Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa eläinsuojalle, Kainulainen Lasse, Vieremä 278/ /2015 Ymplk Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu vas ta. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Vieremän kunnan Val keisky läl lä, tilalla Kumpumäen yläpiha ( ), osoitteessa Karan ka jär ven tie 361, Vieremä. 2. HAKIJA Lasse Kainulainen Karankajärventie Vieremä Yhteyshenkilö: Lasse Kainulainen p Tilatunnus: Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 41 lypsylehmälle, 36 hieholle ja 18 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Vieremän Valkeiskylällä, Kumpumäen yläpiha -ni mi sel lä tilalla RN:o 37:8 ( ). Eläinsuojan kart ta koor dinaa tit ovat P: ja I: (ETRS-TM35FIN). Tilan omistaa Lasse Kainulainen. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tila on merkitty ym pä ris tön suo je lun tietojärjestelmään

2 Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Eläinsuojan, jossa on useampia eri ikäisiä eläimiä, luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyk sik kö ker toi mil la laskettavien eläinyksikkömäärien perusteella. Tällöin kaikkien tuotantoeläinten eläinyksikkömäärät lasketaan yh teen ja niiden summaa verrataan suurimman eläinyksikkömäärän saaneen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettuun lu van varai suu den rajaan, jonka ylittyessä toiminta on luvanvarainen. Eläinsuo jan tuotantosuunta on maidontuotanto. Tuotantoeläimistä ti lal la on eniten lypsylehmiä. Luvanvaraisuuden raja on 50 * 10, 8 = 540 eläinyksikköä. Tilan eläinyksikkömäärä on hakemuksen mu kai sel la eläinmäärällä 607, joten eläinsuoja on ympäristöluvanvarainen. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 10 a) koh dan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläin suo jan luvan, joka on tarkoitettu 50 ja alle 150 lypsylehmälle. Vie re män kunnassa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Eläinsuoja on merkitty ym pä ris tön suo je lun tietojärjestelmään Tilakeskuksen nykyinen eläinsuoja on valmistunut vuonna Lietesäiliö on rakennettu vuonna Tilakeskuksen yhteydessä on myös traktoritalli, jonka yhteydessä on lämpökeskus (valmistunut vuon na 1987). Tilakeskuksen yhteyteen rakennetaan uusi kuivalantala. Lantalan pin ta-ala tulee olemaan m². Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä noin 60 ha, jos ta omaa on 55 ha ja vuokrapeltoa on 5 ha. Vuokrapeltojen so pimuk set ovat hakemuksen liitteenä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Eläinsuojan sijaintipaikalla on voimassa Pohjois-Savon maa kun takaa va Maakuntakaavassa tilan kohdalla ei ole merkintää. Li-

3 säk si alueella on voimassa Vie re män jär vi-vie re mä jo ki-ii jär vi ran taosayleis kaa va. Tilakeskuksen kohdalla on merkintä AM (Maatilojen ta lous kes kus ten alue). Lisäksi kiinteistön aitta ja vanha navetta ovat suo jel tu ja rakennuksia (merkintä SR-I). Tilakeskuksen lähipellot ovat mer kit ty maatalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on kult tuu ri mai se ma-arvo ja (MT-I). 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle. Eläinsuoja ja suurin osa pellois ta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Hakemuksen mukaan ti lan pelloista 0,8 ha sijaitsee Marjomäen pohjavesialueella. Tilan alu eel la ei ole arvokkaita luonto- tai maisemakohteita. Kyrönniemen yk si tyi sen maalla oleva suojelualue sijaitsee 550 metrin etäisyydellä eläin suo jas ta. Tilan lähistöllä ei ole Natura-alueita. Tilakeskus sijaitsee Vuoksen päävesistössä Iisalmen reitin (04.5) Iso-Iin alueen (04.53) vesistöalueella (Vieremänjoen-Murennusjoen ve sis tö alue ). Osa tilan pelloista rajoittuu Vieremänjärveen ja Vie re män jo keen. Eläinsuojasta on matkaa Vieremänjärveen 290 m. Lähin pohjavesialue (Marjomäki) sijaitsee noin 160 m päässä etelään eläinsuojasta. Marjomäen pohjavesialue on vedenhankinnan kan nal ta tärkeä pohjavesialue (luokka 1). Lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat tilakeskuksesta noin 200 m etelään (Kumpuharju ) ja 350 m kaakkoon (Kum pu mä ki ). Tilakeskuksen lähellä ei ole vapaa-ajan asuntoja. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 41 lypsylehmälle, 36 hieholle, se kä 18 vasikalle (alle 6 kk). Hiehoista puolet on iältään 6-12 kk ja puo let iältään kk. Tilalla tuotetaan maitoa noin kg vuodessa. Lihantuotanto on keskimäärin 6000 kg vuodessa ja muodostuu lähinnä teu ras leh mis tä. Tilan eläinsuoja on lietelannalla. Kuivikelannalla on 6 kpl vasikoita. Pi laan tu nei den rehujen ja kuivikelannan varastointia varten tilalle raken ne taan kuivalantala. Lietesäiliö rakennetaan asemapiirustuksen mu kai ses ti lietesäiliön läheisyyteen. Kuivalantalan etäisyys lä himmäs tä naapurista on noin 200 metriä. Jaloittelutarhaa ei ole käytössä.

4 Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 607 ey. Eläinmäärä on kasvanut edellisestä tarkastuksesta, minkä vuok si toiminnalle haetaan ympäristölupaa. Eläinpaikkojen nykyinen määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Lypsylehmiä 41 Hiehot kk 18 Hiehot 6-12 kk 18 Vasikat alle 6 kk 18 Yhteensä 95 Kaikki lehmät ja hiehoista kpl laiduntavat. Lehmät pidetään lai dun kau del la öisin ulkona. Laidunnusaika on 4 kuukautta vuo dessa. Laidunalaa on käytettävissä noin 15 ha tilakeskuksen ym pä ristös sä. Laitumet rajoittuvat vesistöön Vieremänjärvi, mutta eläimet eivät pääse veteen. Eläimillä on yksi pysyvä ja yksi kiertävä juo mapaik ka. Laitumella ei ole kiinteää eikä siirrettävää ruokintapaikkaa Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua tehdään laakasiiloon noin 1300 tonnia vuodes sa. Säilöntäaineena käytetään AIV:tä noin 4000 litraa vuodessa. Pu ris te nes te johdetaan 2+3 m³ kokoisiin umpisäiliöihin, joista neste pum pa taan lietesäiliöön. Lisäksi eläinten rehuna käytetään os to rehua noin 80 tonnia vuodessa. Tilalla käytetään vuosittain lannoitteita noin 30 tonnia. Lannoitteet va ras toi daan ulkona trukkilavojen päällä. Tilakeskuksen vesi johdetaan Vieremän jokivarren vesiosuuskunnan ve den ot ta mol ta. Vesijohtoverkosto on mahdollista poik keus ti lan teissa liittää kunnan vesijohtoverkostoon. Tilalla olevista kahdesta vanhasta polttoainesäiliöstä luovutaan. Tilal le hankitaan 2900 litran suoja-altaalla varustettu polttoainesäiliö. Säi liö on varustettu ylitäytönestimellä, lukituksella ja la pon es to laitteel la. Muita öljytuotteita säilytetään 400 litraa tiiviillä betonipohjalla lu kit tavas sa korjaushallissa. Öljyt säilytetään 20 litran astioissa tai 200 litran tynnyreissä. Hallissa ei ole lattiakaivoja.

5 Rehunsäilöntäaineet säilytetään 1000 litran konteissa ulkona tiiviillä so ral la. Kasvinsuojeluaineita säilytetään 20 litraa lukittavassa korjaus hal lis sa betonilattialla. Eläinten lääkkeet säilytetään navetan lääkekaapissa. Eläinsuojan pe su ai nei ta on varastossa 200 litraa ja desinfiointiaineita 20 litraa. Ai neet säilytetään navetan viemäröidyssä varastossa betonilattialla. 8.3 Lannan käsittely Lietelanta Nykyisessä tilanteessa lietelannalla ovat lypsylehmät (41 kpl), hie hot (36 kpl) ja vasikat (alle 6 kk) 12 kpl. Lietelantaa syntyy vuodessa yhteen sä 1572 m³. Tilalla on tällä hetkellä käytössä 1300 m³ lietesäiliö. Lisäksi kui lu ti lavuut ta on 250 m³ eli yhteensä lietteen varastointitilaa on käytössä 1550 m³. Lietesäiliö täytetään altapäin. Kuilujen toimintaperiaate on va lu tus. Lietesäiliöön ei pääse räystäsvesiä. Lietesäiliö tyhjennetään ko ko naan vuosittain. Eläinsuojassa ei ole wc:tä. Maitohuoneen jätevedet (350 m³) joh detaan pienpuhdistamoon yhdessä asuinrakennuksen jätevesien kanssa. Hakemukseen on liitetty pienpuhdistamon suunnitelma. Ky seessä on biologis-kemiallinen panospuhdistamo. Järjestelmä on va rustet tu 2 m³ saostussäiliöllä. Saostussäiliöstä jätevesiliete tyh jen netään kaksi kertaa vuodessa, liete kalkkistabiloidaan ja levitetään peltoon. Järjestelmän rakentamista varten on myönnetty rakennuslupa Eläinsuojan pesuvesiä muodostuu 40 m³. Vedet johdetaan lie te säi liöön. Kuivikelannalla on 6 kpl pikkuvasikoita. Kuivikkeena käytetään pehkua ja kutteria. Kuivikelantaa muodostuu laskennallisesti 37 m³ vuodes sa. Kuivikelanta on tähän asti varastoitu maapohjalla. Tar kas tuksel la hakija ilmoitti rakentavansa kuivikelannan ja pilaantuneiden rehu jen (n. 10 m³ vuodessa) varastointia varten kuivalantalan kesällä Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi 8 kk Lietelanta Sadevedet (lie te säi liöön)

6 Eläinsuojan pe su vedet Puristeneste Yhteensä Lannan varastointitilavuus on riittävä, kun huomioidaan vuosittainen lai dun nus. Kuivikelannalle ja pilaantuneille rehuille tarvitaan tilavuutta vä hintään 47 m³. Lisäksi mitoituksessa tulee huomioida lantalaan ker tyvien sadevesien määrä. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (55 ha) ja vuokrapelloilla (5 ha). Yhteensä lannan levi tyk seen on peltoa käytössä noin 60 ha. Eläinsuojan mak si mi eläinmää rän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan 41,77 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esi tet ty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je luoh jees sa Hakijalla on käytössään riittävästi pel to pinta-alaa lannan levitykseen. Lanta levitetään letkulevittimellä. Keväisin levitetään n. 40 %, ke säl lä 40 % ja syksyllä 10 % lannasta. Pohjavesialueella olevalle lohkolle ei ole viime vuosina levitetty lantaa. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varas toin nis sa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollos sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely Jäte Muodostuva määrä vuosittain Sekajäte 7200 l Muovijäte 100 kg Kuolleet eläimet 3-4 kpl Metalliromu 100 kg Paperi ja pahvi Pilaantunut rehu 10 m³ Käytetyt voiteluaineet ja öljyt 200 l Akut ja loisteputket joitakin kappaleita

7 - Sekajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja tyhjennetään kerran kuu kau des sa yhdyskuntajätteen keräykseen. - Muovijäte viedään kaatopaikalle. - Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn. - Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. - Paperi ja pahvi kierrätetään tai poltetaan. - Pilaantuneet rehut levitetään pellolle. - Jäteöljyt toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen. - Akut ja loisteputket toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen. 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suunni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa, joten lanta voidaan käyt tää viljelysuunnitelman mukaisesti lannoitteena. Pohjavesialueella oleval le lohkolle ei ole levitetty lantaa. Hajuhaittoja syntyy lannan käsittelyn yhteydessä. Hajun arvioidaan le viä vän noin 100 metrin päähän rakennuksesta. Lannan le vi tyk sessä huomioidaan naapurit. Eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto. Melua tilalla aiheutuu autojen ja koneiden liikenteestä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, rehuauto ja eläinkuljetusauto 1-3 kertaa kuukau des sa. Rehunteon ja lannanlevityksen aikaan liikennettä ke säl lä kokonaisuutena on noin kolme viikkoa. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tii viitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä suurin osa pelloista ei sijaitse pohjavesialueella. Pohjavesialueella olevalle pellol le ei ole levitetty lantaa. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä ei kä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä, ilmoitetaan vi ran omaisil le. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakemuksessa ei ole esitetty erityistä selvitystä parhaasta käyt tö kelpoi ses ta tekniikasta. Hakemuksen mukainen polttoaineiden va rastoin ti on parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

8 11. TOIMINNAN TARKKAILU Lantavarastoa ja rakenteita tarkkaillaan päivittäisen toiminnan yh teydes sä ja lantavaraston tyhjennyksen yhteydessä. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Öljyvahinkoja varten varalla on imeytysturvetta. Vanhoista polt to aine säi liöis tä luovutaan ja tilalle hankitaan uusi suoja-altaallinen säi liö. Lietesäiliön mahdollisen rikkoontumisen tai poikkeuksellisesta ti lantees ta johtuvan täyttymisen varalta voidaan käyttää väliaikaisesti lopet ta nei den tilojen säiliöitä. Eläintauteja ehkäistään suojavarustein ja kulkua rajoittamalla. Hait taeläi miä torjutaan. Eläinlääkäri tekee tilalla vuosittaiset käynnit. Sähkökatkoksen varalle on käytössä aggregaatti. Mikäli ve si osuuskun nan vedenjakelussa tulee ongelmia, on mahdollisuus liittyä kunnan pumppaamoon. Eläinsuojan pelastussuunnitelmaa ei ole tehty. Sammuttimia on käytös sä 5 kpl. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Yleiskartta - Luettelo naapureista - Asemapiirros - Pääpiirustukset eläinsuojasta ja lantalasta - Maitohuoneen jätevesien käsittelysuunnitelma - Peltojen vuokrasopimukset - Peltokartat 1: LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Vieremän kunnan il moitus tau lul la Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mii lu-leh des sä Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt tilalla tarkastuksella Tarkastukseen osallistuivat Lasse Kainulainen ja ym päris tön suo je lu tar kas ta ja Olli Hirsimäki. Tarkastuskertomus on liitetty asia kir joi hin.

9 13.3 Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan ter vey den suo je lu vi ran omai sel ta. Terveydensuojeluviranomainen ei antanut asiasta lausuntoa Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä Vastine Hakijan vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Lasse Kai nu lai sel le ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Vieremän kunnan Valkeiskylällä, tilalla Kumpu mäen Yläpiha ( ). Luvan saajan on noudatettava toimin nas saan lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupa pää tök ses sä annettuja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 41, hiehot 36 ja vasikat (alle 6 kk) 18 (noin 607 eläin yk sik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty hakemuksen ja eläinsuojan enimmäis paik ka lu vun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ristö vai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 ) Lannan varastointi ja käsittely

10 15.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Pilaantuneille rehuille ja vasikoiden kuivikelannalle tulee rakentaa asian mu kai nen kuivalantala mennessä. Lantala tulee mitoit taa 12 kk:n varastointia varten ja tilavuudessa tulee huomioida myös sadevesien määrä, mikäli lantalan vesiä ei johdeta lie te lan talaan. Kuivalantalan edustalle on tehtävä kuormauslaatta sekä lan ta la on varustettava valumat estävällä kynnyksellä. Myös lie te lan ta las ta lietteen kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilavuudessa on otetta va huomioon, eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sa de ve det. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuot ta ma lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riit tä vät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lantavarastoilla var mis te taan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä viljelyn että ym pä ris tö hait to jen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Hakijan käy tös sä on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi, kun vuo tui nen laidunnus huomioidaan. Määräys kuivalantalan rakentamisesta estää lannan ja muiden jä teve sien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön li kaan tumi sen. Valtioneuvoston asetuksen 1250/ :n 5 momentissa sää det tyä kuormausalustan tiivispohjaisuuden vaatimusta so vel letaan asetuksen 15 mukaan alkaen. (YSL 7-8, 16-17, 52, VNA 1250/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosit tain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyh jen nyk sen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Valtioneuvoston asetuksen 1250/ :n 6 momentin mukaan pysy vien ruokinta- ja juottopaikkojen tulee olla katetut ja tii vis poh jai set ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein. Kat ta mis vaa ti mus ei kuitenkaan koske toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä si jait sevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokinta- ja juot to paikko ja. Tilalla olevan pysyvän juottopaikan tulee täyttää ase tuk sen vaatimukset 15 mukaisesti alkaen. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pää-

11 syn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 7-8, 16 17, 52, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 5, 7 ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel la eläinmäärällä vähintään 41,77 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lan nan keskimääräinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko tieläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje Ha ki jal la on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tarpeen mah dol li ses ti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puu tar ha ta loudes ta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mu kaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ym pä ril le jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa la jis ta riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaan eläin ten laiduntamisessa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään VNa 1250/2014 suosittelemat metriä. (YSL 6-8, 14, 16 17, 52, 58, 62, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/ ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely

12 15.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Puristeneste on kerättävä talteen. Kemikaalit ja vaa ral li set jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, josta mah dol li set vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16 17, 52, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 1250/2014 7, Vieremän kunnan jä te huol tomää räyk set 2005) Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna la pon es tol la, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polt to nes te säi liön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polt to ai ne vuoto jen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öl jy on kerättävä välittömästi talteen. Polttonestesäiliön varustus sekä sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saat taa tämän määräyksen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen

13 kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 16 17, 52 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Vieremän kunnan jätehuoltomääräyksiä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 52, 58, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Vieremän kun nan jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

14 Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52, YSA 15 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava ym pä ris tön suo je luvi ran omai sel le. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ympä ris tö lu pa vi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on il moitet ta va. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Eläin suojaan on laadittava pelastussuunnitelma Valtioneuvoston pe las tus toimes ta antaman asetuksen /407 mukaisesti. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170, JäteL 12, , Vna 407/ ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

15 16.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ko ti eläin talou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaa voi tus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan le vi tyk seen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tär keäl le pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asu tuk seen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei ha kemuk sen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaan tu mis ta tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Uuden kui valan ta lan sijainti on kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen etäisyys suo si tus ten mukainen. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Muistutuksia ei jätetty eikä lausuntoja annettu. 18. LUVAN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 29, 87 ) 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen ( ). Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

16 Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14, 16 17, 27, 29, 44, 52, 58, 62, 70 71, 85, 87, 94, 170, liite 1 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 15 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (Vna 407/2011) Lisäksi on otettu huomioon Vieremän kunnan ym pä ris tön suo je lumää räyk set 2012, Vieremän kunnan jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Koti eläin ra ken nus ten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) se kä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suoje lus ta Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lain säädän nön mukaisesti. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään eläin suo jan ympäristölupahakemuksen käsittelystä euroa Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hy väk sy män taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään todel lis ten kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Lasse Kainulainen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vas tuu alue - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Vieremän kunnanhallitus - Vieremän kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen

17 asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ym päris tön suo je lu lain 44 :n 1 momentin mukaan annettu lu pa ha ke mukses ta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Vieremän kunnan ilmoitustaululla. Kuulutus julkais taan Miilu-lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Vieremän kunnan il moi tus tau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( mennessä). Vali tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liit tei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Lasse Kai nu lai sel le ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Vieremän kunnan Valkeiskylällä, tilalla Kumpu mäen Yläpiha ( ) valmistelijan ehdotuksen mu kai sesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.