TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston valmisteleman vaihemaakuntakaavaluonnoksen eli tuulivoimakaavan uudelleen valmisteltavaksi. Hallituksen esityslistalla ollut kaavaluonnos esitti Etelä-Savoon 19 tuulivoimapuistoa maakunnan itäosiin. Hallitus kaipasi käsiteltäviksi useampia vaihtoehtoisia esityksiä. Myös tietoa tuulivoiman elinkeinopoliittista vaikutuksista ja naapurimaakuntien tuulivoimanäkemyksistä toivottiin päätöksen pohjaksi. Hallitus ottaa kaavaluonnoksen uudelleen käsittelyyn seuraavassa kokouksessaan 21. toukokuuta. Tavoitteena on laittaa kaavaluonnos nähtäville. Nähtävillä olon aikana maanomistajat ja muut osalliset voivat kommentoida luonnosta. Nähtävillä olosta kuulutetaan virallisesti maakunnan lehdissä. Luonnoksesta pyydetään myös lausunnot useilta viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Tuulivoimakaava täydentää Etelä-Savon nykyistä maakuntakaavaa. Maakuntakaavaan merkitään alueet, jotka sopivat tuulivoimapuistoksi. Tuulivoimapuisto edellyttää riittävän tuulista aluetta. Etelä-Savossa tuulet keskittyvät pääasiassa suurten järvien ympäristöihin. Tuulivoimakaava on yleispiirteinen kaava, jota täydennetään kuntien yleiskaavoilla. Tuulivoimakaava ei ole rakennuslupa tuulivoimapuistolle. Kaavan pohjaksi maakuntaliitto on teetättänyt useita selvityksiä. Lisätietoja tuulivoimakaavasta antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh.040 723 6760, ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. Liikennepoliittinen selonteko puhutti Etelä-Savo pyrkii vaikuttamaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön, kun sitä käsitellään eduskunnassa. Hallituksen mielestä selontekoa tulee muokata jo useaan kertaan aiemmin hyväksyttyjen Itä-Suomen yhteisten näkemysten mukaisesti. Valtatie 5:n kunnostusta koskevassa kohdassa tulee puhua korjaustöistä välillä Mikkeli Juva, ei vain Pitkäjärvi Visulahti -osuudesta Mikkelissä), hallitus korosti.
Samoin hallitus korosti sitä, että Suomen hallitusohjelman mukaisesti jo käynnissä olevat hankkeet tulee viedä keskeytyksettä loppuun. Etelä-Savossa tämä tarkoittaa sitä, etteivät Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyt saa keskeytyä, vaan ne tulee toteuttaa syväväylän siirtoa myöten. Liikennepoliittiseen selontekoon tulee kirjata myös Parikkalan rajanylityspaikka, jota tulee kehittää kansainvälisenä maantieliikenteen rajanylityspaikkana. Valtion tulee lisäksi säilyttää yksityistie- ja lentoliikenteen tuet. - Suomen hallitus antoi selonteon eduskunnalle 12. huhtikuuta. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488. Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu etenee Hallitus sai tiedokseen ajankohtaiskatsauksen uudesta EU-ohjelmakaudesta. Katsauksen piti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen. Rakennerahasto-ohjelmia eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmia valmistellaan siten, että niiden rahoitus on selvillä aikaisintaan syksyllä 2012. Alueelliset suunnitelmat lienevät valmiina helmikuussa 2013 ja Suomen rakennerahasto-ohjelmat keväällä 2013. Komission kanssa Suomi käy sen jälkeen neuvotteluja koko loppuvuoden 2013. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä Halke linjasi uuden EU-ohjelmakauden valmistelua 23. maaliskuuta. Linjausten mukaan Suomeen laaditaan EU:n rakennerahastoja varten yksi ohjelma-asiakirja, joka säätelee sekä EAKR:n että ESR:n rahoitusta. Nykyisellä ohjelmakaudella kummallakin rahastolla on oma ohjelma-asiakirja. Uudellakin ohjelmakaudella ohjelman suurimpina rahoittajina alueilla toimivat ELYkeskukset ja maakuntien liitot. Rahan jakautuminen alueella määritellään vastaavalla tavalla kuin nykyisin (yhteistyöasiakirjamenettely tai vastaava). Ohjelmat valmistellaan ohjelma-alueilla, joita on kaksi Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Eteläja Länsi-Suomi. Valmistelusta vastaavat maakunnan liitot, valtion aluehallintoviranomaiset, kunnat ja muut sidosryhmät. Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903.
Verohallinto ei saa lopettaa Pieksämäen toimipistettä Verohallinto suunnittelee lakkauttavansa Heinäveden ja Pieksämäen toimipisteet vuoden 2013 aikana tai muuttavansa toimipisteet etätyöpisteiksi, joissa ei ole asiakaspalvelua. Etelä-Savon mielestä Pieksämäen toimipiste tulee kuitenkin säilyttää. Näin toteaa maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi verohallinnolle 23. huhtikuuta. Maakuntahallitus ymmärtää kuitenkin, että verohallinnon on tehokkuussyistä lopetettava joitain toimipisteitä. Siitä huolimatta verohallinnon on turvattava myös henkilökohtainen asiointi. Toimipisteen on sijaittava kohtuullisen välimatkan päässä, eikä toimipisteiden alasajon yhteydessä työntekijöitä saa irtisanoa eikä palvelussuhteita muuttaa kohtuuttomasti, lausunto toteaa. Lisätietoja antaa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491. Laajakaistatuesta lausunto Vaikka valokaapelin on oltava ensisijainen vaihtoehto, kun Suomi toteuttaa laajakaistayhteyksiä, jatkossa on kuitenkin kehitettävä erityisesti nopeita mobiiliverkkoja, Etelä-Savon maakuntaliitto toteaa lausunnossaan, jonka se antoi liikenne- ja viestintäministeriölle 11. huhtikuuta. Lausunto koskee lakiesitystä haja-asutusalueille rakennettavien laajakaistojen tukemisesta. Näkemystään mobiiliverkkojen tärkeydestä maakuntaliitto perustelee sillä, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä valokuituyhteyksiä ei pystytä ulottamaan kaikkialle. Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Kai Andersin, puh. 044 770 0239. Itä- ja Pohjois-Suomelle yhteinen toimisto Brysseliin Itä- ja Pohjois-Suomi perustavat Brysseliin yhteisen EU-toimiston valvomaan etuaan ja edistämään EU:n alueille suuntautuvien rahojen käyttöä. Seitsemän maakunnan yhteinen toimisto perustetaan vuoden 2013 alusta. Toimiston työhön osallistuvat Etelä- Savo, Etelä-Karjala (ostopalvelusopimuksella), Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi.
Itä-Suomen maakunnilla on ollut oma EU-toimisto Brysselissä vuodesta 1998. Etelä- Savo on ollut mukana toimistossa vuodesta 2000. Toimistoa johtaa eteläsavolainen Riikka Railimo, joka siirtyy kesän lopulla Teoston palvelukseen. Myös Pohjois-Suomella on Brysselissä oma toimisto. Molempien toimistojen sopimukset päättyvät vuoden 2012 lopussa. Yhteisen toimiston tavoitteena on säästää kustannuksia. Etelä-Savolle uudesta toimistosta koituu enintään noin 39 000 euroa kuluja vuodessa. Nykyiset kulut ovat reilut 59 000 euroa. Kulut määräytyvät maakunnan asukasluvun mukaisesti. Uudelle toimistolle palkataan johtaja ja arviolta kolme muuta työntekijää. Johtajan pesti tullee hakuun vuoden vaihteessa. Maakuntahallitus hyväksyi 23. huhtikuuta Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen EU-toimiston yhteistyösopimuksen. Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903. Mikkeliin uusi professuuri Mikkeliin perustetaan Suomen ensimmäinen professuuri, joka keskittyy digitaalisten aineistojen tutkimukseen. Professori saa vedettäväkseen tutkimusryhmän, joka selvittää, miten digitaalisten aineistojen käyttöä voidaan edistää. Tutkijat kehittävät muun muassa menetelmiä, jotka jalostavat verkossa olevaa ns. raakadataa käyttökelpoiseen muotoon, siten että se olisi nykyistä helpommin hyödynnettävissä. Tutkimusryhmään kuuluu niin Mikkelissä sijaitsevan Kansalliskirjaston kuin Mikkelin ammattikorkeakoulun henkilöstöä. Alan tutkimus on uutta sekä Suomessa että maailmalla. Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen vetämä Digra-hanke sai maakuntahallituksen hyväksynnän 23. huhtikuuta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vajaat 400 000 euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahoitusta on noin 320 000 euroa. Hanke kestää vuoden 2014 kevääseen, ja se tukee Mikkelin digitaalisen arkistoinnin osaamista. Hanke on vielä hyväksyttävä maakunnan yhteistyöryhmässä. Ammattikorkea kehittää avointa lähdekoodia arkistointiin
Maakuntahallitus käsitteli myös toista Mikkelin digitaalista osaamista kohentavaa hanketta: Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää Osa-hankkeessaan uutta arkistointikokonaisuutta, jonka avulla on mahdollista nykyistä luotettavammin ja tehokkaammin käsitellä ja säilyttää suuria tietomääriä (esimerkiksi elävää kuvaa sekä 2D- ja 3D-tietoaineistoja). Uusi kokonaisuus pohjautuu avoimeen lähdekoodiin. Hallitus hyväksyi omalta osaltaan hankkeen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 500 000 euroa, josta EU:n ja Suomen valtion rahaa on reilut 300 000. Hanke on hyväksyttävä maakunnan yhteistyöryhmässä, ja se kestää vuoden 2014 kesään. Maakuntahallituksen loppuvuoden kokousajat Maakuntahallitus kokoontuu seuraavat kerrat: 21. toukokuuta, 18. kesäkuuta, 20. elokuuta, 17. syyskuuta, 15. lokakuuta, 12. marraskuuta ja 17. joulukuuta. Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760. Hallituksen kokousasiat menivät läpi eräin pienin täsmennyksin esityslistan mukaisina tuulivoimakaavaa lukuun ottamatta ( 3).