Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32



Samankaltaiset tiedostot
Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Miten ja mistä metsäenergiaa. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Maatalouden energiapotentiaali

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Puun energiakäyttö 2012

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Uusiutuvan energian vuosi 2015

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Liikenteen biopolttoaineet

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari Antti Vilkuna

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki


Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Energiapuun korjuutuet

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsä Groupin biotuotetehdas

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri Esityksen nimi

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Puula Forum Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Pelletti Euroopan energialähteenä

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Transkriptio:

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi lämmitettiin 7,5 miljoonalla kuutiolla halkoja, joita oli tekemässä 30 000 miestä ja kuljettamassa 12 000 hevosta. Tänä päivänä puu ja turve varmistaa sähkön ja kaukolämmön tuotannon. 2012 1945 2

18.4.2011 Vapo tänään Vapo on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 705 milj. euroa ja henkilöstön määrä 1226. 3

Vapon liiketoiminta-alueet Vapo Biopolttoaineet biopolttoaineet: energiaturve, puu ja ympäristöturpeet Vapo Puutuotteet Sahatavara ja pelletit Vapo Biolämpö paikallisilla biopolttoaineilla tuotettava sähkö, lämpö ja höyry Vapo Ympäristö Kekkilä, Mustankorkea 4

Suomessa metsäenergiaa riittää, kasvua odotetaan erityisesti pienpuusta 5

Vaikka globaalisti metsäenergian nykykäytön on arvioitu olevan lähellä teknistä potentiaalia Globaalisti metsäenergian nykykäyttö lähempänä kestävää teknistä potentiaalia kuin esim. peltobiomassan (Metla) 6

7 ja vaikka globaalisti metsäenergian (ja turpeen) käytöllä energiantuotannossa kokonaisuutena ei ole suurta merkitystä

niin Suomessa puun ja turpeen energiakäyttö on merkittävää Sähköntuotanto energialähteittäin (70,6 TWh, 2011) Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotanto energialähteittäin (33,4 TWh, 2011) 8

Suomen raakapuun käytöstä n. 10% käytetään energiantuotannossa metsähakkeena 9

mutta osuuden toivotaan kasvavan merkittävästi 10

vaikka metsäenergiaan liittyviä haasteita on useita Pienpuun korjaaminen on kallista ja tukipolitiikka auki Puuenergialiiketoiminnan kannattavuus nykyisellään on haaste Metsänomistajien myyntihalukkuus? (erityisesti kannot vs. ravinnetasapaino) Metsäenergian hiilidioksidineutraalius? Metsäenergian tavoitteet sekä turvevero riski metsäteollisuuden kuitupuun hankinnalle? Lähde: Metsäteollisuus ry 11

Suomen tavoitteet vuodelle 2020 uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat kuitenkin metsäenergian varassa, lisäksi Uusiutuvan energian lisäys Primäärienergiana 2005-2020, % Metsäenergia muodostaa yli 64% Suomen uusiutuvan energian tavoitteista Metsähakkeen käyttö pitäisi käytännössä lähes tuplata (tasolle 25 TWh) nykyisestä (13-14 TWh) Teollisuuden tuotannosta riippuvien polttoaineiden käyttö arvioidaan pysyvän samalla tasolla 12

metsäenergian merkitys kasvaa edelleen myös pidemmällä aikajänteellä EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti 13

Suomalaiset energia-alan toimijat arvostavat turvetta polttoaineena puun rinnalla Yli miljoonan suomalaisen kodin ja työpaikan kaukolämmitykseen käytetään turve-puuseosta Turpeen osuus kaikesta Suomessa käytettävästä energiasta on n. 6 % Turve työllistää yli 12 000 suomalaista Suomi on maailman soisimpia valtioita ja suurin turpeen tuottaja, vaikka tuotannossa on vain 1% Suomen turvealasta. Turvetuotannon osuus vesistöjen ravinne-kuormituksesta <1% 14

koska turve osana polttoaineseosta lisää lämmöntuotannon toimitusvarmuutta Puuenergian virroista osa on riippuvaisia teollisuuden (erityisesti sahaus) suhdanteista (hakkuutähteet, kannot & sivutuotteet) Myös energiapuuta koskeva regulaatio on jatkuvasti muutospaineessa (kannustimet ja verot) Turve on kotimainen huoltovarmuustuote Ostot yksityismetsien pysty- ja hankintakaupoista 15

Lisäksi erityisesti lämmityskaudella vaaditaan polttoaineilta korkeaa laatua tarvittavan kapasiteetin turvaamiseksi Turve tasaa ja parantaa polttoaineseoksen laatua, jolloin varmistetaan riittävä lämpöteho Energiantuotantolaitosten käytettävyys on parempi kun puuta ja turvetta poltetaan yhdessä Turpeen sisältämä rikki sitoo puun poltossa muodostuvia alkaaleja ja vähentää käytettävyysriskejä Tasalaatuisen turpeen käyttö yhdessä kosteamman puupolttoaineen kanssa nostaa tuotannon hyötysuhdetta 16