ASUKASKYSELYN TULOKSET 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 7.10.-13.11.2009 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisellä kyselylomakkeella internetissä tai täyttämällä lomake kirjallisesti. Paperilomakkeita sekä tietoa kyselystä toimitettiin kirjastoihin, kunnantalolle, yhteispalvelupisteeseen, Matkahuoltoon, koulujen rehtoreille sekä autokouluille. Kyselystä tiedotettiin kunnan ja Tiehallinnon internet-sivuilla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1091 henkilöä. Heistä 1017 vastasi sähköisellä lomakkeella internetin kautta ja 74 palautti paperilomakkeen. Yhteensä 35 vastaaja palautti sähköisen lomakkeen tyhjänä, minkä vuoksi nämä vastaukset hylättiin. Tulosten analysoinnissa oli siten mukana yhteensä 1056 hyväksyttyä vastausta. Tämä on hieman alle 3 Nurmijärven asukasmäärästä. 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Postinumeroalueittain tarkasteltuna eniten vastauksia saatiin Nurmijärven kirkonkylän alueelta (postinumero 01900). Myös Klaukkalassa ja Rajamäellä asuvien osuus kaikista vastaajista oli merkittävä. Oheisessa taulukossa on esitetty vastaajien jakautuminen postinumeroalueittain. Kuvassa ovat mukana vain ne postinumerot, joilta vastaajia oli vähintään 10. Taulukko 1. Postinumeroalueet, joilla suurin osa kyselyyn vastanneista asuu. Postinumero Postitoimipaikka Osuus kaikista vastaajista () 01900 Nurmijärvi 25.9 01800 Klaukkala 13.5 05200 Rajamäki 10.1 01840 Klaukkala 9.7 01820 Klaukkala 8.6 01860 Perttula 7.3 05100 Röykkä 5.4 01830 Lepsämä 5.0 01810 Luhtajoki 4.6 05450 Nukari 4.5 01940 Palojoki 3.4 Vastaajista 64 oli naisia ja 36 miehiä, ja vastaajien keski-ikä oli noin 40 vuotta. Seuraavassa kuvassa on esitetty vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista oli 26-44 vuotiaita (63 ). Myös 45-64 -vuotiaiden osuus oli merkittävä (27 ). Sen sijaan nuorten ja nuorten aikuisten osuus vastaajista oli hyvin pieni, sillä kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan vain 19 15-25 -vuotiasta. Myös yli 64-vuotiaiden osuus oli vähäinen, ja heitä oli kyselyyn osallistuneista vain 21. Alle 10 henkilöä ei ilmoittanut sukupuoleen tai ikää liittyviä tietojaan kyselyssä.
70.0 60.0 Vastaajat ikäryhmittäin (n=1050) 63.1 50.0 40.0 30.0 26.7 20.0 10.0 0.0 6.4 0.9 1.0 2.0 alle 15 vuotta 15-17 18-25 26-44 45-64 yli 64 vuotta Kuva 1. Vastaajat ikäryhmittäin. Suurin osa vastaajista (58 ) asui neljän tai viiden hengen talouksissa. Kolmen hengen talouksissa asuvia oli yhteensä 15 ja kahden hengen talouksissa asuvia 13 vastaajista. Yhden hengen talouksissa asuvia oli alle 4 vastaajista. Vastaajien kotitalouksien henkilömäärät on esitetty oheisessa kuvassa. 50.0 Vastaajan kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä (n=1046) 40.0 37.9 30.0 20.0 13.4 14.8 20.2 10.0 0.0 3.5 5.8 2.2 0.6 0.8 0.9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 tai enemmän henkilöä Kuva 2. Vastaajat ryhmiteltynä kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärän mukaan. Vastaajilta kysyttiin myös ikäryhmää, johon kotitaloudessa asuvat henkilöt kuuluvat. Kysymykseen vastanneista 48 ilmoitti taloudessaan asuvan alle 6-vuotiaita, 78 6-14 - vuotiaita, 30 15-17 -vuotiaita, 97 18-64 -vuotiaita ja 11 yli 64-vuotiaita.
Suurin osa vastaajista (72 ) oli täysipäiväisessä työssä käyviä. Kuvassa 3 on esitetty vastaajat päätoimensa mukaan ryhmiteltynä. Kuvassa esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi vastaajan päätoimeksi mainittiin muun muassa omaishoitajana toimiminen sekä vuorotteluvapaalla oleminen. Vastaajan päätoimi (n=1053) täysipäiväisessä työssä käyvä 71.6 koululainen tai opiskelija 7.8 osa-aikaisessa työssä käyvä 7.0 äitiys- tai isyysvapaalla oleva 5.4 eläkeläinen 3.7 yrittäjä 1.3 työtön 1.2 kotiäiti 0.7 muu 1.2 0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 70.0 80.0 Kuva 3. Vastaajat ryhmiteltynä päätoimen mukaan. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että heillä on ajokortti (92 ) sekä toimiva polkupyörä käytettävissään (91 ). Sen sijaan voimassaolevan joukkoliikenteen näyttö-, sarja- tai kausilipun ilmoitti omistavansa vain noin 15 vastaajista. Ajokorttia, joukkoliikennelippua ja polkupyörää koskevat tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukot 2, 3, ja 4. Vastaajien ajokortillisuus, joukkoliikennelipun omistaminen sekä polkupyörän käyttömahdollisuus. Ajokortillisuus Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä 960 91.5 Ei 89 8.5 Yhteensä 1049 100 Voimassa olevan joukkoliikennelipun omistaminen Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä 153 14.7 Ei 880 84.4 En osaa sanoa 10 1.0 Yhteensä 1043 100
Toimivan polkupyörän käyttömahdollisuus Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä 952 90.8 Ei 94 9.0 En osaa sanoa 2 0.2 Yhteensä 1048 100 Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin lisäksi työsuhdeauton tai työsuhdematkalipun käyttöä. Yhteensä 11 vastaajista ilmoitti ajavansa työsuhdeautolla, kun taas työsuhdelippu oli käytössä vain noin prosentilla vastaajista. Työsuhdeautoon ja -matkalippuun liittyvät tulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 5. Työsuhdeauton ja -matkalipun käyttö. Työsuhdeauton tai joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttö Vastaajien lukumäärä (kpl) Osuus kysymykseen vastanneista () Kyllä, työsuhdeauto 112 10.7 Kyllä, työsuhdelippu 12 1.1 Ei ole 923 88.2 Yhteensä 1047 100 Lähes kaikki vastaajat asuivat autollisessa taloudessa. Vain noin prosentti vastaajista ilmoitti, ettei kotitalouden vakituisessa käytössä ole yhtään henkilöautoa. Suurin osa vastaajista (66 ) asui kahden auton taloudessa. Kolmen auton talouksia oli vastaajien keskuudessa enemmän kuin kokonaan autottomia. Vastaajan kotitalouden vakituisessa käytössä olevien henkilöautojen lukumäärä on esitetty kuvassa 4. Vastaajan kotitalouden käytössä olevien henkilöautojen lukumäärä (n=1035) 80.0 66.2 60.0 40.0 27.6 20.0 0.0 4.4 1.1 0.7 0 1 2 3 4 tai enemmän henkilöautoa Kuva 4. Vastaajan kotitalouden käytössä olevien autojen lukumäärä.
Vaikka suurin osa vastaajista asui autollisessa taloudessa, ei heistä kaikilla ollut kuitenkaan auto säännöllisesti käytettävissään. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaamaan tähän liittyneessä kysymyksessä myöntävästi myös siinä tapauksessa, ettei itse aja autoa, mutta saa kyydin aina tarvittaessa. 95 vastaajista ilmoitti, että heillä on auto säännöllisesti käytettävissään. Niiden osuus, joilla auto ei ole käytettävissä (5 vastaajista) oli hieman suurempi kuin autottomissa talouksissa asuvien vastaajien (1 ). Vastaajista lisäksi 2 ilmoitti ajavansa autoa työkseen (esimerkiksi taksinkuljettajat sekä linja-auton tai kuorma-auton kuljettajat). Taustatietona vastaajilta kysyttiin lisäksi mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykyisen asuinpaikan valintaan (kuva 5). Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Merkittävimmäksi syyksi nousi alueen lapsiystävällisyys, jonka yli puolet vastaajista mainitsi syyksi nykyisen asuinpaikan valintaan. Toiseksi merkittävimpänä syynä pidettiin asumisen hintatasoa (45 vastaajista) ja kolmanneksi eniten korostettiin ympäristön viihtyisyyttä, rauhallisuutta, ja luonnonläheisyyttä (43 vastaajista). Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi 6 vastaajista ilmoitti jonkin muun tekijän. Näistä yleisimpiä olivat puolison kotiseutu ja koulun tai päiväkodin läheisyys, lisäksi mainittiin muun muassa alueen maaseutumaisuus, sopivan talon tai asunnon löytyminen sekä sattuma. Muutamat vastaajat korostivat, että ilmoitetut tekijät olivat olleet aikanaan syynä asuinpaikan valintaan, mutta eivät enää vaikuta. Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät (n=1053) alueen lapsiystävällisyys, hyvä kasvuympäristö lapsille 52.0 asumisen hintataso ympäristön viihtyisyys, rauhallisuus, meluttomuus, ei lähinaapureita, luonnonläheisyys 42.5 44.7 alueen turvallisuus 30.8 lapsuuden ympäristö, sukujuuret 17.9 työpaikan läheisyys sosiaaliset kontaktit (naapurit, ystävät, sukulaiset) palveluiden läheisyys 14.3 12.3 11.5 hyvät harrastusmahdollisuudet lähietäisyydellä 10.1 en osaa sanoa 3.8 kattavat joukkoliikenneyhteydet kodin läheltä turvalliset kevyen liikenteen yhteydet kotoa työpaikalle/kouluun/harrastuksiin 3.7 3.5 0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 Kuva 5. Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät.
3 LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Vastaajat tekivät työ- tai koulumatkansa pääasiallisesti henkilöautolla (yli 70 vastaajista). Henkilöautolla matkustettiin talvella hieman enemmän kuin kesällä. Joukkoliikenteellä työ- tai koulumatkansa teki alle kymmenesosa vastaajista. Joukkoliikennettä käytettiin hieman enemmän talvella kuin kesällä. Kävellen tai pyörällä työ- tai koulumatkansa teki 8 12 vastaajista vuodenajasta riippuen. Muiden kulkutapojen käyttö oli selvästi vähäisempää. Vastaajien työ- ja koulumatkoilla käyttämänsä kulkutavat on esitetty oheisessa kuvassa. Kuvassa esitettyjen kulkutapojen lisäksi noin 7 vastaajista ilmoitti, ettei käy töissä tai koulussa kodin ulkopuolella. 100.0 80.0 72.0 Kulkutapa, jolla tehdään työmatkat tai koulumatkat pääasiallisesti 76.5 Kesällä (n=974) Talvella (n=955) 60.0 40.0 20.0 0.0 5.9 7.8 henkilöautolla joukkoliikenteellä 10.1 2.3 5.7 2.3 1.1 0.1 0.6 0.0 1.1 0.9 pyörällä kävellen moottoripyörällä mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 6. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät työ- ja koulumatkansa pääasiallisesti. Vastaajilta kysyttiin lisäksi perusteluja miksi he käyttävät kyseistä kulkutapaa ja haluaisivatko he liikkua jotain toista kulkutapaa käyttäen. Henkilöautolla matkustavat ilmoittivat perusteluksi useimmiten liikkumisen helppouden ja nopeuden. Lisäksi työ- ja koulumatkojen yhteydessä kuljetetaan muita perheenjäseniä, käydään kaupassa sekä hoidetaan muita asioita, minkä vuoksi omalla autolla liikkuminen on sujuvin kulkutapa. Toisaalta monille vastaajille oman auton käyttö on ainoa mahdollisuus sujuvan joukkoliikenneyhteyden puuttumisen vuoksi. Joukkoliikenteellä matkustavat perustelivat kulkutapaansa muun muassa taloudellisuudella sekä mahdollisuudella hyödyntää matka-aika esimerkiksi työntekoon. Kävelijät ja pyöräilijät puolestaan ilmoittivat perusteluiksi lyhyen matkan sekä ekologisuuden ja hyötyliikunnan. Myös lyhyet, usein toistuvat vapaa-ajan matkat tehtiin useimmiten henkilöautolla (kuva 7). Kesällä kuitenkin muiden kulkumuotojen osuus oli suurempi verrattaessa työ- ja koulumatkoihin. Kesällä lyhyet vapaa-ajan matkat teki henkilöautolla 65 vastaajista, pyörällä 21 vastaajista ja kävellen 10 vastaajista. Talvella sen sijaan henkilöautoa käytti 82 vastaajista, käveli 14 ja pyöräili alle 2 vastaajista. Pyöräily oli talvella huomattavasti vähäisempää kesäaikaan verrattuna sekä työ- ja koulumatkoilla että vapaa-ajan matkoilla. Noin 1 vastaajista ilmoitti, ettei tee lyhyitä vapaa-ajan matkoja tai ei osaa sanoa näillä pääsääntöisesti käyttämänsä kulkutavan.
100.0 80.0 Kulkutapa, jolla tehdään lyhyet, usein toistuvat vapaa-ajan matkat pääasiallisesti 81.8 Kesällä (n=1037) Talvella (n=1009) 64.8 60.0 40.0 20.0 0.0 0.7 henkilöautolla joukkoliikenteellä 20.8 1.2 1.5 9.7 14.0 pyörällä kävellen moottoripyörällä 1.8 0.1 0.8 0.1 0.3 0.1 mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 7. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät lyhyet vapaa-ajan matkansa pääasiallisesti. Suurin osa vastaajista teki pidemmät vapaa-ajan matkansa henkilöautolla sekä kesä- että talviaikaan. Muiden kulkutapojen osuus oli kunkin alle 2. Muiksi kulkutavoiksi pidemmillä vapaa-ajan matkoilla ilmoitettiin lento- ja laivamatkustaminen sekä matkailuautolla liikkuminen. Vastaajien pidemmillä vapaa-ajan matkoilla käyttämät kulkutavat on esitetty oheisessa kuvassa. Noin 1 vastaajista ilmoitti, ettei tee pidempiä vapaa-ajan matkoja tai ei osaa sanoa niillä käyttämäänsä kulkutapaa. 100.0 80.0 92.1 Kulkutapa, jolla tehdään pidemmät vapaa-ajan matkat pääasiallisesti 93.8 Kesällä (n=1042) Talvella (n=1007) 60.0 40.0 20.0 0.0 1.2 1.3 0.5 1.2 0.9 0.1 1.5 0.1 0.2 0.0 linja-autolla junalla tai metrolla pyörällä henkilöautolla moottoripyörällä mopolla tai skootterilla 2.7 2.2 muulla tavalla Kuva 8. Kulkutavat, jolla vastaajat tekevät pidemmät vapaa-ajan matkansa pääasiallisesti. Vastaajilta tiedusteltiin myös kunkin kulkumuodon käyttötiheyttä. Noin 98 vastaajista liikkui henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana sekä kesä- että talviaikana. Vuodenaika vaikutti kuitenkin siten, että suurempi osa vastaajista ilmoitti talvella liikkuvansa aina henkilöautolla,
kun taas kesäaikana henkilöautoa muutaman kerran viikossa käyttävien osuus oli suurempi kuin talviaikana. Joukkoliikennettä käytettiin talviaikana hieman kesäaikaa enemmän, mutta tällöinkin joukkoliikenteellä päivittäin tai muutaman kerran viikossa matkustavien osuus oli vain 11 vastaajista. Kesäaikana päivittäin kävellen liikkuvien osuus oli vain hieman suurempi kuin talviaikana, mutta pyöräilijöiden kohdalla vuodenaika vaikutti selvemmin. Pyörällä liikkui päivittäin tai muutaman kerran viikossa kesäaikana 33 vastaajista, kun vastaava osuus talviaikana oli vain 6. Vuodenaika vaikutti myös mopon, skootterin ja moottoripyörän käyttöön, sillä näillä kulkuneuvoilla liikuttiin talviaikana hyvin vähän. Seuraavissa kuvissa 9 ja 10 on esitetty kunkin kulkutavan käyttötiheys. Kulkutapoja oli osittain tarkennettu kyselylomakkeessa. Henkilöautolla tarkoitettiin liikkumista joko kuljettajana tai matkustajana ja joukkoliikenteellä tarkoitettiin esimerkiksi junaa, linja-autoa tai kutsujoukkoliikennettä. Kevyen liikenteen osalta tarkoitettiin koko matkan tekemistä kävellen tai pyörällä esimerkiksi töihin tai kauppaan. Liikkuminen kesäaikana henkilöautolla 75.7 21.7 N=1045 joukkoliikenteellä 5.2 13.6 59.0 19.0 N=916 kävellen 10.5 22.6 22.5 17.8 26.5 N=923 pyörällä 8.9 24.2 24.2 20.8 21.8 N=932 mopolla tai skootterilla 94.8 N=841 moottoripyörällä 90.7 N=856 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 9. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen kesäaikana.
Liikkuminen talviaikana henkilöautolla 82.3 15.8 N=1043 joukkoliikenteellä 7.0 4.5 11.5 56.0 21.0 N=904 kävellen 9.2 18.5 20.2 19.3 32.9 N=918 pyörällä 4.0 6.7 14.8 72.6 N=866 mopolla tai skootterilla moottoripyörällä 98.7 99.3 N=837 N=836 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 10. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen talviaikana. Vastaajilta tiedusteltiin käyttävätkö he jotain apuvälinettä ulkona liikkuessaan. Vastaajista 8 ilmoitti käyttävänsä liukuesteitä kengissä talvella. Muita esitettyjä apuvälineitä ilmoitti käyttävänsä vain yksittäiset vastaajat. Yhteensä 93 vastaajista ilmoitti, ettei käytä apuvälineitä ulkona liikkuessaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri turvavälineiden käyttöään. Vastausvaihtoehtoina olivat käytön arviointi asteikolla "aina en koskaan" kyseisellä tavalla liikuttaessa sekä "En liiku ko. tavalla". Käytetyimpiä turvavälineitä olivat turvavyö autossa sekä kypärä mopoillessa tai moottoripyöräillessä. Näitä molempia käytti aina noin 95 vastaajista. Kypärän käyttö ei ollut yhtä yleistä muilla kulkutavoilla. Vastaajista 70 ilmoitti käyttävänsä kypärää aina ja 11 yleensä rullaluistellessa tai rullahiihtäessä. Sen sijaan pyöräilykypärää käytti pyöräillessä aina 52 ja yleensä 20 vastaajista, mikä on selvästi vähemmän esimerkiksi moottoripyöräkypärän käyttöön verrattuna. Lapsen turvallisuudesta liikenteessä huolehdittiin hyvin, sillä turvaistuinta lapsella ilmoitti käyttävänsä aina autossa 89 ja pyöräillessä 82 vastaajista. Hands-free -laitetta autolla ajettaessa käytti kyselyn mukaan aina 23 ja yleensä 25 vastaajista. Ajon aikana matkapuhelimeen puhumista pidetäänkin yhtenä yleisimmistä rikkomuksista, joita vastaajien mukaan ilmenee Nurmijärvellä (kyselyn seuraava kysymys liikennesääntöjen noudattamiseen liittyen). Muihin turvavälineisiin verrattuna selvästi harvemmin käytettyjä turvavälineitä olivat liukuesteet kengissä talvella sekä nastarenkaat pyöräillessä talvella. Kuvassa 11 on esitetty turvavälineiden käytön arviointi turvavälineittäin. Mukana ovat vain ne vastaajat, jotka ilmoittivat liikkuvansa kyseisellä tavalla. Näin ollen joidenkin turvavälineiden kohdalla vastaajien määrä on huomattavasti pienempi kuin joidenkin toisten. Esitettyjen turvavälineiden lisäksi noin 12 vastaajista ilmoitti käyttävänsä jotain muuta turvavälinettä. Näistä yleisimpiä olivat heijastinliivi sekä tasku- tai otsalamppu.
Käytän......autoillessa turvavyötä...mopoillessa/ moottoripyöräillessä kypärää...lapsella turvaistuinta autossa 95.0 94.1 88.5 N=1030 N=202 N=714...heijastinta pimeällä liikkuessa 58.1 31.9 N=1031...lapsella turvaistuinta pyöräillessä 81.8 12.6 N=357...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä kypärää 69.4 10.9 12.7 N=284...pyöräillessä pimeällä valoja 49.9 29.0 N=738...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä suojia 59.1 16.1 8.0 12.6 N=286...pyöräillessä pyöräilykypärää 51.7 20.3 16.5 N=924...autoillessa hands-free -laitetta 23.2 24.7 14.4 11.5 26.2 N=875...pyöräillessä talvella nastarenkaita 7.6 77.8 N=343...liukuesteitä kengissä talvella 11.6 73.7 N=871 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 Aina Yleensä Joskus Harvemmin En ollenkaan Kuva 11. Turvavälineiden käytön arviointi. Kysyttäessä yleisintä rikkomusta, jonka vastaajat havaitsevat päivittäin liikenteessä, nousi kolme rikkomusta selvästi yli muiden. 62 vastaajista piti nopeusrajoitusten noudattamatta jättämistä yleisimpänä rikkomuksena ja hieman yli 56 piti matkapuhelimeen ajon aikana puhumista sekä turvavälin unohtamista yleisimpinä rikkomuksina. Seuraavaksi merkittävimpiä liikennerikkomuksia olivat vilkun käyttämättä jättäminen (25 vastaajista), punaista päin ajaminen (21 ) sekä vaaralliset ohitukset (17 ). Mopoiluun liittyvistä rikkomuksista mopoilla kaahailua ja temppuilua piti yleisimpänä rikkomuksena 14 vastaajista ja mopoilijoiden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä 10 vastaajista. Muiden tienkäyttäjien huomioon ottamiseen liittyviä yleisiä rikkomuksia olivat muiden autoilijoiden sekä suojatietä käyttävän jalankulkijan huomiotta jättäminen (14 vastaajista kummassakin). Rikkomuksia, joita ei Nurmijärvellä pidetty erityisen yleisinä, olivat luvaton pysäköinti (5 vastaajista), pitkillä valoilla vastaan ajaminen (3 vastaajista) sekä ratti- tai tankojuoppous (1 vastaajista). Yleisimmät rikkomukset on esitetty kuvassa 12 seuraavalla sivulla. Kysymyksessä oli mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja. Noin prosentti vastaajista ilmoitti esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi jonkin muun rikkomuksen. Tällöin mainittiin muun muassa väistämisvelvollisuuksien noudattamatta jättäminen risteyksissä, alinopeuden ajaminen, sumuvalojen tarpeeton käyttö sekä heijastimen puuttuminen.
Liikennesääntöjen noudattaminen (n=1050) nopeusrajoituksia ei noudateta 62.4 matkapuhelimeen puhuminen autolla ajettaessa turvavälin unohtaminen 56.9 56.3 vilkkua ei käytetä punaista päin ajaminen vaaralliset ohitukset mopoilla kaahailu ja temppuilu muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen jalankulkijat ylittävät tien muualta kuin suojatieltä mopoilijoiden, pyöräilijöiden ja kävelijöiden suuret nopeuserot samalla väylällä jalankulkijat kävelevät punaista päin mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa se on kiellettyä luvaton pysäköinti ajetaan pitkillä valoilla vastaan ratti- tai tankojuoppous 25.1 21.0 17.3 14.4 13.8 13.8 10.5 9.8 8.0 6.9 5.8 4.7 3.0 1.4 0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 70.0 Kuva 12. Yleisimmät rikkomukset, joita vastaajat havaitsevat liikenteessä. 4 KOETTU LIIKENNETURVALLISUUS JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTARPEET Kysyttäessä arviota liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä vain pieni osa vastaajista arvioi tilan erittäin hyväksi tai erittäin huonoksi. Alle 1 vastaajista piti liikenneturvallisuuden tilaa erittäin hyvänä ja hieman yli 5 erittäin huonona. Kolmasosa vastaajista ei pitänyt liikenneturvallisuuden tilaa hyvänä eikä huonona. Melko huonoksi ja melko hyväksi tilan arvioineiden osuus oli kummankin noin 30. Liikenneturvallisuuden tilan keskiarvoksi muodostui Nurmijärvellä 2.9 (1=erittäin huono 5=erittäin hyvä). Vastaava arvosana on ollut esimerkiksi Raaseporissa 3.0 ja Imatran seudulla 3.6 (liikenneturvallisuussuunnitelmat valmistuvat vuonna 2010), Länsi-Turunmaalla 2.8 ja Kemiönsaaressa 2.7 (vuonna 2009) sekä Inkoossa ja Siuntiossa 2.5, Hangossa 2.6, Järvenpäässä 2.9 ja Porvoossa 2.8 (vuosina 2007-2008). Naisten ja miesten välillä ei ollut merkittäviä eroja liikenneturvallisuuden tilan arvioinnissa. Naiset pitivät tilaa hieman heikompana miehiin verrattuna. Naisista 38 arvioi tilan erittäin tai melko huonoksi, kun vastaava osuus miesten kohdalla oli 32. Naisista 29 piti tilaa erittäin tai melko hyvänä, sen sijaan miehistä 33 arvioi liikenneturvallisuuden tilan erittäin tai melko hyväksi. Ikäryhmittäin tarkasteltuna havaittiin, että vanhemmat ihmiset pitivät liikenneturvallisuuden tilaa huonompana nuoriin verrattuna. 15-25 -vuotiaista jopa 68 ja alle
15-vuotiaista 51 arvioi tilan erittäin tai melko hyväksi. 26-44 -vuotiaiden kohdalla vastaava osuus oli 31, 45-64-vuotiaiden 22 ja yli 64-vuotiaiden kohdalla enää 19. Liikenneturvallisuuden tilan arviointia tarkasteltiin myös postinumeroalueittain. Tarkastelussa olivat mukana Nurmijärven kirkonkylän (01900), Klaukkalan (01800) ja Rajamäen (05200) postinumeroalueet, jotka olivat suurimmat yksittäiset postinumeroalueet vastaajien keskuudessa. Muita postinumeroalueita tarkasteltiin yhtenä ryhmänä. Tarkastelun mukaan kolmessa suuressa taajamassa asuvat pitivät liikenneturvallisuuden tilaa parempana kuin muilla postinumeroalueilla, esimerkiksi haja-asutusalueilla asuvat. Taulukon 6 mukaisesti kirkonkylässä asuvien vastausten keskiarvo oli korkein (3.3). Klaukkalassa asuvien arvio liikenneturvallisuuden tilasta oli vain keskiarvonsadasosan parempi taajamien ulkopuolisiin postinumeroalueisiin verrattuna. Taulukko 6. Liikenneturvallisuuden tilan arviointi postinumeroalueittain. Nurmijärven kirkonkylä (postinro 01900) Klaukkala (postinro 01800) Rajamäki (postinro 05200) Muut postinumeroalueet Arvio liikenneturvallisuuden tilasta, vastausten keskiarvo Vastaajien lukumäärä 3.3 271 2.7 141 3.2 106 2.7 534 Kaikki vastaajat 2.9 1052 Liikenneturvallisuuden tilaa "hyvänä" pitäviä oli eniten Nurmijärven kirkonkylässä asuvien keskuudessa, sillä heistä 45 piti tilaa erittäin tai melko hyvänä. Sen sijaan huonoimpana tilaa pitivät muilla postinumeroalueilla asuvat, joista 45 piti tilaa erittäin tai melko huonona. Arviot liikenneturvallisuuden tilasta postinumeroalueittain on esitetty oheisessa kuvassa. Kuvassa alimpana ovat kaikkien vastaajien tulokset. Liikenneturvallisuuden tila kokonaisuutena Nurmijärvellä Nurmijärven kirkonkylässä asuvat (postinro 01900) 43.9 33.9 19.6 N=271 Klaukkalassa asuvat (postinro 01800) 21.3 32.6 34.0 9.9 N=141 Rajamäellä asuvat (postinro 05200) 40.6 36.8 19.8 N=106 Muut postinumeroalueet 22.7 31.8 38.2 7.1 N=534 Kaikki vastaajat 29.8 33.0 31.0 5.4 N=1052 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 erittäin hyvä melko hyvä ei hyvä eikä huono melko huono erittäin huono Kuva 13. Arvio liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä postinumeroalueittain tarkasteltuna.
Selvästi turvattomimpana liikkujaryhmänä Nurmijärvellä vastaajat pitivät koululaisia (81 vastaajista). Kuvan 14 mukaisesti noin 8 vastaajista arvioi alle kouluikäiset lapset turvattomammaksi liikkujaryhmäksi. Alle 3 vastaajista piti kutakin muuta esitettyä liikkujaryhmää turvattomimpana. Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi 4 vastaajista mainitsi muun liikkujaryhmän. Näistä suurin osa vastasi "kaikki liikkujaryhmät" ja muut vastaukset tarkoittivat pääosin jotain kulkutapaa. Postinumeroalueittain tarkasteltuna havaittiin, että Nurmijärven kirkonkylässä asuvat pitivät alle kouluikäisiä lapsia muita enemmän turvattomimmassa asemassa (12 vastaajista). Klaukkalassa asuvat puolestaan korostivat iäkkäiden ryhmää turvattomimpana (8 vastaajista). Muilta osin tulokset eivät juuri poikenneet postinumeroalueittain. Turvattomin liikkujaryhmä (n=1049) koululaiset 80.6 alle kouluikäiset lapset 8.4 iäkkäät (yli 65-vuotiaat) nuoret aikuiset (18 24-vuotiaat) liikuntaesteiset / -rajoitteiset aikuiset (yli 24-vuotiaat) 2.9 2.0 1.6 0.5 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 Kuva 14. Vastaajien mielestä turvattomin liikkujaryhmä Nurmijärvellä. Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan vastaustaan. Merkittävin tekijä, joka vastaajien mielestä teki koululaisista turvattomimman liikkujaryhmän, oli kevyen liikenteen väylien puute. Monessa vastauksessa mainittiin ajoneuvoliikenteen korkeat nopeudet sekä autoilijat, jotka eivät ota riittävästi huomioon pieniä liikkujia teiden varsilla ja suojateillä. Lisäksi mainittiin kapeat tienpientareet, valaistuksen puute sekä vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat. Osa vastaajista perusteli vastaustaan sillä, että lapset eivät vielä osaa liikkua itsenäisesti riittävän turvallisesti, mikä pätee myös alle kouluikäisiin lapsiin. Alle kouluikäiset liikkuvat kuitenkin yleensä vanhemman seurassa, kun taas koululaiset kulkevat koulumatkansa yksin tai kavereiden seurassa. Turvattomimpana kulkutapana vastaajat pitivät kevyttä liikennettä (kuva 15). Vastaukset jakaantuivat lähes tasan pyöräilyn (44 vastaajista) ja kävelyn (43 vastaajista) kesken. Suurin perustelu oli kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Lisäksi mainittiin korkeat ajoneuvoliikenteen nopeudet, vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat, mopoilijoiden "kaahaus" kevyen liikenteen väylillä sekä valaistuksen puute. Seuraavaksi turvattomimpana kulkutapana pidettiin mopoilua (9 vastaajista). Perusteluiksi mainittiin mopoilijoiden piittaamattomuus liikennesäännöistä ja niiden heikko tuntemus sekä arvaamaton liikennekäyttäytyminen. Toisaalta osa vastaajista oli myös sitä mieltä, etteivät autoilijat ota mopoilijoita riittävästi huomioon.
Turvattomin kulkutapa (n=1039) pyöräily kävely 43.5 42.5 mopoilu 8.7 autoilu moottoripyöräily 2.5 0.9 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 Kuva 15. Vastaajien mielestä turvattomin kulkutapa Nurmijärvellä. Klaukkalassa postinumeroalueella 01800 asuvien vastaajien keskuudessa korostui kävely turvattomimpana kulkutapana. Heistä 56 piti kävelyä ja 28 pyöräilyä turvattomimpana kulkutapana. Nurmijärven kirkonkylässä asuvista 34 piti kävelyä ja 44 pyöräilyä turvattomimpana kulkutapana. Rajamäellä vastaavat osuudet olivat 34 ja 54. Mopoilun merkitys korostui taajamissa, sillä 15 kirkonkylässä, 9 Klaukkalassa ja 7 Rajamäellä asuvista valitsi sen turvattomimmaksi kulkutavaksi. Vastaava osuus muilla postinumeroaluilla asuvien keskuudessa oli 6. Turvattomimman liikkujaryhmän ja kulkutavan perusteluissa nousi selvästi esiin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien puuttuminen, mikä näkyi myös vastauksissa liikenteen osa-alueesta, jolla on eniten kehittämistarvetta. Noin 63 vastaajista ilmoitti, että kyseinen osa-alue on jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus (kuva 16). Seuraavaksi eniten vaatisi kehittämistä liikennekäyttäytyminen (45 vastaajista) ja valaistus (34 vastaajista). Sen sijaan esitetyistä liikenteen osa-alueista vähiten kehittämistä tarvittaisiin kevyen liikenteen reittien opastukseen (1 vastaajista) ja polkupyörien pysäköintijärjestelyihin (alle 1 vastaajista). Lisäksi 9 vastaajista ilmoitti jonkin muun liikenteen osa-alueen. Näitä olivat muun muassa liityntäpysäköinnin parantaminen sekä tietyt liittymät ja tieyhteydet. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto.
Liikenteen osa-alue, jolla on eniten kehittämistarvetta (n=1045) jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus 63.2 liikennekäyttäytyminen 44.7 valaistus teiden ja katujen liittymäjärjestelyt joukkoliikenteen palvelutaso (vuorojen määrä) kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohdat 33.6 29.6 26.6 23.8 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu 17.1 jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kunnossapito ja laatu linja-autopysäkkien tai juna-asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt taajamissa kevyen liikenteen reittien opastus polkupyörien pysäköintijärjestelyt muu liikenteen osa-alue 10.0 6.7 4.6 4.2 1.0 0.8 8.7 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 Kuva 16. Liikenteen osa-alue, jolla vastaajien mielestä on eniten kehittämistarvetta Nurmijärvellä. Kysyttäessä suurinta estettä tai ongelmaa vastaajien joukkoliikenteen käyttöön liittyen, oli yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen ja pitkät odotusajat merkittävin tekijä (53 vastaajista). Joukkoliikenteen palvelutaso nousi esiin myös eräissä muissa kysymyksissä, esimerkiksi kysyttäessä liikenteen osa-aluetta, jolla on eniten kehittämistarvetta. Seuraavaksi merkittävämmiksi tekijöiksi nousivat aikataulujen sopimattomuus (43 vastaajista) sekä hidas matkanteko ja pitkät matkat (30 vastaajista). Tämä puolestaan näkyi myös perusteluissa, joita kysyttiin kyselyn alkupuolella käytettyyn kulkutapaan liittyen. Monet henkilöautolla liikkuvat mainitsivat oman auton nopeuden sekä aikatauluista riippumattomuuden verrattuna joukkoliikenteeseen. Vähiten joukkoliikenteen käyttöön vaikuttivat huono keli (1 vastaajista) sekä asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus (1 vastaajista). Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat on esitetty kuvassa 17. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lähes 2 vastaajista ilmoitti syyksi oman auton tarpeen työn vuoksi (mukana oheisessa kuvassa). Muina tekijöinä mainittiin lisäksi muun muassa liityntäpysäköinnin puutteellisuus, lähimmän pysäkin sijainti pitkän matkan päässä sekä auton tarve muiden perheenjäsenten kuljettamiseen.
Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat (n=1036) yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen, pitkät odotusajat 52.8 aikataulujen sopimattomuus 42.6 matkanteko on hidasta, pitkät matkat 29.8 riippuvuus aikatauluista matkalipun hinta heikot vaihtoyhteydet 21.9 21.2 25.5 tavaroiden kantaminen, lastenvaunut, matkatavarat ym. laiskuus, omalla autolla liikkumisen helppous 10.2 10.2 turvattomat yhteydet pysäkille/asemalle hankalat matkalippujärjestelmät heikko joukkoliikennetiedotus ei joukkoliikenteen käyttöön liittyviä esteitä tai ongelmia muut matkustajat (yksityisyyden puuttuminen) auton tarve työn vuoksi täydet joukkoliikennevälineet (istumapaikan saaminen epävarmaa) vanhuus, sairaus, vamma, liikuntaeste, tms. asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus huono keli/sää 6.4 5.6 2.9 3.9 1.9 1.9 1.7 1.3 1.1 1.1 0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 Kuva 17. Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat. Vastaajia pyydettiin nimeämään mielestään merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet, aikataulupuutteet sekä bussipysäkin puutteet Nurmijärvellä. Useimmat reittipuutteet liittyivät Nurmijärveltä pääkaupunkiseudulle suuntautuviin yhteyksiin. Lisää yhteyksiä tarvitaan vastaajien mielestä myös kunnan sisäiseen liikenteeseen. Reittipuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Reittien kuvauksen yhteydessä on ilmoitettu vastaajien lukumäärä. Nämä määrät eivät kaikissa tapauksissa ole yhtenevät oikeanpuoleisessa sarakkeessa olevan luvun kanssa, sillä osa vastauksia oli yleispiirteisiä eikä kaikkia ole sen vuoksi voitu määritellä tarkemmin.
Taulukko 7. Merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet Nurmijärvellä. Reittipuute Kunnan sisäinen joukkoliikenne: - Klaukkala-Kirkonkylä (31) - Nukari-Kirkonkylä (16) - Lepsämä-Klaukkala (15) - Lepsämä-Kirkonkylä (4) - Röykkä-Nurmijärvi (7) - Palojoki -Kirkonkylä (6) - Palojoki-Klaukkala (4) - Metsäkyläntie-Klaukkala (5) - Raala-Kirkonkylä (5) - Nukari-Raala (3) - Haikala-Klaukkala (2) - Haikala-Kirkonkylä (1) - Haikala-Mäntysalo (1) - Harjula-Klaukkala (2) - Harjula-Nurmijärvi (1) - Herunen-Rajamäki (2) - Rajamäki-Klaukkala (2) - Rajamäki-Kirkonkylä (1) - Perttula-Lepsämä (2) - Perttula-Nurmijärvi (1) - Mäntysalo-Klaukkala (2) - Syrjälä-Harjula-Haikala (1) - Metsäkylä-Kirkonkylä (1) - Lahnuksentie -Klaukkala-Nurmijärvi (1) Vastaajien lkm 139 Haja-asutusalueilla joukkoliikenne puutteellista (18) Yhteys Nurmijärveltä 56 - Helsinki (16) - Järvenpää (8) - Hyvinkää (9) - Espoo (6) - Vantaa (Jumbo ja Myyrmäki) (5) - lentokenttä (2) Yleisesti ottaen yhteydet pääkaupunkiseudun suuntaan (6) Yhteys Klaukkalasta 42 - Etelä-Espoo (20) - Lentokenttä (5) - Jumbo (2) - Tikkurila (2) - Pasila (3) - Hyvinkää (8) - Tuusula(1) - Kerava (1) Yhteys Rajamäeltä 19 - Hyvinkää (14) - Helsinki (3) - Järvenpää (1) - Vantaa (1) Yhteys Lepsämästä 10 - Helsinki (8) - Vantaa (2) Yhteys Mäntysalosta 10 - Helsinki (7) - Vantaankosken asema (2) - Lentokenttä (1) Yhteys Nukarista 9 - Jokela (7) - Helsinki/Espoo (2) Yhteys Palojoelta 9 - Helsinkiin (3) Yleisesti ottaen lisää yhteyksiä Palojoelta (6) Puutteelliset yhteydet Raalasta 9 Yhteys Harjulasta 7 - Helsinki (5) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Lahnuksentieltä Helsinkiin 4 Yhteys Röykästä 4 - Helsinki (2) - Hyvinkää (2) Yhteys Perttulasta 4 - Helsinki (2) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Haikalasta 3 - Helsinki (2) - Espoo (1) Junayhteyden puuttuminen (esim. Klaukkala-Helsinki ja Nurmijärvi-Tikkurila-Helsinki) 10
Merkittävämpänä aikataulupuutteena vastaajat pitivät viikonloppuvuorojen vähyyttä. Monet pitivät vuoroväliä liian harvana myös päiväaikaan sekä aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Lisäksi mainittiin aikataulujen yhteensopimattomuus Espoon ja Helsingin liikenteen kanssa. Aikataulupuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 8. Merkittävimmät joukkoliikenteen aikataulupuutteet Nurmijärvellä. Aikataulupuute Vastaajien lkm Viikonloppuvuorojen vähyys 66 - Nurmijärvi-Helsinki (18) - Klaukkala-Helsinki (17) - Helsinki-Nurmijärvi (2) - Lepsämä-Klaukkala (2) Puutteita aamu- ja iltavuoroissa: 96 - Helsinki-Nurmijärvi (30) - Kunnan sisäiset linjat (19) - Helsinki-Klaukkala (17) - Rajamäki-Hyvinkää (13) - Helsinki-Rajamäki (6) - Nurmijärvi-Hyvinkää (5) - Kirkonkylä-Helsinki/Espoo (4) Vuorovälit liian harvoja päiväaikaan 49 Aikataulujen sovittaminen esim. Espoon ja Helsingin bussien aikatauluihin, 21 kouluaikoihin sekä työaikoihin Yleisesti liian harvat vuorovälit 17 Vastaajat mainitsivat useita puuttuvia tai eri tavoin puutteellisia bussipysäkkejä Nurmijärvellä. Myös pysäkeille johtavien jalankulkuyhteyksien mainittiin olevan turvattomia tietyillä pysäkeillä. Kohteet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Merkittävimmät joukkoliikenteen pysäkkipuutteet Nurmijärvellä. Pysäkkipuute Vastaajien lkm Pysäkki puuttuu: 37 - Länsikaari, Rajamäki (10) - Järventaustantie, Klaukkala (3) - Viljelystie (3) - Klaukkalan Citymarketin kohta (2) - Mäntysalontien ja Kirkkotien liittymä (2) - Nummenpää (2) - Paloaseman vastakkaispuoli (1) - Vanha Hämeentie Ilvesvuoren teollisuusalueen kohdalla (1) - Kytäjäntie (1) - Metsäkylän koulun pohjoispuoli (1) - Nurmijärven keilahalli (1) - Suomelantien ja Sipoontien lähialue (1) - Klaukkalan ala-aste (1) - Klaukkalan jäähalli (1) - Nukarin koulu (1) - Nummenniityntie (1) - Väinöläntie (1) - Raalantien ja Koutintien liittymä (1) - Hongistontie (1) - Yli-Lepsämäntie (1) - Hongisojantien ja Haakinmäentien liittymä (1) Pysäkki on puutteellisesti merkitty: 3 - Kirkkotien ja Nummentien liittymä (1) - Kirkkotien ja Mäntysalontien liittymä (1) - Haikalan koulu (1) Turvallinen jalankulkuyhteys pysäkille puuttuu: 10 - Länsikaaren pysäkki (2) - Järventaustantieltä ja Metsäkyläntieltä Hämeentien pysäkeille (1) - Ilmunlahden kartanon kohdalla (Hongisajantien ja Lopentien risteys) (1) - Keudan pysäkki koulun kohdalla (1) - Klaukkalantie/Härkäpurontien pysäkki (1) Pysäkit ovat harvassa tai liian kaukana: 8 - esim. Terveyskeskuksen pysäkki Katos puuttuu: 3 - Röykän eteläiset pysäkit (1) - Heikkiläntie (1) - Mäntysalo-Haikala (1) Sampopysäkit 3
5 PÄÄTELMÄT Liikenneturvallisuuskyselyyn vastattiin Nurmijärvellä aktiivisesti muihin vastaaviin kyselyihin verrattuna, minkä vuoksi tuloksia voidaan pitää edustavina. Tarkasteltaessa kyselyn tuloksia yhteenvetona nousevat niissä esiin muutamat pääkohdat. Näitä ovat henkilöauton käytön yleisyys ja siihen vaikuttavat syyt, joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet sekä turvattomimmat kulkutavat ja liikkujaryhmät. Henkilöautolla matkustaminen on selvästi yleisin kulkutapa, mihin vaikuttavat muutamat pääsyyt ovat kyselyn perusteella nopeasti lueteltavissa. Vastaavasti on helposti listattavissa syyt siihen, ettei joukkoliikennettä käytetä nykyistä enemmän. Turvattominta kulkutapaa ja liikkujaryhmää arvioitaessa ylitse muiden nousivat kevyt liikenne ja kouluikäiset lapset. Henkilöautolla matkustaminen oli selvästi yleisen kulkutapa niin työ- ja koulumatkoilla kuin vapaa-ajan matkoillakin. Vähintään kolme neljästä vastaajasta teki matkansa henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana vuodenajasta riippumatta, tosin talvella osuus oli jonkin verran suurempi. Henkilöauton käytölle työ- tai koulumatkoilla esitettiin perusteluja, jotka ovat osittain yhtenevät myös muiden matkojen osalta. Henkilöautolla liikkumista puoltavat vastaajien mukaan sen nopeus ja helppous. Omalla autolla matkustettaessa ei olla riippuvaisia reiteistä ja aikatauluista. Lisäksi muiden perheenjäsenten kuljettamisen sekä ostosten ja muiden asioiden hoitamisen vuoksi liikkuminen omalla autolla on yksinkertaisinta ja monissa tapauksissa jopa välttämätöntä. Useat vastaajat ilmoittivat tekevänsä työmatkat omalla autolla myös sen vuoksi, että tarvitsevat autoa työssään. Omalla autolla liikkumisen perusteluiksi mainittiin useasti myös kattavan joukkoliikenteen puuttuminen. Linjojen reitit eivät ole omiin tarpeisiin sopivia, aikataulut eivät sovi omiin aikatauluihin ja lähin pysäkki sijaitsee liian kaukana. Osa vastaajista voisi olla valmiita siirtymään joukkoliikenteen käyttöön, mikäli joukkoliikenteen reitti- ja vuorotarjonta vastaisi heidän tarpeitaan. Joukkoliikenteen reiteissä oli vastaajien mukaan puutteita niin kunnan sisäisessä liikenteessä kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa liikenteessäkin. Joukkoliikenteen kustannukset ovat myös yksi este joukkoliikenteen käytölle, mutta ne eivät nousseet yhtä vahvasti esille kuin joukkoliikenteen palvelutaso ja sen puutteet. Kokonaisuutena tarkasteltuna vastaajat eivät pidä joukkoliikennettä riittävän kilpailukykyisenä oman auton käyttöön verrattuna. Turvattomimpina kulkutapoina pidettiin jalankulkua ja pyöräilyä. Merkittävimpänä perusteluna oli kevyen liikenteen yhteyksien riittämättömyys. Tämä näkyi myös karttapalautteessa ilmoitetuissa vaaranpaikoissa, sillä kevyen liikenteen väyliä toivottiin useille tieosuuksille. Esiin nousivat myös monet vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat. Syiksi kevyen liikenteen väylien ja turvallisten risteämiskohtien lisäämistarpeelle ilmenivät ajoneuvoliikenteen ylinopeudet, autoilijoiden piittaamattomuus kevyestä liikenteestä sekä valaistuksen puute. Toisaalta on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, miten vastaajat itse voisivat vaikuttaa kevyen liikenteen saattamiseksi turvallisemmaksi kulkutavaksi. Kyselyn tuloksista voidaan todeta, että läheskään kaikki vastaajat eivät käytä aina pimeällä kävellessä heijastinta, pyöräillessä pyöräilykypärää ja pimeällä valoja tai rullaluistellessa kypärää ja suojia, vaikka samanaikaisesti arvioivat kevyen liikenteen turvattomimmaksi kulkutavaksi. Lisäksi yleisimpänä liikennerikkomuksena kunnassa pidettiin nopeusrajoitusten noudattamatta jättämistä, mikä osaltaan lisää kävelyn ja pyöräilyn turvattomuutta. Kärjistetysti voidaan kuitenkin kysyä, ajavatko ylinopeutta vain ne, jotka eivät osallistuneet liikenneturvallisuuskyselyyn ja vain ne vastaajat, jotka eivät valinneet kevyttä liikennettä turvattomimmaksi kulkutavaksi? Asuinalueittain tarkasteltuna havaittiin eroja turvattomimman kulkutavan arvioinnissa. Kunnan kolmesta suuresta taajamasta kevyttä liikennettä pidettiin turvattomimpana Rajamäellä, kun taas vähiten sitä painotettiin kirkonkylässä. Sen sijaan tällä alueella korostui mopoilun asema turvattomimpana kulkutapana, ja myös Klaukkalassa ja Rajamäellä sitä pidettiin turvattomampana haja-asutusalueisiin verrattuna.
Selvä enemmistö vastaajista piti koululaisia turvattomimpana liikkujaryhmänä Nurmijärvellä. Perusteluissa mainittiin kevyen liikenteen yhteyksien puuttuminen sekä pienten lasten riittämättömät kyvyt selviytyä turvallisesti yksin liikenteessä. Tuloksia tarkasteltaessa herää kuitenkin kysymys, minkä vuoksi koululaisia pidettiin niin selkeästi turvattomimpana ryhmänä verrattuna esimerkiksi alle kouluikäisiin lapsiin. On muistettava, että kyselyyn osallistuneista 63 oli 26-44 vuotiaita ja 78 asui taloudessa, jossa asui 6-14 -vuotiaita, mikä osaltaan selittää vastausjakaumaa. Vanhemmat ovat selvästi huolissaan lapsista, jotka liikkuvat koulumatkansa usein yksin tai kavereiden kanssa. Alle kouluikäisten lasten liikenneturvallisuuteen vanhemmat voivat enemmän itse vaikuttaa, ja toisaalta nuorten aikuisten odotetaan huolehtivan itse omasta liikenneturvallisuudestaan. Nurmijärven onnettomuustilastoja tarkasteltaessa turvattomimmaksi liikkujaryhmäksi osoittautuivat kuitenkin nimenomaan nuoret aikuiset, jotka ovat juuri saaneet ajokortin. 18-19 -vuotiaat olivat kaikkiin muihin ikäryhmiin verrattuna useimmiten osallisena liikenneonnettomuuksissa. Mikäli koululaisten ryhmä olisi jaettu ala- ja yläluokkalaisiin, olisi ollut mielenkiintoista nähdä vastaajien arvio yläluokkalaisten turvallisuudesta liikenteessä. Onnettomuustietojen perusteella nimittäin 15-16 vuotiaista on viime vuosina muodostunut entistä turvattomampi ryhmä mopojen ja skoottereiden yleistyessä.