PARETO-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI JÄRVENPÄÄN OSAPROJEKTI 27.1.2012 Järvenpään kirjasto, Tyyni Tuulio Tuula Salokangas Johtava ylilääkäri
Miksi Järvenpää lähti mukaan PARETO- hankkeeseen? Terveys- ja vanhuspalveluiden toiminta ja tilasuunnitelmaselvitys NHG:n kanssa 8/2007-5/2008 Keskisuurten kuntien hintavertailun tulokset talouden haaste: palvelurakenteen uudistaminen Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, Stakes 2008 Hankesuunnitelma Sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentamiseksi 8/2008-4/2009 Järvenpään kaupunkistrategia Pareto hanke polkaistu käyntiin 12/2008 Hyvinvointikampus Sosiaali- ja terveyskeskus Kampusalueen toiminta-ajatus ja palvelukokonaisuus Mitä alueella on tapahtunut? Miten prosessi etenee?
Aulaohjaus Aulaohjaus Aulaohjaus Terveystalon toiminta hahmotettuna prosesseittain 5/2008 Terveyden edistäminen Riskiryhmien tunnistaminen Itsehoito Kysynnän ohjaus Tarjonnan ja sen kriteerien rajaus Kotihoidon ja kotisairaalan koordinointi Vanhustenhuollon palvelurakenteen muutos PTH vastaanottotoiminta Hoitaja & lääkärivastaanotot TTH vastaanottotoiminta Hoitaja & lääkärivastaanotot Kotisairaalatoiminta (yhteys ulos) Kuntouttava akuuttiosasto Suun terveydenhuolto Mielenterveys ja päihdeyksikkö (erillinen sisäänkäynti) Labra Röntgen Fysioter. ESH palveluiden koordinointi ja palveluiden ohjaus (PTH lääkärit) Erikoislääkäripalvelui den hankinta vastaanottotoiminnan tueksi Ohjattu siirtyminen tarvetta vastaavaan hoivapalvelumuotoon Ryhmätilat (Terveydenedistämisen tilat) Henkilökunnan yhteiset tilat ja sosiaalitilat Välinehuolto (suun terveydenhuollon yhteydessä) Ruokahuolto (keskuskeittiö) Materiaalihuolto (logistiikka & varastot)
Yhteenveto keskeisistä havainnoista ja ajatuksista jatkotoimiksi 5/2008 Yleisesti suurimpia ongelmia tiloissa ovat ahtaus, sisäilman laatu, sokkeloisuus ja vääränlainen mitoitus, joka ei tue nykyaikaista toimintaa Myllytien terveysaseman tilat ongelmalliset toiminnallisesti ja rakenteellisesti. Toiminnot saatava uusiin asianmukaisiin tiloihin. Rakennus voidaan purkaa, tilalle esim. palveluasumista Pihlavistokodin asumisyksiköiden tilat korkeintaan tyydyttävässä kunnossa, mutta eivät täytä nykyaikaisia vaatimuksia. Pidemmällä aikavälillä tulisi korvata uudella palveluasumisella Työ- ja toimintakeskus on jo nykyisellään erinomainen palveluja tarjoava kokonaisuus, jonka varaan voi alueella jatkossa tukeutua laajemminkin erilaisia asumispalveluja. Mannilantien hammashoitolan tilat ovat ahtaat ja osin epäasianmukaiset, tiloista syytä luopua Vanhakylänniemen vanha osa on sympaattinen 50-luvun rakennus hienolla paikalla. Siinä on kuitenkin monia vaikeita rakenteellisia ongelmia. Myöskään uudet tilat eivät ole toiminnan kannalta hyviä. Toiminta kokonaisuudessaan on syytä uudelleenorganisoida uusiin tiloihin ja miettiä tontille muuta käyttöä
Keskeisiä ehdotuksia Terveystalon toiminnan näkökulmasta 5/2008 Työ- ja toimintakeskus 2 3 1 4 Keskustan palvelut ja kulttuuripalvelut (mm. Järvenpäätalo ja kirjasto) lyhyen kävelymatkan päässä 5 I vaihe: Terveystalo rakennetaan, toiminnot Vanhakylänniemestä ja Myllytieltä siirtyvät II vaihe: Myllytien terveysasema puretaan, tilalle kaavoitetaan palveluasumista III vaihe: Alueen palveluita ja asumisratkaisuja kehitetään edelleen, Pihlavistokodin saneeraus/korvaaminen (IV vaihe: Terveystalon mahdollinen laajennus, Lisää akuuttipaikkoja, tilojen ajantasaistaminen) Palvelu- ja senioriasumisen rakentaminen alueelle muun asumisen lomaan huomioiden myös mm. lastentarhat ja muiden ryhmien tarpeet ei ainoastaan vanhuspalveluihin keskittynyt alue
Järvenpään sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset Keskisuurten kuntien hintavertailussa 2007-2010 2007 + 7,8 % = 8,6 milj. euroa 2008 + 2,6 % = 3,1 milj. euroa 2009 + 0,6 % = 0,8 milj. euroa 2010 + 0,2 % = 0,2 milj. euroa Eli Järvenpään kustannustaso on laskenut merkittävästi muiden kuntien kustannustasoon verrattuna vuosien 2007-2010 aikana Kustannustasossa on saavutettu asetettu tavoite eli keskimääräinen kustannustaso Nyt tavoitteena on kustannusten sisäisen jakaantumisen tarkastelu sekä palveluiden saatavuuden ja laadun Euroopan parantaminen aluekehitysrahasto EAKR Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat PARETO kehittämishanke 2008 2011 6
Oikea potilas oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikean ajan Palvelurakenneuudistus Vanhus- ja hoivapalveluiden sekä Perusterveydenhuollon vastuualueiden yhteistyönä 2008 > Siirrot tehostetusta palveluasumisesta tavalliseen palveluasumiseen ja vanhusten vuokra-asuntoihin kotihoidon turvin Kotihoidon vähän palveluita tarvitsevat asiakkaat omahoitajan ja yksityisen palveluiden piiriin Kotihoidon tukena kotiuttamistiimi ja kotisairaala (10 paikkaa) Omaishoidon tuen lisääminen Sijoittajasairaanhoitaja 9/2008 Vuoden 2009 alussa akuuttivuodeosaston paikkoja vapautettiin sijoittamalla pitkäaikaispotilaat omille pitkäaikaispaikoille (10) ja ostopalvelupaikoille hoivakotiin (15) Ensiavusta ei enää lähetteitä esh:n lähetediagnoosilla: ei pärjää kotona, meillä ei ole paikkoja Erikoissairaanhoidosta sakkopäivät pois, kalliilla paikalla jonottaminen minimiin
Valtakunnallisina tavoitteina (STM) vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä: 91 92 % asuu kotona 13 14 % saa säännöllistä kotihoitoa 4 % saa omaishoidon tukea Alle 7 % on tehostetun palveluasumisen piirissä Alle 2 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 9
Asukaslähtöisyys Vastuullisuus Taloudellisuus Oikeudenmukaisuus Elinvoimainen Prosessit kulttuurikaupunki ja rakenteet näkökulma PARETO Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Asiakas näkökulma Talous näkökulma Henkilöstö näkökulma Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. 2. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. 3. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1.Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. 2.Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. 3.Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toiminta-ympäristöön. 2. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. 3. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. 2. Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista. 3. Järvenpään kaupunki on hyvä työpaikka. 1: PALVELUOHJELMA P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ. TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET KV 15.6.2009 89 10 Järve npää n kaup unki
Järvenpään osahanke Sosiaali- ja terveyskeskus sekä Hyvinvointikampus 11
Sosiaali- ja terveyskeskus 12
Sosiaali- ja terveyskeskukseen tulevat toiminnot: Avosairaanhoidon vastaanottotoiminta Terveyden edistämisen ryhmätilat Monialainen päivystys Akuuttivuodeosastot Kotisairaala Suun terveydenhuolto Mielenterveys- ja päihdetyö Aikuissosiaalityö Työterveyshuolto Laboratorio Kuvantamis-osasto Fysioterapia Ruoanvalmistuskeittiö 13
Hyvinvointikampuksen Tavoite Vaiheen tavoitteena on laatia sosiaali- ja terveyskeskusta ympäröivän alueen, Hyvinvointikampuksen, yleissuunnitelma alueen toimintojen kuvaamiseksi sekä tuottaa hankesuunnitelma toimintojen toteuttamisesta. Hankkeen verkosto Hyvinvointikampuksen ideologian muodostamiseen ja toimintojen suunnitteluun ( esim. workshop tilaisuudet) on kaupungin lisäksi osallistunut järvenpääläisiä yrittäjiä, yhdistyksien ja järjestöjen edustajia sekä päättäjiä. Alueen ideologia Hyvinvointikampuksen ideologia tukee kaikkien palvelualueiden pyrkimystä edistää järvenpääläisten hyvinvointia, tuottamalla asiakkaille terveys- ja muita hyvinvoinnin hyötyjä keskitetysti sosiaali- ja terveyskeskuksen läheisyydessä, monitoimijaisen verkoston yhteistyönä. Alueelle on järkevä sijoittaa toimintoja, jotka hyötyvät sosiaali- ja terveyskeskuksen läheisyydestä. 14
Hyvinvointikampuksen toiminta-ajatus Toimijoina kaupunki, yritykset, järjestöt, yhdistykset ja mahdolliset muut toimijat Toiminnot muodostavat sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa synergiaa tuottavan palvelukeskittymän, jonka tuotokset näkyvät järvenpääläisissä positiivisina hyvinvointi- ja terveysvaikutuksina Toiminnot palvelevat eri elämäntilanteissa olevia järvenpääläisiä vauvasta vaariin Lähtökohtana on tuottaa hyvinvointia lähellä ihmisiä kauaskantoisin vaikutuksin yhden luukun periaatteella. Hyvinvointikampus helpottaa työvoiman rekrytointia 15
Hyvinvointikampuksen palvelukokonaisuus 16
Hyvinvointikampuksen alueella tapahtuu Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallitus valitsi 12.4.2011 suunnittelun ja rakentamisen urakkaan toteuttajaksi Skanska Talonrakennus Oy:n. Muut urakoitsijakandidaatit veivät päätöksen markkinaoikeuteen, jossa asia on kesken. Kunnallistekniikka ja liikennejärjestelyt on tehty kesällä 2011 Pihlavistokodissa on tehty kuntokartoitus, jonka perusteella talo on tyhjennetty ja asukkaat siirtyneet 1.9.2011 väistötiloihin Jampankivi III:een. Jatkokäyttökartoitusten pohjalta purkamista tullaan esittämään keväällä 2012. Pikkuvanhan päiväkodin siirto valmisteltu heinäkuulle 2012 Myllytien terveysaseman toiminnoista osa siirretty pois, jotta talon ilmastoinnin kuormitus vähenisi ja antaisi talolle vielä jatkoaikaa Uuden pelastuslaitoksen tilojen rakennus alkaa vuonna 2013 uuteen paikkaan kauemmaksi kampusalueelta 17
Pareto hanke päättyy hyvinvointikampus jatkaa Innovatiivisten ja ennakkoluulottomien alueen vaihtoehtoisten suunnitelmien saamiseksi kutsuttiin kolme arkkitehtiopiskelijaa suunnittelemaan Järvenpäähän hyvinvointikampus Järvenpääläisten tarveselvitykset huomioiden syksyn 2011 aikana. Opiskelijat tekevät tästä diplomityönsä yliopistojensa professoreiden ohjaamana. Päätösseminaari 27.1.2012 Paretohanke päättyy 2/2012 Järvenpään hankeraportti valmistuu 3/2012 Hankeraportti esitellään kunnallisille päätöksentekijöille laajennetussa iltakoulussa 3/2012 Järvenpään kaupunginhallitus hyväksyy raportin ja nimeää hankeryhmän viemään hyvinvointikampus hanketta eteenpäin 18
Järvenpään osaprojekti Kiitos! 19