ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 89/2013/1 Dnro PSAVI/343/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 89/2013/1 Dnro PSAVI/343/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Lassila & Tikanoja Oyj:n Oulun kierrätysterminaalin lupamääräysten tarkistaminen, Oulu LUVAN HAKIJA Lassila & Tikanoja Oyj PL Helsinki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 LAITOKSEN TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Toiminta-ajat... 5 Prosessikuvaukset ja jätejakeet... 5 Vastaanotto... 5 Rakennus- ja teollisuusjätteen käsittely... 6 Alkulajiteltujen kierrätysmateriaalien käsittely ja varastointi... 6 Käytöstä poistettujen renkaiden varastointi ja käsittely... 7 Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely... 7 Ongelmajätteiden varastointi ja käsittely... 7 Käytöstä poistetun painekyllästetyn puun varastointi ja käsittely... 7 Rasvapitoisen nestemäisen jätteen käsittely... 7 Toiminta-alueen rakenteet... 8 Polttoaineet... 9 Energian käyttö... 9 Tiedot viemäröinnistä... 9 Liikennejärjestelyt Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Jätemäärien seuranta ja tilastointi Asiantuntemus LAITOKSEN TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskien tunnistaminen ja hallinta LISÄTIEDOT JÄTTEEN HYÖDYNTÄMISTÄ JA KÄSITTELYÄ KOSKEVASTA TOIMINNASTA Vakuus YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin ja viemäriin Päästöt pohjavesiin Velvoitetarkkailu vuonna Päästöt ilmaan Melu TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Tarkastus Neuvottelu A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset Toiminnassa vastaanotettavat ja välivarastoitavat jätteet Laitoksen varastointi- ja käsittelypaikkojen rakenteet Kierrätyspolttoaineen valmistus ja varastointi Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja käsittely Rasvapitoisen nestemäisen jätteen käsittely Vaarallisten jätteiden vastaanotto ja käsittely... 24

3 Toiminnassa syntyvien jätteiden jätehuollon järjestäminen Polttoaineiden varastointi Melu Pöly Päästöt vesiin ja viemäriin Paras käyttökelpoinen tekniikka Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet Toiminnan laajentaminen tai lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Hakemus koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n kierrätysterminaalin toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Dnro PPO-2003-Y lupamääräysten tarkistamista. Hakemus on saapunut Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laitos sijaitsee Oulun kaupungin Ruskonselän kaupunginosassa korttelissa 16 tontilla 2 kiinteistöllä RN:o Laitoksen osoite on Liitintie 29. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen ammattimaiseen tai laitosmaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4) perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f) perusteella muu kuin tämän kohdan c e alakohdissa tarkoitettu jäteasetuksen liitteissä 5 tai 6 määritelty jätteen hyödyntäminen tai käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista vaatii ympäristöluvan. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen Dnro PPO-2003-Y mukaan lupa on voimassa toistaiseksi ja toiminnanharjoittajan tuli vuoden 2010 loppuun mennessä toimittaa hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristöluvan ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 f) kohdan perusteella aluehallintovirasto, kun laitoksessa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siellä syntyneitä ongelmajätteitä. Lisäksi aluehallintovirasto ratkaisee ympäristöluvan, jos on kyseessä jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään t vuodessa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt Lassila ja Tikanoja Oyj:lle ympäristöluvan (Dnro PPO-2003-Y ). Päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen (PSAVI/92/04.08/2011) ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta ilmoituksesta, joka koskee rasvapitoisen nestemäisen jätteen käsittelyä Lassila & Tikanoja Oyj:n jätteiden kierrätysterminaalissa. Kaupunginvaltuuston 2004 hyväksymässä Oulun yleiskaavassa 2020 alue on osa teollisuusaluetta (T). Vireillä olevassa Uuden Oulun yleiskaavassa Rusko on merkitty teollisuus- ja työpaikka-alueeksi.

5 5 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitos on kierrätysmateriaalien käsittelyterminaali. Käsiteltäviä jätejakeita ovat paperi ja pahvi, muovi, puu, energiajae, renkaat, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä yhdyskunta- ja rakennusjäte. Lajittelun, paalauksen ja murskauksen jälkeen kierrätysmateriaalit toimitetaan asianmukaiset luvat omaavalle jatkokäsittelijälle. Kiinteistöllä on myös jätehuollon, jätevesipalveluiden, siivouksen, vahinkosaneerauksen ja kiinteistöhoidon varikko sekä asiakaspalvelu-, raskaan kaluston korjaamo- sekä varastotiloja. Toiminta-ajat Kierrätysmateriaalien käsittely tapahtuu laitoksella pääsääntöisesti arkisin klo Kiinteistöllä on myös autovarikko ja huoltohalli. Varikolla yön olleet autot lähtevät liikenteeseen klo välisenä aikana. Aamuvuorolta palataan varikolle klo välillä. Iltavuorolta palataan varikolle klo Prosessikuvaukset ja jätejakeet Vastaanotto Jätteiden vastaanotto tapahtuu kierrätysterminaalin sisääntulotien vaa alla, josta ne punnituksen ja asiakirjojen tarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen ohjataan kukin kuorma omaan käsittelyyn. Taulukko 1. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätemateriaalit vuosittain. JÄTEJAE Määrä (t/v) EWC-koodi Enimmäisvälivarastointimäärä, (t) Renkaat Alkulajitellut kierrätys materiaalit (mm. paperi, pahvi, metalli, lasi yms.) useita, mm Sähkö- ja elektroniikkaromu * Puu Sekalainen rakennusjäte Alkulajiteltu teollisuus- ja yhdyskuntajäte (mm. polttojae, paperi ja kartonki, metalli, muovi, puu) useita, mm Rasvanerotusjäte Yhteensä

6 6 Taulukko 2. Vastaanotettavat ja käsiteltävät ongelmajätteet JÄTEJAE Määrä (t/v) EWC-koodi Enimmäisvälivarastointimäärä, (t) Jäteöljy Öljyiset vesiseokset Kiinteä öljyinen jäte Romuakut ja paristot Maalit, liimat ja hartsit Liuottimet Hapot ja emäkset Loisteputket Suotopuristinsakat Valokuvauskemikaalit Lääkejäte Torjunta-aineet ,5 Painekyllästetty puu Muut ongelmajätteet 180 useita 5 Yhteensä ,5 Rakennus- ja teollisuusjätteen käsittely Rakennus- ja teollisuusjätettä lajitellaan kahmarikoneella sekä manuaalisesti kierrätettäviin jakeisiin, polttojakeeseen ja kaatopaikkajakeeseen. Polttokelpoinen jäte murskataan ja seulotaan erilaisilla seuloilla. Metallit ja ei-magneettiset metallit erotellaan magneeteilla. Lopputuotteena tulee poltettavaa jätettä sekä kaatopaikalle sijoitettavaa loppujaetta. Kiinteistöllä on vastaanotto- ja käsittelykentät käytöstä poistetuille renkaille, alkulajitellulle puujätteelle sekä kyllästetylle puujätteelle. Alkulajiteltujen kierrätysmateriaalien käsittely ja varastointi Paperi, pahvi, metalli, neste- ja kotelopakkaukset, lasi, muovi ja keräyskartonki toimitetaan esilajittelun, mahdollisen paalauksen ja varastoinnin jälkeen hyötykäyttöön. Mekaanisessa käsittelyprosessissa jätteestä erotellaan mahdollinen biojäte ja palamattomat ainesosat kuten metalli, posliini, suuret kovat kappaleet sekä rauta- ja ei-rautametallit. Prosessiin voidaan lisätä murskaus ja tarkoitukseen soveltuvia erottimia laatuvaatimusten saavuttamiseksi. Hyvänlaatuinen osa materiaalista voidaan ohjata lajittelun jälkeen suoraan loppukäyttöön. Kierrätysmateriaalien lajittelu tapahtuu sisätiloissa, vastaanotettavia kierrätysmateriaaleja ovat lasi, metalli, muovi, paperi ja pahvi. Osa materiaaleista, kuten paperi, pahvi ja muovi, paalataan varastointia ja jatkokuljetusta varten. Tuhottavaksi tarkoitettu paperimateriaali murskataan, paalataan ja toimitetaan uusioraaka-aineeksi. Metalliromu ja lasi varastoidaan kentällä. Hake ja kierrätyspolttoaine varastoidaan aumoissa. Kierrätyspolttoainetta varastoidaan piha-alueella. Kierrätyspolttoaine toimitetaan poltettavaksi Pietarsaareen. Toinen mahdollinen toimituspaikka on Oulun ekovoimalaitos. Polttoaineen laatu heikkenee jatkuvasti, kun sitä varastoidaan ulkona. Kierrätyspolttoaineen materiaalit ovat kaupan, teollisuuden ja palvelujen jätteitä, jolloin sen seassa on hyvin vähän biojätettä ja polttoaineen laatu on siten parempi kuin asumisessa syntyvässä jätteessä.

7 7 Käytöstä poistettujen renkaiden varastointi ja käsittely Kierrätysterminaalissa on renkaiden käsittelyä ja varastointia varten asfaltoitu alue, jossa renkaat lajitellaan ja varastoidaan. Rengasleikkuri on käynyt laitoksella noin 1 2 kertaa vuodessa. Tulevaisuudessa renkaista tullaan valmistamaan rouhetta siirrettävällä rengasleikkurilla 2 3 kuukauden välein. Renkaat ja rouhe varastoidaan keskimäärin 4 5 metrin korkuisiin kasoihin ja kasojen välillä on suojakaistat. Renkaiden paloittelu ja puun murskaus tapahtuu murskaimella, jossa on hitaasti pyörivät ja leikkaavat terät, joten murskauksesta ei synny merkittäviä melupäästöjä. Leikkuri on polttomoottorikäyttöinen mobiilimurskain, jonka kapasiteetti on luokkaa tonnia tunnissa. Suurin melun lähde on dieselmoottori, joka on koteloitu. Rengasmurske toimitetaan pääasiassa materiaalihyötykäyttöön. Rengasrouhe käytetään pääasiassa maanrakentamiseen mm. kaatopaikkarakenteissa, täytöissä, tierakentamisessa ja meluvalleissa. Renkaiden varastointipaikan vieressä on maapankki, joka on tarkoitettu mahdollisesti rengaskasassa syttyvän tulipalon sammuttamiseen. Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely Kiinteistölle tullaan mahdollisesti vastaanottamaan, lajittelemaan ja esikäsittelemään sähkö- ja elektroniikkaromua (SER). Toimintaa ei ole aloitettu. Kuvaus sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelystä toimitetaan Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen toiminnan aloittamista. Ongelmajätteiden varastointi ja käsittely Ongelmajäteterminaalitoimintaa ei kiinteistöllä ole toistaiseksi aloitettu. Alueella tullaan välivarastoimaan ongelmajätteitä laitoksen nykyisissä tiloissa. Ongelmajätteet vastaanotetaan ja kuormataan tiiviillä alustalla. Kiinteät ja nestemäiset ongelmajätteet kuljetetaan ja varastoidaan tiiviissä ja suljetuissa astioissa ja hyväksytyissä konteissa. Keskenään reagoivia aineita säilytetään eri tiloissa. Ongelmajätteet toimitetaan laitoksiin, joilla on lupa käsitellä kyseisiä ongelmajätteitä. Tarkoitus on pitää kertavarastot pieninä, kuitenkin ongelmajätteitä pyritään lähettämään käsiteltäväksi täysin autokuormin. Käytöstä poistetun painekyllästetyn puun varastointi ja käsittely Nykyinen lupa on mahdollistanut kyllästetyn puun murskaamisen, mutta sitä ei ole laitoksella aloitettu, eikä puuta tulla tulevaisuudessakaan murskaamaan. Laitoksella tullaan kuitenkin välivarastoimaan kyllästettyä puuta. Puuta ei muuten käsitellä alueella, vaan se viedään Kajaaniin käsiteltäväksi, missä se voidaan myös murskata ennen polttoa. Kyllästetty puu tullaan varastoimaan katetussa tilassa tai esimerkiksi kontissa. Aikaisemmin oli tarkoitus rakentaa turvesuodatin kyllästetyn puun varastointialueella muodostuville likaisille vesille, mutta välivarastointi toteutetaan siten, ettei likaisia vesiä muodostu, eikä turvesuodatinta sen vuoksi tarvita. Rasvapitoisen nestemäisen jätteen käsittely Ravintoloiden ja elintarviketeollisuuden rasvanerotuskaivojen jäte kerätään kohteista imupaineautolla. Ravintoloista ja grilleistä erikseen kerättävä elin-

8 tarvikerasva noudetaan asiakkailta keräysastioissa kappaletavaranoutoautolla. Jätteiden kierrätysterminaalissa kuormat punnitaan ja vesipitoinen rasvajäte pumpataan vastaanottosäiliöön. Tulevan jätteen vesipitoisuus on %. Käsittelyprosessissa rasvapitoisesta jätteestä erotellaan vesi, kiintoaine ja rasvaglyserolit vaiheittain lämmittämällä ja hapottamalla. Vastaanottosäiliössä (23 m 3 ) rasvapitoista jätettä lämmitetään ja tarvittaessa sekoitetaan homogeenisuuden säilyttämiseksi. Rasvapitoinen jäte siirretään vastaanottosäiliöstä reaktoriin, jossa sitä edelleen lämmitetään ja käsitellään hapolla. Käsittelyprosessissa reaktorin pohjalle erottuu osa vedestä omaksi faasikseen. Erottunut vesi lasketaan reaktorin pohjalta vesisäiliöön (16 m 3 ) ja jäljelle jäänyt vesi-rasvaseos pumpataan erotuskolonniin jatkokäsittelyä varten. Erotuskolonnissa rasva ja vesi erotaan toisistaan liuoksen ph:ta säätämällä. Erottunut rasva (tuote) pumpataan lopuksi varastosäiliöön ja vesi johdetaan vesisäiliöön. Vesisäiliön vedestä erotetaan kiintoaine ja vesi toisistaan flotaattorin avulla. Kiintoaine siirretään ruuvilla siirtolavalle odottamaan loppusijoittamista ja vesi johdetaan kunnan jätevesiviemäriin. Käsittelystä saatava rasvahappo myydään teollisuudelle. Prosessia ohjataan ph:n, lämpötilan ja sähkönjohtavuuden mittausten avulla. Toiminta on täysin automaattinen. Prosessilaitteisto on jätteenkäsittelyhallissa. Prosessin on kehittänyt Envitop Oy. Prosessi ei ole jatkuva, sillä jätettä ei ole jatkuvasti saatavilla. Käsittelyyn otetaan kerralla 10 m 3 jätettä. Vesijae kulkee flotaattorin kautta. Lipeää käytetään ph:n nostoon. Prosessi ei toimi kylmässä. Erotettavan kiintoaineksen kaatopaikkakelpoisuus määritetään ja jäte loppusijoitetaan kaatopaikalle. Prosessin sivuvirtana syntyy hyödynnettävien jätemateriaalien lisäksi jätevettä % käsitellyn rasvapitoisen jätteen määrästä. Muodostuva jätevesi johdetaan jätevesiviemäriin. Jätevesiviemäriin johdettavan veden määräksi arvioidaan noin 5 m 3 /vrk. Rasvanerotuskaivojätteen prosessoinnissa syntyvien jätevesien tarkkailuohjelma on hyväksytty ELY-keskuksessa (POPE- LY/81/07.00/2011). Koetoiminnan tuloksena on todettu, että käytetty pilottilaitteisto vaatii edelleen kehittämistä. Hakija on toimittanut koeajoraportin tehtyjen koeajojen tuloksista. Toiminnanharjoittaja ilmoittaa rasvanerotuskaivojätteen käsittelyssä tapahtuvista muutoksista valvontaviranomaiselle. Raportissa on esitetty jatkotoimenpiteinä lisärakentamistoimenpiteitä. Rakennetaan lämpöeristetty väliseinä, jolloin saadaan lämmin, pölyiltä ja hajuilta eristetty tila. Lisäksi rakennetaan lattiakaivo ja viemärilinja ja tehdään flotaattorin muutostyöt. Happolinja uusitaan lasikuituputkistoksi ja reaktorin nestepinnan korkeuden mittaus uusitaan. Ohjaukseen tehdään muutoksia automaatiota varten. 8 Toiminta-alueen rakenteet Laitosalue on aidattu verkkoaidalla. Verkkoaita estää roskien leviämisen ja käsittelyhalli toimii näköesteenä Liitintien suuntaan. Alueelle tullaan rakentamaan aita tms. näköesteen aikaansaamiseksi Liitintien ja suunnitellun Ruskonseläntien jatkeen suuntaan. Alueen eteläpäässä oli vahinkosaneerauksen varasto. Alueella on vaaka, jolla punnitaan vastaanotettavat jätteet.

9 Käsittelyhallissa olevalla paalauskoneella paalataan muovia, pahvia, paperia sekä pulloja ja tölkkejä. Hallissa on kameravalvonta. Käsittelyhallissa ei ole lämmitystä. Rasvapitoisen nestemäisen jätteen käsittelylaitteisto on pressuseinän takana käsittelyhallissa. Seinä valmistuu myöhemmin. Käsittelyhallin pohjoispäädyssä on korjaamo, jossa huolletaan ympäristönhoidon kalustoa. Korjaamorakennuksessa ja käsittelyhallissa muodostuvat jätevedet johdetaan öljyn- ja hiekanerottimien kautta jätevedenpuhdistamolle. Alueella on Best-halli, jota laajennettiin syksyllä Materiaalien varastointi sisätiloissa vähentää roskaantumista. Laajennusosassa on lastauslaituri ja tilat Palpan (Suomen Palautuspakkaus Oy) lasi- ja metallipakkauksille. Hallissa ei ole lämmitystä eikä sinne tule vettä. Laitosalueen luoteisnurkassa on hiekan varastointiin käytettävä halli, jossa ei ole lämmitystä, eikä sinne tule vettä. Piha-alue on pääosin asfaltoitu. Asfaltoimattomalla alueella varastoidaan ainoastaan puupohjaisia hakkuujätteitä. Pihan pohjarakenteissa on käytetty rengasrouhetta, jonka kantavana kerroksena on kallio- ja betonimursketta. Piha-alueen ja kierrätysterminaalin alueen valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta alueen eteläpuoleiseen Ruskonojaan. Alueen pohjoisosasta valumavedet johdetaan öljyn- ja hiekanerotinkaivon kautta hulevesiviemäriin, joka laskee Lopakkaojaan. Puhtaat vedet, katoille, viheralueille ja pysäköintialueille satava vesi, johdetaan alueen pohjoispuolelta virtaavaan Lopakkaojaan. Polttoaineen jakelupisteen ja kuorma-autojen (raskaan kaluston) pysäköintialueen hulevedet johdetaan öljynerotuskaivojen ja tarkkailukaivon kautta Ruskonseläntien hulevesiviemäriä pitkin Lopakkaojaan. Polttoainesäiliöt ovat jätteenkäsittelyhallin pohjoispuolella. Laitoksen itäpuolella on pysäköintialueet. Jäteautojen pysäköintialue on alueen pohjoispäässä. 9 Polttoaineet Laitoksella ei enää ole diesel-polttoaineen jakeluasemaa. Työkoneissa käytettävää polttoöljyä varten laitoksella on 5 m 3 :n maanpäällinen kaksivaippainen farmisäiliö, joka on varustettu ylitäytönestimellä. Tämän lisäksi laitoksella on kaksi siirrettävää pienempää farmisäiliötä aliurakoitsijan käyttöön. Kerrallaan varastoitava polttoöljymäärä on maksimissaan 10 m 3. Energian käyttö Hakemuksen mukaan energiaa käytetään ajoneuvokalustoon ja työkoneisiin, kiinteistön lämmittämiseen, kiinteistön koneisiin ja laitteisiin sekä pihaalueen valaisemiseen. Energian kulutusta pyritään vähentämään kouluttamalla henkilökuntaa ennakoivaan ajotapaan ja tehostamalla reittisuunnittelua. Kiinteistöjen osalta suoritetaan lähivuosina kiinteistöjen energiatehokkuuskatselmus. Tiedot viemäröinnistä Palvelupisteellä on Oulun Vesi liikelaitoksen antama päätös jätevesien hule- ja jätevesiviemäriin johtamisesta. Sen mukaan kiinteistön hulevedet ja teollisuusjätevedet voidaan johtaa hulevesiviemäriin ja ylei-

10 seen jätevesiviemäriverkostoon siten, että jätevesiä tarkkaillaan säännöllisesti ennen liittymispisteitä. Oulun Vesi liikelaitoksen ylläpitämään jätevesiviemäriin johdettava korjaamon ja pesuhallin jätevesi tulee johtaa hiekanja öljynerotuskaivon kautta ja jätevedestä tulee tehdä kaksi kertaa vuodessa (toukokuu ja syyskuu) seuraavat analyysit, joiden enimmäispitoisuudet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Viemäriin johdettavien vesien analyysit ja raja-arvot 10 Analyysi Öljyiset hiilivedyt (mineraaliöljyt C 10 -C 40 ) Haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus, C 5 -C 10 Kiintoaine Enimmäispitoisuus 50 mg/l 200 mg/l arvoa ei määritetty Liikennejärjestelyt Henkilö- ja pakettiautoliikennettä kiinteistölle on noin 60 autoa vuorokaudessa ja kuorma-autoja noin 50 vuorokaudessa. Alueella on kaksi työkonetta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kanna lta paras käytäntö (BEP) Kuljetuksissa käytetään tilavuudeltaan mahdollisimman suuria kuljetusvälineitä. Toiminnalla ehkäistään ympäristöpäästöjä suhteessa kuljetettuun tonnimäärään. Käytettävissä ajoneuvoissa on matalapäästömoottorit ja kuljettajia koulutetaan polttoainetta säästävään ajotapaan. Kierrätysterminaalissa käytettävistä laitteista tai tekniikoista ei ole olemassa BAT-tekniikkaa määrittelevää BREF-asiakirjaa. Hakemuksen mukaan käytöstä poistettujen renkaiden paloittelu perustuu tekniikkaan, jossa terät repivät renkaat leikkaamalla. Leikkaavan tekniikan hyötyinä ovat pienempi melu- ja pölyhaitta ja energiankulutus kuin ns. vasaramurskaimella. Melu tulee pääasiassa voimanlähteenä olevasta dieselmoottorista. Puun murskaukseen käytetään vasaramurskaintyyppistä laitetta, joka on tavallinen murskaintyyppi suurten, paljon rautaa sisältävien puukappaleiden murskauksessa. Metallit erotellaan magneettierottimella murskauksen yhteydessä. Yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätteen käsittelyprosessissa tullaan käyttämään uusinta, toimivaksi osoittautunutta tekniikkaa. Prosessi ei tarvitse vettä, eikä siitä tule merkittäviä pöly- tai hajupäästöjä. Prosessi erottelee magneettiset ja ei-magneettiset metallit. Jätteiden ja kierrätysmateriaalien kuljetuksessa käytetään ajoneuvoja, joissa on matalapäästömoottorit. Jatkokuljetuksissa käytetään tilavuudeltaan mahdollisimman suuria kuljetusvälineitä; näin ehkäistään ympäristöpäästöjä suhteessa kuljetettuun tonnimäärään. Ongelmajätteet kuljetetaan ADRkatsastelulla kalustolla. Öljyjätteiden varastoinnissa nestemäisten jätteiden alue on allastettu ja viemäriverkko suljettu. Kaikki tuotantoalueelta johdettava vesi johdetaan hälyttimillä varustettujen öljynerottimien kautta viemäriin. Viemärit ovat suljettavissa hätätilanteiden varalta. Säiliöissä on elektroniset pinnanmittauslaitteet, jotka liitetään ATK-valvontaan.

11 Öljyisten vesien käsittelyyn suunniteltua Eleclean-laitteistoa käytetään vain "helppojen" öljyisten vesien käsittelyyn, jossa sen öljynerotuskyky on hyvä. Vaikeammat öljyiset vedet, kuten emulsiot ym., kuljetetaan käsiteltäväksi muihin öljyisen vesien käsittelylaitoksiin. Hakijan mukaan muista ongelmajätteistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ei hakemuksessa ole esitetty, koska ongelmajäteterminaali rakennetaan vasta myöhemmin ja osa Kellon terminaalin toiminnoista voi siirtyä muihin L&T:n ongelmajäteterminaaleihin. 11 Jätemäärien seuranta ja tilastointi Vastaanotettavat jätteet punnitaan vaa'alla ja niistä pidetään kirjaa. Yhteenveto vastaanotetuista materiaaleista toimitetaan vuosittain Oulun kaupungin ympäristövirastoon ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Asiantuntemus L&T on Suomen johtava ympäristönhuollon kokonaispalveluja tuottava yritys. Henkilökunnalla on hyvä jätteiden asiantuntemus ja hyvä alueellinen asiantuntemus. LAITOKSEN TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu Kuivasojan valuma-alueelle. Alueella on kaksi merkittävää ojaa, joista pohjoispuolella sijaitseva Lopakkaoja laskee Laholaisojaan ja sieltä Kuivasjärveen, päätyen lopulta Oulunselkään Oulun kaupungin pohjoispuolelle. Alueen eteläpuolella virtaava Ruskonoja laskee Pyykösjärveen, josta vedet purkautuvat Laholaisojan kautta Kuivasjärveen. Nykyisin Pyykösjärven ja Kuivasjärven tila on korkeintaan välttävä eri virkistyskäyttötarkoituksiin. Lopakkaoja ja Ruskonoja sijaitsevat luonnollisten vedenjakajien välisissä loivissa laaksopainanteissa. Kun maasto on loivaa, on sadevesien kulkeutuminen hidasta. Toisaalta tulva-aikoina esimerkiksi Pyykösjärven pinnan korkeus padottaa vettä yläpuolisiin ojiin. Eri vuodenaikoina ojien virtaamavaihtelut ovat suuria. Kierrätysterminaalin maaperään imeytyy sadannasta jossain määrin pohjavettä, joka virtaa kuivatusojiin lähinnä turvekerroksen alla sijaitsevassa hienohiekkakerroksessa. Pohjaveden valunta suuntautuu alueella pohjoiseen kohti Lopakkaojaa ja etelään kohti Ruskonojaa. Ojien välisellä alueella, terminaalin läheisyydessä ei ole kaivoja tai muita pohjaveden käyttökohteita. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Riskien tunnistaminen ja hallinta Lassila & Tikanoja Oyj:llä on käytössä useita menetelmiä, millä ympäristöriskejä kartoitetaan ja niiden toteutumismahdollisuuksia minimoidaan. Kaikki ympäristövahingon vaaratilanteet sekä ympäristövahingot kirjataan

12 käyttöönotettuun järjestelmään, joka takaa, että asiat käsitellään ja tarvittavat toimenpiteet tehdään. Toimipisteissä suoritetaan vuosittain sisäinen arviointi sekä yhdistetty ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusarviointi. Näiden lisäksi jokapäiväiseen toimintaan kuuluu koneiden ja laitteiden riskiarvioinnit sekä työtehtävien vaaranarvioinnit. Tapiola tekee riskikartoituksen Oulun Liitintien toimipisteeseen vuosittain. 12 LISÄTIEDOT JÄTTEEN HYÖDYNTÄMISTÄ JA KÄSITTELYÄ KOSKEVASTA TOIMINNASTA Vakuus Täydennyksessä ( ) hakija esittää vakuuden määräksi euroa ja sitä, että vakuusmäärää tarkastetaan tarvittaessa toiminnan ja varastoitavien jätemäärien oleellisesti muuttuessa. Esitetty vakuus kattaa tarvittaessa asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen jälkeen tarvittavat toimenpiteet ja seurannat. Vakuuslaskelmassa on huomioitu hetkellisen laskennallisen (teoreettisen) maksimivarastoinnin olevan maksimissaan noin 75 % jätejakeittain hakemuksessa esitetyistä maksimivarastointimääristä. Laskennassa on huomioitu myös se, että osalla jätteistä on positiivinen rahallinen arvo (esim. haketettu puu, valmis energiajae, paperit, pahvi, metallit, akut). Täydennyksessä ( ) hakija esittää, että vakuudessa huomioidaan ainoastaan tavanomaiset jätteet, koska vaarallisten jätteiden vastaanottoa sähkö- ja elektroniikkaromua lukuun ottamatta, ei ole aloitettu. Jos vaarallisten jätteiden vastaanotto aloitetaan, tehdään suunnitelmat vaarallisten jätteiden varastoinnista ja tarkastetaan vakuuden määrä. YMPÄRISTÖKUORMITUS J A SEN RAJOITTAMINEN Hakemukseen on liitetty yhteenveto laitoksen velvoitetarkkailusta vuosilta (Ramboll ). Hakemuksen täydennyksessä on esitetty vuoden 2012 velvoitetarkkailun tulokset. Päästöt pintavesiin ja viemäriin Puhdistamolle johdettavalle vedelle on annettu raja-arvot öljyhiilivedyille 50 mg/l ja haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuudelle 200 mg/l. Öljyhiilivetyjen pitoisuuden jätevedessä ovat tarkkailuvuosina jääneet yleensä alle raja-arvon, ainoastaan vuoden 2010 kesäkuussa jätevedessä tavattiin tavanomaista korkeampi öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus mg/l ja se koostui pääasiassa raskaista jakeista. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuden jätevedessä ovat olleet pieniä ja niiden kokonaispitoisuudet ovat jääneet kaikkina tarkkailuvuosina selvästi alle raja-arvon. Jäteveden kiintoainepitoisuus on ollut välillä mg/l, lukuun ottamatta kesäkuuta 2010, jolloin kiintoainepitoisuus oli mg/l. Lopakkaojassa veden ph on vaihdellut välillä 6,4 7,3 ja Ruskonojassa välillä 7 9,4. Vesi on ollut pääosin lähellä neutraalia tasoa. Pintavesien sähkönjohtavuus on ollut alhainen ja se on vaihdellut Lopakkaojassa välillä 3,8 41 ms/m ja Ruskonojassa ms/m.

13 Sekä Lopakkaojassa että Ruskonojassa veden kemiallinen hapenkulutus on ollut koholla ja se on ylittänyt jokaisella havaintokerralla luonnonvesien pitoisuuden alle 20 mg/l eli vesissä on runsaasti orgaanista ainesta. Pintavedet ovat olleet kaikkina tarkkailuvuosina hyvin rautapitoisia tutkimuspisteissä Lopakkaoja (PK) ja Ruskonoja (OJA) vaihdellen välillä 0,45 34 mg/l. Pintavesien muut metallipitoisuudet ovat olleet pääosin pieniä. Lopakkaojassa kromi- ja arseenipitoisuudet ovat olleet koholla muihin metallipitoisuuksiin verrattuna ja Ruskonojassa kuparipitoisuus on ollut ajoittain koholla. 13 Päästöt pohjavesiin Alueen pohjavedet ovat sameita ja niissä on ollut väriä kaikkina tarkkailuvuosina. Pohjavesissä on ollut runsaasti rautaa, mikä selittää väriä. Pohjavesien ph havaintopisteissä PVP1 on ollut välillä 6,2 6,4, havaintopisteessä PVP2 välillä 6 6,7 ja pisteessä PVP3 välillä 6,8 7,1 eli lähellä neutraalia. Pohjaveden sähkönjohtavuus on ollut alhainen kaikissa havaintopisteissä ja vedet ovat olleet vähähappisia tai hapettomia. Pohjavesien kemiallinen hapenkulutus on ollut koholla eli vedessä on ollut orgaanista ainesta. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet ovat olleet alhaisia. Pohjavesissä on havaittu pieniä pitoisuuksia metalleja, jotka ovat ajoittain ylittäneet pohjavedelle asetetut ympäristölaatunormit (341/2009), mutta eivät talousvedelle asetettuja kemiallisia laatuvaatimuksia metallien osalta (STM 461/2000). Ympäristölaatunormit on annettu liukoisille metalleille ja joinakin vuosina on tutkittu metallien kokonaispitoisuudet, mikä selittää ylityksiä. Pohjavesissä ei ole havaittu tarkkailuvuosina öljyhiilivetyjakeita. Pohjaveden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet alle laboratorion määritysrajan, ainoastaan havaintopisteessä PVP3 havaittiin vuosina 2010 ja 2011 pienet pitoisuudet ETBE-yhdistettä, jota käytetään bensiinin lisäaineena. Kaikissa havaintopisteissä bensiinijakeiden pitoisuudet ovat kaikkina tarkkailuvuosina olleet alle laboratorion määritysrajan. Velvoitetarkkailu vuonna 2012 Kevät 2012: Viemäriin johdettavan veden öljyhiilivetyjakeiden kokonaispitoisuus oli 28 mg/l, mikä alitti raja-arvon 50 mg/l. Haihtuvien hiilivetyjen (C 5 C 10 ) kokonaispitoisuus oli 28 mg/l, mikä alitti raja-arvon 200 mg/l. Näiden lisäksi havaittiin kohonneita pitoisuuksia etanolia (170 mg/l) ja isopropanolia (89 mg/l). Purkupaikkojen vesi oli rautapitoista. Lopakkaojan metallipitoisuudet olivat muilta osin alle laboratorion määritysrajan. Ruskonojan havaintopisteellä todettiin laboratorion määritysrajan tuntumassa oleva pitoisuus arseenia 0,002 mg/l sekä alhaiset pitoisuudet kromia (0,006 mg/l), kuparia (0,018 mg/l), lyijyä (0,002 mg/l), nikkeliä (0,019 mg/l) ja sinkkiä (0,19 mg/l). Pintaveden nikkelipitoisuudelle asetettu ympäristönlaatunormi (0.020 mg/l) alittui. Lopakkaojassa oli todettavissa kohonnut öljyhiilivetypitoisuus 3,2 mg/l. Ruskonojassa öljyhiilivetyjakeita ei todettu. Syksy 2012: Viemäriin johdettavan veden öljyhiilivetyjakeiden kokonaispitoisuus oli 19,8 mg/l, mikä alitti raja-arvon 50 mg/l. Haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus oli alhainen 8,6 mg/l, mikä on selvästi raja-arvoa 200 mg/l alhaisempi.

14 Pintavedet olivat aiempaan tapaan rautapitoisia, Lopakkaojan pisteellä pitoisuus oli 15 mg/l ja Ruskonojalla 1,4 mg/l. Lopakkaojan vedessä todettiin pieniä pitoisuuksia kromia (0,0098 mg/l) ja sinkkiä (0,029 mg/l). Ruskonojan havaintopisteellä todettiin pieni pitoisuus sinkkiä (0,064 mg/l). Lopakkaojan vedessä todettiin pieni pitoisuus öljyhiilivetyjakeita C 10 C 40 (0,57 mg/l). Ruskonojan vedessä pitoisuus oli alle laboratorion määritysrajan (<0,05 mg/l). Pohjaveden havaintoputki PVP2 oli vääntynyt, joten näytettä ei saatu. Havaintoputkien PVP1 ja PVP3 vesi oli aiempaan tapaan sameaa ja väriluku oli koholla ( mg Pt/l). Molempien putkien vesi oli hajutonta ja sisälsi aiempaan tapaan runsaasti rautaa (22 26 mg/l). Havaintoputkessa PVP1 todettiin pieni pitoisuus arseenia. Havaintoputkessa PVP3 todettiin arseenia, kromia, kuparia, lyijyä, nikkeliä ja sinkkiä ylittivät ainekohtaiset ympäristölaatunormit lievästi. Öljyhiilivetyjakeiden pitoisuudet olivat molempien havaintoputkien vesissä alle laboratorion määritysrajan ja samalla alle ympäristölaatunormin (<0,05 mg/l). Tarkkailuvuonna 2012 ei ollut todettavissa merkittäviä muutoksia tarkkailtavien vesien laadussa. Pinta- ja pohjavesissä todettiin syksyllä aiempaan tasoon verrattuna lievästi kohonneita metallipitoisuuksia. Pintaveden lyijyja nikkelipitoisuuksille asetetut ainekohtaiset ympäristölaatunormit (Pb 0,0072 mg/l ja Ni 0,020 mg/l) alittuivat. Pohjaveden havaintoputkessa PVP3 metallipitoisuudet ylittivät lievästi ympäristölaatunormin. Ympäristölaatunormit on annettu liukoisille metalleille. Koska pohjavesistä tutkittiin metallien kokonaispitoisuus, on oletettavaa, että liukoisten metallien osuus kuitenkin alittaa annetut ympäristölaatunormit. 14 Päästöt ilmaan Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu sellaisia hajuhaittoja lähiympäristöön, että ne heikentäisivät lähimmän asutuksen ilman laatua tai ympäristön virkistyskäyttöä. Pölymittauksia ei ole suoritettu, koska kestopuun vastaanottoa ja haketusta ei ole aloitettu. Kierrätysterminaalin alueelle johtavat tiet ja terminaalialueen liikennöintialueet on asfaltoitu. Kun liikennealueet pidetään puhtaina, liikenteestä aiheutuvat päästöt rajoittuvat työkoneiden ja raskaiden ajoneuvojen pakokaasuihin. Hakemuksen mukaan työkoneiden ja kuljetusliikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt jäävät vähäisiksi, eikä niitä voi käytännössä erottaa muun liikenteen päästöistä. Liikennemääriin voidaan vaikuttaa ajamalla täysin kuormin ja käyttämällä uudenaikaista lastaus- ja kuljetuskalustoa. Päiväaikaisella liikennöinnillä voidaan vähentää toiminnasta aiheutuvia häiriöitä. Raskaan liikenteen reittien keskittäminen tietyille tieosuuksille ja niillä tehtävien perusparannusten ansiosta liikenneturvallisuutta voidaan merkittävästi parantaa ja asutukseen kohdistuvia haittoja (melu, pakokaasupäästöt) pienentää. Melu Palvelupisteen alueella on tehty ympäristöluvan mukainen melumittaus vuonna Meluselvityksen mukaan murskaimien aiheuttama melutaso ei ylittänyt luvassa annettuja lähimmille asuinalueille annettuja ekvivalenttimelutasoja.

15 15 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Kaikki alueelle tulevat ja sieltä lähtevät kuormat punnitaan terminaalin portilla olevalla vaa'alla. Jätteen laadusta ja määristä pidetään kirjaa. Tulipalojen varalta tuotantolinjoihin on asennettu savu- tai kipinätunnistin sekä sprinklerilaitteisto. Hakekasaan on asennettu lämpöanturi, jolla voidaan tarkkailla hakekasan lämpötilaa ja ennakoida tulipalon vaaraa. Kierrätysterminaalin alue on aidattu ja sisäänajoreitit on varustettu lukittavin puomein ja portein. Alueella on liiketunnistukseen perustuva videovalvontalaitteisto ja kiinteistöllä on kulunvalvontalaitteistot. Lisäksi alueella on aluevartiointi. Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi Koska kyllästetyn puutavaran murskausta ei tulla aloittamaan, on hakija toimittanut hakemuksen liitteenä uuden seurantaohjelman, jossa esitetään, että turvesuodattimen vesitarkkailu ja melu- ja pölymittaukset poistetaan seurantaohjelmasta. Tarkkailun tavoitteena on pyrkiä seuraamaan kierrätysterminaalin mahdollisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Pintavesien tarkkailu: Alueen pintavedet johdetaan sadevesiviemärin kautta Ruskonojaan ja Lopakkaojaan. Viemäreiden purkukohdista otetaan vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa toukokuussa ja syyskuussa. Näytteistä analysoidaan lämpötila, ulkonäkö, haju, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, arseeni, kupari, kromi, kadmium, lyijy, nikkeli, rauta ja sinkki sekä mineraaliöljyt. Pohjavesien tarkkailu: Pohjavesinäytteitä on asennettu pohjaveden näytteenottoputkia maastoon kolme kappaletta, yksi tontin alueelle, yksi pohjoispuolelle tontin ja yksi tontin ja Ruskonojan väliin (noin puoliväliin). Pohjavesinäytteet otetaan kerran vuodessa syksyllä. Näytteistä tutkitaan: sähkönjohtavuus, sameus, happi, COD Mn, ph, väriluku, sulfaatti, kokonaishiilivedyt, helposti haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), metallit: kromi, kupari, arseeni, rauta, sinkki, kadmium, lyijy, nikkeli Jätevesiviemärin tarkkailu: L&T:n ja Oulun Vesi liikelaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti korjaamosta ja pesuhallista johdettavista jätevesistä tehdään kaksi kertaa vuodessa seuraavat analyysit, joiden enimmäispitoisuudet on esitetty suluissa: öljyiset hiilivedyt (mineraaliöljyt), C 10 C 40 (50 mg/l) ja haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus, C 5 C 10 (200 mg/l). Näytteet otetaan öljynerotuskaivon jälkeen (tarkastuskaivo 20). Tulosten raportointi: Tarkkailun tulokset lähetetään vuosittain Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Menettely havaituissa poikkeamatilanteissa: Jos tuloksissa esiintyy selvää poikkeamaa normaalitilanteesta, neuvotellaan heti Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa mahdollisista toimenpiteistä.

16 Tarkkailusuunnitelman tarkistaminen: Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa tarvittaessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa sovitulla tavalla. 16 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty mm. asemapiirroksella, kuvauksella laitoksen nykyisestä toiminnasta, jätemäärätiedoilla, tarkkailutuloksilla vuosilta ja tiedoilla liikennemääristä. Lisäksi hakemusta on täydennetty kopioilla ympäristöluvasta, koetoimintailmoituksesta tehdyllä päätöksestä ja teollisuusjätevesisopimuksesta. Hakemusta on täydennetty kevään 2012 velvoitetarkkailutuloksilla. Hakemusta on täydennetty puun, painekyllästetyn puun ja sekalaisen rakennusjätteen määrillä. Hakemusta on täydennetty syksyn 2012 velvoitetarkkailutuloksilla. Hakemusta on täydennetty jätemäärätiedoilla, vuoden 2004 melu- ja pölytarkkailun tuloksilla ja esityksellä vakuuden määrästä. Hakemusta on täydennetty raportilla rasvapitoisen nestemäisen jätteen käsittelyä koskevasta koetoiminnasta. Hakemusta on täydennetty esityksellä, että vakuudessa huomioitaisiin ainoastaan tavanomaiset jätteet, koska vaarallisten jätteiden vastaanottoa ei ole aloitettu lukuun ottamatta sähkö- ja elektroniikkaromua. Täydennyksen on toimitettu lisäksi rasvanerotuskaivojätteen tarkkailusuunnitelma sekä ajantasaiset tiedot polttoaineen varastoinnista. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Oulun seudun ympäristötoimessa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille (Oulun kaupunki). Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Oulun kaupungilta, Oulun kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kierrätysterminaalin toimintojen laajentuessa on alueen logistiikkaan ja siisteyteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Uusien toimintojen oikealla si-

17 2. Oulun kaupunki joittelulla voidaan vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia (melu, pöly ja roskaantuminen). Jos ongelmajätteiden varastointi ja käsittely aloitetaan, alueelle tulee rakentaa erillinen rakennus, jossa on vastaanotto-, lajittelu-, käsittely- ja varastotiloja nykyisen kiinteistön lisäksi. Varastointi- ja käsittelytilojen on täytettävä ongelmajätteiden käsittelylle ja varastoinnille asetetut vaatimukset. Kestopuun käsittelyn toteuttaminen edellyttää kertaluonteisen pölypäästön mittausta. Tulosten perusteella tulee harkita jatkotoimenpiteet ympäristöön joutuvien pölypäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi on harkittava seurantaohjelman täydentämistä pölymittauksilla. ELY-keskuksen mielestä uudessa seurantaohjelmassa on tarpeen säilyttää turvesuodattimen vesitarkkailu, jos ongelmajätteiden ja kestopuun käsittely ja varastointi toteutuu. Alkulajitellun kierrätysmateriaalin (paperi, pahvi, metalli, lasi ym.) käsittelymäärä kasvaa merkittävästi aikaisempaan verrattuna, joten jätteen käsittely ja varastointi on toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu lisää melu- tai pölyhaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Tarkkailutuloksista ilmenee, että kaikista havaintoputkista (pohjavedet) ei ole saatu näytettä putken vioittumisen takia. Luotettavan kuvan toiminnan vaikutuksista ympäristöön edellyttää, että kaikki tarkkailuun liittyvät havaintoputket ovat toimintakuntoisia ja toimivuus tarkastetaan säännöllisesti. Rasvanerotuslietteen ja elintarvikerasvajätteiden käsittelyn aloittaminen on hakemuksen mukaan viivästynyt. Koeluonteisessa luvassa on ilmoitettu, että toiminta kestää 12 kuukautta. Hanke oli tarkoitus aloittaa ja päättyä 2012 elokuussa. Lupakäsittelyssä olisi huomioitava kyseisen hankkeen viivästyminen. ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa hakemuksesta. Lausunnossa todetaan, että Ruskoselän kaupunginosan länsireuna, joka liittyy Ruskon teollisuusalueeseen, on varattu nimenomaan teollisuuden käyttöön. Alueella on muutakin vastaavanlaista toimintaa. Kaupunginvaltuuston 2004 hyväksymässä Oulun yleiskaavassa 2020 alue on osa teollisuusaluetta (T). Vireillä olevassa Uuden Oulun yleiskaavassa Rusko tulee säilymään teollisuus- ja työpaikka-alueena. Kierrätysterminaali sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaisella yli 10 hehtaarin suuruisella teollisuustontilla (T) korttelissa 16. Ruskon alueella on meneillään jätekeskuksen asemakaavan muutos, jossa on tarkoitus myös muodostaa katuyhteys Ruskon ja Ruskonselän kaupunginosien välille korttelin 16 pohjoispuolitse. Korttelin 16 pohjoispuolella on jo katualuevaraus voimassa olevassa asemakaavassa. Ruskoa kehitetään siis jatkossakin monipuolisena teollisuusalueena. Käyttötarkoituksensa puolesta hakemuksen mukainen toiminta sopii kyseiselle tontille. Koska merkittävä osa toiminnasta tapahtuu ulkotiloissa, katsomme, että tontin aitaaminen ja näkymien suojaaminen sekä Liitintien että suunnitellun Ruskonseläntien jatkeen suuntaan olisi tarpeen. Alueen muu kehittäminen, asiakasliikenteen lisääntyminen ja uuden kokoojakatuyhteyden muodostaminen muuttaa kierrätysterminaalin sijainnin aiempaa näkyvämmäksi. 17

18 18 3. Oulun kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomainen Oulussa Ruskon teollisuusalueella sijaitsevalla L&T:n kierrätysterminaalilla on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa PPO-2003-Y-36. Ympäristölupa käsittää seuraavat toiminnot, jotka sisältyvät myös ko. lupamääräysten tarkistamiseen: - yhdyskunta-, rakennus ja teollisuusjätteiden käsittely - käytöstä poistettujen renkaiden käsittely - alkulajiteltujen kierrätysmateriaalien käsittely - ongelmajätteiden varastointi - sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely - kyllästetyn puun käsittely - autovarikko ja autokorjaamotoiminta - polttonestesäiliöiden ja tankkauspisteen sijoitus - jätehuollon, kiinteistönhuollon, vahinkosaneerauksen ja siivouspalvelujen autojen varikko ja huoltohalli Edellä mainittuja ongelmajätteiden välivarastointia (lukuun ottamatta sähkö- ja elektroniikkaromua) sekä kyllästetyn puun vastaanottoa ja murskausta ei ole toistaiseksi aloitettu. Voimassaolevaan lupaan sisältyvät myös jalometallien talteenotto, tynnyrien pesulinja, sakkojen käsittely sekä öljyisten vesien käsittely. Näitä toimintoja ei ole aloitettu eikä niitä tulla jatkossakaan toteuttamaan. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on lisäksi myöntänyt L&T:lle koetoimintaluvan PSAVI/92/04.08/2011 rasvapitoisen nestemäisen jätteen käsittelyyn. Koetoimintaa ei ole vielä aloitettu. Rakennus- ja teollisuusjätettä lajitellaan sekä kahmarikoneella että manuaalisesti kierrätettäviin jakeisiin, polttojakeeseen ja kaatopaikkajakeeseen. Polttokelpoinen jäte murskataan, seulotaan ja metallit erotellaan magneeteilla. Renkaista valmistetaan rouhetta siirrettävällä rengasleikkurilla. Paperi, pahvi, metalli, neste- ja kotelopakkaukset, lasi, muovi ja keräyskartonki toimitetaan esilajittelun, mahdollisen paalauksen ja varastoinnin jälkeen hyötykäyttöön. Kierrätysmateriaalien käsittely tapahtuu pääosin jätteenkäsittelyhallissa. Käsittelyä tapahtuu pääsääntöisesti arkisin klo Kierrätysmateriaalit toimitetaan asianmukaiset luvat omaaville jatkokäsittelijöille. Terminaaliin tuotujen jätteiden yhteenlaskettu maksimimäärä on noin t vuodessa. Jätteet varastoidaan asfaltoidulla varastokentällä, josta hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta alueen eteläpuoleiseen Ruskonojaan. Alueen pohjoisosasta vedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen jälkeen hulevesiviemäriin, joka laskee Lopakkaojaan. Asfaltoimattomalla alueella varastoidaan ainoastaan puupohjaisia hakkuujätteitä. Koska kyllästetyn puutavaran murskausta ei ole aloitettu, on hakija toimittanut uuden seurantaohjelman, jossa esitetään turvesuodattimen vesitarkkailu sekä melu- ja pölymittaukset poistettaviksi seurantaohjelmasta. Melumittaukset on tehty vuonna Seurantaohjelmassa tarkkaillaan edelleen Ruskonojaan ja Lopakkaojaan johdettavia hulevesiä, alueen kolmea pohjavesiputkea sekä jätevesiviemäriin johdettuja korjaamon ja pesuhallin jätevesiä. Vuosien tarkkailun perusteella öljyhiilivetyjen pitoisuudet puhdistamolle johdetussa jätevedessä ovat jääneet yleensä alle raja-arvon, ainoastaan kesäkuussa 2010 jätevedessä oli tavanomaista korkeampi öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus mg/l. Myös kiintoainepitoisuus

19 oli tuolloin tavanomaista korkeampi. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet ovat olleet pieniä. Lopakkaojaan ja Ruskonojaan johdettujen pintavesien kemiallisesti hapettavien orgaanisten ainesten määrä on ollut selvästi luonnonvesien tasoa korkeammalla ja pieniä määriä öljyjä on havaittu ajoittain. Pohjavedet ovat olleet rautapitoisia ja pohjavedessä on ollut orgaanista ainetta. Ympäristötoimen mielestä lupamääräyksissä tulee edellyttää hiekan- ja öljynerotuskaivojen kunnon ja täyttymisasteen säännöllistä tarkastamista kaivojen toimintakelpoisuuden varmistamiseksi ja viemäriin sekä vesistöön johdettujen vesien kiintoaine- ja öljypitoisuuksien minimoimiseksi. Myös toiminnan vaikutukset pohjaveteen tulee ottaa lupamääräyksissä huomioon. Kierrätysterminaalin toiminnasta on saapunut ympäristötoimeen lähialueen roskaantumiseen liittyviä yhteydenottoja. Lupapäätöksessä tulee edellyttää roskaantumisen ehkäisemistä, lähiympäristön säännöllistä siivoamista sekä mahdollisista poikkeustapauksista johtuvien roskaantumisien välittömiä siivoustoimia. Alueella on havaittu myös ajoittaista hajuhaittaa. Kierrätysmateriaalien joukossa olevan biojätteen ja muun hajuhaittaa aiheuttavan yhdyskuntajätteen välivarastointiin ja poiskuljetukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja ottaa huomioon vuonna 2012 käynnistyvä jätteenpolttomahdollisuus. Kierrätysterminaalin jakeluaseman toiminnassa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksessa 444/2010 nestemäisten polttoaineiden jakeluasemia koskevat ympäristönsuojeluvaatimukset. Ympäristötoimen mielestä muutokset seurantaohjelmassa ovat perusteltuja niin kauan kuin kyllästetyn puutavaran murskausta ei aloiteta terminaalissa. Ottamalla edellä mainittujen asioiden lisäksi huomioon ympäristölupapäätöksessä PPO-2003-Y-36 sekä koetoimintaluvassa PSA- VI/92/04.08/2011 esitetyt lupamääräykset, saavutetaan toiminnassa ympäristötoimen mielestä riittävä ympäristönsuojelun taso. 19 Hakijan kuuleminen ja vastine Oulun kaupunginhallituksen lausuntoon hakija toteaa, että kierrätysterminaaliin tullaan rakentamaan aita tms. näköesteen aikaansaamiseksi Liitintien ja suunnitellun Ruskonseläntien jatkeen suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen lausuntoihin hakijalla ei ole kommentoitavaa. Tarkastus Hakemuksen johdosta on tehty tarkastus Läsnä olivat aluehallintoviraston edustajien lisäksi hakijan, ELY-keskuksen ja Oulun seudun ympäristötoimen edustajat. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella sovittiin, että yhtiö toimittaa aluehallintovirastolle tiedot vuosittain käsiteltävän rasvapitoisen nestemäisen jätteen määrästä (t/v) ja käsiteltävän puujätteen määrästä. Puujätteen osalta on erikseen erotettava varastoitavan painekyllästetyn puun määrä. Lisäksi on toimitettava laskelma ja esitys vakuuden määrästä sekä tarkkailutulokset vuodelta Myös vuonna 2004 suoritetun melumittauksen tulokset sovittiin toimitettavaksi aluehallintovirastolle.

20 20 Neuvottelu Hakemuksen käsittelyyn liittyen on aluehallintovirastossa pidetty neuvottelu, johon osallistuivat hakijan ja aluehallintoviraston edustajat. Neuvottelupöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Neuvottelussa keskusteltiin asetettavasta vakuudesta. Rasvanerotuskaivojätteen käsittelystä todettiin, että laitteistoa tullaan kehittämään. Lisäksi sovittiin, että aluehallintovirastoon toimitetaan ELY-keskuksen hyväksymä rasvanerotuskaivojätteen tarkkailusuunnitelma sekä ilmoitetaan kirjallisesti polttoaineiden varastoinnissa tapahtuneet muutokset. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto tarkastaa Lassila & Tikanoja Oyj:n toistaiseksi voimassa olevaksi myönnetyn ympäristöluvan (Dnro PPO-2003-Y ) lupamääräykset jäljempänä ilmenevästi. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupamääräyksiin on selkeyden vuoksi sisällytetty sellaiset aiemman luvan lupamääräykset, joita ei ole poistettu tai joita ei ole tarpeen tarkistaa. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisem iseksi Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset 1. Toimintaa voidaan harjoittaa arkipäivinä (maanantai perjantai) klo Poikkeustapauksissa voidaan toimia arkipäivinä myös muina aikoina ja arkilauantaisin ja pyhinä klo Jos toiminta edellyttää tilapäistä poikkeamista säännöllisistä toimintaajoista, on siitä ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toimintaa ei saa harjoittaa poikkeavina aikoina ilman ELY-keskuksen hyväksyntää. 2. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä siten, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Alue on pidettävä hyvässä järjestyksessä ja sen yleisestä siisteydestä on huolehdittava jatkuvasti. Alue on pidettävä aidattuna ja alueelle tulee olla lukittava portti. Aluetta ympäröivä aita ja portti on pidettävä kunnossa. Mikäli toiminnasta aiheutuu roskaantumista laitosalueen ulkopuolella, roskaantuneet alueet on siivottava viivytyksettä.