Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Samankaltaiset tiedostot
Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Ympäristösitoumus 2015

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia!

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Vesiensuojelukosteikot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus Airi Kulmala MTK

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Ympäristökorvaukset 2015

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Ympäristökorvaukset (koodi M10.1)

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Karjanlannan hyödyntäminen

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle (lopullinen päätös puuttuu)

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Maaseudun kehittämisohjelma

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Vesistövaikutusten arviointi

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Ympäristösitoumuksesta 2016

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. MTK/Maatalouslinja

Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015

Ympäristökorvaus ja valvonta

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Ympäristökorvaus 2016

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa

Transkriptio:

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä Toimenpiteiden vaikutuksista

Ravinnekuormituksesta Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kasvu Ajallisesti samaan aikaan (1950-60 luvulta alkaen) kuin - Peruskuivatus, salaojitus - Maan muokkaus, peltoala nurmet vs. kevätviljat - viljelyteknologia, tuotantosuuntien eriytyminen - Lannoituskäytännöt, määrät

Vesitase Sadanta 600 mm/a P = E + R + S P [mm] on jakson sadanta E [mm] on evapotranspiraatio R [mm] on valunta S [mm] on vesivarastojen muutos Sadanta 700 mm/a Harri Koivusalo

Kuormitus = vesimäärä * pitoisuus - Sadanta ja valunta keskimäärin pysynyt ennallaan - Valunnan jakauma äärevämpi kuivatusalueilla - Pitoisuuksien kasvaminen

19.3.2014 Fosfori- ja typpikuormituksen vuodenaikaisjakauma Savijoki 13.6. 2007-31.5.2009 Kuormittava tekijä Vuosikuormituksen osuus eri vuodenaikoina % Kesä Syksy Talvi Kevät Kokonaisfosfori 1-5 18-47 26-60 20-23 Nitraattityppi 1-7 28-64 13-57 13-16 Lähtökohta ympäristötoimenpiteille

19.3.2014 Maatalouden ympäristötoimenpiteistä Peltotoimenpiteet - maan muokkaus vs. kasvipeitteisyys - lannoitus Suojavyöhykkeet Kosteikot

Maanmuokkaus 19.3.2014

19.3.2014 Maanmuokkauksen vaikutus 1 2 3 4 Pintaeroosio Kiintoainetta Maanpinnalta pintakerroksesta Pintakerroseroosio Salaojista tuleva kiintoaine 1) Kyntö (20-25 cm) 2) Sänkimuokkaus (10-15 cm), 3) talviaikainen sänki, kylvömuokkaus (5 cm), 4) suorakylvö, pysyvä nurmi

Fosforin vuotoriski muokkauskerroksesta Fosforia muokkauskerroksessa 3-5 tn Fosforipoolit - stabiili (5000) - labiili (100) - aktiivinen (1) Eroosio Eroosio PP DRP P PP DRP PP DRP PP DRP

Fosfori muokkauskerroksessa 19.3.2014

Typen vuotoriski muokkauskerroksesta Orgaanista typpeä jopa 5-6 tn Vuosittain mineralisoituu Typpitase vs. mineralisaatio Maan muokkaus lisää mineralisaatiota N 2 N 2 O NO 3 - NH 4 + NO 3 - N Org. N NO 3 - NO 2 - NO 3 - NO 3 -

Kasvien veden ja ravinteiden tarve Maan muokkaus Maan rakenne Lannoitus ravinnetaseet Kuivatus ravinnevarastot Valunnan pitoisuudet Eroosio ravinnehuuhtoutumat

Typen huuhtoutuminen eri lannoitustasoilla

kg/ha Typen ja fosforin käyttö lannoitteena Lannoitteiden myynti Lannan ravinteet 120 100 80 60 N, mineralil. N, lanta 40 20 P, mineraalil. P, lanta 0 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 Vuosi Väkilannoitteet Typpi Väkilannoitteet Fosfori Koti- ja turkiseläinten lanta Typpi Koti- ja turkiseläinten lanta Fosfori 15

kg/ha Ravinnetase Ravinnetaseet laskeneet vuodesta 1995 typpi n. 35 % fosfori n. 60% 120 Ravinnetaseet (OECD) 100 80 60 40 20 P-tase N-tase Typpitase Fosforitase 0 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Vuosi 16

Kosteikon reduktio vs. kosteikon koko

Kiintoaineen ja PP:n pidättyminen kosteikkoon valuma-alue 100 ha 50000 kg TSS (a) 40000 30000 20000 10000 0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kosteikon koko suhteessa valuma-alueeseen (%) Peltoa 30% Peltoa 50% Peltoa 100% 50 kg part.p (b) 40 30 20 10 0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kosteikon koko suhteessa valuma-alueeseen (%)

Talviaikainen kasvipeitteisyys 2009-2010 ja pellon viljelykasvien jakauma vuonna 2010. Talviaikainen kasvipeitteisyys kaudella 2009-2010 Kevätviljat Syysviljat Viljelykasvien viljelyalat ha vuonna 2010 Muut Kesanto viljelykasvit Nurmet ja muu maatal. maa Yht. Kynnetty tai paljas maa 341 801 28 856 (1 125 185 12 330 508 172 Syvä sänkimuokkaus 109 373 17 829 127 202 Matala sänkimuokkaus 72 915 11 886 84 801 Sänkipeite 310 383 50 596 360 979 Kerääjäkasvi 21 086 3437 24 524 Suorakylvö 114 182 13 634 28 366 156 182 Nurmipeite 37 590 697 860 294 620 1 030 070 Yhteensä 969 740 42 490 274 890 697 860 306 950 2 291 930 1) Kynnökseen perustettu syysvilja, talvella oraspeittävä 19

Ympäristökorvaukset ja niiden perustason vaatimukset Ravinteiden kierrätys Valumavesien hallinta Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Sitoumuksen lohkokohtaiset valittavat toimenpiteet Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla Lietelannan sijoittaminen peltoon Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen Suunnitelmaan perustuva erillinen sopimus Kosteikon hoito Sitoumuksen lohkokohtaiset valittavat toimenpiteet Valumavesien hallinta Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Orgaanisen katteen käyttö Puutarhakasveilla ja siemen perunalla Suunnitelmaan perustuva erillinen s. Monimuotoisuuden ja maiseman hoito Alkuperäisrotujen kasvatus Kurki-, hanhi-, joutsenpellot Sitoumuksen lohkokohtaiset valittavat toimenpiteet Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Sopimus Sitoumus Ravinteiden tasapainoinen käyttö: Tilakohtaiset toimenpiteet Perustaso: Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset: mm. kasvinsuojelututkinto, ruiskun testaus 20

Maatalouden ravinnekuormitus vesistöihin vuodessa Keskimääräinen kuormitus vuodessa Typpeä keskimäärin 15 kg/ha (10-20 kg/ha) Total 30 000 tn Fosforia keskimäärin 1,2 kg (0,9-1,8 kg/ha) Yhteensä 2600 tn Tavoitteet Vähentää maatalouden kuormitusta ainakin 30 % Kehittää ravinteiden kierrätystä edistävää teknologiaa Parantaa maisemaa ja lisätä luonnon monimuotoisuutta 21

19.3.2014 Keinot Käytännön toimenpiteet Toimenpiteet lohkotasolla Vaikutukset valuma-aluetasolla Laaja-alaiset tilatasolla toteutettavat peltotoimenpiteet Kevennetty muokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Tasapainoinen lannoitus vs. ravinnetaseet Suojavyöhykkeet Kosteikot Kehitystarpeet Ravinteiden kierrätykseen siirtyminen (vuoteen 2021 meneessä) Lannan ravinteiden kierrätys Lannassa typpeä n. 50 kg/ha Lannassa fosforia n. 8 kg/ha Uudet innovaatiot Kuivatusjärjestelmien mahdollisuudet Lannan ravinteiden kierrätysteknologia