Ympäristölautakunta 74 20.08.2015 Ympäristölupa eläinsuojalle, Lappalainen Seppo ja Lång Sanna, Kiuruvesi 321/11.01.00/2015 Ymplk 20.08.2015 74 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh. 040 568 2619 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu vas ta. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Ait to jär vel lä, tilalla Aittojärvi (263-411-6-16). 2. HAKIJA Seppo Lappalainen ja Sanna Lång Pyhäsalmentie 1223 74740 Aittojärvi Yhteyshenkilö: Sanna Lång p. 040 772 1021 Tilatunnus: 263034088 Y-tunnus: 1925208-0 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 20 lypsylehmälle, 10 hieholle ja 10 vasikalle (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta, jon ka jälkeen tilalla pidetään enimmillään 110 lypsylehmää, 44 hiehoa ja 39 vasikkaa (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Niemisjärven kylällä, Aittojärvi -nimi sel lä tilalla RN:o 6:16 (263-411-6-16). Eläinsuojan kart ta koor dinaa tit ovat P:7061106 ja I:469195 (ETRS-TM35FIN). Tilan omistaa Seppo Lappalainen. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tilaa ei ole mer kit ty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 10 a) koh dan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläin suo jan luvan, joka on tarkoitettu 50 ja alle 150 lypsylehmälle. Kiu ru ve den kaupungissa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 6.5.2015. Hakemusta on pyy det ty täydentämään 20.5.2015. Täydennys on saapunut 9.6.2015. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojalla ei ole aiempaa ympäristölupaa eikä kohdetta ole merkit ty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tilakeskuksen nykyinen eläinsuoja on rakennettu vuonna 1978. Sitä en nen tilalla on ollut käytössä vanha navettarakennus. Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta sekä 2500 m³ lietesäiliö. Ole mas sa olevat kuivalantalat (300 m³ ja 100 m³) sekä virtsasäiliö (200 m³) jäävät käyttöön. Katettu kuivalantala on rakennettu vuonna 2001 ja virtsasäiliö vuonna 1990. Pihaton ja lietesäiliön rakentamista var ten tullaan hakemaan rakennusluvat. Tilakeskuksen yhteydessä on vuonna 2004 rakennettu konehalli. Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 112,42 ha, jos ta omaa peltoa on 78,5 ha, vuokrapeltoa on 0,52 ha sekä so pimus pel toa 33,4 ha. Vuokra- ja sopimuspeltojen sopimukset ovat hake muk sen liitteenä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava 2030. Maakuntakaavassa tilan kohdalla ei ole merkintää. Alueella ei ole yleiskaavaa. 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle. Eläinsuoja ja pellot eivät si jaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luon to- tai maisemakohteita. Tilan lähistöllä ei ole luonnonsuojelutai Natura-alueita. Tilakeskus sijaitsee Vuoksen päävesistössä Iisalmen reitin (04.5) Sul ka van jär ven (04.55) valuma-alueella (Vaaksjoen valuma-alue 04.557). Osa tilan pelloista rajoittuu Aittojärveen sekä Ma ta ra pu roon. Lisäksi Osmanginjärven tulva-alueella on pelto, jonne on pe rus tet tu suojavyöhyke. Rakennettavasta eläinsuojasta on matkaa Ait to järveen 110 metriä ja lietesäiliöstä noin 57 metriä. Lähin pohjavesialue (Lahnajoki) sijaitsee yli 13 km päässä luoteessa ti la kes kuk ses ta. Lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat eläinsuojasta noin 260 m kaakkoon (Martikkala 263-411-6-27) ja 540 m luoteeseen (Jänö lä 263-411-6-28). Aittojärven rannassa on kolme va paa-ajan kiinteis töä. Etäisyyttä lähimmällä kiinteistöllä olevaan vapaa-ajan asuntoon on asemapiirroksen mukaan noin 88 m (lietesäiliöstä) ja 102 metriä (eläinsuojasta). Seuraavaksi lähin vapaa-ajanasunto si jait see 145 metrin etäisyydellä suunnitellusta eläinsuojasta ja 150 met rin etäisyydellä lietesäiliöstä. Eläinsuojan sijoituspaikka on peltoalueen reunassa, jonka itä puo lel la on Aittojärvi ja länsipuolella Topilan mäki. Hakijalta pyydettiin sel vitys tä eläinsuojan siirtämisestä kauemmaksi lähimmistä häi riin ty vis tä kohteista ja vesistöstä. Täydennyksessään hakija toteaa, että ta loudel li ses sa mielessä karjarakennus on vaikea siirtää toiseen paikkaan. Rajoitteena on maaston kaltevuus, maaperän kantavuus ja sijain ti suhteessa naapureihin. Suunniteltu paikka on tasaisin ja parhai ten rakentamiseen soveltuva alue. Suunnitellusta paikasta noin 100 metrin etäisyydellä kallio on jo aivan pinnassa ja suuri osa eläinsuo jan pohjasta pitäisi louhia. Edemmäksi mentäessä kor keus erot vain kasvavat. Hakija toteaa, että sijoituspaikan ympäristö on vah vaa maatalousaluetta, sillä Aittojärven rannalla on kaikkiaan nel jä karjatilaa. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 20 lypsylehmälle, 10 hieholle se kä 10 vasikalle (alle 6 kk). Uuden pihaton rakentamisen jälkeen eläin suo ja jää varalle, mutta eläinsuojassa voidaan kuitenkin pitää tar vit taes sa eläimiä. Tilan enimmäiseläinmäärä on kuitenkin lu pa hake muk ses sa ilmoitettu.
Pihaton rakentamisen jälkeen eläinpaikkoja on yhteensä lyp sy leh mät 110 kpl, hiehot 44 kpl ja vasikat (alle 6 kk) 39 kpl. Tilalla tuotetaan maitoa noin 1 265 000 l ja lihaa 18 000 kg vuo dessa. Tilalle rakennetaan uusi 2500 m³ betoninen tai kuminen lietesäiliö. Lie te säi liö rakennetaan asemapiirustuksen mukaisesti eläinsuojan koil lis puo lel le. Lietesäiliön etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohtees ta on asemapiirroksen mukaan noin 88 metriä. Aittojärveen on mat kaa noin 57 metriä. Nykyisessä tilanteessa kaikki eläimet ovat kuivikelannalla. Muu tostöi den jälkeen kuivikepohjalla on 22 kpl vasikoita (alle 6 kk). Kui vi kepoh ja on täyskuivikepohja, jonka lattiarakenne on betonia. Kuivitetun alu een pinta-ala on noin 104 m² ja kuivikkeen paksuus 10-20 cm. Kui vi ke ma te ri aa li na käytetään turvetta, kutterinpurua ja pehkua. Kuivi ke poh ja tyhjennetään 6-12 kertaa vuodessa kuivalantalaan. Jaloittelutarhaa ei ole käytössä. Tilan nykyinen eläinmäärä eläinyksiköinä laskettuna on 273 ey. Tule vas sa tilanteessa eläinyksiköitä on 1430 ey. Eläinpaikkojen nykyinen määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Tulevat Lypsylehmiä 20 110 Hiehot 10 44 Vasikat alle 6 kk 10 39 Kaikki lehmät pääsevät laidunkaudella ulos. Laidunaika on 1-3 kuukaut ta ja laidunalaa on 4 ha. Laidun rajoittuu vesistöön Aittojärvi, mut ta eläimet eivät pääse veteen. Laitumella on tarvittaessa siir ret tävä juoma-allas. Laitumella ei ole kiinteää eikä siirrettävää ruo kin tapaik kaa. 8.2. Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin 1800 tonnia vuodessa. Säi lön tä ai nee na käytetään biologisia säilöntäaineita. Tilalla on tavoit tee na jatkossa siirtyä säilörehun varastointiin laakasiiloissa, joiden sijainti on merkitty asemapiirrokseen. Laakasiiloista pu ris te nes te johdetaan lietesäiliöön tai puristenestekaivoon ja levitetään pel lol le.
Lisäksi eläinten rehuna käytetään ostoviljaa tai täysrehua arviolta noin 420 tonnia vuodessa. Tilalla käytetään vuosittain lannoitteita noin 50 tonnia. Lannoitteet va ras toi daan konehallissa betonipohjalla. Tilakeskuksen vesi johdetaan kaupungin vesijohtoverkostosta. Veden kulutus on noin 6000 m³ vuodessa. Tilalla on varavesilähteenä oma kaivo. Tilalla on käytössä vuonna 2006 rakennettu 3000 litran polt to ai nesäi liö, joka on varustettu lukituksella. Säiliössä ei ole laponestoa eikä ylitäytönestoanturia. Polttoainesäiliölle rakennetaan kiin teä poh jainen katos, jossa on lukittava ovi. Polttoaineiden kulutus vuodessa on 6000 litraa. Muita öljytuotteita säilytetään 100 kg ja vuosittainen käyttö on 600 kg. Varastointipaikka on konehallissa betonilattialla, jossa ei ole viemä riä. Lattialle valuneet aineet voidaan vahinkotapauksessa kerätä tal teen. Eläinten lääkkeet säilytetään navetan lääkekaapissa. Eläinsuojan pe su ai nei ta varastoidaan 200 litraa ja säilytetään maitohuoneessa tai konehuoneessa. Desinfiointiaineita on 5 litraa ja kas vin suo je lu ainei ta 150 litraa. Aineet säilytetään lukitussa huoneessa. 8.3 Lannan käsittely Lietelanta Tulevassa tilanteessa lietelannalla ovat lypsylehmät (110 kpl), hie hot (44 kpl) ja vasikat (17 kpl). Lietelantaa syntyy vuodessa yh teen sä 3240 m 3. Tilalla on tällä hetkellä tilakeskuksen ulkopuolella olevat etäsäiliöt, joi den koot ovat 830 m³, 370 m³ sekä vuokrasäiliö 550 m³. Hakijan tilal la on lisäksi käytössä 200 m³ kattamaton virtsasäiliö. Lisäksi pi haton yhteyteen rakennetaan 2500 m³ lietesäiliö, joka täytetään alta. Lie te kui lu jen toimintaperiaate on valutus. Yhteensä tilalla on laa jennuk sen jälkeen lietelantalatilavuutta käytössä 4450 m³. Eläinsuojaan tulee wc, jonka vedet johdetaan 3,0 m³ umpisäiliöön tai pien puh dis ta moon. Jätevesiliete kalkkistabiloidaan ja levitetään peltoon. Maitohuoneen jätevesiä sekä eläinsuojan pesuvesiä syntyy vuo des sa yhteensä noin 462 m³ ja ne johdetaan lietesäiliöön. Kuivikepohja
Vasikat (alle 6 kk) 22 kpl ovat kuivikepohjalla. Kuivikelantaa syntyy vuo des sa 134 m 3. Vuodessa muodostuu lisäksi 20 m³ pilaantuneita re hu ja, mitkä varastoidaan kuivikelantalassa. Kuivitetun alueen pinta-ala on noin 104 m 2 ja kuivikkeen paksuus 10 20 cm. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta, kutterinpurua ja peh kua. Kuivikepohja tyhjennetään 6-12 kertaa vuodessa kui vi ke lanta laan. Tilan nykyinen kuivikelantala on kooltaan 300 m³. Lantala on ka tet tu. Lisäksi vanhan eläinsuojan yhteydessä on 100 m³ kuivalantala, jonka yhteydessä on 50 m³ avoin virtsasäiliö. Nykyisen eläinsuojan yhtey des sä olevat lantavarastot jäävät varalle. Lantaloissa ei ole kuormaus laat taa. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Lietelanta 3240 Sadevedet (lietesäiliöön) 460 Maitohuoneen jätevedet 300 Eläinsuojan pesuvedet 162 Yhteensä 4162 Kuivalanta 134 Pilaantuneet rehut 20 Yhteensä 154 Lannan varastointilavuutta on käytettävissä uuden lietesäiliön ra kenta mi sen jälkeen 4450 m³ ja kuivalannan varastointitilavuutta 400 m³. Tilavuus on riittävä laskennallisesti 12 kk:n varastointiin. Lantavarastot tyhjennetään kokonaan vuosittain. Räystäsvesiä ei pääse kattamattomiin lietesäiliöihin. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (78,5 ha) ja vuokrapelloilla (0,52 ha). Lisäksi so pimus pel toa on käytössä 33,4 hehtaaria. Yhteensä lannan levitykseen on peltoa käytössä 112,42 ha. Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan 100,7 ha peltoa. Las ken ta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty Ympä ris tö mi nis te riön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa
29.6.2009. Hakijalla on käytössään riittävästi peltopinta-alaa lannan le vi tyk seen. Lietelanta on tarkoitus levittää sijoittamalla. Eläinsuojan yhteydessä ole vil le pelloille lietettä levitetään vain uudistamisen yhteydessä. Lie te lan nan levitysajankohdat ovat viikot 18-26 (50 %), 29-32 (20 %), 36-37 (15 %) ja 40-42 (15 %). 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varas toin nis sa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollos sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain (t) Yhdyskuntajäte 1,5 Muovijäte 1,5 Kuolleet eläimet 2 Paperi ja pahvi 0,15 Metallit 0,25 Pilaantunut rehu 10 Jäteöljyt 0,6 Hukkamaito 1 Lääkkeet 0,005 Kasvinsuojeluaineet 0,005 Muuta vaaralliset jätteet 0,005 - Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa, joka tyhjennetään ker ran kuukaudessa. - Muovit varastoidaan varastossa ja toimitetaan Ylä-Savon jä te huol to Oy:lle - Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn. Ennen hakua eläimet säilytetään tiiviillä pohjalla peitettynä lantalan edes sä. - Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen - Pilaantuneet rehut kompostoidaan ja viedään pellolle. - Hukkamaito johdetaan lietesäiliöön ja levitetään peltoon. - Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan pienpuhdistamoon.
Toiminnassa ei muodostu sellaisia päästöjä, jotka valuisivat suoraan pin ta ve siin. Karjarakennus, lietevarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule suoria valumia vesistöön. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattidirektiivin, vil je ly suunni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti, mistä syystä lannasta ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin että niillä olisi vaikutusta pin ta ve den laatuun. Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila ei sijaitse pohjavesialueella ja toiminnasta ei aiheudu päästöjä maape rään. Karjarakennus ja lantavarastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tu le valumia ympäristöön. Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä, levityksestä ja kul je tuk ses ta tulee vähäisessä määrin hajupäästöjä. Hakemuksessa on arvioitu, että vähäisiä hajupäästöjä leviää noin 150 metrin etäisyy del le em. paikoista. Arvio on tehty aistinvaraiseen havaintoon perus tuen. Lietesäiliö täyttyy altapäin ja lietteen pintaan muodostuva kui va ker ros vähentää hajuhaittoja. Vähäisiä hajupäästöjä lukuun otta mat ta muita merkittäviä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Hajupäästön ar vioi daan olevan paikallinen eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa ym pä ril lä asuville. Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä sekä muusta liiken tees tä tilalla. Hakemuksessa on arvioitu, että päivittäisiä lii kenteen käyntejä tilalla on kerran päivässä ja maitoauto kerran joka toinen päivä. Rehuauto ja teurasautot käyvät kaksi kertaa kuu kau des sa ja muuta raskasta liikennettä on kerran kuukaudessa. Lannan le vityk sen aikainen liikenne on arvioitu olevan vuodessa 300 käyntiä ura koit si jan kuorma-autolla. Rehun teon aikana traktoriliikennettä on niin ikään 300 käyntiä vuodessa. Hakijan arvion mukaan tilalla muodos tu vas ta melusta ei ole haittaa ympäristölle. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tii viitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot ei vät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä ei kä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. Yritys toimii jo ennestään maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Tilan toiminnan muutos ei muuta alueen yleisilmettä merkittävästi. Uuden lypsykarjanavetan myötä tilan peltoviljely muuttuu vähemmän tuu li- ja vesieroosiherkäksi sillä tilan peltoviljely muuttuu entistä vahvem min karkean rehun tuotantoon. Tila on sitoutunut jo nyt erilaisiin toi men pi tei siin vesistöjen vaalimiseksi tukisopimuksien kautta.
10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakija pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista tilan toimin nal le hyödyllisenä. Uuden eläinsuojan ylösajovaiheessa in vestoin nit uusiin koneisiin ja energiaratkaisuihin ovat kuitenkin vaikeita, mut ta siihen pyritään mahdollisuuksien mukaan. Tulevassa toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikka on lietteen si joi tus le vi tys sekä polttoainesäiliöille rakennettava suoja-altaallinen ka tos. 11. TOIMINNAN TARKKAILU Karjarakennuksen, varastorakennuksen, rehuvaraston, lantaloiden se kä polttoainesäiliön rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti yhden ker ran vuodessa ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Kirjanpitoon mer kitään tarkastuspäivämäärä, tarkastuksen suorittaja, havaitut puutteet ja tarvittavat korjaustoimet. Lietevarastot tarkastetaan ja tarvittaessa huol le taan tyhjennyksen yhteydessä. Käyttötarkkailun raportointi tehdään ympäristölautakunnalle pyy dettäes sä. Ympäristöviranomaisille raportoidaan merkittävistä muu toksis ta kuten peltolohkojen muuttumisesta ja ilmoitettujen toi men pi teiden valmistumisesta. Toiminnasta ei synny sellaisia päästöjä, joita olisi tarkkailtava. Toimin nan vaikutusten tarkkailua tehdään käyttötarkkailun yhteydessä. Polt to ai ne säi liö tä tarkkaillaan käytön yhteydessä ja ryhdytään tar vittaes sa toimenpiteisiin. Tuotantotiloja tarkkaillaan päivittäin kar jantark kai lun yhteydessä. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Rehuvarastoista ei synny valumia, koska siellä varastoidaan vain kui vaa rehua. Säilörehua tehdään jatkossa mahdollisesti siiloihin. Pu ris te nes te ohjataan lietesäiliöön, jolloin valumia ei aiheudu. Polttoainesäiliön vuodon varalle on imeyttämistä varten käytössä turvet ta. Lietesäiliö rakennetaan vesitiiviistä betonista. Lietesäiliöiden ra kentei ta tarkkaillaan säännöllisesti ja vuodon ilmetessä korjataan vä lit tömäs ti. Lantaloiden rikkoontumisen sattuessa tyhjentäminen on en sisi jai nen toimenpide.
Tulipaloon on varauduttu vaahtosammuttimilla ja palovaroittimilla. Eläin suo jis sa on omat rakennuskohtaiset virtakytkimet. Uuteen eläinsuo jaan tehdään pelastussuunnitelma ennen käyttöönottoa. Vesikatkoksen varalle tilalla on toisena vesilähteenä oma kaivo. Säh kö kat ko jen varalle hankitaan varavoimakone. Ympäristöviranomaisille tehdään ilmoitus, mikäli tilan toiminnasta aiheu tuu vuotoja maaperään tai vesistöön. Eläintauteja ehkäistään tarjoamalla vieraille suojavarusteet. Vanhaa na vet taa voidaan käyttää tarvittaessa karanteenitiloina. Eläinlääkäri te kee tilalla terveydenhuoltosuunnitelman mukaiset vuosittaiset käyn nit. Eläinten massakuolemissa ja tulipalossa palaneiden ru ho jen käsittelemisessä noudatetaan ympäristöviranomaisten ohjeita. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Yleiskartta - Luettelo naapureista - Asemapiirros - Pääpiirustukset eläinsuojasta ja lantaloista - Peltojen ja lietesäiliön vuokrasopimukset, lannan luovutussopimus - Peltokartat 1:5000 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin ilmoi tus tau lul la 18.6-17.7.2015. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkais tu Kiuruvesi-lehdessä 17.6.2015. Kuulutuksesta on lisäksi an nettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 13.2 Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt tilalla tarkastuksella 22.7.2015. Tarkastukseen osallistuivat Seppo Lappalainen, Sanna Lång ja ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki. Tar kas tus ker tomus on liitetty asiakirjoihin. 13.3 Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen ei antanut asiasta lausuntoa.
Hakemuksesta pyydettiin lausunto Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ym pä ris tö ja luonnonvarat vastuualueelta. Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että eläin suoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Toi min nan harjoit ta ja on harjoittanut suppeampaa maidontuotantoa kyseisellä kiinteis töl lä aiemmin. Läheisen vesistön (Aittojärvi) rannalla on 200 metrin etäisyydellä eläinsuojasta neljä vapaa-ajan rakennusta. Ti la keskuk sen sijoittuvasta lietesäiliöistä etäisyys naapurikiinteistöihin on 88-200 metriä sekä läheiseen Aittojärveen n. 60 metriä. Ympäristöhallinnon kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympä ris tö hal lin non ohjeita 1/2010) mukaisesti uuden keskisuurien eläin suo jien rakennuksissa (902 ey) suositeltava etäisyys tulee olla vä hin tään 290 metriä häiriintyvästä kohteesta. ELY-keskus toteaa, et tä eläinsuojan suojaetäisyydet ovat niukat sillä kyseisen kokoiselta eläin suo jal ta vaaditaan vähintään 290 metrin etäisyyttä nor maa leissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 370 metrin etäisyyttä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tehokkaamman tekniikan käyttöön otol la (navetan siisteys, eläinten ruokinta, luonnollinen il manvaih to) voitaisiin eläinsuojasta aiheutuvia päästöjä vähentää niin, ettei niistä ehkä aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (mm. hajuhaittaa, pö ly hait taa tai meluhaittaa). Toiminnanharjoittajan tulee tarkentaa ha ke mus ta tältä osin. Ympäristönsuojelulain 11 1. momentin mukaan ympäristön pi laantu mi sen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoi tet ta va siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa. Eläinsuojan ja lietevaraston sijoituspaikan soveltuvuutta ar vioides sa on otettava huomioon pilaantumisen todennäköisyys ja on netto muus ris ki. Tämän vuoksi ELY-keskus esittää tilakeskuksen lie telan ta va ras ton siirtämistä siten, että 100 metrin suojaetäisyys ve sistöön täyttyy. Lietealtaan tulee olla rakenteeltaan betonia ja se tulee va rus taa salaojastolla ja tarkkailukaivolla. ELY-keskus huomauttaa myös, että mikäli säilörehun valmistus muut tuu aumassa tapahtuvaan säilytykseen, tulee puristenesteen tal teen otos ta huolehtia asianmukaisesti (VNa 1250/2014). Säi lö rehun valmistus pellolle perustettavaan aumaan ei ole ympäristön kuor mi tuk sen vähentämisen kannalta paras vaihtoehto ja ELY-keskus suosittelee säilörehusiilojen rakentamista eläinsuojan yhteyteen. 13.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
13.5 Vastine Vastineessaan ELY-keskuksen lausuntoon hakija toteaa, että uu teen eläinsuojaan tulee luonnollinen ilmanvaihto, jolloin ilmanvaihto ei aiheuta meluhaittaa ympäristölle. Ikkunoihin tulee todennäköisesti sää det tä vät kennolevyt ja navetan katolle poistohormit tai kokonaan avoin harja. Eläinten ruokinta tulee tapahtumaan erillisruokintana eli säilörehu ja vä ki re hut syötetään erikseen. Säilörehu jaetaan eläimille pien kuormaa jal la kaksi kertaa päivässä. Paalit tuodaan navettaan muo veineen ja avataan siellä. Paalimuovit ja -verkot viedään sieltä suoraan ke räys as ti aan. Navetan ympäristö pysyy siistimpänä, kun rehua ei ka ri se paaleja avattaessa navetan ympäristöön. Väkirehut lehmät saa vat ruokinta-automaateista ja nuorkarjalle ne jaetaan käsin. Säilö re hun tähteet työnnetään pienkuormaajalla ruokintapöydältä na vetan päätyyn ja viedään siitä kuivalantalaan. Ruokintatoimienkaan ei pi täi si näin ollen aiheuttaa ympäristölle kohtuutonta haju-, pöly- tai me lu hait taa. Lähes kaikki liikenne tuotantorakennuksen ympärillä sijoittuu na vetan takapuolelle ja päätyihin eli naapureista poispäin. Uusi navetta toi mii näin meluesteenä ja vanha navetta myös. Lietesäiliön siirtäminen 100 m etäisyydelle järvestä ei ole hakijan mu kaan mahdollista. Lietesäiliö sijoittuisi tällöin uuden tuo tan to raken nuk sen päähän, mikä ei ole missään tilanteessa järkevää. Se teki si laajentamisen mahdottomaksi ja vaikeuttaisi liikennettä ra kennuk sen ympärillä. Lisäksi se vaatisi huomattavan paljon kallion louhin taa tai altatäyttö olisi mahdotonta. Jos taas säiliötä täytetään pääl tä päin, hajuhaitta ympäristöön suurenee huomattavasti. Lou hinta myös veisi hankkeen kannattamattomaksi. Lietesäiliön siirto ei siis ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää. Naapurin lie te säi liölle on myönnetty ympäristölupa suojaetäisyyksillä 50 m ve sis töön ja 100 m lähimpään vapaa-ajanasuntoon. Säilörehua ei ole tarkoitus säilöä aumaan. Ainakin lähivuodet tullaan re hu tekemään pyöröpaaleihin. Jos jatkossa korjuutapa muuttuu, tullaan rakentamaan säilörehusiilot. Ne on jo varmuuden vuoksi mer kitty asemapiirrokseen. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Sep po Lappalaiselle ja Sanna Långille ympäristönsuojelulain 27 :n mu kaisen ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kiuruveden kau pun gis sa
tilalla Aittojärvi (263-411-6-16). Luvan saajan on noudatettava toimin nas saan lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupa pää tök ses sä annettuja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 15.1. Eläinsuojiin saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 110, hiehot 44 ja vasikat (alle 6 kk) 39 (noin 1430 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lan nan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty hakemuksen ja eläinsuojan enimmäis paik ka lu vun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ristö vai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 ) Lannan varastointi ja käsittely 15.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilavuudessa on otetta va huomioon maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riit tä vän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voi daan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal ta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varas toin ti ti la vuut ta 12 kk:n ajaksi tulevassa tilanteessa. (YSL 7-8, 16-17, 52, VNA 1250/2014 5 ) 15.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosit tain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan
tyh jen nyk sen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Tilan kuivalantalan edustalle on viimeistään uuden eläinsuojan raken ta mi sen yhteydessä tehtävä kuormauslaatta. Myös lie te lan ta las ta lietteen kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein sekä määräys kuivalantalan rakenteista es tä vät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja poh ja veteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tarkastuksilla varmis te taan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot havaitaan ja korja taan mahdollisimman nopeasti. Valtioneuvoston asetuksen 1250/2014 7 :n 5 momentissa säädettyä kuormausalustan tii vis pohjai suu den vaatimusta sovelletaan asetuksen 15 mukaan 1.1.2016 alkaen. (YSL 7-8, 16 17, 52, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 5, 7 ) 15.4. Tilalle rakennettava lietesäiliö tulee sijoittaa mahdollisimman kau as lähimmästä häiriintyvästä kohteesta sekä vesistöstä. Suo jaetäi syy den tulee olla vesistöön vähintään 50 metriä ja lähimpään häi riin ty vään kohteeseen vähintään 100 metriä. Lietesäiliö on oltava be to ni ra ken tei nen ja se tulee varustaa salaojastolla sekä tark kai lukai vol la. Lietesäiliö tulee täyttää altapäin. Perustelut: Lannan varastointitilat on valtioneuvoston asetuksen eräi den maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen ra joitta mi ses ta mukaan sijoitettava vähintään 50 metrin etäisyydelle vesis tös tä. Suojaetäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on määri tet ty ympäristöhallinnon kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lu oh jeen suositusten mukaisesti. Sijoittamalla lietesäiliö riittävän etääl le naapurustosta, siitä ei ennalta arvioiden katsota aiheutuvan eräis tä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Lietesäiliön rakenteisiin liittyvät määräykset on annettu onnettomuusriskin pienentämiseksi. (VNa 1250/2014 4, NaapL 17 ) Lannan käyttö 15.5. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 100,7 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta.
Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään 30-100 m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden sekä yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje 29.6.2009. Haki jal la on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lan nan levitysajankohtaa koskeva määräys on tarpeen mah dol li ses ti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puu tar ha ta loudes ta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mu kaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ym pä ril le jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa la jis ta riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläin ten laiduntamisessa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään VNa 1250/2014 suosittelemat 30 100 metriä. (YSL 6-8, 14, 16 17, 52, 58, 62, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 10 ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 15.6. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen.
Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16 17, 52, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 1250/2014 7, Kiuruveden kaupungin jä tehuol to mää räyk set 2005) 15.7. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna la pon es tol la, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polt to nes te säi liöi den kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huol let ta va. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polt to ai nevuo to jen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maa han päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttonestesäiliön sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saattaa tämän mää räyk sen mukaiseksi uuden eläinsuojan rakentamisen yh tey dessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 16 17, 52 ) Jätehuolto 15.8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa
vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Eläinsuojan wc:n vedet tulee johtaa omaan asianmukaiseen kä sit tely jär jes tel mään tai umpikaivoon. Eläinsuojaan on myös mahdollista asen taa kuivakäymälä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vas taa vien lietteiden levittäminen omille pelloille on sallittua, kun liet teet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakemuksen mukaan uuteen eläinsuojaan tulee vessa. Ha ja-asu tusalu een jätevesien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jätevesien käsittelyä. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 52, 58, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka 15.9. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52, YSA 15 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi
15.10. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava ym pä ris tön suo je luvi ran omai sel le. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ympä ris tö lu pa vi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on il moitet ta va. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170, JäteL 12, 118-122 ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. 16.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella, jossa kotieläintalouden harjoit ta mi nen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaavoitus ei ase ta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan levitykseen käy tet tä vät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle poh ja ve si alu eel le. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asutukseen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei hakemuksen mu kaises ta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai
koh tuu ton ta rasitusta lähiasutukselle. Uuden lietesäiliön sijainti on ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojeluohjeen etäisyyssuositusten mukai nen. Luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa lietesäiliön paik ka on määrätty hakijan esittämää sijaintipaikkaa hieman kau emmak si. Tällä etäisyydellä lietesäiliöstä ei ennalta arvioiden aiheudu koh tuu ton ta rasitusta lähiasutukselle. Uuden rakennettavan eläinsuojan etäisyys lähimpiin naapureihin on ly hyt ja poikkeaa ympäristöhallinnon suositusetäisyyksistä. Ym pä ristö hal lin non antamat etäisyyssuositukset eivät kuitenkaan huomioi ym pä ris tön suo je lu tek niik kaa eivätkä tee eroja eri eläinlajien välillä. Asian ratkaisussa on otettu huomioon, että tilalla on jo nykyisellään ol lut pienempi lypsykarjatila, joten maataloustoiminta on alueella tavan omais ta toimintaa. Esitetty sijoituspaikka on saatujen selvitysten pe rus teel la parhaiten rakentamiseen soveltuva rakennuspaikka. Haki jal ta on kysytty selvitystä vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta. Saadun sel vi tyk sen mukaan eläinsuojan siirtäminen veisi hankkeen kan natta mat to mak si. Naapureilta ei ole tullut valituksia nykyisen tilan toimin nas ta eikä kuulutusaikana hakemuksesta ole jätetty muis tu tuk sia. Uusi pihatto varustetaan luonnollisella ilmanvaihdolla, jolloin il manvaih dos ta ei aiheudu meluhaittaa naapurustolle. Toi min nan har joit ta ja kertoo vastineessaan, että suurin osa eläinsuojan lii ken tees tä sijoittuu eläinsuojan takapuolelle ja päätyihin poispäin naa pu reis ta. Uuteen pihattoon ei tule jaloittelutarhaa, jolloin tämän suhteen ha juhai tan ei arvioida kasvavan nykyisestä tilanteesta. Uusi ra ken net tava pihatto muuttaa maisemakuvaa, mutta sen ei kuitenkaan ar vioi da merkittävästi lisäävän ympäristöhaittoja, kun toimitaan tämän päätök sen mukaisesti. Eläinsuojan läheisille pelloille levitetään lan taa vain uudistamisen yhteydessä. Mikäli tilalle rakennetaan re hu sii lot, sijoitetaan ne navetan takapuolelle poispäin naapureista. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon lu pamää räyk ses tä 15.4 ilmenevällä tavalla. Lietesäiliön sijoittaminen 100 met rin etäisyydelle vesistöstä on saadun selvityksen mukaan kohtuu ton vaatimus. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puu tarha ta lou des ta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)
mu kaan lannan varastointitilat tulee sijoittaa vähintään 50 metrin etäi syy del le vesistöstä. Erityistä syytä vaatia pidempää suo ja etäisyyt tä vesistöön ei ole noussut esille. Hakija on vastineessaan ELY-keskuksen lausuntoon esittänyt, kuinka tilan toiminta toteutetaan niin, että eläinsuojasta aiheutuvia päästö jä vähennetään niin, ettei eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettu kohtuutonta rasitusta aiheudu. Tältä osin ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon luvan myön tä misen edellytyksiä arvioitaessa kohdassa 16.2. Saatujen selvitysten pe rus teel la luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Mikäli tilal la luovutaan säilörehun tekemisestä pyöröpaaleihin, tullaan tilalle ra ken ta maan laakasiilot eläinsuojan taakse. 18. LUVAN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 29, 87 ) 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (1.9.2015). Tämä päätös on lainvoimainen 2.10.2015, jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14, 16 17, 27, 29, 44, 52, 58, 62, 70 71, 85, 87, 94, 170, liite 1 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 15 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118-122 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4,
7.1.2001) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta 29.6.2009. Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lain säädän nön mukaisesti. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille 6.5.2015, luvan saajalta peritään eläin suo jan ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1 500 euroa Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 26.11.2013 214 hy väk sy män taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään todel lis ten kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Seppo Lappalainen ja Sanna Lång - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vas tuu alue - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Kiuruveden kaupungin rakennusvalvontaviranomainen - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste 23.2. Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ym päris tön suo je lu lain 44 :n 1 momentin mukaan annettu lu pa ha ke mukses ta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 23.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus jul kais taan Kiuruvesi-lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ
Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 31.8.2015 Päätöksen antopäivä on 1.9.2015 25. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Vieremän kunnan il moi tus tau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (1.10.2015 mennessä). Vali tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liit tei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Seppo Lap pa lai sel le ja Sanna Långille ympäristönsuojelulain 27 :n mu kaisen ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kiuruveden kaupungissa ti lal la Aittojärvi (263-411-6-16) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.