Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Transkriptio

1 Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

2 Esityksen sisältö 1. Yleistä metsäsektorilta 2. Ajankohtaista bioenergiassa 3. Bioenergian edistäminen MSO:ssa 4. Mahdollisen uuden MSO:n painopisteet ja bioenergia

3 Esityksen sisältö 1. Yleistä metsäsektorilta 2. Ajankohtaista bioenergiassa 3. Bioenergian edistäminen MSO:ssa 4. Mahdollisen uuden MSO:n painopisteet ja bioenergia

4 Metsäteollisuuden vienti 2010 Viennin arvo 2010 oli 10,8 mrd (20 % Suomen viennin arvosta) Keskimäärin vienti on ollut n. 13 mrd /v Melkein 80 % tuli massa, paperi, kartongista ja niiden jalosteista Vain noin 450 milj. tuli puutuotteiden jalosteista (huonekalut, puutalot, muut jalosteet) Lähde:Metla

5 Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöasteen kehitys ja tuotanto Metsäteollisuustuotannon arvo oli 2010 noin 20,6 miljardia euroa ( mrd ) Puutuoteteollisuus 6,6 miljardia euroa (sis. Huonekalut) Massa- ja paperiteollisuus 14 miljardia euroa Massa- ja paperiteollisuuden n. 84 %:n käyttöasteella tuotettiin: paperia ja kartonkia 11,8 milj. t sellua 6,7 milj. t Puuutuoteteollisuuden n. 75 % käyttöasteella tuotettiin: sahatavaraa 9,4 milj. m3 vaneria 1,0 milj.m3 Huipputuotannot 2000-luvulla: paperia ja kartonkia sellua sahatavaraa 13,2 milj.t 7,9 milj.t 13,4 milj.m3

6 Teollisuuden uusien tilausten ja tuotannon kehitys tammikuu 2011 Metsäteollisuustuotteiden uusien tilausten määrä on edelleen nousussa. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotantomäärä oli tammikuussa 2011 n. 3,8 % korkeampi kuin vuosi sitten. Pohjois-Afrikan tilanne on vaikeuttanut sahatavaran myyntiä. Papereiden hinnat ovat nousseet. Sellun ja sahatavaran hieman laskeneet.

7 Puukauppa yksityismetsistä 2011 Viime syksynä puukauppa kävi hyvin, mutta verohuojennuksen loppuminen ja sahatavaran markkinatilanteen heikentyminen pysäytti puukaupan. Tammi helmikuun puukaupan volyymi oli 1,7 miljoonaa kuutiometriä. Se on 77 prosenttia edellisvuoden määrästä, mutta vain 35 prosenttia edeltävän kymmenvuotiskauden keskimäärästä. Merkittävä käänne on useita kuukausia laskusuunnassa olleiden puunhintojen nousu helmikuussa. Puun ostomäärät yksityismetsistä Metsäteollisuus ry:n jäsenet Kattaa 85 % kaikista puukaupoista Suomessa Kantohinnat Suomessa viikon liukuva keskiarvo LÄHDE: Metsäteollisuus ry, Metla LÄHDE: Metsäteollisuus ry, Metla

8 Metsäomistuksen muutos Suomessa Pieniä metsätiloja on yhä enemmän Metsien taloudellinen merkitys vähenee Epätietoisten metsänomistajien määrä lisääntyy Metsätilojen suurentaminen lisää metsien taloudellista merkitystä ja parantaa metsien hyödyntämistä. Metsätilarakennetyöryhmä suosittelee: perintö- ja lahjaveron huojennusta metsätiloille tilusjärjestelyjä metsien kiinteistörakenteen parantamiseksi luovutusvoittoveron huojennus metsätilakaupoille sukupolvenvaihdosneuvonnan ja koulutuksen lisääminen uusien omistusmuotojen kehittäminen (yhteismetsiä, metsänvuokraus) LÄHDE: Metla

9 Esityksen sisältö 1. Yleistä metsäsektorilta 2. Ajankohtaista bioenergiassa 3. Bioenergian edistäminen MSO;ssa 4. Mahdollisen uuden MSO:n painopisteet ja bioenergia

10 Suomen uusiutuvalle energialle asetetut tavoitteet Tämän kokonaisuuden täytyy toimia Uusiutuvan energian osuus nousee 28,5 %:sta 38 %:iin Metsähakkeen käyttö nousee yli nelinkertaiseksi. Myös liikennepolttoaine ja pellettikäyttö tulee merkittäväksi Metsäteollisuuden tuottama energiamäärä ei saa vähentyä Lähde: TEM

11 TWh 1000 m³ Puuperäisten polttoaineiden ja metsähakkeen käyttö Puuperäisen energian käyttö Jäteliemet Muut sivutuotteet Metsähake Teollisuuden puutähdehake Sahanpuru Kuori Muut Metsähakkeen käyttö Vuotuinen käyttö

12 = puu todennäköinen raaka-aine Puuta 3,3 4,6 TWh 1,6 2,3 milj. k-m3

13 Metsähakkeen käytön jakautuminen Ottaen huomioon mahdollisten biopolttoainejalostamoiden tarvitsema raakaaine metsähakkeiden käyttö voi nousta yli tavoitteen 13,5 milj. m3/v Kuinka paljon ainespuuta tulemme tarvitsemaan energian tuotannossa riippuu kolmesta asiasta: 1. Kuinka paljon ainespuuta käytämme metsäteollisuudessa 2. Miten hyvin voimme hyödyntää päätehakkuiden hakkuutähteet ja kannot 3. Miten paljon lisääntyy ensiharvennukset ja pienpuu Metsähakkeen käyttö Mitä enemmän jalostetaan tukkia ja kuitupuuta sitä enemmän saadaan puuenergiaa ja tuloja ja sitä vähemmän tarvitaan energiatukea Lähde: VTT

14 Esityksen sisältö 1. Yleistä metsäsektorilta 2. Ajankohtaista bioenergiassa 3. Bioenergian edistäminen MSO:ssa 4. Mahdollisen uuden MSO:n painopisteet ja bioenergia

15 Yhteenveto MSO:n tilanteesta Ohjelmassa on yhteensä tehty noin 20 selvitystä ja työryhmäraporttia. Kaksi selvitystä vielä työn alla: 1. Suomen puunkäyttökapasiteettiselvitys 2. Kansainvälinen rakennusmateriaalien ilmastovaikutusselvitys. Lisäksi käynnistetään; 1. Selvitys mahdollisuuksista aloittaa Cleantech Finland -mallin mukaista toimintaa puutuotealan viennin kehittämiseksi. 2. Selvitys uusista toimista puutuotealan yritysten kasvun edistämiseksi. MSO:n painopistealueet 1. Metsätalouden ja metsä- ja puutuoteteollisuuden kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn parantaminen 2. Metsäalan yritystoiminnan edellytysten ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen 3. Puumarkkinoiden toiminnan kehittäminen 4. Puuperäisen energian tuotannon laajentaminen 5. Puutuoteteollisuus ja puurakentaminen 6. Alan T&K toiminta ja ennakointi

16 Puuperäisen energian tuotannon laajentaminen MSO:ssa Puuperäisen energian tuotannon kehittämiseksi on tehty useampia selvityksiä. Selvitysten mukaan tärkeimmät toimenpiteet ovat; kauppatavan teknologian logistiikan metsäpalvelun ja erilaisten tukien kehittäminen Toteutetut toimenpiteet Hallituksen energiapaketti antaa hyvän perustan laajentaa puuperäisen energian tuotantoa. Energiapuukaupan kehittäminen on osa puumarkkinoiden kehittämistä. Kauppatavan kehittämiseen liittyy myös energiapuun mittauksen kehittäminen. Metla on käynnistämässä hankkeen energiapuun mittauksen kehittämiseksi. Energiapuuska-hanketta on käynnistetty, jonka tarkoituksena on kehittää energiapuun korjuutekniikkaa, logistiikkaa ja laatua. Kehittämiskeskus Tapio on tehnyt uudet ohjeet energiapuun korjuuseen ja metsätietostandardin. Metsäpalvelun kehittäminen erittäin haastavaa nykyisten rakenteiden takia. Yritykset ovat kehittäneet avain- ja alueyrittäjyyttä, Organisaatiorakenteita ollaan muuttamassa (metsäkeskukset, mhy:t). Pienpuun energiatuki ja muut energiapakettiin liittyvät tuet ovat notifiointivaiheessa. MSO on osallistunut erityisesti pienpuun energiatuen, turveveron ja siistauslietteen verotuksen vaikutusten selvittelyyn ja teettänyt asiaan liittyviä selvityksiä.

17 Esityksen sisältö 1. Yleistä metsäsektorilta 2. Ajankohtaista bioenergiassa 3. Bioenergian edistäminen MSO:ssa 4. Mahdollisen uuden MSO:n painopisteet ja bioenergia

18 Puu on hyvä vaihtoehto uusiutumattomille luonnonvaroille Yksi kuutiometri sahatavaraa rakentamisessa vähentää CO2-päästöjä 2 tonnilla verrattuna betoniin: tonni sitoutuu puun kasvaessa päästöt vähenevät tonnilla Puun kasvu sitoo ilmasta hiilidioksidia, muiden materiaalien valmistus päästää ilmakehään. Luonnonvaroja löytyy yhä lisääkin, mutta käytön kannalta aina vain hankalammilta alueilta.

19 Uusi biotalous rakennetaan nykyisen metsäteollisuuden rinnalle Bioenergiassa ja biopolttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa ovat lähitulevaisuuden merkittävimmät kasvumahdollisuudet Bioenergia Biojalostamo Puutuotteet Puurakentaminen

20 Uuden MSO:n mahdolliset painopisteet : 1. Perusmetsäteollisuuden arvoketjujen tehostaminen On pystyttävä luomaan uusia, entistä tehokkaampia tapoja toimia arvoketjun sisällä. Keskeisiä keinoja ovat; puu- ja palvelumarkkinoiden uudistaminen, yrittäjyyden ja alan verkostojen kehittäminen. 2. Uusiutuvan energian arvoketjujen kehittäminen Puun energiakäytön lisäksi pitää panostaa biopolttoaineratkaisuihin. Raaka-aineen logistiikkaratkaisuja ja hankintaketjuja on kehitettävä. Alan yrittäjyys, vetovoimaisuus ja resursointi ovat tärkeitä kehittämiskohteita. 3. Uusien tuotteiden ja innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen Nopea innovointi, tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä sähköinen kaupankäynti. Panosta tulee kohdentaa myynti- ja markkinointipainotteisiin hankkeisiin. Uudet järjestelmät ja normit tueksi. Uusia kehittäjiä mukaan. 4. Puutuotteiden ja puurakentamisen T&K-työn sekä kasvun ja viennin edistäminen Puutuotealalla tärkeintä on nostaa jalostusarvoa, kasvattaa yrityskokoa ja kehittää asiakaslähtöisiä kokonaisratkaisuja ja vientiä. Viennin edistämiseksi on kehitettävä CleanTech -mallin mukainen puualan toimintamalli. UM:n ja YM:n työryhmien esitykset tulee saada nopeasti voimaan. Ilmastomuutoksen torjuminen tulee ottaa alan normiohjaukseen, kaavoituksen ja julkisen rakentamisen perustaksi Puurakentamisen T&K -toimintaan ja tukijärjestelmiin tulee panostaa.

21 Poliittinen päätöksenteko