Konttien punnitusasian tausta ja käsittely IMOssa Konttipunnituksen uudet tuulet -seminaari 9.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), Auditorio Erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Konttien punnitusasian tausta ja käsittely IMOssa Esityksen aiheita: Kansainvälinen merenkulkujärjes tö IMO kontin historiaa Konttiyleissopmus esimerkkejä Suomen tilanne konttiturvallisuuteen merellä vaikuttavia tekijöitä konttien punnituksen tarkennettujen SOLAS-määräysten käsittely IMOssa ja kotimaassamme 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 2 2
ansainvälinen merenkulkujärjestö International Maritime Organization, IMO) Tavoite: edistää meriturvallisuutta ehkäistä ympäristövahinkoja vähentää merenkulkua koskevia rajoituksia Safe, Secure and Efficient Shipping on Clean Oceans. 15.10.2015 3 (IMO's mission statement) Liikenteen turvallisuusvirasto
Merenkulun kansainväliset sopimukset 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 4
IMO:n organisaatio 2014 Assembly Council MSC MEPC Technical cooperation committee Maritime safety committee Marine enviroment protection 1 committee Facilitation committee Legal committee SUB-COMMITTEES SUB-COMMITTEE Sub-Committee on Carriage of Cargoes and Containers (CCC) Sub-Committee on Ship Systems and Equipment (SSE) Sub-Committee on Ship Design and Construction (SDC) Sub-Committee on Navigation, Communications and Search and Rescue (NCSR) Sub-Committee on Human Element, Training and Watchkeeping (HTW Sub-Committee on Pollution Prevention and Response (PPR) Sub-Committee on Implementation of IMO Instruments (III) 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 5
Muutosaloitteiden käsittely IMOssa O Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi n Vuosi 3 Vuosi 1-4+n Vuosi KOMITEA MSC, MEPC, FAL, LEG Käsittelee ehdotukset säännösten Ehdotus muutoksista ja lisää työohjelmaa n Sisäänjättö Hyväksyy esitetyn muutoksen tai palauttaa alakomiteaan edelleen käsiteltäväksi U u d e t ALAKOMITEA SSE, SDC, PPR, HTW, NCSR, III ja CCC Työryhmä Kirjeenvaiht otyöryhmä Käsittelee asian tai antaa työryhmälle valmisteltavak si Työskentele e kokouksen kuluessa Valmistelee kirjeenvaihtona säännöstöä ja raportoi alakomitealle Hyväksyy ja esittää Komitealle tai palauttaa työn työryhmälle Raportoi alakomitealle työn tuloksesta s ä ä d ö k s e t Liikenteen turvallisuusvirasto
Kontti Malcolm McLean (1913-2001) kehitti kontin 1930-luvulla kontti on yksi tärkeimmistä logistisista keksinnöistä (kuljetus)kontti on pysyvä kuljetusväline, joka on tarpeeksi kestävä jatkuvaan käyttöön, erityisesti suunniteltu helpottamaan tavaran kuljetusta käytettäessä yhtä tai useampaa kuljetusmuotoa ilman välillä tapahtuvaa uudelleen lastausta sekä suunniteltu kiinnitettäväksi ja helposti käsiteltäväksi ja jossa on tähän tarkoitukseen sopivat laitteet 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 7
Konttiyleissopimus Turvallisista konteista tehty kansainvälinen yleissopimus (konttiyleissopimus) hyväksyttiin Genevessä 2.12.1972, voimaan sopimus tuli 6.9.1977, Suomi allekirjoitti sopimuksen 20.12.1973 sovelletaan kansainvälisen liikenteen kontteihin, ei kuitenkaan erityisesti ilmakuljetukseen suunnitelluille konteille maassamme konttilaki (762/1998) ja konttiasetus (1145/1998) sopimuksessa määritetään konttien ja konttityyppien rakenteen hyväksyntä ja tarkastaminen sopimuksella varmistetaan hyväksytyn kontin tai konttityypin kansainvälisen liikenteen sujuvuus 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 8
Lastinkuljetusyksikköjä Lastinkuljetusyksikkö (Cargo Transport Unit, CTU) käsittää kaikki kuljetusyksiköt freight container portable tank - tank container road freight vehicle road tank vehicle railway freight wagon railway tank wagon 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 9
Kontin turvallisuuskilpi 200 mm 100 mm Kilpeen tulee myös varata tila pääty- ja sivuseinien lujuuskertoimia varten 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 10
Kontin turvallisuuskilpi 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 11
Konttikuljetusten meriturvallisuuden varmistaminen 1) kontin ja konttityypin rakenne turvallinen (Konttiyleissopimus): kiinnitykselle kuljetukselle pinoamiselle 2) kontin kiinnitys alukseen (CSS-säännöstö) ja kontin sisällön lastinkiinnitys (CTU-säännöstö) riittävä 3) kontin bruttomassa vastaa todellisuutta 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 12
Konttien punnituksen tarkennetut SOLAS-määräykset SOLAS-yleissopimuksen liitteen luvun VI säännössä 2 määrätään (Regulation 2 - Cargo information), että laivaajan (engl. shipper) tulee toimittaa aluksen päällikölle tai hänen edustajalleen lastitiedot ennen rahdin ahtaamista alukseen. Näiden lastitietojen tulee sisältää lastinkuljetusyksikön bruttomassa vuonna 2012 IMOssa DSC-alakomiteassa aloitettiin työ konttien massan varmentamiseksi nykyistä luotettavammin Suomi osallistui aktiivisesti kirjeenvaihtotyöryhmään IMOssa laadittiin muutosehdotus SOLASyleissopimukseen (sääntö VI/2, uudet kappaleet 4 ja 5) ja soveltamisohje tarkennetut SOLAS-määräykset tulevat voimaan 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 13
Konttifeerderalus m/v Husky Racer saapui Bremerhavenin satamaan 2.10.2009: merimatkalla aluksen vakavuushäiriöitä 18 konttia hävinnyt laidan yli 26 konttia mennyt nurin seitsemän konttipinon päällimmäiset kontit ahdettu siten kuinka ne olisivat olleet tyhjät laivaajan rahtikirjassa (B/L) kunkin kontin massa oli selkeästi ilmoitettu: 28 t 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 14
Konttiliikenne Suomen satamissa yksikköliikenteessä kontit hallitsevat maailmankaupassa trailerit Euroopan-liikenteessä merikonttien tavaraliikenteen kannalta syöttöliikenne (feeder)- yhteydet ovat elintärkeitä Intermodaalisen liikenteen kontin bruttomassa tulee olla jo tiedossa kuljetuksen alkaessa maan tai rautateitse kymmenkunta konttisatamaa 12- lo-lo- konttifeedertoimijaa, jotka tarjoavat n. 20 erilaista säännöllistä linjaa (servicet) Euroopan vastasatamiin 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 15
Konttien punnitusasian tausta ja käsittely IMOssa Tiivistelmä kontti on yksi tärkeimmistä logistisista keksinnöistä vuonna 2012 meriturvallisuuden varmistamiseksi Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMOssa aloitettiin työ konttien massan varmentamiseksi nykyistä luotettavammin konttipunnituksen täsmennetyt SOLAS-määräykset tulevat voimaan 1.7.2016 laivaajan tulee ilmoittaa kontin bruttomassa joko konkreettisesti punnitsemalla tai kirjalliseen dokumentaatioon tukeutuen täsmennetyt SOLAS-määräykset koskevat konttiyleissopimuksen mukaisia kansainvälisen meriliikenteen kontteja kukin valtio valmistelee parhaillaan konttipunnituksen täsmennettyjen SOLAS-määräysten täytäntöönpanoa ja käytäntöön soveltamista täsmennettyjen SOLAS-määrysten käytännön soveltamisen suhteen on ilmennyt epäselvyyksiä, erilaisia tulkintoja ja kysymyksiä Suomen merikonttien tavaraliikenteen kannalta feeder-yhteydet ovat elintärkeitä 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 16 16
Kiitos! 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 17
Konttipunnitukset kansallinen lainsäädäntö 9.10.2015 Reetta Timonen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Päätöslauselma MSC.380(94) IMO:n päätöslauselma MSC.380(94) hyväksyttiin meriturvallisuuskomitean kokouksessa 21.11.2104 Päätöslauselmalla tehtiin muutoksia SOLASyleissopimukseen Konttipunnitusta koskevat muutokset ovat SOLASyleissopimuksen liitteen luvun VI säännössä 2 (kohdat 4-6) Laivaajan on varmistettava, että lastattu merikontti on oikean painoinen, silloin kun merikontti kuljetetaan itsenäisenä yksikkönä 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 19
Valtioneuvoston asetus Päätöslauselmalla tarkennetaan jo voimassa olevaa laivaajan velvollisuutta Alun perin laivaajan velvoite varmistaa merikontin paino lisättiin SOLAS-yleissopimukseen päätöslauselmalla MSC.22(59) 23.5.1991 Tällöin luvun VI soveltamisala laajennettiin kattamaan myös muut kuin viljakuljetukset Velvoite saatettiin kansallisesti voimaan 1.1.1994 Tasavallan Presidentin asetuksella 1483/1993 (SopS 108/1993) Päätöslauselma MSC.380(94) saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella Valtioneuvoston ja TP:n hyväksyntä 1.1.2016 Valtioneuvosto antaa asetuksen ennen 1.7.2016 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 20
Merilain muutos toimivaltainen viranomainen Laivaajan on ilmoitettava kontin massa joko punnitsemalla tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän sertifioiman menettelyn perusteella Toimivaltainen viranomainen on määriteltävä lailla Merilakiin on ehdotettu säännöstä toimivaltaisesta viranomaisesta Merilain 23 luku Erinäiset säännökset, 3 Liikenteen turvallisuusvirasto toimii Kansainvälisen merenkulkujärjestön yleissopimuksissa ja päätöslauselmissa tarkoitettuna toimivaltaisena kansallisena viranomaisena, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. 15.10.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto 21
Liikenteen turvallisuusvirasto Kumpulantie 9, 00520 Helsinki PL 320, 00101 Helsinki Puhelin 029 534 5000 www.trafi.fi Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari Vaakojen tyyppihyväksyntä Mauri Nyqvist Johtava asiantuntija Inspecta Tarkastus Oy Mittauslaitteet 23 9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari Vaakojen tyyppihyväksyntä Inspecta Tarkastus Oy toimii Akkreditoituna ilmoitettuna laitoksena (NB 0424) mittauslaitelain 707/2011 piiriin kuuluvassa vaakadirektiivissä 2009/23/EY ja mittauslaitedirektiivissä 2004/22/EY Akkreditoituna tarkastuslaitoksena (I001) mittauslaitelain mukaisten mittauslaitteiden käytönaikaisissa varmennuksissa ja kansallisten määräysten piirissä olevien mittauslaitteiden tyyppitarkastuksissa ja ensivarmennuksissa Akkreditoituna kalibrointilaboratoriona (K004) massan, voiman, tilavuuden, lämpöenergian, nesteen tilavuusvirran, paineen ja lämpötilan kenttäkalibroinneissa Inspecta Tarkastus Oy on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima tarkastuslaitos I001, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17020 ja kalibrointilaboratorio K004, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 24 9.10.2015
Mittauslaitelaki 707/2011 1 : Lain tarkoitus Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari Vaakojen tyyppihyväksyntä turvata mittauslaitteiden toiminnan, mittausmenetelmien ja mittaustulosten luotettavuus 2 : Lain soveltamisala Laissa säädetään mittauslaitteille ja menetelmille asetettavista vaatimuksista ja niiden varmentamiseen liittyvistä toimenpiteistä, kun mittauslaitetta ja menetelmää käytetään: 1) elinkeinotoiminnassa tuotteen tai palvelun hinnan tai muun taloudellisen edun määrittämiseen mittaustuloksen perusteella; 2) kulutusmittauksessa hinnan tai muun taloudellisen edun määrittämiseen mittaustuloksen perusteella; 3) viranomaisen tai viranomaiseen rinnastettavan toimijan mittaustulokseen perustuvassa päätöksenteossa 4) Mittaustapahtumassa, jolla on merkitystä yleiseen etuun, yleiseen terveyteen ja turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen tai ympäristönsuojeluun Laissa säädetään lisäksi mm. pakattujen tuotteiden ja valmispakkausten sisällön määrästä 25 26.03.2014
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari Vaakojen tyyppihyväksyntä Mittauslaitelaki 707/2011 3 : Lain soveltaminen ei-automaattisiin vaakoihin, kun niitä käytetään massan määritykseen: 1) kaupankäyntiä varten 2) tullin, kuljetusmaksun, veron, hyvityksen, sakon, palkkion, korvauksen tai muun vastaavanlaisen maksun määrittämiseksi 3) lakien ja asetusten toimeenpanoa sekä oikeudenkäynnissä annettuja asiantuntijalausuntoja varten 4) sairaanhoidossa potilaiden punnitsemiseksi heidän tilansa seurantaa, sairauden määritystä ja hoitoa varten 5) apteekeissa lääkkeiden valmistamiseksi reseptin mukaisesti sekä massan määritykseen kliinisissä ja farmaseuttisissa laboratorioissa suoritettavia analyysejä varten 6) hinnan määritykseen myytäessä suoraan kuluttajalle tai valmistettaessa valmispakkauksia 26 26.03.2014
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari Vaakojen tyyppihyväksyntä Kaksi vaakaryhmää Ei-automaattinen vaaka Vna 400/2012 NAWI mukainen Sama kuin vaakadirektiivi 2009/23/EY Tekniset vaatimukset standardissa SFS-EN 45501 Tyyppihyväksyntä (EY-tyyppitarkastus) vaatimus Varmennus (tuotekohtainen tarkastus) Automaattiset vaa at Vna 211/2012 MID mukainen Sama kuin mittauslaitedirektiivi 2004/22/EY Liite 1 ja liite MI-006 automaattiset vaa at Tekniset vaatimukset OIML suosituksissa Tyyppihyväksyntä (moduuli B tyyppitarkastus) vaatimus Varmennus (moduuli F tuotekohtainen tarkastus) 27 9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari Vaakojen tyyppihyväksyntä Tyyppihyväksynnässä arvioidaan seuraavia vaakoja koskevia vaatimuksia (Vna 211/2012 Liite 1) sallitut virheet ilmastolliset käyttöympäristöt (lämpötila, kosteus) mekaaniset käyttöympäristöt (tärinä) sähkömagneettiset käyttöympäristöt (radiohäiriöt, akkujännitteen häiriöt) Uusittavuus, toistettavuus, erottelukyky ja herkkyys Kestävyys, luotettavuus, soveltuvuus suojaus tietojen turmeltumista vastaan (sinetöinti) tuloksen näyttäminen tiedon jatkokäsittely kaupan päättämiseksi Modulaarinen tyyppihyväksyntä (Welmec 8.8) Vaa an valmistaja voi käyttää valmistuksessaan osalaitteita esim. vaakaelektroniikka, jolla jo saattaa olla ilmoitetun laitoksen laatima sertifikaatti vaatimustenmukaisuudesta. Tällöin vaa alle ei tarvitse tehdä kaikkia testejä, vaan arvioidaan puuttuvin osin vaa an vaatimustenmukaisuutta tyyppitarkastuksessa. 28 9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari Vaakojen tyyppihyväksyntä Määritelmä automaattinen/ ei-automaattinen vaaka (Welmec 2 kohta 3.1.9) Automaattinen vaaka Vaaka, joka pystyy tekemään peräkkäisiä punnituksia täysin ilman, että käyttäjä puuttuu laitteen toimintaan, tulkitaan aina automaattiseksi vaa aksi. Ei-automaattinen vaaka Jos käyttäjän täytyy puuttua laitteen toimintaan, niin vaaka tulkitaan eiautomaattiseksi vain, jos käyttäjän täytyy määrittää tai tarkistaa mittaustulos. Mittaustuloksen määrittämisellä tarkoitetaan käyttäjän päättelyä edellyttävää toimintaa, joka vaikuttaa mittaustulokseen, kuten lukeman asettumisen arviointia tai punnittavan tuotteen painon säätämistä. Mittaustuloksen tarkistamisella tarkoitetaan mittaustuloksen hyväksymistä tarkkailemalla vaa an näyttämää lukemaa. Punnitustapahtumassa käyttäjällä on mahdollisuus vaikuttaa mittaustulokseen, jos tulos ei ole hyväksyttävä. 29 9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari Ei-automaattinen vaaka Vaatimukset Vna 400/2012 Liite 1 (SFS-EN 45501) Suurimmat sallitut virheet m = massa, e= askelarvo Esim. IIII-luokka 30,0 t vaaka e= 0,1 t, Min= 1,0 t Kuorma 0 5,0 t 5,0 20,0 t Suurin sallittu virhe ± 0,05 t ± 0,1 t Testit Vähintään viidellä kuormalla ja niiden on sisällettävä kohdat 0, Min, Max ja kuormat, joilla suurin sallittu virhe muuttuu. Nouseva ja laskeva kuorma Epäkeskeisyys 1/3 maksimi kuormasta Toistokyky 0,8 x maksimi - kuormalla 3 kertaa 20,0 30,0 t ± 0,15 t 30 9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari Automaattinen erotteluvaaka OIML R51 luokka Y Automaattinen vaaka, joka määrittelee ennalta pakattujen kuormien tai irtonaisesta aineesta koostuvien yksittäisten kuormien massan. Vaatimukset Vna 211/2012 Liite MI-006 (OIML suositus R51) Suurimmat sallitut virheet m = massa, e= askelarvo Esim. Y(b)-luokka 30,0 t vaaka e= 0,1 t, Min= 1,0 t Testit Nettokuorma (m) askelarvoina (e) Y(a) Y(b) Kuorma 0 5,0 t 5,0 20,0 t 20,0 30,0 t Suurin sallittu virhe 0 < m < 500 0 < m < 50 +1 e 500 < m < 2 000 50 < m < 200 +1,5 e 2 000 < m < 10 000 200 < m < 1 000 +2 e Suurin sallittu virhe ± 0,1 t ± 0,15 t ± 0,2 t testipainoina käytetään saman tyyppisiä kappaleita, joita vaa alla tullaan punnitsemaan testit pitää sisältää arvot 0, Min, Max ja kuormat, joilla suurin sallittu virhe muuttuu. punnitusten lukumäärä on kaikissa testeissä 10. testipainojen massat määritetään vähintään 3 kertaa suuremmalla tarkkuudella kuin suurimmat sallitut virheet 31 9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari Vaaka esimerkkejä Varmennettuja ei-automaattisia vaakoja Kiinteä ajoneuvo vaaka 2 x 50 t, e= 50 kg, kahdella erillisellä sillalla ja näytöllä (III-luokka) Auton rungolle asennettu 30 t vaaka, e= 50 kg tai 100 kg (III tai IIII-luokka) Logistiikka keskuksessa 3000 kg, e=1 kg (III) lavojen punnitukseen Varmennettuja automaattisia vaakoja Nosturiin asennettu Y(a)-luokan vaaka 10000 kg, e=5 kg yksittäisen tuotteen punnitsemiseen Trukkiin asennettu Y(b)-luokan vaaka 20t, e=0,1 t puutavaran punnitsemiseen 20 t akselipainovaaka ajoneuvoyhdistelmän dynaamiseen punnitukseen OIML R134 luokka 5 100 t junavaaka tarkkuusluokka 1 tai 2. 32 9.10.2015
Konttipunnituksen uudet tuulet - seminaari Tarkkuusvaatimukset Vaaoille asetut vaatimukset konttipunnituksessa Kukin valtio pitää määritellä vaatimukset SOLAS-määräysten pohjalta Vaaka- ja mittauslaitedirektiivien vaaoille asetut tekniset vaatimukset tyyppitarkastuksen osalta kannattaa hyödyntää, mutta tarkkuusvaatimukset saattaa olla liian tiukat. Tarkkuusvaatimukset on syytä selvittää Kuten myös tarvittavat tuotekohtaiset tarkastukset tai kalibroinnit ja niiden aikaväli 33 9.10.2015
Tietolähteitä http://www.tukes.fi/fi/toimialat/mittauslaitteet/ http://www.oiml.org/en/publications/recommendations/publication_view?p _type=1&p_status=1 http://www.welmec.org/latest/guides.html 34 9.10.2015
35 9.10.2015
KONTIN PUNNITUS - Trafi KYÖSTI ORRE 11.10.2015 15.10.2015 KO 36
YTL:n toimintamalli YTL Klusterit Logistiikka Tekstiilipalvelut Tuotanto/jalostus Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Muut Yhteisöjäsenet Neuvottelukunnat Työmarkkinat Yleinen edunvalvonta Työehtosopimusasiat Työ- ja sosiaalilainsäädäntö Neuvonta ja koulutus Konsultointi Jäsentiedottaminen Palkkahallintoasiat Palkka yms. tilastot Työhyvinvointi Osaamisen kehittäminen Kansainvälinen asiat 15.10.2015 KO * = sovitaan toimiala-/liittojäsen-/yhteisöjäsenkohtaisesti Elinkeinopolitiikka Yleinen edunvalvonta Taloudellinen seuranta Elinkeinolainsäädäntö Yritystoiminnan kehittäminen Standardisointi Toimiala-asiat Toimialatilastot Jäsentiedottaminen Kansainväliset asiat Resurssit/ tukitoiminnot* Toimitilat Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tietohallinto Viestintäpalvelut Tilastopalvelut Asiamies/ asiantuntijapalvelut Assistenttipalvelut Jäsenasiat YTL-Palvelu Oy 37
Konttien punnitus - Elinkeinoelämän näkökulmasta 8/2012 tieto Brysselistä (järjestöltä)=> merikonttien punnitus tulossa pakolliseksi! Vuosaaressa ei ole punnittu yhtään konttia! Tuleeko tästä uusi rikkidirektiivi? Asian takana Tanska, Hollanti, USA ja monet kansainväliset järjestöt! Yhteys LVM:ään ja sitten Trafiin/Tuomas Routa Trafi kasasi työryhmän/jyrki Vähätalo 15.10.2015 KO 38
Konttien punnitus - Elinkeinoelämän näkökulmasta IMO:ssa DSC alakomitean asia 2012 vuoden lopulla k.o. alakomiteassa keskusteltiin asiasta, Suomi aktiivinen Perustetaan kirjeenvaihtotyöryhmä, vetäjä USA:sta Saksa antoi joustavamman ehdotuksen Kontin punnitus tai kontin kokonaispainon laskeminen 2013 valmisteltiin Trafin työryhmän kanssa kommentteja kirjeenvaihtotyöryhmälle Suomen sisäinen yhteistyö hyvää 2014 asia saadaan päätösvaiheeseen Joko punnitus tai laskeminen 15.10.2015 KO 39
Konttien punnitus - Elinkeinoelämän näkökulmasta Päätös voimaan 1.7.2016 Avoimia asioita? (Järjestöltä, joka antoi alkusysäyksen) Konttien vaaitus/kalibrointi => vaihtelee maailmalla Kontin nettopaino kontin oikea nettopaino Kontin sisällön paino ilmankosteuden jne. vaikutukset Kontin painon ilmoittaja, huolitsijan/omistajan vastuut 15.10.2015 KO 40
Port of Helsinki
Port of Helsinki the Main Port for the Finnish Foreign Trade 2014 Kokonaisliikenne 10.8 million tons Yksiköity 10.0 million tons Liikennetiheys 130 lähtöä viikossa Katajanokka Harbour South Harbour Vuosaari Liikenne 6,5 milj tn (yksiköity) 400 000 + TEU 200 000 + rekka / traileria 30 000 muuta yksikköä Hernesaari Cruise Quay West Harbour Vuosaari Harbour
Port of Helsinki the Main Port for the Finnish Foreign Trade 2014 Vienti kontit / trailerit / rekat 200 000 TEU = 115 000 (20 30 40 45 ) 110 000 rekat / trailerit = 225 000 yksikköä / vuosi = 4326 yksikköä / viikko = 618 / päivä (Ma-Su) = 865 / day (Ma-Pe) = 72 / h (06:00-18:00) = 1,2 / min Liikenne ei ajoitu tasaisesti ja vilkkaimpaan aikaan päivästä porttiliikenne sisään on huomattavasti suurempi, kuin tuo 72 yksikköä tunnissa. Vuosaari Harbour
Port of Helsinki the Main Port for the Finnish Foreign Trade Punnitus porttialueella Onko olemassa ratkaisua, jossa voitaisiin ajaa normaalilla nopeudella portista ja vaaka rekisteröisi yksikön painon? Ongelmana useampi yksikkö, telin paino jne. Jos jokainen yksikkö joutuisi pysähtymään punnitusta varten, se tukkisi porttialueen nopeasti. Satamassa on olemassa vaaka, jonka sijainti ei kuitenkaan ole sen kaltainen, että siinä voitaisiin hoitaa koko liikenne. Löytyisikö sellainen paikka? Jostain liikenneyhteyksien varrelta. Käytäntö Euroopassa. Useat satamat ovat sitä mieltä ettei satamat ota asiaa hoitaakseen. Vuosaari Harbour
Satamaoperointi ja konttien punnitseminen Trafi 9.10.2015 Toimitusjohtaja Juha Mutru Satamaoperaattorit ry 45
Ylipainoisten konttien ongelma Turvallisuus (työturvallisuus ja muut vastuut) Logistiset haitat ja kustannukset (tilan puute, prosessien häiriintyminen) 46
Satamaoperaattori konttien punnitsijana Konttien massat on toimitettava satamaoperaattorille ilman erillistä pyyntöä (laivaaja > rahdinkuljettaja > satamaoperaattori) Satamaoperaattori voi tarjota (mutta ei ole velvollinen tarjoamaan) palvelua, että kontit punnitaan erillisestä sopimuksesta, hyvissä ajoin ennen lastausta Punnitsemattoman kontin havaitseminen Ei saa lastata, käsittelyprosessi mietittävä etukäteen (IMO guidelines 4.2) Ylipainoisen kontin havaitseminen lastattaessa Ilmoitetun massan merkittävä ylittyminen: sovittava periaatteista ja kustannuksista Maksimimassan ylittyminen: ei saa lastata, kustannusten korvaaminen satamaoperaattorille Maksimimassan ylittyminen purettaessa: menettelytavat selvitettävä 47
Kiitos! 48
Konttipunnituksen uudet tuulet seminaari 9.10.2015 Suomen Varustamot Bernt Bergman Asiantuntija
Konttien punnitus Suomen Varustamot tukee konttien punnitusta koskeva lainsäädäntöä Oikeat painotiedot ovat aluksen päällikkölle erittäin tärkeät Kontteja jotka painaa enemmän kuin ilmoitettu on vaarallisempi kuin toisinpäin
In stowing the Triple-E, the key items to evaluate are the following: Port destinations: Containers to be discharged at the next port of call should be on top. Container weight: Each container should weigh below the defined gross weight limit, so as not to damage the vessel and endanger the life of the crew.
Weight distribution: Containers should be loaded or discharged equally over a set number of bays. Too much weight on the bow (front), aft (back), left or right side of the ship will cause the vessel to dip at an angle; too much weight at both the bow and aft will cause the vessel to bend. As a rule, heavier containers are placed lower in the vessel because it gives the ship more stability
Aluksen vakavuutta K Köli (Keel) G Painopiste (Centre of Gravity B Nostepiste (Centre of Buoyancy M Vaihtokeskus (Metacentre) GM Vaihtokeskuskorkeus (Metacentre Height) GZ Oikaiseva momenttivarsi (Righting Lever)
Aluksen vakavuutta The centre of gravity (G) is the point at which the whole weight of the vessel can be said to act vertically downward. As a general rule, a lower centre of gravity means a more stable vessel.
Aluksen vakavuutta The centre of gravity changes, depending on how weight is distributed in the vessel. For example, a heavy load placed high on deck will produce a higher centre of gravity - and less stability - than a load stored below deck.
Aluksen vakavuutta A vessel with a high centre of gravity is "top heavy." If it lists or heels to one side, the centre of gravity pushes down in the direction of the list. The danger of capsizing is much greater.
Cotainership Deneb (2011) Joka kymmenes kontti painoi enemmän mitä oli ilmoitettu Vaihteluväli; 1,9 6,7 kerta suurempi paino kuin ilmoitettu Kokonaispaino näistä konteista oli 278 tonni Keskimäärin neljä kerta enemmän mitä oli ilmoitettu (IMO DSC 17/Inf.5)
Containership Deneb IMO DSC 17/Inf.5
MSC Napoli MAIB raportti (9/208, 2008) Jäljellä olevat kontit punnitettiin 20 % painoi 3 tonni yli ilmoitetusta paineesta Isoin heitto 20 tonni Kokonaismäärä 312 tonni (IMO DSC 17/Inf.5)
MSC Napoli IMO DSC 17/Inf.5
Kiitos Suomen Varustamot Bernt Bergman Asiantuntija
Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry - Konttipunnitusseminaari 9.10.2015 PETRI LAITINEN
Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry Vuonna 1906 perustettu toimialaliitto, jonka tehtävänä edistää huolinta- ja logistiikka-alalla toimivien jäsenyritysten toimintaedellytyksiä. Toimi nimellä Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry 31.5.2015 asti Liitto tiedottaa, kouluttaa, edistää yhteistoimintaa sekä huolehtii huolintaja logistiikka-alan eduista elinkeino- ja työmarkkinapoliittisissa asioissa. Liiton jäsenten (68 kpl) yhteenlaskettu liikevaihto huolinnassa noin 2,0 mrd. euroa (v. 2014) ja ne työllistävät yhteensä noin 4 600 työntekijää huolintatoiminnassa (v. 2014). Liiton jäsenyritykset edustavat yhteensä noin 75 80 %:a huolinta-alan kokonaisliikevaihdosta ja henkilöstöstä. Liiton jäsenenä olevat yritykset hoitavat valtaosan Suomen ulkomaankaupan kappaletavaran vienti- ja tuontikuljetuksista, joko rahdinkuljettajan tai välittäjän vastuulla. 15.10.2015 63
Jäsenyritykset Agility Logistics Oy Ab AHA Logistics Oy Alpi Suomi Oy Backman-Trummer Oy Ab Beweship Oy Ab Blue Water Shipping Oy Bring Express Suomi Oy CHS Air Logistics Oy CHS Logistics Oy Crown Worldwide Oy DACHSER Finland Air & Sea Logistics Oy DHL Freight (Finland) Oy DHL Global Forwarding (Finland) Oy DSV Air & Sea Oy DSV Air & Sea Projects Oy DSV Road Oy DSV Solutions Oy Easmar Logistics Oy Euro-Baltic Logistics Oy Ltd Euroports Rauma Oy Oy Finnsovtrans Ltd Finnsteve Oy Ab FREJA Transport & Logistics Oy Geodis Wilson Finland Oy Greencarrier Freight Services Finland Oy Hacklin Bulk Boys Oy Ltd SA-TU Logistics Oy Hacklin Hamiko Oy Ltd Scandic Trans Oy Ab Hacklin Logistics Oy Ltd Scan Global Logistics (Finland) Oy Hacklin Oy Ltd Schenker Oy Ibertrans Oy SeaRail Oy ILP-Group Logistics Oy Stella Corona Oy Ltd Jetpak Finland Oy Steveco Oy Kemi Shipping Oy Suomen Messulogistiikka Oy "K" Line (Finland) Oy Suomen Varastointi ja Huolinta Oy Kuehne + Nagel Oy Ltd Oy Tavatur Shipping Ltd Leman International System Transport Oy TNT Suomi Oy Martin Bencher (Skandinavia) Oy Trans World Shipping AB Newmark Oy Tschudi Logistics Oy NTC Transport Oy United Parcel Service Finland Oy NTG GLOBAL Finland Oy UPS SCS (Finland) Oy NTG Road Oy Uuttera Oy Nurminen Logistics Heavy Oy Vaasahuolinta Oy - Vasaspedition Ab Nurminen Logistics Oyj Varova Oy Nurminen Logistics Services Oy Viawest Oy Panalpina Ab Filial i Finland Victor Ek Oy Ab Passion Logistics Oy Polar Logistics International Oy Posti Oy PostNord Oy Roadari Oy 15.10.2015 64
IMO:n merikonttien punnitusvaatimukset 1.7.2016 lukien Huolitsijan asema toimitusketjussa? Laivaaja, rahdinkuljettaja, välittäjä, asiamies? Konttien painon todentaminen: Metodi 1: täyden kontin punnitseminen vaa alla Metodi 2: konttiin lastattavien tavaroiden punnitus ja ym. konttiin lastattavan materiaalin + kontin painojen yhteen laskeminen (using a certified method approved by the competent authority) Milloin todennettu paino tulee viimeistään ilmoittaa rahdinkuljettajalle / varustamolle? Missä konttien punnitus mahdollista tehdä? Satamassa vai satama ulkopuolella? Mitä tapahtuu konteille, joiden painoa ei todennettu asianmukaisesti? Riittääkö ensimmäisen laivaajan antama ilmoitus kontin painosta koko kuljetusketjulle? Punnitusvaatimuksesta johtuvat lisäkustannukset kuljetusketjulle? Tärkeää olisi, että valtioilla olisi samat kriteerit painoille ja sallitulle poikkeamille 15.10.2015 65
Eteläranta 10, 6. krs. PL 62, 00131 Helsinki Puh 020 595 5000 www.huolintaliitto.fi 15.10.2015 66