5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto

5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin kohtaanto 5.4. Oligopolin kohtaanto 5.5. Veron kohtaanto ja kapitalisoituminen 5.6. Veron aiheuttama taakka 5.6.1. Kompensoitu kysyntäkäyrä 5.6.2. Lisätaakka eli hyvinvoinnin menetys 5.6.3. Lisätaakka indifferenssikäyrien avulla 5.7. Optimaalinen hyödykevero 5.7.1. Normatiivinen kysymys 5.7.2. Ramseyn sääntö ja oikeudenmukaisuus 5.7.3. Corlett-Haguen sääntö 5.8. Tuloverotuksen periaatteita 5.9. Pääomaverotus 5.10. Varallisuus- ja perintöverotus 5.11 Yritysverotus

5.1. Verokäsitteitä Veropohja (tax base) määrittelee sen, mitä verotetaan, kuten - tulot - kotitalouksien tulot - yritysten voitot - kulutus - ALV (lvv) - valmisteverot - omaisuus ja sen siirrot - varallisuusvero - kiinteistövero - perintö- ja lahjavero - vaihdantavero (leimaveroina) - sosiaaliturvamaksut http://www.vero.fi/fi- FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kansainvalinen_kauppa/Arvonlisaverokannat_EUn_jasenmaissa%281 2099%29 http://www.veronmaksajat.fi/fi-fi/tutkimuksetjatilastot/kulutusverotus/arvonlisavero/

Käsitteitä Veron välttäminen (tax avoidance), käytetään laillisia keinoja maksettavien verojen vähentämiseksi Veron kiertäminen (tax evasion), vältytään veroilta laittomin keinoin Verokiila = työnantajien maksamien palkkakustannusten ja työntekijöiden käteen saaman palkan erotus Veron aiheuttama vääristymä (distortion): asetettu vero muuttaa käyttäytymistä ja luo tehokkuustappiota Korjaava vero: Esim. joillakin ympäristöveroilla voidaan lisätä tehokkuutta huomioimalla myös yhteiskunnalliset kustannukset eli korjataan markkinoiden epäonnistumista, negatiivista ulkoisvaikutusta.

Lisää veron aiheuttamasta vääristymästä Kaikki verot vaikuttavat jollakin tavalla käyttäytymiseen; tulo- ja substituutiovaikutus. Vero ei aiheuta vääristymää (nondistortionary), jos ja vain jos yksilöllä tai yrityksellä ei ole mitään keinoa välttää veroa. Tällaiset verot ovat könttäsummaveroja (lump-sum taxes); esiintyy vain tulovaikutus. Vääristymä (distortion) syntyy, kun yksilö tai yritys muuttaa käyttäytymistään vähentääkseen maksamaansa veroa; esiintyy substituutiovaikutus. Tulovero vaikuttaa työntekoon Hyödykeveroa voidaan välttää kuluttamalla vähemmän

Käsitteitä Keskimääräinen veroaste = verot / veronalaiset tulot Progressiivinen vero = keskimääräinen veroaste kasvaa tulojen noustessa Regressiivinen vero = keskimääräinen veroaste laskee tulojen kasvaessa Välitön vero: tulovero, perintövero, varallisuusvero Välillinen vero: peritään taloudellisista transaktioista kuten arvonlisävero

Veron aiheuttama rasitus Verorasitus: se rahasumma, joka yksilölle on annettava verotuksen jälkeen, jotta hän olisi samassa asemassa kuin ennen verotusta Veron lisärasitus (deadweight loss): määrä, jolla verorasitus ylittää veron määrän Veron kokonaisrasitus: kerätty veromäärä + veron lisärasitus

Verotuksen periaatteita Tehokas; mahdollisimman vähän vääristymiä; pitäisi käyttää siellä, missä se lisää tehokkuutta (korjaavat verot) Hallinnollisesti edullinen Joustava; sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin Läpinäkyvä; ihmiset tietävät, mistä ja millä perustein veronsa maksavat Oikeudenmukainen (seuraava slide)

Oikeudenmukaisuus verotuksessa Horisontaalinen oikeudenmukaisuus: samanlaisessa taloudellisessa asemassa olevia yksilöitä tulee verottaa samalla tavalla Vertikaalinen oikeudenmukaisuus: erilaisessa asemassa olevia tulee verottaa eri tavalla siten kuin yhteiskunnan oikeudenmukaisuusperiaatteet sanovat - maksukykyperiaate - hyötyperiaate - kykyjen mukaan

5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat Erotettava kaksi asiaa: 1) kenelle muodollisesti vero kohdistetaan 2) kuka viimekädessä veron maksaa? Esimerkkejä Havaitaan, että veron kohtaanto riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista, mutta ei siitä kenelle vero muodollisesti asetetaan maksettavaksi!

Tuki Hyödykkeeseen kohdistettu tuki toimii kuten miinusmerkkinen vero.

Prosenttivero ja yksikkövero Prosenttivero (ad valorem tax) vai yksikkövero (a specific tax) (Fig. 18.4) Samansuuruisen veron jälkeen kysyntäkäyrät leikkaavat uudessa tasapainopisteessä, joten tasapainotuotos, verotulot, kuluttajan maksamat hinnat ja tuottajan saamat hinnat ovat molempien verojen tapauksessa samat.

5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Tässä keskeinen kysymys on, minkälainen on työntarjonnan jousto. Työntarjonnan usein oletetaan olevan melko joustamatonta (pystysuora tarjontakäyrä), jolloin taakan kantaa työn tarjoaja eli työntekijä. Jos työn tarjontakäyrä on nouseva, veron kohtaanto on molemmille, työntekijän saama palkka alenee kun työnantajan maksama palkka kasvaa ja työllisyys vähenee. Mielenkiintoinen tapaus on ns. taaksepäin kääntyvä tarjontakäyrä. Silloin esiintyy ns. ylikohtaanto eli työntekijän saama palkka pienenee enemmän kuin veron määrän ja työn tarjonta kasvaa. Kuviot 18.7 ja 18.8.

Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto Sosiaaliturvamaksu voidaan asettaa a) työnantajan, b) työntekijän tai c) molempien maksettavaksi ja se on proportionaalinen palkan suhteen. Palkka määräytyy työmarkkinoiden osittaistasapainomallissa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kuvioita perusteluksi Luennolla esitetään formaalinen ratkaisu

5.3. Monopolin kohtaanto Ratkaistaan monopolin voiton maksimointi, kun sen tuottamaan hyödykkeeseen kohdistetaan vero. Hyödykkeen kysyntä on i) lineaarinen, ii) ei-lineaarinen. Tutkitaan tässä lineaarisen kysynnän tapaus.

5.4. Veron kapitalisoituminen Kun hyödykkeen tarjonta on joustamaton, esimerkiksi maa, siihen kohdistettu vero vaikuttaa sen hintaan. Tätä hintavaikutusta sanotaan veron kapitalisoitumiseksi.

Kapitalisoituminen Esimerkki. Verotetaan maata, jonka tarjonta on kiinteä. Maa antaa vuosittaisen tulovirran R0, R1,R2, ; Paljonko maasta maksetaan? Jos markkinat ovat kilpailulliset, hinta = tulovirran diskontattu nykyarvo. Kun r on korko, P= Asetetaan nyt vero vuosittain ui, i=0,1, T. Nyt hinta on PR = Tämä on enin, mitä kannattaa maksaa.

.. Hinta on laskenut kaikkien tulevien verojen nykyarvon verran. Verotaakan kantaa veron asettamisen aikainen vuokraisäntä. Jos veron asettaminen on odotettua, rasitus voi kohdistua myös odotusajan omistajille. Jos maan tarjonta ei ole kiinteä (esim. kaupunkimaata saatetaan lisätä), vero kohdistuu sekä vuokraisännälle että maan käyttäjälle; joka riippuu taas kysynnän ja tarjonnan joustoista.

5.5. Veron aiheuttama taakka Vero vaikuttaa sekä kuluttajahintaan että tuottajahintaan kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista riippuen. Kuluttajahinnan nousu pienentää kuluttajan ylijäämää. Vastaavasti tuottajahinnan lasku pienentää tuottajan ylijäämää. Verotulo valtiolle kattaa osan ylijäämien pienenemisestä, mutta ei kaikkea. Tämä ylijäämien menetys on juuri veron aiheuttama taakka eli hyvinvoinnin menetys (deadweight loss).

5.5.1. Kompensoitu kysyntäkäyrä Suhteellisen hinnan muutos (veron muutos) aiheuttaa sekä substituutiovaikutuksen että tulovaikutuksen. Nämä sisältyvät tavalliseen kysyntäkäyrään, joka on johdettu indifferenssikäyrien ja budjettirajoitteen avulla. Kun tulovaikutus eliminoidaan kompensoimalla se kuluttajalle eli hinnan laskiessa reaalitulo on kasvanut. Kun se otetaan pois kuluttajalta niin, että hän pysyy samalla indifferenssikäyrällä, saadaan kompensoitu kysyntäkäyrä, joka sisältää vain substituutiovaikutuksen. Kompensoitu kysyntäkäyrä on jyrkempi kuin tavallinen kysyntäkäyrä.

5.5.2. Lisätaakka mittaa hyvinvoinnin menetystä Verorasitus Verorasitus tarkoittaa rahasummaa, joka yksilölle on annettava verotuksen jälkeen, jotta hän olisi samassa asemassa kuin ennen verotusta. Veron lisärasitus (deadweight loss, excess burden) Veron lisärasitus on se rahasumma, jolla verorasitus ylittää veron määrän. Tätä kutsutaan myös lisätaakaksi sekä hyvinvointitappioksi. Kuvio lisätaakasta

5.5.3. Lisätaakka indifferenssikäyrien avulla Kuvio

5.6. Optimaalinen hyödykevero Optimaalinen verosysteemi on joukko veroja, jotka maksimoivat yhteiskunnan hyvinvoinnin. Eri yhteiskunnan hyvinvointifunktiot johtavat eri optimaaliseen verosysteemiin. Jos tunnettaisiin kaikkien ihmisten kyvyt, voitaisiin käyttää heihin kohdistettuja eri suuria könttäsummaveroja; mutta ei tunneta. Könttäsummavero on tehokas mutta epäoikeudenmukainen. Vääristävien verojen käyttö on tulojen uudelleenjaon vääjäämätön seuraus maailmassa, jossa hallitus voi havaita yksilöiden ominaisuuksia vain epätäydellisesti.

5.6.1. Normatiivinen kysymys Kuinka verojärjestelmä pitäisi muodostaa, jotta tulos on tehokas ja oikeudenmukainen? Onko parempi, että on vain yksi vääristävä tekijä, esimerkiksi palkkavero eikä muita? Ei! Second best politiikka on politiikkaa, joka sisältää vääristymiä, joita ei voida poistaa. Talousteoria voi osoittaa, milloin esim. kaksi pientä häiriötä on parempi kuin yksi suuri vääristymä. Paretotehokas verorakenne; ei ole toista verorakennetta, joka olisi paretoparannus. Optimaalinen verotus ottaa huomioon myös oikeudenmukaisuuden. Se minimoi vääristymät ja toteuttaa yhteiskunnan hyvinvointifunktion. Veropolitiikka käsittelee verorakenteiden suunnittelua, jotka minimoivat hyvinvointitappion kullakin verotuloilla.

Esimerkki Julkiset menot G rahoitetaan verotuloilla. Veronmaksajien oletetaan olevan identtisiä. He kuluttavat hyödykkeitä x ja y sekä vapaa-aikaa l. Näiden hinnat ovat vastaavasti px, py ja w. Käytettävissä oleva aika on T, jolloin työtunnit on T-l ja tulot on (T-l)w. Tässä ei ole säästämistä. Ratkaisu:

5.7.2. Ramseyn sääntö ja oikeudenmukaisuus Pelkästään tehokkuuden näkökulmasta suositus on ns. käänteisjoustosäännön mukainen verotus. Käänteisjoustosääntö: Hyödykettä tulee verottaa sitä enemmän, mitä joustamattomampi sen kysyntä on. Vastaavasti hyödykettä tulee verottaa sitä vähemmän, mitä joustavampi sen kysyntä on. Tämä osoitetaan luennolla.

Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus 1 Tämä suositus sisältää tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välisen ristiriidan. Ehdottaahan sääntö verotettavaksi paljon joustamattomia hyödykkeitä, jotka ovat välttämättömyyshyödykkeitä (vaikkapa ruoka) ja joustavia hyödykkeitä, jotka ovat ylellisyyshyödykkeitä, verotettaisiin vain vähän.

Yleistetty Ramseyn sääntö Ramseyn sääntö on esitetty korvattavaksi uudella säännöllä, jonka mukaan verojen muutoksen aiheuttaman hyödykkeen kompensoidun kysynnän muutoksen tulisi olla sitä pienempi, a) mitä enemmän hyödykettä kuluttavat kotitaloudet, joiden tulojen yhteiskunnallinen rajahyöty on suuri tai b) mitä suurempi on verotettavien hyödykkeiden rajakulutusalttius. Tällöin esim. ruokaa verotettaisiin vain vähän.

5.7.3. Corlett-Haquen sääntö Verotetaan suhteellisen paljon vapaa-ajan kanssa komplementaarisia hyödykkeitä. Kuten aikaisemmin näimme, jos vapaa-aikaa voitaisiin verottaa samoin kuin muita hyödykkeitä, se vastaisi könttäsummaveroa, eikä aiheuttaisi vääristymää. Kun vapaa-aikaa ei veroteta ja muita hyödykkeitä verotetaan, se aiheuttaa vääristymän, tehokkuustappion. Tämän ongelman pienentämiseksi C-H ehdottavat, että verotetaan enemmän vapaa-aikana käytettäviä hyödykkeitä eli vapaa-ajan kanssa komplementaarisia hyödykkeitä.

5.8. Tuloverotuksen periaatteita Egyptissä verosysteemi 3000-2800 eaa. Persiassa verosysteemi n. 500 eaa. Raamatussa käsitellään verotusta. Kiinassa vuosina 10-23 tulovero Firenzen kaupunkivaltio kokeili progressiivista tuloveroa (Scala) 1400-luvulla. Tuloveroa käytettiin ensimmäisen kerran Englannissa vuonna 1799 Napoleonin sodan kustantamiseksi. Vero oli 10 prosenttia 60 yli menevästä tulosta. Vero kumottiin 1816 kunnes jälleen otettiin käyttöön 1842 kolmeksi vuodeksi kahden vuoden mahdollisella jatkoajalla. Sen jälkeen vero on jatkunut vuosittain uusittavana verona. USA:ssa tulovero 1868-72 ja vuodesta 1913 pysyvästi.. Suomessa 1920, kuntien tulovero 1873. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110120tulove/asiakirja1.pdf

Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus 2 Tulovero sisältää ristiriitaisuutta. Tehokkuuden kannalta tuloveron pitäisi olla mahdollisimman alhainen, mutta (progressiivinen) tulovero sopii mainiosti tulojen uudelleenjaon tarkoituksiin ja ehdottaa siis tuloveron runsasta käyttöä. Tässä siis törmää tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden tarpeet. Tehokkuus: Vaikuttaa työn ja vapaa-ajan valintaan, siis työn tarjontaan. Oikeudenmukaisuus: Progressiivinen vero

Tuloveron optimaalisen tason määrääminen On tarkasteltava verorakenteen oikeudenmukaisuutta yhdessä työhön kannustamisen kanssa. Perus trade-off verojärjestelmän suunnittelussa: 1) Progressiivisempi vero aiheuttaa suuremman hyvinvointitappion; 2) Oikeudenmukaisempi hyvinvointifunktio tarvitsee progressiivisemman verojärjestelmän. Esim. Lineaarinen tulovero Millainen tuloveroon perustuva verosysteemi tulisi olla? Veronmaksukyky voidaan huomioida.

Edgeworthin malli Identtiset hyötyfunktiot, riippuvat vain omista tuloista, vähenevät rajahyödyt Max W=U1 +U2 + +Un, kun kokonaistulo on kiinnitetty. Tulokset: 1) Yhteiskunnan hyvinvointi maksimoituu, kun rajahyödyt ovat yhtäsuuret. 2) Rajahyödyt ovat yhtä suuret, kun veron jälkeiset tulot ovat yhtä suuret. Implikaatio: Verot tulee asettaa niin että veron jälkeiset tulot ovat yhtä suuret. Suuri tuloisille 100 prosentin rajaveroaste. Erittäin progressiivinen. Ongelma: Kokonaistulo ei saa olla vakio; korjataan se seuraavassa.

Työn ja vapaa-ajan valinta Ol. Lineaarinen tulovero vero 0 a tulo T = -a + ty, a=könttäsummatuki t=rajaveroaste (vakio) Tasavero, silti progressiivinen. Korkeampi t johtaa korkeampaan progressiivisuuteen ja suurempaan hyvinvointitappioon. Optimiveron ongelma on löytää arvot a ja t, jotka maksimoivat yhteiskunnan hyvinvoinnin. Vero vaikuttaa työn ja vapaa-ajan valintaan. Stern (1976): Mitä joustavampi työn tarjonta, sitä pienempi on optimaalinen t. Tulojen uudelleenjaon kustannus on lisätaakka. Stern sai kohtuullisella substituutiolla 20 prosentin verotulojen keräämiseksi t:n arvoksi 19 %. Tulokset riippuvat yhteiskunnan hyvinvointifunktiosta, esim. rikkailla ja köyhillä eri painot. Rawlsín maximin kriteerillä rajaveroasteeksi tuli Sternin mukaan noin 80 %. Kun sallitaan kaksi rajaveroastetta, korkeammassa tuloluokassa rajaveroaste onkin pienempi kuin alhaisemmassa tuloluokassa. Tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden riippuvuuden analysoimiseksi ongelmia tuottavat epävarmuudet esim. joustoissa.

Laaja tulokäsite Laaja tulokäsite (comprehensive income): Tuloa on henkilön kulutus ja reaalisen varallisuuden muutos periodin aikana. Kaikki tulot samalle viivalle Tässä tuloksi lasketaan myös kestokulutushyödykkeiden laskennallinen tuotto, omistusasunnon tuotto. Inflaation vaikutus on poistettu.

Eriytetty tuloverojärjestelmä Useita eri veropohjia ja niihin kohdistuu eri verokannat. Pohjoismainen eriytetty tuloverotus: Ansiotulo, progressiivinen vero Pääomatulo, muuttuu progressiiviseksi, 28% 30% (32%) Yhteisövero, suhteellinen, 26% 25%

Tulot vai kulutus Tuloveroa kritisoidaan sillä, että onko oikein verottaa sitä mitä yksilö on kontribuoinut yhteiskuntaan eli hänen tuotostaan. Eikö oikeudenmukaisempaa ole verottaa sitä, mitä hän ottaa pois eli kulutusta. Y=C+S C=Y-S Pitäisikö säästäminen poistaa verotuksesta?

Vuosi vai elinkaari? Verotus perustuu vuotuiseen tulovirtaan. Olisiko parempi verottaa koko elinkaaren tuloja? Huomaa, että elinkaaren tulot on yhtä suuri kuin koko elinkaaren kulutus, kun ei huomioida perintöjä. Kun näin on, niin elinkaaren tulojen ja elinkaaren kulutuksen verotus ovat ekvivalentteja. w0+[w1/(1+r)]=c0+[c1/(1+r)] Tulojen nykyarvo on kulutuksen nykyarvo. Tämä on totta, vaikka ensimmäisellä periodilla säästetään (tai lainataan), se toisella periodilla kulutetaan (maksetaan pois) korkoineen. Huom. Kulutusvero voidaan tehdä myös progressiiviseksi.

Verofunktioiden ominaisuuksia Seuraavaksi käsitellään graafisesti eri verofunktioiden ominaisuuksia. Progressiivinen, suhteellinen eli proportionaalinen, regressiivinen Lineaarinen, ei-lineaarinen Tasavero (flat tax) Negatiivinen tulovero Köyhyysloukku

5.9. Pääomaverotus Verrataan suljetun talouden ja avoimen talouden pääomaverotusta. Kuvioita Kolme periaatetta: 1) Kansalaisuusperiaate 2) Asuinvaltioperiaate 3) Lähdevaltioperiaate

5.10. Varallisuus- ja perintöverotus Varallisuusvero on poistettu Perintöverotusta lievennetty Veroasteikkoja http://www.vero.fi/?path=5,363&article=3906&domain=vero_main&language=fin&index= http://www.porssisaatio.fi/artikkelit/sijoittajan-vero-opas-2008,10 Vuoden 2012 talousarvioesityksen veroratkaisut: http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20111005verora/name.jsp

5.11. Yritysverotus Yritys = omistajat Voitto Jakamaton voitto Jaettu voitto (osingot) Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä (avoir fiscal system); ei enää käytössä. Tarkastellaan seuraavaksi voittoon kohdistettua veroa. - Kuvioita