1 LUPAPÄÄTÖS Nro 70/12/1 Dnro PSAVI/331/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2012 ASIA Kuusakoski Oy:n Kalajoen palvelupisteen ympäristöluvan olennainen muuttaminen, Kalajoki Päätös sisältää ratkaisun YSL:n 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kuusakoski Oy PL 9 02781 Espoo
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 LAITOKSEN TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Hakemuksessa esitetyt muutokset laitoksen toimintaan... 5 Toiminta-ajat... 6 Prosessikuvaukset ja jätejakeet... 6 Vastaanotto... 6 Varastointi... 7 Käsittelytoiminnot... 8 Vastaanotetun ja käsitellyn materiaalien toimittaminen... 9 Tuotteet ja tuotantokapasiteetti... 10 Toiminta-alueen rakenteet... 10 Polttoaineet ja kemikaalit... 11 Energian käyttö... 11 Tiedot vedenkäytöstä ja -hankinnasta ja viemäröinnistä... 11 Liikennejärjestelyt... 11 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 12 Vastaanotto ja lähetys... 12 Varastointi ja siirtely... 12 Murskaus... 12 Energiatehokkuus... 13 Prosessijätteet... 13 Hajapäästöt... 13 Jätevesien käsittely... 13 Maaperän pilaantumisen ehkäisy... 13 Ympäristöasioiden hallinta... 14 LAITOKSEN TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 14 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 14 Toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden estämiseksi... 14 Riskien tunnistaminen ja hallinta... 15 Turvallisuussuunnitelma... 16 LISÄTIEDOT JÄTTEEN HYÖDYNTÄMISTÄ JA KÄSITTELYÄ KOSKEVASTA TOIMINNASTA... 16 Alue, jolta jätettä aiotaan ottaa käsiteltäväksi... 16 Kuljetuksen järjestäminen... 16 Perustelut tarpeelle aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta... 16 Selvitys hakijan vakavaraisuudesta tai tarvittavasta vakuudesta... 17 Selvitys hakijan käytettävissä olevasta alan asiantuntemuksesta... 17 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 17 Päästöt vesistöön ja viemäriin... 17 Päästöt ilmaan... 18 Päästöt maaperään ja pohjavesiin... 19 Melu ja tärinä... 19 Toiminnassa syntyvät jätteet... 20 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI... 21 Käyttötarkkailu... 21 Päästötarkkailu... 21 Vaikutustarkkailu... 22 Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät sekä niiden laadunvarmistus... 22 Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi... 22 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 23 Lupahakemuksen täydentäminen... 23 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 23
Lausunnot... 23 Muistutukset... 30 Hakijan kuuleminen ja vastine... 33 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 39 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 39 TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU... 39 LUPAMÄÄRÄYKSET... 39 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 39 Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset... 39 Toiminnassa vastaanotettavat ja välivarastoitavat jätteet... 40 Laitoksen varastointi- ja käsittelypaikkojen rakenteet... 41 Romuajoneuvojen esikäsittely ja varastointi... 41 Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja käsittely... 42 Toiminnassa syntyvien jätteiden jätehuollon järjestäminen... 42 Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi... 43 Melu... 43 Pöly... 43 Päästöt vesiin ja viemäriin... 44 Paras käyttökelpoinen tekniikka... 44 Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet... 44 Toiminnan laajentaminen tai lopettaminen... 44 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 45 VAKUUS... 46 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE... 47 RATKAISUN PERUSTELUT... 47 Ympäristölupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset... 47 Lupamääräysten perustelut... 48 VAKUUDEN PERUSTELUT... 52 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 52 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 54 Päätöksen voimassaolo... 54 Lupamääräysten tarkistaminen... 54 Korvattava päätös... 54 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 54 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 54 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 54 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja vakuus... 54 Täytäntöönpanoratkaisun perustelut... 55 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 55 KÄSITTELYMAKSU... 56 Ratkaisu... 56 Perustelut... 56 Oikeusohjeet... 56 MUUTOKSENHAKU... 57 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 24.4.2003 antamassaan Kuusakoski Oy:n Kalajoen palvelupisteen toistaiseksi voimassa olevassa ympäristöluvassa Dnro PPO-2002-Y-478-111 määrännyt, että luvan saajan on 31.12.2010 mennessä pantava vireille lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Lisäksi haetaan lupaa toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Hakemus on saapunut Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 29.12.2010. Hakemukseen sisältyy täytäntöönpanohakemus toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laitos sijaitsee Kalajoen kaupungissa Rahjan satama-alueen vieressä olevalla teollisuusalueella Kalajoen kaupungilta vuokratulla määräalalla, kiinteistöllä Kuntapöllä RN:o 208-407-31-12. Laitoksen osoite on Satamatie 422. Kuusakoski Oy hakee ympäristölupaa Rahjan satama-alueen viereisellä teollisuusalueella sijaitsevalle Kalajoen palvelupisteelle. Jätteenkäsittelylaitoksella vastaanotetaan, välivarastoidaan ja/tai esikäsitellään kierrätysmetalleja, käytöstä poistettuja ajoneuvoja ja sähkö- ja elektroniikkalaitteita, renkaita, akkuja ja paristoja, rakennusjätettä, puuta, paperia, pahvia ja muovia sekä ongelmajätteiden pieneriä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 13 f) kohdan perusteella. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen tulee olla ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristöluvan ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 g) kohdan perusteella aluehallintovirasto, kun on kyseessä jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 t vuodessa. Lisäksi aluehallintovirasto ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 f) kohdan perusteella ympäristöluvan, kun laitoksessa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siellä syntyneitä ongelmajätteitä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Kuusakoski Oy:lle ympäristöluvan 24.4.2003 (Dnro PPO-2002-Y-478-111). Päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi oli tehtävä 31.12.2010 mennessä.
Renkaiden vastaanotolle ja leikkaukselle palvelupisteellä on saatu erillinen lupa toiminnanmuutosilmoituksen johdosta (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirje, 9.8.2006). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa palvelupiste sijaitsee satamaalueella (LS). Satama-alue rajoittuu pohjoisessa merialueeseen, joka kuukuu Kalajoen rannikon yhtenäiseen kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. Lännessä ja etelässä satama-alue rajoittuu Rahjan saaristoon, joka on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Alueella sijaitsee myös joitakin perinnemaisemakohteita, jotka on erikseen merkitty kaavakarttaan. Idässä on kaavoitettu matkailupalvelujen alue (RM- 1). Kalajokisuu-Rahjan lainvoimaisessa osayleiskaavassa palvelupiste sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle (T). Ympäröivät alueet on merkitty teollisuus- ja varastoalueiksi (T), satama-alueeksi (LS) sekä erityisalueeksi (E). Erityisalueiksi osoitetaan yleiskaavoituksessa alueet, joiden käyttö muihin tarkoituksiin on hyvin rajoitettu ja joille yleisöllä ei yleensä ole vapaata pääsyä. Palvelupisteen ympäristöstä löytyy myös yleiskaavoitettuja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Palvelupisteestä noin 300 metriä luoteeseen sijaitseva merivartioasema on merkitty kaavaan julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Lähimmät loma-asuntoalueeksi (RA) kaavoitetut alueet sijaitsevat yli 300 metrin päässä palvelupisteen pohjois-, etelä- ja länsipuolella. Rahjan asemakaavassa palvelupisteen alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla saa harjoittaa kierrätysliiketoimintaa (T-2). Palvelupisteen lähistöllä on teollisuusalueiksi osoitettujen alueiden (T, T-2) lisäksi satama-aluetta (LS-1), suojaviheralueita (EV) sekä maa- ja metsätalousalueita (M). Merivartiolaitoksen alue palvelupisteestä luoteeseen on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi ja myös lomaasunnoille on osoitettu alueet Mustassa ja Pauhassa. 5 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kuusakoski Oy:n Kalajoen palvelupisteen toiminnot muodostuvat pääosin kierrätysmetallin ja metallipitoisen materiaalin, renkaiden, akkujen ja paristojen, rakennusjätteen, betoni- ja kiviainesjätteen sekä puun, paperin, pahvin ja muovin hankinnasta, vastaanotosta ja käsittelystä sekä käsitellyn materiaalin lastauksesta ja lähettämisestä. Lisäksi Kuusakoski Oy myy edellä mainittujen materiaalien kierrätyspalveluita teollisuudelle. Hakemuksessa esitetyt muutokset laitoksen toimintaan Laitoksella käsiteltävien jätteiden määrää on tarkoitus lisätä 62 000 tonniin vuodessa, mikä on 17 000 tonnia enemmän kuin nykyisessä ympäristöluvassa. Kaikki käsittelytoiminnot sisältyvät jo nykyiseen ympäristölupaan. Hakija on esittänyt vastineessaan, että mahdollisuus toiminnan laajentamiseen lisäalueelle (asemapiirros 25.4.2003: pinnoittamaton lisäalue, jolla ei varastoida jätteitä) otetaan huomioon ympäristölupapäätöksessä. Mikäli lisäalueella varastoidaan jätteeksi luokiteltavia materiaaleja, tullaan se pinnoittamaan ja liittämään vesienkäsittelyjärjestelmään.
6 Toiminta-ajat Laitoksella on toimintaa pääasiallisesti maanantaista perjantaihin klo 6 22. Tarvittaessa, esimerkiksi liikuteltavien leikkureiden tai murskainten ollessa paikalla, voidaan toimia myös lauantaisin ja sunnuntaisin klo 6 18. Vaihtolavoja voidaan tuoda ja hakea myös muina aikoina. Tällöin ei kuitenkaan lastata tai pureta kuormia. Ruuhka-aikoina tai poikkeustilanteissa voidaan toimia myös normaalin työajan ulkopuolella. Prosessikuvaukset ja jätejakeet Vastaanotto Vastaanottotoimintoihin kuuluvat vastaanottotarkastus, laadunmääritys ja punnitustapahtumat. Vastaanotettavat materiaalit luokitellaan vastaanottotapahtumassa. Palvelupisteellä vastaanotetaan ja välivarastoidaan seuraavia ongelmajätteiden pieneriä: jäteöljy, toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn öljyiset vesiseokset ja emulsiot, toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn kiinteä öljyinen jäte, toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn akut ja paristot, toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn lyijyakut, toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle maalit, liimat ja painovärijäte, toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn liuottimet, toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn hapot ja emäkset, toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn loisteputket, toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn metallipitoiset liuokset, toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle kehitteet ja kiinnitteet, toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle metallipitoiset sakat ja pölyt, toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle kestopuu, toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle Ongelmajätteiden pienerät kerätään täysiksi autokuormiksi ja ne lähetetään luvan omaaviin laitoksiin käsiteltäviksi kuljetuserän täytyttyä. Taulukko 1. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätemateriaalit vuosittain. JÄTELAJI Määrä (t/v) Käsittelytapa Enimmäisvarastointimäärä, (t) Kierrätysmetallit 25 000 vastaanotto, käsittely ja 8 000 välivarastointi Käytöstä poistetut 3 500 vastaanotto, esikäsittely 100 ajoneuvot Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet ja välivarastointi 2 000 vastaanotto, esikäsittely ja välivarastointi 200 Renkaat 15 000 vastaanotto, käsittely ja 8 000 välivarastointi Akut ja paristot 400 vastaanotto, välivaras- 120
7 Varastointi tointi ja toimittaminen edelleen käsiteltäviksi Rakennusjäte (sis. 11 000 vastaanotto, käsittely ja 1 000 betoni ja kiviainekset) toimittaminen edelleen käsiteltäväksi Paperi, pahvi, lasi 5 000 vastaanotto, käsittely ja 1 000 ja muovi välivarastointi Ongelmajätteiden 100 vastaanotto, välivarastointi 100 pienerät ja toimittaminen edelleen Yhteensä 62 000 11 000 Yhteensä palvelupisteellä varastoitavan materiaalin enimmäismäärä on noin 11 000 tonnia. Kaikista jakeista ei siis ole missään tilanteissa maksimimääriä yhtä aikaa varastossa. Palvelupisteellä vastaanotettavia ja käsiteltäviä materiaaleja ovat mm.: - Maa- ja metsätaloudessa syntyvät metalli- ja muovipitoiset jätteet (02 09) - Valo-, rtg-kuva-, graafisen tms. teollisuuden jätteet (09) - Termisissä prosesseissa ja metallien sulatuksessa syntyvät metallipitoiset jätteet (10) - Pintakäsittelyteollisuuden metallipitoiset liuokset, -sakat, -pölyt ja metallijätteet (11) - Mekaanisen metallien käsittelyn metallipitoiset materiaalit ja kierrätysmetallit (12) - Metalli-, paperi- tai kartonki-, puu- ja muovipakkaukset (15) - Käytöstä poistetut ajoneuvot ja niiden osat (16 01) - Sähkö- ja elektroniikkalaitteistot (ml. loisteputket) (16 02) - Epäkurantit tuotteet tai käyttämättömät tuotteet (16 03) - Paristot ja akut (16 06) - Rakentamisesta ja purkamisesta syntyvät jätteet (17) - Jätteiden käsittelyssä syntyvät jätteet (19) - Yhdyskuntajätteen erilliskerätyt jakeet (20 01) - Kotitalouksien, yhdyskuntien ja teollisuuden ongelmajätteet Kaikki jätteiksi luokiteltavat materiaalit välivarastoidaan pinnoitetulla alueella, pääosin ulkona. Käytöstä poistetut, ongelmajätteiksi luokiteltavat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet välivarastoidaan hallissa, kontissa tai ulkona nestetiiviillä asfaltilla, josta valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmään. Tietosuojaa tarvitseva materiaali välivarastoidaan lukittavassa kontissa tai häkissä. Romuajoneuvot, joista ei ole poistettu ongelmajätteitä, välivarastoidaan nestetiiviillä asfaltilla, josta valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmään. Leikkuuemulsioita sisältävät lastut välivarastoidaan katetussa tilassa, josta valumat saadaan kerättyä talteen. Akut ja muut ongelmajätteet välivarastoidaan asianmukaisissa varastoastioissa tai
-paikoissa esimerkiksi ongelmajätekonteissa tai lukittavassa hallissa. Nestemäiset ongelmajätteet välivarastoidaan katetussa ja valuma-altaalla varustetussa tilassa. Nestettä sisältävät akut välivarastoidaan vaarallisten aineiden (VAK) kuljetukseen hyväksytyissä varastoastioissa. Palvelupisteellä varastoitavan materiaalin määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Varastomäärät voivat kuitenkin hetkittäisesti nousta normaalista alan voimakkaan sesonkiluonteisuuden, kuljetusten järjestelyongelmien tai laiterikkojen vuoksi. Palvelupisteeltä on myös mahdollista laivata materiaalia, jolloin laivattavan jakeen varastomäärää tarvitsee väliaikaisesti kasvattaa täyden laivauskoon kokoon saamiseksi. 8 Käsittelytoiminnot Kierrätysmetallin esikäsittelytoimintoja ovat lajittelu, leikkaaminen ja paalaaminen. Lajittelu tapahtuu pääosin koneellisesti esimerkiksi kouralla tai magneetilla varustettu kahmarilla, mutta myös käsin. Suuret kappaleet leikataan mekaanisesti leikkurilla tai polttoleikataan laatuluokkien edellyttämiin mittoihin. Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden esikäsittelyssä poistetaan ongelmajätteet ja hyödynnettävät materiaalit ennen materiaalin toimittamista jatkokäsittelyyn murskauslaitokselle. Poistetut ongelmajätteet toimitetaan luvan omaaville käsittelijöille. Tietosuojamateriaali käsitellään niin, ettei tietosisältö joudu ulkopuolisen haltuun. Esikäsittely tapahtuu käsityönä sisätiloissa. Kylmälaitteiden esikäsittelyssä laitteet lajitellaan ensin CFC-yhdisteitä sisältäviin ja CFC-vapaisiin laitteisiin. Kaikille laitteille tehdään lajittelun jälkeen kylmäaineiden ja kompressoriöljyjen poisto erikoisimulaitteilla. Nesteiden poiston jälkeen laitteista poistetaan kaikki irto-osat sekä kylmäaineputkisto ja kompressorit. CFC-vapaat kylmälaitteet käsitellään murskaamalla muun metalliromun joukossa tai toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Esikäsitellyt CFC-pitoiset kylmälaitteet toimitetaan jatkokäsittelyyn käsittelyluvan omaavalle yritykselle esimerkiksi Ekokem Oy:lle. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet voidaan toimittaa myös suoraan muualle esikäsiteltäväksi esimerkiksi Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaille. Käytöstä poistettujen ajoneuvojen esikäsittelyssä ajoneuvoista poistetaan valtioneuvoston romuajoneuvoasetuksen mukaisesti renkaiden lisäksi ongelmajätteiksi luokiteltavat materiaalit, kuten öljyt, jäähdytinnesteet ja käynnistysakut. Nesteet kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle. Renkaat ja akut toimitetaan kierrätykseen. Hyötykäyttöön ohjattavat auton lasi-, muovi- ja kumiosat poistetaan ennen autonrungon toimittamista murskattavaksi. Esikäsittely tapahtuu käsityönä hallissa tai katoksellisessa tilassa. Käytöstä poistetut ajoneuvot voidaan toimittaa myös muualle esikäsiteltäväksi esimerkiksi Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaille. Palvelupisteelle kertyvä teräs ja monimetalliromu voidaan murskata liikuteltavalla murskaimella. Murskain koostuu syöttölaitteistosta, vasaramurskainosasta, käyttömoottorista, magneetista, ilmaerottimesta, kuljettimista ja tarvittavista melun- ja pölyntorjuntalaitteista. Materiaali syötetään murskaimeen syöttötelan avulla. Murskaimeen voidaan tarvittaessa sumuttaa vettä pölyämisen ehkäisemiseksi. Vettä syötetään niin, että pölyhiukkaset sitoutuvat vesipisaroihin ja nämä taas materiaaliin, jolloin murskattu mate-
riaali pysyy lähes kuivana. Meluntorjuntaan käytetään melua absorboivia seinämiä. Murskaimen jälkeen murskeesta erotetaan magneettinen jae magneettierottimella. Magneettinen jae ohjataan tuulierottimeen, jolloin kevyt, hieno aines erottuu raskaammista kappaleista. Tuulierotuksen ilmaa kierrätetään ja noin 20 % ilmasta poistetaan tekstiilisuodattimen kautta. Laitteisto on rakennettu siten, että se on helposti purettavissa ja siirrettävissä lavetilla toiseen paikkaan. Materiaali voidaan myös toimittaa suoraan murskattavaksi yhtiön murskauslaitoksille Lapualle, Heinolaan, Karttulaan ja Vantaalle. Renkaat vastaanotetaan ja kipataan pinnoitetulle alueelle tarkastettavaksi. Mikäli renkaiden joukossa havaitaan muuta materiaalia, toimitetaan se asianmukaiseen käsittelyyn. Renkaiden välivarastointi tapahtuu pinnoitetulla alueella aumoissa. Aumojen leveys on noin kahdeksan metriä ja niiden välissä kulkevat kuuden metrin levyiset pelastustiet. Renkaiden leikkaaminen tapahtuu liikuteltavalla leikkurilla noin 2 000 3 000 tonnin erissä. Leikkuri voi olla joko polttomoottorikäyttöinen tai sähkökäyttöinen. Renkaat syötetään leikkuriin hydraulisella nosturilla tai materiaalinkäsittelykoneella. Paloittelu tehdään leikkaavalla tekniikalla, mikä aiheuttaa mahdollisimman vähän pöly- ja meluvaikutuksia ympäristöön. Valmis leikattu materiaali kasataan aumoihin odottamaan kuljetusta hyötykäyttöön tai lastataan suoraan hyötykäyttöön toimitettavaksi. Rakennussekajäte lajitellaan pääasiassa koneellisesti kahmarilla tai käsin siten, että saadaan erilleen metallit, mineraaliaines (kivi, hiekka jne.), polttoon kelpaava jae, puujae sekä kaatopaikkajae. Rakennusjätteen lajittelu tapahtuu ulkona. Lajiteltu rakennusjäte ohjataan käsiteltäväksi rakennusjätteen käsittelylaitokselle. Lajitellusta rakennusjätteestä voidaan murskata kierrätyspolttoainetta (REF) liikuteltavalla murskaimella. Paperin, pahvin, puun ja muovin (ts. energiajakeen) käsittely on lajittelua sekä pakkaamista, esimerkiksi paalaamista tai murskaamista. Käsittely suoritetaan ulkona. Tuotteet pyritään ohjaamaan ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön tai toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Kuusakoski Oy:n purkutyömailta syntyvän purkubetonin käsittely tehdään materiaalinkäsittelykoneeseen kiinnitettävällä pulveroijalla tai liikuteltavalla murskaimella. Purkubetonista saadaan erilleen kiviaines, joka tuotteistetaan 0 150 mm halkaisijan omaavaksi kiviaineeksi, metallijae sekä jäte, joka sisältää muun muassa elementtien välissä olevia eristemateriaaleja. Murskattavaan materiaaliin sumutetaan vettä pölyämisen ehkäisemiseksi. Isoja metalliosia sisältävää kyllästettyä puutavaraa, jota ovat muun muassa sähköyhtiöiltä syntyvät pylväät, joihin on kiinnitetty metalliosia, voidaan käsitellä palvelupisteellä. Pylväät eivät sellaisenaan kelpaa viralliseen kyllästetyn puujätteen keräilyyn, johtuen niissä kiinni olevista metalleista. Metallit irrotetaan joko käsityönä, polttoleikkaamalla tai koneellisesti käsittelemällä ns. pulveroimalla. Erottelun jälkeen kyllästetty puu toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle ja irrotetut metallit käytetään teollisuuden raaka-aineeksi. 9 Vastaanotetun ja käsitellyn materiaalien toimittaminen Vastaanotettu materiaali on pääosin kierrätysmetalleja tai muuta materiaalia, joka toimitetaan teollisuuden raaka-aineiksi tai jatkokäsittelyyn yhtiön muille laitoksille tai ulkopuolisille yrityksille pääosin seuraavasti:
10 monimetallimateriaali sekä kierrätyspelti ml. metallipakkaukset, käytöstä poistetut ajoneuvot sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet toimitetaan yhtiön keskitettyihin esikäsittelypisteisiin ja murskauslaitoksille Lapualle, Karttulaan, Heinolaan tai Vantaalle rikastettavaksi ja tuotteistettavaksi jos niitä ei tuotteisteta palvelupisteellä liikuteltavalla murskaimella kierrätysalumiini toimitetaan yhtiön Heinolan tehtaille tai muille alumiinin hyödyntäjille tuotteistetut metallit toimitetaan sulattavan metalliteollisuuden raakaaineiksi (teräs, kuparimetallit yms.) akut toimitetaan yhtiön Rauman palvelupisteelle laivattavaksi hyödynnettäväksi lyijyteollisuuden raaka-aineena kaapelit toimitetaan yhtiön muille palvelupisteille esimerkiksi Mäntyluotoon tai Vantaalle tai muille kaapelien hyödyntäjille esilajiteltu rakennusjäte, sekä energia-, puu- ja kivi/mineraalijakeet toimitetaan luvan omaavalle hyödyntäjälle kierrätyspolttoaine (REF) toimitetaan luvan omaavalle hyödyntäjälle paperi, pahvi ja muovi toimitetaan materiaalihyötykäyttöön tai korvaavan polttoaineen valmistukseen rengasrouhe toimitetaan Kuusakosken omiin tai muihin hyötykäyttökohteisiin, renkaat voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi Kuusakoski Oy:n muille rengaspihoille tai mahdollisesti suoraan materiaalihyötykäyttöön ongelmajätteet toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle Tuotteet ja tuotantokapasiteetti Toiminta-alueen rakenteet Kalajoen palvelupisteen tuotteita ovat esikäsitellyt teollisuuden raakaaineeksi tai jatkojalostukseen menevät metallijakeet, rengasrouhe, rakennusjätejae sekä energia-, kivi-, paperi-, pahvi-, puu- ja muovijae. Käsiteltävän materiaalin kokonaismäärä on noin 62 000 tonnia vuodessa. Jätteiden käsittelyalue on asfaltoitu ja aidattu. Koko käsittelyalueen sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta mereen. Leikkuuemulsioita sisältävät lastut välivarastoidaan katetussa tilassa, josta valumat saadaan kerättyä talteen. Varsinaisen käsittelyalueen vieressä on alue, jota ei ole pinnoitettu, mutta joka on palvelupisteen käytössä. Tällä pinnoittamattomalla alueella ei varastoida jätteitä, vaan alueella varastoidaan tarvittaessa esimerkiksi tyhjiä kontteja ja vaihtolavoja. Mikäli alue otetaan jätemateriaalin varastointi- ja käsittelykäyttöön, tullaan se pinnoittamaan ja valumavedet ohjaamaan hulevesien käsittelyyn. Romuajoneuvojen esikäsittely tapahtuu hallissa tai katoksessa, josta valumavedet johdetaan palvelupisteen vesienkäsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Esikäsittelytilassa on valuma-altaat. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden esikäsittely tapahtuu hallissa, jossa ei ole viemäröintiä tai valumat johdetaan palvelupisteen vesienkäsittelyjärjestelmään. Esikäsittelemättömien romuajoneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointi- ja esikäsittelyalueet on pinnoitettu nestetiiviillä asfaltilla. Varastointi- ja esikäsittelypaikat täyttävät Valtioneuvoston asetusten vaatimukset.
Palvelupisteen alueella on tarvittavat toimisto- ja sosiaalitilat. Palvelupisteellä on myös tarvittavia halli- ja katettuja tiloja ja lisää voidaan rakentaa tarpeen mukaan. 11 Polttoaineet ja kemikaalit Polttoaineina käytetään työkoneiden vaatimaa polttoöljyä ja polttoleikkauksessa happea ja nestekaasua. Toiminnassa varastoidaan vähäisiä määriä koneiden ja laitteiden toimintaan tarvittavia aineita kuten poltto-, voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä. Polttoneste varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä ja muut koneiden ja laitteiden tarvitsemat kemikaalit sisätiloissa. Energian käyttö Konttori- ja sosiaalitilojen lämmitykseen ja valaistukseen käytetään sähköä. Käsittelyyn käytettävät koneet ja laitteet toimivat polttoöljyllä, dieselöljyllä tai sähköllä. Suurikokoisen kierrätysmetallin polttoleikkaukseen käytetään happea tai nestekaasua. Tiedot vedenkäytöstä ja -hankinnasta ja viemäröinnistä Palvelupisteessä käytetään vettä pääasiassa koneiden ja laitteiden pesuun, tarvittaessa pölyn sidontaan sekä konttori- ja sosiaalitiloissa. Palvelupisteellä ei käytetä prosessivettä. Käytettävä vesi hankitaan kaupungin vesilaitokselta. Jätevesiä syntyy ainoastaan sosiaalitiloista ja ne johdetaan umpikaivoon. Koko toiminta-alueen sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta mereen. Öljynerotin (Labko, LK1, EuroPEK NS80/240) kuuluu luokkaan I. Öljynerottimen toiminnassa on ollut ongelmia, koska ajoittain valmistajan ilmoittama mitoituspitoisuus 5 mg/l on ylittynyt. Syytä öljynerottimen toimimattomuuteen ei kuitenkaan vielä ole saatu selville. Keväällä 2012 öljynerotusjärjestelmälle tilataan huoltosuunnitelman mukainen täyshuolto ja tyhjennys. Samassa yhteydessä erottimen toiminta tarkastetaan ja selvitetään mahdolliset rakenteelliset viat, jotka voisivat vaikuttaa erottimen erotuskykyyn. Tarkastuksen jälkeen määritetään korvaavat toimenpiteet, mikäli tarkastuksessa sellaisille ilmenee tarvetta. Myös materiaalien varastointiin pihalla sekä mahdollisten öljyvuotojen imeyttämiseen jo ennen niiden joutumista öljynerotusjärjestelmään kiinnitetään erityistä huomiota. Öljynerotusjärjestelmä on varustettu täyttymisestä ilmaisevalla hälyttimellä sekä sulkuventtiilillä. Hiekan- ja öljynerottimen sekä pihan keräyskaivojen tarpeellinen huolto- ja tyhjennys määräväli tarkistetaan myös keväällä 2012 tehtävän täyshuollon yhteydessä. Tarvittaessa huolto- ja tyhjennystiheyttä lyhennetään. Leikkuuemulsioita sisältävät lastut välivarastoidaan katetussa tilassa, josta valumat saadaan kerättyä talteen. Liikennejärjestelyt Palvelupisteen liikennemäärä on arviolta noin 20 liikennesuoritetta vuorokaudessa. Kierrätettävä materiaali toimitetaan palvelupisteelle pääasiassa kuorma-autoilla. Lähtevä materiaali toimitetaan eteenpäin pääasiassa ajo-
neuvoyhdistelmillä. Liikennöinti palvelupisteelle tapahtuu pääosin reittiä Valtatie 8 Satamatie (7771). Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kanna lta paras käytäntö (BEP) Jätteiden käsittelylle on tehty parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) määrittelemä BREF-asiakirja: Integrated Pollution Preventation and Control, reference Document on best Available Techniques for the Waste Treatments Industries, August 2006. BREF-asiakirja ei sisällä kierrätysmetallien käsittelyä, mutta sitä on käytetty soveltuvin osin pohjana arvioitaessa Kalajoen palvelupisteen toimintoja ja liikuteltavassa murskaimessa käytettävää tekniikkaa. Hakemuksen mukaan Kalajoen palvelupisteen toiminta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Asiat on esitetty alla olevissa kappaleissa. 12 Vastaanotto ja lähetys Kalajoen palvelupisteelle vastaanotettavasta ja sieltä lähetettävästä jätteestä kirjataan vaakajärjestelmään tiedot jätteen määrästä, laadusta, toimittajasta tai toimitusosoitteesta sekä kuljettajasta. Kaikille kuormille tehdään visuaalinen laaduntarkastus. Tarvittaessa jätteen tarkempi koostumus voidaan varmistaa analysoimalla. Palvelupisteelle vastaanotetaan ainoastaan sellaisia jätejakeita, joiden vastaanotto on hyväksytty ympäristöluvassa ja joka täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Jätteet toimitetaan ainoastaan luvan omaaville käsittelijöille tai hyödyntäjille. Varastointi ja siirtely Palvelupisteellä varastoitavista jätteistä pidetään kirjaa ja toiminnanharjoittajalla on tieto palvelupisteellä varastossa olevan jätteen laadusta, määrästä ja varastopaikoista. Erilaatuiset jätteet varastoidaan toisistaan erillään. Varastot on järjestetty siten, että uudelleen siirrot on minimoitu. Kaikkiin materiaalilaatuihin ja varastopaikkoihin on esteetön pääsy. Valmiiden tuotteiden varastolaarit on merkitty. Raaka-aineille on määritelty omat varastoalueensa. Romuajoneuvojen esikäsittelyssä syntyvät palovaaralliset nesteet varastoidaan kiinteissä hyväksytyissä astioissa, jotka on varustettu ylitäytön estimillä. Murskaus Murskaimella isokokoinen materiaali, kuten sekalainen peltiromu, murskataan. Murskauksella saadaan eroteltua eri materiaalit toisistaan. Murskauksessa käytetty vasaramurskain on yleinen malli tähän tarkoitukseen. Murskaimen käyttövoimana toimii sähkömoottori. Kevyt jae erotetaan murskatusta materiaalista ilmaluokittimella. Ilmaluokittimen laitteina ovat: luokitin, puhallin, sykloni, sulkusyötin, suodatin ja putkisto. Murskattu materiaali pudotetaan hihnakuljettimella ilmaluokittimeen. Ilmaluokittimessa ilmavirta erottaa kevyen jakeen raskaasta. Ilmavirta kuljettaa kevyen jakeen syklonille. Sykloni erottaa kevyestä jakeesta raskaan ja kevyen jakeen. Syklonin raskas jae laskeutetaan sulkusyöttimellä hihnakuljettimelle. Ilmavirta kuljettaa syklonin kevyen jakeen puhaltimelle. Ilmaluokittimessa kiertävästä ilmasta 20 30% johdetaan suodattimelle. Tämä parantaa jätteen laatua ja vähentää määrää, koska metallien talteenotto
paranee. Ilman kierrättäminen vähentää päästöjä ilmaan ja sähkön tarvetta. Rautametallien erottamiseen käytetään rumpumagneettia, jolle materiaali syötetään käyttäen tärysyötintä. Vaihtuvanapaisen magneettikentän ja rumpumagneetin alapuolisen syötön ansiosta erottuva rautajae on puhdas. Kevyestä jakeesta hieno rauta erotetaan vetorumpumagneetilla. 13 Energiatehokkuus Murskauslaitoksen energiatehokkuuteen vaikuttaa ennen kaikkea syntyvän murskeen kappalekoko. Jotta eri materiaalit saadaan erotettua toisistaan, täytyy kappalekoon olla riittävän pieni. Murskaaminen liian pieneksi aiheuttaa turhia kuluja ja turhaa energian kulutusta. Kappaleet murskataan vain niin pieniksi, että eri materiaalit saadaan erilleen toisistaan. Prosessijätteet Prosessissa muodostuvan jätteen määrää seurataan säännöllisesti. Jätteen määrään vaikuttaa raaka-aineen laatu, jota pyritään parantamaan esilajittelulla ennen murskausta. Koska kaikki laitoksen tuotteet toimitetaan bulkkina, ei pakkausmateriaalista synny jätettä. Prosesseissa syntyville jätteille pyritään löytämään hyötykäyttökohteita niin, että jätteet voidaan hyödyntää ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hajapäästöt Palvelupisteen piha-aluetta harjataan kuivana aikana säännöllisesti. Tarvittaessa pölyävää materiaalia voidaan kostuttaa pölyämisen ehkäisemiseksi. Jätevesien käsittely Palvelupisteellä ei muodostu prosessijätevesiä. Saniteettijätevedet johdetaan umpikaivoon, josta ne kuljetetaan käsiteltäväksi. Laitoksen koko varastointi- ja käsittelyalue on pinnoitettu. Hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta mereen. Hulevesien käsittelyyn BAT-vertailuasiakirja määrittelee kaksi mahdollisuutta. Hulevedet voidaan johtaa ulkopuoliseen käsittelyyn (jätevedenpuhdistamo) tasausaltaan kautta tai käsittelyn jälkeen sadevesiviemäriin. Koska alueella ei ole rakennettua sadevesiviemäröintiä, on mereen johtaminen tähän verrattava ratkaisu. Palvelupisteen vesienkäsittely täyttää BAT-vaatimukset. BAT-vertailuasiakirjassa on annettu BAT:n mukaisilla jätevesien käsittelytekniikoilla saavutettuja päästötasoja. Kun vesienkäsittely toteutetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla, tullaan BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot saavuttamaan. Jätevesien syntymistä pyritään lisäksi ehkäisemään. Maaperän pilaantumisen ehkäisy Toiminta-alue on pinnoitettu kauttaaltaan. Pinnoittamattomalla alueella ei varastoida jätteeksi luokiteltavaa materiaalia. Toiminta-alueen vedet keräillään hallitusti ja johdetaan käsittelyyn. Pinnoitteiden ja viemäreiden kuntoa
tarkkaillaan ja mahdolliset vauriot tarkistetaan säännöllisesti ja korjataan välittömästi. Nestesäiliöiden vuotoriskien minimoimiseksi tarvittavat putkitus ja säiliöratkaisut on toteutettu maanpäällisin järjestelmin. Maanalaisia säiliöitä ei Kalajoen palvelupisteellä ole käytössä saniteettivesien säiliötä sekä lastuamisemulsioiden keräilysäiliötä lukuun ottamatta. Nestevuotoja pyritään ehkäisemään koneiden ja laitteiden ennakoivilla huoltotoimenpiteillä ja mahdollisen vuodon sattuessa käytetään imeytysmateriaalia vuodon talteen saamiseksi. 14 Ympäristöasioiden hallinta Kuusakoski Oy:n Suomen hankintaorganisaatioon on laadittu SFS-EN ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jolle on 11.12.2001 myönnetty sertifikaatti akkreditoidun sertifioijan toimesta. Kalajoen palvelupiste on liitetty järjestelmään vuonna 2004 palvelupisteen valmistuttua. LAITOKSEN TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kuusakoski Oy:n Kalajoen palvelupiste sijaitsee Rahjan satama-alueen vieressä olevalla teollisuusalueella. Alue on vahvasti satama- ja teollisuustoimintoihin painottunutta. Satama-alue on täyteen rakennettu ja sataman laajentamista nykyisen alueen eteläpuolelle on suunniteltu. Palvelupisteen läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Lähimmät lomaasunnot sijaitsevat Mustassa, Pauhassa ja Pauhanlahdessa noin 400 metrin päässä palvelupisteestä. Kalajoen ja Himangan kunnissa sijaitseva Rahjan saaristo (FI1000005) kuuluu Natura 2000 verkostoon. Alue on Perämeren edustavimpia saaristokokonaisuuksia, jossa ovat edustettuina saaristoluonnon kaikki vyöhykkeet avoimesta merivyöhykkeestä aina suojaiseen mannervyöhykkeeseen. Saaristo kuuluu myös valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Palvelupiste sijaitsee lähimmillään reilun 1 200 metrin päässä Natura-alueesta. Palvelupisteen toiminnalla ei ole vaikutusta alueeseen. Muita suojeltuja tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita ei sijaitse palvelupisteen läheisyydessä. Kalajoen palvelupiste ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat Rahja (1120804) ja Huimamäki (1120804), jotka sijaitsevat vajaan kolmen kilometrin päässä laitosalueesta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden estämiseksi Liikenteeseen liittyvää henkilövahinkoriskiä pienennetään riittävällä valaistuksella sekä asiattomien henkilöiden pääsyn estämisellä palvelupisteen alueelle. Alue on aidattu ja työskentelyalue on merkitty liikennemerkein. Materiaalin nostoihin trukilla tai kahmarilla liittyviä henkilövahinkoriskejä pienennetään noudattamalla oikeita työskentelytapoja. Työskentelyä ohjataan ns. yleisturvallisuusohjeella sekä työntekijöiden koulutuksella. Asiattomien henkilöiden pääsy työskentelyalueelle estetään.
Työkoneille ja -laitteiden hydrauliikkaöljyvahinkoja pyritään ehkäisemään ennakoivalla huollolla. Onnettomuuden sattuessa öljy imeytetään asianmukaiseen imeytysmateriaaliin ja korjataan pois. Sade- ja hulevesiä voi onnettomuus- tai häiriötilanteissa päästä puhdistamattomina mereen. Riskejä vähennetään kaivojen säännöllisillä tarkistuksilla ja huolloilla sekä piha-alueen puhtaana pidolla. Hulevesijärjestelmässä on sulkuventtiili, jolloin hulevesien pääsy maastoon voidaan tarvittaessa estää. Polttoleikkauksessa voi syttyä tulipaloja (kierrätysmetallin sisältämä syttyvä, palava materiaali), jolloin savu aiheuttaa ylimääräistä ympäristökuormitusta. Tulpatut, umpinaiset höyrystyvää ainetta sisältävät putket voivat aiheuttaa räjähdys- ja siten henkilövahinkoriskin. Polttoleikkaukseen liittyviä riskejä vähennetään noudattamalla tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Työskentelyä ohjataan tulitöiden valvontasuunnitelmalla. Ennen polttoleikkaamisen aloittamista palava materiaali poistetaan työskentelyalueelta mahdollisimman tarkoin ja tarkistetaan, etteivät leikattavat kappaleet ole umpinaisia tai sisällä kemikaalijäämiä. Tunnistetut riskikohteet käsitellään erityistä varovaisuutta noudattaen. Työskentelypisteen läheisyydestä löytyy ensisammutusvälineistöä. Liikuteltavaan murskaimeen liittyviä riskejä ja onnettomuustilanteita ovat tulipalot ja poistoilman puhdistimen viat. Murskaimen poistoilman puhdistimen toimintahäiriön sattuessa murskaus pysähtyy automaattisesti. Murskauslaitoksen mahdollista tulipaloriskiä vähennetään suunnittelemalla alueet siten, että tulipalon leviäminen pysyy rajatulla alueella, vastaanotettavan materiaalin tarkastuksella ja kuivina kausina murskaimeen sumutettavalla vedellä. Renkaiden ja rakennusjätteen välivarastointiin ja käsittelyyn liittyvää tulipaloriskiä ehkäistään asianmukaisella varastoinnilla ja pitämällä varastomäärät mahdollisimman pieninä, jolloin myös mahdollinen palokuorma on pieni. Varastoitaessa renkaita ja rakennusjätettä huomioidaan läheisyydessä mahdollisesti sijaitseva muu kierrätysmateriaali siten, että materiaalit eivät pääse sekoittumaan, eikä paloturvallisuus vaarantumaan. Eri materiaalit erotetaan tarvittaessa toisistaan palamattomilla seinäkkeillä. Lisäksi renkaat ja rakennusjäte varastoidaan siten, että sammutuskalusto pääsee tarvittaessa hoitamaan sammuttamisen ja palvelupisteeseen varataan riittävä määrä tarkoitukseen sopivia sammuttimia. Piste on myös jatkuvassa vartioinnissa. Akkujen varastointiin liittyvää akkuhapon vuotoriskiä ehkäistään varastoimalla akut asianmukaisesti. Nestettä sisältävät akut säilytetään akkulaatikoissa, jotka toimivat samalla valuma-altaina. Mahdollisen vuodon sattuessa akkuhappo sidotaan torjunta-aineella ja käytetty imeytysmateriaali toimitetaan käsiteltäväksi luvan omaavalle käsittelijälle. 15 Riskien tunnistaminen ja hallinta Kuusakoski Oy:ssä riskien sekä mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallinnassa hyödynnetään sertifioitua ISO 14001 ympäristöjärjestelmää. Ympäristökäsikirjassa on muun muassa turvallisuusohjeita ja ohjeistusta toiminnasta erilaisissa onnettomuustilanteissa. Paikkakuntakohtaiseen turvallisuussuunnitelmaan on kerätty listausta näistä ohjeista.
Riskit sekä mahdolliset onnettomuus- ja poikkeustilanteet, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön, tunnistetaan ympäristönäkökohtien tunnistamismenettelyllä. Menettelyssä kartoitetaan toimintakokonaisuuksittain normaalitoimintaan sekä onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin liittyvät mahdolliset riskitapahtumat, niiden seuraukset sekä nykyinen varautuminen. Seurausten merkittävyydet pisteytetään ja merkittävyyksien neliportainen tulo ilmaisee tapahtuman tärkeysjärjestyksen. Merkittävyydet ja tapahtumat päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään muutaman vuoden välein. Merkittävimmille ympäristönäkökohdille luodaan kehitysohjelmat, joilla onnettomuusriskiä tai tapahtuman vaikutuksia saadaan pienennettyä. Ohjelmille luodaan aikataulu sekä määritetään vastuuhenkilöt. Ohjelmien toteuttaminen vähentää tapahtuman merkittävyyttä. Uusia ohjelmia luodaan ja vanhojen tilanteita päivitetään ympäristönäkökohtien tunnistamismenettelyn yhteydessä. Ohjelmien toteutusta seurataan muun muassa Suomen ympäristöjärjestelmän johdon katselmuksissa. 16 Turvallisuussuunnitelma Kuusakoski Oy on laatinut ISO 14001 standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmäänsä paikkakuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi viiteaineistona ovat käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. LISÄTIEDOT JÄTTEEN HYÖDYNTÄMISTÄ JA KÄSITTELYÄ KOSKEVASTA TOIMINNASTA Alue, jolta jätettä aiotaan ottaa käsiteltäväksi Pääosa käsiteltävästä materiaalista toimitetaan Pohjois-Pohjanmaalta. Materiaalia voi tulla myös muualta. Kuljetuksen järjestäminen Keräys- ja kuljetustoiminta hoituu pääosin kuljetusliikkeiden, paikallisten romukauppiaiden sekä jätehuoltoyrittäjien toimesta. Kuusakoski Oy voi järjestää myös omalla kalustollaan osan materiaalin kuljetuksista. Teollisuuden kierrätyspalvelut voidaan järjestää siten, että Kuusakoski Oy toimittaa tuotantolaitokselle oman kuljetuslavan tms., jonka kuljetusliike käy noutamassa. Perustelut tarpeelle aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lai nvoimaisuutta Perusteena toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaisuutta on se, että joidenkin käsiteltävien materiaalimäärien nostaminen viivytyksettä edesauttaa valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman toteutumista ja Pohjois-Pohjanmaan alueella on tarvetta jätehuoltopalvelujen tarjonnalle. Lisäksi palvelupisteen toiminta edesauttaa erilaisten tuottajavastuun piirissä olevien jätejakeiden kierrätystä. Kalajoen palvelupisteellä on jo nykyisin jätteenkäsittelytoimintaa ja Kuusakoski Oy:llä on valmius ja halu lisätä joidenkin materiaalien käsittelymääriä mahdollisimman pian. Uusien toimintojen aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
17 Selvitys hakijan vakavaraisuudesta tai tarvittavasta vaku udesta Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Kuusakoski Oy esittää, että toiminnan pysyvä vakuus olisi 3 000. Perusteena vakuuden suuruuteen on se, että suurimmalla osalla Kalajoen palvelupisteellä käsiteltävistä materiaaleista on kaupallista arvoa. Ongelmajätteiden määrä materiaalin kokonaisvolyymeihin nähden on vähäinen. Lisäksi Kuusakoski Oy on vakavarainen yhtiö. Selvitys hakijan vakavaraisuudesta on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa Kuusakoski Oy:n tilinpäätöksessä. Luvan hakija ehdottaa, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta toiminnan pysyvä vakuus maksamalla. Selvitys hakijan käytettävissä olevasta alan asiantunt emuksesta Kuusakoski Oy on harjoittanut kierrätys- ja hyötykäyttötoimintaa vuodesta 1914 ja on suurin suomalainen kierrätysmetallin ja metallipitoisen materiaalin hyödyntäjä. Lisäksi yrityksen henkilökunta on toiminut alalla pitkään ja on siten erittäin osaavaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS J A SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön ja viemäriin Koko toiminta-alueen sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta mereen. Leikkuuemulsioita sisältävät lastut välivarastoidaan katetussa tilassa, josta valumat saadaan kerättyä talteen. Hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta mereen johdettavia vesiä on tarkkailtu ympäristöluvan mukaisesti kahdesti vuodessa vuodesta 2004 lähtien. Taulukko 2. Hulevesien laatu tutkittujen parametrien osalta vuosina 2004 2010. Parametri Keskiarvo Vaihteluväli ph 6,6 6,0 7,3 Kiintoaine (mg/l) 99 2 760 Sähkönjohtavuus 38 8 91 (ms/m) Mineraaliöljyt (mg/l) 30 0,2 285 Sinkki (µg/l) 1 319 85 5 100 Lyijy (µg/l) 15 < 1 67 Nikkeli (µg/l) 157 20 570 Kupari (µg/l) 22 < 3 120 Arseeni (µg/l) 2,1 < 0,05 8 Kadmium (µg/l) 9,2 < 0,5 24 Elohopea (µg/l) 0,5 < 0,02 1,3 Pitoisuudet vaihtelevat hyvin paljon eri näytteenottokerroilla. Korkeammat metallipitoisuudet esiintyvät yleensä hyvin kuivina aikoina, jolloin vesi saattaa seisoa tarkkailukaivossa ja pitoisuudet konsentroituvat. Kuormitusta ei kuitenkaan tällöin juurikaan tapahdu.
Päästöt vesistöön ovat pieniä ja niitä vähennetään vesienkäsittelyjärjestelmän jatkuvilla huolloilla, tyhjennyksillä ja tarkkailuilla. Vesipäästöjen vähentämiseksi palvelupisteelle on rakennettu vuoden 2010 lopulla leikkuunesteitä sisältäville lastuille umpikaivollinen katettu varastotila, jolloin leikkuunestevalumat eivät enää ohjaudu öljynerotusjärjestelmään. Toimenpiteen uskotaan vähentävän muun muassa toiminnan öljypäästöjä. 18 Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan aiheutuu kierrätysmateriaalien esikäsittelystä ja murskauksesta, metallikappaleiden polttoleikkauksesta ja alueella liikennöivien ajoneuvojen pakokaasuista. Piha-alueella tapahtuva kierrätysmateriaalien esikäsittely, varastokasojen siirtely sekä liikenne aiheuttavat piha-alueen pölyämistä. Pölyämistä vähennetään tarvittaessa vesisumutuksilla ja välivarastoimalla ja käsittelemällä erityisen pölyävät materiaalit hallissa tai katetussa tilassa sekä puhdistamalla piha-aluetta säännöllisesti. Pölyäminen on paikallista rajoittuen pääosin palvelupisteen alueelle. Pölyvaikutus palvelupisteen ulkopuolella on ympäristön kannalta vähäinen. Toiminnan liikenneperäiset päästöt muodostuvat dieselkäyttöisten työkoneiden ja kuorma-autojen päästöistä. Työkoneiden päästöt ilmaan laimentuvat nopeasti. Kalajoen palvelupisteellä tehtiin vuonna 2005 ympäristölupapäätöksen mukaiset leijuvan pölyn mittaukset, joilla kartoitettiin toiminnan kokonaispölypäästöjä. Mittauspisteitä oli yksi, joka sijaitsi palvelupisteen alueella, koska kauempana sijaitsevaan mittauspisteeseen olisi aiheutunut pölyvaikutuksia myös muualta. Selvityksen mukaan kokonaisleijuma (TSP) vaihteli välillä 11,1 44,5 µg/m 3 ja hengitettävien hiukkasten määrä (PM 10 ) välillä 9,3 37,1 µg/m 3. Mitatut pitoisuudet jäivät selvästi alle ympäristöluvassa loma-asuntojen pihoille asetettujen ohjearvojen (TSP 120 µg/m 3 ja PM 10 70 µg/m 3 ). Koska ohjearvot alittuivat selvästi jo palvelupisteen alueella, eivät ne raportin mukaan ylity Kuusakoski Oy:n toiminnasta myöskään lomaasuntojen pihoilla. Liikuteltavan murskaimen toiminnasta aiheutuu pölypäästöjä. Murskain on varustettu pölynsidontalaitteella, joka käsittää ohjatun vesisumutuksen murskaimeen. Vettä käytetään mahdollisimman vähän ja sumutettu vesi sitoutuu pölyhiukkasiin, eikä jätevesiä synny. Tuulierottimesta poistettava ilma (noin 4 000 m 3 /h) puhdistetaan tekstiilisuotimella. Suodatettu ilma poistetaan poistokanavasta. Murskainta ei ole käytetty Kalajoen palvelupisteellä, joten murskauksen aiheuttamia ilmapäästöjä ei ole voitu mitata Kalajoella. Vastaava liikuteltava murskain on kuitenkin ollut käytössä Kuusakoski Oy:n Porin Mäntyluodon palvelupisteessä. Porissa mitattiin murskaimen ympäristöstä leijuvaa pölyä (TSP) ja pienhiukkasia (PM 10 ) vuonna 2002. Tuloksia tarkasteltiin murskaimen toiminta-aikoihin ja paikallisiin säätietoihin verraten. Mittausten perusteella vasaramurskaimen toimintaa ei voitu erottaa satama-alueen muusta pölyämisestä. Porissa tehtyjen tutkimustulosten perusteella Kalajoen terminaalilla murskaimen toiminnasta aiheutuva pöly ei leviä satamaja teollisuusalueen ulkopuolelle. Polttoleikkauksen päästöt ilmaan ovat pääasiassa rautaoksideja. Kuusakoski Oy:n Kotkan palvelupisteellä on mitattu vuonna 2006 polttoleikkauk-
sen aiheuttamia päästöjä ympäristöön. Mittausten perusteella hiukkaspäästö laimenee avoimella kentällä nopeasti polttoleikkauspaikalta poispäin mentäessä. Noin 25 metrin päässä polttoleikkauspaikasta hiukkaspitoisuus on laimentunut alle vuorokausipitoisuuden ohjearvon 120 µm/m 3. Koska pitoisuudet laimenevat ilmassa nopeasti, päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä. Hajapäästöjen, lähinnä pölyn, määrään vaikuttavat muun muassa kierrätysmateriaalien kosteus, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika ja käytetty kierrätysmateriaali. Toiminnan ulkoilmaan aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin ympäristön kannalta vähäisiä. Pölyämistä vähennetään harjaamalla piha-aluetta. Päästöjä pyritään vähentämään työskentelymenetelmien jatkuvalla kehittämisellä. Murskaimen pölyinen poistoilma käsitellään tekstiilisuodattimella. Materiaalit pyritään leikkaamaan mekaanisesti aina kun mahdollista ja polttoleikkauksen määrä pyritään minimoimaan. 19 Päästöt maaperään ja pohjavesiin Koko toiminta-alue on pinnoitettu ja sade- ja sulamisvedet keräillään ja johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta mereen. Eri materiaalit välivarastoidaan asianmukaisesti. Palvelupiste ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Koska palvelupisteen alue on pinnoitettu, ei pohjavettä juurikaan muodostu. Kun eri materiaalien välivarastointi ja palvelupisteen toiminnot toteutetaan ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla, ei toiminnasta normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Melu ja tärinä Palvelupisteen alueella melua aiheutuu kierrätysmateriaalien käsittelystä sekä koneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Palvelupisteen välittömässä läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Palvelupisteen meluvaikutukset on selvitetty vuonna 2004 tehdyllä meluselvityksellä. Selvityksessä ympäristömelua mitattiin kolmessa mittauspisteessä lähimpien loma-asuntojen pihoilla Mustassa, Pauhassa ja Pauhanlahdessa. Melumittauksen aikaan palvelupisteellä oli normaali toiminnan lisäksi käytössä liikuteltava leikkuripaalain. Mitatut keskimelutasot olivat 46,3 db(a), 33,4 db(a) ja 36,4 db(a) ja ne alittivat selvästi luvassa määrätyn ohjearvon 55 db(laeq). Kahdessa mittauspisteessä toiminnan melua oli erittäin vaikea kuulla taustamelun yli. Murskaimen toiminnassa melua syntyy murskattavan materiaalin syötöstä murskaimelle, murskauksesta ja tuulierotuksesta. Murskain on varustettu melua absorboivilla seinämillä, jolloin paikallinen melukuormitus minimoidaan. Laitteiston murskainosan kolmea seinustaa ympäröivät melua absorboivat seinämät, joiden liepeet peittävät osin myös neljännen, syöttölaitteiston puolisen seinämän. Seinämän uloimpana kerroksena on levy, jonka paino on yli 20 kg/m 2. Siitä murskaimeen päin on 100 mm mineraalivillaa, joka on suojattu reikälevyllä, jossa reikien kokonaispinta-ala on 40 %. Meluseinämä ulottuu noin kaksi metriä murskaimen korkeimman kohdan yläpuolelle, syöttölaitteiston tasolle, jolloin ääniaaltojen taittuminen maantasolle minimoituu. Prosessin magneetti on suojattu neljältä sivultaan samankaltaisella melua absorboivalla seinämällä. Murskaimen tuulierotin ja puhallin on vuorattu vuorivillalla ja päällystetty alumiinipellillä.
Liikuteltavaa murskainta ei ole käytetty Kalajoen palvelupisteellä, joten Kalajoella ei ole tehty melumittauksia murskaimen toimiessa. Kuusakoski Oy:n Porin Mäntyluodon satama-alueella sijaitsevassa palvelupisteessä tehtiin melumittauksia vasaramurskaimen toimiessa vuonan 2002. Mittauspisteet sijaitsivat lähellä murskainta ja lähimmän asuinrakennuksen luona noin 300 metrin etäisyydellä murskaimesta. Melutaso 10 15 metrin etäisyydellä murskaimesta oli 80 88 db(a). Murskaimen aiheuttaman melun havaittiin olevan matalataajuista, voimakkaimmat taajuudet 63 125 Hz. Ihminen aistii heikosti matalia taajuuksia, joten melun sävy ei ole erityisen häiritsevää. Lähimmän asuinrakennuksen pihalla noin 300 metrin etäisyydellä murskaimen melu oli vain harvoin kuultavissa, suurimman osan ajasta ääni peittyi alueen liikenteen ja sataman muun toiminnan meluun. Mittausten perusteella arvioitiin, että murskaimen melu avoimessa maastossa olisi noin 200 metrin etäisyydellä noin 55 db(a) ja noin 350 metrin etäisyydellä 50 db(a). Avoimeen maastoon sijoitettuna tulisi mittaustulokset ja melun ajoittainen impulssimaisuus huomioiden murskaimen etäisyyden lähimpään asuinrakennukseen olla vähintään 300 metriä. Jos murskain saadaan sijoitettua maastoon tai keinotekoisten esteiden tai rakennusten suojaan, voidaan suojaetäisyyttä pienentää. Kalajoen palvelupisteessä lähimmät häiriintyvät kohteet, vapaaajankäytössä olevat asuinrakennukset, sijaitsevat 400 metrin päässä suunnittelualueesta. Mittaustulosten perusteella toiminnasta aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän lähimmillä asuinalueilla melulle asetettua ohjearvoa. Kalajoen palvelupisteellä ei ole selvitetty toiminnan tärinävaikutuksia, mutta Kuusakoski Oy:n Vantaan palvelupisteellä tehtiin tärinäselvitys syksyllä 2008. Vantaan palvelupisteellä on Kalajoen toiminnoista poiketen kiinteä murskauslaitos, joten toiminnan aiheuttama tärinä on Kalajoella selvästi pienempää kuin Vantaalla. Tehdyn selvityksen mukaan liikennetärinän lisäksi suurin yksittäinen tärinälähde oli murskauslaitos. Mittaustulosten perusteella toiminnan aiheuttama tärinä on pientä eikä yhtä erillistä mainittavaa tärinälähdettä voitu osoittaa. Itse murskaimen aiheuttama tärinä vaimenee raportin perusteella alle 100 metrin matkalla lähes olemattomiin. Tehdyn selvityksen perusteella voidaan arvioida, että Kalajoen palvelupisteen toiminnan aiheuttama tärinä on jo palvelupisteen välittömässä läheisyydessä vähäistä ja siten palvelupisteen toiminnasta ei aiheudu tärinähaittaa lähiympäristölle. 20 Toiminnassa syntyvät jätteet Toiminnasta muodostuvan jätteen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 2 000 tonnia vuodessa. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisältämien ei-kierrätettävien materiaalien määrän ja alueen kertymän mukaisesti. Jätteet toimitetaan sopimusperusteisesti asianmukaisen luvan omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin tai loppusijoitukseen. Taulukko 3. Toiminnassa syntyvät jätejakeet. JÄTELAJI JÄTENIMIKE Alueen siivousjäte 17 05 04 Sekalainen yhdyskuntajäte, omasta toiminnasta 20 03 01 Jäteöljy, toimitettavan materiaalin mukana 13 02 06* Kiinteä öljypitoinen jäte, omasta toiminnasta 15 02 02*