Nuoret tuottavuuden rakentajina Liisa Tenhunen-Ruotsalainen
Työmarkkinoille tulevat ja sieltä lähtevät 80000 Henkeä vuodessa Työmarkkinoille tulevat Työmarkkinoilta lähtevät 75000 70000 65000 60000 55000 50000 45000 40000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Lähde: Eläketurvakeskus
Ammattirakenteen muutos vuosina 2000-2015 Lähde: Työvoima 2020 -väliraportti Ammattiryhmä Työllisyyden muutos Poistuma Uuden työvoiman tarve Maa- ja metsätaloustyö -26800 61400 34600 Teollinen työ -23500 165100 141600 Rakennustyö -17400 40500 23100 Liikennetyö -2300 36200 33900 Postityö -2500 12200 9700 Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö 18800 72800 91600 Palvelutyö 14800 137800 152600 Toimistotyö -38400 90000 51600 Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö 38300 69100 107400 Hoitotyö 57800 124700 182500 Opetus- ja kulttuurityö 1900 62100 64000 Suojelualan työ -2600 22700 20100 Tuntematon -6400 17000 10600 Yhteensä 11700 911600 923300 Lähde: Osaamisintensiivinen Suomi 2012, TT (huhtikuu 2003)
Uusi sukupolvi tuo uudet arvot työelämään 80- luvulla syntyneet he menevät ja tulevat, eivät puurra eivätkä ole lojaaleja työnantajalle heitä ei pompoteta; he pätkivät itse omat työnsä ja työsuhteensa; työ saa joustaa ja sopeutua omaan rytmiin toisaalta työltä odotetaan paljon (haasteellisuutta ja mielekkyyttä) - niin kuin elämältä isolla E:llä yleensä odottavat muiden tekevän työt kaveruussuhteet ja viihtyvyys ovat töissä tärkeitä deadline tarkoittaa aikaa selittää; ei valmista tulosta eivät usko pahan päivän koittavan vaurastuvat perimällä!
Uusi sukupolvi tuo uudet arvot työelämään 80- luvulla syntyneet eivät halua taistella parempaa elämää, vaan laadukas elämä, korkea koulutustaso ja palkka ovat itsestäänselvyyksiä - ja kaikki pitää saada heti raha ei kuitenkaan motivoi. Siksi se ei sido epätyydyttävään työhön vaikka työhön ei sitouduta, siltä halutaan turvallisuutta ovat korostuneen tietoisia eettisistä vaatimuksista. Sovitusta ei kuitenkaan pidetä omalla kohdalla kiinni (esim. ympäristöarvoista paasataan, mutta omilla autoilla ajetaan kuin viimeistä päivää) uusi sukupolvi voi asenteillaan ja arvoillaan uudistaa työyhteisöä: työprosessien järkeistäminen, turhan työn vähentäminen ja tietotekniikan todellinen hyödyntäminen mikä vähentää työuupumusta. etätyö lyö itsensä läpi
Ajattelutavan muutos: Yes, we can! 50-70 luku Tarvitsen Hyvinvointiyht.kunta 80-90 luku Haluan Kulutusyhteiskunta 2000- luku Pystyn Osaamisyhteiskunta 2010 luku Me pystymme Vertaisyht.kunta
Näkökulmia ja havaintoja onko nuorisoa olemassa? 13v. vs 18v. tyrnäväläinen vs. oululainen vs. helsinkiläinen tänään vs. huomenna monimuotoisuus hyväksyttävä työelämä elämä lupa olla inhimillinen elämä ei lopu kun työelämä alkaa ovatko alan ongelmat nuoren ongelmia / taakka? me tarvitsemme, me haluamme mitä te toivotte, löytyykö meiltä sitä?
Näkökulmia ja havaintoja nuoret ovat hankalia nuoret ovat tyhmiä alentuneisuudesta ja teeskentelystä jää kiinni teollisuus julkisuudessa teollisuus pelkää, uhkaa, kärsii, taistelee anna jotain itsestäsi, teollisuus = ihmisiä yritysesittely vs. alan esittely laaja näkökulma alasta avaa nuoren silmät; miksi tämä ala on olemassa, hei mitä välii? peruskysymys: kuka tulee kylään ja mitä hän odottaa? tunne nuori etukäteen?
Nuorisotutkimus 2008
Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 2008 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia ja lukion 1. 2.-luokkalaisia Vastaajia oli yhteensä 1016 Vuoden 2008 tuloksia verrataan soveltuvin osin vuonna 2006 ja 2007 saatuihin tuloksiin
Tavoitteet peruskoulun jälkeen 2008 (%) 100 80 60 61 40 31 20 3 2 2 3 0 Pyrin lukioon Pyrin ammattikouluun / ammattiopistoon 2. asteelle Menen töihin Vietän välivuoden opiskelussa Menen armeijaan Muu
Tavoitteet lukion jälkeen 2008 (%) 100 80 60 40 40 20 19 14 13 5 4 5 0 Pyrin yliopistoon tai korkeakouluun Menen armeijaan Menen töihin Pyrin ammattikorkeakouluun Vietän välivuoden opiskelussa Pyrin ammattikouluun / -opistoon 2. asteelle Muu
Opiskelun motivaattorit 2008 (ka) 1=erittäin vähäpätöinen, 5=erittäin tärkeä Saadakseni töitä tulevaisuudessa 4,55 Saadakseni mielekkään työn 4,48 Saadakseni hyvää palkkaa 4,26 Sivistääkseni itseäni 3,49 Saavuttaakseni korkean yhteiskunnallisen aseman 3,12 Suorittaakseni oppivelvollisuuteni 3,01 Ympäristön (esim. vanhemmat ja koulu) painostuksesta 2,54 Koska muutkin opiskelevat 2,25 1 2 3 4 5
Parhaat tulevaisuudennäkymät 2006 2008 (%) Palkkakehitys 2008 7 29 27 16 22 Palkkakehitys 2007 3 19 26 26 27 Palkkakehitys 2006 4 21 26 25 25 Työpaikan varmuus 2008 13 20 23 26 18 Työpaikan varmuus 2007 18 17 27 16 22 Työpaikan varmuus 2006 15 18 31 18 19 Työssä viihtyminen 2008 12 12 37 12 26 Työssä viihtyminen 2007 17 8 44 8 24 Työssä viihtyminen 2006 16 5 49 8 22 Työssä eteneminen 2008 4 28 30 18 20 Työssä eteneminen 2007 6 20 29 27 19 Työssä eteneminen 2006 5 20 24 33 19 Työssä kehittyminen 2008 11 30 21 18 20 Työssä kehittyminen 2007 17 20 28 14 22 Työssä kehittyminen 2006 18 20 28 13 21 Työn mielenkiintoisuus 2008 9 19 35 14 24 Työn mielenkiintoisuus 2007 15 10 40 11 24 Työn mielenkiintoisuus 2006 15 11 42 9 23 Työllisyystilanne 2008 10 25 23 19 23 Työllisyystilanne 2007 12 21 25 7 35 Työllisyystilanne 2006 12 20 29 6 33 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Maatalous Teollisuusyritykset Palveluyritykset Julkinen sektori En osaa sanoa
Suurimmat huolenaiheet elämässä 2008 (%) Ilmastonmuutos 46 Oma ja läheisten ihmisten terveys 42 Sodat 31 Terrorismi Ihmisten välinpitämättömyys Työpaikan löytyminen 19 21 20 Huoli kouluarvosanoista 19 Rikollisuus 15 Saasteet 15 Suorituspaineet 13 Yksinäisyys 12 Huumeet 12 Pinnallisuus 9 Ydinvoimalat 6 Väestönkasvu 6 Syrjäytyminen 5 EU 4 Työvoimapula 3 Globalisaatio 3 Muu 6 0 20 40 60 80 100
Suurimmat huolenaiheet työelämässä 2008 (%) Oman alan löytäminen 67 Väärälle alalle ajautuminen 51 Opiskelupaikan saaminen 44 Työelämä on stressaava / kuluttavaa 30 Vapaa-ajan väheneminen 29 Sellaiselle alalle suuntauminen, jolla ei ole tarjota töitä tulevaisuudessa 28 Huoli siitä, että en ole tarpeeksi hyvä työelämän vaatimuksiin 23 Huoli siitä, että en tiedä työelämästä tarpeeksi 12 Paikkakunnan vaihtuminen opiskelun/työn myötä 11 Muu 3 0 20 40 60 80
Tärkeimmät asiat, jotka tekevät elämässä onnelliseksi 2008 (%) Ystävät 81 Perhe 58 Vapaa-aika 36 Oma ja läheisten terveys 34 Harrastukset 28 Raha 23 Internet 11 Rauha maailmassa 9 Koulumenestys 8 Tasa-arvoisuus ihmisten kesken 8 TV ja radio 4 Se, että olen suosittu 4 Tavarat 3 Muu 7 0 20 40 60 80 100
Tärkeimmät asiat, jotka tekevät työelämässä onnelliseksi 2008 (%) Se, että saan tehdä itseäni kiinnostavaa työtä 71 Hyvä palkka 68 Hyvä ilmapiiri työpaikalla 54 Menestyminen 46 Hyvät työkaverit 36 Se, että saan tehdä työtä, jolla on merkitystä 20 Työ on helppoa ja yksinkertaista 6 Muu 2 0 20 40 60 80 100
Työelämän osa-alueiden tärkeys 2008 (ka) 1=erittäin vähäpätöinen, 5=erittäin tärkeä Työssä viihtyminen 4,60 Työn mielenkiintoisuus 4,49 Työpaikan varmuus 4,34 Työllisyystilanne (onko alalla töitä tulevaisuudessa) 4,14 Palkkakehitys 4,03 Työssä kehittyminen, uuden oppiminen 4,01 Työssä eteneminen 3,96 1 2 3 4 5
Työelämässä tarvittavat taidot 2008 (ka) 1=erittäin vähäpätöinen, 5=erittäin tärkeä Sosiaaliset taidot, esim. kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa 4,30 Oma-aloitteisuus 4,19 Taito työskennellä ryhmässä 4,13 Pitkäjännitteisyys 4,12 Kyky oppia uutta 3,97 Kielitaito 3,95 Kyky ratkoa ongelmia 3,93 Luovuus ja kekseliäisyys 3,88 Tietotekniikan osaaminen 3,69 Johtamistaidot 3,65 Kädentaidot ja näppäryys 3,53 1 2 3 4 5
Tiedon saaminen eri aloista ja ammateista 2006 2008 (ka) 1=erittäin vähän, 5=erittäin paljon TET-jaksoilta (työharjoitteluista) Kotoa Koulusta opojen välityksellä Koulusta työpaikkojen ja ammattien esittelytilaisuuksista Työpaikoille järjestettyjen vierailujen ja retkien kautta TV:stä/radiosta Muilta Internet-sivuilta Kavereilta Messuilta Sanomalehtien työpaikkailmoituksista ja muista artikkeleista Työvoimatoimistosta Esitteistä Koulusta muiden opettajien välityksellä Muista lehdistä Kunkoululoppuu.fi-sivustolta Elokuvista Oppilaitosten ilmoitustauluilta Duuni-lehdestä 3,85 3,20 3,20 3,53 3,00 3,00 3,53 3,30 2,90 2,90 3,29 2,90 2,80 3,26 3,10 3,10 3,20 2,80 2,80 3,12 2,70 2,70 3,01 2,70 2,80 2,96 2,70 2,70 2,96 2,60 2,50 2,94 2,70 2,70 2,88 2,78 2,50 2,50 2,68 2,20 2,20 2,67 2,50 2,50 2,67 2,50 2,50 2,46 2,10 2,10 1 2 3 4 5 2006 2007 2008
Tiedon haluaminen eri aloista ja ammateista 2006 2008 (ka) 1=erittäin vähän, 5=erittäin paljon TET-jaksoilta (työharjoitteluista) Koulusta opon välityksellä 3,40 3,30 4,03 3,95 Työpaikoille järjestettyjen vierailujen ja retkien kautta Koulusta työpaikkojen ja ammattien esittelytilaisuuksista Kotoa Työvoimatoimistosta Muilta Internet-sivuilta Messuilta TV:stä/radiosta Koulusta muiden opettajien välityksellä Sanomalehtien työpaikkailmoituksista ja muista artikkeleista Esitteistä Kavereilta Muista lehdistä Oppilaitosten ilmoitustauluilta Kunkoululoppuu.fi-sivustolta Duuni-lehdestä Elokuvista 3,83 3,20 3,20 3,79 3,20 3,20 3,67 3,00 3,10 3,55 3,00 3,00 3,53 3,00 3,00 3,49 3,00 3,00 3,45 3,00 3,00 3,45 3,43 3,00 3,00 3,41 2,90 3,00 3,36 2,80 2,80 3,27 2,60 2,80 3,25 2,80 2,80 3,24 2,70 2,70 3,06 2,60 2,60 3,05 2,70 2,70 1 2 3 4 5 2006 2007 2008
TET-paikat 2006 2008 (%) 100 80 76 66 60 58 40 33 20 10 11 16 17 18 7 7 7 15 0 Palveluyritykset Julkinen sektori Teollisuusyritykset Maatalous En ole osallistunut TET-jaksoon 2008 2007 2006 Palvelu- ja teollisuusyritysten TET-jaksoille osallistuminen sukupuolittain 2006 2008 (%) 100 80 84 70 60 60 57 56 47 40 20 6 8 10 24 19 26 0 Tytöt teollisuusyrityksissä Pojat teollisuusyrityksissä Tytöt palveluyrityksissä Pojat palveluyrityksissä 2008 2007 2006
Miten viestin nuorelle?
Nuorten kiinnostus on herätettävä Tieto ja kokemus puuttuvat nuoret eivät saa riittävästi tietoa työstä elinkeinoelämässä ja töiden todellisesta luonteesta oman kokemuksen puuttuessa väärät mielikuvat vallitsevat Ensikokemuksella on merkitystä ensimmäinen kosketus työelämään on nuoren ammatinvalinnan kannalta ratkaiseva kokemus hyvä kokemus kannustaa jatkamaan eteenpäin Huomisen osaajat on löydettävä nuoret on kohdattava heidän maailmassaan nuorille on kerrottava heitä kiinnostavista asioista
Backstagella kohdataan kasvotusten Suora kohtaaminen antaa tilaa ymmärrykselle nuori kuulee kokemuksia suoraan ammattilaisten kertomana nuori saa vastauksia juuri häntä itseään kiinnostaviin kysymyksiin nuori pääsee itse tekemään ja kokemaan Viesti ihmiseltä ihmiselle koskettaa kerro oikeita tarinoita arjen kokemuksista yritys on täynnä tarinoita - mikä on sinun tarinasi? elävä tarina tehoaa
NUOREN OMA JUTTU! - yhteinen viesti Oman työn merkitys Kyvyt ja vahvuudet 1+1=3 Osaaminen Yhdessä ja yksilönä Maailma, jossa on ilo osata ja onnistua. Mahdollisuuksia Ilo kokea Tulevaisuus Menestyminen Monipuolisuus Ammattilaisuus Unelmat ja itsensä toteuttaminen
KERRO TARINA - kohtaa nuori! ensikokemus on ratkaiseva: arvosta nuorta & tutustu häneen vuorovaikutus kannattaa aina: päästä nuoret tutustumaan yrityksen arkeen ja ihmisiin, kuuntele häntä rohkaise kysymään ja kommentoimaan kysy heidän kokemuksiaan, tietojaan, mielikuviaan yrityksestänne/tuotteistanne, toimialastanne tarjoa oivaltavia elämyksiä: päästä nuori tekemään ja kokemaan tarina tehoaa: yrityksessä on tuhat tarinaa, anna niiden kertoa puolestaan TARINAT TUOVAT SISÄLTÖÄ YHTEISEEN VIESTIIN
KERRO TARINA - kohtaa nuori! Hyvä tarina on kuulijakunnan mukaan sovitettu seos tietoa ja elämyksiä faktaa ja fiktiota käytännönläheisyyttä omia kokemuksia vakavuutta ja hauskanpitoa henkilökohtaisuutta ja vuorovaikutusta
KERRO TARINA - kohtaa nuori! Nuoria kiinnostaa ainakin? tuote/tuotteet miten keksitty; keitä tarvitaan tekemään? missä niitä käytetään, kuka haluaa ostaa tuotteita, miksi ne ovat haluttuja, mihin niitä myydään yritys koko, toimiala, toimintatapa tarinat historiasta, mainittavista henkilöistä, merkittävistä tilanteista, uusien oivallusten syntyminen henkilöstö määrä, koulutustausta, mitä ihmiset tekevät, palkka kesätyömahdollisuudet
KERRO TARINA - kohtaa nuori! Yritysesittely on pieni asia yritykselle, mutta nuorelle usein ainutkertainen mahdollisuus päästä itse näkemään yritys sisältäpäin itse koettu on totta! vierailu on yrityksen käyntikortti ympäristöllensä tärkeää on, millaisen mielikuvan yrityksestä onnistut välittämään mielikuvaan vaikuttavat varsinaisen esityksen lisäksi ympäristö ja tilat vieraiden vastaanotto ja kohtelu ihmiset työnsä ääressä ilmapiiri vierailun aikana ja yrityksessä yleensä tarjoilut, lahjat, oheistoiminnot jne.
KERRO TARINA - kohtaa nuori! Vierailun ennakkovalmistelut Vieraat ota selvää vierailijoiden taustasta (ikä ja luokka-aste) liittyykö vierailu johonkin opetuskokonaisuuteen jos liittyy, millaiseen oppimistehtävään vierailua hyödynnetään jos vierailla on jokin syy tulla yritykseen, he ovat motivoituneempia ja kokevat vierailun mielekkääksi
KERRO TARINA - kohtaa nuori! Vierailun ennakkovalmistelut Oma yritys, työkaverit, henkilöstö vieraiden kierrättäminen mitä vieraille näytetään? tarvitaanko useampia kierrättäjiä? ketä vieraat tapaavat? voisiko joku heistä kertoa omasta työstään? onko vierailla mahdollisuus tehdä oikeasti jotakin? mistä/kenestä voi kehittää tarinoita?
KERRO TARINA - kohtaa nuori! Vierailun päättäminen kokoonnutaan vielä yhteen mahdollisuus kysymyksiin vieraille jotakin konkreettista mukaan, jotta yrityksen nimi jäisi mieleen EI ESITTEITÄ NUORILLE, ELLEIVÄT PYYDÄ TAI TARVISTE OPPIMISTEHTÄVÄÄN!