PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II



Samankaltaiset tiedostot
Metsänhoitotyöt kuvioittain

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Hakkuut kuvioittain vuosina

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Metsäohjelma

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö


Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

3934/ /2014. Metsätyöohjelma

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Toimenpiteet kuvioittain

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Metsäohjelman seuranta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Metsäohjelman seuranta

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Metsäohjelman seuranta

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Suomen metsien inventointi

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

40VUOTISJUHLARETKEILY

Espoon kaupunki Pöytäkirja 225. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsäohjelman seuranta

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Yleisohjeita harvennus- ja uudistushakkuiden toteuttamiseen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

METSÄ SUUNNITELMÄ

Lahden kaupungin omistamien metsien. hoito- ja käyttöperiaatteet

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Kauniaisten luonnonhoitosuunnitelma

Transkriptio:

SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan alueella seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Hakkuut tulee suunnitella, ja aikanaan toteuttaa, alueen monikäytön mukaisesti. Sidosryhmien osallistaminen on kaupungin tehtävä. Koko suunnitelma-alue on merkitty liitekarttaan 1 ja Pöllyyvaaran alue liitekarttaan 2. Tässä suunnitelmassa on otettu huomioon 28.5.2008 laadittuun suunnitelmaan saatu palaute. Kiitos Pöllyvaaran käyttö- ja ympäristöarvojen esille tuomisesta sekä rakentavista muutosesityksistä. 2. Alueen kuvaus Koko alueen pinta-ala on 101 hehtaaria, josta noin 70 hehtaaria sijaitsee yhtenäisenä metsäalueena Pöllyvaarassa. Pöllyvaaran alue on suuri maisemallinen mahdollisuus ja käyntikortti Kajaanin kaupungille. Alue on liikkujien suosima kohde ympäri vuoden. Alue sopii mainiosti lähivirkistysalueeksi ja koulujen opetuskohteeksi. Pöllyvaaralla on arvoa, katsoipa aluetta ulkopuolelta tai alueen sisältä. Lentokentälle vievä Paltaniementie on keskeinen maisemankatselupaikka ja kaupunkikuvan luoja. Arvokkaat luontokohteet keskittyvät lehtolaikkuihin ja kallioalueille. Koko alue on jo nyt erinomainen liito-oravan elinympäristö, joka vain paranee, kun lehtipuiden eli ruokapuiden osuus lisääntyy. Alueen metsät ovat valtaosin yli vanhoja satavuotiaita kuusikoita tai nuorehkoja männiköitä. Vaikka monikäyttötavoitteilla on suuri painoarvo ehdotetussa suunnitelmassa, hakkuutulot ovat moninkertaiset metsän- ja ympäristönhoitomenoihin verrattuna. 3. Suunnitelma Tärkein tavoite on säilyttää vanhojen metsien osuus suurena Pöllyvaarassa. Alueella liikkujille on tärkeää kokea metsän tuntu keskellä kaupunkia. Pienten uudistamiskuvioiden tavoitteena on tuoda metsään luonnossa liikkujien arvostamaa vaihtelevuutta ja lisätä monimuotoisuutta ja lehtipuun osuutta alueen keski- ja pohjoisosissa pitkällä aikavälillä. Toimenpiteillä ohjataan hienovaraisesti luonnon ja kulttuurimaiseman kehitystä kymmenien vuosien aikajänteellä.

SUUNNITELMA 2 (6) Suunnitelmalla on kolme painopistealuetta. 1. Pöllyvaaran petäikkö on kulttuurikohde sadan vuoden takaa. 2. Hetelampi ympäristöineen on lehtokeskus ja monimuotoisuuden vaalimisen ydin. 3. Paltaniementien varsi on keskeinen maisema-alue. 3.1. Pöllyn petäjikkö Pöllyvaaran petäjikköä hoidetaan maiseman ehdoilla. Paikka on historiallinen. Vaaran laella on ollut sata vuotta sitten arkkitehti Lars Sonckin piirtämä hirsinen näkötorni. Kaukomaisema vaivoin siintää entistä sinistään puiden välistä. Kuuset ovat kasvaneet maiseman eteen. Metsänhoidon tavoite on, että satavuotiaat Pöllyn petäjät jaksavat seistä vielä toiset sata vuotta vaaran laella. Jotta ikipetäjien voivat hyvin, niiden latvuksille on annettava valoa eli lakimetsää ehdotetaan varovasti ja puut ennalta merkiten harvennettavaksi ikipuiden hyväksi. Maisemasektorien aukaisuista päätetään vasta mahdollisen uuden näkötornin tai näköalapaikan rakentamisen yhteydessä. 3.2. Hetelammen ympäristö Hetelammen ympäristön ja muiden luontokohteiden suunnittelun lähtökohta on hallittu hoitamattomuus. Kohde jätetään luonnontilaan. Liito-orava saa suojaa suurista kuusista ja yöpalaa lehtipuista. Pellon pohjoispään lehtipuumetsikkö kuusettuu vähitellen, mutta kuusia ei poisteta vielä seuraavan vuosikymmenen aikana. Hetelammelta alkava suojelualue ulottuu koko alueen poikki pohjoiseen. Osa pajukoituneesta pellosta Paltaniemen tien varressa istutetaan rauduskoivikoksi. Koivu jatkaa pellon kulttuuriperintöä. Kuntopolun kulkijalle avautuu tulevaisuudessa koivikkomaisema entiselle pellolle. Hakkuuala rajataan niin, että liikenteen melun alueen sisällä minimoituu. Muut luonnonsuojelun erityiskohteet ovat pienialaisia. Karolineburgin kohdalla oleva luonnonniitty kunnostetaan lehtipuuniityksi poistamalla kuuset ja osa koivuista. Kallioalueiden elinympäristöjen hoito vaateliaiden lajien hyväksi, esimerkiksi varjostavaa puustoa poistamalla, tulee suunnitella erikseen lajistoasiantuntijoiden kanssa. 3.3. Paltaniemen tien maisemametsät Paltaniementie yhdistää Pöllyvaaran metsän Ensilän ja Karolineburgin kulttuurimaisemaan. Tienvarren hoitoperiaate on estää pusikoitumisen ja tuoda esiin arvokkaita maisemapiirteitä. Lehtipuuryhmiä ja lakkapäisiä mäntyjä otetaan esiin harvennushakkuissa. Tienvarsinuoreikko harvennetaan Karolineburgista Ahontien suuntaan ja Nakertajaan noin 10 metrin leveydeltä tien varrelta. Näkymä vain paranee, jos muutkin maanomistajat tulevat mukaan maisemanhoitotöihin. Peltojen kohdalla avataan viljelymaisemaa. Työtä ei tehdä kaavamaisesti, vaan puuryhmiä rytmitetään sopivasti pellon ja tien reunoille.

SUUNNITELMA 3 (6) Liito-oravan kaksisuuntainen liitoliikenne turvataan Karolineburgin, hautausmaan ja Hetemäen kohdilla Paltaniementien yli. Kuusia on oltava molemmin puolin tietä. 4. Hakkuiden tavoitteet Kaikkien hakkuiden tavoitteena on lisätä alueen virkistysarvoa. Monimuotoisuus lisääntyy suosimalla lehtipuita ja muun muassa uudistamalla haapaa luontaisesti. Liitooravahavainnot keskittyvät nyt niille alueille, joille on aikoinaan syntynyt lehtipuita ravinnoksi. Kahdella pienaukolla uudistetaan talousmetsänä käsiteltyä kuusikkoa luontaisesti sekametsäksi ja yhdellä istutusmännikköä luontaisesti sekametsäksi. Näillä kohteilla uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on synnyttää koivuista, pihjajista, haavoista, lepistä ja raidoista pioneerivaiheen lehtimetsä, jonka alle syntyy vähitellen kuusen taimia. Luontainen uudistus ei ole puuntuotannollisesti, vaan monimuotoisuuden kannalta perusteltu. Yksi pienaukko Ensilän pellon laidassa istutetaan rauduskoivikoksi. Pöllyvaaran Itäpuolella oleva avohakkuu Teppanan kupeessa on rakennusalueen hakkuuta, jolla varaudutaan talojen ja katujen rakentamiseen voimassa olevan kaavan mukaisesti. Uudistushakkuilta korjataan hakkuutähteet. Kantoja ei nosteta rakennusaluetta lukuunottamatta, vaan kantolahopuu jää monimuotoisuuden hyväksi. Puutavaraa ja energiapuuta ei varastoida alueella, vaan ne viedään pois välittömästi hakkuun jälkeen. Harvennushakkuut ovat ympäristöharvennuksia, joissa tavoite on latvusten hoito, lehtipuiden suosiminen ja sekametsien luominen. Miellyttäväksi koetussa metsässä on kaikenkokoisia puita, siksi harvennushakkuukohteilta ei poisteta kaavamaisesti aluspuustoa. Metsää siistitä, vaan kerroksellisuus säilytetään tai sen synnylle luodaan ekologiset edellytykset. Hakkuut ovat vaativia. Töiden toteuttajien on tunnettava tarkasti kuviokohtaiset tavoitteet, koska ne poikkeavat perinteisistä metsänhoitotavoitteista ja -keinoista. Tieto, taito ja tavoitteiden ymmärrys on varmistettava ennen töiden aloitusta. 5. Hakkuutulot ja metsänhoitokustannukset Hakkuun kertymäarvio kymmenelle vuodelle on noin 2600 m3 ja kantorahatulon arvio nykyhinnoin noin 85 000 euroa. Metsänhoito- ja maisemanhoitokustannukset ovat arviolta 20 000 euroa.

SUUNNITELMA 4 (6) 6. Kuviokohtaiset toimenpideohjeet Toimenpiteet esitetään kuvioittain. Kuvioita, joille ei ole esitetty toimenpiteitä, ei ole myöskään tehtävänannon mukaan inventoitu tässä yhteydessä, eikä niitä ole kuvioluettelossa. Ohessa on luettelo kuvioittaisista toimenpiteistä ja kuvioiden pinta-alat. 5 (Nakertaja) Taimikon harvennus tervelatvuksisten maisemapuiden hyväksi kuvion itäpäässä. (0,5 ha) 6 (Nakertaja) Harvennus tervelatvuksisten maisemapuiden hyväksi. (0,4 ha) 17 (Nakertaja) Harvennus tervelatvuksisten maisemapuiden hyväksi. (0,5 ha) 24 (Nakertaja) Kasvutilan harvennus vanhoille männyille. (0,2 ha) 33 (Nakertaja) Harvennus tervelatvuksisten maisemapuiden ja haaparyhmien hyväksi. (1,5 ha) 39 (Hetteenmäki) Kasvutilan harvennus vanhoille männyille 5 m säteellä. (0,3 ha) 47 (Hetteenmäki) Ryhmittäinen väljennyshakkuu. Yli 8 m pituiset kuuset poistetaan, männyt ja lehtipuut säästetään. (0,7 ha) 48 (Hetteenmäki) Väljennyshakkuu. Kuusia poistetaan. Risteyksen seudun koivikko harvennetaan. Alikasvoskuuset säilytetään melu- ja pölysuojana. (0,8 ha) 50, 52, 53, 54, 55, 59, 63, 64, ja 67 suojelualueen osalta (Pöllyvaara) Ympäristökuviot. Ei hakkuita. 56 (Pöllyvaara) Pajukon ja lehtipuuston korjuu energiapuuksi. Mätästys ja rauduskoivun istutus, 2000 kpl/ha. Pohjoislaidalle jätetään haaparyhmä ja mäntyryhmä. Istutuskoivut merkitään, jotta ne erottuvat, kun taimikosta perataan vesakkoa. (0,7 ha) 57 (Pöllyvaara) Pajukon ja lehtipuuston korjuu energiapuuksi. Mätästys ja rauduskoivun istutus, 2000 kpl/ha. Istutuskoivut merkitään, jotta ne erottuvat, kun taimikosta perataan vesakkoa. (0,6 ha)

SUUNNITELMA 5 (6) 58 (Pöllyvaara) Uudistushakkuu. Hakkuutähteiden korjuu. Ei kannonnostoa. Mätästys ja rauduskoivun istutus, 1800 kpl/ha. Kuvion kaakkoiskulmaan jätetään viiden männyn säästöpuuryhmä. (1,1 ha) 65 (Pöllyvaara) Harvennushakkuu. Kuviolle jätetään lehtipuut kujaksi tien varteen. Kuvion keskellä oleva haaparyhmä säästetään. (0,2 ha) 66 (Pöllyvaara) Uudistushakkuu. Hakkuutähteiden keruu. Ei kannonnostoa. Ei maankäsittelyä. Luontainen uudistus sekametsäksi. Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on synnyttää pioneerivaiheen lehtimetsä, jonka alle syntyy vähitellen kuusen taimia. (1,1 ha) 68 (Pöllyvaara) Uudistushakkuu. Uudistusalalle jätetään kaikki järeät männyt säästöpuiksi. Hakkuutähteet korjataan. Ei kannonnostoa. Ei maankäsittelyä. Luontainen uudistus sekametsäksi. Uudistuksen ensisijaisena jtavoitteena on synnyttää pioneerivaiheen lehtimetsä, jonka alle syntyy vähitellen kuusen taimia. (1,0 ha) 75 ((Pöllyvaara) Uudistushakkuu. Kaikki koivut ja alle 7 m pituiset kuuset jätetään kasvamaan. Hakkuutähteet korjataan. Ei kannonnostoa. Ei maankäsittelyä. Luontainen uudistus sekametsäksi. Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on synnyttää pioneerivaiheen lehtimetsä, jonka alle syntyy vähitellen kuusen taimia. (0,8 ha) 79 (Pöllyvaara) Harvennushakkuu. Lehtipuita ja kuusia suositaan. Haaparyhmille tehdään tilaa. Ei aluspuuston raivausta. Valtatienvarsi harvennetaan voimakkaasti koivun hyväksi. (2,7 ha) 80 (Pöllyvaara) Harvennushakkuu. Vanhoille männyille tilaa 7 m säteellä. Ei aluspuuston raivausta. (1,3 ha) 82 (Pöllyvaara) Harvennushakkuu. Lehtipuita suositaan. Alle 7 m pituiset kuuset jätetään kasvamaan. Ei aluspuuston raivausta. (1,1 ha) 84 (Pöllyvaara) Harvennushakkuu. Vanhoille männyille tilaa 7 m säteellä. (0,4 ha) 85 (Pöllyvaara) Harvennushakkuu. Vanhoille männyille tilaa 7 m säteellä. (0,3 ha) 87 (Pöllyvaara) Kallioalueen suojelukohde. Ei toimenpiteitä. (0,6 ha)

SUUNNITELMA 6 (6) 93 (Pöllyvaara) Pöllyn petäikkö. Tehdään tilaa vanhoille männyille seuraavalle sadalle vuodelle. Luontaisia vanhojen puiden ryhmiä ei harvenneta. Poistattavat puut tulee merkitä ennen hakkuuta. (0,7 ha) 96 (Pöllyvaara) Niityn avarrus. Kuusen ja koivun poisto. Suuret haavat ja raidat jätetään. Hakkuutähteiden korjuu energiapuuksi. (0.5 ha) 98 (Pöllyvaara) Parkkialueen puistoperkaus. Työn tavoitteena on kasvattaa kauniita ja terveitä puuyksilöitä antamalla niille reilusti kasvutilaa. Toimenpiteiden jälkeen yksittäisten puiden latvat eivät ole kiinni toisissaan. (0,4 ha) 99 (Pöllyvaara) Tienvarsien harvennus tieltä käsin. (0,4 ha) 101 (Pöllyvaara) Rakennusalueen avohakkuu. Energiapuu, hakkuutähteet ja kannot korjataan talteen. Ei uudistamistöitä. Liito-oravaselvitys on tehtävä ennen toimenpiteitä. (1,7 ha) 102 (Pöllyvaara) Harvennushakkuu. Maisemapuurivin luonti tien varrelle. (0,4 ha) 103 (Pöllyvaara) Harvennushakkuu lehtipuita suosien. (0,5 ha) 104 (Pöllyvaara) Harvennus lehtikuusen hyväksi. Vanhat männyt säilytetään. (0,3 ha) 105 (Pöllyvaara) Harvennushakkuu. Maisemapuita ja puuryhmiä jätetään teiden ja polkujen varsille. (1,2 ha) 106 (Pöllyvaara) Harvennushakkuu lehtipuuston hyväksi. (0,8 ha)