MUISTISAIRAUDET ALKOHOLIN VARJOSSA -PROJEKTI 2011 2013

MUISTISAIRAUDET ALKOHOLIN VARJOSSA -PROJEKTI 2011 2013 LOPPURAPORTTI -tietoa muistisairauksien tunnistamiseksi ja toimintaa arjen hallinnan tukemiseksi Sari Mäkinen Sari Nyrhinen 1

SISÄLTÖ 1 PROJEKTIN TAUSTALLA VAIKUTTANEET KESKEISET TARPEET 3 2 PROJEKTIN KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINTAMUODOT 4 3 PROJEKTIN TÄRKEIMMÄT TUOTOKSET 5 3.1 Yksilöllinen tuki 6 3.2 Ryhmätoiminnot 7 3.3 OTTAAKO AIVOON? -opas asiakkaille 8 3.4 Pienryhmäkoulutus alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen yhteistyökumppaneille 9 3.5 VINTTI KIRKKAANA -opas sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille 11 3.6 Muistitehtäväohjaaja koulutus 11 3.7 Yhteistyö toiminnot 12 3.8 Opinnäyteyhteistyö 12 4 PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET JA VAIKUTUKSET 12 4.1 Yksilöllisen tuen asiakkaiden näkökulma 12 4.2 Ryhmätoimintoihin osallistuneiden näkökulma 13 4.3 Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien näkökulma 15 4.4 Projektityöntekijöiden näkökulma 18 5 PROJEKTIN KESKEISET HAASTEET 19 6 LUPAAVAT KÄYTÄNNÖT 20 6.1 Muistitehtäväryhmä 20 6.2 Muistitehtäväohjaaja koulutus 22 7 PROJEKTIN JUURRUTUS 24 8 PROJEKTIN TULOSTEN JA LUPAAVIEN KÄYTÄNTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN VALTAKUNNALLISESTI 26 9 PROJEKTIN KESKEISIN ANTI 27 LIITTEET LIITE 1 Opas Ottaako aivoon -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen LIITE 2 Opas Vintti Kirkkaana -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille 2

1 PROJEKTIN TAUSTALLA VAIKUTTANEET KESKEISET TARPEET Alkoholin suurkulutus saattaa aiheuttaa muistiongelmia ja dementiaa. Muistisairaus voi toisaalta myös laukaista alkoholin liikakäytön. Pitkään raittiina ollut muistisairauteen sairastunut ei välttämättä muista raitistumistaan, vaan aloittaa juomisen vanhasta muistista. Alkoholistien muistiongelmiin ei juuri puututa. On kuitenkin huomioitava, että alkoholin suurkuluttajalle voi puhjeta alkoholismin lisäksi muistisairaus, joka vaatii tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta. Muistisairaus pahentaa alkoholismia ja alkoholismi muistisairautta. Salon psykososiaalisten palvelujen ja A-klinikan edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa oli noussut esille puutteet alkoholistien mahdollisten muistisairauksien tunnistamisessa ja hoidossa sekä ohjatun, aktiivisen toiminnan järjestämisessä alkoholistien arjen hallinnan ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Tämän kaltaisesta toiminnasta oli heidän mukaansa tällä hetkellä puutetta muuten kattavassa hoitoketjussa, kun osa kohderyhmästä tarvitsee aktiivisempaa ohjattua toimintaa, mitä esim. toimintakeskuksissa pystytään toteuttamaan. Salon kaupungin päihdehuollon hankkeen 2009 loppuraportin ennaltaehkäisevän työn SWOT -analyysissä tuotiin mahdollisena uhkana esille vapaa-ajan tekemisen puute alkoholin suurkuluttajilla ja huoli siitä, että jotain tekemistä tarvitaan juomisen tilalle. Virikkeellisellä ja aktiivisella ryhmä- ja yksilötoiminnalla voitaisiin tätä uhkaa pienentää. Kotihoidon asiakkaana muistiongelmaiset ovat koko ajan kasvava ryhmä. Asiakkaat, joilla on alkoholin suurkulutuksesta aiheutuvia muistihäiriöitä kuormittavat kotihoitoa ja ovat myös huomattavasti nuorempia. Projektin tarkoituksena oli etsiä keinoja miten aktiivisen toiminnan kautta tuetaan asiakkaiden kotona asumista pidempään. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudessa muistiasioiden huomioiminen alkoholin suurkuluttajien keskuudessa on jäänyt vähälle huomiolle. Alkoholin suurkuluttajien keskuudessa jopa 1/10 on dementiatason oireita sekä muistisairauspoliklinikoiden asiakkaista noin 20 % on aktiivinen alkoholin suurkulutus (Runsten 2013). Asiakkaiden keskuudessa muistiongelmat tunnistetaan, mutta asialle ei oikein tehdä mitään. Projektissa on huomioitu aktiivisesti aivoterveyden ylläpito. 3

2 PROJEKTIN KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINTAMUODOT Tavoitteet Projektin päämääränä oli lisätä arjen hallinnan taitoja, parantaen toimintakykyä ja vahvistaen osallisuutta henkilöillä, joilla oli alkoholin suurkulutuksesta johtuva muistihäiriö/ muistisairaus. Projektin toimintojen avulla mahdollistettiin kohderyhmään kuuluvan henkilön saada sosiaalisia kontakteja ja virkistäytyä. Samalla annettiin vaihtoehto juomiselle ja tuettiin kotona asumista mahdollisimman pitkään. Lisäksi tavoitteena oli tiedon lisääminen sosiaali- ja terveydenalan ammattihenkilöiden keskuudessa niin, että muistisairaudet pystytään erottamaan alkoholin aiheuttamista oireista ja muistisairaus voidaan asianmukaisesti tutkia ja hoitaa. Muistisairauksien ja hoidettavissa olevien muistihäiriöiden tutkimuksiin ja hoitoon ohjaamiseen tarvittiin yhtenäinen ohjeistus ja käytäntö. Tavoitteena oli myös lisätä tietoisuutta alkoholin ja päihteiden vaikutuksesta muistiin ja aivojen terveyteen suuren yleisön keskuudessa. Toimintamuodot Projektissa järjestettiin ryhmä- ja yksilötoimintaa asiakkaille. Projektin alussa kartoitettiin asiakasmääriä Salon ja Someron alueelta. Yhteistyötahot kartoittivat omilta alueiltansa ne mahdolliset asiakkaat, jotka soveltuisivat heidän mielestä projektin toiminnan piiriin. Asiakkaiden tavoittamiseksi projektityöntekijät kiersivät kertomassa projektista kotihoidon tiimeissä ja A-klinikan toimipisteissä. Toimintamuodot asiakkaille olivat yksilöllinen tuki - ja ryhmätoiminta. Yksilöllinen tuki -toiminta Konsultaatiokäynti o Asiakkaan muistiongelmaan liittyvän tuen tarpeen arviointi yhdessä yhteistyötahon kanssa. o Yksilöllisen tukitoiminnan tai ryhmätoiminnan tarpeen kartoitus, muistin tilan ja elämänlaadun kartoitus sekä jatkosuunnitelman laatiminen. o Arvioinnin perusteella henkilön ohjaus ja motivoiminen tulemaan mukaan ryhmätoimintaan. 4

Yksilölliset tukikäynnit o Arvioinnin perusteella yksilölliset tukikäynnit. Ryhmätoiminta Jalkautuva muistiryhmä. Toiminnalliset muistitehtäväryhmät. Muisti-infot Ryhmävierailut esim. a-klinikan vertaistukiryhmätoiminnoissa Toiminta yhteistyötahojen kanssa Pienryhmäkoulutus kotihoidolle Pienryhmäkoulutus A-klinikalle Muistitehtäväohjaaja koulutus: toiminnallisten muistitehtäväryhmien juurruttaminen, vapaaehtoisten rohkaistuminen, aktivointi, tuki ja tieto. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten seminaarit Yhteistyöverkoston luominen eri toimijoiden välille Konsultaatio ja neuvonta Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten luentovierailut lähihoitaja, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja opiskelijoille aiheilla: Alkoholi ja muisti, Alkoholi ja ikääntyvä, Muistisairaan kohtaaminen sekä Muistisairaan käytösoireet. Hankkeen alussa otettiin yhteyttä Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikköön opinnäytetyö yhteistyön tiimoilta. Suurelle yleisölle tiedottaminen Osallistuttiin tapahtumiin, kuten terveyspäivät tai Asunnottomien yö-tapahtuma. Verkkosivuilla tiedottaminen, sosiaalisessa mediassa ja yhteistyötahojen kautta. 3 PROJEKTIN TÄRKEIMMÄT TUOTOKSET 3.1 Yksilöllinen tuki Projektin asiakas oli yleensä alkoholin suurkuluttaja, jolla oli omasta tai yhteydenottotahon mielestä muistiongelmaa. Alkoholin suurkulutus oli joko olemassa olevaa tai aikaisemmin 5

elämässä ollutta. Osalle asiakkaista riitti kerran tehty konsultaatiokäynti esim. kotona, mutta osalle asiakkaista oli tarpeen jatkuvampi yksilöllinen tuki. Jokaisen asiakkaan kohdalla mietittiin heidän henkilökohtaiset - sekä yksilöllisen tuen tarpeet, jotka vaihtelivat suuresti. Tavoitteita arvioitiin puolivuosittain tai tarpeen mukaan. Konsultaatiokäynti toteutettiin joko asiakkaan kotona, kuntoutuspalveluissa tai terveydenhuollossa. Konsultaatiosta muodostui projektin aikana toimintamuoto, jossa käynnit toteutettiin moniammatillisesti niin, että paikalla oli asiakkaan, yhteydenottotahon ja projektityötekijöiden lisäksi esim. omainen, A-klinikan edustaja tai kotihoito. Käynneillä saatiin asiakkaan terveydentilasta sekä elämäntilanteesta kokonaisvaltainen kuva. Projektityöntekijät tekivät konsultaatiokäynneillä mm.: Haastattelun elämäntilanteesta Muistin tilan kartoituksen (Muistikysely, MMSE, CERAD) Muistiin tilaan liittyvän tuen tarpeen arviointi kotona selviytymisessä Ohjausta ryhmätoimintaan Yleinen ohjaus ja neuvonta /miten pidät huolta muistista ja aivoterveydestä Hoitopalaverit Konsultaatiokäyntien perusteella yksilöllisen tuen piiriin ohjautuivat asiakkaat, jotka asuivat Salon tai Someron reuna-alueilla ilman mahdollisuutta kulkea ryhmätoimintoihin, asiakasta ei saatu motivoitua ryhmätoimintaan tai tuen tarve oli toistuvia kotikäyntejä vaativaa. Yksilötuen käynneillä projektityöntekijät tekivät mm.: Pohdittiin muistin tuen keinoja Motivoitiin ryhmiin Ylläpidettiin arjen hallinnan keinoja, kannustamalla ja tukemalla omatoimisuutta päivittäisissä toiminnoissa, esim. kahvinkeitto, ruuan laitto, kaupassa käynti Etsittiin yhdessä keinoja mielekkääseen tekemiseen Luotiin sosiaalisia kontakteja Omaisen tukeminen Tehtiin asiakkaan tuen tarpeet huomioon ottaen yksilötuen käynneille toimintasuunnitelma, joka kirjattiin ja jota toteutettiin kotikäynneillä, sekä suunnitelma päivitettiin tarvittaessa. 6

3.2 Ryhmätoiminnot Jalkautuva muistiryhmä Projektin aikana aloitettiin kolme ryhmää Salon eri taajamissa. Ryhmään ohjautuivat asiakkaat kotihoidon ja A-klinikan työntekijöiden kautta. Ryhmiä toteutettiin sen mukaan, miten Salon alueelta ohjautui asiakkaita matalan kynnyksen periaatteella. Tilat toimintaan saatiin Salon kaupungilta, A-klinikalta tai kokoonnuttiin asiakkaan luona. Asiakkaiden ohjautuminen ja motivointi oli projektityöntekijöiden sekä yhteistyökumppaneiden tehtävä. Alussa projektityöntekijät kävivät motivoimassa ja kertomassa ryhmästä, asiakkaita haettiin kotiovelta ja heille soitettiin muistutussoittoja. Ryhmä oli keskusteleva, toiminnallinen ja asiakkaiden toiveisiin sekä tarpeisiin vastaava. Projektin edetessä asiakkaat tulivat itse omatoimisesti ryhmään, joten vain harva tarvitsi muistutussoiton. Ryhmät kokoontuivat joka toinen viikko projektityöntekijän ohjaamana. Ryhmästä kirjoitettiin myös artikkeli Muisti-asiantuntijoiden MEMO -lehteen 3/2012, joka on luettavissa osoitteessa: http://www.muistiasiantuntijat.fi/memo.php?&udpview=read&src=db25114&sid=74&issue= 2012-03 Ryhmän sisältö rakennettiin asiakaslähtöisesti eli ryhmäläiset saivat osallistua ryhmän sisältöjen suunnitteluun. Sisällöiksi muodostui: Kuulumiset ja keskustelua kahvittelun lomassa Muistitehtäviä, pelejä tai visailuja Ulkoilua tai erilaisia teemoja alustettiin, kuten esim. ravitsemus ja uni, joista myös keskusteltiin yhdessä Toiminnallinen muistitehtäväryhmä Projektityöntekijät tutustuivat A-klinikan kolmeen toimintakeskukseen. Toimintakeskuksissa ei ollut muistiin tai aivoterveyteen liittyvää toimintaa, joten jalkautuvan muistiryhmän siirtämistä toimintakeskuksiin päätettiin kokeilla. Toimintakeskukset ovat matalan kynnyksen toimintaa, eli nimeään tai muita tietoja ei halutessaan tarvitse asiakkaan kertoa. Ryhmätoiminta aloitettiin kokeeksi ensin yhdessä toimintakeskuksessa ja toiminnallinen muistitehtäväryhmä kokoontui kerran kuukaudessa. Toiminta sai heti suuren suosion ja sen vuoksi toiminta aloitettiin kahdessa muussakin toimintakeskuksessa. Myöhemmin myös A-klinikan laitoskuntoutusyksikköön perustettiin 7

oma muistitehtäväryhmä. Ryhmät kaikissa toimipisteissä kokoontuivat kerran kuukaudessa. Ryhmän sisältö: Mahdollisuus kysyä projektityöntekijältä muistiin ja aivoterveyteen liittyvistä asioista tai varata aika kahdenkeskiseen keskusteluun Aivoja aktivoivia tehtäviä, kuten aivopähkinöitä, pelejä ja visailuja Muistitehtäväryhmistä kerättiin materiaalia materiaalikansiota varten koko projektin ajan, jotta toiminnan jatkuminen projektin jälkeenkin olisi mahdollista. Materiaaliin kuului mm. erilaisia aivopähkinöitä, peli vinkkejä, kirja vinkkejä sekä visailuja. Muistitehtäväryhmä on kuvattu hyvänä käytäntönä s. 21. Muisti-infot A-klinikan kanssa käydyissä keskusteluissa tuli toistuvasti ilmi, että asiakkailla ei ole juurikaan tietoa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen, vaikka tietoa saattoi olla alkoholin vaikutuksista mm. sisäelimiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Katkaisu- ja selviämisasemalla a-klinikan työntekijät kohtasivat jatkuvasti asiakkaita, joilla oli muistiongelmia. Yhteistyötapaamisessa kehitettiin toimintamuotoa, joka sopisi näille asiakkaille. Kehitettiin Muisti-info, jossa asiakkailla oli mahdollisuus kysyä mieltä askarruttavia asioita muistiin ja aivoterveyteen liittyen, matalan kynnyksen periaatteella eli anonyymisti. A-klinikan katkaisu- ja selviämisasemalla oli kerran kuussa varattu tunnin aika, jolloin paikalla olevat asiakkaat pääsivät vapaasti keskustelemaan projektityöntekijöiden kanssa. Jokaisella tapaamiskerralla oli keskusteluissa teema esim. muisti, uni, masennus ja aiheet toimivat samalla keskustelun tukena ryhmään osallistuville asiakkaille. Tämä toimintamuoto toimi hyvin katkaisu- ja selviämisasemalla suuren asiakasvaihtuvuuden vuoksi. Muisti-info periaatetta sovellettiin myös jo valmiina oleviin toisen toimijan ohjaamiin ryhmiin: A-klinikan vertaistukiryhmissä, Someron kuntouttavassa työtoiminnassa, Salon työpaja toiminnassa, Mielenterveysseuran tukiasunnoilla, Seurakunnan ryhmissä sekä Salon kaupungin mielenterveystyön ryhmissä. Muisti-infoissa oli suuri merkitys keskustelulla ja tiedon lisäämisellä matalan kynnyksen periaatteella. 3.3 Ottaako aivoon? -opas asiakkaille Tarve oppaalle tuli esille yksilöllisen tuen käynneillä ja yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa, kun kävi ilmi, että kohderyhmän asiakkailla oli vähän tai ei 8

lainkaan tietoa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen. Asiakkaat osasivat yhdistää alkoholin vaikutuksia esimerkiksi maksan toimintaan, mutta vaikutuksia aivoihin ei otettu huomioon. A-klinikan katkaisu- ja selviämisasemalla kaivattiin asiakkaille herättelyä ja näin syntyi ajatus asiakkaille suunnatusta oppaasta, jossa kerrotaan kansantajuisesti ja lyhyesti alkoholin tuomista muistiongelmista. Opasta työstettiin yhteistyössä A-klinikan henkilökunnan kanssa ja mielipiteitä saatiin myös asiakkailta. Opas sai nimekseen OTTAAKO AIVOON? -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen. (LIITE 1) Oppaan sisältö: Alkoholin vaikutuksia aivoterveyteen Riskikulutuksen rajat Alkoholin tuoma tapaturmariski Alkoholi ja mieliala Unettomuus ja alkoholi Aivojen huolto-ohjeita. 3.4 Pienryhmäkoulutus alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen yhteistyökumppaneille Projektin tavoitteena oli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tiedon lisääminen alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen. Yhteistyökumppaneihin otettiin yhteyttä sähköpostilla ja puhelimitse, mutta myös aktiivisesti jalkautumalla. Projektin ensimmäisenä vuonna projektityöntekijät kiersivät esittelemässä hanketta lähes kaikissa Salon kotihoidon tiimeissä, Someron kotihoidossa, Salon kaupungin terveydenhoitajille, A-klinikan toimintakeskuksissa, vertaistukityössä sekä laitoskuntoutuksessa. Lisäksi tärkeä yhteistyötaho A-klinikan Rolle -työ, joka on yli 65-vuotiaille tarkoitettua kotiin vietyä päihdetyötä, tiedotti hankkeesta omilla tahoillaan. Tapaamisilla kartoitettiin koulutuksen tarvetta ja keskustelujen perusteella koettiin pienryhmäkoulutuksen palvelevan parhaiten kotihoidon ja A-klinikan työntekijöiden tarpeita. Molemmille yhteistyökumppaneille rakennettiin oma kaksiosainen koulutus. Kotihoidon koulutuksen sisältönä oli mm.: Alkoholin käytön muutokset sekä riskirajat ikääntyvällä 9

Ikääntyminen vahvistaa alkoholin vaikutuksia Alkoholin vaikutus muistiin Alkoholi muistisairaus/muistihäiriö ja erotus diagnosointi Ikääntyvän alkoholinkäytön tunnistaminen Alkoholinkäytön puheeksi otto Muistiongelmaisen alkoholinkäyttäjän kohtaaminen Hoitohaasteita ja hoitoon ohjaus A-klinikan koulutuksen sisältönä oli mm.: Muistin toiminta Muistin ongelmat Masennus & Muistisairaus Muistisairaudet Alkoholin vaikutus muistiin Alkoholin suurkulutuksen vaikutus aivoterveyteen Alkoholiperäiset muistisairaudet Käytösoireet Projektin toimesta järjestettiin myös asiantuntijaluentoja yhteistyökumppaneille, esim. Projektin avausseminaari pidettiin marraskuussa 2011 sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille aiheella Ikääntyvän alkoholin käytön erityispiirteet, projekti esittely sekä A-klinikan Rolle -työn esittely. Kaste 2013 -hankkeen kanssa yhteistyössä suunniteltiin myös koulutus Päihde- ja mielenterveysasiakkaan kohtaamisesta. Koulutus toteutettiin yhtenä päivänä sekä aamu- että iltapäivällä, jolloin osallistuminen oli mahdollista useammalle työntekijälle. Koulutus oli suunnattu kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille jotka kohtaavat työssään mielenterveys- ja päideongelmaisia. Salon ammattiopistolla lähihoitajaopiskelijoille luentoja aiheilla: Muistisairaan käytösoireet, Muisti ja Alkoholi ikääntyvällä sekä muistisairaan kohtaaminen. Turun AMK:n Salon yksikön terveydenhoitajaopiskelijoille luentoja aiheilla Muisti ja alkoholi. Projekti esittely Kaarinassa kotihoidon teemapäivällä sekä Tampereella Pirkanmaan ammattiopistolla ja pienryhmäkoulutusten runkoa tiedusteltiin puhelimitse mm. Helsingin sosiaalitoimesta. 10

Loppuseminaari oli marraskuussa 2013 sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Seminaarissa aiheena olivat: Yhteenveto projektin kolmesta vuodesta, Köyhyys ja syrjäytyminen hyvinvointivaltiossa sekä Muisti ja päihteet. Projektin toiminnassa mukana olleet henkilöt, kokemusasiantuntijat, esiintyivät seminaarissa sekä kertoivat omasta näkökulmasta projektin toteutuksesta. 3.5 VINTTI KIRKKAANA -opas sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille Projektin aikana tuli esiin yhteistyökumppaneiden taholta, että tietoa ammattilaisille aiheesta muisti, aivoterveys ja alkoholi tarvitaan. Aiheesta kerättiin materiaalia kansiota varten, mutta ammattilaisten taholta tulleen palautteen pohjalta kansiomuodossa oleva opas ei palvellut tarpeita. Toiveena oli yksinkertainen työväline muistiin, aivoterveyteen ja alkoholiin liittyvistä asioista. Syntyi VINTTI KIRKKAANA -opas, jota voi kuljettaa mukana, jakaa uusille työntekijöille tai opiskelijoille. (LIITE 2). Oppaan sisältö: Muistin toiminnasta, yleisimmistä muistiongelmista sekä etenevistä muistisairauksista Alkoholin vaikutuksista aivoterveyteen sekä alkoholista johtuvat muistihäiriöt Muita alkoholiin liittyviä muistiin vaikuttavia tekijöitä, kuten uni ja mieliala Mitä tehdä jos muistin toiminta vaivaa ja mistä apua. 3.6 Muistitehtäväohjaaja -koulutus Koulutus suunniteltiin sekä toteutus aloitettiin projektin toisena toimintavuotena. Yhteistyötahojen toivomuksesta sekä juurrutustoimenpiteitä suunnitellessa haluttiin toiminnallisten muistitehtäväryhmien jatkuvan projektin päättymisen jälkeen. Koulutukset toteutettiin yhteistyössä Käytä pääomaasi -projektin kanssa. Koulutuksen tarkoituksena oli toiminnallisten muistitehtäväryhmien juurtuminen ja tavoitteena vapaaehtoisten rohkaistuminen muistitehtäväryhmän ohjaamiseen, osallistujien aktivointi ja tiedon lisääminen. Koulutuksen käynyt henkilö voi perustaa oman muistitehtäväryhmän tai hän voi toteuttaa jo olemassa olevassa ryhmässä esim. kutomapiirissä muistitehtävätuokion. Muistitehtäväryhmän ohjaaja koulutus on kuvattu hyvänä käytäntönä s. 22. 11

3.7 Yhteistyö toiminnot Projektityöntekijät osallistuivat aktiivisesti eri tapahtumiin, esim. terveyspäiviin tai Asunnottomien yö-tapahtumaan. Tapahtumissa esiteltiin projektin toimintamuotoja. Vintti Kirkkaana tapahtuma yhteistyössä Salon kaupungin ehkäisevän päihdetyön ja KASTE 2013 -hankkeen kanssa. Tapahtumassa oli alustuksia eri näkökulmista miten alkoholi vaikuttaa aivoihin. Tapahtuma oli kaikelle yleisölle avoin. Koulukiertue. Projektityöntekijät kiersivät Salon alueen toisen asteen oppilaitoksia kolme lukiota ja ammattiopiston kahdessa eri toimipisteessä puhumassa aiheella aivot ja alkoholi. Kiertueella tavoitettiin yli 960 nuorta ja heidän opettajiaan. 3.8 Opinnäyte yhteistyö Turun amk:n kaksi sh-opiskelijaa laativat Terveysnetin seniorinettiin tietopaketin alkoholin vaikutuksesta ikääntyvien muistiin ja muistihäiriöihin, Alkoholinkäytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin. Terveysnetti on Salon terveyskeskuksen ylläpitämä wwwsivusto, josta eri-ikäiset ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hakea tietoa terveyteen vaikuttavista asioista. Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/52147/maattanen_mari_%20maentausta_ %20elisabeth.pdf?sequence=1 Turun amk:n sh-opiskelijan opinnäytetyön Muisti- ja alkoholiongelmien tunnistaminen Salon kaupungin kotihoidossa tarkoituksena oli kartoittaa, miten Salon kaupungin kotihoidon työntekijät erottavat alkoholinkäytöstä ja muistisairaudesta johtuvat muistiongelmat toisistaan, mihin asiakkaat ohjataan hoitoon sekä millaista tietoa ja koulutusta työntekijät tarvitsevat muisti- ja alkoholiongelmiin liittyen. Opinnäytetyön mukaan mm. koulutuksen ja tiedon tarvetta kotihoidon työntekijöillä on siis erityisesti alkoholinkäyttöön ja -ongelmiin liittyen. Lisäksi alkoholinkäytön mittareista toivottiin lisää tiedotusta ja niiden hyödyntämistä toivottiin kotihoidossa entistä enemmän. Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa: http://www.theseus.fi/xmlui/handle/10024/64509 4 PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET JA VAIKUTUKSET 4.1 Yksilöllisen tuen asiakkaiden näkökulma Projektin asiakkaat olivat elämänhistoria taustaltaan hyvin erilaisia sekä iältään aina 23 - vuotiaasta 90 -vuotiaaseen, suurimman ikäryhmän ollessa kuitenkin 50 70 -vuotiaat. 12

Asiakkaat olivat pääsääntöisesti miehiä, vaikka projektin kuluessa naisten osuus kasvoikin. Yksilöllisen tuen asiakkailta koottiin suullista palautetta ja toimintaa kehitettiin sen perusteella. Projektin aikana projektityöntekijät tapasivat 58 eri asiakasta henkilökohtaisesti, joista yksilöllisen tuen piiriin siirtyi viisi miestä ja neljä naista. Tapaamisissa asiakkaat kokivat tärkeäksi projektityöntekijöiden kohtaamisen, osaavat puhua kuin ihminen ihmiselle. Kohtaaminen osaltaan madalsi kynnystä muistiasioista puhumiseen. Konsultaatiokäynneillä asiakkaat toivat usein esille toiveen lisäkäynneistä, koskas taas tuut juttelemaan? tai tuutko auttamaan kaupassa käynnissä? Monilla asiakkailla oli useita ongelmia eri elämän alueilla ja arjen hallintaa tuettiin eri muistikeinoin mm. se muistilappu juttu oli hyvä tai kokeilin sitä kalenteria, enkä unohtanu lääkäriä. taulukko 1. KONSULTAATIO - SEKÄ YKSILÖLLISEN TUEN KÄYNTEJÄ 2011 2012 2013 Yhteensä 21 kpl 67 kpl 56 kpl 144 kpl Projektin aikana muistikartoituksia tehtiin 25 henkilölle CERAD -tehtäväsarjalla ja lisäksi MMSE tai muu haastattelu seitsemälle asiakkaalle. Muistikartoituksia tehtiin vain niille asiakkaille, joille ei testausta voitu tehdä julkisella tai yksityisellä sektorilla syystä tai toisesta. Näistä oli mahdollista analysoida 17 CERAD testattua. Osa testatuista asiakkaista on alkoholin suurkuluttaja ja osa asiakkaista oli ollut alkoholin suurkuluttaja. Tuloksista laskettiin keskiarvo ja Ei poikkeava tuloksia oli 54 % ja Poikkeava tuloksia 46 %. Kellotaulutehtävässä sekä kielellisessä sujuvuudessa tulokset olivat heikoimmat. Testin perusteella asiakkaita ohjattiin jatkotutkimuksiin ja asiakas sai ohjausta ja tietoa oman aivoterveyden ylläpitämiseen. Toisaalta asiakkaalle oli helpotus, että testissä ei ollut huolestuttavaa. Luulin etten muista mitää, mut muistin kumminki. 4.2 Ryhmätoimintoihin osallistuneiden näkökulma Ryhmätoimintoihin osallistui projektin aikana huomattava määrä kohderyhmää. Projektin edetessä ryhmätoiminnot muovautuivat ja jalostuivat edelleen. Ryhmien määrä väheni, mutta osallistujamäärät kasvoivat kussakin ryhmässä. Ryhmät siis osoittivat tarpeellisuutensa asiakkaiden keskuudessa. 13

Jalkautuvat ryhmät Ryhmissä kävi aktiivisesti 2½ vuoden ajan noin 40 eri henkilöä. Jalkautuviin ryhmiin osallistuvilta kerättiin jokaisen ryhmäkerran jälkeen suullinen palaute, joka kirjattiin. Sanallinen palaute oli pääosin positiivista. Ryhmässä sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyi, kiva nähdä kavereita täällä. Asiakkaiden omatoimisuus lisääntyi ja arjen hallinta vahvistui, tulin tänään ihan muistuttamatta, tein sen muistitehtävän kotona tai uskalsin lähteä tänne aivan yksin. Lisäksi toiminnan sisältö lisäsi asiakkaiden mahdollisuuksia virkistymiseen ja mielekkääseen tekemiseen, kiva, kun täällä on joka kerta eri ohjelma tai pelataanko ensi kerralla bingoa? Ryhmäläiset olivat kokeneet saaneensa myös vaihtelua yksinäisyyteen, vireyttä päivään, tietoa mistä apua muistiongelman yllättäessä sekä tietoa aivoterveys- ja muistiasioista. Muistitehtäväryhmät ja muisti-infot Ryhmätoiminnasta kerättiin kirjallinen palaute puolivuosittain sekä suullinen palaute kerättiin ryhmäkertojen jälkeen. Projektin lopussa kerättiin laaja asiakaspalaute ryhmiin osallistuneita. Muistitehtäväryhmistä koottu materiaalikansio luovutettiin toimintakeskuksiin ja kuntoutusyhteisöön ryhmätoiminnan jatkamiseksi, kansio oli hyvä juttu, todellinen ja kaikille tarkoitettu avoimeen käyttöön. Ryhmiin osallistuneiden mielestä tiedon lisääntyminen muistista ja aivoterveydestä oli melko tärkeää tai erittäin tärkeää. Mahdollisuus virkistymiseen koettiin erittäin tärkeänä ja toiminnan erilaisuus kiinnosti asiakkaita. Palautteeseen vastanneista asiakkaista lähes kaikki olivat sitä mieltä, etteivät olisi saaneet vastaavaa toimintaa ja tietoa muualta. Asiakkaat aktivoituivat ottamaan myös itse vastuuta ryhmätoiminnan jatkumisesta. Tiedon saaminen muistista ja aivoterveydestä: Vastaajista 80 % oli sitä mieltä, että tieto on lisääntynyt paljon tai erittäin paljon. Vertaistuki ja sosiaaliset kontaktit: Vastaajista 85,7 % oli sitä mieltä, että on lisääntynyt paljon tai erittäin paljon. Osallisuus: Vastaajista 60 % oli sitä mieltä, että lisääntynyt paljon tai erittäin paljon. Suoria lainauksia asiakaspalautekyselyn vastauksista: vaihtelua yksinäisyyteen olen alkanut ajatella enemmän muistiasioita ja jopa kehitellä muisti kikkoja virkistää harmaita aivosoluja Ajattelu alkoholin vaikutuksista lisääntyi, mutta ei voitu arvioida, vähensikö toiminta alkoholin suurkulutusta. 14

taulukko 2. RYHMÄTOIMINTA 2011-2013 RYHMÄT RYHMÄKERRAT KESKIMÄÄRÄ ASIAKKAITA /ryhmä YHTEENSÄ KÄYNTIKERTOJA Jalkautuvia ryhmiä 3 kpl 32 7 henkilöä 80 käyntiä Muistitehtäväryhmiä Rysä Halikko Vaihtoehto Salo Tammitupa Perniö Louhela Somero 13 13 22 9 6 henkilöä 12 henkilöä 5 henkilöä 8 henkilöä 70 käyntiä 161 käyntiä 105 käyntiä 74 käyntiä Muisti-infot 11 6 henkilöä 65 käyntiä Vertaistukiryhmät 16 10 henkilöä 70 käyntiä Someron ryhmä 6 9 henkilöä 54 käyntiä 4.3 Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien näkökulma Erilaisia tiedotus- ja yhteistyötapaamisia oli projektin aikana yhteensä 89. Koulutuksia järjestettiin A-klinikalle, Salon kotihoidolle sekä muille yhteistyötahoille projektin aikana 48 kertaa, koulutuksiin osallistui 651 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista tai opiskelijaa. Koulutuskertojen jälkeen kerättiin kirjallinen palaute. Pienryhmäkoulutukset koettiin vuorovaikutuksellisina koulutuksina, joissa osallistujilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluun ja esittää kysymyksiä. Muistioireiden tunnistaminen lisääntyi, muistiasioista uskalletaan puhua ja ottaa esille. Yhteistyö A-klinikan kanssa oli laajaa ja heidän työntekijät kokivat matalan kynnyksen yhteydenoton tärkeäksi, aina on helppo soittaa ja kysyä neuvoa. Palautteen pohjalta myös konsultaatio mahdollisuus koettiin tärkeäksi: vaikean asian tuominen kentälle niin, että jokainen asiakas huomaa, ettei muistiongelmat ole peikko projektityöntekijöiden nopea tavoitettavuus on ollut kiitettävää sekä kiinnostus ja innostus yhteistyöhön. asiakkaiden saama hyöty ollut suurta, mm. muistin tutkimukset 15

tärkein hyöty ollut yhteiskäynnit asiakkaan luona Omassa työssäni osaan havainnoida ja ohjata eteenpäin paremmin kuin ennen Tiedon lisääminen muistista ja aivoterveydestä: Vastaajista 68,7 % oli sitä mieltä, että tieto on lisääntynyt erittäin paljon. Tiedon lisääminen alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen: Vastaajista 90,5 % oli sitä, mieltä että tieto on lisääntynyt erittäin paljon. Muisti tutkimuksiin ja hoitoon ohjaamisen tiedon lisääntyminen: Vastaajista 74,9 % oli sitä mieltä, että tieto on lisääntynyt erittäin paljon. Koulutuspalautteiden pohjalta saadun tiedon perusteella kotihoidon työntekijöiden tieto lisääntyi alkoholiin liittyvien ongelmien tunnistamisessa. Suuri merkitys oli myös asenteiden muokkautumisesta alkoholin ongelmaisia kohtaan sekä kohtaamisen rohkeuden lisääntyminen. Suoria lainauksia koulutuspalautteesta: sain uutta tietoa sopivasti tietoa alkoholidementiasta mielenkiintoinen aihe kotihoidossa tulee jatkuvasti enemmän kohderyhmän asiakkaita tietoa miten kysyä alkoholin käytöstä ja miten havainnoida alkoholidementian oireita Muistitehtäväohjaaja koulutukset olivat täynnä ja niitä toteutettiin neljä kertaa. Osallistujat olivat yhdistysten vapaaehtoisia, A-klinikan toimintakeskusten kävijöitä ja henkilökuntaa sekä muita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Koulutusta arvioitiin kouluarvosanoin heti toteutuksen jälkeen aiheista tiedon lisääntyminen, hyödyllisyys ja rohkaistuminen. Keskiarvo tulosten arvioinnissa oli 9, eli koulutus koettiin hyödylliseksi. Tarkoituksena oli saada aikaan vertaistukea antava ja kannustava ilmapiiri. Ohjausryhmän näkökulma Ohjausryhmään kuului seitsemän henkilöä, Salon Muistiyhdistyksen hallituksen jäsen, Länsi 2012 -hankeen projektityöntekijä, Salon kotihoidon tiimivastaava sekä hoitaja, a- klinikan Rolle -työn kaksi työntekijää sekä Salon kaupungin mielenterveys ja päihdepalvelujen työkuntoutustyöntekijä. Ohjausryhmä kokoontui puolivuosittain arvioimaan projektin toimintaa sekä ideoimaan. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana 16

yhteensä viisi kertaa ja lisäksi yhteyttä pidettiin puhelimitse sekä sähköpostin välityksellä. Kokoontumisten yhteydessä kerättiin suullinen ja kirjallinen palaute. Ohjausryhmän jäsenet kokivat merkitykselliseksi erilliset koulutukset kotihoidolle ja A- klinikalle sekä tiedon lisääminen oli vaikuttanut mm. asiakkaiden kohteluun ja sijoittamiseen. Ohjausryhmän jäsenten mielestä muistisairaiden ryhmät/yksilöllinen tuki ja yhteiset moniammatilliset kotikäynnit sekä muistin tilan kartoitukset antoivat mahdollisuuden laajempaan asiakkaan huomioimiseen ja oikeanlaisen hoitoon ohjauksen. Ohjausryhmän jäsenet, jotka tekivät myös konkreettista projektiyhteistyötä, kokivat asiakkaiden tiedon lisääntyneen aivoterveydestä ja muistista sekä yleinen kiinnostuksen lisääntyminen muistiasioista aktivoi asiakkaita huomioimaan itseään. Ohjausryhmäläisten mielestä laaja yhteistyö Salon alueella ja verkostoituminen oli lisääntynyt sekä muistitehtävä ohjaaja koulutus oli aktivoinut muuten melko passiivista asiakaskuntaa luomaan itselleen toimintaa. Muut yhteistyötahot Turun ammattikorkeakoulun Salon yksiköstä toteuttivat sairaanhoitaja opiskelijat kaksi opinnäytetyötä. Koulu ei ole opiskelijoiden monista pyynnöistä riippumatta löytänyt opinnäytetyölle Alkoholinkäytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin tietotekniikan opiskelijaa, joka olisi työstänyt opinnäytetyöstä sivuton terveysnettiin. Koulujen luentotilaisuuksien jälkeen palaute kerättiin suullisesti ja se kirjattiin. Palautteen mukaan opiskelijoiden tieto lisääntyi, opiskelijat saivat käytännönläheisen näkökulman ja luentojen tarpeellisuus tuli opettajien taholta esiin luentojen jälkeen. Kiertueella nuorten huomioiminen alkoholin käytön seurauksista lisääntyi ja nuoria tavoitettiin laajasti. Opettajien suullisia kommentteja koulukiertueelta: sopivasti asiaa ja esimerkkejä herätti keskustelua oppilaiden kesken myös tilaisuuden jälkeen Salon vammaispalvelun ja terveyspalvelun kanssa yhteistyössä tehtiin yksilöllisentuen käyntejä sekä konsultaatiota. Näistä yhteisistä asiakastapaamisista saatu suullinen palaute kirjattiin. Vammaispalvelun ja terveyspalvelun työntekijöiden mukaan asiakkaat 17

saivat laaja-alaisen tilanteen kartoituksen ja tieto lisääntyi henkilökunnan keskuudessa muistiin ja aivoterveyteen liittyvistä tekijöistä sekä kolmannen sektorin huomioimisesta yhteistyökumppanina. Suoria lainauksia projektityöntekijöistä yhteistyötahojen palautteessa: Lämmintä asiantuntijuutta ja persoonat pelissä Tiedon esiintuominen asiakaslähtöistä ja selkeää Asiakkaiden henkilökohtainen kohtaaminen ja asiat on viety aina loppuun asti 4.4 Projektityöntekijöiden näkökulma Projektin etenemistä arvioitiin SWOT -analyysillä vuosittain. Projektityöntekijät tekivät itsearvioinnin valmista itsearviointilomaketta (Kuntoutussäätiön lomaketta mukaellen) käyttäen kolmen kuukauden välein tarkastellen projektin tavoitteiden etenemistä ja arvioiden projektisuunnitelman toteutumista. Toiminnoista saatu palaute käsiteltiin aina mahdollisimman nopeasti projektityöntekijöiden kesken ja toimintaa rakennettiin kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Projektityöntekijöiden näkökulmasta, projektin alkaessa muistin ja aivoterveyden huomioiminen oli alkoholin suurkuluttajien sekä heidän kanssaan työskennelleiden keskuudessa vähäistä. Projektin edetessä ja tiedon lisääntyessä kohderyhmien keskuudessa näihin aiheisiin liittyvät keskustelut lisääntyivät. Projektityöntekijät kokivat, että vaikka muisti aiheena aiheutti ennakkoluuloja asiakkaiden piirissä, projektityöntekijät otettiin aina vastaan, eikä kukaan kieltäytynyt tapaamasta heitä. Muistin ongelmiin ei aikaisemmin oltu kiinnitetty paljoa huomiota ja asiakkailla oli paljon kysymyksiä aiheesta. Ryhmätoimintojen monimuotoisuus antoi osaltaan mahdollisimman monelle tilaisuuden kiinnittää huomiota omaan toimintaansa. Projektityöntekijöiden mielestä ryhmien avoimuus ja asiakaslähtöisyys oli avain siihen, että ne olivat niin odotettuja. Ryhmien jatkuminen olikin asiakkaiden toive, jonka perusteella projektityöntekijät suunnittelivat muistitehtäväohjaaja koulutuksen. Projektityöntekijöiden mielestä yhteistyö kaikkien yhteistyötahojen ja kumppaneiden kanssa sujui joustavasti ja tiedon lisääntyessä myös yhteydenotot lisääntyivät. Yhteistyökumppanit osasivat huomioida asiakkailla esiintyvät muistiongelmat sekä ohjata 18

heidät eteenpäin oikean hoidon piiriin. Asiakkaat uskalsivat ottaa yhteyttä projektityöntekijöihin ja kysyä muistiin liittyvistä asioista. Projekti sai huomiota myös toiminta-alueen ulkopuolelta. Suomen Muistiasiantuntijoiden MEMO -lehteen kirjoitettu artikkeli, vierailut Kaarinassa ja Tampereella sekä yhteydenotot Helsingistä kertoivat siitä miten tärkeästä asiasta on ollut kyse. Projektityöntekijänä projektissa on tullut vastaan vaikeita ja haasteellisia tilanteita. Usein oli riittämättömyyden tunne asiakastilanteissa. Projektityöntekijät lisäsivät ja pitivät yllä ammattitaitoaan koko projektin ajan käymällä koulutuksissa ja osallistumalla eri verkostojen tapaamisiin. Hyvä yhteistyö projektityöntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa oli ensiarvoisen tärkeää. 5 PROJEKTIN KESKEISET HAASTEET Alkukartoitus kohderyhmään kuuluvista asiakkaista Salon ja Someron alueella osoittautui haasteelliseksi. Kartoitusta pyrittiin tekemään ensin sähköpostitse tiedottamalla yhteistyötahoille, joka ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Toisen yrittämisen jälkeen otettiin henkilökohtaisesti puhelimitse yhteyttä yhteistyökumppaneihin. Kotihoidon kanssa yhteistyötä pyrittiin lisäämään tiimivierailujen muodossa. Projektista oltiin kiinnostuneita, mutta yhteydenottoja ei tullut eikä asiakkaita ohjautunut kotihoidon kautta projektin toimintaan mukaan. Vaikka kohderyhmän asiakkaat kuormittavat kotihoitoa, projektin toiminta ei löytänyt selkeää jalansijaa toiminnallaan. Saloa kohdannut vaikea taloustilanne ja kotihoidon jatkuvat muutokset ovat nekin voineet vaikuttaa asiaan. Pienryhmäkoulutusta markkinoitiin kotihoidolle tiimikäynneillä ja sähköpostilla, mutta laajaa innostusta ei kuitenkaan tullut. Haasteeksi osoittautui myös kohderyhmän tarkennus. Yhteistyötahoille tarkennettiin, että ei tarvitse olla muistisairausdiagnoosia, vaan pelkkä epäily tai huoli muistista riittää projektityöntekijän kotikäyntiin. Salo on maantieteellisesti laaja alue, jossa välimatkat voivat olla pitkät. Toimintaa oli vaikea markkinoida taajaman ulkopuolisille alueille projektin, Salon kaupungin sekä kohderyhmän resurssien puitteissa. Alueella oli yksittäisiä kohderyhmän asiakkaita, joille ei voitu tarjota ryhmätoimintaa. 19

Kohderyhmän motivointi oli haastavaa ja asiakkaiden saaminen ryhmiin toi lisää haastetta. Projektityöntekijät lähettivät tietoa postitse, puhelimitse ja lopulta ryhmäläisiä haettiin kotiovelta. Palaute oli kuitenkin ollut asiakkailta myönteistä, joten motivointi kannatti. Asiakkaiden motivoiminen ja pitäminen ryhmätoiminnan piirissä oli haasteellista. Välillä harkittiin jo ryhmän lopettamista vähäisen asiakasmäärän vuoksi, mutta jalkautuvan työn tuloksena saatiin uusia ryhmäläisiä. Tarkkaa tulosta ei voitu kerätä siitä, kuinka paljon asiakkaan alkoholin kulutus olisi vähentynyt ryhmätoiminnan vaikutuksesta. Opinnäyteyhteistyö sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa sujui hyvin ja tavoitteena oli saada Turun ammattikorkeakoulun terveysnetti sivuille osio Alkoholinkäytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin, joka olisi kaikkien luettavissa. Opinnäytetyö valmistui ajallaan ja oli valmis siirrettäväksi terveysnettiin, mutta monien yritysten ja yhteydenottojen jälkeen se ei projektin aikana onnistunut. 6 HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektin aikana kehitetty muistitehtäväryhmä sekä muistitehtäväryhmäohjaaja koulutus muodostuivat selkeiksi toimintamuodoiksi. Toiminnot avattiin kirjoittamalla niistä hyvät käytännöt, jotka tulevat luettavaksi yhdistyksen nettisivulle sekä Innokylän sivuille 6.1 Hyvä käytäntö Muistitehtäväryhmä TOIMIJAT Ryhmätoiminnan asiakas on henkilö, jolla on mahdollinen alkoholista johtuva muistihäiriö tai sairaus. Asiakas on tai on ollut alkoholin suurkuluttaja ja kuuluu riskiryhmään saada muistisairaus. Toiminnan tavoitteena on asiakkaan sosiaalisen kanssakäymisen lisääminen, asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen ja arjen hallinnan vahvistaminen. Lisäksi toiminnan sisältö lisäsi asiakkaiden mahdollisuuksia virkistymiseen ja mielekkääseen tekemiseen. Yhteistyökumppaneita voivat olla esim. A-klinikka, kotihoidon työntekijät, omaiset sekä vammaispalvelun työntekijät. Yhteistyökumppaneilla on tietoa ja valmiuksia tunnistaa ja ohjata mahdollinen ryhmätoimintaan sopiva asiakas. Yhteistyökumppaneihin on luotu sähköposti ja puhelinverkosto, jonka kautta tiedotus ryhmätoiminnasta menee asiakkaalle ja asiakasilmoittautumiset tapahtuvat ryhmäohjaajalle. On tärkeää luoda matala yhteydenottokynnys ohjaajan, yhteistyötahojen 20

sekä asiakkaan välille. Muistitehtäväryhmän ohjaaja on henkilö, jolla on tietoa alkoholin vaikutuksesta muistiin, muistisairauksista sekä muistihäiriöistä. Ohjaajalla on hyvä olla myös tietoa ja kokemusta ryhmän ohjaamisesta. RAKENNE/RESURSSIT: Noin 5-8 hengelle ryhmätoimintaan sopiva tila (pöytä + tuolit), sekä mahdollisuus kahvinkeittämiseen. Tilan sijainti sellainen, jonne on helppo tulla (hyvät kulkuyhteydet) ja ryhmän olisi mahdollista kokoontua mielellään kerran viikossa, mutta vähintään joka toinen viikko. Yksi kerta saa kestää maksimissaan 1,5h. Ryhmätoimintaan tarvittavia materiaaleja: Kopioita kirjallisista tehtävistä + kyniä ja esim. pelejä, kuvia, kysymysvisakirjoja. Materiaalia saa lainattua esim. Muistiyhdistyksestä, kirjastosta, netistä löytyy tehtävämateriaaleja ja kysymysvisoja sekä erilaisista kuvalehdistä löytyy kirjallisia tehtäviä. Muistitehtäväryhmän ohjaaja voi olla henkilö, esim. vapaaehtoinen, joka on käynyt (Muistiyhdistyksen muistitehtävä) ohjaajakoulutuksen. Ohjaajalla on hyvä olla tietoa muistisairaan/häiriöisen ja alkoholin suurkuluttajan kohtaamisesta sekä ryhmän ohjaamisesta. Ryhmäkerralle tarvitaan toimintamateriaalit, kahvit ja tarjoilut ryhmäläisille. TALOUS Rahallisia kuluja tulee ohjaajan palkasta, jos ei saada vapaehtoista ryhmän ohjaajaa, tilavuokrasta, jos toiminta tapahtuu vuokratiloissa eikä yhteistyötahojen toimitiloissa, ryhmässä käytettävistä materiaaleista sekä kahvitarjoiluista. PROSESSI Yhteistyökumppanit kartoittavat mahdollisia muistitehtäväryhmätoiminnan asiakkaita ja ottavat ohjaajaan yhteyttä. Jos mahdollista, ohjaaja tapaa ryhmään osallistujan ennen ryhmää, jolloin voitaisiin kartoittaa ryhmätoimintaan sopivat asiakkaat sekä motivoitaisiin ja kannustettaisiin tulemaan mukaan toimintaan. Ensimmäisellä kerralla uusi asiakas saapuisi yhteydenotto tahon kanssa. Asiakkaan täytyy olla aktiivinen osallistuja ja haluta itse mukaan toimintaan. Ohjaaja organisoi ja suunnittelee jokaisen kerran ohjelman sekä hankkii ryhmässä tarvittavat materiaalit, kahvit ja tarjoilut. Ryhmäkerroilla voidaan esim. pelata, tehdä aivojumppatehtäviä, pitää liikuntatuokio ym. Ryhmäkerta saa kestää korkeintaan 1,5h kerralla sillä asiakkaat eivät välttämättä jaksa keskittyä ryhmätoimintaan pidempää aikaa. 21

Asiakkailla täytyy olla joustava mahdollisuus tupakointiin sekä kahvia täytyy olla tarjolla koko ryhmäkerran ajan. Ryhmä alkaa yhteisellä kahvihetkellä, jonka aikana asiakkailta kysytään kuulumiset. Keskustelun ja kahvittelun jälkeen tehdään ryhmän toiminnallinen osuus esim. kirjallisia muistitehtäviä, pelejä tai kysymysvisailuja. Ryhmän loppuun on myös hyvä jättää aikaa keskustelulle ja palautteen annolle. HYVÄN KÄYTÄNNÖN TULOKSET Ryhmässä sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyi, asiakkaiden omatoimisuus lisääntyi ja arjen hallinta vahvistui. Lisäksi toiminnan sisältö lisäsi asiakkaiden mahdollisuuksia virkistymiseen ja mielekkääseen tekemiseen. Ryhmässä tuetaan asiakkaan sosiaalisuutta, omatoimisuutta sekä osallisuutta ja mahdollistetaan omaiselle/ läheiselle ryhmän ajaksi omaa aikaa ja näin tuetaan myös omaisen jaksamista Ryhmäläiset olivat kokeneet saaneensa myös vaihtelua yksinäisyyteen, vireyttä päivään, tietoa mistä apua muistiongelman yllättäessä sekä tietoa aivoterveys- ja muistiasioista. KEHITTÄMISEHDOTUKSET Toiminnan järjestäminen yhdessä mahdollisten yhteistyötahojen kanssa helpottaisi oikean asiakasryhmän löytämisen. Tiedottaminen ryhmätoiminnasta sekä tilat toiminnalle mahdollistuisivat myös yhteistyökumppaneiden kautta. 6.2 Lupaava käytäntö Muistitehtäväohjaaja koulutus TOIMIJAT Asiakas (muistitehtävä ohjaaja) on esim. A-klinikan toimintakeskuksen kävijä, eläkeläisjärjestön jäsen tai muu vapaaehtoistyöstä kiinnostunut sekä esim. A-klinikan toimintakeskusten ohjaajat ja A-klinikan vertaistukityön ohjaajat, tai muu ammatillinen toimija. Koulutukseen osallistuva voi olla kuka tahansa aivojen aktivoinnista kiinnostunut vapaaehtoinen. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka toivovat työhönsä uusia välineitä sekä haluavat toteuttaa muistipeliryhmä toimintaa työssään. Koordinoija: toimija, jolla on kokemus koulutuksen järjestämisestä. RAKENNE/ RESURSSIT Osallistujat rekrytoidaan tiedottamalla. Tiedotusta tehdään mm. nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa, yhdistyksen tiedotuskanavien, yhteistyökumppaneiden välityksellä. 22

Kouluttajat: kaksi henkilöä, joilla on hyvä ammattitaito muistin toiminnasta ja aivoterveydestä sekä kokemusta toiminnallisen ryhmän ohjaamisesta. Yhden ryhmän koko on enintään 10 henkilöä Koulutus on kestoltaan joko 2x3h tai 1x6h, Osallistujille jaettava aloitus materiaalikansio voi sisältää esim. koulutusmateriaalin, kirja-vinkkejä, pelivinkkejä, materiaalisivusto-linkkejä, muistimateriaalia sekä aloituspaketti aivoja aktivoivista tehtävistä. Riittävä tila 10:lle, jossa on pöytä tilaa, tietokone, videotykki, fläppitaulu sekä mahdollisuus kahvinkeittoon. TALOUS Koulutuksen kustannukset koostuvat kouluttajien palkasta, mahdollisesta tilavuokrasta, materiaalista sekä tarjoilusta. PROSESSI Toiminta on jaettu kahdelle kouluttajalle esim. niin, että toinen hoitaa ohjaajien rekrytoinnin, tiedotuksen ja tilat. Lisäksi hän valmistelee koulutusmateriaalin ja sopii vapaaehtoisen kanssa koulutukseen sisältyvän vapaaehtoisen puheenvuoron. Toinen kouluttaja valmistelee luennot sekä tarjoilut. Koulutuksen sisältönä: muistin toiminta, muistin ongelmat, aivoterveys ja aivoterveyden ylläpito, vapaaehtoisen ryhmänohjaajan puheenvuoro, ryhmän ohjaaminen ja tehtävien sekä pelien käyttö ryhmässä. Molemmat kouluttajat ovat lisäksi vastuussa koulutuksen toteutumisesta oman osaamisensa mukaan. Vapaaehtoinen kertoo kokemuksistaan koulutuksesta, muistitehtäväohjaajana toimimisesta yms. Päivien aikana kouluttajat ohjaavat lisäksi erilaisia ryhmäytymis- ja virittäytymisharjoituksia. Koulutuspäivän puolivälissä pidetään kahvitauot. Koulutuspäivien ohjelmat: Ensimmäinen koulutuspäivä / 3 tuntia Virittäytymisharjoitus Muistitehtäväryhmäohjaaja koulutuksen tavoitteet ja tarkoitus Kurssilaisten omat tavoitteet koulutuksen suhteen Luento 45 min: Asiaa muistista ja aivoterveydestä Luento 30 min: Ryhmien ohjaaminen 23

Toinen koulutuspäivä / 3 tuntia Virittäytymisharjoitus Muistitehtävien ja pelien käyttö ryhmissä (tutustumista erilaisiin lautapeleihin, kirjallisiin muistitehtäviin, Kirsti Koivula kirjoihin ym., ym.) Vapaehtoisen ohjaajan kokemuksia (vapaehtoinen kertoo omin sanoin omia ryhmänohjaus kokemuksia sekä vinkkejä muistitehtäväryhmän ohjaamisesta) Tehtävien tekemistä Koulutuksen arviointi ja palautteen anto HYVÄN KÄYTÄNNÖN TULOKSET Palautteen perusteella jaettu kokonaisuus toimii jaksamisen kannalta paremmin. Kouluttajia auttaa koulutuksesta tiedottamisessa ja ryhmän kokoamisessa, jos heillä on olemassa olevaa verkostoa sekä tietoa paikallisesta vapaaehtois- ja yhdistystoiminnasta. Tarkoitus on saada eväät toiminnallisen ryhmän toteuttamiseen omatoimisesti, mahdollisesti myös yhdistyksen tuella. Vapaaehtoisuutta on hyvä korostaa, jotta osallistuminen koulutukseen olisi matala kynnys osallistua. KEHITTÄMISEHDOTUKSET Koulutus on rakennettu niin, että se vastaa vapaaehtoisten tarpeita. Osa koulutuksiin osallistuneista on ollut sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jolloin koulutuksen sisältö ei ehkä vastaa heidän tarpeitaan. Ammattilaisille tulisi rakentaa oma koulutus, jotta he voivat työhönsä sisällyttää aivoja aktivoivaa toimintaa. 7 PROJEKTIN JUURRUTUS Muistitehtäväryhmät Projektissa oli tavoitteena aktiivisen toiminnan järjestäminen alkoholin suurkuluttajien arjen hallinnan ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Tavoitteena oli saada aikaan mielekästä ja muistiongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa alkoholin suurkulutuksen sijaan. Projektin aikana tarpeelliseksi ja sosiaalista kanssakäymistä lisääväksi toiminnaksi muodostuivat Muistipeliryhmät. Toiminnan jatkumisen turvaamiseksi projektin aikana aloitettiin Muistitehtäväohjaaja koulutus. 24

Ryhmätoiminnoista kerättiin muistitehtävämateriaalia heti projektin alusta toimintakansion luomiseksi ryhmän ohjaajille. Yhdistyksen Käytä Pääomaasi -projektin kanssa suunniteltiin muistitehtävä ohjaaja koulutus, jonka tarkoituksena on rekrytoida ryhmien ohjaajia kentälle ja antaa heille valmiudet ja tuki toiminnan toteuttamiseksi. Ensimmäinen pilottina toteutettu koulutus järjestettiin joulukuussa 2012. A-klinikan toimintakeskusten kanssa muistipeliryhmien siirtämisestä neuvoteltiin projektin viimeisen toiminta vuoden alkaessa ja toteuttamisen tueksi toteutettiin muistitehtäväohjaaja koulutus sekä jaettiin osallistujille materiaalikansio toiminnan toteutukseen. Muistitehtäväryhmät juurtuivat kaikkiin kolmeen toimintakeskukseen toteutettavaksi kerran kuussa muistitehtäväohjaaja koulutuksen käyneiden asiakkaiden ja ohjaajien toimesta. A-klinikan laitoskuntoutuksen yksikköön toimitettiin myös muistitehtäviä sisältävä materiaalikansio. Kerran kuussa pidettyyn muistitehtävä ryhmään osallistui aina myös ohjaaja ja he jatkavat ryhmää myös jatkossa. Myös A-klinikan vertaistukityön ohjaaja osallistui muistitehtävä ohjaaja koulutukseen ja toteuttaa jatkossa ryhmätoiminnassa aivoja aktivoivia tehtäviä. Muistitehtäväohjaaja koulutus jatkuu Salon Muistiyhdistyksen Käytä Pääomaasi -projektin alla vuoden 2014 loppuun. Koulutuksen jatkumisesta sen jälkeen on olemassa jo suunnitelmia. Tavoitteena on saada koulutus esimerkiksi osaksi kansalaisopiston toimintaa tai mahdollisesti koulutuksen jatko yhdistyksen omana toimintana. Konsultaatiotyö Projektin aikana todettiin tärkeäksi konsultaatiotyö muistiasioissa sekä muistin testaukset kohderyhmälle. Konsultaatiotyön siirtämisestä aloitettiin neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa. Vaikka neuvotteluja käytiin useaan eri kertaan, ratkaisuja esimerkiksi muistintestausten suhteen kentälle ei saatu. Tiedon lisääminen Projektin keskeisenä tavoitteena oli tiedon lisääminen alkoholin vaikutuksista aivoterveyteen ja muistiin niin asiakkaiden, ammattihenkilöstön kuin suuren yleisön keskuudessa. Projektin aikana nousi suureen roolin erityisesti asiakkaiden kohdalla projektityöntekijöiden suoraan antama tieto. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa pohdittiin tiedon saamista projektin jälkeen. Tästä syntyi OTTAAKO AIVOON? -opas asiakkaille, jossa on kansankielellä kerrottu ytimekkäästi miten alkoholi vaikuttaa 25

aivoterveyteen. Opasta lukivat teko vaiheessa myös asiakkaat. Opasta painettiin jaettavaksi yhteistyökumppaneille sekä se on jatkossa mahdollista tulostaa yhdistyksen verkkosivuilta (www.alzsalo.fi). Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tiedon lisäämiseksi pienryhmä koulutukset toimivat hyvin projektin aikana. Alkuperäisenä tarkoituksena oli koota projektin aikana materiaali ja info kansio, jossa olisi aiheeseen liittyvää tietoa. Projektin aikana kuitenkin todettiin, että kansio ei ole toimiva malli. Yhteistyökumppanit toivoivat tietoa tiiviissä muodossa sekä helposti käytettävänä. Näin työstettiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille VINTTI KIRKKAANA -opas, jossa kerrotaan muun muassa muistiongelmista, muistisairauksista ja hoitoon ohjauksesta. Opasta painettiin yhteistyökumppaneille ja se on jatkossa saatavilla yhdistyksen verkkosivuilla (www.alzsalo.fi). Painettuja oppaita jaettiin yhteistyökumppaneille, kuten A-klinikan toimipisteisiin, Salon kotihoidon tiimeille, Salon kaupungin ehkäisevään päihdetyöhön, terveyspalveluihin sekä vammaispalveluihin. Muistiliitto lisäsi myös sivuillensa oppaat OTTAAKO AIVOON ja VINTTI KIRKKAANA, jotka on mahdollista tulostaa sieltä. www.muistiliitto.fi/fi/muisti-ja-muistisairaudet/aivoterveys/paihteet-ja-muisti/ www.muistiliitto.fi/extranet/tietoa/aivoterveys/ 8 PROJEKTIN TULOSTEN JA LUPAAVIEN KÄYTÄNTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN VALTAKUNNALLISESTI Asenteet nousivat projektin aikana useasti esille. Alkoholin suurkuluttajat kohtaavat arjessaan paljon ennakkoluuloja niin yleisesti kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten taholta. Mielenkiintoista oli projektin alussa huomata miten muisti asiat herättivät ennakkoluuloja kohderyhmässä. Muistiasiat koettiin ikäihmisten ongelmaksi eikä asiasta juuri puhuttu. Projektityöntekijät toivat julki rohkeasti, etteivät muistiongelmat kosketa vain ikääntyvää väestöä, vaan ovat kaikkien asia. Tiedon lisääntyminen sai projektin sidosryhmät pohtimaan omaa muistiaan ja aivoterveyttään, näin myös asenteet muuttuivat pikkuhiljaa. Projektin aikana muistiasiat tulivat aivan uudella tavalla esille ja niiden huomioiminen lisääntyi. Asenteiden muuttuminen ja tiedon lisääntyminen on tärkeä väylä muisti ja aivoterveysasioiden huomioimiseen jokaisen kohdalla. Asenteisiin vaikuttavaa tiedon saantia voidaan lisätä projektin tuotoksina käyttöön tulleita oppaita. OTTAAKO AIVOON? -opas asiakkaille alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen sekä VINTTI 26

KIRKKAANA -opas ammattilaisille, ovat saatavissa yhdistyksen verkkosivulta sekä muistiliiton verkkosivuilta. Painoversion saa ottamalla yhteyttä yhdistykseen. Molemmat oppaat ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti. Kohderyhmään kuuluvia asiakkaita on haasteellista motivoida toimintaan. Projektissa saadun kokemuksen myötä toiminnallinen ryhmä aivojen aktivoinnissa toimii parhaiten. Muistitehtäväryhmä aktivoi asiakkaita toimimaan itse ja ryhmän rento ilmapiiri auttoi ylläpitämään sosiaalisia kontakteja. Lupaavat käytännöt niin Muistitehtäväohjaaja koulutuksesta kuin Muistitehtäväryhmästä ovat vapaasti käytettävissä valtakunnallisesti. Muistitehtäväohjaaja koulutus on herättänyt kiinnostusta lähialueen kunnissa. 9 PROJEKTIN KESKEISIN ANTI Aivoterveyden huomioiminen alkoholin suurkuluttajien sekä heidän kanssaan työskennelleiden keskuudessa oli projektin alussa vähäistä projektin näkökannalta. Tiedossa oli, että alkoholi vaikuttaa muistiin ja heikentää toimintakykyä ja arjen hallintaa. Tähän liittyvä tieto lisääntyi projektin myötä sekä ammattihenkilöstö sai työkaluja henkilön kohtaamiseen ja oikean hoidon piiriin ohjaamiseen, jolla on alkoholin suurkulutuksen lisäksi muistiongelmia. Projektin aikana merkittävään rooliin nousi yhteistyö A-klinikan kanssa. Projektin myötä muistiasiat tulivat näkyväksi ja niistä uskallettiin puhua alkoholin suurkuluttajien kohdalla. Keskeisenä antina voidaankin pitää A-klinikan asiakkaiden ja henkilökunnan tiedon lisääntyminen ja muistiasioiden huomioiminen asiakkaan kokonaistilanteen arvioinnissa sekä hoidossa. Projektin myötä A-klinikan ja kotihoidon työntekijöillä on enemmän valmiuksia tunnistaa muistiongelmia ja huomioida etenevät muistisairaudet alkoholin tuomien oireiden taustalta. Asenteiden muuttamiseksi projektin aikana tehtiin paljon työtä ja tiedotusta. Muistiongelmaisen alkoholin suurkuluttajan kohtaaminen ja hoitoonohjaus on haaste myös tulevaisuudessa ja tämä työ projektin aikana jäi kesken, joskin kuitenkin eteni. Alkoholin suurkuluttajalla voi myös olla etenevä muistisairaus ja se tulee asianmukaisesti tutkia ja hoitaa. Tutkimuksiin ohjaaminen sekä tieto alkoholin vaikutuksista muistiin lisääntyi palautteiden pohjalta saadun tiedon perusteella projektin aikana, mutta asenteiden muuttuminen tulee viemään aikaa. 27

Salon A-klinikan katkaisu- ja selviämisasemalla sekä kuntoutusyksikössä on muistiasioihin kiinnitetty huomiota jo pidemmän aikaa. Projektityöntekijöiden työn merkittävyys ja vaikutukset huomattiin a-klinikalla projektin päätyttyä kuitenkin niin, että sinne tullaan perustamaan toimi, jonka työntekijällä tulee olla mm. muistiasiantuntijuutta ja mahdollisuus tehdä muistitestejä. Merkittävänä antina voidaan myös huomioida asiakkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääntyminen aivoterveydestä ja muistista projektin aikana. Asiakkaat ottivat itse yhteyttä projektityöntekijöihin ja heidän kiinnostuksensa pohjalta saatiin myös muistitehtäväryhmät jatkumaan toimintakeskuksissa. Aivoterveyden huomioiminen lisääntyi alkoholin suurkuluttajien keskuudessa, vaikeaa on arvioida kuitenkaan aivoterveyden huomioimisen vaikutusta alkoholin suurkulutuksen vähentymiseen. Muistitehtäväohjaaja -koulutus koettiin mahdollisuudeksi aktivoida kohderyhmää toimimaan itse aivoterveyden ja aivojen aktivoinnin hyväksi ja toimimalla itse muistitehtävien ohjaajina omissa vertaisryhmissään. Projekti ja sen tuotokset ja tulokset ovat herättäneet kiinnostusta laajalti, sillä alkoholin suurkuluttajat kohderyhmänä koetaan haasteellisiksi. Projektityöntekijät ovatkin kokeneet tehneensä merkittävää työtä tämän syrjäytymisvaarassa olevan kohderyhmän kanssa. Työ on ollut erittäin palkitsevaa juuri kohderyhmän, mutta myös antoisan yhteistyön vuoksi. Projektin aikana luodut yhteistyösuhteet jäävät myös elämään, vaikka projekti päättyykin. 28

OTTAAKO AIVOON? -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen Muistisairaudet alkoholin varjossa -projekti 2011 2013 29

MENEE PÄÄHÄN Alkoholi vaikuttaa jo pieninä annoksina muistijäljen syntymiseen. Humalassa tai krapulassa työmuistin toiminta häiriintyy ja tapahtumat eivät jää mieleen. Vaurio aivoihin tulee siis jo kertakäytöllä. Alkoholi vaikuttaa haitallisesti älylliseen toimintakykyyn, kuten oppimiseen, muistiin, tarkkaavaisuuteen sekä keskittymis- ja ongelmanratkaisukykyyn. Aivoja rappeuttava alkoholin käyttö edistää vanhenemista, aiheuttaa aivokudoskatoa ja aivotoimintojen heikkenemistä. Jopa puolella alkoholin suurkuluttajista on muistiongelmia ja dementiatason oireita on yhdellä kymmenestä. Terveys kohenee käytön vähentyessä tai loppuessa. KUINKA PALJON ON PALJON? Alkoholin suurkulutus rajat: Mies, 7 annosta kerralla tai 24 viikossa. Nainen, 5 annosta kerralla tai 16 viikossa. Yli 65-vuotias 2 annosta kerralla tai 7 viikossa. Yksi alkoholiannos = o yksi pullo keskiolutta o lasi mietoa viiniä (12cl) o annos väkevää viiniä (8cl) o annos viinaa (4cl) 30

KUPPI NURIN Päihtyneenä kaatuminen on tavallista, koska alkoholi heikentää tasapainon hallintaa, tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä, näin altistaen tapaturmille. Pääniskut ovatkin monien muistiongelmien taustalla. Runsas alkoholin kulutus aiheuttaa tapaturmia, pelkotiloja, hermotauteja ja vatsan alueen sairauksia. Älykkyydessä, kätevyydessä ja lihasvoimassa ilmenee heikentäviä muutoksia. MIELI MAASSA Suomalainen tapa on ottaa ryyppy murheeseen tietämättä, että alkoholi itsessään aiheuttaa aivoissa masennusta. Alkoholi myös lisää masennusta ja aiheuttaa riippuvuutta. Aikaisemmin sairastettu vaikea masennus lisää myös etenevään muistisairauteen sairastumisen riskiä. Alkoholi ottaa aivoon halusit tai et! TAJU KANKAALLA Sammuminen on kaukana nukahtamisesta, sillä se vastaa tajunnan menetystä myös riskeiltään. Alkoholi ei sovi unilääkkeeksi, vaan aiheuttaa unettomuutta. Unettomuus taas aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, ärtyisyyttä, väsymystä ja häiriöitä muistin toiminnassa. 31

AIVOJEN TUUNAUS OHJEET: AIVOT OVAT KÄYTTÖÄ VARTEN: tee asioita, jotka haastavat ja virkistävät OSALLISTU JA HARRASTA: kaverit ja verkostot ovat aivojen aktivoijia LUUT JA LIHAKSET LIIKKEELLE: aivot tarvitsevat liikuntaa samoin kuin muukin keho MIETI MITÄ SYÖT: syö terveellisesti niin pysyt terveenä MUISTA KOHTUUDELLA: alkoholi ja tupakka ovat aineita, jotka vaikuttavat aivojesi hyvinvointiin riskitekijöinä AIVOTKIN TARVITSEVAT LEPOA: nuku tarpeeksi, aivot rakastavat unta Hyvä uutinen on, että alkoholin aiheuttamat aivomuutokset voivat korjaantua jopa kokonaan, kun käyttö loppuu. Aivot ovat sopeutuvainen elin, joka voi toipua rankastakin kaltoin kohtelusta. Muutamakin selvä viikko kirkastaa ajattelua ja muistia! Muistiongelmat tulee kuitenkin aina ottaa vakavasti. Kaikille sattuu muistilipsahduksia, mutta jos oireet haittaavat arkiselviytymistä, on syytä tarttua tilanteeseen! Salon Muistiyhdistys ry www.alzsalo.fi 02 731 9872 Kuvat: Nella Nummela Lähteet: Muistiliitto ry, Päihdelinkki 32

VINTTI KIRKKAANA -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille Muistisairaudet alkoholin varjossa -projekti 2011 2013 33

Lukijalle Salon Muistiyhdistys ry:n projekti Muistisairaudet alkoholin varjossa toimi RAY:n rahoittamana vuodet 2011 2013. Yhtenä tavoitteena oli tiedon lisääminen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudessa alkoholin vaikutuksesta muistiin ja aivoterveyteen. Hankkeen aikana järjestettiin pienryhmäkoulutuksia ja suurempia luentotilaisuuksia. Ammattilaiset kokivat koulutukset hyödyllisinä, mutta kaipasivat työvälinettä asian huomioimiseksi jatkossakin. Yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa tuli ilmi, että muistin ongelmat ovat hyvin yleisiä, mutta vaikeita erotella alkoholin tuomista oireista ja ottaa puheeksi. Tässä oppaassa on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tietoa etenevistä muistisairauksista sekä alkoholista johtuvista muistiongelmista, milloin muistista tulee olla huolissaan ja mitä sitten tehdä. Ystävällisin terveisin Projektityöntekijät: Sari Mäkinen ja Sari Nyrhinen Salon Muistiyhdistys ry 34

SISÄLTÖ: 1 MUISTIN TOIMINTA 4 2 YLEISIMPIEN MUISTIONGELMIEN SYITÄ 5 Ohimeneviä syitä 5 Hoidettavissa olevia syitä 5 Pysyviä jälkitiloja 5 3 ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET 6 Alzheimerin tauti 6 Verisuoniperäinen muistisairaus 6 Otsa-ohimolohkorappeuma 6 Lewyn kappale tauti 6 4 ALKOHOLI AIVOISSA 7 5 ALKOHOLIN SUURKULUTUKSESTA JOHTUVIA MUISTIHÄIRIÖITÄ 8 Humala ja krapula 8 Delirium 8 Wernicken oireyhtymä 8 Korsakoffin oireyhtymä 9 Traumaperäiset muistihäiriöt 9 Alkoholidementia 9 6 MINKÄ NUORENA OPPII, KANNATTAA VANHANA JÄTTÄÄ 11 Ikääntyminen voimistaa alkoholin vaikutuksia 11 Uni 11 Lääkkeet 12 Masennus 12 7 MUISTIN TOIMINTA VAIVAA, MIETI VASTAUKSIA? 13 8 ELÄMÄNTAVAT AIVOTERVEYTEEN 14 9 MUISTI HUOLESTUTTAA, MISTÄ APUA? 15 10 LISÄTIETOA 16 35

1 MUISTIN TOIMINTA Muistia tarvitaan kaikissa toiminnoissa. Muisti ei ole vain se mitä voidaan palauttaa mieleen, vaan kaikkea tiedonkäsittelyä. Muistin kautta rakentuu persoonallisuus ja jokaisen ainutlaatuinen toiminta. Muistin eri osat toimivat aivoissa laajalla alueella työskennellen kuitenkin yhteistyössä ja samanaikaisesti. Muistin toiminta voidaankin jakaa kolmeen aktiiviseen prosessiin: mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen ja mieleen palauttaminen. Alla oleva kaavio selventää muistin toimintaa. Aistimuistin kautta tieto kulkee työmuistiin. Työmuistin toiminta on rajallinen, jolloin osa asioista unohtuu ja osa tallentuu rajattomaan säilömuistiin. Muistamamme asiat ovat siis säilömuistissa tallessa myöhempää käyttöä varten. Mukailtu: Miina Sillanpää säätiön Muista pääasia -materiaalista. 36

2 YLEISIMPIEN MUISTIONGELMIEN SYITÄ Ohimeneviä syitä mm. aivoverenkierron häiriöt ja ohimolohkoepilepsia lievä aivovamma lääkkeet, alkoholi, tupakka ja huumeet psyykkiset syyt ja sekavuustilat Tärkeää on varhainen tunnistaminen, riskitekijöiden hallinta ja niiden hoitaminen. Ohimenevien syiden hoitaminen liittyy kiinteästi itse sairauden tai vamman hoitoon. Yleensä tämän jälkeen muisti palaa ennalleen. Hoidettavissa olevia syitä mm. psyykkiset häiriöt aineenvaihdunnan häiriöt ja puutostilat tietyt kallon sisäiset syyt jokin yleissairaus: masennus, lisämunuaisentoiminnan häiriö, maksan, kilpirauhasen tai munuaisen vajaatoiminta, B12 -vitamiinin, foolihapon tai B1-vitamiinin liian vähäinen saanti keskushermostoinfektiot tai aivojen hapen puute Pysyviä jälkitiloja mm. aivovamma aivoverenkiertohäiriön, aivotulehduksen tai B1-vitamiini puutoksen jälkitilat leikkauksen ja sädehoidon jälkitilat Tilojen ei odoteta etenevän ja hoidon tehtävänä on ohjaus ja tarvittaessa kohdennettu kuntoutus. 37

3 ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET Alzheimerin tauti Harvinainen alle 65 -vuotiailla. Tyypillisimmät ensioireet ovat episodisen (=tapahtuma) muistin häiriöt, lähimuistin ongelmat sekä uuden oppimisen vaikeudet. Sairastuneen on vaikea painaa mieleen vastikään tapahtuneita ja puhuttuja asioita tai oppia esim. uuden kodinkoneen käyttöä. Oireet voivat näkyä mm. työnteon hidastumisena ja kokonaisuuksien hahmottamisen ongelmina. Oireet ovat seurausta Alzheimerin taudin aiheuttamista keskeisistä muutoksista aivoissa: aivojen muistijärjestelmään liittyvät hermosolut ja aivoalueet vaurioituvat. Muutokset tapahtuvat ja oireet etenevät hitaasti vuosien kuluessa. Verisuoniperäinen muistisairaus Ilmenee usein sekamuotona Alzheimerin taudin kanssa. Varhaisoireina voivat olla lievät muistihäiriöt, toiminnanohjauksen häiriöt (esim. sählääminen työpaikalla /kotona), hidastuminen, kävelyvaikeudet, neurologiset puutos- ja puolioireet sekä puhevaikeudet. Yöllistä sekavuutta voi myös ilmetä. Verisuoniperäisen muistisairauden oireilla on yleensä selvä alku. Taustalla ovat siis erityyppiset aivoverenkierron häiriöt, jotka aiheuttavat kudostuhoa aivoissa. Lewyn kappale-tauti Alkaa usein aina muilla, kuin muistioireilla. Muisti voikin sairauden alussa olla hyvä. Ensimmäisenä oireena ovat usein elävät näköhallusinaatiot, jotka ilmenevät yleensä väsyneenä tai erikoistilanteissa, kuten matkoilla. Oireina voivat ilmetä myös mm. Parkinsonin taudin kaltaiset oireet sekä hahmotushäiriöt. Tyypillistä on myös tilan vaihteleminen. Otsa-ohimolohkorappeuma Alkaa usein alle 65 -vuotiaana. Siihen liittyy usein outoja, hämmentäviä käytösoireita sekä persoonallisuuden muutoksia. Tyypillisiä oireita ovat myös toiminnanohjauksen häiriöt, johdonmukaisuuden heikentyminen, impulsiivisuus ja ärsykesidonnaisuus ja aloitekyvyttömyys. Usein jo varhain esiintyy myös kielellisiä häiriöitä. Muistin ja tilan hahmotus säilyvät hyvin kohtalaisen pitkään. Alkoholidementian oireet muistuttavat otsaohimolohkorappeumaa ja ne on joskus vaikea erottaa toisistaan. 38

4 ALKOHOLI AIVOISSA MITEN ALKOHOLI VAIKUTTAA MUISTIN TOIMINTAAN? Runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö vaikuttaa muistitoimintojen lisäksi muihin tiedonkäsittelyyn liittyviin toimintoihin, keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen ja aivojen koordinaatiokyvyn heikkenemiseen. erityisesti työmuistin toiminta heikkenee uuden oppiminen vaikeutuu vaikeuttaa asioiden mieleen painamista yksikin päihtymystila voi aiheuttaa muistikatkoksia alkoholi vahingoittaa aivoja kertakäytölläkin Muita alkoholinkäytön lisäämiä muistihäiriön riskitekijöitä alkoholin runsaaseen käyttöön liittyy usein aivoverenkiertohäiriöitä tapaturmista johtuvat aivovammat puutteellisesta ruokavaliosta johtuvat vitamiinien puutostilat masennus ja muiden sairauksien hoitamatta jättämistä dementiatasoisia oireita 1/10:lla suurkuluttajista Alkoholin suurkulutus lisää etenevien muistisairauksien riskiä: muistisairauspoliklinikoiden potilaista noin 20 %:lla aktiivinen suurkulutus muistisairauden vuoksi pitkäaikaishoidossa olevista noin 30%:lla suurkulutushistoria joka neljännellä yli 65-vuotiaalla alkoholin suurkuluttajalla on muistisairaus joka toisella alkoholin suurkuluttajalla on lievä neuropsykologisin testein todettavissa oleva kognitiivisen toimintakyvyn heikentymä. Siihen kuuluu lyhytaikaisen muistin, suunnittelun ja uuden oppimisen heikentyminen. 39

5 ALKOHOLIN SUURKULUTUKSESTA JOHTUVIA MUISTIHÄIRIÖITÄ Humala ja krapula Yleisin akuutti aivovaikutus on muistihäiriö eli blackout. Muistiaukko tulee jossain vaiheessa juomista, vaikka tajunnantaso ei alenisikaan. Muistihäiriö voi olla osittainen tai täydellinen. Nopea juominen ja siitä johtuva nopea alkoholipitoisuuden nousu veressä altistaa muistihäiriölle. Humalassa ja krapulassa muistijälki jää syntymättä; näin asiaa ei myöhemmin muista. Delirium Sekavuustila, joka ilmenee 24 71 tunnin tai jopa viikon kuluessa alkoholin käytön lopettamisesta, kestää 3-5 päivää. Oireina sekavuus, desorientaatio, levottomuus, hallusinaatiot, harhaluulot, unettomuus, ärtyisyys ja tietoisuus itsestään ja ympäristöstä häiriintyy. Ikääntyneiden potilaiden delirium voi vaurioittaa pysyvästi aivoja, vaikka vallitsevan käsityksen mukaan delirium on palautuva muutos. Tutkijat selvittävät parhaillaan onko deliriumilla yhteys Alzheimer riskiin. Wernicken oireyhtymä Alkaa yleensä äkillisesti. Yleisin syy on tiamiinin eli B1- vitamiinin puutos. Aiheutuu puutteellisesta ravinnosta ja alkoholin aiheuttamasta imeytymishäiriöstä. Oireet: silmän liikehäiriöt, kognitiiviset häiriöt, masennus, hallusinaatio, ataksinen kävely, lyhytkestoinen muistihäiriö. Tiamiini hoidolla ja alkoholin käytön lopettamisella tila voi korjaantua. Hoitamattomana voi johtaa Korsakoff:in oireyhtymään, joka on hengenvaarallinen tila. Kuolleisuus jopa 20 %. 40

Korsakoffin oireyhtymä Pysyvä vaurio aivoissa ja tila on korjaamaton, mutta ei etenevä. Muistiongelmat ilmenevät erityisesti muistiin tallentamisessa. Vanhat taidot säilyvät, mutta uusia asioita ei opi. Mieleenpainamiskyvyn häiriö, desorientaatio eli ajan ja paikan tajun hämärtyminen ja satuilu. Traumaperäiset muistihäiriöt Alkoholin vaikutuksen alaisena aiheutunut päänvamma ja siitä aiheutunut muistihäiriö. Useimmat aivovamman saaneet valittavat muistivaikeuksia. Liittyy käyttäytymisen muutoksia, tunne-elämän muutoksia, sanojen löytämisen vaikeutta, asioiden suunnittelun vaikeutta, näköhäiriöitä ja univaikeuksia. Nähdyt asiat pysyvät paremmin mielessä. N.20 000 suomalaista saa aivovamman joka vuosi 22 % näistä alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholidementialla tarkoitetaan oireistoa Lähimuisti heikentyy ja persoonallisuus muuttuu. Sosiaalinen selviytyminen ja työkyky heikentyy. Henkisten toimintojen aleneminen. Muutokset liikkumisessa ovat tyypillisiä: katkokävely, tasapainovaikeudet ja vapina. Tärkeä kriteeri kaikissa muistisairauksissa on muutos entiseen toimintakykyyn. 41

Muistisairaudet alkoholin varjossa projekti 2011-2013 DIAGNOSOINTI ALKOHOLIDEMENTIA ETENEVÄ MUISTISAIRAUS Alku vaiheen oireita: Oireita: Diagnoosia vahvistavia tekijöitä: Dementian kliininen diagnoosi vähintään 60vrk:n jälkeen edellisestä alkoholin käytöstä. Alkoholin käyttö ollut runsasta yli viiden vuoden ajan ja dementia alkanut kolmen vuoden aikana käytöstä. -silmän liikehäiriöitä -masennus -hallusinaatio -lyhytkestoinen muistihäiriö -oireet voivat kehittyä jopa kahdessa viikossa. -potilaat nuorempia -kielelliset kyvyt säilyvät hyvinä -henkinen kontrolli ja hahmottaminen huonompaa -toiminnallinen ja kognitiivinen taso vakaa tai jopa paranee. -muistiin tallentamisen vaikeus, uuden oppiminen hankalaa -tila ei etene, jos alkoholin käyttö loppuu. -persoonallisuuden muutokset -katkokävely -välinpitämättömyys -syy-seuraussuhteiden ymmärtämisen vaikeus -tunnottomuus vartalolla -alkoholin aiheuttama maksa- tai haimavaurio -ataksia tai ääreishermovaurio -pikkuaivoatrofiaa -aivojen harmaan aineen muutokset -60 vrk:n aikana tila ei huonone. -60 vrk:n jälkeen Tutkimukset oireiden perusteella. -masennus -toistuvasti unohtuvat tärkeät asiat -muistin ongelmien peittely ja kieltäminen -kielellisiä ongelmia, sanojen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus -liikesarjojen suorittamisen vaikeus -havaintotoiminnan häiriöt -toiminnan ohjauksen häiriöt -oireiden kehittyminen pikkuhiljaa ja ne etenevät -oireiden peittely -hahmottamisen ongelmat -MMSE ja CERAD -kuvantamistutkimukset, aivojen valkean aineen muutokset/atrofia, hippokampuksen muutokset -Laboratoriokokeissa perusverenkuva, B12-vit, munuaiskokeet. -RR ja B-gluc ja kol Mukailtu: Härmä & Gränö, Työikäisen muisti ja muistisairaudet 2010 (Runsten Silja: alkoholin aiheuttama muistisairaus) ja Erkinjuntti ym. Muistihäiriöt 2006. 42

6 MINKÄ NUORENA OPPII, KANNATTAA VANHANA JÄTTÄÄ Ikääntyminen voimistaa alkoholin vaikutuksia Elimistön nestepitoisuus on pienempi ja rasvamäärä suurempi. Aineenvaihdunta on hitaampaa kuin nuoremmilla. Toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia. Erilaiset sairaudet vaikuttavat alkoholin sietokykyyn. Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat olla vakavia, ja lääkeaineiden poistuminen elimistöstä on hitaampaa. Ikääntyneen elimistö ei pysty hajottamaan alkoholia aineenvaihdunnassa samalla tavoin kuin nuorempana. Alkoholinkäyttö aiheuttaa muutoksia eri elimissä, mm. maksassa. Väsymys, tasapainovaikeudet, unihäiriöt tai näiden yhdistelmät voivat olla seurausta alkoholinkäytöstä. Aineenvaihdunta liiallisen alkoholinkäytön seurauksena muuttuu ja elimistö vaatii enemmän vesiliukoisia vitamiineja, kuten B1 -vitamiinia. B12 -vitamiinin ja folaatin puutostilat ovat tavallisia ja saattavat aiheuttaa anemiaa. Alkoholi ja uni Jo pieni määrä alkoholia vaikuttaa uneen ja harvoin juovilla nopeuttaa nukahtamista. Säännöllisessä käytössä lamaavaan vaikutukseen tottuminen ja annosta lisättävä. Alkoholi estää ns. REM-unta ja juomisputkissa syntyy univaje. Sammuminen ei ole unta vaan myrkytystila ja tajuttomuustila aiheuttaa aina pienen pysyvän vaurion aivoihin. 43