SUUPOHJA-INFO 1/2005 Suupohjan seutukunnan infolehti TEEMANA SEUTUYHTEISTYÖ. Suupohja-INFOn teemana on seutuyhteistyö. Lehdestä löydät kokemuksia muun muassa aluekeskusohjelma verkostopilotin toteuttamisesta. Verkostopilotissa kehitetään erityisesti Suupohjan yritystoiminnan kärkialoja; logististen automaatiojärjestelmien teollisuutta sekä huonekalu- ja elintarvikealoja. Tavoitteena on kehittää kärkitoimialoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa näiden alojen osaamisrakenteita. Kärkialojen lisäksi aluekeskusohjelman avulla halutaan helpottaa asukkaiden mahdollisuuksia jatkuvaan opiskeluun ja osaamisen tason nostoon Oppiva Suupohja -teeman kautta. Verkostopilottiin kuuluu myös Hyvinvoiva Suupohja -osio, jossa tavoitellaan uudenlaisia toimintamalleja alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin, asumiseen sekä kulttuuripalveluihin. Lehdestä löydät tietoa myös näistä osa-alueista. INFOssa esitellään Suupohjan elinkeinotoimen, Suupohjan Kehittämisyhdistyksen ja Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toimintaa. Seutumme kunnanjohtajat ja seudullisten organisaatioiden edustajat vastaavat gallupissa, miten he näkevät seutuyhteistyön (sivut 8-10). Suupohja hyvä esimerkki pienten keskusten kehittämisestä s. 2 Miten yksi euro muuttuu viideksi? s. 3 Kehittämisyhdistyksen työ jatkuu vuoden 2007 jälkeenkin s. 4 SEK rahoittaa kymmeniä hankkeita s. 6 Logistia-toimialan selkärankana klusteri s. 7 Sosiaali- ja terveyspalveluissa paljon yhteistyötä s. 12 Kulttuurikeskus vihitään kesällä s. 13 Food Park vie elintarvikealaa eteenpäin s. 14 Teuvalle on kohonnut seudullinen kulttuurikeskus, jonka nimi julkaistaan lähiaikoina. Suupohja-INFO Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Toimituksen postiosoite: C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Päätoimittaja: Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma p. (06) 230 8450 tai 040 525 7207 s-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p. (06) 230 8308 tai 040 757 2283 s-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi
PÄÄKIRJOITUS/ Timo Vesiluoma SUUPOHJA-info 1/2005 Seutuyhteistyön tulokset, haasteet ja mahdollisuudet esille. Seutuyhteistyö on teema, josta puhutaan yhä enemmän. Suupohjaa pidetään eräänä seutuyhteistyön malliesimerkkialueena Suomessa. Yhteistyön tulokset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Perinteisesti yhteistyötä on tehty etenkin elinkeino- ja kehittämispolitiikan osalta. Viime aikoina mukaan ovat tulleet yhä enemmän myös kuntien perus- ja tukipalvelut sekä kulttuuritoimi. Tässä Suupohjan seutuinfossa tuodaan esiin monia Suupohjan seudullisia yhteistyöhankkeita. Niin kuin aina, mukaan on valitettavasti mahtunut yhteistyön kirjosta vain osa. Jotta mahdollisimman moni toimija pääsisi jatkossa esille, tarkoitus onkin julkaista samanlaista infoa seutumme päättäjille, yrityksille ja seutuyhteistyön muille sidosryhmille säännöllisesti pari kertaa vuodessa. Seudullisessa yhteistyössä on kyse seudun eri toimijoiden yhteistyöstä, jonka avulla pyritään mm. kokoamaan resursseja sekä vastaamaan yhä nopeammin muuttuvan maailman haasteisiin. Muutokset koskettavat myös Suupohjaa, emmekä voi rajata itseämme niiden ulkopuolelle, niin mukavalta kuin se tuntuisikin. Yhteistyön osalta voimme puhua perinteisesti kuntien keskinäisestä yhteistyöstä, joka on tarpeen etenkin kuntien peruspalveluiden järjestämisessä. Muutosten moninaisuudesta johtuen etenkin kehittämistyössä ja elinkeinopolitiikassa yhä merkittävämmäksi käy kuitenkin kuntien, yritysten, oppilaitosten ja innovaatioyksiköiden kumppanuuspohjainen yhteistyö. En liene kovin paljon väärässä, jos veikkaan, että yhteistyön haasteet jatkossa vain kovenevat. Oman värinsä alkaneella kunnallisvaalikaudella keskusteluun tuo mm. valtion käynnistämä kuntien palvelurakenteen uudistamisselvitys. Samoin EU:n uusi ohjelmakausi tuo seutumme kehittämiseen uuden haasteen, johon on kyettävä vastaamaan. Pelkästään edellä mainittujen syiden vuoksi tiedon saaminen seutuyhteistyön tuloksista, haasteista ja mahdollisuuksista on entistä tärkeämpää. Timo Vesiluoma Ohjelmapäällikkö Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti Luovuus ja innovatiivisuus ovat seudun kilpailutekijöitä. Aluekeskusohjelman erikoistutkija Janne Antikainen sisäasiainministeriöistä, miksi tarvitaan seutuyhteistyötä? - Tärkein syy on varmasti, että arkipäiväisessä elämässä elinpiiri on enemmän kuin kunta. Seutuistuminen alkoi jo yli 30 vuotta sitten, joten kunnallistenkin toimijoiden on korkea aika kehittää yhteistyötä. Yhteistyön pitää olla kokoon juostua eli johdettua ja strategista. - Pakkosyy yhteistyölle on kuntatalous eli miten esimerkiksi terveys- ja koulutuspalvelut turvataan ja miten niihin saadaan osaavaa työvoimaa. Megatrendit kuten väestön ikääntyminen vaikuttavat siihen, että yksi kunta on liian pieni yksikkö palvelurakenteen ylläpitoon. Lisäksi seutuyhteistyöllä säästetään varoja esimerkiksi kilpailuttamisen avulla. Miten seutu pärjää tulevaisuuden kilpailussa? - Luovuus ja innovatiivisuus merkitsevät paljon. Kauhajoki on yksi rohkeimmista seuduista tässä mielessä. On uskallettu tehdä valintoja, joilla on noustu lamasta. - Jos oma väestömassa ei riitä, yhtenä ratkaisuna on tehdä yhteistyötä vahvempien keskusten kanssa. Kauhajoen seutu on hyvä esimerkki siitä, että se on verkostoitunut suurempien kaupunkialueiden kanssa ja siten turvaa osaamista alueella. - Kolmas tärkeä kilpailutekijä on luottamus. Monet alueet osaavat tehdä strategiapapereita, mutta ilman luottamusta ei päästä seuraavalle askelmalle, todelliseen yhteistyön rakentamiseen. Kilpailutekijöitä ovat myös saavutettavuus ja infrastruktuuri. Miten kuvailisit Suupohjan seudun kehittämistä? - Olen maininnut Suupohjan monissa yhteyksissä hyvänä esimerkkinä siitä, miten kehittämistä pitää tehdä. Seudulla on terve linkitys kaupunkeihin aloilla, joilla puuttuu osaamista. Se on juuri sen tyylistä toimintaa, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Seudun vahva yrittäjyys ja rohkeus ovat käytössä. Strategiset valinnat, joihin kehittämisessä keskitytään, on hyvin tehty. - Syksyllä Kauhajoella järjestetään seminaari pienten kaupunkialueiden kehittämisestä. Aluekeskusohjelmassa aletaan miettiä yhä enemmän pienten aluekeskusten politiikkaa ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Siinä Suupohjaa käytetään esimerkkinä hyvin toteutetusta ohjelmasta. Aluekeskusohjelma Mukana 34 kaupunkiseutua + Kauhajoen seudun verkostopilotti Kauhajoen seutu nimettiin verkostopilotiksi kehittämään pienempiä seutuja ja verkottumaan muihin aluekeskuksiin Käynnistyi 2002 alussa, vuoden 2006 loppuun saakka Tavoitteena pitää maakunnat elinvoimaisina ja mahdollistaa nykyistä tasaisempi taloudellinen kasvu koko maassa Perustuu kaupunkiseutujen omiin vahvuuksiin, osaamiseen ja yhteistyöhön Lähtökohtana luontevat, työssäkäyntiin, asumiseen, palvelujen tuottamiseen ja kysyntään perustuvat alueet Valtioneuvoston erityisohjelma, jota sisäasiainministeriö koordinoi, ohjelmajohtajana kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho www.intermin.fi/aluekeskusohjelma - 2 -
SEUDULLISEN KEHITTÄMISEN ARVOITUS ELI: MITEN KUNNAT MUUTTAVAT YHDEN EURON VIIDEKSI Seudullinen kehittämistoiminta on itse asiassa Suupohjan kunnille hyvin kannattavaa toimintaa, sillä kehittämiseen panostettu euro tuo muualta neljä euroa lisää. Tämä ilmenee Suupohja-INFOa varten laaditusta pienimuotoisesta selvityksestä Suupohjan kuntien kehittämistoiminnan kustannuksista vuosina 1997-2004 sekä osin vuonna 2005. Tarkasteluun otettiin kahden seudullisen kehittämisorganisaation eli Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän (SEK) ja Suupohjan Kehittämisyhdistyksen kautta toteutettava hanketoiminta (ks. liitteenä oleva taulukko). Kaiken kaikkiaan Suupohjan kunnat panostivat seudulliseen kehittämistoimintaan tarkasteluvälillä keskimäärin vajaa 900 000 euroa vuodessa eli yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Tällä summalla saatiin kaikkiaan noin 35 miljoonan euron kehittämispanostus alueelle. Summa pitää sisällään mm. verkostopilottihankkeisiin lukeutuvat Pohjanmaan Nikkarikeskuksen Jurvassa, Kauhajoen Teknologiakeskus Logistian ja kaikki alueen kunnat kattavan Suupohjan oppimiskeskusten verkoston. Selvitys ei vielä pidä sisällään uutta seutuverkkoratkaisua. Ulkopuolista rahoitusta 21 miljoonaa euroa. Täysin ulkopuolista Euroopan Unionin ja valtion rahoitusta seudulle on saatu noin 21 miljoonaa euroa. Merkittävä huomio selvityksessä on myös yksityisen rahoituksen suuri osuus. Itse asiassa näyttää siltä, että yritykset, yhdistykset ja muut yksityiset tahot panostavat seutuorganisaatioiden kautta kehittämistoimintaan suunnilleen yhtä paljon kuin alueen kunnat. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä vastaa aluekeskusohjelman verkostopilottihankkeen toteutuksesta sekä valtaosasta mm. seudun EU-rahoitteisesta hanketoiminnasta. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry on kumppanuuspohjainen toimintaryhmä, joka vastaa mm. LEADER-ohjelman toteuttamisesta. LEADERin rahoitusosuudesta puuttuu vuosi 2006, jonka suuruus on arviolta noin 1,5 M. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät myös yksittäisten kuntien toteuttamat hankkeet sekä seudun oppilaitosten, kuten TEAK Oy:n, SeAMK:n ja Suupohjan ammatti-instituutin hankkeet, elleivät ne ole mukana verkostopilotti-kokonaisuudessa. Mikäli mukaan olisi otettu vastaavalta ajanjaksolta myös kuntien ja oppilaitosten hankkeet, olisi kehittämistoimien budjetti noussut oletettavasti yli 40 miljoonan euron. Oma ja tärkein lukunsa on tietenkin vielä hankkeiden tulokset; työllistävyys ja muu vaikuttavuus. Hyvin suppeasti ajatellen pelkästään se, että hankkeet pyörivät alueella, työllistävät välittömästi henkilöitä ja ostavat palveluita yrityksiltä, tuo verotuottoina merkittävän osan kunnallisista panostuksista takaisin. Laajemmin tarkasteltuna tärkeimpiä ovat tietysti hankkeiden välilliset vaikutukset. Tämä tarkoittaa selkeimmillään myötävaikuttamista uusia yrityksien syntymiseen, uusiin työpaikkoihin sekä uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Pidemmällä aikavälillä näkyvät tulokset ovat monesti prosessimaisia. Tästä esimerkkinä voi olla esim. panostus teknologiakeskukseen, joka luo uutta uskottavuutta ja osaamista jo toimivien yritysten tueksi. Tämä voi olla taas hyvin merkittävä kilpailutekijä tulevaisuudessa. Hankkeet raportoivat toiminnastaan tarkasti vuosittain, joten dataa tuloksista on olemassa. Tässä yhteydessä tila ei kuitenkaan riitä niiden yksityiskohtaiseen esittelyyn. Esimerkiksi voi kuitenkin ottaa vaikkapa Suupohjan kärkitoimialojen yrityshautomohankkeen; tuloksena jo 11 uutta yritystä, yli 20 yritysideaa kehitettävänä ja työpaikkoja on syntynyt jo n. 130. Tuloksekasta, eikös vain? Liitteenä taulukko seudullisen kehittämisen rahavirroista Suupohjassa ajalla 1997-2005. Suuntaa-antava arvio on tehty Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän ja Suupohjan Kehittämisyhdistyksen osalta. Timo Vesiluoma Budjetti, 1000 euroa Hanke/ohjelma EU/valtio Kunnat Yksityinen Yhteensä LEADER II 1997-2001 2600 670 1500 4770 LEADER+ 2001-2006 3300 850 2100 6250 Arvio LEADER+-ohjelman kokonaisrahoituskiintiöstä vuosina 2001-2005 Verkostopilotti (VP) perusrah. 730 1090 0 1820 VP:n perusrahoitus vuosina 2001-2005. VP, generoidut hankkeet 9400 1600 2300 13300 Verkostopilotin perusrahoituksella generoidut hankkeet vuosina 2002-2004 ilman SEK:n hakemia LEADER-hankkeita SEK muut hankkeet 5200 2800 1200 9200 Arvio SEK:n muut kehittämishankkeista ajalla 1997-2004 Yhteensä 21230 7010 7100 35340 LEADER yhteensä 5900 1520 3600 11020 13,8 Kuntien prosentuaalinen rahoitusosuus LEADER-ohjelmista VP yhteensä 10130 2690 2300 15120 17,8 Kuntien prosentuaalinen rahoitusosuus Verkostopilotista 19,8 Kuntien prosentuaalinen rahoitusosuus kaikista hankkeista HUOM! 1) Taulukon luvut ovat osin pyöristettyjä 2) Verkostopilotin hankkeista on poistettu LEADER-hankkeiden osuus n. 650000 kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi 3) Arvio SEK:n muista kehittämishankkeiden rahoituksesta perustuu tätä juttua varten laskettuihin keskiarvoihin ja selvitykseen vuosien 2000-2002 tilinpäätöksistä - 3 -
KEHITTÄMISYHDISTYKSEN TYÖ JATKUU TULEVALLAKIN OHJELMAKAUDELLA Suupohjan Kehittämisyhdistys ry on Isojoen, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan alueella toimiva maaseudun kehittämisorganisaatio. Yhdistys toteuttaa LEADER+ -ohjelmaa, mutta toimii aktiivisesti muutoinkin mm. kylien ja kansainvälisyyden kehittäjänä. LEADER+ -rahoittamispäätöksiä voidaan tehdä aina vuoden 2006 loppuun saakka ja toteuttaa vielä 2007 vuoden loppuun saakka. Vaikka nykyinen kausi on vielä täydessä vauhdissa, Suupohjan Kehittämisyhdistyksessä suunnitellaan jo tulevaa. Miltä tuleva EU:n ohjelmakausi näyttää Suupohjan Kehittämisyhdistyksen näkökulmasta, hallituksen puheenjohtaja Sirpa Kinnari? - Toimintaryhmien työ jatkuu ja Suupohjan Kehittämisyhdistys jatkaa toimintaansa aktiivisesti. Jos teemme tämän kauden työn hyvin ja saamme aikaiseksi hyvän ohjelman, voisi olettaa myös, että kehittämisrahatkin pysyvät kohtuullisen suuruisina. Suomeen tehdään yksi maaseudun kehittämisohjelma ja kukin Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Hallituksen puheenjohtaja Sirpa Kinnari p. 0400 935 039 sirpa.kinnari@kauhajoki.fi Toiminnanjohtaja Timo Vesiluoma p. (06) 230 8450, 040 525 7207 timo.vesiluoma@suupohja.fi LEADER-koordinaattori Paavo Mattila p. (06) 230 8453, 0400 423 401 paavo.mattila@suupohja.fi Taloussihteeri Jaana Peltoniemi p. (06) 230 8456, 040 865 5199 jaana.peltoniemi@suupohja.fi Kehittämissuunnittelija Hanna-Leena Lylander p. (06) 230 8451, 040 536 8404 hanna-leena.lylander@suupohja.fi Suunnittelija, kansainväliset yhteistyöasiat Heli Rintahaka p.(06) 230 8455, 040 542 0441 heli.rintahaka@suupohja.fi Suupohjan kyläasiamies / nuorisoasiamies Terhi Välisalo p. (06) 230 8454, 040 705 5801 terhi.valisalo@suupohja.fi Tiedottaja Miia Lenkkeri p. 0400 692 303 miia.lenkkeri@liiveri.net - 4 - alue työstää oman kehittämisohjelmansa. Suupohjan ohjelman suunnittelu käynnistyy tänä keväänä. Suupohjan Kehittämisyhdistys on monille tuttu toimistona, josta voi hakea rahoitusta LEADER-ohjelmasta. Minkälaisia muita rooleja yhdistyksellä on? -Yhdistys on tietoisesti halunnut vahvemmaksi kehittämisorganisaatioksi kuin vain yhden ohjelman hallinnoijaksi. LEADER-ohjelman lisäksi keskitymme kylien kehittämiseen, kansainvälisen yhteistyön edistämiseen ja nuorten osallistumisen lisäämiseen. Vedämme mm. kylähanketta, kansainvälisiä hankkeita sekä nuorten hanketta. Kylät ja muut yhteisöt ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi olemme vahvistaneet yhteyksiämme yrityselämän suuntaan. Edellisten lisäksi oma lukunsa on seudullisten kehittämisohjelmien ja hankkeiden suunnitteluosaaminen, jota myös myymme muille toimijoille. Mitkä ovat parhaita saavutuksia nykyisellä ohjelmakaudella? - Olemme uskaltaneet määritellä kärkitoimialoja ja myös satsanneet niihin onnistuneesti. Monista siemenistä on kasvanut isoja kokonaisuuksia. Esimerkkeinä vaikkapa elintarviketeollisuus sekä puu- ja huonekaluala Nikkarikeskuksineen. Näissä kehittämishankkeissa on myös yrityselämä tiiviisti mukana. Myös kulttuurihankkeet ovat kasvaneet ulos käsistämme; on muun muassa perustettu seudullinenkulttuuriyhdistys. Hoivaportti tulossa Hoivayrittäjyyttä kehitetään osana Suupohjan Palveluportit -hanketta. Hankkeessa ollaan luomassa Hoivaporttia, joka on hoiva- ja terveyspalvelujen hakemisto Suupohja.fi -portaalissa. Palveluun kootaan mm. tietoa alueen palvelutuottajista sekä hoivapalvelujen käyttöön liittyvää ja sitä helpottavaa tietoa. Hoivaportti toimisi hoivayrittäjien, hoivapalveluja tuottavien järjestöjen, kuntien ja palvelua käyttävien yhteisenä tietopankkina. Tarkoitus on myös kehittää yhteisiä verkkopalveluja, joita palveluntuottajat voisivat hyödyntää omassa työssään. Tällaisia voisivat olla esim. laatukäsikirjat, lupa-asiat, koulutuspalvelut verkossa sekä palvelusetelin käyttöä helpottavat verkkoratkaisut. LEADER-rahoitteista Palveluportit-hanketta vetää Mika Ahonen Sunet Oy: stä. Taustalle on koottu yhteistyöryhmä jossa on mukana julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Verkkosovelluksen kehittämisen rinnalla on käynnistynyt palvelutarjoajien tietojen kokoaminen, tätä tehdään yhteistyössä aluekeskusohjelman Hyvinvoiva Suupohja -osion kanssa. Palveluntarjoajille on lähtenyt kyselylomake. Tarkoitus on jatkossa saada palveluntarjoajat itse päivittämään tietojaan, mistä järjestetään ohjausta keväällä. Jatkossa kehitetään verkkopalveluun esimerkiksi sijaisjärjestelmää.
Hankkeita Menemisen meininkiä Suupohjassa. Kaksivuotinen VIISIKKO - Suupohjan nuorten hanke käynnistyi tammikuussa. Hanke on LEADER+ -rahoitteinen ja sitä hallinnoi Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. VIISIKKO-hankkeen ydinajatus on aktivoida ja innostaa nuoria toimimaan itse. Hankkeen tuella nuorilla on mahdollisuus ideoida, toimia ja toteuttaa juuri sitä, mitä he itse haluavat.. Näin nuoret sitoutuvat kotiseutuunsa saatuaan uusia ihmissuhteita ja onnistumisen elämyksiä. Joka kuntaan perustetaan nuorten oma kuntatiimi sekä yksi yhteinen Suupohja-tiimi. Tiimit voivat itse järjestää esimerkiksi tapahtumia tai kursseja hankkeen tuella. Suupohja-tiimin tarkoitus on edesauttaa seudullisen yhteistyön muodostumista nuorten ja nuorisotoimijoiden välille. Rahoituskuvioiden selkiydyttyä Suupohjatiimi voi jakaa nuorille pienimuotoisia hankestipendejä, joiden avulla nuoret pääsevät konkreettisesti tuntemaan tee-se-itse-onnistumisia ja tutustumaan hankkeiden maailmaan. Hanke ylläpitää www.suupohja.fi/nuoret -sivustoa. Se toimii myös muiden seudullisten ja valtakunnallisen www.nuori.fi -hankkeen kanssa yhteistyössä. Hankkeen työntekijät ovat nuorisoasiamies Terhi Välisalo ja nuorisoaktivaattori Anne Lepistö (nuori@suupohja.fi). Nummijärvestä kehitetään seniorikylää. Nummijärvellä on kova vauhti kylän kehittämisessä. Lukuisten hankkeiden kautta kehitetään mm. uudenlaista rakentamista ja palveluja senioreille. Uudenlaisen rakentamisen esiselvityksessä on mietitty kylää asumispaikkana. Muun muassa leirintäalueen lähelle on suunniteltu yhdeksän talon tontit. Nummikodin alueelle on suunniteltu taloja, joissa yhdistyisi perinne ja ekologisuus. - Nykyään ei enää tehdä rivitaloja, vaan vähän parempaa. Mietimme mahdollisuuksia rakentaa esimerkiksi taloja, jonka voisi suku ottaa yhteisesti käyttöön, kertoo kyläaktiivi Erkki Kalliomäki. Nummijärvellä kaunis luonto ja järvi ovat vahvuuksia, joiden pohjalle on suunniteltu myös luontokoulua Nummilahden entisen koulun alueelle. Ideana on myös kylpylälaitos. Tonttien ja talojen markkinoimiseksi käytössä on tuhannen ihmisen rekisteri; kylän sukujen jälkeläisiä ja muita, joilla on siteitä kylään. Samaista rekisteriä käytettiin hyödyksi viimekesäisillä kyläjuhlilla, joihin saatiin peräti kuutisensataa osallistujaa. Lisäksi kyläläiset ovat koonneet rekisteriä yrityksistä, joissa vaikuttaa kylältä lähtöisin olevia. Nummikodin palvelukeskus. Kylässä sijaitsee Nummikodin palvelukeskus, johon on ensimmäiset asunnot rakennettu 20 vuotta sitten. Asuntoja vuokrataan kenelle vain, mutta pääosin asukkaina on ollut iäkkäämpiä ihmisiä. Tulevaisuudessa Nummijärvi pyrkii panostamaan senioreiden palveluihin ja tavoitteena on rakentaa kylästä seniorikylä. Nummikotia on kehitetty laajana kylähankkeena muutaman vuoden ajan. Rivitalojen yhteyteen on rakennettu kylätupa, keittiö ja toimistotilat. Keskuksessa on myös kaupungille vuokralla tiloja, joissa sijaitsee neuvolan/ terveydenhoitajan ja kotipalvelun tilat sekä päiväkoti. - Kylätuvan yhteyteen suunnitellaan tukipalveluyksikköä, joka työllistäisi kolme henkeä, kertoo Erkki Kalliomäki. Tukipalveluun kuuluisi tehostettu kotipalvelu ja ruokapalvelu. Jo nykyisin kylätuvalla voi syödä lounasta, mutta laajentuessaan ruokaa voitaisiin toimittaa myös muualle. Nykyisin tuvalla on alle 20 asiakasta päivittäin, ruoanlaitosta vastaa Päivi Hongisto. Seniorikylän kehittämiseen ja tukipalveluyksikköön suunnitellaan haettavan rahoitusta esimerkiksi Raha-automaattiyhdistykseltä. - 5 -
SEK RAHOITTAA 60:A HANKETTA Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä rahoittaa tällä hetkellä noin 60:a hanketta. Näistä noin pariakymmentä kuntayhtymä myös hallinnoi. Hanketoiminta työllistää SEK:n puitteissa noin 25 henkeä. Kuntayhtymässä on vakihenkilöstöä neljä: kolme elinkeinoasiamiestä ja sihteeri. Lisäksi palkkalistoilla on muutamia projektipäälliköitä. Suurimman osan hankkeiden toteutuksesta SEK ostaa kuitenkin ostopalveluna. Suurimpia hankkeita tällä hetkellä ovat verkostopilotti-kokonaisuuteen liittyvät toimet, yrityshautomo ja Nikkarikeskuksen kehittäminen. Myös seutuverkon ja Food Parkin toimintojen parissa on tehty viime aikoina töitä. Tulevaisuuden iso hanke on Jääkausikeskuksen rahoittaminen. PÄÄMINISTERI VIHKI NIKKARIKESKUKSEN Kauhajoen seudun aluekeskusohjelman verkostopilotin yksi kärkihankkeista on Pohjanmaan Nikkarikeskus, joka vihittiin virallisesti 22. marraskuuta. Nikkarikeskus on huonekalualan valtakunnallinen tutkimus-, kehitys- ja promootiokeskus, joka on noussut parisataa vuotta vanhojen huonekaluperinteiden ytimeen Jurvaan. Vihkijänä ja juhlapuhujana oli pääministeri Matti Vanhanen, joka sanoi vaikuttuneensa jo itse rakennuksesta. Keskus onkin paitsi merkittävä huonekalualaa koordinoiva keskus, myös puurakentamisen taidonnäyte. Pääministeri kehui Nikkarikeskuksen olevan mallina huonekalualan markkinoinnin ja viennin parantamiseksi. - Usein markkinointi on heikoin lenkki menestyksessä. Meillä on puutteita myös innovaatioiden tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa. Juuri kyseisten osa-alueiden vaatimuksiin ja pienyritysten tarpeisiin vastaa myös Nikkarikeskus, totesi Vanhanen. Vanhanen kertoi, että hallitus on käynnistänyt puutuotealan elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelun. Ohjelman yhtenä tavoitteena on nostaa alan teollisuuden jalostusastetta ja lisätä viennin arvoa. Pääministeri itse oli jalostanut puuta menestyksellisesti ja toi Jurvaan lahjaksi itse tekemänsä linnunpöntön. Hän oli kaatanut koivun ja rakentanut pikkuruisen pöntön halkoon omin käsin. - Yleensä harrastan raskaampaa rakentamista, mutta koska Itse Valtiaissakin rakensin linnunpönttöjä, päätin tehdä lahjaksi sellaisen, kertoi Vanhanen. Elinkeinojohtaja Risto Kuutti (kesk.) ja elinkeinoasiamiehet Hannes Haavisto (vas.) ja Ilppo Karesola, jonka toimisto sijaitsee Karijoen vanhalla kunnantalolla. - 6 - Yrityshautomosta jo yksitoista yritystä Yrityshautomo Faarttin puitteissa on syntynyt jo yksitoista yritystä, joten se on nimensä mukaisesti hyvässä vauhdissa. Hautomossa on tehty 26 hautomosopimusta ja kiihdyttämösopimuksiakin on syntynyt jo neljä. Syntyneissä 11 yrityksessä työskentelee peräti 131 työntekijää. Suupohjan yrityshautomo ja -kiihdyttämö Faarttilla edistetään Suupohjan seutukunnan yritystoimintaa ja sitä kautta työllisyyttä. Hautomon ja kiihdyttämön asiakkaat ovat seutukunnan kahdelta kärkitoimialalta: metalli- sekä puu- ja huonekalualalta. Yrityshautomossa tarjotaan asiakkaalle mm. toimisto- ja tuotantotiloja, asiantuntijatukea ja koulutusta. Yrityshankkeissa on mukana 44 henkilöä, jotka ovat hautomossa yritystään käynnistäviä uusia yrittäjiä, liiketoimintasuunnitelmaansa kehittäviä yrittäjäkandidaatteja ja kiihdyttämön kautta kehittämisprojekteihin osallistuvia yritysten avainhenkilöitä. Yrityshautomohanke on Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän suurin hanke. Budjetti on kaiken kaikkiaan 1,8 miljoonaa euroa 3,5 vuoden aikana. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä hallinnoi hanketta ja toteuttajina ovat LC Logistics Center Oy, Teak Oy ja SEAMKin Jurvan yksikkö. Yrityshautomo Faarttin puitteissa on toteutettu kaksi Yrittäjäkoulutuksen peruskurssia, joihin osallistui 37 henkilöä. Parhaillaan on menossa Yrittäjäkoulutuksen jatkokurssi, joka kestää aina toukokuun loppuun saakka. Jatkokurssilla on mukana 18 henkeä. www.suupohja.fi/yrityshautomo Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Teknologiapuisto 1 (Teknologiakeskus Logistia) 61801 Kauhajoki www.suupohja.fi/sek Risto Kuutti, elinkeinojohtaja P. (06) 230 8261 tai 040 530 7680 risto.kuutti@suupohja.fi Martti Kerkelä, p. 0400 566 573 martti.kerkela@kauhajoki.fi Paavo Tuohimäki, p. 050 521 6464 paavo.tuohimaki@teakoy.fi Ilppo Karesola, elinkeinoasiamies P. 040 595 9413, ilppo.karesola@suupohja.fi Teppo Tiittanen, p. 040 830 4224 teppo.tiittanen@seamk.fi Hannes Haavisto, elinkeinoasiamies P. 040 595 9412, hannes.haavisto@suupohja.fi Arja Rinne, toimistosihteeri P. (06) 230 8260 tai 040 765 3004 arja.rinne@suupohja.fi
LOGISTIA-TOIMIALAN KEHITTÄMINEN NOJAA VAHVAAN KLUSTERIIN Logistia-toimialan kehittäjät pitävät näkyvyyttä ja teknologiakeskuksen myötä syntyneitä uusia toimintoja parhaimpina saavutuksina seudullisessa yhteistyössä. Jatkossa pitäisi varmistaa teollisuustilojen riittävyys sekä - laajassa mittakaavassa - vastata kansainvälistymisen haasteisiin. Toimiala pyrkii olemaan globaaleilla markkinoilla johtava, kilpailukykyinen ja tunnustettu toimija. Tavoitteena on, että Suupohja tunnistetaan Suomen johtavaksi logististen järjestelmien osaamiskeskittymäksi. Työtä tehdään mm. tutkimus- ja kehittämisverkoston vahvistamiseksi. Logistia teknologia- ja yrityspuisto -hankkeessa edistetään myös toimialan tunnettuutta mm. portaalin, lehden ja näyttelyn avulla. Logististen järjestelmien kehittämiskoordinaattori Tarja Pienimäen mielestä teknologiakeskus Logistia ja sen myötä syntyneet uudet kehittämistyökalut ovat parhaita saavutuksia, joita on syntynyt toimialalla verkostopilotin avulla. Talossa on muun muassa laaja yrityshautomo ja tutkimusprofessuuri. Teknologiakeskus laajentui viime vuonna ja uudetkin tilat alkavat olla täynnä. - Yritysten tarpeisiin haetaan edelleen ratkaisuja. Luvassa on iso innovatiivinen kehittämishanke, jos asiassa päästään eteenpäin, lupaa Pienimäki LC Logistics Center Oy:stä. Myös toimialaryhmän yritysedustaja, johtaja Hannu Mäki- Rahkola Pesmel Oy:stä pitää teknologiakeskusta merkittävänä aikaansaannoksena. - Teknologiakeskus Logistia on tärkeä saavutus, yhteydet pelaavat ja paljon alalla tarvittavaa palvelua on saatavissa samassa paikassa, Mäki-Rahkola korostaa. Toimialan kehittämistyön avulla on saatu yrityksiin paljon hyötyjä, näkyvyyttä ja toivottavasti myös houkuttelevuutta lisää. Yritykset ovat kehittämistyössä mukana Mäki-Rahkolan mukaan mielellään eikä se ole lainkaan vastenmielistä. Verkostopilotissa on kehitetty myös tutkimus- ja koulutusverkostoa. Jo parisen vuotta toimialalla on ollut oma professori, Petri Helo Vaasan yliopistosta. Nykyisin logististen järjestelmien tutkimusryhmässä on Helon lisäksi kuusi tutkijaa, joista kaksi, venäläinen Natalia Kitaygorodskaya ja kiinalainen Guangyu Xiong, työskentelee teknologiakeskuksessa. Halua tehdä yhteistyötä. Professori Petri Helon mielestä Suupohjassa on näkyvissä selkeä tekemisen meininki, asioita saadaan liikkeelle. - Taustalla on oikea asenne ja halu tehdä yhteistyötä. Samanlaista aktiivisuutta ei ole välttämättä muualla, hän arvioi. Kehittämisen taustalla on vahva klusteri, kymmeniä yrityksiä. Toimiala tuottaa räätälöityjä, korkean teknologian ja osaamisen sovelluksia materiaalinkäsittely-, pakkaus-, kuljetus- ja varastointitehtävien automatisointiin. - Täällä vahvuutena on toimialan perinteet, johon kehittämistä rakentaa. Ei ole keksitty mitään it-kuplaa, kommentoi Pienimäki. Kuntien roolina on Hannu Mäki-Rahkolan mielestä, että niiden pitäisi voida osoittaa vuokratiloja aloittaville yrityksille. - Olisi myös tärkeätä, että seutukunnassa tehtäisiin edelleen töitä naistyöpaikkojen saamiseksi. Se edesauttaa perheitä hakeutumaan alueelle, sillä miehille on kyllä työpaikkoja. Myös Tarja Pienimäen mukaan kuntien pitäisi satsata entistä rohkeammin tuotantotiloihin, onhan mm. yrityshautomossa mukana lukuisia alkavia tuotannollisia yrityksiä. - 7 - Seutuverkko pakollinen. Syntyvä seutuverkko on asiantuntijoiden mukaan pakollinen. - Moni asia siirtyy verkkoon. Seutuverkkoa voisi verrata puhelinliikenteeseen, ilman sitä ei olisi voitu toimia, he sanovat yhteen ääneen. Logististen järjestelmien toimialan yrityksille parantuvat verkkoyhteydet tuovat monia helpotuksia. Muun muassa internetpuhelut ulkomaille tulevat yleistymään eivätkä maksa mitään. Yhteydenpito ulkomaisten asiakkaiden ja esimerkiksi asennusporukoiden kanssa tulee helpottumaan, tiedostot siirtyvät kätevästi ja kaiken kaikkiaan kynnykset madaltuvat. Seuraava askel on vaikkapa kuvapuhelimet. Uusi tekniikka tuo mahdollisuuksia. Toimialan kehittäjät visioivat tulevaisuutta ja näkevät siinä globalisaation kasvua ja uuden tekniikan tuomia mahdollisuuksia. - Kymmenen vuoden päästä globalisaatio on kasvanut edelleen ja vienti on yhä isompi osa bisnestä. Tuotteiden ja myös alueen tulee elää maailman mukana, sanoo Mäki-Rahkola. - Uusi tekniikka muuttaa alaa. Tietoliikenteen merkitys kasvaa, järjestelmät ovat itseohjautuvia, laitteita voidaan etäkäyttää, ne keskustelevat keskenään, niitä ohjataan äänellä, tehdään automaattista tulkkausta jne, Helo luettelee. Tarja Pienimäki arvioi, että tietoliikenteen kehityksen kautta toimiala pystyy suunnattomasti hyötymään. Tulevaisuuden teemoja ovat Pienimäen mukaan turvallisuus ja yksilöllisyys, jotka asettavat haasteita informaatiotekniikalle. Profiilin nostoa. Hannu Mäki-Rahkola näkisi mielellään, että seutukunnan profiilia voitaisiin nostaa. Keskeisessä asemassa ovat ihmiset ja miten he toimivat. - Ei pohojalaasuutta tartte hävetä, päin vastoon. Sen avulla aluetta voi kyllä markkinoida! Uhkana on väestön väheneminen alueella, väki loppuu Päntälästä. On mietittävä, halutaanko seudusta paikka, joka on perheiden ja yleensäkin ihmisten haluama asuinpaikka. - Työssä monelle raha ei ole kaikki kaikessa. Työn mielekkyys on tärkeintä, työstä pitää nauttia, sanovat kehittäjät. Työn mielekkyys on avainsana myös siihen, että osaavaa väkeä saadaan työpaikkoihin. Tällä ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Työ on vaativaa ja vastuullista ja vaatii paljon matkustamista. Toimialalla tulevaisuuden haasteena ovat myös sukupolvenvaihdokset, joita on tulossa lähivuosina useita. Myös kansainvälistymiseen tulee osata etsiä ratkaisut. Pienet yritykset tarvitsevat yhteistyötä ja tukea myynnissä ja markkinoinnissa maailmanlaajuisesti. - Vaikka tämä onkin maailman napa, niin koko Suomi on peukalonpään kokoinen paikka riittävän etäältä katsottuna, heittää Pienimäki. Tutkimuspuolella tulevaisuuden haasteena, mutta myös mahdollisuutena on, miten tietoa pystytään soveltamaan käytäntöön. Myös yrittäjyyskasvatus ja sisäinen yrittäjyys ovat asioita, joihin on kiinnitettävä huomiota, jotta jatkossakin kehittämisessä olisi henkeä ja tsemppiä. Tiina Rantakoski
KUNTIEN JOHTAJAT JA KEHITTÄJÄT KOMMENTOIVAT SEUTUYHTEISTYÖTÄ Kysyimme seutumme kunnanjohtajilta sekä seudullisten organisaatioiden puheenjohtajilta seutuyhteistyöstä. KYSYMYKSET OVAT: 1. Minkälainen merkitys seutuyhteistyöllä on Suupohjan kehittämisessä? 2. Mikä on aluekeskusohjelma verkostopilotin rooli siinä? 3. Mitkä ovat mielestänne parhaita saavutuksia seutuyhteistyössä tähän mennessä? 4. Minkälaisia pullonkauloja seudullisessa yhteistyössä on? 5. Minkälaisia tulevaisuuden visioita on olemassa? Jorma Rasinmäki KAUPUNGINJOHTAJA, KAUHAJOEN KAUPUNKI: 1. Seutuyhteistyön merkitys on ollut todella suuri seudun kehittämisessä. Tärkeintä on ollut löytää strategisesti oikeat ja yhteistyökykyiset kumppanit ja Suupohjassa olemme tässä onnistuneet. Seutukuntayhteistyö on muodostunut varsin laajaksi ja samalla luottamus kuntien kesken on lisääntynyt. Seudullisen yhteistyön voittajia ovat kaikki kunnat. Seutuyhteistyön merkitys kasvaa jatkossa. Kuntakeskeisestä ajattelusta siirrytään seutukeskeisempään toimintaan ajatuksella mitä voimme yhdessä vielä tehdä Suupohjan kehittämiseksi. 2. Kauhajoen seudun verkostopilotti on ollut menestystarina, jonka avulla olemme voineet kirkastaa sekä elinkeinopolitiikan että palvelujemme haasteita ja tavoitteita. Verkostopilotin kärkitoimialojen valinta on osoittautunut varsin onnistuneiksi. Logististen järjestelmien/ Jarmo Juntunen KUNNANJOHTAJA, JURVAN KUNTA: 1. Sillä on positiivinen merkitys. Jurva tuli yhteistyöhön tiiviimmin mukaan v. 1991 laajan Suupohjan kehittämisohjelman kautta ja seuraavana vuonna kihlakuntajaon myötä. Tarvitsemme laajaa yhteistyötä, kun seutukunnan väki on vähentynyt jo pitkään. On otettava huomioon myös laaja yhteistyö Vaasan seudun kanssa, joka on Jurvan suurin työssäkäyntialue. 2. Valtakunnan tasollakin kärkiohjelmaksi arvioidussa verkostopilotissa on tehty paljon laaja-alaista työtä seutukunnan kehittämiseksi hyvin tuloksin. Kärkitoimialoilla on saatu erinomaisia tuloksia. Aluekeskusohjelman lisäksi hyvää yhteistyötä tehdään mm. elinkeinotoimen kuntayhtymässä, kehittämisyhdistyksessä sekä kulttuuriyhdistyksessä. materiaalinkäsittelytoimialan, huonekaluteollisuuden ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehitystoiminta ja panostukset ovat lähteneet kasvu-uralle ja uusia työpaikkoja sekä yrityksiä on syntynyt. Verkostopilotissa on panostettu myös kuntien hyvinvointipalvelujen kehittämiseen sekä erilaisten oppimis- ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. 3. Yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen lisääntyminen sekä aito kumppanuus ovat tärkeimpiä. Uusista toimijoista voisi esille nostaa Vaasan yliopiston vetämän yritysyliopiston sekä kaikissa kunnissa olevat oppimispesät. Kärkitoimialojen kehityskeskukset, Logistia, Nikkarikeskus ja Food Park tulevat viemään kehitystä eteenpäin myös jatkossa. 3. Ilman laajaa seutuyhteistyötä ja verkostopilottia Pohjanmaan Nikkarikeskuksen toteuttaminen olisi ollut lähes mahdotonta. Nikkarikeskus on Jurvan ja koko seudun huonekaluteollisuuden kannalta erittäin tärkeä hanke. Myös Logistia Kauhajoella vaikuttaa verkostona myönteisesti koko seutukunnan kehittymiseen. Yhteistyön tulosta ovat myös Suupohjan seutuverkko ja tuleva Karijoen Jääkausikeskus. - 8-4. Resurssien riittävyys niin yrityksissä kuin kunnissakin. Yhteistyön lisääntyminen ja laajentuminen edellyttää henkilöstöltä selkeää panostusta seudullisten hankkeiden ja palvelujen edistämisessä. Kilpailu hankerahoista kiristyy muidenkin seutukuntien herätessä seudulliseen toimintakulttuuriin. Tämä edellyttää Suupohjalta entistä parempia ja vaikuttavampia hankkeita uudella ohjelmakaudella. 5. Valtiovalta on edellyttänyt jo aiemmin seudullista yhteistyötä monessa asiassa. Uutena ovat tulleet erilaiset rahoitusmahdollisuudet seudullisen yhteistyön toteuttamiseksi. Käsitykseni mukaan yhteinen visiomme on edelleen käyttökelpoinen: Suupohja on läheiseen yhteistyöhön kasvanut, osaava ja kilpailukykyinen seutu. 4. Ehkä on pelkoja siitä, että Suupohjaan tulee yksi suurkunta. Siitä ei ole koskaan edes keskusteltu eikä se ole mahdollista ilman kuntien itsenäisiä päätöksiä. Myös pelkoa siitä, että isoin kunta Kauhajoki hyötyy eniten yhteistyöstä, on ollut esillä. Jurvan osalta voi sanoa, että se on hyötynyt seutuyhteistyöstä, etenkin Nikkarikeskuksen toteutumisen kautta. Luottamus yhteistyöhön on lisääntymässä ja ennakkoluulot vähenemässä. Voidaan todeta, että teemme aitoa hyvää keskinäistä yhteistyötä Suupohjassa itsenäisten kuntien kesken. 5. Seutuverkon toteutuminen tuo mahdolliseksi visioita; tuleehan seutukunta jatkossa tietoliikenneyhteyksiltään samaan asemaan kuin suuret kaupunkiseudut. Suupohjan kuntien myönteiseen kehitykseen voimme kaikki yhdessä vaikuttaa, eväitä siihen on olemassa. Suupohjaan on mahdollista saada uusia yrityksiä, työpaikkoja ja väestön kasvua. Suupohjassa on oikean elämän maku.
KYSYMYKSET: 1. Minkälainen merkitys seutuyhteistyöllä on Suupohjan kehittämisessä? 2. Mikä on aluekeskusohjelma verkostopilotin rooli siinä? 3. Mitkä ovat mielestänne parhaita saavutuksia seutuyhteistyössä tähän mennessä? 4. Minkälaisia pullonkauloja seudullisessa yhteistyössä on? 5. Minkälaisia tulevaisuuden visioita on olemassa? Seppo Saarinen VT. KUNNANJOHTAJA, TEUVAN KUNTA: 1. Seutuyhteistyö on täysin välttämätöntä palvelujen turvaamisen näkökulmasta väestön vähetessä ja vanhusten määrän kasvaessa. On myös helpompi saada uusia työntekijöitä, kun on vahvaa yhteistyötä. Seutuverkko vie yhteistyön uudelle, syvemmälle tasolle. Kaikkea, mitä tulevaisuuden kehitys tuo mahdolliseksi, ei varmasti osata tänä päivänä edes ajatella. 2. Verkostopilotti on nostanut seutukunnan imagoa, kun pienehkö seutukunta on päässyt aluekeskusohjelmaan mu- kaan. Se on edesauttanut elinkeinoelämää, tuonut mm. huonekalualalle lisäarvoa. Se harmittaa, ettei talous- ja henkilöstöasioita saatu mahtumaan ohjelmaan. 3. Seutuverkkoratkaisu on yksi parhaista. Tänne on saatu yhteisillä hankkeilla paljon ulkopuolista rahoitusta. Esimerkiksi Nikkarikeskusta ja Kulttuurisaareketta ei olisi ollut mahdollista rakentaa ilman yhteistyötä. 4. Jokaisen kunnan pitäisi sitoutua vahvasti seutuyhteistyöhön. Seutusopimuksen, palveluihin ulottuvan seutustrategian ja seudullisen henkilöstösuunnitelman laatiminen olisi tarpeellista, mutta työ on haastavaa. Kunnan etu ja seutukunnan etu pitää olla tasapainossa. 5. Monitahoinen, toimiva seutukunta, jossa kunnat säilyttävät oman itsenäisyytensä vahvan seutuyhteistyön tuloksena. Työpaikat lisääntyvät, väestö kasvaa ja saamme ammattitaitoista työväkeä ja entistä enemmän nuorta väkeä. Jukka Vainionpää HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN KUNTAYHTYMÄ 1. Seutuyhteistyö antaa mahdollisuuden kehittää Suupohjan kuntia yhdessä yhteisten tavoitteiden suuntaan. Suupohjan tunnetuksi tekeminen ja hyvä imago ovat tekijöitä, joilla voidaan torjua poismuuttoa ja toisaalta houkutella paluumuuttajia ja yrityksiä seudulle. 2. Verkostopilotti on kärkitoimialojen osalta terävöittänyt huomattavasti yhteistyötä. Erityisesti hyvinvoinnin ja oppivan Suupohjan osalta olisivat toimenpiteet olleet huomattavasti vähäisempiä ilman verkostopilottia. 3. Suupohja-hengen muodostuminen yhteen hiileen puhaltaminen. Lukuisat seudulliset hankkeet, jotka ovat tuoneet yrityksille ja yrittäjille uutta osaamista ja vireyttä. 4. Pienet pullonkaulat ovat haasteena, esteet on mahdollista poistaa. 5. Yhteistyön edelleen syventäminen. Seutuverkon antamat mahdollisuudet. Seutukuntayhteistyön laajentaminen rannikolle sekä Pohjois- Satakuntaan. Matti Aulis KUNNANJOHTAJA, KARIJOEN KUNTA: 1. Seutuyhteistyö on laaja käsite ja kattaa mielestäni kaiken yhteistyön, joka koskee koko seutukuntaa tai lähes koko kuntaryhmää. Seutuyhteistyöllä luodaan yhteistä Suupohjan profiilia. 2. Aluekeskusohjelma verkostopilotti on yksi työkalu tai korkeintaan työkalupakki seutuyhteistyössä. Se ei ole taikasana. Seutuyhteistyö kehittyy joko yleisellä tasolla tai alakohtaisesti sitä mukaa kun siihen löytyy kunnista poliittista tahtoa. Verkostopilottiin kuuluvia yritystoiminnan kärkialoja koskeva kehittämistoiminta ei asiallisesti ole mitään uutta. Projektitoiminta on ollut vilkasta jo pitkään ja tuttua tohinaa seutukunnalla. Verkostopilotin nimellä kokonaisuus on ehkä paremmin hahmotettavissa ja hallittavissa, se hyöty siitä on. 3. Elinkeinotoimen yhteistyö, maatalouslomitus ja seutukuntaakin laajemmalla pohjalla Botniarosk Oy ja vanhastaan - 9 - ammattikoulutuksen kuntayhtymä. Vireillä oleva atk- ja taloushallinnon yhteistyö olisi suuri askel eteenpäin, toivottavasti onnistuu. 4. Pohjalainen jukuripäisyys ja omaan napaan tuijottaminen. 5. Todella laaja-alainen yhteistyö syntyy sitten, jos ja kun (toivottavasti ei) kuntien väkiluvut laskevat vielä nykytasosta selvästi ja kuntien taloudelliset voimavarat ehtyvät totaalisesti. Suupohja-kokemukseni pohjalta täällä otetaan lusikka kauniiseen käteen vasta pakon edessä. Mutta yritetään kuitenkin toimia vähän ennen sitä. Ei suupohjalaisilta järkeä puutu, jos sitä vain halutaan käyttää.
KYSYMYKSET: 1. Minkälainen merkitys seutuyhteistyöllä on Suupohjan kehittämisessä? 2. Mikä on aluekeskusohjelma verkostopilotin rooli siinä? 3. Mitkä ovat mielestänne parhaita saavutuksia seutuyhteistyössä tähän mennessä? 4. Minkälaisia pullonkauloja seudullisessa yhteistyössä on? 5. Minkälaisia tulevaisuuden visioita on olemassa? Kaija Hapuanoja KUNNANJOHTAJA, ISOJOEN KUNTA: 1. Seutuyhteistyön laajempi pohja luotiin, kun v. 1996 perustettiin Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Silloin nähtiin tarpeelliseksi yhteisen elinkeino-organisaation luominen, kun EUn myötä kehittämistyön luonne muuttui projektiluonteiseksi. Tarvittiin seudullinen toimija, jolla on virallinen päätösvalta. Tehtäväkenttä on laajentunut. Seutukunta on uskonut elinkeinotoimen kuntayhtymään, koska ensimmäisen kerran kriittisesti tarkasteltaessa kuntayhtymän toimintaa päätettiin jatkaa. 2. Seutukunnan kaikki kunnanvaltuustot hyväksyivät keväällä 2001 omalta osaltaan aluekeskusohjelman ja sitoutuivat sen toteuttamiseen. Kuten tiedämme, alueemme hyväksyttiin ohjelmaan pilottihankkeena, jonka valtioneuvosto on nimennyt Kauhajoen seudun verkostopilotiksi. Uskon, ettei kukaan silloin tiennyt, kuinka iso ja laajakantoinen asia hyväksyttiin. Verkostopilotti on tehnyt mahdolliseksi pienemmällekin kunnalle osallistua hankkeisiin, kun kustannuksia on jakamassa useampi kunta. Tärkeää on myös se, että kaikkien ei tarvitse aina osallistua kaikkiin hankkeisiin. Kunnat tarvitsevat yhteistyötä turvatakseen palvelujen säilymisen alueellaan. Valtion hallinnon taholta edellytetään yhteistyötä. Taloudelliset mahdollisuudet omalta osaltaan pakottavat yhteistyöhön. Nyt on selvästi nähtävissä, että elleivät kunnat yhdessä hoida palvelujen tuotantoa, lainsäädännöllä luodaan tähän velvoite. Voidaan sanoa, että on seutukunnallemme eduksi, että yhteistyö on aloitettu niin varhaisessa vaiheessa ja vapaaehtoisesti. 3. Seutukuntaa kokonaisuutena ajatellen näkyvimmät saavutukset ovat Nikkarikeskus ja Teknologiakeskus. Verkostopilotin hyvinvointipalvelujen sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeet palvelevat käytännön työtä ja sen kehittämistä. Ottaisin esille näistä Laadukas ja osaava Suupohja -hankkeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on saatavissa hyvin rahoitusta ja STM:n rahoitusosuus on merkittävä, nyt 70 % hyväksytyistä kustannuksista. Kunnat ja kuntalaiset hyödyntävät eri tavoin hankkeita. Hyvä mahdollisuus niin kunnilla kuin yrityksilläkin olisi yritysyliopiston käyttäminen henkilökunnan koulutukseen. 4. Seudullinen yhteistyö toimii SEK:ssä. Pullonkauloja ei synny, jos luotamme kuntina toisiimme, että yhteistyöstä on etua koko seutukunnalle, vaikka ei aina suoranaisesti ole osoitettavissa konkreettista hyötyä oman kunnan kannalta. Monesti edut ja hyödyt voidaan osoittaa vasta vuosien päästä. Kunnallisjohdon tapaamisten keskustelut auttavat löytämään yhteisiä näkemyksiä. 5. Aluekeskusohjelman visioksi kirjattiin v. 2001 Suupohja on vuonna 2007 läheiseen yhteistyöhön integroitunut, kasvava, osaava ja kilpailukykyinen seutu. Aluekeskusohjelman mahdollinen jatkuminen edelleen tuo uusia haasteita, koska yhteistyötä on laajennettava. Kunnan identiteetin takia toiveena on, että kunnat säilyvät itsenäisinä, vaikka palvelutuotantoa hoidetaan yhteistyössä. Kalervo Niemelä PUHEENJOHTAJA, SUUPOHJAN KULTTUURIYHDISTYS RY: 1. Se on mielestäni tulevaisuuden avain seudun kehittämisessä. Kehitys näyttää kulkevan lisääntyvän yhteistyön suuntaan. Se parantaa seutukunnan kuntien mahdollisuuksia itsenäisenä säilymiseen ainakin lähitulevaisuudessa. 2. Verkostopilotti on hyvä kokeilu- ja harjoittelutyökalu alueen kehittämisessä ja yhteistyön laajentamisessa ja syventämisessä. 3. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä ja koulutuskuntayhtymä ovat hyviä esimerkkejä laaja-alaisesta yhteistyöstä. Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry on uudentyyppinen seutuyhteistyön muoto, jossa kulttuuriyhteistyötä tekemään on valjastettu kuntien lisäksi yritykset ja kolmas sektori aina yksityisiä harrastajia myöten. 3. Seutuyhteistyö on mielestäni tällä hetkellä kovin virkamies- ja kuntakeskeistä, jossa byrokratian pyörittäminen kuluttaa - 10 - paljon voimavaroja. Monille tavallisille Suupohjan asujille se on edelleen outoa ja pelottavaa. Aito seutuyhteistyö ei synnyt pelkästään hallinnollisilla päätöksillä. Tarvitaan myös muutos ihmisten ajattelutavassa ja halussa toimia koko seutukunnan hyväksi. Seudullisuuden tasapuolisuuden toteuttaminen käytännössä on myös todella haastava tehtävä. 5. Seutuyhteistyön jatkokehittäminen tulee perustua suunnitelmallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa elämän koko kirjo otetaan huomioon. Toivottua kehityssuuntaa osoittamaan eri toimijoiden olisi hyvä yhteistyönä miettiä alakohtaiset strategiat toimintatavoista ja tavoitteista.
Kysyimme koulutusalan kehittäjiltä seutuyhteistyöstä: 1. Minkälainen merkitys seutuyhteistyöllä on koulutusalalla? 2. Miten aluekeskusohjelma on mielestänne onnistunut? 3. Missä asioissa Oppivan Suupohjan / koulutusasioissa on mielestänne onnistuttu parhaiten? 4. Minkälaisia pullonkauloja on olemassa? 5. Mitä haasteita tulevaisuus tuo? 6. Entä mitä mahdollisuuksia? 7. Miten kuvailisit kehittämisprosessia? Jouko Havunen JOHTAJA, VAASAN YLIOPISTON LEVÓN-INSTITUUTTI: 1. Merkittävä. Seutuyhteistyön konkretia luo positiivista imagoa laajemminkin ja resurssien yhdistämisen voimasta on jo näyttöä. 2. Ihan hyvin. Onhan aluekeskusohjelma noteerattu painoarvoaan enemmän ja esillä on oltu hyvin. Pieni narina ei haittaa. Mari Kempas KEHITTÄMISKOORDINAATTORI, OPPIVA SUUPOHJA, VERKOSTOPILOTTI: 1. Kauhajoen seudun verkostopilotti on antanut mahdollisuuden ennakoida tulevaa ja varautua jatkon haasteisiin. Tavoitteena on ollut aikaansaada riittävät osaamisrakenteet ja -sisällöt. 2. Oppiva Suupohja -koulutusosion tavoitteena on ollut alueellisen osaamispääoman kasvattaminen. Yritysten kanssa on aloitettu myös vapaamuotoisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen. Tilaisuudet ovat saaneet yrityksiltä positiivista palautetta. 3. Mukavana esimerkkinä tulee mieleen Isojoella järjestetty terveyskeskuksen koulutus. Koulutus oli terveysalan ohjelmistokoulutus, jossa lainattiin Suupohjan oppimiskeskusten verkoston kannettavia tietokoneita ja joka sai erinomaista palautetta. 4. Yritysten suhdannevaihtelut näyttävät tällä hetkellä tarkoittavan varovaisuutta koulutustoimenpiteisiin. Yleisten oppien mukaan juuri nyt olisi kuitenkin ihanteellinen aika kouluttamiselle, sillä kouluttautuminen nyt ei estä sitä bisneksen tekemistä, joka tulee akuutiksi sitten suhdanteiden elpyessä. 3. Saatu yritysten koko henkilöstön kehittämisidea juurrutettua. Saatu edelläkävijöitä esimerkiksi muille. 4. Koulutusorganisaatioiden yhteistyössä ja toisiaan täydentävässä toimintamallissa on kehittämisen varaa. 5. Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus meneillään. Jatkossa rahat ja resurssit ovat vähäisemmät - kohta on kiire. 6. Jos nyt saadaan kehittämisasenne riittävän laajalle levitettyä, voidaan Suupohja nähdä tavoitteiden mukaisena oppivien yksilöiden ja oppivien organisaatioiden oppivana alueena. Vetovoima kasvaa! 7. Rima on ollut korkealla - alas on tultu jonkin verran, mutta vielä ollaan hyvällä tasolla. Lisää aitoa kehittämiskumppanuutta! Antti Niemiaro PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TOISEN ASTEEN KOULUTUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISHANKE: 1. Vain seutuyhteistyö turvaa Suupohjan kuntien itsenäisyyden jatkossakin. Pienenevät ikäluokat nuorissa ja lisääntyvät ikäluokat vanhusväestössä on sellainen yhtälö, joka on jokaiselle kunnalle mahdoton yksin ratkaistavaksi. 2. Aluekeskusohjelman ansiosta on saatu yhteisesti sovitut muodot tehdä asioita yhdessä. 3. Konkreettisimmat tulokset ovat mielestäni oppimispesien verkoston 10 oppimiskeskusta ja uudentyyppinen Corporate University, yritysyliopisto. 4-5. Yksi pullonkaula on toisen asteen koulutuksen yhteistyö, eli juuri se osa-alue, jossa itsekin työskentelen. Toisaalta pie- -11-5. Yritysten johdon tasolla aluekeskusohjelma tunnettaneen, mutta Oppiva Suupohja ja esimerkiksi Corporate Universityn tarjoamat erityisen tuetut koulutusmahdollisuudet voisivat olla paremmin myös yritysten työntekijätasolla tiedossa. Myös oppimispesien ja -keskusten verkoston tarjoamien opiskelu- ja harrastemahdollisuuksien soisi olevan paremmin tiedossa. 6. Haasteenamme on saada nuoret mukaan alueelliseen kehittämistyöhön. Esimerkiksi yrittäjyyskasvatushanke tuo lisää työkaluja nuorten innoittamiseksi mukaan yhteiseen tohinaan. 7. Kehittämisprosessissa on pyritty osallistuvuuden korostamiseen. Osallistamisella tarkoitetaan sitä, että kaikille seutukunnan asukkaille tarjotaan yhdenvertaiset mahdollisuudet aidosti osallistua alueen kehittämiseen. Käytännössä kehittämisprosessiin ovat osallistuneet oppilaitosten ja sivistystoimien johto. Yrityselämä kykenee osallistumaan kehittämiseen ajoittain. Tavoitteena on, että alueesta kasvaisi aito oppiva alue, jossa yksilöiden oppiminen kasaantuu organisaatioiden ja alueen oppimiseksi. nenevät ikäluokat ja toisaalta voimakas kehitys kohti suurempia maakunnallisia yksiköitä haastaa meidät kehittämään omaa suupohjalaista mallia toisen asteen yhteistyössä. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen erittäin tiivis yhteistyö on mielestäni Suupohjan vastaus tähän haasteeseen. 6. Mahdollisuutemme on luoda Suupohjaan toimiva malli lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyölle.
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA PALJON YHTEISTYÖTÄ Yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa etenee Suupohjassa konkreettisten hankkeiden kautta, mutta myös yhteiselle strategiatyölle on annettu lähtölaukaus. Yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia on kartoitettu seudullisen kehittämisryhmän johdolla. Ryhmä koostuu viiden kunnan sosiaali- ja perusturvajohtajista sekä johtavista lääkäreistä. Ryhmä on suunnitellut kolmen vuoden ajan palvelujen pitkäjänteistä kehittämistä. Viime keväänä pidettiin lautakunnille suunnattu seminaari, joka oli yhteistyön avaus luottamushenkilötasolla. Perusturvajohtaja Erja Heikinniemi Isojoelta piti seminaarissa puheen, joka valaisi hyvin yhteistyökuvioita. - Onnistuminen edellyttää yhtaikaa sekä pitkäjänteistä strategiatyötä että yksittäisten konkreettisten palvelusopimusten käyttöön ottoa. Tällä seudulla olemme lähteneet liikkeelle alhaalta ylöspäin eli konkreettisista hankkeista. Työryhmän tavoitteena on käynnistää toimenpiteet seudullisen palvelustrategian luomiseksi, kertoi Heikinniemi. Ihmiset ratkaisevat kumppanuuden. Konkreettista yhteistyötä on tehty jo pian kymmenen vuotta. Keskinäisin sopimuksin on sovittu mm. että perheneuvola toimii Kauhajoella ja muut kunnat ostavat palveluja. Myös terveyskeskuspäivystyksissä, talous- ja velkaneuvonnassa sekä edunvalvonnassa eli holhousasioissa on tehty pitkään yhteistyötä. - Hallintomallihan ei yhteistyötä ratkaise, vaan ihmiset. Yhteistyöllä haetaan tasavertaista kumppanuutta. Kehittämisryhmässä on valmisteltu asioita, mutta jokainen kunta päättää itse. Uskon sopimuksenvaraiseen yhteistyöhön, sanoo Kauhajoen perusturvajohtaja Jouni Nummi. Strategiatyötä vetää seutukoordinaattori Jari Iso-Koivisto. Tavoitteena on, että kun koordinaattorihanke loppuu vuonna 2006, olisi olemassa Suupohjan sosiaali- ja terveyspalvelustrategia. Hankkeen tavoitteena on seutuyhteistyön systemaattinen ja suunnitelmallinen kehittäminen. Siinä tarvitaan yli sektorija kuntarajojen ulottuvaa tiedonvaihtoa. Yhteistyössä on tärkeätä, että julkinen sektori eri kunnissa toimii yhdessä. Strategiatyössä ja myös käytännön työssä on kuitenkin tärkeätä saada myös alan yrittäjät ja järjestökenttä mukaan. Koulutuksen kautta laatua. Yksi esimerkki hankkeista on Laadukas ja osaava Suupohja. Sari Piikkilän vetämässä projektissa on annettu sosiaalija terveydenhuoltohenkilöstölle koulutusta. Samalla on osaamisrekisterin kerätty 700 henkilön tiedot, minkä perusteella koulutusta suunnitellaan jatkossa. - Projektin tavoitteena on lisätä osaamista sekä nostaa hoidon ja palvelun laatutasoa, kertoo Piikkilä. Koulutus on perusturvajohtaja Nummen mielestä yksi hyvä keino tiivistää yhteistyötä. - Kun saman alan työntekijät ovat samassa koulutuksessa, opitaan vertailemalla ja muotoillaan samanlaista laatukäsitystä, Nummi toteaa. Yksi seudullisen yhteistyöryhmän tehtäviä on ollut edunvalvonta, vaikuttamista maakunnallisesti. Ryhmän kanta on, että perusterveyspalvelut pitäisi saada läheltä ja mm. laboratorio- ja röngtenpalvelujen säilyä omassa kunnassa. Tämä on erisuuntainen näkemys kuin kansallisen projektin, jossa ohjataan suuriin terveyskeskuksiin n. 20 30 000 väestöpohjalla. - Keskittämisen sijaan haluamme hajauttaa, esimerkiksi neuvoloita kyliin, Nummi sanoo. Toteutuva seutuverkko tukee hajautettua palveluverkostoa ja tuo uusia mahdollisuuksia hoitotyöhön. Esimerkiksi kotihoidossa päästään laajakaistan avulla melkein mistä vain potilastietoihin ja voidaan kirjata käynnit suoraan atk:lle. Mika Ahonen (vas.), Jouni Nummi, Jari Iso-Koivisto ja Sari Piikkilä -12 - Verkostopilotti / Hyvinvoiva Suupohja Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Seutukoordinaattori Jari Iso-Koivisto P. (06) 230 8265, 040 572 2104 jari.iso-koivisto@suupohja.fi Myös esimerkiksi röngtenkuvien siirto sähköisesti on entistä joustavampaa, kuulovammaisten tulkit voivat toimia verkon välityksellä, esimerkkejä ja visioita on lukemattomasti. Tärkeä hyöty sosiaali- ja terveyssektorilla on myös säästö ohjelmistohankinnoissa, kun voidaan toimia ylläpidossa yhteisen verkon kautta. Palvelut vetovoimatekijä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on verkostopilotissa nostettu elinkeinojen ja koulutuksen kehittämisen rinnalle. Palvelut ovat vetovoimatekijä ja niiden laatu, määrä ja saatavuus tukevat alueen menestystä. - Sosiaali- ja terveysministeriö tukee merkittävästi alueellisia kehittämishankkeita, mutta myös Suupohjassa on varmistuttava, että kunnallinen vastinraha löytyy ilman, että se on poissa perustoiminnasta. Tässä on haastetta, sanoo seutukoordinaattori Jari Iso-Koivisto. Suupohja on sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä eturintamassa aluekeskusohjelma-alueiden joukossa, erityisesti jos ajatellaan STM.n rahoittamien hankkeiden kytkemistä osaksi verkostopilotin toteutusta. Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski
KULTTUURIKESKUS VIHITÄÄN KESÄLLÄ Teuvalle remontoitu kulttuurikeskus avataan virallisesti Spelien aikaan heinäkuun lopussa, mutta jo nyt rakennuksessa on toimintaa. Kauniisti remontoitu, Kirkkotorina ja Kulttuurisaarekkeena tunnettu rakennus saa virallisen nimen lähiaikoina ja tulee toimimaan seudullisena kulttuurikeskuksena. Nimestä on järjestetty yleisökilpailu, johon saatiin peräti 128 ehdotusta. Nimien kirjo on jo olemassa, sillä rakennuksessa on toiminut mm. kansalaiskoulu, kansalaisopisto, seurakuntatalo ja kansanhuolto. Yleisimmin taloa kutsutaan nyt Kirkkotoriksi sijainnin mukaan ja Kulttuurisaarekkeeksi hankkeen takia. Kulttuurikeskuksen omistaa Teuvan kunta, jonka lisäksi keskuksen kehittämisessä on päätoimijana ollut Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry, joka teki alkusuunnittelut rakennuksen remontoinnista. Talon kehittämiseksi on ollut useita hankkeita. Ensimmäisenä kehitettiin pyörämuseo Pyörätalli, joka sijaitsee kulttuurikeskuksen piharakennuksessa. LEADER-rahoitteinen on ollut myös Kulttuurisaareke-hanke, jonka aikana talon toiminnot ja remontointisuunnitelmat kehitettiin. Helvi Tamminen on vetänyt Kulttuurisaareke-hanketta vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2001 alkaneesta remontoinnista vastasi Teuvan kunta, joka sai lääninhallitukselta EAKR-rahoitusta hankkeeseen. Saneeraustyöt teki Teuvan kunnan tekninen toimi yhdessä laajan talkooporukan kanssa. Koko saneeraushankkeen kustannusarvio oli 925 000 euroa, josta valtion ja EU:n tuki oli vähän yli puolet. - Kunnan osuudeksi jäi vajaa puolet, talkootyön osuus oli peräti 35 000 euroa. Talkoolaisia oli töissä 400 henkeä. Rahoituksen varmistumisessa oli useita vaiheita. Tarvittiin mm. Museoviraston ja läänin taidetoimikunnan puoltavat lausunnot, jotta rahoitusta heltisi, kertoo Kalervo Niemelä, joka Kulttuurin Tuki ry:n puheenjohtajana on ollut aktiivisesti kehittämässä keskusta. Nykyisin hän toimii myös Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajana. Syksystä lähtien talon toimintoja ja markkinointia on kehitetty Parvi-hankkeella, jota vetää Sari Kivelä. Hankkeen aikana talo kalustetaan ja varustetaan ja palvelut tuotteistetaan. Parhaillaan on menossa myös laaja, Teuvan Lionsklubin organisoima keräys flyygelin saa- miseksi taloon. Tavoitteena on, että arvokas, konserttitasoinen flyygeli olisi käytössä kesän vihkiäisissä. Ingman ja Korpela esillä. -13 - Reija Iso-Mustajärvi (vas.), Kalervo Niemelä ja Helvi Tamminen kulttuurikeskuksen salissa. Talon pysyvät näyttelyt tulevat olemaan kahdesta teuvalaisesta merkkihenkilöstä: valtiopäämies Lauri Ingmanista sekä virsirunoilija Simo Korpelasta. Ingman teki pitkän poliittisen uran ja oli mm. Suomen ensimmäinen pääministeri vuosina 1918 19. Hän oli aikansa johtava ajattelija ja virassa Helsingin yliopiston teologisen filosofian professorina. Politiikan lisäksi hän nousi myös hengellisellä uralla korkeampaan mahdolliseen virkaan, arkkipiispaksi. - Suomessa ei ole toista henkilöä, joka olisi luonut samanlaisen uran sekä yliopistossa, politiikassa että kirkon piirissä, kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Suupohjan Kulttuuriyhdistyksestä sanoo. Iso-Mustajärvi on kirjoittanut Ingmanista näytelmän, joka esitetään ensi kesänä Spelien aikaan kolmasti. Spelien aikaan on luvassa on myös seminaari, jossa historian professori Vesa Vares sekä tohtori Hannu Välimäki esitelmöitsevät Ingmanista. Hiippakunnan uusi piispa Simo Peura esittää tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron. Kulttuurikeskuksessa on tilaa myös taidenäyttelyille. Ars Nova Botnica, harrastajille suunnattu taidenäyttely tuodaan ensi kesänä tiloihin. Sen jälkeen on luvassa syksyllä valokuvanäyttely ja maaliskuussa 2006 maalari Eira Viertamon ja kuvanveistäjä Tiina Torkkelin näyttely. Talon 165 neliön suuruinen iso sali on tarkoitettu mm. kokouksien ja juhlien pitoon sekä kulttuuritilaisuuksiin. Teuvan kunnanvaltuusto kokoontuu jatkossa salissa. Siipirakennuksessa on kädentaitopaja, tiloissa pidetään mm. kansalaisopiston kursseja sekä Panula-opiston soiton opetusta. Talossa on myös kokoustiloja, kulttuurisihteerin sekä kansalaisopiston toimistotilat. Kiinteistössä on tilaa kaikkiaan 925 neliötä. - Talo on varsinainen monikäyttötalo. Viisi sisäänkäyntiä mahdollistaa, että monta porukkaa voi toimia yhtä aikaa. Puitteet on nyt luotu ja toimintaa edelleen kehitetään, toteavat Helvi Tamminen ja Kalervo Niemelä. Teuvan Kulttuurisaareke -projekti Helvi Tamminen, projektipäällikkö P. (06) 2617 344, 0500 866912 helmi.tamminen@kunta.teuva.fi Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Teuvan kulttuurisaareke Porvarintie 51 64700 TEUVA sukury@suupohja.fi reija.iso-mustajarvi@kauhajoki.fi Spelitoimisto P. (06) 261 7302, 050 386 4617 irma.sippol@teuva.fi Pääsihteeri Reija Iso-Mustajärvi P. 050 467 9503 paasihteeri@teuva.fi
FOOD PARK VIE ELINTARVIKEALAA ETEENPÄIN SUUPOHJASSA Kauhajoen seudun aluekeskusohjelmassa viedään elintarvikealaa eteenpäin Food Park -brandin alla. Pohjan kaikelle elintarvikekehittämiselle antaa alueen voimakas maatalous. Etelä-Pohjanmaalla avainklustereista (elintarvike, puu ja metalli) elintarvikealan työllistävyys on selkeästi paras. Maatalous mukaan lukien elintarvikeala työllisti esimerkiksi vuonna 2002 lähes 14 000 henkilötyövuotta. Food Park -kokonaisuuden kehittäminen on lähtenyt lähes kahden vuoden hankebyrokratiassa pyörimisen jälkeen uuteen, ripeään nousuun. Tällä hetkellä Food Parkin maamerkkinä on Suupohjan Makumaa Pohjoisen Yhdystien varrella Kauhajoella. Rakennus pitää sisällään valtakunnallisesti merkittävän elintarvikealan näyttelytilan, ravintolan, koetehdastilan ja elintarvikekehittäjien toimistot. Rakennuksen ympäriltä on varattu 10 hehtaarin alue Food Park -uudisrakentamiseen. Toinen alue, minne Food Park -uudisrakentamista on suunniteltu, on Aronkylän teollisuusalueella elintarvikeyrityspuistoksi kutsuttu 10 hehtaarin ala. Alueella on jo Linseed Protein Finland Ltd:n öljypellavan vastaanotto ja lajittelukeskus. Yritys aloittaa jatkojalostuslaitoksen rakentamisen vuonna 2005. Alueella on myös muita elintarvikealaan liittyviä tonttivarauksia. Lisäksi Aronkylässä on mahdollisuus elintarvikealan eri prosesseissa tarvittavan höyryn käyttöön lähistöllä sijaitsevan lämpölaitoksen ansiosta. Vuoden 2004 aikana elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitos ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemisalan yksikös- Suupohjan Makumaaksi nimetyn elintarvikealan keskuksen avajaisia vietettiin marraskuussa. (Kuvat: Kari Harju) sä sijaitseva tuotekehitysyksikkö tekivät selkeän linjavedon olla mukana viemässä alueen elintarvikeosaamista eteenpäin Food Park -yksikköinä. Tämä lisäsi selkeästi Food Parkin vetovoimaa ja alueen elintarvikeosaamisen keskittämistä kokonaisuudeksi. Tuotekehitysyksikköön on vuoden 2004 lopussa palkattu vetäjä ja tuotekehittäjä. Yleinen elintarvikekehittäminen ja tuotekehitysyksikön palvelut: Elintarvikealan kehittämiskoordinaattori Barbara Kankaanpää-Anttila Pohjoinen Yhdystie 2 61800 KAUHAJOKI P. (06) 230 8266 Gsm 040 830 4206 Fax (06) 230 8699 barbara.kankaanpaa-anttila@suupohja.fi Elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitos Kemisti Riitta Laurila Topeeka 47 H 61800 KAUHAJOKI P. (06) 231 8450 Fax (06) 231 8459 riitta.laurila@kauhajoki.fi Pilot-laitos Projektipäällikkö Markku Anttila Pohjoinen Yhdystie 2 61800 KAUHAJOKI Gsm 040 847 7127 markku.anttila@kauhajoki.fi -14 - Pilot-laitos Aronkylän yrityspuistoon. Yksi suurimmista kokonaisuuksista tulevaisuudessa elintarvikekehittämisessä on pilot-laitos, jota suunnitellaan Aronkylän elintarvikeyrityspuistoon. Nykyinen käytössä oleva koetehdastila on pieni käyttötarpeisiin nähden. Pilot-laitos tarjoaisi mahdollisuuden esimerkiksi prosessi- ja laitetestauksiin sekä koemyyntierien tuottamiseen jalostettaessa raaka-aineita elintarvike-, kosmetiikka- tai lääketeollisuudelle. Pilot-laitoksen osaaminen keskittyisi alueella tuotettaviin juureksiin, kasviksiin, marjoihin ja öljykasveihin. Laitoksen osaaminen tulee olemaan kansainvälisestikin huippuluokkaa. Keskeisinä toimijoina pilot-laitoksessa tulevat näillä näkymin olemaan yritykset, Foodwest Oy ja VTT. Suunnitelmien mukainen laitos on ainutlaatuinen Pohjoismaissa ja merkittävä myös maailmanlaajuisesti omalla osaamisalueellaan. Tällä hetkellä on käynnissä pilot-laitoksen toimintaa pohjustava teknologiansiirtoprojekti. Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittama ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän hallinnoima hanke kestää vuoden 2006 loppuun. Teknologiansiirtoprojekti ja koko Food Park -osaamiskeskittymä tekee kiinteää yhteistyötä VTT:n kanssa. Yhteistyön tuloksena tutkija on jo jalkautunut yrityksiin tammikuussa 2005. Pia Nurmela
Barbara Kankaanpää-Anttila VERKOSTOPILOTIN ELINTARVIKEALAN KEHITTÄMISKOORDINAATTORI: 1. Elintarvikealalla merkitys on suuri, koska yritysten lukumäärä koko seutukunnassa suhteellisen. 2. AKO verkostopilottia ei olisi ilman seutuyhteistyötä. Elintarvikealan toimialaryhmän jäsenet edustavat laajasti seutukuntaa. Ryhmässä on jäseninä yrittäjiä, kehittäjiä ja alkutuotannon edustajia 3. Food Park -brandin alla toimii lukuisia kehittämisorganisaatioita (SeAMK tuotekehitysyksikkö, Kauhajoen elintarvikelaboratorio, SEK koetehdas, Visitor Center jne). Verkostopilotin kautta on pystytty luomaan merkittäviä verkostosuhteita alueen ulkopuolelle ja aloittamaan VTT:n kanssa alueellistamisyhteistyö tutkimustiedon saamiseksi alueen yrityksiin. 4. Toivoisi enemmän aktiivisuutta etenkin muilta kuin Kauhajoelta. 5. Kehittäminen vaatii tulevaisuudessa ja hankekauden päätyttyä enemmän kuntien ja yksityistä rahaa. Tämä taas vaatii sitoutuvuutta ja sitä, että pystytään alueellisesti priorisoimaan, mihin pienenevät rahat laitetaan. Tällöin tarkastelun alle pitäisi myös ottaa se, että saako Kauhajoki takaisin ne rahat, jotka satsataan maakunnallisiin hankkeisiin tai osaamiskeskukseen. Kysyimme elintarvikealan kehittäjiltä seutuyhteistyöstä: 1. Minkälainen merkitys elintarvikealalla on seutuyhteistyöllä? 2. Miten aluekeskusohjelma on mielestänne onnistunut? 3. Missä asioissa elintarvikealan kehittämisessä on mielestänne onnistuttu parhaiten? 4. Minkälaisia pullonkauloja on olemassa? 5. Mitä haasteita tulevaisuus tuo? 6. Entä mitä mahdollisuuksia? Matti Sepponen TOIMITUSJOHTAJA, OY LINSEED PROTEIN FINLAND LTD, VERKOSTOPILOTIN ELINTARVIKEALAN TOIMIALARYHMÄN PUHEENJOHTAJA: 1. Ensiarvoisen tärkeä merkitys. Vain yhdessä toimien kunnat ja kehittäjätahot voivat aikaansaada riittävän vaikuttavia ja laadullisesti hyviä hankkeita. Entistä enemmän aletaan myös ymmärtää, että esim. jokainen seutukunnan uusi yritys, työpaikka, innovaatio ym. lisää koko seutukunnan hyvinvointia ja elinvoimaa eikä ole keltään toiselta pois. Tyypillisesti meitä yhdistää jokin yhteinen uhka. Tässä tapauksessa näivettymisen uhka. 2. Yleisellä tasolla ihan hyvin. Kyseessä on kuitenkin prosessi, joka on vielä kesken eikä koskaan tulekaan valmiiksi. Mikään ohjelma ei kuitenkaan jaa resursseja tasaisesti vaan aina on tehtävä painopistevalintoja ja priorisointia. Tämä voi tietysti aiheuttaa myös kritiikkiä. Nykyinen koetehdas on jäämässä pieneksi, joten suunnitelmissa on ison pilot-laitoksen rakentaminen. 3. Voin olla aika jäävi tätä arvioimaan. Mielestämme emme ole vielä saavuttaneet niitä tavoitteita, jotka olemme asettaneet, mutta olemme kuitenkin oikealla tiellä. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että kauan suunnitteilla ollut Food Park on lähempänä toteutumistaan kuin koskaan. Näkyvänä maamerkkinä on Suupohjan Makumaa näyttelyineen ja koetehtaineen sekä kehittäjätahojen kokoaminen yhteisen Food Park -brandin alle. Lisäksi elintarvikealalla on onnistuttu hyvin koti- ja ulkomaisten verkostojen luomisessa. 4. Elintarvikealaan liittyen erityisesti alan nuoruus ja isojen veturiyritysten puuttuminen. -15-5. Tarvittavat investoinnit mm. Food Park tulevat olemaan suuria. Haasteena on tarvittavan laajan sitoutumisen aikaansaaminen, ei pelkästään omassa seutukunnassa vaan myös maakunnassa ja kansallisesti. 6. Alueella oleva raaka-ainepohja tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia korkean jalostusasteen omaavien tuotteiden valmistamiseksi. Siirtämällä alueelle lisää tarvittavaa prosessointiteknologista osaamista voidaan päästä mukaan voimakkaassa kasvussa olevaan terveysvaikutteisiin ym. elintarvikkeisiin liittyvään ainesosabisnekseen. On myös olemassa mahdollisuuksia yrityskeskittymän syntymiseen em. teeman ympärille.
EU:n komission LEADER-seminaari huhtikuussa LEADER-seminaari tuo huhtikuun alussa Suupohjaan 120 konferenssivierasta, joista suurin osa on kansainvälisiä osallistujia ympäri Eurooppaa. Huhtikuun 6. 10. päivä pidettävän seminaarin järjestää Euroopan Komissio yhdessä Euroopan LEADER-verkostoyksikön Contact Pointin kanssa. Käytännön päätoteutuksesta Suomen päässä vastaa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. On hienoa saada ensinnäkin Suomeen, Etelä-Pohjanmaalle ja ennen kaikkea Suupohjan tämän luokan kansainvälinen seminaari, Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Timo Vesiluoma toteaa. Seminaarin teemoina on maaseudun tietotaito ja uusi teknologia. Teeman mukaisesti Suupohjan aluetta esitellään seminaarivieraille hyvin monipuolisesti. Tavoitteenamme on tarjota muille eurooppalaisille mallia modernista maaseudusta, sanoo kokousvastaava, suunnittelija Heli Rintahaka. Seminaari on toinen euroopanlaajuinen LEADER-seminaari tällä ohjelmakaudella. Seminaariosallistujille esitellään muun muassa Jurvan Nikkarikeskusta, TEAK: a, lämpöpuuosaamista ja Kauhajoen Foodparkia. Konferenssikeskuksena on teknologiakeskus Logistia. Kansainväliset Spelit Teuvalla Suupohjan Spelit järjestetään 27. -31.7.2005 Teuvalla kansainvälisinä kansantanssi- Speleinä. Teemoina on tänä vuonna erityisesti kansantanssi ja polska. Kansainvälisiä vieraita matkaa eri puolilta Eurooppaa: Puolasta, Italiasta, Virosta ja Ruotsista. Speliviikon yhteydessä Teuvalla pidetään Keski-Pohjolan kulttuuripäivät, joka tuo paikalle nuoria, lahjakkaita kansanmuusikkoja Ruotsista ja Norjasta. Osallistujat tulevat ns. Sinisen tien varrella olevista maakunnista. Viikonloppuna nähdään teuvalaissyntyisestä Lauri Ingmanista, Suomen ensimmäisestä pääministeristä kertova musiikkinäytelmä. Spelien aikaan on mahdollisuus myös tutustua Ars Nova Botnica -taidenäyttelyyn, joka kerää yhteen eteläpohjalaisen harrastajakuvataiteen parhaimmiston. Kaupunki maaseutu -seminaari Kauhajoella järjestetään kaupunki maaseutu -vuorovaikutusta ja aluekeskusten vaikuttavuutta käsittelevä seminaari 17. 18.elokuuta. Seminaarin järjestää sisäasiainministeriö osana aluekeskusohjelmaa. Asuntoportti avautuu Suupohja.fi:ssä Suupohjassa olevia vuokrattavia ja myytäviä asuntoja voi jatkossa etsiä Suupohja.fi -portaalista. Sivuille on avattu Asuntoportti, jossa on esillä niin kuntien kuin yksityisenkin sektorin tarjonta. Palvelua on tarkoitus kehittää Tutustu ajankohtaisiin aiheisiin: niin, että myös yksityiset henkilöt voivat www.suupohja.fi -> uutiset ilmoittaa vuokrattavista asunnoistaan. + tapahtumat + koulutuskalenteri Asuntoportti laajenee myöhemmin myös tonttitarjontaan. www.suupohja.fi/sek www.suupohja.fi/oppimiskeskus www.verkostopilotti.net www.logistia.net www.foodpark.info www.nikkarikeskus.fi www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Asuntoporttia kehitetään Palveluportithankkeessa, jota vetää Mika Ahonen Sunet Oy:stä. Yhteystiedot: mika.ahonen@sunet.fi, p. 040 5911261. YHTEYSTIEDOT: Kunnat ja seudulliset toimijat Isojoen kunta Teollisuustie 1 64900 Isojoki Puh. (06) 229 9111 Faksi (06) 263 1317 S-posti: kunnanhallitus@isojoki.fi Kotisivu: www.isojoki.fi Jurvan kunta PL 5 66301 Jurva Puh. (06) 367 1501 Faksi (06) 363 2502 S-posti: neuvonta@jurva.fi Kotisivu: www.jurva.fi Karijoen kunta Kristiinantie 3 64350 Karijoki Puh. (06) 268 0101 Faksi (06) 268 0674 S-posti: kunta@karijoki.fi Kotisivu: www.karijoki.fi Kauhajoen kaupunki PL 500 (Hallintoaukio) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 231 8111 Faksi (06) 231 8409 S-posti: kauhajoki@kauhajoki.fi Kotisivu: www.kauhajoki.fi/kaupunki Teuvan kunta Pl 25 (Porvarintie 26) 64700 Teuva Puh. (06) 261 7111 Fax. (06) 261 7490 S-posti: kunta@teuva.fi Kotisivu: www.teuva.fi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 230 8260 Faksi (06) 230 8279 S-posti: arja.rinne@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohja.fi/sek Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti / Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 230 8262 Faksi (06) 230 8279 S-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Kotisivu: www.verkostopilotti.net Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. (06) 230 8451 Faksi (06) 230 6452 S-posti: paavo.mattila@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Teuvan kulttuurisaareke Porvarintie 51 64700 TEUVA Puh: 050 4679503 S-posti: sukury@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohja.fi/kulttuuri Suupohjan seutuviestintä Seututiedottaja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. (06) 2308 308 tai 040 757 2283 S-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi