Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä

Transkriptio

1 TIEDOTE Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä Maakunnan yhteistyöryhmä näytti vihreää valoa neljälle suurelle osaamishankkeelle keskiviikkona 14. joulukuuta Mikkelissä. Yhteensä hankkeet kehittävät eteläsavolaista osaamista noin 2,5 miljoonalla eurolla. Rahasta suurin osa, peräti 2,3 miljoonaa, on julkista eli Suomen valtion ja kuntien sekä EU:n rahaa. Suurin yhteistyöryhmän hyväksymistä hankkeista on Mikkelin ammattikorkeakoulun vetämä hanke, joka kehittää uusia keinoja kohentaa paperinvalmistuksen kustannustehokkuutta. Uudet ratkaisut parantavat paperikemikaalien ja - täyteaineiden syöttötekniikkaa, ja ne perustuvat ns. märkäosan fysiokemiaan. Samalla myös paperiteollisuuden ympäristökuormitus pienenee. Noin euron hanke palvelee erityisesti Savonlinnan seudun paperiteollisuutta. Yrityksistä hankkeessa ovat mukana muun muassa Wetend Technologies, UMP Kymmene, Stora Enso, Kemira ja Imerys Minarals. Julkista valtion ja EU:n rahaa hanke saa euroa. Hanke kestää vuoden 2014 puoliväliin. Biomassasta energiaa ja vedenpuhdistussovelluksia Vihreän kemian laboratorio Mikkelissä ryhtyy selvittämään, miten biomassaa voidaan hyödyntää vedenpuhdistuksessa ja energiantuotannossa. Tavoitteena on synnyttää myös uutta liiketoimintaa ja kansainvälisiä verkostoja. Biomassalla tarkoitetaan puuta, puumassaa, kotitalousjätettä, lantaa ja teollisuuden jätevesiliemiä. Hanketta vetävät professorit Mika Sillanpää ja Esa Vakkilainen Vihreän kemian laboratoriosta, joka on osa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Savo - yksikköä. Vuoden 2014 puoliväliin kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa, josta julkista valtion ja EU:n rahaa on reilut Hankkeeseen osallistuu eteläsavolaisia yrityksiä.

2 Absorbentit halpa keino kaivosten jätevedenpuhdistukseen Myös Vihreän kemian laboratorion toinen hanke hyväksyttiin yhteistyöryhmässä. Puolen miljoonan euron hanke kehittää uusia tekniikoita jätevesien käsittelyyn kaivosteollisuudessa. Tavoitteena ovat nykyistä halvemmat ja tehokkaammat ratkaisut. Ratkaisuja haetaan ns. absorbenttimateriaaleista. Tekniikka on sovellettavissa myös muiden jätevesien puhdistukseen. Vuoden 2014 puoliväliin kestävää hanketta vetävät professorit Mika Sillanpää ja Marjatta Louhi- Kultanen. Mukana on myös maakunnan yrityksiä ja kansainvälisiä tutkimuslaitoksia. Julkista valtion ja EU:n rahaa hankkeeseen on luvassa euroa. Vapaaehtoisuudesta apua sosiaali- ja terveyspalveluihin Mikkelin ammattikorkeakoulu ryhtyy kehittämään yhdessä Mikkelin seudun kuntien kanssa uusia, vapaaehtoistyöhön perustuvia menetelmiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Yhteistyöryhmä myönsi hankkeelle noin euroa maakunnan ESR-ohjelmasta. Kuntarahaa hankkeesta on euroa, ja loppuraha tulee valtiolta ja EU:lta. Kahden ja puolen vuoden mittainen hanke selvittää, mitä mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminta tuo kuntapalvelujen tueksi. Hanke suuntautuu Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Ristiinan, Hirvensalmen, Kangasniemen ja Suomenniemen kunnille ja niiden henkilöstölle, mutta myös kuntien ikääntyneelle väestölle, heidän läheisilleen ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Innovaatiot syntyvät oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä Kinos ja Living Labs ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun tuoreita innovaatiohankkeita, jotka muodostavat perustan Etelä-Savon uudelle EU-hankekokonaisuudelle (Uudet innovaatiotyökalut). Uutta hankekokonaisuutta yhteistyöryhmälle oli selvittämässä kehitysjohtaja Kalevi Niemen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Innovaatio on käytössä liian kulunut käsite, Niemi pahoitteli ja määritteli sen oikean sisällön siten, että innovaatio perustuu aina osaamiseen ja sen käyttöönotto tuo kilpailuetua esimerkiksi yritykselle, organisaatiolle tai alueelle. Etelä-Savossa ja koko Suomessa on hyvää osaamista teknisten innovaatioiden puolella, Niemi sanoi. Kansainvälisesti Suomi on kuitenkin selvästi jäljessä sosiaalisten ja palveluihin liittyvien innovaatioiden kehittämisessä. Niihin Mikkelin ammattikorkeakoulun uudet hankkeet tuovat parannusta. Kinos kehittää eteläsavolaisten koulutusorganisaatioiden, sekä opettajien että oppilaiden, innovatiivisuutta yhdessä yritysten kanssa. - Oppilaitoksissa, sekä opettajissa että oppilaissa, on huomattavasti enemmän innovatiivisuutta, mitä on osattu ottaa käyttöön, Niemi sanoi.

3 Kinos-hanke kehittää yrityksistä tulevia ideoita oppilaitoksissa ja saattaa ne takaisin yritysten käyttöön. Niemen mukaan hankkeen pedagogisista tuloksista ovat kiinnostuneita oppilaitokset kautta maan. Living Lab on menetelmähanke, joka käyttäjiä, esimerkiksi asiakkaita, mukaan innovaatioiden kehittämiseen. Kyse on tuotteiden ja palveluiden testauksesta oikean elämän käyttötilanteissa. Tavoitteena on synnyttää käyttäjäkokemusten pohjalta aiempaa parempia tuotteita ja palveluja. Myös Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköissä on meneillään monia innovaatiohankkeita, esimerkkeinä Nyt, 44 Living Lab, Real Case Lab ja Draivi diili. Maatalouden viljelytukiin 66 miljoonaa euroa vuonna 2011 Erilaisia maatalouden viljelytukia Etelä-Savossa on myönnetty noin 66 miljoonaa euroa vuonna Summa on suurin piirtein saman suuruinen kuin se on ollut viime vuosina. Maatalouden EU-rahoitusta maakunnassa selvitti yhteistyöryhmälle yksikön päällikkö Maija Puurunen Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (Ely-keskus). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on eteläsavolaisiin EU-hankkeisiin ja maaseudun yritystukiin myönnettävissä vielä reilut 2 miljoonaa euroa. Tähän mennessä maaseudun hankkeisiin ja yritystukiin on myönnetty noin 22 miljoonaa vuodesta Maaseudun yritystukia on anottu ja myönnetty eniten Mikkeliin. Asukasmäärään suhteutettuina aktiivivimmat kunnat ovat olleet Juva ja Kangasniemi, jotka sijoittuvat koko kuntavertailun kakkoseksi ja kolmoseksi. Hankerahojen lisäksi Ely-keskus myöntää muun muassa maatalouden investointiavustuksia (8,3 milj. e vuosina ) ja maatalouden lainoja (23,3 milj. e vuosina ). Maaseudun kehittämistä tukevat EU-hankerahalla myös toimintaryhmät Rajupusu Leader, Piällysmies ja Veej jakaja. Vuosina ne ovat myöntäneet rahaa 4,7 miljoonaa euroa erilaisiin kehittämishankkeisiin. Erityisesti Puurunen nosti esityksessään esiin luonnonmukaisen viljelyn ja puuklapit: kiinnostus molmepiin on Ely-keskuksen mukaan selvässä kasvussa Etelä-Savossa. Kalatalouteen euroa vuonna 2011 Kalataloudessa Etelä-Savossa on tehty euron investoinnit vuonna Rahat ovat tulleet EU:n kalatalousrahastosta.

4 - Rahan kysyntä on Etelä-Savossa valitettavasti kuitenkin hiipunut. Ongelmia tuovat myös entisestään tiukentuneet EU-säädökset. Sisävesikalastus ja globaalit ylikalastusongelmat eivät kohtaa, sanoi kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen Etelä-Savon Ely-keskuksesta. Monisyisiä ongelmia on myös tuoreen paikallisen kalan saamisessa paikallisten kauppojen tiskille. Etelä-Savossa on 20 päätoimista kalastajaa. Uusi EU-ohjelmakausi tuo haasteita Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta selvitti yhteistyöryhmälle tulevan EU-ohjelmakauden haasteita Etelä-Savon ja Itä-Suomen näkökulmasta. - Itäsuomalaisen viestin tulee olla, että EU:n alue- ja rakenne poliittisten ohjelmien toimeenpano kuuluu maakuntatasolle ja ohjelmien toimeenpanevina eliminä tulee jatkossakin olla maakuntien liittojen ja Ely-keskusten, Koskinen sanoi. - Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja, Koskinen muistutti. Tätä viestiä Etelä-Savon ja Itä-Suomen päättäjien on hänen mielestään hyvä muistuttaa valtakunnan päättäjille, kun uuden kauden tukitasosta ja -sisällöistä sekä rakenteista neuvotellaan. Vipuvaikutus tavoitteena EU-ohjelmarahalla rahoitetaan ensisijassa kehittämishankkeita, joiden vaikutukset ovat pitkäaikaiset ja joissa pienellä panoksella saadaan aikaan mahdollisimman isoja parannuksia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Etelä-Savossa on vain noin yksi prosenttia koko maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi rahat pyritään myöntämään hankkeille, joiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri. Etelä-Savossa toteutetaan vuosina EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. EU-ohjelmarahaa on seitsenvuotisella ohjelmakaudella jaossa noin 250 miljoonaa euroa. Siitä noin puolet on EU-rahaa ja puolet Suomen kansallista, pääosin valtion rahaa. Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmat rahoittavat hankkeita, jotka kehittävät Etelä-Savon ja sen yritysten kilpailukykyä, kohentavat innovaatiorakenteita ja osaamista sekä parantavat työllisyyttä. Ohjelmien eteläsavolaisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista sovitaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka maakunnan yhteistyöryhmä tekee vuosittain. Maakunnan yhteistyöryhmä on toimielin, joka ohjaa ja valvoo EU-ohjelmien toteutumista Etelä- Savossa. Puhetta yhteistyöryhmässä johtaa toimistonhoitaja Liisa Ruokoselkä (sd) Pieksämäeltä. Puheenjohtajan lisäksi ryhmässä on 24 jäsentä, joista kolmasosa eli kahdeksan edustaa

5 maakuntahallintoa eli kuntasektoria, toinen kolmannes valtion aluekehitysviranomaisia Elykeskuksia ja Finnveraa ja kolmas kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä. Vuoden 2012 kokousaikataulut Alkuvuodesta 2012 maakunnan yhteistyöryhmä kokoontuu: 2. helmikuuta, 3. toukokuuta ja 14. kesäkuuta. Yhteistyöryhmän esityslistalla olevat asiat menivät toksin läpi esityslistan mukaisina muutoin paitsi pykälän 71 (Teemojen ulkopuolinen hanke: Sökö Saimaan Vuoksi) hakija veti pois esityslistalta. Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh , sekä sihteeristön puheenjohtaja, kehittämisjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh Lisätietoja kilpailukyky- ja työllisyysohjelmista Itä-Suomen rakennerahastoportaalista osoitteesta