Kemin Teknologikylän tiedotuslehti 1.2011 Mgzine s s e s k tu e p o n u p k s. 8 Tekniik 3 4 10 Innomrton s. 6 14 Artemis jlkutuu lueelle Ihmisten sill YIT Miten olisi tutkimus lbortorio-olosuhteiss Kemistä tphtumkupunki Kolumni Sähköinen tietosste rmputt s. 11
Pääkirjoitus Kimmo Heikk PK-yritysten vlmiudet meghnkkeiss Digipolis Oy yhdessä Kemi-Tornion lueen kumppneidens knss selvitti PK-yritysten vlmiuksi tuleviin j meneillään oleviinkin suurhnkkeisiin Alueyritysplvelun toteuttmn. Lpin kuppkmri on tuoreiss rvioissn päätynyt 105 miljrdin euron investointeihin Europen High North -lueelle 2010-luvull. Tästä Suomen pohjoisen osuus on noin 11 miljrdi euro. Luvut ovt vltvi j siten termit meg- j suurhnkkeet ovt piklln. Teollisuutt plveleville PK-yrityksille näyttäisi olevn trjoll mhtvt pikllismrkkint. Hsteitkin on. Suurhnkkeet sijitsevt lähilueill, mutt ovt entistä knsinvälisempiä sisältäen uusi osmisvtimuksi j kilpilutettvien osioiden kokoon liittyviä kynnyksiä. Tässä tilnteess on selvää, että lueen teollisuusplveluyritysten on prnnettv vlmiuksin j kilpilukykyään. Tilnnett selvitettiin hstttelemll 21 pk-yritystä j yhdeksän tiljyritystä suurhnkkeist. Lisäksi tutkittiin puhelimitse 111 henkilöä, joist 10 suurhnkkeist j 101 pk-yrityksistä. Ensimmäisestä vstsi Mindop Oy j jälkimmäisest Innolink Reserch Oy. Selvitys kohdistui pääosin Kemi-Tornion lueelle. Selvitys ei tuonut muknn mitään erityisen mullistvi tuloksi sen enempää tiljien kuin PK-yritystenkään puolelt. Olemss olevt käsitykset vhvistuivt. Ensinnäkin tulevisuuden näkymät koettiin erittäin myönteisiksi. Kehittämistrpeist eniten korostuivt kielitito, ltu- j turvllisuusjärjestelmät, knsinvälinen sopimusjuridiikk, erilisien businesskulttuurien tuntemus sekä yritysyhteistyö. Yritysyhteistyö si myös vnkn tuen tiljien puolelt. Hlutn vlmiiksi koeteltuj yritysryhmiä, jotk kykenevät tsltuisiin toimituksiin ldukkmmin j kustnnustehokkmmin kuin tilmll eri plset eri toimijoilt. Moniss tpuksiss tilukset ovt niin suuri, että PK-yrityksillä on mhdollisuudet päästä mukn kilpiluun vin liittoutumll muiden knss. 1 2011 Selvitys toi trpeellist täsmätieto niin yrityskehittäjille, ELY-keskukselle kuin koulutusorgnistioillekin. Yrityskohtisi j yritysryhmien kehittämishnkkeit täytyy edistää mm. järjestämällä sintuntijoit yritysten käyttöön j opst rhoitusjärjestelyissä. Räätälöidyn koulutuksen trjomiseen yritysten toiveiden mukisesti on myös täydet vlmiudet. Seurvt 10 vuott näyttävät poikkeuksellisilt pohjoisten investointien jlt - vltvi mhdollisuuksi, mutt suuri hsteit. On toiminnn ik. Julkisij Digipolis - Kemin Teknologikylä Päätoimittj Kimmo Heikk Toimitus: Kti Klvuniemi, Teemu Kytövuori Suunnittelu j toteutus Avlon Oy, Kemi Pino Klevprint Oy Pperi Glerie Art Silk 150g/m 2 Tietoktu 3, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990 Fx 0207 691 999 Plvelemme m-pe klo 8 16 www.digipolis.fi SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustst pohjoiseen TILAT toimitiloj n. 27 500 m 2, käyttöste 88 % (08/2010). uusi toimitiloj suunnitteill 2 670 m 2 rkennusoikeutt 13 000 m 2 YRITYKSET 40 yritystä ti yhteisöä työllistävät noin 500 henkeä toimilt: - teollisuusplvelut - elektroniikk - tietotekniikk - ympäristöteknologi - yritys- j koulutusplvelut - kylmä- j tlviteknologi PALVELUT Toimitilplvelut Toimitilplvelut trjovt: - toimistotilt lken 15 m 2 - lbortorio- j testustilt - tuotnto- j vrstotilt siivous - Kemin kupungin tilplvelut vrtiointi - Securits Oy kiinteistöhuolto - ISS Plvelut Oy Kokous- j kongressiplvelut uditorio (70 hlö), koulutusluokk (24 hlö), 4 neuvotteluhuonett, (10-17 hlö), rvintol, sun. Käytettävissä mm. multimediprojektorit, videoneuvottelulitteet j lngton Internet yhteys. Rvintol Sensoriss T:mi Pynnönen Minn trjo lount, kokoustrjoilut, buffet-trjoilut j juhltrjoilut. Aulplvelu sisältää postiplvelut, infokeskuksen plvelut, vieriden vstnotto j neuvont, kulunvlvonnn seurnt j rportointi, khvioplvelut, snom- j ikkuslehdet, kuntoslin. Yrityskehitysplvelut Kemi-Tornio lueyritysplvelut: strtti, hutomo, ksvu Innovttori Yrityshutomo WelCome -pketti Tutkimus- j kehitysplvelut Kemi-Tornion mmttikorkekoulu Koulutusplvelut Kemi-Tornion mmttikorkekoulu, Tekniikk, Liiketlous j tietojenkäsittely Ammttiopisto Lppi, Plvelu- j tekniiknl TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on plvell lueen yrityksiä tutkimus- j kehittämistoiminnn vull yhteistyössä tustorgnistioiden knss Vuosi 2009: 3,2 milj. euro, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittustekniikn lbortorio - Konenäkö, hhmon tunnistus, - Trkk 2D- j 3D-mittus j visulinen ohjus - Näkyvä vlo, infrpun j röntgen Kunnosspito - Kunnosspidon prosessit j tiedonhllint - Eri teknologioiden soveltminen kunnosspitoon Mterilien käytettävyys - Erilisten mterilien käytettävyys - Muovus j liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötrkoituksiin Plvelutoimint Testus- j mikroelektroniikklbortorio - Sähköinen testus j krkterisointi - Mterilitestus j vik-nlyysi - Luotettvuus - Asintuntemukseen perustuvt toimeksinnot Muu toimint - Alueen yritysten trpeiden mukn tpuskohtisesti toteutettvt tutkimus j kehittämishnkkeet Lisätietoj: Tutkimustoimint: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Sri Puh. 040 543 0249, seppo.sri@tokem.fi Plvelutoimint: Suunnittelupäällikkö Tpio Keskimul Puh. 0400 292 386
Artemis jlkutuu lueelle Euroopn sulutettujen järjestelmien teknologifoorumi Artemis muodost knsinvälisen huippuosmiskeskuksen. Meidän j Luuljn teknillisen yliopiston loitteest on käynnistetty yhteistyö Artemiksen puitteiss Euroopss, ProcessIT.EU:n opertiivisest johdost toisen ospuolen vstv Seppo Sri Kemi-Tornion mmttikorkekoulust kertoo. ProcessIT.EU on virllisesti Artemiksen ll toimiv Centre of Innovtion Excellence (CoIE). Artemis on tvlln verrttviss strtegisten huippuosmisten keskittymiin (SHOK), mutt Euroopn mittkvss. Kyse on monisäikeisestä toiminnst, sillä os Artemis-hnkkeiden suomlisten ospuolten rhoituksest tulee Tekesiltä j os Euroopn komissiolt. Prosessiteollisuuteen liittyvät sit ovt t&k-toiminnss olleet Euroopss vrsin pienellä huomioll, mutt onneksi tilnne on muuttumss. Työstämme Artemiksess myös euroopplist tutkimusstrtegi j -ohjelm, Sri iloitsee. Pljon pelissä Peruslähtökohtn on se, että Artemis-hnkkeiksi pääsevät vin selliset, jotk ovt niin yrityslähtöisiä kuin -vetoisikin sekä hyvin vhvsti käytäntöön kytkettyjä. Toimintn sitoudutn merkittävästi myös tloudellisesti. Yritysten osuus budjetist tulee oll vähintään 50 prosentti. Suomest mukn ovt edellä minittujen lisäksi VTT, Tmpereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, CENTRIA j Mesurepolis Development. Verkosto ljennetn semn virllistmisen jälkeen. Vlmisteill on kksi Artemis-hkemust, joist toinen BEeM (Business Efficiency with emintennce) keskittyy prosessi- j utomtiotiedon hyödyntämiseen kunnosspidoss. Hnkesuunnitelm jätetään mliskuun lopuss j plute siitä sdn toukokuuss. Lopullinen hkemus jätetään syyskuun luss, hnketyöryhmää vetävä Sri trkent. kunnosspitotieto, kunnosspitäjien j prosessist vstvien päätöksenteon tueksi. Regointi sioihin prntuu j prosessit joustvoituvt. Hyvillä menetelmillä voidn säästää myös merkittäviä kustnnuksi. Suunnitelmien edetessä kvillusti hnke on käynnissä ensi vuoden lust. Myöhemmin päättyessään BEeM poikii todennäköisesti myös jtkohnkkeit. Hnke on jo tässä viheess herättänyt sen verrn innostust, että hlukkit toimijoit on ilmoittutunut mukn muun muss Ruotsist, Sksst, Itävllst, Tnskst, Hollnnist j Espnjst. Digipolis verkostoineen on jälleen vinsemss. Ennkoivuutt molempiin päihin Fokuksemme on kehittää menetelmiä j teknologioit, jott voitisiin prnt ennkointi kunnosspitoon liittyvissä sioiss. Kyse on lopult tiedonhllinnst käyttäjä j kunnosspitäjä svt omn päätöksenteon tueksi luotettv tieto ennkoivsti. Esimerkkinä käy vikkp tämä: lngttomt litteet tunnistvt sijintins tehtll liikuttess, keräävät, nlysoivt j integroivt prosessi- sekä Toimijoist minittkoon esimerkiksi ABB Corporte Reserch j Innoventi Ab, jok on suuri ruotslinen metsäteollisuuden tutkimusyhtiö. Hnkkeess mennään syvälle teknologin, mutt kunnosspitäjä j käyttäjä edellä, Sri pinott. Hän myöntää koko toiminnn rkentuvn pitkäjänteisen yhteistyön pohjlt. Erityisesti Seppo Sri kiittelee länsinpurin korkekouluj, joiden knss sin puitteiss on huhkittu toden teoll vuodest 2004. Toimint on rkentunut päämäärätietoisesti seitsemän yhteisen vuoden ikn j hiljlleen on ik nutti tuloksist. Kuvt: Kemi-Tornio mmttikorkekoulu Teksti: Teemu Kytövuori Kemin Teknologikylän tiedotuslehti 1.2011 3
Kuv: Fennovoim Suurhnkeselvitys julkistiin 23.2. Selvitys Kemi Tornio-lueen pk-yritysten vlmiuksist tuleviin suurhnkkeisiin tehtiin kuntien, lueyrityskehittäjien j lueen oppilitosten toimeksinnost. Alueell on lkmss merkittäviä knsinvälisiäkin suurhnkkeit, jotk vtivt lueen toimijoilt uudenlist osmist. Selvityksessä koottiin yhteen useit erilisi suurhnkkeit, joit lueell on suunniteltu lähitulevisuudess toteutettvn. Merkittävimpiä kehittämislueit tämän selvityksen perusteell ovt kielititoon liittyvät sit. Peruskeskustelu pystytään käymään, mutt keskustelun siirtyessä vrsinisiin mmtillisiin sioihin osminen loppuu. Sopimusjuridiikn oslt on osittin sm tilnne. Suuryritysten mielestä pk-yritykset voisivt lisätä tunnettuuttn internet-sivujen j edustjn henkilökohtisten käyntien vull. Muit kehitettäviä lueit ovt hyväksyttyjen ltu- j turvllisuusjärjestelmien ltiminen, sopimusjuridiikkn liittyvän osmisen prntminen, erilisten kulttuurien j niiden businessmenettelyjen perehdyttäminen sekä verkostoituminen. Tiljien thtotil verkostojen käytön suhteen on selvä. Tiljt hluvt vlmiiksi testttuj yritysryhmiä, joilt he voivt ost tsltuist plvelu j tuotett ldukkmmin j kustnnustehokkmmin kuin ostmll kikki plset eri toimijoilt. Tiljien näkökulmst verkostoituminen nousee kynnyskysymykseksi suurhnkkeisiin mukn pääsemiseksi. Kyselyn päätoteuttj oli Mindop Ky j puhelinkyselyt toteutti Innolink Reserch Oy. Tutkimukseen vstsi kikkin 111 henkilöä, joist 10 suurhnkkeist j 101 pk-yrityksistä. Alueellisesti Kemi-Tornion lueelt hstteltiin 60 henkilöä, Lpist 20 j Oulun seudult 21. Selvityksen tilj oli Kemi-Tornio lueyritysplvelut. Selvityksen voi nähdä kokonisuudessn osoitteest www.kemitornioyplvelu.fi 4 Digipolis Mgzine
Kuv: Susnne Erkinntti Teksti: Kti Klvuniemi Ihmisten sill - YIT YIT Oyj trjo plveluj kikill rkentmisen j kiinteistötekniikn os-lueill j kiinteistöjen elinkren kikiss viheiss. Nykymuotoinen YIT muodostettiin vuonn 1987, kun yhdistettiin vuonn 1912 perustettu Yleinen Insinööritoimisto, vuonn 1940 toimintns loittnut Perusyhtymä sekä vuonn 1960 Perusyhtymän omistukseen siirtynyt Vestoryhmä. Ostmll suomlisen Huber Oy:n j ruotslisen Clor Ab:n YIT ljensi toimintns teollisuuden projekteihin j kunnosspitoon sekä tlotekniikkn. Tänään YIT Oyj on euroopplinen kiinteistöj rkennusln sekä teollisuuden yritys, jok trjo teknisen infrstruktuurin investointi- j kunnosspitoplveluj. Viime vuonn sen liikevihto oli 3 847 j liikevoitto 229 miljoon euro. Konsernin henkilöstömäärä on noin 26 800. YIT tvoittelee knnttv ksvu vhvistmll pikllist mrkkin-semns j plveluvlikoimns sekä ljentumll mntieteellisesti uusiin mihin. Ksvu hetn sekä yrityskupoin että orgnisesti. Konsernin liikevihdon ksvutvoite on keskimäärin yli 10 prosentti vuodess. Tätä ksvustrtegi toteutetn myös Meri-Lpiss, luejohtj Mrtti Kikkonen tote. Yhä usempien työllistäjä Kemin Digipoliksess YIT:n utot ovt tuttu näky. YIT:n kiinteistötekniset- j rkentmisplvelut työllistävätkin Meri-Lpiss peräti 112 osj 35 tekijää enemmän kuin vuonn 2009. Teollisuus- j kiinteistökohteiden ohell yksi merkittävä työllistäjä on om suntotuotnto. Tällä hetkellä Kemissä on rkenteill Asunto Oy Kemin Rnttähti. Osmisemme on ino tuotteemme j osmistmme ei voi ulkoist esimerkiksi Kiinn. Esimerkiksi sikkn kiinteistöjen kustnnus- j energitehokkuuden prntminen ovt sioit, jotk tkvt meille työtä Kemissä myös tulevisuudess. YIT:n toimint-jtus lähtee thdost utt sikkit hyödyntämään luotu elinympäristöään. Kemissä YIT on onnistunut ksvmn tvoitteidens mukisesti j trjo työtä jo reilulle sdlle osjlle. - Hlumme oll hyvän elinympäristön tekijä, jonk ihmiset kohtvt lukuisiss rjen tilnteiss. Esimerkiksi, kun mull jt urttuj teitä töihin, pysäköit vlvottuun hlliin j teet töitä viihtyisissä toimistoiss, YIT s huommttsi rjen toimimn. YIT:n ksvun kärkenä Kikkonen näkeekin konseptoidut huolto- j ylläpitoplvelut, ldukkt sunnot j mrkkinoiden prht energirtkisut. Vikk tvoittelemmekin myös tulevisuudess suuri Kevitsn kltisi hnkkeit, on meille kuitenkin tärkeä myös se yksityishenkilö, jok til meiltä esimerkiksi suihkusekoittjn sennuksineen. Ilmn ihmisiä meillä ei olisi näitä työpikkoj, Kikkonen muistutt. Kemin Teknologikylän tiedotuslehti 1.2011 5
Ideoit Innomrtonist Innomrton on Kemi-Tornion mmttikorkekoulun j Rovniemen mmttikorkekoulun sekä Lpin yliopiston järjestämä kilpiluluonteinen innovointitphtum. Tämänvuotisen kisn voitti Pentoniitti. Innomrton-tphtumss mmttikorkekoulujen j yliopiston eri lojen opiskelijt tuottvt pienryhmissä tuote- j plveluideoit toimeksintjin toimiville yrityksille. Prht plkitn rhplkinnoill. Eri koulujen opiskelijt, eriliset persoont j tyylit toimi eri tilnteiss tuottvt in hsteit. Uusi ideoit syntyy ideriihien j keskustelun sekä mindmppien kutt. Fiilikset ovt hyviä j keskustelu riittää. Tphtumss eri lojen opiskelijt muodostvt moniosjtiimejä, jotk tuottvt tuote- j plveluideoit toimeksintjin toimiville yrityksille. Kilpilu 2011 Toimeksintji oli tänä vuonn mukn 16 eri yrityksistä j orgnistioist. Opiskelijoit oli noin 200 Lpin yliopistolt, Rovniemen mmttikorkekoulust j Kemi-Tornion mmttikorkekoulust eri toimiloilt 45 ryhmässä. Toimeksinnot kttoivt vikuttvuudeltn niin yritysmilmn kuin myös yhteiskunnllisen vikuttvuuden. Yhteiskunnllinen vikuttvuus tuli hyvin esille seurkunnn toimeksinnoss j ts yritysmilmn hsteit pohdittiin muun muss Mtboyn, Detrin, Huolintlinjn sekä Kemin Shippingin toimeksinnoiss. Kilpilun voittjksi selviytyi Pentoniitti, jonk tehtävänä oli helpott Kemi Shipping Oy:n suursäkkikäsittelyä. Toimeksintj oli settnut joukkueen tvoitteeksi kluston käytön j jnkäytön tehostmisen j työturvllisuuden prntmisen. Voittjryhmän muodostivt Jesse Mttson, Kimmo Nymn, Sr Komulinen j Tiin Ulkuniemi RAMK:st j Tiin Rimpiläinen Kemi- Tornio AMK:st. Jo kuudennen kerrn järjestetty Innomrton on snut pljon positiivist huomiot, sillä ide olln hyödyntämässä myös muiss oppilitoksiss. Kuv: Shutterstock Teksti: Kti Klvuniemi 23 hnkett Digipolis-lueell tehtävä TKI-toimint on ljuudeltn mittv j tutkimuksen volyymi on koko jn ksvuss. Teknologin liittyvää tutkimus- j kehitystyötä sekä plvelujen tuottmisest Kemi-Tornion mmttikorkekoulun tekniikn yksikön toimest. Vuonn 2010 käynnissä oli 23 hnkett, joist seitsemän oli knsinvälisiä. Mterilien käytettävyyden teemn ll oli viisi hnkett, optisen mittustekniikn kolme j kksi kunnosspidon. Muut hnkkeet liittyivät sulutettujen järjestelmien, sähkö- j utomtiotekniikn tutkimukseen j kehittämiseen sekä toiminnn kehittämiseen. Muit hnkkeit oli kuusi. Vuonn 2010 tekniikn TKI-toimint työllisti 30 henkilötyövuott, mutt toimint on ksvuss, sillä tällä hetkellä toiminnss on mukn jo 40 henkilöä. Rhoitus perustuu pääosin projektirhoitukseen j viime vuonn hnkerhoitust oli 2,8 miljoon euro. Päärhoittji olivt Lpin Liitto, Lpin ELY-keskus, Tekes, Interreg IVA Pohjoinen, Kemin Digipolis Oy, yritykset sekä Kemi-Tornion AMK. Vltion T&K-rhoitus lähes 2,1 miljrdi euro vuonn 2011 Tutkimus- j kehittämisrhoituksen kokonissumm nousee vltion vuoden 2011 tlousrvioss 2 065 miljoonn euroon. T&k-rhoitus ksv Tilstokeskuksen mukn edellisvuodest 76 miljoon euro, lähes 4 prosentti. Lisäysten pinopisteenä on yliopistojen tutkimusrhoitus. Tutkimus- j kehittämistoimintn osoitettujen vrojen osuus vltion kokonismenoist ilmn vltionveln hoitokustnnuksi on 4,3 prosentti. Ajnkohtist nyt! Yhteishku suomenkielisiin nuorten koulutusohjelmiin on 7.3. 12.4.2011. Syksyllä 2011 lkvn insinöörikoulutuksen huss on mukn kone- j tuotntotekniikn koulutusohjelm sekä sähkötekniikn koulutusohjelm. Yhteishku syksyllä 2011 lkviin ikuiskoulutusohjelmiin on 7.3. 12.4.2011. Huss ovt mukn insinöörin mmttikorkekoulututkinto j ylempi mmttikorkekoulututkinto. 6 Digipolis Mgzine
Kilpilu vs. yhteistyö Tloustieteissä tunnetn monenlisi mrkkinoiden jkmismllej. Tunnettuj jtuksellisi rkenteit ovt ns. jäätelökioski- j klustekuppmllit. Jäätelökioskimlli Jäätelökioskimlli lähtee siitä, että pitkän hiekkrnnn molemmiss päissä on jäätelökioskit. Kosk siks on lisk, hän todennäköisesti sioi itseään lähimmässä jäätelökioskiss. Tosisiss sikkist ei kilpill, vn ne jetn sopuissti yrittäjien kesken. Mutt sitten toinen kioskinpitäjä ryhtyy hneeksi: hän siirtää kioskin lähemmäksi rnnn keskios. Kilpilij huom tämän, tekee smn tempun, j ennen pitkää meillä on hiekkrnnn keskiosss kksi kioski vierekkäin. Molemmt ovt toki ksvttneet mrkkin-lueens koko hiekkrnnn ljuiseksi, mutt hintn tästä seinän tkn on kilpilij, jonk knss käydään veristä kmppilu päivästä toiseen. Klustekuppmlli Tyystin toisenlinen näkökulm on ns. klustekuppmlli. Minne thns Euroopss menettekin, klustekuppit löytyvät tiiviinä ryppäänä jostkin kupungin nurklt. Tvoitteen on luod tästä kuppkeskittymästä niin vetovoiminen, että se houkuttelee leijonnosn klusteiden ostjist kitns, j kun yhteinen kkku ksv trpeeksi isoksi, niin seinän tkn olevt kilpilijtkin näyttäytyvät enemmän liittolisin kuin vihollisin. Jäätelökioskimlliss kukn ei hyödy: sikkn mtk kioskille säilyy kutkuinkin smn, rnnn suosio säilyy todennäköisesti ivn smn riippumtt siitä, miten jäätelökioskit sijoitetn, j jäätelönmyyjät sttvt kilpilussn päätyä lopult siihen, että ne päätyvät myymään tuotteitn jop hlvemmll kuin ikisemmin. Klustekuppmlliss hyötyvät kikki: sikkiden näkökulmst trjont ksv j vertilu helpottuu, liikekeskittymässä toimivien liikkeiden yhteenlskettu siksvirt on suurempi, kuin yhtä monen erillään olevn liikkeen siksvirt yhteensä, mikä helpott keskinäisen kilpilun sietämistä. Pohjoisen Suomen yritysten kehittäjistä ei pul ole. Firmoj löytyy toinen toistn nskmmill nimillä Oulust Rovniemelle. Vierestä ktsoen fuusioillekin voisi tilust oll, mutt jos siihen ei hlut mennä, niin toivottvsti liikkeellä olln klustekuppiiden eikä jäätelökioskinpitäjien senteell. Näin kikki voittvt, inkin teoriss ***************************************************** PS. Kemi-Tornion AMK:ll on kiireinen kevät. Pystyyn pitäisi sd euroopplisesskin mittkvss huomttv kulttuuriln koulutusyksikkö, käynnistää mm. opetus- j IT plveluj pyörittävä korkekoulukonsernin plvelukeskus j pysytellä mukn lueen meghnkkeiden etenemisthdiss. Loviisn on tiedusteluisku jo tehty, j Fennovoimn päätöksiä meilläkin innokksti odotetn. Reijo Tolppi rehtori Tässä kolumni-srjss Kemi-Tornion AMK:n johtoryhmän jäsenet kertovt tuoreit kuulumisi j pohtivt ilmiöitä eri knteilt. Lue lisää osoitteest http://some.lppi.fi/blogs/tokem-joryn/ Kemin Teknologikylän tiedotuslehti 1.2011 7
Tekniikk pun opetuksess 1960-luvun luss rkennetuss j nyt peruskorjtuss Syväknkn kouluss viihtyvät sekä oppilt että opettjt. Myös opetustekniikt on tuotu vstmn nykyjn trpeit. 8 Digipolis Mgzine Kuv: Susnne Erkinntti Teksti: Kti Klvuniemi
Syväknkn peruskorjttuun kouluun sijoittuu viitisenst l- j ylästeikäistä peruskoulun oppilst j viitisenkymmentä työntekijää. Kemin suurimmss j nykyikisimmn kouluss oppiminen ei ole inkn välineistä kiinni. - Koulun kikki 7000 neliötä on nyt käyty läpi, keskios uusittu kokonn j loput tilt peruskorjttu nykyjn trpeisiin. Myös trpeisto j välineistö on uusittu. Meillä on nyt Kemin nykyikisin peruskoulu, opettj Mik Timonen kehuu. Kouluun on sijoitettu uusint mhdollist teknologi sekä tietotekniikn että muidenkin teknisten välineiden oslt. - Meidän kikiss 45 luokss sekä uditorioss eli Jopen sliss on monipuoliset opetukseen soveltuvt AV-vrustukset sekä lisäksi vielä liikuteltvn äänijärjestelmä. Käytännössä se trkoitt sitä, että jokisess luokss on inkin tietokone internet-yhteyksin, tllentv digipoksi, DVD/CD/VHS-litteet, lduks äänentoistolitteisto, dokumenttikmert, internetpuhelimet j videoprojektorit. J kikki tämä litteisto ilmn kukosäätimiä. Kikkiin tiloihin on sennettu kosketusnäytöt ohjust vrten, joten litteistojen mhdollisuudet on tuotu mhdollisimmn lähelle itse käyttäjää. - Järjestelmästä on tehty niin helppokäyttöinen, että kikki käynnistyy peritteess yhden npin tk, Timonen esittelee. Oppimisen helppoutt Rehtori Pertti Henttinen kertoo, että koulun klusteist 30 prosentti on käytettyjä. Mutt esimerkiksi udiovisulinen tekniikk on uusittu kokonn. - Klustehnkintojen j välineistön kokoniskustnnukset olivt 650 000 euro, jost AV-tekniikn osuus oli noin 350 000 euro. Summst vltion osuus oli 270 000 euro, hän luettelee. Syväknkn koululle sopivksi räätälöidyn järjestelmän toteutti Studiotech. - Himme järjestelmää, jok olisi helppokäyttöinen j lduks, sillä tällisi investointej meillä ei ole mhdollisuus tehdä ihn jok vuosi. Mutt nyt voimme sno olevmme opetuksesskin jn hermoll jok hetki j kupungin tvoitteen onkin stt kikille kouluille vstv vrustetso. Uudistukset on otettu vosylin vstn j opettjt ovt päässeet heti hyödyntämään uusi litteistoj opetuksess. - Uudet välineet eivät vin helpot opettjien työtä vn trjovt heille mhdollisuuksi, joit perinteinen kirjst opettminen ei mhdollist. Uusi tekniikk innost myös opett- Kemin suurimmss j nykyikisimmss kouluss oppiminen ei ole inkn välineistä kiinni. ji keksimään uusi juttuj opetukseen, Henttinen muistutt. Opettjien mielestä Syväknkn koulu on nykyikinen työpikk, joss opettminen on mukv. Mutt mitä mieltä ovt oppilt? - Meidän koulu on prs koulu! Kemin Teknologikylän tiedotuslehti 1.2011 9
Vuokrmme litteit yritysten j tutkijoiden käyttöön, eli trjomme ldukkn ympäristön työn tekemiseen myös itsenäisesti. Litekntmme nlysointiin j testukseen on yksi Suomen prhimmist, Petri Ronkinen snoo. Miten olisi tutkimus lbortorio-olosuhteiss? Projekti-insinööri Petri Ronkinen knnust yrityksiä j tutkimuslitoksi hyödyntämään tutkimuslbortorioplveluj: Meiltä stv kokonisuutt on vike löytää muult. Luonnollisesti Kemi-Tornion mmttikorkekoulun tekniikn yksikön t&k-lbortoriot toimivt suuriss testusplveluj trjoviss verkostoiss, joten sikkit voidn ohjt kääntymään sopivn plveluntrjojn puoleen, jos omilt erikoisosmislueilt ei löydy sopiv. Voimme trvittess huolehti sikkiden testustrpeiden toteuttmisest kokonisplvelun heidän puolestn käyttämällä hyväksi trvittvi plveluit yhteistyöverkostost ilmn, että sikkn trvitsee itse toimi kikkien testusplveluj trjovien toimijoiden knss erikseen, Ronkinen muistutt. Kemi-Tornion mmttikorkekoulu isännöi tnnoin kksipäiväistä komposiittiseminri. Ensimmäinen Kemissä järjestetty komposiittiln kokoontuminen kokosi Kemin kulttuurikeskukseen useit kymmeniä ln huippuosji ympäri Euroopp. Komposiittiseminri on vin yksittäinen esimerkki siitä, millist mielenkiinto tutkimusryhmien j lbortorioiden osminen herättää. Yhteydenottoj tulee jtkuvsti myös uusilt sovelluslueilt, Ronkinen tote. Hnkeyhteistyö leviää Tällä hetkellä t&k-lbortorio on mukn useiss hnkkeiss, jotk ovt pääosin knsinvälisiä. Yhteistyökumppnein on merkittäviä kotimisi j ulkomisi tutkimusryhmiä j yksityisiä yrityksiä. Ronkinen nost esiin muun muss Nkomten, joss testminen j uusien NDT-menetelmien käyttöönottminen komposiittimterileille on heidän vstuull. Nkomte syventyy nnokomposiitteihin j nnokomposiiteill vhvistettuihin kuitukomposiitteihin. Krtoitmme j testmme mterileille uusi käyttökohteit. Hnke toteutetn Pohjois- Ruotsin j Pohjois-Suomen yhteishnkkeen. Jo strtnnut hnke on myös Johto (Joint Test Service Pltform for High Tech Industries). Siinä pohjoissuomlisten j pohjoisruotslisten tutkimuslbortorioiden knss kehitetään testus- j kilpilukykyverkosto. Lähiikoin hkuun lähtee Unelm-hnke, joss Oulun yliopiston MNT-keskuksen koordinoimn kehitetään kuvntmiseen liittyviä plvelutoimintoj. Hnkkeeseen on jo tässä viheess lähdössä mukn useit merkittäviä yrityksiä Pohjois-Suomest, Ronkinen jtk. Kemi-Tornion mmttikorkekoulu, tekniikn yksikön tutkimusryhmät j t&k-lbortoriot Kunnosspito, mterilien käytettävyys, optinen mittustekniikk, elektroniikn testus j luotettvuus sekä sulutetut järjestelmät. Lisätieto s tutkimusryhmien vetäjiltä j Kemi-Tornion mmttikorkekoulun internetsivuilt Tokem.fi. Kuv: Digipolis Teksti:Teemu Kytövuori 10 Digipolis Mgzine
vuniemi Teksti: Kti Kl Rportti ydinvoimln vikutuksist vlmistui Loppurportti Simon Krsikkoon suunnitellun ydinvoimln yhteiskunttloudellisist vikutuksist on vlmistunut. Rportti julkistettiin Kemi-Tornion kehittämiskeskuksess joulukuuss. Rportin mukn hnke vikuttisi merkittävästi Pohjois-Suomen j Kemi-Tornion lueen tlouteen vuosin 2012-2020. Myönteisiä tlousvikutuksi olisi sekä työllisyyden että verotulojen kutt. Rportin mukn Pohjois-Suomeen syntyisi rkennusikn 16 350 uutt henkilötyövuott, mikä vstisi vuodess keskimäärin 2000 työpikk. Vikk eniten hyötyvät lt olisivt rkennusl j litevlmistus, syntyisi myös esimerkiksi terveydenhuoltoon j sosiliplveluihin 1431 uutt henkilötyövuott. Voimln käyttöjksi on oletettu 8 000 h/ vuosi. Voimln oletetn pääsevän puoleen eli 850 MW:n kpsiteettiin vuoden 2020 ikn j täysi kpsiteetti 1 700 MW svutetn vuoden 2021 ikn. Ydinvoimln käyttöhenkilökunnst oletetn 85 prosentti suvn KemiTornion seutukunnn lueell. Vlmiin voimln kiinteistövero on rviolt 3,5-5 miljoon euro vuodess. Ydinvoiml vhvist moni nykyisiä seutukunnn plveluit. Erityisesti kuljetusplvelut hyötyvät litoksen rkentmisest. Kemiin suuntutuv lento- j junliikenne s lisämtkustji, smoin utonvuokrmojen j tksiplveluiden kysyntä ksv. Rkentmisikn kysyntää on myös esimerkiksi vrtiointi-, siivous-, kiinteistö-, hotelli- j mjoitusplveluille. Myös kulttuuriplvelujen odotetn kiinnostvn nykyistä enemmän. Kemi-Tornion lueen kuntien j Lpin liiton rhoittmn loppurportin lti Bionov Consulting. Kehittämiskeskus sttoi rportin lopulliseen muotoons. Fennovoim tekee rtkisuns j ilmoitt rkentmispäätöksestään juhnnuksen tienoill. Sähköinen tietosste rmputt Liist sähköpostist j turhn tiedon rkistoinnist voidn hyvinkin käyttää sähköisen tietossteen nimitystä. Sstett pukk koko jn, enkä todellkn trkoit nyt roskposti vn kikke yleistä sähköpostitulv, jok ktkisee keskittymisen. Sähköistä sstett tulee niin työkoneeseen, älypuhelimeen kuin tblettiinkin j se sstutt myös siivun vp-jst. Ihminen kestää sähköposti tietyn määrän päivässä, mutt jossin viheess se muuttuu ongelmjätteeksi. Phimmss tpuksess jotkut mieltävät sähköpostin pikviestimeksi, jost vstust odotetn välittömästi. Sstett vstn joutuu kmppilemn jok päivä j jokinen yrittää löytää omi selviytymiskeinojn. Ympäristössteen tuottmist on lettu uhkkuvien edessä rjoittmn. Ihmiskunt on pkotettu keksimään erilisi vihtoehtoisi energimuotoj. Näin on myös sähköisen tietossteen kohdll. Meidän on kehitettävä j jlostettv erilisi sähköisen kommunikoinnin muotoj. Olemme suorstn pkotettuj tekemään niin. Etätyö, globlit projektitiimit sekä tietynlinen vpus pikst j jst on tuloss jäädäkseen. Trvitsemme sähköistä tieto, mielellään kuitenkin vlmiiksi ljiteltun kiitos. Testilin joskus RescueTime-nimisellä sovelluksell mihin käytän koneell tekemäni työjn. Omst viikkotyöjstni häviää todistetusti reilut 1/5 sähköpostien knss, j tämä siis pelkästään työpikn työsemll. Käytännössä mobiililitteill vp-jll huommttkin tehty työ on pääsääntöisesti sähköpostien knss tistelu. Voisin siis väittää että viikottisest kokonistyöjstni menee 1/3 sähköpostin knss. Mitä jos sähköposti ei enää olisikn? Kuink pljon olisikn lisää ik tehokkseen työhön sekä ylipäätään jtteluun j innovointiin. Kuink pljon lduk- kmp olisi myös vp-ik, kun ei enää trvitsisi tehdä niitä rästitöitä eli replytä j forwrdoid milej. Sosiliset työtilt tekevät onneksi tulon. Ihminen on hids muuttumn j hlu pitää kiinni totutuist toiminttvoist. Fcebook on vähitellen iskostnut selkäytimeen viihteen kutt siemenen erilisest tvst kommunikoid ikään j toimenkuvn ktsomtt. Tämän tyylinen työskentelymlli on jlostumss vähitellen myös projektityöhön. Tähän mennessä on yleensä puhuttu teknisistä lähtökohdist kehitetyistä projektinhllinnn ohjelmistoist j erillisistä viestintävälineistä. Mitä jos jteltisiinkin si ihmisen eikä tekniikn kutt? Näiden sioiden oikentyyppinen yhdistäminen j tietynlinen knsnomistminen tuo kommunikoinnin olennisiin siyhteyksiin sekä osllist meitä kikki. Kukn ei jää ulos, tietossteen määrä vähenee rdiklisti. Se mikä jää jäljelle on oikesti hyödyllistä j käytettävissä silloin, kun sitä trvitsee. Snotn että tänä päivänä jokisen projektityötä tekevän on oltv koht viestinnän mmttilinen. Tämä pitää ik pitkälle pikkns, joskn ei ivn perinteisessä mielessä. Kikkien tiedontuottjien täytyisi jollin tsoll void sisäistää jkmns tieto j ost krsi pois epäolenninen. Sosilisiss työtiloiss jokinen ruokkii yhteistä tieto omll sintuntemukselln. Sähköisen tietossteen vähentämiseen trvitn meiltä kikilt ympäristötlkoit j sennemuutost. Arto Remes kehitysjohtj, Avlon Oy Lue lisää Arton jtuksi http://digimoguli.fi Kemin Teknologikylän tiedotuslehti 1.2011 11
Teksti j kuvt i em Kti Klvuni Hevy High Tech Prtnerbook -verkkoplvelu tukee teollisuuden toimijoiden j osjien verkostoitumist Pohjois-Suomess. Sen kutt yritykset j yhteisöt pääsevät helposti hyödyntämään sosilisen medin eri ulottuvuuksi mrkkinoinnissn j rekrytoinnissn. Kemin kupunki edelläkävijänä Hevy High Tech Prtnerbook -verkkoplvelu tukee omlt osltn seutukunnn osmisen j kilpilukyvyn kehittämistä sekä yritysten j yhteisöjen verkottumist keskenään. Kemin kupunki pyrkii viemään pienhnkintojen trjouspyynnöt Prtnerbookyhteisön käyttöön. Prntnerbook verkkoplvelu on edelläkävijä yritysten j yhteisöjen verkottumisess. Kemin kupunki on huomnnut sen trjomt mhdollisuudet j lähtenyt mukn kehittämällä verkkoplvelu myös omksi työklukseen. - Prtnerbook lisää mielestämme seutukunnn vetovoimisuutt osjille j yrityksille. Olemmekin mielenkiinnoll lähteneet mukn hnkkeeseen. Aloitmme sillä, että yhdyskunttekniikn ossto litt kikki tvr- j plveluhnkinnt myös Prtnerbookyhteisön trjottvksi huhtikuun lust, elinkeinopäällikkö Riitt Ahtiinen esittelee. - Lähtökohtn on, että usemmt yritykset löy- 12 Digipolis Mgzine täisivät meidän trpeet j trjoisivt tuotteitn j plvelujn. Tähän sti olemme lähettäneet trjouspyyntöjä HILMAn lisäksi suorn muutmille yrityksille, mutt Prtnerbookin kutt ljemmll yritysjoukoll on mhdollisuus osllistu kilpilutukseen. Prtnerbook-sovellus mhdollist myös trjousten kommentoinnin, jolloin mhdollisten täsmennyksien tekeminen on helpomp. - Prterbookkiin on viety jo meidän trjouspyyntölomkkeet j ohjeet hnkintojen kilpiluttmisest. Mutt toisinn voi noust esiin sioit, joist yritykset hluvt lisätietoj. Nyt rikotn vnhoj kvoj j opitn uudenlinen tp toimi. Luotmme siihen, että tulevisuudess hyödymme Prterbookist myös muill tvoin. Ainkin testusviheess sovellus on snut meidän puoleltmme pljon kiitost, kehittämiskoordinttori Jni Koskel kehuu.
Vuonn 2008 loitettu Kemi-Tornio lueyritysplvelu voivt käyttää hyväkseen lueen kikkien kuntien (Kemi, Tornio, Keminm, Simo, Tervol) pk-yritykset toimilst riippumtt. Kemi-Tornio lueyritysplveluiden isäntänä toimii Kemin Digipolis Oy yhteistyössä Tem Botni Oy:n knss. Lisäksi yritysplvelu tukevt Kemi-Tornio lueen kehittämiskeskus sekä Kemi-Tornio Ammttikorkekoulu j Ammttiopisto Lppi. Prtnerbookiss on koht kikki Missä mennään nyt? - Tlven ikn on sorvttu muun muss Kemin kupungille sovellus, joss tuodn pienhnkintojen trjouspyynnöt Prtnerbookiin. Siellä niitä voi kommentoid j jk hluttuihin verkostoihin. Myös Esy living -osio on snut uutt tuult siipiensä lle. Mukn on muun muss Päivikki Plosri yrityksineen. Levillä olln muutenkin osoitettu suurt kiinnostust plvelu kohtn, mrkkinointipäällikkö Antti Pietilä summ. Pietilä kertoo, että uusimpi mukn lähtijöitä on muun muss Kevitsn kivos, jonk mukn tulee myös joukko muit yrityksiä. Kevitsn kivoksen toivomuksest Työpikt-osioon on tullut täsmennyksiä, sekä heidän toiveens mukn tulln räätälöimään täysin uusi sovellus, jok tulee helpottmn heidän lihnkkijoidens työtä. - Lisäksi hkukriteereihin on tehty täsmennyksiä. Nyt, kun hetn yritystä ti toimil, osmislueiss kerrotn trkemmin esimerkiksi millisi putkitöitä yritys tekee j millisell volyymillä se toimii. Näin yrityksiin on helpompi tutustu, kun tieto on yhteismitllist. Intrnetsovellukseen on myös tullut prnnuksi, sillä sen suosio pk-yrityksissä on olut vltis. Aktiivinen mrkkinointi lk huhtikuuss. Mukn on nyt 60 yritystä j tvoitteen on svutt 200 mukn olij vuoden loppuun mennessä. - Aholn Seppo jlkutuu Pohjois-Ruotsiin j minä otn hltuuni Suomen. Demovihe väistyy toukokuuss, kun vrsininen plvelu julkistn. Tule mukn verkostoitumn edelläkävijöiden joukkoon! Tvoitteen on vkiinnutt Kemi-Tornio lueen yhteinen pk-yritysten plvelutrjont, jok toimii läheisessä j luottmuksellisess yhteistyössä yritysrhoittjien j muiden yritysplvelutoimijoiden knss. Kemi-Tornio lueyritysplvelun tyypillisiä sisisältöjä ovt Innovtioprosessien ohjus; miten iden voi hyödyntää Mrkkinselvitykset j niiden orgnisointi; kilpilutilnne, sikkt Kilpilukyvyn nlysointi; tuote, plvelu, tekniikk, logistiikk Liiketoimintsuunnitelmn ohjus yleensä; kenelle-mitä-miten Tulos- j rhoitusennusteet; myyntiennuste, kustnnusrkenne Toimintympäristöön liittyvät kysymykset; tilt, klusto, verkosto Yritystoiminnn erilliskysymykset; sopimukset, tloushllinto Yrityksen perustmisen ti omistusmuutosten ohjus Asisisällöt ovt pinottuneet erityisesti seurviin plvelutehtäviin Kehittämishnkkeiden ohjus Rhoitussuunnittelu j -hkemukset Asintuntijplveluiden orgnisointi Strttiplvelut Meri-Lpin Strtti Oy Kimmo Nurmos p. 040 7685 438 Ksvuplvelut, tuotntotoimilt Mrkku Helmo p. 040 5468 652 Tietoktu 3, 94600 Kemi Hutomoplvelut, plvelult Jukk Aurnev p. 040 1974 158 Hllitusktu 9, 95400 Tornio Alueyritysplvelun yhteystiedot www.kemitornioyplvelu.fi Kemin Teknologikylän tiedotuslehti 1.2011 13
Kuvt: Kemin kupunki Teksti: Kti Klvuniemi Kuvt j teksti Kti Klvuniemi Luistinrt keskellä kupunki! Kemistä kupunki m u t h p t Täikön torille jäädytetty luistelurt j kävelykdun liukumäki ovt sneet Kemin keskustn uuden list säpinää. Hlkisijltn 30-metrinen luistelukenttä keskellä kupunki si lkuns viime kesänä. - Kun lähdin esittelemään tätä jtust yrityksille, olivt toteutuskustnnukset ohjelmineen noin 8000 euro. Mutt viimein hullu ide hyytyi toimivksi luistelurdksi yrittäjien tuell, Kemitiimin toiminnnjohtj Ari Orv kiittää. Rt pidetään kunnoss niin kun kuin kelejä sille riittää j pukukoppikin on lämmin. - Tähän on hyvä järjestää erilisi tphtumi, kun puitteet ovt näinkin hienot. Suunniteill on keväälle monen list mukv. Ahkert luistelijt Jsmin j Vilm totevt, että tulevt toisinn Posri renlle tpmn kvereitn. - Vlistus on hieno j jää hyvässä kunnoss, tytöt kehuvt. Kemin kupunkikeskustyhdistyksen eli Kemitiimin toimint joht kokenut keskustkehittäjä Ari Orv yritysvetoisesti. Hänellä on viidentoist vuoden kokemus Rovniemen keskustn kehittämisestä j erilisten tphtumien järjestämisestä eripuolell Suome. - Myönnän, ensimmäinen jtus oli, että olenp tullut hiljiseen pikkn. Mutt nyt tilnne on toinen kyllä Kemissä tphtuu. Kemin keskustss voi oll mukv, Orv nur kysymykselle, mikä oli ensivikutelm Kemistä. Smn hengenvetoon Orv kuitenkin kehuu, että Kemin keskustss on hyviä kuppoj, vhojen kuppissukujen viisutt j pljon iloisi ihmisiä. - Olen kiertänyt yrityksiä j jututtnut ihmisiä. Kemi ei trvitse iso keskust vn toimivn ihmisten olohuoneen. Tähän pyrimme tuomll keskustn erilisi tphtumi, kuten Tlviriehn, Kemi päivän, Keväällä klmrkkint, elonkorjuujuhlt j muut mukv. Kemissä jäädäkseen Orvn mielestä toimint ei trkoit sm kuin minont. Ilmn toimint ei ole minont, mutt pelkkä minont ei tk toimint. On oltv myös sisältöä, esiintyjiä j myyjiä. - Olen kotoisin Tmpereelt j vieläkin siellä käydessäni lähden kupungille oleskelemn. Aionkin ksvtt Kemiin uuden sukupolven ihmisiä, jotk viihtyvät j tpvt tuttuj keskustn kupoiss j khviloiss. Ikiliikkuj ti ei, inkin Orvll piis virt tphtumien järjestämiseen usemmnkin mrtonin edestä. - Minull on ollut hyvä elämä j olen snut oll moness mukn. Nyt minust viimein tuntuu jo siltä, että voisin settu loilleni. Ti inkin yhteen kupunkiin. Nutin siitä, että sn ihmiset viihtymään j minust tuntuu, että minull on Kemille vielä pljon nnettv. Kemin uusimmt tphtumt löydät: 14 Digipolis Mgzine www.kemi.fi
Digipoliksess toimivt yritykset j orgnistiot 1 Sensori, Tietoktu 3 2 Studiotlo, Tietoktu 6 - Asennus N&H Service Oy - Arctic Coders Oy - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Elis Oyj - Ixonos Oyj - Fujitsu Services Oy - Kemi-Tornio Alueyritysplvelut - Insinööritoimisto Rouvinen - Kemin Digipolis Oy - Insinööritoimisto 3d-Hcklin - Kemin Teollisuuskylä Oy - Insinööritoimisto Telepolr Ky - Lpin Kuppkmri - Isoworks Oy - Minostoimisto Visul Design - Krns Consulting Oy - Rvintoloitsij T:mi - Minostoimisto Reklmi Pynnönen Minn - Mionex Oy - Oulun yliopisto - Promote Oy - Prosensor Oy - Recir Oy - Relcom Finlnd Oy - Suomen Turvmiehet - ST1 Oy / Lpin Polttoinemyynti Oy - UpNet Engineering Oy - YIT Tlonrkennus Oy - YIT Turvtekniikk Oy 3 Optimi, Studioktu 3 - ISS Plvelut Oy - Metso Automtion Oy - Metso Endress+Huser Oy - Metsäliitto Osuuskunt / Pohjois-Suomen hnkint-lue - Puheterpiplvelu Kompis - Tili- j toimistoplvelu Zoom Oy - YIT Kiinteistötekniikk Oy 4 Kemi-Tornion Ammttikorkekoulu Kiveliönktu 36 5 Ammttiopisto Lppi Tietoktu 2 6 Kemi-Tornion mmttikorkekoulu Hllintoplvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 - TDR Finlnd Oy 8 Compus, Tietoktu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemi-Tornion mmttikorkekoulu Kemi-Tornion mmttikorkekoulu Hllintoplvelut 6 Sensori 1 8 4 Compus 7 2 Studiotlo 3 Optimi Ammttiopisto Lppi 5 til sähköpostitse: info@digipolis.fi Kemin Teknologikylän tiedotuslehti 1.2011 15
Lumilinn t t u k lii Kemin LumiLinn on pystytetty 50:n rkentmiseen osllistuneen titurin voimin. Linnnemäntä Mrik Tommisen mielestä kyseessä on milmn siistein lumilinn. Sisästmn tlvisen ylpeyden tämänvuotinen teem on srjkuv. LumiLinnss on kiinnitetty jtkuvsti huomiot siihen, että kokonisuus on viimeisen päälle hiottu j myös säilyy sellisen kuden loppuun sti. Hlumme tämän olevn elämys, vierilip sitten luss ti viimeisenä päivänä 8. huhtikuut. Koko jn josskin LumiLinnss jynssätään, viiltn ti höylätään. Kehtn myös sno, että meillä on siistein lumilinn, Mrik tote. Erityisen mielissään Mrik on siitä, että rkennustekniikk on kehittynyt j tekijöiden tidot jäästä sekä lumest rkennettess ksvneet. Sekin näkyy, että tekijäporukk on pääosin sm j hitsutunut yhteen. LumiLinnst on huolell hiottu houkuttelev elämys. Kokonisuus plvelee niin lumihotellist eksotiikk hkev turisti kuin tperoineen päivällä linnn suuntv perhettä Trjont on nykyisin todell pljon. Kikki miettivät ohjelmien suunnitteluviheess sitä kuum kysymystä: Mikä liikutt ihmisiä? Kestosuosikki koko perheellle Kevään tphtumist uutuuksi on muun muss Hot Pois. Pääosin tmperelisist plomiehistä koostuv showryhmä titeilee koko perheen huskn esityksen. Yleensä meillä ei ole smoj esiintyjiä peräkkäisinä vuosin Muumej lukuun ottmtt. Ne ovt vuodest toiseen niin suosittuj. Tänä keväänä LumiLinnss muumeilln 27.3. LumiLinnnkin rjess näkyy se, että yksittäisten mtkilijoiden määrä on tsisesti lisääntynyt vuosi toisens jälkeen. Kyse on lopult hyvinkin rktisist kokemuksist. Pkkseen totuttmton mtkilij stt muist vielä vuosikymmenienkin päästä sen, miten kylmää j eksoottist oli, Mrik snoo. Linnreissulle hän suosittelee pukeutumn lämpimästi. Niin, että jks ihill upeit jää- j lumiveistoksi, joit löytyy lueelt runsin mitoin. Tässä työssä on oppinut rvostmn itoj käsityötitoj, joit itselläni ei ole. rik än M llessä itoj. e n n e t työsk käsityö tänä n emän rvostm n n Lin pinut on op Tutustu eksoottiseen LumiLinnn 16 Lumilinn.net Digipolis Mgzine Kuvt: Kemin Mtkilu Teksti: Teemu Kytövuori