilla, mutta myös yhteiskuljetukset ja palvelulinjat ovat yleistymässä. Kuljetuksista peritään julkisen liikenteen mukainen maksu. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat välttämättömät opiskelu- ja työmatkat sekä vähintään 18 yhdensuuntaista muuta niin sanottua vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Nämä matkat voivat ulottua henkilön asuinkunnan tai lähikuntien alueelle tai henkilön toiminnan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Lisää tietoa saa kunnan sosiaalitoimesta. Kuntoutusraha Kelalta Kela maksaa kuntoutusrahaa, kun kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen ja sinne tulo. Kuntoutusrahalla turvataan kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen ajalta. Joissakin tilanteissa kuntoutusrahaa voi saada myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta. Kuntoutusrahaa maksetaan 16-67 -vuotiaille. Vajaakuntoinen 16-19 -vuotias on oikeutettu kuntoutusrahaan, jos hän tarvitsee työkyvyn arviointia ja kuntoutusta, koska sairaus on olennaisesti heikentänyt hänen työkykyään ja opintomahdollisuuksiaan tai ammatinvalintaansa. Edellytyksenä on henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Kuntoutusrahan saaminen edellyttää, että hakijalla on Kelan tai muun kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös kuntoutuksen kustantamisesta. 12

Alle 20 -vuotias ei tarvitse kuntoutuspäätöstä. Myös oppisopimuskoulutusajalta voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha määräytyy yleensä hakijan verotetun vuosityötulon mukaan. Kuntoutusrahan laskentaperusteet ovat pääsääntöisesti samat kuin sairauspäivärahassa. Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on kuitenkin sairauspäivärahasta poiketen 75 prosenttia työtuloista. Vaikka hakijalla ei olisi tuloja, on kuntoutumisrahan määrä aina vähintään 22,13 euroa päivässä. Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on tilanteesta riippuen 1-30 päivää, yleensä kuntoutuksen alkamispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Joissakin tapauksissa omavastuuaikaa ei ole lainkaan. Harkinnanvaraisella kuntoutusavustuksella tuetaan kuntoutuksen jälkeistä työllistymistä. Kuntoutusraha ja harkinnanvarainen kuntoutusavustus ovat veronalaista tuloa. Ylläpitokorvaus on veroton. Kuntoutusrahaa haetaan Kelalta lomakkeella Kuntoutusrahahakemus KU112. Liitteeksi tarvitaan joko kuntoutuspäätös tai lomake KU114 (jos se on tehty muualla kuin Kelassa) sekä tarvittaessa työnantajan todistus palkasta. Alle 20 - vuotiaan hakemukseen liitetään lomake KU111 ja henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma sekä lääkärinlausunto. Kuntoutusrahaa on haettava neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada. Lääkekulut Kela korvaa osan niiden lääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista, joille hintalautakunta on vahvistanut korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan. Lääkkeiden lisäksi korvausta maksetaan perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, joita lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon. Lääkkeiden korvattavuuteen vaikuttaa viitehintajärjestelmä. Se koostuu viitehintaryhmistä, jotka muodostuvat keskenään vastaavista, samaa lääkeainetta sisältävistä korvattavista lääkevalmisteista. Viitehintaryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella ryhmään kuuluvalle lääkkeelle maksetaan korvaus. Viitehinta asetetaan 1,50 euroa ryhmän edullisimman valmisteen hintaa korkeammaksi, jos edullisimman valmisteen hinta on alle 40 euroa ja kaksi euroa korkeammaksi, jos edullisimman 13

valmisteen hinta on 40 euroa tai enemmän. Jos henkilö ostaa lääkevalmisteen, jonka hinta on enintään viitehinnan suuruinen, maksetaan korvausta (100, 72 tai 42 prosenttia) koko lääkkeen hinnasta. Jos hän ostaa omalla päätöksellään viitehintaa kalliimman lääkkeen, joutuu itse maksamaan viitehinnan ja lääkkeen hinnan välisen erotuksen. Esittämällä Kela-kortin korvauksen saa yleensä jo apteekissa. Lääkärin määräämä lääkevalmiste voidaan vaihtaa apteekissa halvempaan vastaavaan valmisteeseen, mikäli lääkäri tai asiakas ei kiellä vaihtoa. Vaihto tehdään sellaisten lääkevalmisteiden kesken, jotka sisältävät samaa lääkeainetta ja ovat teholtaan ja turvallisuudeltaan vastaavia. Jos asiakas itse kieltää lääkevaihdon hän saa korvauksen vain viitehinnan mukaan ja maksaa itse todellisen hinnan ja korvauksen erotuksen. Erotus ei kartuta vuotuista maksukattoa. Lääkäri voi kieltää vaihdon hoidollisin tai lääketieteellisin perustein tekemällä reseptiin merkinnän; tällöin potilas saa korvauksen koko lääkkeen hinnasta, ja hinta kerryttää vuotuista kattoa. Lääkeostoista maksetaan korvauksia kolmessa eri korvausryhmässä. - Peruskorvaus on 42 prosenttia lääkkeen hinnasta. - Alempi erityiskorvaus on 72 prosenttia lääkkeen hinnasta. - Ylempi erityiskorvaus on 100 prosenttia, mutta kustakin lääkkeestä peritään kolmen euron omavastuu. - Korvausta maksetaan samalla kertaa ostetusta enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavasta lääkemäärästä. Lääkekuluilla on vuotuinen omavastuuraja, jonka ylittävistä kuluista voi hakea lisäkorvausta. Asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen, jos lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet ylittävät 675,39 euroa. Omavastuurajan ylittyessä lääkehankinnoissa on lisäksi 1,50 euron lisämaksu lääkettä ja ostokertaa kohti. Kun omavastuuosuus täyttyy, Kela lähettää siitä asiakkaalle ilmoituksen. Ilmoitus tulee esittää apteekissa. Matka-alennuksia Finnair myöntää seniorialennuksen eläkeläisille, jotka saavat Kelalta tai työeläkejärjestelmän kautta vanhuus-, työkyvyttömyys-, rintamasotilas-, työttömyys- tai varhennettua vanhuuseläkettä. Alennus koskee myös invalideja, joilla on vähintään 80 prosentin invaliditeetti. Alennus ei koske osaaikaeläkkeellä olevia. Lisätietoja saa Finnairilta, myös uudesta matkustajan avustamispalvelusta sekä avustamisesta lentoasemilla. 14

VR myöntää 50 prosentin seniorialennuksen 65 vuotta täyttäneille. Alennuksen saadakseen on esitettävä poliisiviranomaisen myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai VR:n eläkeläiskortti. Seniorialennukseen oikeuttava kortti on esitettävä sekä lippua ostettaessa että matkustettaessa. VR myöntää 50 prosentin eläkeläisalennuksen alle 65-vuotiaille henkilöille, joille on myönnetty Kelan tai työeläkejärjestelmän mukainen eläke. Alennus ei koske osa-aikaeläkkeellä olevia. Tarkempia tietoja saa VR:ltä. Matkahuolto myöntää eläkeläisille ja 65 vuotta täyttäneille 30 prosentin alennuksen yhdensuuntaiselta matkalta, jonka pituus on vähintään 80 km. Alennuksen saavat sekä kokopäiväiset eläkeläiset että määräaikaeläkkeellä olevat hyväksyttävän kortin esittämällä. Tarkempia tietoja saa Matkahuollosta. Kunnan liikennelaitokset ja liikennöitsijät myöntävät invalidilippuja ja alennuksia erilaisin perustein paikkakunnasta riippuen. Lisätietoja saa oman kunnan liikennelaitoksilta ja liikennöitsijöiltä. Matkakulut Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Sairauden vuoksi tehdystä matkasta aiheutuneita kuluja korvataan yleensä silloin, kun hakijan hoito korvataan sairausvakuutuksesta. Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle. Kela ei korvaa apteekkiin erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa. Kela korvaa myös järjestämästään kuntoutuksesta aiheutuneet matkakulut. Matkojen korvaaminen perustuu aina Kelan tekemään kuntoutuspäätökseen. Kustannukset korvataan päätöksessä ilmoitettuun kuntoutuspaikkaan. Kela maksaa sairaudesta tai Kelan kuntoutuksen vuoksi aiheutuneista matkakuluista korvausta siltä osin kuin ne ylittävät 9,25 euron omavastuuosuuden yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Matkakuluissa on kalenterivuoden mukainen omavastuukatto. Sairaudesta tai Kelan kuntoutuksesta aiheutuvissa matkoissa vuotuinen omavastuu on 157,25 euroa. Matkakustannukset voivat olla hakijan itsensä, hänen saattajansa tai perheenjäsenen kustannuksia. Vuotuista omavastuuta kerryttävät myös alle yhdensuuntaisen omavastuun olevat matkat eli kaikki alle 9,25 euroakin maksaneet sairaus- ja kuntoutusmatkat. Vuotuisen omavastuurajan jälkeen 15

tehdyt matkat korvataan kokonaan. Vuotuisen omavastuurajan täyttymistä kannattaa itse seurata. Matkakulujen korvausta haetaan Kelalta matkakorvaushakemuksella SV4 kuuden kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. Yleisillä kulkuneuvoilla tehdystä matkasta julkiseen terveyden huoltoon ei tarvita kuittia vaan selvitys matkan kohteesta riittää. Jos matka on tehty erityiskulkuneuvolla kuten taksilla, tarvitaan maksusta kuitti ja selvitys (SV67) erityiskulkuneuvon tarpeellisuudesta. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi kirjoittaa SV67 lomakkeen kertamatkalle, määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Oman auton käytöstä korvataan 0,20 euroa/kilometri. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuella tarkoitetaan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa korvausta ja palveluja. Tuen tarkoituksena on ehkäistä laitoshoitoon sijoittuminen. Tukea maksetaan vammaisen henkilön hoitajalle. Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Hoitopalkkion suuruus vaihtelee kunnittain. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 353,62 euroa kuukaudessa. Jos omaishoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä esimerkiksi saattohoidon tai muun hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, hoitopalkkio on vähintään 707,24 euroa kuukaudessa. Tuki on hoitajalle verotettavaa ja eläketurvaan oikeuttavaa tuloa. Hoitaja ja kunta tekevät hoidosta sopimuksen, johon liittyy hoito- ja palvelusuunnitelma. Siitä tulee ilmetä omaishoitajan hoidon lisäksi tarvittavat muut palvelut sekä miten hoito järjestetään omaishoitajan vapaan aikana. Tuen saaja on oikeutettu vähintään kolmeen vapaapäivään sellaista kuukautta kohti, jolloin hoitotyö on erittäin sitovaa. Kunta huolehtii hoidon järjestämisestä vapaan ajan. Omaishoitajan käyttäessä oikeuttaan vapaapäivän pitämiseen myös palvelusetelillä järjestettävistä kotipalveluista voi hoidettavan maksettavaksi tulla korkeintaan 10,60 euroa päivässä. Omaishoidon tuki perustuu lakiin ja asetukseen omaishoidontuesta. Lisää tietoa saa kunnan sosiaalitoimesta. 16

Palveluasuminen Kunnan on järjestettävä palveluasuminen vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvasti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Palveluja tulee järjestää tarpeen mukaan. Palveluasuminen voidaan toteuttaa joko vammaisen henkilön omassa asunnossa järjestämällä sinne tarpeelliset palvelut tai palvelutalossa, palveluasumisryhmässä tai vastaavassa. Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää esimerkiksi kotipalvelun, kotisairaanhoidon, omaishoidon tuen tai henkilökohtaisen avustajan avulla tai yhdistämällä näitä tukimuotoja. Kun palveluasumispäätös on tehty, ovat nämä palvelut maksuttomia. Lisää tietoa saa kunnan sosiaalitoimesta. Sairauspäiväraha Sairauspäiväraha korvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä, jos hakija menettää ansiotulonsa ja on ollut työssä kolmen kuukauden ajan ennen työkyvyttömäksi tuloaan. Mikäli hakijan kolmen kuukauden työssäoloedellytys ei täyty, on päivärahan suuruus 22,13 euroa arkipäivältä sen jälkeen, kun työkyvyttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti 55 päivää. Sairauspäivärahaa voi saada enimmillään 300 arkipäivää. Jos sairaus jatkuu yli vuoden, voi sairastunut hakea työkyvyttömyyseläkettä. Päiväraha maksetaan yleensä verotetun vuosityötulon mukaan. Nämä tiedot Kela saa suoraan verottajalta. Myös vähätuloinen tai tuloton voi hakea Kelasta sairauspäivärahaa. Tällöin päivärahaa maksetaan vähintään 22,13 euroa arkipäivältä sen jälkeen, kun työkyvyttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 55 päivää. YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän ja sitä seuraavat kolme päivää. Sairauspäivärahaa haetaan Kelalta lomakkeella SV8, sairauspäivärahahakemus. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto työkyvyttömyydestä. Hakuaikaa on neljä kuukautta siitä, kun oikeus päivärahaan on alkanut. 17

Osasairauspäiväraha 1.1.2007 voimaan tulleen osasairauspäivärahan tavoitteena on helpottaa paluuta työhön pitkältä sairauslomalta. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa heti sairasvakuutuslaissa säädetyn omavastuuajan jälkeen (yleensä sairastumispäivä ja 9 arkipäivää). Osa-aikainen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, ja se edellyttää sekä työntekijän että työnantajan suostumusta. Työajan ja palkan tulee vähentyä 40-60 prosenttia aiemmasta. Yrittäjällä työmäärän tulee vähentyä 40-60 prosenttia täyteen verrattuna. Osasairauspäiväraha on puolet sairauspäivärahasta. Osasairauspäivärahasta vähennetään muut saman työkyvyttömyyden perusteella maksettavat ansionmenetyskorvaukset. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa vähintään kahdelta viikolta ja enintään 72 arkipäivältä kahden vuoden aikana. Osasairauspäivärahaa haetaan Kelan lomakkeella SV 8. Liitteenä on oltava sopimus osa-aikatyöstä tai yrittäjän kohdalla selvitys työn vähentymisestä. Lisäksi tarvitaan lääkärinlausunto B, jossa on selvitys hakijan työkyvyttömyydestä sekä siitä, että osa-aikatyö ei vaaranna työntekijän terveyttä eikä toipumista. Osasairauspäivärahaa voi hakea neljä kuukautta takautuvasti. Terveydenhuollon maksukatto Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on 633 euron maksukatto kalenterivuotta kohti. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksu ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksut sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon laitoksissa. Maksukaton täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta. Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee 15 euroon maksukaton saavuttamisen jälkeen. Alle 18-vuotiaiden lasten maksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa. Maksukattoon ei lasketa mukaan maksuja esimerkiksi hammashoidosta, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista, yksityislääkärin lähetteellä tehtävien 18

laboratorio- ja kuvantamistutkimusten (esimerkiksi röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus) maksuja eikä tulosidonnaisia maksuja. Asiakkaan on itse seurattava maksukaton täyttymistä ja säilytettävä kuitit. Ne on tarvittaessa esitettävä ennen kuin saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen saa terveyskeskuksesta tai muusta julkisesta terveydenhuollosta. Seurantaa helpottaa monesta terveyskeskuksesta saatava seurantakortti. Jos asiakasmaksut ovat ylittäneet 633 euroa, on asiakkaalla oikeus saada ylimenevä summa palautuksena takaisin. Toimeentulotuki Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jota voi saada kun henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tuki määrätään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuen myöntäminen on kuntien tehtävä. Kiireellinen toimeentulotukihakemus on käsiteltävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Hakijalla on oikeus saada ei-kiireellinen päätös 7 arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun asiakas on sitä pyytänyt. Ns. etuoikeutettua tuloa koskeva kokeilu käynnistyi vuonna 2002, ja sitä jatketaan vuoden 2014 loppuun. Kokeilussa osa ansiotulosta jätetään huomioimatta toimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia mutta enintään 150 euroa kuukaudessa voidaan jättää huomioimatta tukea myönnettäessä. Nykyisin tuki jakautuu perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuessa asiakkaalle määritellään erikseen perusosa (yksin asuva ja yksinhuoltaja 419.11e/kk 2011) sekä ns. muut perusmenot. Perustoimeentulotuen perusosalla katettavia perusmenoja ovat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehti-tilaukset, televisiolupa ja puhelimen käyttö. Näiden menojen lisäksi ns. muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon mm. taloussähkö, koti-vakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotuen lisäksi voidaan maksaa täydentävää toimeentulotukea kattamaan esimerkiksi asumismenoja, lasten päivähoitomenoja sekä perheen tai henkilön erityisistä olosuhteista aiheutuvia menoja. 19