Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja, Järvenpää JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja, Järvenpää JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja ALKUSANAT 1 ALKUSANAT Selvityksen tavoitteina oli selvittää Järvenpään kaupungissa sijaitsevan Pohjoisväylän varren asuinalueiden melutasot nyky- ja ennustetilanteessa ja tutkia tarkastelualueelle vaihtoehtoisia meluntorjuntatoimenpiteitä ja niiden vaikutukset. Selvityksen lähtökohtana on ollut kartoittaa melun haitan väheneminen ensisijaisesti liikenteen rauhoittamisen avulla ja sen lisäksi rakennettavilla meluesteillä. Selvityksen laatimiseen ovat projektiryhmässä osallistuneet edustajat sekä Järvenpään kaupungilta ja Uudenmaan tiepiiriltä. Konsulttina on toiminut Tieliikelaitoksen konsultoinnin Tieto- ja asiantuntijapalvelut yksikkö. Työhön ovat osallistuneet: Juhani Koivusaari Markku Utti Ilkka Holmila Armas Vihanto Marja Talja Eino Ikonen Liisa Koskela Satu Routama Taina Mattila Risto Murto Mirja Lehtovaara Jarmo Salo Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Tieliikelaitos, konsultointi Tieliikelaitos, konsultointi Tieliikelaitos, konsultointi Tieliikelaitos, konsultointi Tieliikelaitos, konsultointi

2 Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...1 1 LÄHTÖKOHDAT...5 1.1 Selvityksen taustaa...5 1.2 Selvityksen tavoitteet...5 1.3 Alueen sijainti ja kaavatilanne...5 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT...5 2.1 Meluohjearvot...5 2.2 Melulaskenta...5 2.3 Liikennetiedot...5 2.4 Tielinjat...6 2.5 Maastomalli...6 2.6 Nykyiset melusuojaukset...6 2.7 Asukasmäärät...7 2.8 Aikaisemmat selvitykset...7 3 TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT...8 3.1 Yksikköhinnat...8 3.2 Yhteiskuntataloudelliset kustannukset ja hyödyt...8 4 NYKYTILANTEEN ANALYYSI...9 4.2 Liikenneturvallisuus...9 4.3 Melutasot nykytilanteessa...10 4.2 Melutasot ennustetilanteessa 2020 ilman parannustoimenpiteitä...10 5 MELUHAITAN VÄHENTÄMISEN TOIMENPITEET...11 5.1 Liikenteen rauhoittaminen...11 5.3 Hiljainen päällyste...12 5.4 Rakennettavat melusuojaukset...12 6 MELUSUOJAUSTEN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT... 12 6.1 Vaihe 1, toimenpidevaihtoehdot...12 6.2 Vaihe 2, toimenpidevaihtoehdot...13 6.3 Vaihtoehtojen yhteenveto...16 7 JATKOTOIMENPITEET... 17 KUVALUETTELO Kuva 1. Melulaskennan liikennetiedot. Kuva 2. Meluvalli Nummenkylän kohdalla. Kuvat 3 ja 4. Nykyinen tontin ympärille rakennettu meluseinä ja sen korkeustaso Pohjoisväylään ja maastoon verrattuna. Kuva 5. Olkipaaleista tehty melumuuri Peltolan kohdalla. Kuva 6. Pohjoisväylällä vuosina 1997-2001 tapahtuneet onnettomuudet. Kuva 7. Pohjoisväylän ja Sipoontien liittymään mahtuu pienisäteinen kiertoliittymä. Kuvat 8 ja 9. Asukasmäärien vertailu eri vaihtoehdoissa. Kuva 10. Melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdot. LIITTEET Liite 1 Toimenpidekortti ve 0 Liite 2 Toimenpidekortti ve A Liite 3 Toimenpidekortti ve B Liite 4 Toimenpidekortti ve C Liite 5 Toimenpidekortti ve D Liite 6 Toimenpidekortti ve E Liite 7 Toimenpidekortti ve F Liite 8 Toimenpidekortti ve G Liite 9 Toimenpidekortti ve H Liite 10 Toimenpidekortti ve I Liite 11 Toimenpidekortti ve J Liite 12 A - D Melutasot nykytilanteessa Liite 13 A - D Melutasot ennustetilanteessa 2020 ilman parannustoimenpiteitä Liite 14 A - D Melutasot ennustetilanteessa 2020 melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdolla A Liite 15 A - D Melutasot ennustetilanteessa 2020 melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdolla B Liite 16 A - D Melutasot ennustetilanteessa 2020 melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdolla C Liite 17 A - D Melutasot ennustetilanteessa 2020 melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdolla D Liite 18 A - D Melutasot ennustetilanteessa 2020 melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdolla E Liite 19 A - D Melutasot ennustetilanteessa 2020 melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdolla F Liite 20 A - D Melutasot ennustetilanteessa 2020 melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdolla G Liite 21 A - D Melutasot ennustetilanteessa 2020 melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdolla H Liite 22 A - D Melutasot ennustetilanteessa 2020 melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdolla I Liite 23 A - D Melutasot ennustetilanteessa 2020 melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdolla J 4.1 Melun ongelmakohdat...9 Pohjakartat Maanmittauslaitos 2003

Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja LÄHTÖKOHDAT 3 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvityksen taustaa Maantie 1456 Pohjoisväylä kulkee maantien 145 (Poikkitie) liittymästä Järvenpään kaupungin halki pohjoiseen Kellokosken kautta Mäntsälään maantielle 140. Osa Pohjoisväylää pitkin kulkevasta liikenteestä on Kellokoskelle suuntautuvaa läpikulkuliikennettä. Vuonna 2001 valmistuneessa Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään - Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on tutkittu Kellokosken ohikulkutien toteuttamista Järvenpään keskustan pohjoispuolelle, alkaen valtatieltä 4 maantien 1452 (Vähänummentie) liittymästä. Kellokosken ohikulkutien toteuttaminen siirtää läpiajoliikennettä pois Pohjoisväylältä. Kellokosken ohikulun rakentamisen jälkeen Pohjoisväylä jää palvelemaan pääosin kaupungin sisäistä liikennettä ja se muutetaan kaupungin hallinnoimaksi kaduksi. Muutoksen jälkeen on tarpeen viestittää tien uutta luonnetta uudistamalla sitä sekä toiminnallisesti että visuaalisesti. 1.2 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena on selvittää maantien 1456 liikenteen aiheuttamat melutasot ja -haitat nyky- ja ennustetilanteessa Järvenpäässä Poikkitien (mt 145) ja Tuusulan rajan välisellä osuudella. Laskentojen perusteella määritetään melusuojauksen tarve ja alustavat toimenpiteet meluhaittojen poistamiseksi ja lieventämiseksi. Suojaustoimenpiteiden vertailuperusteina käytetään suojauksen toteuttamisen kustannuksia ja hyötykustannussuhteita. Melusuojaustoimenpiteitä määritettäessä pyritään löytämään ratkaisuja, jotka olisivat ensisijaisesti muita kuin rakennettuja meluesteitä. Selvityksen tavoitteiden perustana on liikenteen rauhoittamisen toimenpiteet. Samalla tuetaan ja parannetaan kohteen liikenneturvallisuutta. Rakennettavia melusuojaustoimenpiteitä tutkitaan liikenteen rauhoittamisen lisäksi paremman melusuojaustehon saavuttamiseksi. Meluvalleja käytetään mahdollisimman moneen suojattavaan kohteeseen. Meluseinää tarkastellaan täydentämään lisäsuojauksia. 1.3 Alueen sijainti ja kaavatilanne Selvitettävä alue sijaitsee Järvenpään kaupungissa Poikkitieltä (mt 145) pohjoiseen Tuusulan rajalle asti. Suunnittelukohde on kokonaan asemakaava-alueella. 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Meluohjearvot Melurajoina on käytetty valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (N:o 993 29.10.1992). Meluohjearvot perustuvat päivä- (klo 7-22) ja yömelutasoihin (klo 22-7). Ulkomelutasot eivät vanhoilla asuinalueilla saa ohjearvon mukaan päivällä ylittää 55 desibeliä (db). Lomaasumiseen käytettävillä alueilla vastaava ohjearvo on 45 desibeliä. Päivämeluarvot ovat vanhoilla asuinalueilla valtioneuvoston rajojen suhteen määräävämpiä, koska päivämelualue on normaalilla liikennemäärien yö-päivä -jakaumalla suurempi kuin yömelualue. Uusilla asuinalueilla yöajan ohjearvo on 45 db, joka on laajempi kuin päiväajan 55 db normaalilla liikennejakaumalla. Taulukko 1. Valtioneuvoston ohjearvot ulkomelutasoista Nykyiset asuinalueet Nykyiset hoito- ja oppilaitokset Nykyiset virkistysalueet taajamissa Uudet asuinalueet Uudet hoito- ja oppilaitokset Uudet virkistysalueet taajamissa Loma-asumiseen käytettävät alueet Taajamien ulkopuoliset virkistysalueet Leirintäalueet Luonnonsuojelualueet 2.2 Melulaskenta Päivällä (klo 7-22) Yöllä (klo 22-7) 55 50 55 45 45 40 Liikenteen aiheuttamat melutasot on määritelty NovaPOINT Noise - tietokoneohjelmalla, joka perustuu yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (1996). Tieliikennemelun tasot lasketaan 2 m laskentakorkeudella tietokoneeseen muodostettua kolmiulotteista maastomallia käyttäen. Ohjelma laskee liikenteen aiheuttaman lähtömelutason perusteella melutasot kohteissa maaston muotojen, teiden, vesistöjen, rakennusten ja esteiden sijainnin sekä kovien pintojen aiheuttamien heijastusten perusteella. NovaPOINT Noise laskee eri melulähteille erikseen etäisyyden aiheuttaman äänen vaimenemisen maaston muotojen ja rakennusten sekä meluesteiden vaikutuksen mukaan. Melulaskennoissa pyritään mallintamaan melutilanne mahdollisimman todellisena huomioimalla melun heijastuksien aiheuttamat vaikutukset. Ohjelma laskee heijastuksien vaikutukset tarkasti heijastavan pinnan koon ja sen ja melulähteen suuntauksen perusteella. Kaikki laskenta ohjelmalla tehdään automaattisesti. Laskenta tehdään pisteverkolla ja kokonaismelu jokaisessa pisteessä on jokaisen melulähteen osuuden logaritminen summa. Melulaskennoissa on melurajoina käytetty ulkomelun päiväajan (klo 7-22) ekvivalenttimelutasoja. Suunnittelukohteen päiväajan ohjearvo on 55 db. Yhteispohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin sallittu vaihteluväli on ± 2 db. Lähempänä melunlähdettä mallin antama tulos on tarkempi. Melulaskentaohjelma laskee melutasot ja interpoloi melutasot laskentapisteiden väliin. 2.3 Liikennetiedot Liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuudet perustuvat nykytilanteessa tierekisterin tietoihin vuodelta 2002. Ennustetilanteen 2020 liikennemäärät on saatu KEHYLIstä (Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään - Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma), joka valmistui 2001. KEHYLIn hankekortissa todetaan Kellokosken ohikulkutien rakentamisen vähentävän Järvenpään keskustan läpiajoa noin 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. KEHYLIn ennustetilanteen liikennemääriä verrattiin Järvenpään liikennesuunnitelman (1996) ennustetilanteen 2010 iltahuipputunnin liikennemääriin, ja liikennemäärien todettiin olevan samaa suuruusluokkaa. Toisaalta nykytilanteen (1996) iltahuipputunnin liikennemäärät olivat Pohjoisväylän eteläpäässä 20 50 % suurempia ja keskustan kohdalla suurimmillaan noin 30 % pienempiä kuin tierekisterin (2002) liikennemäärät. Raskaan liikenteen osuuksien ja nopeusrajoitusten on oletettu pysyvän ennustetilanteessa nykytilanteen mukaisina. Melutasot on laskettu eri tilanteissa kuvassa 1. esitetyillä liikennetiedoilla. Päiväliikenteen (klo 7-22) osuudeksi on oletettu maantiellä 90 % keskivuorokausiliikenteestä. Pohjoisväylän läpiajoliikenteen määrän kaupunki arvioi olevan samaa suurusluokkaa kuin oleva liikennemäärä. Tämän perusteella noin puolet keskustan kohdalla on Kellokoskelle läpiajavaa liikennettä.

mt 140 vt 4 4 Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT pt 11615 Vähänummentie (mt 1452) Pohjoisväylä KVL (2002) 6 661 ajon/vrk KVL (2020) 10 700 ajon/vrk raskasosuus 3,2 % (213 ajon/vrk) nopeus 80 Pohjoisväylä KVL (2002) 12 600 ajon/vrk KVL (2020) 15 400 ajon/vrk raskasosuus 2,9 % (367 ajon/vrk) nopeus 60 2.4 Tielinjat Tielinjojen sijainti ja korkeus on mitattu Keski-Uudenmaan tieliikenteen meluselvitys (2001) -raportin melulaskentaa varten GPS -laitteistolla varustetulla autolla 20 m välein. Mittauksen tarkkuus on ± 10 cm. 2.5 Maastomalli Maastomallista saadaan laskentojen pohjaksi tarkasteltavia teitä ympäröivän maaston ja rakenteiden muodot. Maastomalli sisältää selvitysalueen maaston korkeustiedot sekä teiden, vesistöjen ja rakennusten sijainti- ja korkeustiedot. Alueen maastomallidata on tilattu Maanmittauslaitokselta Keski-Uudenmaan tieliikenteen meluselvityksen laadintaa varten. Tässä selvityksessä on käytetty samaa aineistoa. 2.6 Nykyiset melusuojaukset Nykyisiä melusuojauksia kohteessa on kolme kappaletta. Olemassa olevat esteet on lisätty melulaskennan aineistoon maastossa tehtyjen arvioiden perusteella. Päärata Helsinki - Tampere Matala meluvalli on rakennettu, tien länsipuolelle Nummenkylän kohdalle. Vallin pituus on noin 200 m ja korkeudeksi on arvioitu noin yksi metri tien tasausviivasta. Maasto on tällä kohdalla tietä alemmalla tasolla. Meluvalli on esitetty kuvassa 2. Helsingintie Pohjoisväylä KVL (2002) 10 233 ajon/vrk KVL (2020) 16 100 ajon/vrk raskasosuus 3,8 % (398 ajon/vrk) nopeus 60 Sipoontie Poikkitie (mt 145) Kuva 1. Melulaskennan liikennetiedot. Kuva 2. Meluvalli Nummenkylän kohdalla.

Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 5 Kuvat 3 ja 4. Nykyinen tontin ympärille rakennettu meluseinä ja sen korkeustaso Pohjoisväylään ja maastoon verrattuna. Kuva 5. Olkipaaleista tehty melumuuri Peltolan kohdalla. Pohjoisväylän itäpuolella Laurilantien liittymästä pohjoiseen on tontin rajalle rakennettu meluseinä (kuvat 3 ja 4), joka toimii myös autokatoksen seinänä. Pohjoisväylä on tällä kohdalla selkeästi korkeampana kuin maasto, joten seinän korkeustaso on samaa luokkaa kuin tien tasausviiva. Meluseinästä hieman pohjoiseen päin, Peltolan asuntoalueelle on Pohjoisväylän itäpuolelle rakennettu muutama vuosi aiemmin melumuuri (kuva 5). Muuri on rakennettu olkipaaleista, joiden pinnalle on ruiskubetonoitu kestävämpi pinta. Muurilla on pituutta noin 40 m ja korkeutta noin 2,5 m. 2.7 Asukasmäärät Meluhaitoille altistuvien ja meluntorjuntatoimenpiteillä suojattavien asukkaiden ja erityisrakennusten määrät selvitettiin ArcView ohjelmalla vuoden 1999 rakennus- ja huoneistorekisterin avulla. Asukasmäärätietoja täydennettiin kaupungin toimittamalla kiinteistörekisterillä. Ennustetilanteen (2020) asukasmäärinä on käytetty vuoden 1999 tietoja. 2.8 Aikaisemmat selvitykset Uudenmaan tiepiirin meluntorjunnan tarveselvitys, teoreettiset melualueet ja altistuminen piirin melutilanteesta ja selvittää melualueella asuvien ihmisten määrä. Asukasmäärät ilmoitettiin kunnittain. Selvityksessä ei otettu huomioon tiegeometriaa, maastomuotoja eikä rakennuksia. Selvityksen mukaan 55 db:n teoreettinen melualue ulottuu noin 100 m etäisyydelle Pohjoisväylältä. Melualueen laajuus on pääosin yhteneväinen tässä selvityksessä esitetyn 55 db:n melualueen kanssa. Erot aiheutuvat maaston huomioimisesta laskennassa. Keski-Uudenmaan tieliikenteen meluselvitys Uudenmaan tiepiiri on vuonna 2001 tehnyt Keski-Uudenmaan tieliikenteen meluselvityksen, jossa on tarkasteltu KEHYLIn alueen tieliikennemelutilannetta vuonna 2000 ja ennustetilanteessa 2020. Melutasot on laskettu MapNoise -ohjelmalla. Melutarkastelujen ja asukasmäärien laskemisen jälkeen kartoitettiin tarkemman jatkosuunnittelun kohteet ja ne asetettiin paremmuusjärjestykseen arvioidun hyöty/kustannus suhteen perusteella. Pohjoisväylällä jatkosuunnittelukohteita on neljä kappaletta, joiden H/K suhteet ovat välillä 0,30 1,69. Raportissa nimetyt jatkosuunnittelukohteet kattavat suurimman osan tämän selvityksen suunnittelukohteista. Uudenmaan tiepiiri on vuonna 1997 tehnyt koko tiepiirin alueelta meluselvityksen Uudenmaan tiepiirin meluntorjunnan tarveselvitys, teoreettiset melualueet ja altistuminen. Tavoitteena oli saada käsitys koko

6 Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT 3 TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT 3.1 Yksikköhinnat Melusuojausrakenteiden rakentamiskustannusten yksikköhintoina on käytetty seuraavia (Maanrakennuskustannusindeksi 121,2 1995 = 100) : Meluseinien rakentaminen Meluseinä korkeus 1,5 m 400 /m Meluseinä korkeus 2,0 m 500 /m Meluseinä korkeus 2,5 m 600 /m Meluseinä korkeus 3,0 m 700 /m Olkipaalimuurin jatkaminen Olkipaalimuuri korkeus 2,5 m 400 /m Meluvallin rakentaminen Meluvalli korkeus 1,0 m 5 /m Meluvalli korkeus 1,5 m 12 /m Meluvalli korkeus 2,0 m 20 /m Meluvallin korottaminen Meluvalli korkeus 1,0 m Þ 1,5 m 8 /m Meluvalli korkeus 1,0 m Þ 2,0 m 15 /m Yksikköhinnoissa ei ole huomioitu lunastuskustannuksia eikä työmaajärjestelyjen kustannuksia. Tässä selvityksessä ei ole huomioitu melusuojausrakenteiden lisäksi muita kustannuksia. Liikenteen rauhoittamisen toimenpiteiden karkea kustannusten suuruusluokka muodostuu seuraavista: Kiertoliittymät Kiertoliittymä, keskikokoinen 120 000 /kpl Kiertoliittymä, pieni 85 000 /kpl Liikenteen rauhoittaminen Tien kaventaminen ja jäsentely 15 000 /100 m Keskustan katumaisuuden korostaminen 18 000 /100 m 3.2 Yhteiskuntataloudelliset kustannukset ja hyödyt Melun häiritsevyys Meluhaitan suuruuden arvioimiseksi on eri meluvyöhykkeillä asuvien määrää painotettu seuraavilla melun voimakkuudesta riippuvilla kertoimilla (Tieliikenteen ajokustannukset 2000): melu yli 70 db Þ kerroin 1,00 (alueen kaikki kokevat häiritsevänä) melu 65-70 db Þ kerroin 0,50 (puolet alueen asukkaista kokee häiritsevänä) melu 55-65 db Þ kerroin 0,33 (33 % alueen asukkaista kokee häiritsevänä) Melun häiritseväksi kokevien asukkaiden yhteismäärä saadaan laskemalla eri vyöhykkeillä asuvien haitankokijoiden määrät yhteen. Tiehallinnon tavoitteissa on painotettu yli 65 db melualueella asuvien suojaamistarvetta. Melun yhteiskuntataloudelliset kustannukset ja melusuojauksesta saatavat hyödyt Meluvyöhykkeillä asuvan melusta kärsivän asukkaan kokeman haitan arvoksi on hyöty/kustannus -laskelmissa arvioitu noin 960 (5 700 mk) vuodessa (Tieliikenteen ajokustannukset 2000). Kun meluhaitan kokevien asukkaiden määrä kerrotaan yksikkökustannuksella, saadaan laskettua melun vuosittaiset kokonaiskustannukset yhteiskunnalle. Kokonaiskustannukset lasketaan 30 vuoden jaksolle 6 % diskonttauskorolla. Melulle altistuvien asukkaiden suojaamisesta saatavat hyödyt on laskettu kaikkien melutasoa alentavien toimenpiteiden vaikutusten perusteella, myös hiljaisen asfaltin ja liikenteen rauhoittamisen toimenpiteiden. Hyöty/kustannus -suhde Hyöty/kustannus -suhde osoittaa miten kannattavaa kohteen melusuojauksen toteuttaminen on yhteiskunnalle. Suhdeluku kertoo, kuinka paljon investoitu markka tuottaa kustannussäästöinä takaisin laskentajakson aikana. Suhdeluvun tulisi olla yli 1,0, jotta hankkeen toteuttaminen olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Erillisissä meluntorjuntakohteissa hyöty/kustannus suhde on suuntaa-antava ja harvoin suurempi kuin 1,0. Melusuojauskohteiden vertailussa käytettävää H/K -suhdetta ei voida suoraan verrata muun tyyppisten hankkeiden H/K -suhteisiin. Tässä selvityksessä H/K -suhde on laskettu kohteeseen arvioidun suojauksen kustannusten ja siitä saatavien hyötyjen perusteella. Hyöty muodostuu 55 db:n ohjearvon alle suojattavien asukkaiden määrästä ja haitan laskennallisesta arvosta. Aina ei kaikkia asukkaita pystytä suojaamaan 55 db ohjearvon alapuolelle, mutta nämäkin hyötyvät melusuojauksesta haitan lieventyessä. Vaihtoehtojen hyöty/kustannus -suhteiden laskemisessa ei ole huomioitu muiden kuin meluvallien ja aitojen rakentamisen kustannuksia. Hyötyjen osalta suhdelukujen laskemisessa on huomioitu liikenteen rauhoittamisen ja hiljaisen päällysteen aiheuttamat vaikutukset melutilanteeseen, mutta ei muita hyötyjä. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska liikenteen rauhoittamisen ja päällystämisen kaikkien hyötyjen ja kustannusten ottaminen mukaan tarkasteluun ei ole tarkoituksenmukaista meluselvityksen kannalta. Tämän vuoksi tässä raportissa esitetyt H/K suhteet eivät ole vertailukelpoisia muihin selvityksiin. Seuraavassa on eritelty tekijät, joiden vaikutukset on huomioitu H/K suhteissa: Hyödyt Kustannukset Meluvallit ja aidat huomioitu huomioitu Hiljainen päällyste huomioitu Liikenteen rauhoittaminen huomioitu Liikenneturvallisuus Kunnossapito Kustannukset/suojattu asukas Kustannukset suojattua asukasta kohti osoittavat kohteet, joissa saavutetaan suurimmat hyödyt suhteessa tehtyihin investointeihin. Kohtuullisena kustannuksena yleisesti pidetään alle 2 500 investointia melulta suojattua asukasta kohti. Kustannukset/hyötyvä asukas Tämä on muuten sama kuin edellä, mutta jakaa melusuojauksen kustannukset kaikkien siitä hyötyvien kesken, vaikka kaikkia asukkaita ei pystyttäisikään suojaamaan ohjearvojen alle. Melusuojauksesta hyötyvien kokema meluhaitta lievenee. Tässä selvityksessä on oletettu, että kaikki melusuojauksen vaikutusalueella yli 55 db melualueella asuvat hyötyvät melusuojauksesta.

Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja NYKYTILANTEEN ANALYYSI 7 4 NYKYTILANTEEN ANALYYSI 4.1 Melun ongelmakohdat Pohjoisväylän meluongelman muodostaa usean osatekijän summa: liikenteen määrä ja koostumus tien korkesasema suurimmaksi osaksi ympäröivän maaston tasalla tai matalalla penkereellä asutus nauhamaisesti tien varressa nykyisen melusuojauksen riittämättömyys. 4.2 Liikenneturvallisuus Pohjoisväylä on nykytilanteessa geometrialtaan maantiemäinen. Tien hyvästä geometriasta johtuen ajonopeudet nousevat helposti yli sallitun 60 km/h nopeusrajoituksen. Nykytilanteessa tien turvallisuusongelman muodostavat erityisesti risteykset ja niissä tapahtuneet lukuisat loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet. Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet ovatkin vuosina 1997-2001 Pohjoisväylällä sattuneissa onnettomuuksissa selvästi yliedustettuina yleisten teiden keskimääräisiin onnettomuusjakaumiin verrattuna. Pohjoisväylän onnettomuusaste 0,175 hvjo/mkm vastaa kuitenkin keskimääräistä taajamatien onnettomuusastetta(0,16 hvjo/mautokm), nopeusrajoituksen ollessa 60 70 km/h. Nykytilanteessa Pohjoisväylän tarkasteltavalla osuudella sattuu Tarva-tarkastelun (Turvallisuusvaikutusten arviointi vaikutuskertoimilla, versio 4.3) mukaan vuosittain 4,7 loukkaantumiseen johtavaa onnettomuutta. Tällöin tarkastelussa on otettu mukaan myös välittömästi Pohjoisväylään liittyvät yleiset tiet, mutta ainoastaan liittymäalueiden osalta. Eniten loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia on sattunut Kaskitien (8 onnettomuutta) ja Sipoontien liittymissä (5). Muita vaarallisia liittymiä ovat Vähänummentien (3) ja Kinnarinkadun (2) liittymät. Kevyen liikenteen kannalta näistä vaarallisin on Kaskitien liittymä. Pohjoisväylällä on suhteellisen runsaasti kevyen liikenteen alikulkuja, mutta valitettavasti osa niistä on geometrialtaan vanhanaikaisia tai ne sijaitsevat käytettävyydeltään epäedullisessa paikassa. Tällöin houkutus tien ylittämiseen oikopolkuja käyttäen kasvaa. Kuva 6. Pohjoisväylällä vuosina 1997-2001 tapahtuneet onnettomuudet.

8 Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja NYKYTILANTEEN ANALYYSI 4.3 Melutasot nykytilanteessa Melutarkasteluissa on selvitetty päiväajan melutasot nyky- ja ennustetilanteessa ilman uusia melusuojaustoimenpiteitä (nykyiset melusuojaukset ovat mukana). Laskentojen perusteella voidaan arvioida meluhaitan laajuus tällä hetkellä ja tilanne tulevaisuudessa, sekä määrittää tarve melusuojaustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Nykyisen tieliikenteen aiheuttamat päiväajan (klo 7-22) meluvyöhykkeet on esitetty liitteissä 1 A - D. Päiväajan ohjearvo 55 db ulottuu noin 50-300 metrin etäisyydelle Pohjoisväylältä. Tien varren suurimpien rakennusten taakse muodostuu melun katvealueita. Lähimpänä tietä sijaitsevat rakennukset ovat 55 65 db meluvyöhykkeellä. Olemassa olevien melusuojausten suojausvaikutus on vähäinen. Tonttiaidan ja vallin ongelman muodostavat niiden mataluus tiehen nähden. Olkipaalimuurin osalta korkeus on riittävä, mutta pituus ei. Ennustetilanteessa vuonna 2020 ohjearvon ylittävällä melualueella asuu nykyisten asukasmäärien perusteella 1442 asukasta (taulukko 3), jos mitään meluhaittaa alentavia toimenpiteitä ei tehdä. Nykytilanteesta ennustetilanteeseen melulle altistuvia on tullut 320 lisää, eli 29 %. Kaksi kolmasosaa altistuvista asukkaista on lievimmällä 55 60 db meluvyöhykkeellä, mutta 28 % asukkaista on 60 65 db vyöhykkeellä. 65 70 db alueella altistuvien määrä on kasvanut viisinkertaiseksi nykytilaan nähden. Ennustetilanne ilman parannustoimenpiteitä on vertailukohteena esitetty toimenpidekorteissa nimellä ve 0 (liite 1). Taulukko 3. Asukasmäärät ennustetilanteessa päivällä yli 55 db:n melualueella. Asukkaat 1018 405 19 0 1442 Nykytilanteessa 55 db ylittävällä alueella asuvien määrä on 1122 asukasta. Suurin osa asukkaista on 55 60 db meluvyöhykkeellä. Yli 65 db vyöhykkeellä on neljä asukasta. Melulle altistuvien määrä on kohteessa suuri, mutta ongelmaa lieventää se, että korkeammilla melutasoilla on vähän altistuvia asukkaita. Tämän perusteella meluongelmaa voidaan suurelta osin lieventää ohjearvon edellyttämän melutason alle kohtuullisilla ratkaisuilla. Melualueella asuvien asukkaiden määrät eri tilanteissa on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Asukasmäärät nykytilanteessa päivällä yli 55 db:n melualueella Asukkaat 897 221 4 0 1122 4.2 Melutasot ennustetilanteessa 2020 ilman parannustoimenpiteitä Ennustetilanteen tieliikenteen aiheuttamat päiväajan (7-22) meluvyöhykkeet on esitetty liitteissä 2 A - D. Vuonna 2020 55 db meluvyöhyke ulottuu ilman uusia meluntorjunnan toimenpiteitä noin 50 350 metrin etäisyydelle Pohjoisväylästä. Lähimpänä tiestä sijaitsevat rakennukset ovat suurelta osin 60 65 db melualueella ja 55 60 db vyöhyke on laajentunut. Nykyisten melusuojausten suojausteho on heikko vuonna 2020. Suojausten takana sijaitsevat asuinrakennukset ovat 55 65 db vyöhykkeellä.

Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja MELUHAITAN VÄHENTÄMISEN TOIMENPITEET 9 5 MELUHAITAN VÄHENTÄMISEN T OIMENPITEET Tässä selvityksessä on tutkittu eri tekijöiden vaikutusta liikenteen aiheuttaman melun vähentämiseen. Lähtökohta tarkastelulle on ollut Kellokosken ohikulkutien toteuttamisen jälkeen Pohjoisväylän toiminnallisen luokan muuttaminen Tiehallinnon maantiestä kaupungin kaduksi. Läpiajoliikenteen vähentämistä sujuvammalle reitille siirtymisen jälkeen tuetaan Pohjoisväylän katumaisuutta korostavilla ja liikennettä hidastavilla toimenpiteillä. Järvenpään sisäisen liikenteen osalta liikenteen määriä ei haluta vähentää, vaan kohdentaa tiellä liikkujien huomio tien toiminnalliseen muutokseen. Tämä tapahtuu korostamalla tien taajaman sisäistä, katumaista luonnetta, jota tukee nopeusrajoituksen alentaminen. Meluhaitan vähentämiseksi edellä mainittuja toimenpiteitä tukemaan tarvitaan myös perinteisiä rakennettuja melusuojauksia ja/tai hiljaista päällystettä. 5.1 Liikenteen rauhoittaminen Liikennetekniikka Liikennemelun torjumiseksi ja vähentämiseksi on käytössä joukko liikennesuunnitteluun liittyviä toimenpiteitä, joita kutsutaan suunnittelussa nimellä liikenteen rauhoittaminen. Näissä toimenpiteissä on kyseessä liikennemäärien ja liikenteen ajonopeuksien vähentämisestä. Liikennemääriä voidaan rajoittaa esimerkiksi seuraavasti: Asettamalla tielle kellonaikaan sidottuja läpiajokieltoja Rajoittamalla raskaan liikenteen kuljetuksia Liikenteen ajonopeuksia voidaan vähentää asettamalla nopeusrajoituksia tai rakentamalla tielle hidasteita, esimerkiksi: Korotukset, töyssyt Kavennukset Keskisaareke S-mutka Kiertoliittymä Maantien 1456 Pohjoisväylän yhteydessä voidaan harkita käytettäväksi erilaisia liikenteen rauhoittamisen toimenpiteitä. Liikennemääriä voitaisiin rajoittaa asettamalla tieosuudelle läpiajokieltoja ja rajoittamalla raskaan liikenteen kuljetuksia. On kuitenkin todennäköistä, että näillä toimenpiteillä ei saataisi aikaan toivottua melun vähenemää. Läpiajokieltoja olisi käytännössä erittäin vaikea valvoa ja todennäköisesti vain pieni osa läpiajoliikenteestä siirtyisi muille reiteille. Raskaan liikenteen kuljetukset lienevät pääasiassa paikallisia kuljetuksia, jolloin rajoituksilla hankaloitettaisiin kohtuuttomasti alueen elinkeinotoimintaa. Yksinkertaisin ja halvin tapa laskea ajonopeuksia olisi asettaa alemmat nopeusrajoitukset. Tämä ei kuitenkaan Pohjoisväylän tapauksessa riitä yksistään, sillä tien luonne on sellainen, että se ei nykymuodossa tue alempia nopeusrajoituksia. Nopeuden alentamisen yhteydessä tulee tehdä myös fyysisiä liikenteen rauhoittamisen toimenpiteitä. Jos tavoitteena on laskea Pohjoisväylän ajonopeuksia, kiertoliittymien rakentaminen yhdessä alempien nopeusrajoitusten kanssa on hyvä keino toteuttaa asia. Kiertoliittymiä tulisi rakentaa yhteensä kuuteen eri risteykseen, joista kaikki paitsi Poikkitien liittymä ovat tällä hetkellä valo-ohjattuja. Nämä risteykset ovat: Poikkitie Sipoontie Kinnarinkatu Pajalantie Laurilantie Vähänummentie Kiertoliittymien avulla saadaan ajaja kokemaan, että hän on tulossa enemmän kaupunkimaiseen tieympäristöön, jolloin alempi nopeusrajoitus on hänen kannaltaan perusteltu. Lisäksi ajaminen kiertoliittymään ja sieltä pois vähentää ajonopeuksia. Pohjoisväylä on luonteeltaan valtatiemäinen eli leveä, lähellä maanpinnan tasoa oleva väylä, jolle luonteenomaista on korkea nopeusrajoitus. Mikäli tielle asetetaan alempi nopeusrajoitus, se voi aiheuttaa ristiriidan ajajan kokeman ympäristön ja nopeusrajoituksen välillä. Tämä voi edelleen aiheuttaa liikenteen nopeuden kasvua. Tieosuudelle tulisikin harkita kiertoliittymien lisäksi myös tien kaventamista ja muuttamista enemmän katumaiseksi. Korotukset ja töyssyt ovat tehokkaita, mutta autoilijat kokevat ne usein negatiivisena; Pohjoisväylän tapauksessa niiden käyttöä tulisi välttää. Tietekniikka Kiertoliittymät ovat hyvin tehokas keino nopeuksien hillitsemiseksi. Isompien kiertoliittymien keskelle sijoitetut istutukset tai muut näköesteet katkaisevat pitkät yhtenäiset näkemät ja alentavat myös nopeuksia jo paljon ennen liittymää. Katumaisuuden korostamiseen voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia tieteknisiä toimenpiteitä: ajorata rajataan reunakivillä, samalla ajoradan leveys tarkistetaan (kavennetaan) tien ohjenopeuden mukaiseksi avoimet tiemäiset luiskat korotetaan lähelle ajoradan pinnan tasoa ja istutetaan puurivejä istutetaan lähelle tietä Kuva 7. Pohjoisväylän ja Sipoontien liittymään mahtuu pienisäteinen kiertoliittymä. keskisaarekkeita pidennetään maalatut keskisaarekkeet korvataan reunakivellisillä korotetuilla saarekkeilla sekä päällystetään tai istutetaan bussipysäkit muutetaan reunakivelliseksi ja odotustilat päällystetään esim. betonikivellä kadun ajotilan rajaa osoittamaan käytetään pollareita jos istutukset eivät sovi kevyt liikenne aina omille väylilleen, eikä aina välttämättä kovin kauas ajoradasta. Liikenneturvallisuus Vaiheen 1 toimenpiteiden vaikutuksesta henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä vähenee Tarva tarkastelujen mukaan nykyliikenteellä 0,991 onnettomuudella vuodessa. Tästä kiertoliittymien onnettomuutta vähentävä vaikutus on 0,705 onnettomuutta vuodessa ja nopeusrajoituksien alentamisen vaikutus 0,286 onnettomuutta vuodessa. Vaiheen 2 toteuttamisen jälkeen vähenemä on 1,134 onnettomuutta vuodessa. Toimenpidekorteissa esitetyt onnettomuuksien vähenemät ovat ennusteliikenteen kasvun mukaan korotettuja vuodelle 2020.

10 Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja MELUSUOJAUSTEN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT 5.3 Hiljainen päällyste Tieliikenteen aiheuttamien melutasojen vaimentamiseksi voidaan käyttää toimenpiteenä tien päällystämistä hiljaisella asfaltilla. Hiljainen asfaltti on kiviainekseltaan tavallista asfalttia pienirakeisempaa ja sisältää enemmän bitumia. Tämän vuoksi hiljaista asfalttia päällystetään ohuempina rakennekerroksina ja toisaalta useammin. Hiljainen asfaltti madaltaa nykytiedon mukaan lähtömelutasoa noin 3 db (HILJA projekti), joka vastaa liikennemäärien puolittumista. Melulaskentaohjelmaan hiljainen päällyste on mallinnettu puolittamalla maantien liikennemäärä. Hiljaisen päällysteen kustannuksia ei ole huomioitu tässä selvityksessä, koska päällystäminen voidaan tehdä päällystämisohjelman mukaan. 5.4 Rakennettavat melusuojaukset Meluseinä Meluseinä on kaidetta (kaide on välittömästi tien reunassa sijaitseva, yleensä 1,0 1,4 korkea) korkeampi ja sijaitsee kauempana tiestä. Seinä vaatii kunnon perustuksen tuulen aiheuttamaa kuormitusta vastaan. Seinää voidaan valmistaa useista eri materiaaleista joko ääntä heijastavana tai absorboivana. Tässä selvityksessä meluseiniä on käytetty mahdollisimman paljon tonttiaitatyyppisinä. Poikkeuksena ovat kohteet, joissa maaston muodon tai tonteille johtavan tien aiheuttaman aukotuksen vuoksi seinä on sijoitettu tontin rajalta lähemmäs Pohjoisväylää. Meluvalli Melusuojauksen toteuttaminen maavallina vaatii valliin kelpaavan materiaalin lisäksi paljon tilaa ja kantavan maapohjan. Vallin parhaat ominaisuudet ovat sen edullisuus ja helppo maisemointi. Valli voidaan toteuttaa myös kevennettynä ratkaisuna, jolloin se sopii myös pehmeämmälle maapohjalle tai maapohjaa voidaan vahvistaa. Kustannuksiltaan nämä ovat jo huomattavasti kalliimpia ratkaisuja. Usein valliratkaisua pidetään melusuojauksista neutraaleimpana vaihtoehtona. 6 MELUSUOJAUSTEN T OIMENPIDEVAIHTOEHDOT Meluhaitan vähentämiseksi tutkittiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Selvityksessä meluongelman ratkaisua lähdettiin purkamaan tutkimalla läpikulkuliikenteen vähentämisen ja ajonopeuksien laskemisen aiheuttamaa meluvaimennusta, sekä hiljaisen päällysteen yhdistämistä näihin. Näillä aikaansaatu melusuojausvaikutus ei kuitenkaan muodostunut riittäväksi, ja niiden lisäksi laskentoihin sijoitettiin myös meluvalleja mahdollisiin paikkoihin. Edelleen suojaustehon maksimoimiseksi lisättiin meluseiniä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Rakenteellisten meluesteiden lisäämisen ohessa parannettiin nykyisen melusuojauksen tehokkuutta. Kaikki vaihtoehtotarkastelut laadittiin ennustevuodelle 2020. 6.1 Vaihe 1, toimenpidevaihtoehdot Vaiheessa 1 Pohjoisväylän liikenteen rauhoittamisen toimenpiteistä toteutetaan kiertoliittymät ja nopeusrajoituksen laskeminen Poikkitien ja Vähänummentien välillä 50 km/h :iin. nopeus lasketaan 60 km/h :iin. Nopeusrajoituksen alentamista tukemaan toteutetaan liikennettä rauhoittavia toimenpiteitä. Liikenteen rauhoittamisen vaikutuksena arvioidaan läpiajoliikenteen vähenemisen myötä liikennemäärien laskevan noin 10 % ja raskaan liikenteen vähenevän saman verran. Alustavissa vertailuissa havaittiin, että liikennemäärien väheneminen 10 20 % ei vaikuta melutasoihin niin selkeästi kuin nopeustason laskeminen. Ve A Meluhaitan vähentämisen toimenpidevaihtoehto A sisältää seuraavat toimenpiteet: liikennemäärän vähentäminen 10 % raskaan liikenteen osuuden vähentäminen 10 % nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60 km/h Þ 50 km/h nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h Þ 60 km/h. Vaihtoehdon A melukuvat on esitetty liitteissä 14 A D. Toimenpidekortti on liitteenä 2. Vaihtoehdon 0 ohjearvon 55 db melukäyrään verrattaessa tässä vaihtoehdossa melutaso laskee noin 2 3 db. Tällä vaihtoehdolla ennustetilanteen 2020 melutasot pysyvät nykytilanteen tasoisina, eli liikennemäärien kasvun aiheuttama melutason nousu kompensoituu. Tämän vaihtoehdon toimenpiteillä suojataan ve 0 verrattuna yhteensä 576 asukasta, eli 40 % asukkaista. Yli 65 db meluvyöhykkeeltä saadaan suojattua kaikki ja kaksi kolmannesta 60 65 db vyöhykkeen asukkaista. 55 60 db asukkaista kolmannes suojataan alle 55 db ohjearvon. Asukasmäärät vaihtoehdon toteuttamisen jäl- keen ennustetilanteessa päivällä ohjearvon ylittävällä melualueella ja toimenpiteellä suojattujen asukkaiden määrät ovat taulukossa 4. Vaihtoehdoissa A ja B ei toteuteta rakennettavia meluesteitä, joten näissä ei lasketa suojauksen kustannuksia eikä hyötyjä. Toimenpidekortit Melusuojauksen toimenpidevaihtoehdoista laaditut toimenpidekortit ovat liitteissä 1-11. Toimenpidekorteissa on esitetty tutkituista vaihtoehdoista: Toimenpiteet sekä selitettynä että kartalle merkittynä Liikenneturvallisuusanalyysi henkilövahinkoon johtaneiden ja kuolemaan johtaneiden vähentymisenä Hyöty/kustannus suhteet ja meluesteiden rakentamiskustannukset sekä kustannukset suojattua asukasta kohti Asukasmäärät taulukoituna suojattujen ja suojaamattomien määrinä meluvyöhykkeittäin. Liitteessä 1 on toimenpidekortti vaihtoehdolle 0 eli ennustetilanne ilman parannustoimenpiteitä. Ve 0 on vertailukohtana muille vaihtoehdoille. Melulaskentakuvat Suojausten toimenpidevaihtoehtojen melulaskentakuvat ovat liitteissä 12 23. Jokaisesta vaihtoehdosta on neljä kuvaa A D. Kuvissa on esitetty seuraavat asiat: lasketut melutasot 5 db vyöhykkeissä meluesteet sinisellä viivalla ja nimettynä esteen tyyppi sekä korkeus tien tasausviivasta (tsv) / maastosta ennustetilanteen 55 db melukäyrä ilman parannustoimen piteitä punaisella viivalla laskennan liikennetiedot.

Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja MELUSUOJAUSTEN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT 11 Taulukko 4. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät yli 55 db :n melualueella suojausvaihtoehdolla A. 731 135 0 0 866 287 270 19 0 576 Taulukko 5. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät yli 55 db :n melualueella suojausvaihtoehdolla B. 194 36 0 0 230 824 369 19 0 1212 von. Melulle altistuvia jää 283 asukasta. Asukasmäärät vaihtoehdon toteuttamisen jälkeen ennustetilanteessa päivällä ohjearvon ylittävällä melualueella ja toimenpiteellä suojattujen asukkaiden määrät ovat taulukossa 6. Vaihtoehdossa C ei toteuteta rakennettavia meluesteitä, joten tässä ei lasketa suojauksen kustannuksia eikä hyötyjä. Taulukko 6. Melulle altistuvien asukkaiden määrät yli 55 db :n melualueella suojausvaihtoehdolla C. Ve B Meluhaitan vähentämisen toimenpidevaihtoehto B on muuten sama kuin ve A, mutta tähän on lisätty hiljainen päällyste. Muutokset ja lisäykset edelliseen vaihtoehtoon nähden on merkitty luetteloon korostetulla tekstillä. Vaihtoehdossa B on seuraavat toimenpiteet: liikennemäärän vähentäminen 10 % raskaan liikenteen osuuden vähentäminen 10 % nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60 km/h Þ 50 km/h nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h Þ 60 km/h hiljainen asfaltti. Vaihtoehdon B toimenpidekortti on esitetty liitteessä 3 ja melukuvat liitteissä 15 A D. Vaihtoehdon 0 ohjearvon 55 db melukäyrään verrattaessa tässä vaihtoehdossa melutaso laskee noin 5-6 db. Tämän vaihtoehdon toimenpiteillä suojataan ve 0 verrattuna 76 % eli yhteensä 1089 asukasta. Yli 65 db meluvyöhykkeelle ei jää altistuvia asukkaita. 60 65 db vyöhykkeen asukkaista lähes kaikki saadaan suojattua. 55 60 db asukkaista kaksi kolmasosaa suojataan alle 55 db ohjearvon. Melulle altistuvia jää 353 asukasta. Asukasmäärät vaihtoehdon toteuttamisen jälkeen ennustetilanteessa päivällä ohjearvon ylittävällä melualueella ja suojatut ovat taulukossa 5. Vaihtoehtojen A ja B perusteella voidaan todeta, että tässä tapauksessa hiljainen päällyste kaksinkertaistaa liikennemelun vähentämisen tehon. Vaihtoehdoissa A ja B ei toteuteta rakennettavia meluesteitä, joten näissä ei lasketa suojauksen kustannuksia eikä hyötyjä. 6.2 Vaihe 2, toimenpidevaihtoehdot Vaiheessa 2 toteutetaan vaiheen 1 toimenpiteiden lisäksi Kinnarinkadun ja Pajalantien väliselle osuudelle keskustan läheisyyttä korostava, muuta tieosaa katumaisempi osuus. Tällä osuudella nopeusrajoitusta lasketaan 50 km/h Þ 40 km/h. Nopeuden alenemisen toteutuminen varmistetaan hillitsevillä toimenpiteillä. Nopeuden laskeminen keskimmäisten kiertoliittymien välissä on perusteltua myös meluntorjunnan kannalta; Pohjoisväylän keskeisimmällä osuudella liikennemäärät ovat suurimmillaan, mutta rakennettavan melusuojauksen toteuttaminen tilanpuutteen vuoksi on vaikeaa ja kallista. Ve C Vaihtoehdossa C on lisätty ve B toimenpiteisiin katumainen keskustaalue. Toimenpiteet vaihtoehdossa ovat: liikennemäärän vähentäminen 10 % raskaan liikenteen osuuden vähentäminen 10 % nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60 km/h Þ 50 km/h nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h Þ 40 km/h Kinnarinkadun ja Pajalantien välisellä osuudella nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h Þ 60 km/h hiljainen asfaltti. Ve C toimenpidekortti on liite 4 ja melukuvat liitteet 16 A D. Melukäyrissä muutoksia edelliseen vaihtoehtoon verrattuna on vain Kinnarinkadun ja Pajalantien välillä, koska vain tällä kohdalla tiessä tapahtuu muutoksia. Vaihtoehtoon B verrattuna havaitaan, että keskustakohdan katumaistaminen suojaa ohjearvon ylittävältä melulta 70 asukasta. Vaihtoehtoon 0 verrattuna tämä ve suojaa yhteensä 1159 (80 %) asukasta. 60 65 db vyöhykkeen asukkaista lähes kaikki saadaan suojattua. 72 % vyöhykkeen 55 60 db asukkaista suojataan alle 55 db ohjear- Ve D 282 1 0 0 283 736 404 19 0 1159 Vaihtoehto D sisältää vastaavat toimenpiteet kuin ve C, mutta ei hiljaista päällystettä. Liikenteellisten toimenpiteiden lisäksi tässä on tarkasteltu meluvalleja, joita on sijoitettu melusuojaustarpeen edellyttämiin ja tilan puolesta toteuttamiskelpoisiin kohtiin. Nykyistä meluvallia Nummenkylän kohdalla on korotettu metrillä ja olkipaalimuuria pidennetty nykyisestä noin 270 metriä paremman melusuojaustehon saavuttamiseksi. Ve D toimenpiteet ovat seuraavat: liikennemäärän vähentäminen 10 % raskaan liikenteen osuuden vähentäminen 10 % nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60 km/h Þ 50 km/h nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h Þ 40 km/h Kinnarinkadun ja Pajalantien välisellä osuudella nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h Þ 60 km/h meluvallien, joiden korkeus on kaksi metriä tien tasausviivasta, rakentaminen yhteensä noin 3 250 m nykyisen vallin korottaminen nykyisestä noin tsv + 1 m Þ tsv + 2 m nykyisen olkipaalimuurin jatkaminen noin 40 m Þ 310 m. Tämän vaihtoehdon toimenpidekortti on liite 5 ja melukuvat on esitetty liitteissä 17 A D. Liikenteen rauhoittamisen kanssa yhdistettynä kaksi metriä korkeat vallit toimivat pääosin hyvin ja suurin osa vallien takana asuvista saadaan suojattua ohjearvot ylittävältä melutasolta. Nykyisen vallin korotus parantaa Nummenkylän asuinalueen tilannetta ja suojaa alueen lähes kokonaan alle 55 db rajan. Olkipaalimuurin

12 Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja MELUSUOJAUSTEN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT jatkaminen korjaa ongelman kohdaltaan hyvin, mutta jää hieman liian lyhyeksi liittymien vuoksi. Vaihtoehtoon 0 verrattuna 84 % (1 212) alueen melulle altistuvista asukkaista suojataan. Tällä vaihtoehdolla saadaan suojattua eniten asukkaita vaihtoehdoista tähän mennessä, mutta ve C on parempi 60 65 db meluvyöhykkeen osalta. 60 65 db vyöhykkeen asukkaista 91 % saadaan suojattua. 81 % vyöhykkeen 55 60 db asukkaista suojataan alle 55 db ohjearvon. Melulle altistuvia jää 230 asukasta. Asukasmäärät vaihtoehdon toteuttamisen jälkeen ennustetilanteessa päivällä ohjearvon ylittävällä melualueella ja suojattujen asukkaiden määrä ovat taulukossa 7. Ede liseen ilman hiljaista päällystettä laskettuun vaihtoehtoon erona keskustaosuuden 40 km/h ja vallit sekä nykyisten esteiden paran- A ( taminen) verrattuna havaitaan, että lisätoimenpiteillä suojataan ohjearvon ylittävältä melulta 636 asukasta. Vaihtoehtoon C verrattuna tämä ve suojaa 53 asukasta enemmän, mutta 60 65 db vyöhykkeelle jää huomattavasti enemmän asukkaita. Vaihtoehdossa D meluvallien ja nykyisten esteiden parantamisen kustannukset ovat 176 500. Suojauksen hyötykustannussuhde on 31,27, kustannukset 55 db ohjearvon alle suojattua asukasta kohden 146. Suojauksen toteuttamisesta hyötyvät kaikki alueen (1 442 asukasta), joten kustannukset hyötyjää kohti ovat 122. Taulukko 7. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät yli 55 db :n melualueella suojausvaihtoehdolla D. Ve E 194 36 0 0 230 824 369 19 0 1212 Melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehtoon E on vallit mitoitettu 1,5 m korkeiksi Pohjoisväylän tasausviivasta. Tämä koskee myös Nummenkylän nykyisen vallin korottamista. Muilta osin tämä vaihtoehto sama kuin edellinen. Toimenpiteet ovat seuraavat: liikennemäärän vähentäminen 10 % raskaan liikenteen osuuden vähentäminen 10 % nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60 km/h Þ 50 km/h nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h Þ 40 km/h Kinnarinkadun ja Pajalantien välisellä osuudella nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h Þ 60 km/h meluvallien, joiden korkeus on 1,5 m tien tasausviivasta, rakentaminen yhteensä noin 3 340 m nykyisen vallin korottaminen nykyisestä noin tsv + 1 m Þ tsv +1,5 m nykyisen olkipaalimuurin jatkaminen noin 40 m Þ 310 m. Vaihtoehdon E toimenpidekortti on esitetty liitteessä 6 ja melukuvat liitteissä 18 A D. Tässä vaihtoehdossa on tutkittu ve D meluvallien toimivuutta 1,5 m korkuisina. Kolmasosalla valleista tällä korkeudella saavutetaan riittävä suojaustaso. Nykyisen vallin korottaminen puolella metrillä ei suojaa tietä lähimpien talojen piha-alueita. Olkapaalimuurin osalta tilanteessa ei ole muutoksia. Tällä vaihtoehdolla suojataan 81 % eli 1 164 vaihtoehdon 0 altistuvista asukkaista. 60 65 db vyöhykkeelle jää tässä vaihtoehdossa 70 asukasta ja suojattua saadaan 83 % vyöhykkeen asukkaista. Melulle altistuvia jää yhteensä 278 asukasta. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät on esitetty taulukossa 8. Melusuojausteholtaan ve E on heikompi kuin ve D. Melulle altistuvia jää tässä vaihtoehdossa 48 asukasta enemmän, joista 34 on 60 65 db vyöhykkeellä. Tälle vyöhykkeelle jäävien määrä kaksinkertaistui. Vaihtoehdossa E meluvallien rakentamisen ja nykyisten esteiden parantamisen kustannukset ovat 149 900. Suojauksen hyötykustannussuhde on 35,36, kustannukset 55 db ohjearvon alle suojattua asukasta kohden 129. Suojauksen toteuttamisesta hyötyvät kaikki alueen (1 442 asukasta), joten kustannukset hyötyjää kohti ovat 104. Taulukko 8. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät yli 55 db :n melualueella suojausvaihtoehdolla E. 208 70 0 0 278 810 335 19 0 1164 Ve F Meluhaitan vähentämisen toimenpidevaihtoehto F on muuten sama kuin ve E, mutta tähän on lisätty hiljainen päällyste. Vaihtoehdossa F on seuraavat toimenpiteet: liikennemäärän vähentäminen 10 % raskaan liikenteen osuuden vähentäminen 10 % nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60 km/h Þ 50 km/h nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h Þ 40 km/h Kinnarinkadun ja Pajalantien välisellä osuudella nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h Þ 60 km/h meluvallien, joiden korkeus on 1,5 m tien tasausviivasta, rakentaminen yhteensä noin 2 600 m nykyisen vallin korottaminen nykyisestä noin tsv + 1 m Þ tsv + 1,5 m nykyisen olkipaalimuurin jatkaminen noin 40 m Þ 310 m hiljainen päällyste Tämän vaihtoehdon toimenpidekortti on esitetty liitteessä 7 ja melukuvat on esitetty liitteissä 19 A D. Hiljainen päällyste yhdistettynä 1,5 m korkeisiin valleihin toimii hyvin ja suojaa riittävästi vallien takana olevat kohteita. Tällä vaihtoehdolla suojataan 92 % (1 328) vaihtoehdon 0 altistuvista asukkaista. 60 65 db vyöhykkeelle jää tässä vaihtoehdossa 1 asukas, suojattuja on 404. Melulle altistuvia jää yhteensä 114 asukasta, joka on alle puolet vaihtoehdon D (2 m vallit, ei hiljaista asfalttia) määrästä. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät on esitetty taulukossa 9. Vaihtoehdossa F meluvallien rakentamisen ja nykyisten esteiden parantamisen kustannukset ovat 141 000. Suojauksen hyötykustannussuhde on 42,83, kustannukset 55 db ohjearvon alle suojattua asukasta kohden 106. Suojauksen toteuttamisesta hyötyvät kaikki alueen (1 442 asukasta), joten kustannukset hyötyjää kohti ovat 98. Taulukko 9. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät yli 55 db :n melualueella suojausvaihtoehdolla F. 113 1 0 0 114 905 404 19 0 1328

Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja MELUSUOJAUSTEN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT 13 Ve G Melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehtoon G on liikenteen rauhoittamisen ja meluvallien lisäksi melusuojausta täydentämään mitoitettu 1,5 m korkeita meluseiniä kohteisiin, joissa aiemmin tutkittu meluntorjunta ei riitä eivätkä vallit ole mahdollisia. Toimenpiteet ovat seuraavat: liikennemäärän vähentäminen 10 % raskaan liikenteen osuuden vähentäminen 10 % nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60 km/h Þ 50 km/h nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h Þ 40 km/h Kinnarinkadun ja Pajalantien välisellä osuudella nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h Þ 60 km/h meluvallien, joiden korkeus on 1,5 m tien tasausviivasta, rakentaminen yhteensä noin 2 600 m nykyisen vallin korottaminen nykyisestä noin tsv + 1 m Þ tsv + 1,5 m nykyisen olkipaalimuurin jatkaminen noin 40 m Þ 310 m meluseinät 1,5 m korkuisina, yhteensä 1 330 m hiljainen asfaltti Vaihtoehdon G toimenpidekortti on esitetty liitteessä 8 ja melukuvat liitteissä 20 A D. Meluseinien korkeudet on kohteesta ja maastoolosuhteista riippuen mitoitettu joko tien tasausviivasta tai maastosta. Tämä tieto on merkitty kunkin seinän kohdalle melulaskentakuviin. Meluseinät lieventävät niiden taustan meluhaittaa, mutta eivät kaikissa kohteissa suojaa asuintalojen piha-alueita kunnolla. Tällä vaihtoehdolla suojataan 97 % (1397 asukasta) alueen altistuvista asukkaista. Suojaamatta ennustetilanteessa jää enää 45 asukasta, jotka ovat kaikki 55 60 db meluvyöhykkeellä. Edelliseen vaihtoehtoon verrattuna tässä tilanne paranee selkeästi meluseinien vaikutuksesta. Altistuvien asukkaiden määrä laskee alle puoleen. Altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät ovat taulukossa 10. Vaihtoehdossa G melusuojauksen rakentamisen kustannukset ovat 673 000. Suojauksen hyötykustannussuhde on 9,44, kustannukset 55 db ohjearvon alle suojattua asukasta kohden 482. Suojauksen toteuttamisesta hyötyvät kaikki alueen (1 442 asukasta), joten kustannukset hyötyjää kohti ovat 466. Taulukko 10. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät yli 55 db :n melualueella suojausvaihtoehdolla G. Ve H 45 0 0 0 45 973 405 19 0 1397 Vaihtoehto H on sama kuin ve G ilman hiljaista asfalttia. Hiljaisen tai tavallisen päällysteen sisältyminen vaihtoehtoon muuttaa vallijärjestelyjä hieman. Hiljaisella asfaltilla kaikkiin kohteisiin ei tarvita vallia/ seinää ja vastaavasti tavallisella asfaltilla este tarvitaan tai sitä pitää korottaa vastaavan suojauksen saavuttamiseksi. Vaihtoehdon H toimenpiteet ovat seuraavat: liikennemäärän vähentäminen 10 % raskaan liikenteen osuuden vähentäminen 10 % nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60 km/h Þ 50 km/h nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h Þ 40 km/h Kinnarinkadun ja Pajalantien välisellä osuudella nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h Þ 60 km/h meluvallien, joiden korkeus on 1,5 m tien tasausviivasta, rakentaminen yhteensä noin 640 m meluvallit, korkeus tsv + 2 m, yhteensä 2 920 m nykyisen vallin korottaminen nykyisestä noin tsv + 1 m Þ tsv + 2,0 m nykyisen olkipaalimuurin jatkaminen noin 40 m Þ 310 m meluseinät 1,5 m korkuisina, yhteensä 1 600 m. Tämän vaihtoehdon toimenpidekortti on esitetty liitteessä 9 ja melukuvat on esitetty liitteissä 21 A D. Tällä vaihtoehdolla suojataan 92 % (1 332 asukasta) vaihtoehdon 0 altistuvista asukkaista. 60 65 db vyöhykkeelle jää tässä vaihtoehdossa 6 asukasta, suojattuja on 399. Melulle altistuvia jää yhteensä 110 asukasta, joka on kaksinkertainen vaihtoehdon G (hiljainen asfaltti) määrästä. Vaihtoehtoon D verrattuna (ei meluseiniä, 2 m vallit) melulle altistuvia asukkaita jää tässä vaihtoehdossa puolet vähemmän. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät on esitetty taulukossa 11. Vaihtoehdossa H melusuojausten rakentamisen kustannukset ovat 817 500. Suojauksen hyötykustannussuhde on 7,41, kustannukset 55 db ohjearvon alle suojattua asukasta kohden 614. Suojauksen to- teuttamisesta hyötyvät kaikki alueen (1 442 asukasta), joten kustannukset hyötyjää kohti ovat 567. Taulukko 11. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät yli 55 db :n melualueella suojausvaihtoehdolla H. Ve I 104 6 0 0 110 914 399 19 0 1332 Vaihtoehto I eroaa edellisestä vain lisätyllä hiljaisella päällysteellä ja sen myötä pienin muutoksin vallien ja meluseinien korkeustasoon ja tarpeeseen. Vaihtoehdossa on seuraavat toimenpiteet: liikennemäärän vähentäminen 10 % raskaan liikenteen osuuden vähentäminen 10 % nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60 km/h Þ 50 km/h nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h Þ 40 km/h Kinnarinkadun ja Pajalantien välisellä osuudella nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h Þ 60 km/h meluvallien, joiden korkeus on 1,5 m tien tasausviivasta, rakentaminen yhteensä noin 2 600 m meluvallit, korkeus tsv + 2 m, yhteensä 280 m nykyisen vallin korottaminen nykyisestä noin tsv + 1 m Þ tsv + 1,5 m nykyisen olkipaalimuurin jatkaminen noin 40 m Þ 310 m meluseinät 1,5 m korkuisina, yhteensä 1 400 m hiljainen päällyste Tämän vaihtoehdon toimenpidekortti on esitetty liitteessä 10 ja melukuvat on esitetty liitteissä 22 A D. Tällä vaihtoehdolla suojataan 98 % (1 409 asukasta) vaihtoehdon 0 altistuvista asukkaista. 60 65 db vyöhykkeelle ei jää tässä vaihtoehdossa asukkaita. Melulle altistuvia jää yhteensä 33 asukasta, joka on neljänneksen vähemmän kuin vaihtoehdossa G (vallien ja seinien optimointi) määrästä. Vaihtoehtoon H verrattuna (ei hiljaista päällystettä) melulle altistuvia asukkaita jää tässä vaihtoehdossa kaksi kolmasosaa vähemmän. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät on esitetty taulukossa 12. Vaihtoehdossa I melusuojausten rakentamisen kustannukset ovat 733 600. Suojauksen hyötykustannussuhde on 8,73, kustannukset 55 db ohjearvon alle suojattua asukasta kohden 521. Suojauksen to-

14 Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja MELUSUOJAUSTEN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT teuttamisesta hyötyvät kaikki alueen (1 442 asukasta), joten kustannukset hyötyjää kohti ovat 509. Taulukko 12. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät yli 55 db :n melualueella suojausvaihtoehdolla I. Vaihtoehdossa J melusuojausten rakentamisen kustannukset ovat 994 400. Suojauksen hyötykustannussuhde on 6,24, kustannukset 55 db ohjearvon alle suojattua asukasta kohden 729. Suojauksen toteuttamisesta hyötyvät kaikki alueen (1 442 asukasta), joten kustannukset hyötyjää kohti ovat 690. Ve J 33 0 0 0 33 985 405 19 0 1409 Taulukko 13. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät yli 55 db :n melualueella suojausvaihtoehdolla J. 72 6 0 0 78 946 399 19 0 1364 Vaihtoehdossa J ei ole hiljaista päällystettä ja esteiden korkeuksia on säädetty vaihtoehdon H perusteella. Tässä vaihtoehdossa on seuraavat toimenpiteet: 6.3 Vaihtoehtojen yhteenveto liikennemäärän vähentäminen 10 % raskaan liikenteen osuuden vähentäminen 10 % nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60 km/h Þ 50 km/h nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h Þ 40 km/h Kinnarinkadun ja Pajalantien välisellä osuudella nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h Þ 60 km/h meluvallien, joiden korkeus on 1,5 m tien tasausviivasta, rakentaminen yhteensä noin 640 m meluvallit, korkeus tsv + 2 m, yhteensä 2 430 m meluvallit, korkeus tsv + 2,5 m, yhteensä 490 m nykyisen vallin korottaminen nykyisestä noin tsv + 1 m Þ tsv + 2,0 m nykyisen olkipaalimuurin jatkaminen noin 40 m Þ 310 m meluseinät 1,5 m korkuisina, yhteensä 510 m meluseinät 2,0 m korkuisina, yhteensä 1 170 m Tämän vaihtoehdon toimenpidekortti on esitetty liitteessä 11 ja melukuvat on esitetty liitteissä 23 A D. Tällä vaihtoehdolla suojataan 95 % (1 364 asukasta) vaihtoehdon 0 altistuvista asukkaista. 60 65 db vyöhykkeelle jää tässä vaihtoehdossa kuusi asukasta. Melulle altistuvia jää yhteensä 78 asukasta, joka on yli kaksi kertaa enemmän kuin vaihtoehdossa I (hiljainen päällyste, vallien ja seinien optimointi). Vaihtoehtoon H verrattuna (vallien ja seinien optimointi) melulle altistuvia asukkaita jää tässä vaihtoehdossa kolmasosan vähemmän. Melulle altistuvien ja suojattujen asukkaiden määrät on esitetty taulukossa 13. Asukasmäärien vertailu Vaihtoehtojen asukasmäärien vertailu on esitetty kuvissa 8 ja 9. Kuvassa 8 on esitetty vaihtoehtojen asukasmäärät melutasoittain. Kuvassa 9 on vaihtoehtojen altistuvien asukkaiden kokonaismäärät. Asukasmäärä 1200 1000 800 600 400 200 0 Pohjoisväylän melualueen asukasmäärät meluvyöhykkeittäin 55-60 db 60-65 db 65-70 db Melutaso (db) Kuvat 8 ja 9. Asukasmäärien vertailu eri vaihtoehdoissa. Nykytilanne Ennustetilanne, ve 0 Ennustetilanne, ve A Ennustetilanne, ve B Ennustetilanne, ve C Ennustetilanne, ve D Ennustetilanne, ve E Ennustetilanne, ve F Ennustetilanne, ve G Ennustetilanne, ve H Ennustetilanne, ve I Ennustetilanne, ve J Asukasmäärä 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Nykytilanne 1122 Vaihtoehto 0 1442 Vaihtoehto A Pohjoisväylän melualueen asukasmäärät 866 353 283 278 230 114 Vaihtoehto B Vaihtoehto C Vaihtoehto D Vaihtoehto E Vaihtoehto F Tarkasteluvaihtoehdot Vaihtoehto G 45 Vaihtoehto H 110 Vaihtoehto I 33 Vaihtoehto J 78

Mt 1456 Pohjoisväylän meluselvitys välillä valtatie 4 - Tuusulan raja JATKOTOIMENPITEET 15 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen tulosten ja vaikutusten perusteella ja niitä vertailemalla voidaan tehdä erilaisia päätelmiä. Vaihtoehtojen keskinäistä vertailua vaikeuttaa se, että hyöty/kustannus suhteiden perusteella voidaan vaihtoehtoja verrata vain toisiinsa sellaisissa, joissa on toteutettu rakennettuja melusuojauksia. Meluhaitan vaimennuksen hyötyjä saavutetaan liikenteen rauhoittamisen vaihtoehdoissa A C, mutta kustannuksia ei näissä huomioida. Tämän vuoksi näissä saavutetut hyödyt tulevat ilman panostusta kaikkien vaihtoehtojen pohjalle. Hiljaisella asfaltilla saavutetaan parempi suojausteho kuin tavallisella päällysteellä (vertaa ve D ja F / ve I ja J). Ilman hiljaista asfalttia esteet pitää rakentaa korkeammaksi yksittäisten kohteiden suojaamiseksi, mutta sillä ei silti saavuteta samaa suojaustulosta kuin koko alueen haittaa lieventävällä hiljaisella päällysteellä. Hiljaisen päällysteen vaihtoehdoissa saadaan lähes kaikki 60 65 db meluvyöhykkeen asukkaiden meluhaitta lievennettyä 55 60 db tasolle jo niissä vaihtoehdoissa, joissa ei toteuteta rakennettuja melusuojauksia (vrt. ve A ja B). Tehokkainta melusuojaus on vaihtoehdoissa D F, koska vallien rakentamisen kustannukset ovat pienet (127 500-163 000 ) ja niillä saavutetaan suuri suojausteho (170 636 suojattua asukasta lisää). Kustannukset nousevat 4 5 kertaisiksi vaihtoehdossa G meluseinien tullessa mukaan tarkasteluun. Suojattujen asukkaiden määrään panostuksen tehokkuus laskee huomattavasti ja vaihtoehtoon F verrattuna vaihtoehdolla G saadaan suojattua 69 asukasta lisää. Vaihtoehdoissa H J on kartoitettu optimaalisinta kombinaatiota rakennetuilla meluseinillä yhdistettynä liikenteen rauhoittamisen vaikutuksiin. Vaihtoehdot ovat verrattavissa keskenään hiljaisella päällysteellä ja ilman (ve G ja H / ve I ja J). Vaihtoehdot I ja J ovat koko tarkastelun kaikkien toimenpiteiden summia ja suojausteho on varsinkin vaihtoehdossa I erinomainen, 98 % ennustetilanteen melulle altistuvista asukkaista saadaan suojattua. Seuraavassa lukujen perusteella yhteenveto vaihtoehdoista: Melusuojaukset valleilla (ve D F) ve D kallein ve F halvin paras H/K suhde vaihtoehdossa F kustannukset suojattua asukasta kohden edullisin ve F paras suojausteho ve F huonoin suojausteho E Melusuojaukset valleilla ja seinillä (ve G I) ve J kallein ve G halvin paras H/K suhde vaihtoehdossa G kustannukset suojattua asukasta kohden edullisin ve G paras suojausteho ve I huonoin suojausteho H Edellisten perusteella havaitaan, että vertailussa hiljaisen päällysteen vaihtoehdot ovat edullisempia kuin tavallisella päällysteellä. Tilannetta vääristää se, että hiljaisen päällysteen kustannuksia ei ole tässä tarkastelussa mukana, kun taas tavallisen päällysteen vaihtoehdoissa sen vaikutuksia on kompensoitu korottamalla esteitä, joka lisää näiden vaihtoehtojen kustannuksia. Kaavio tutkituista melusuojaustoimenpiteistä eri vaihtoehdoissa on esitetty kuvassa 10. 7 JATKOTOIMENPITEET Toimenpideselvityksen valmistumisen jälkeen Järvenpää kaupunki asettaa suunnitelman yleisesti nähtäville ja pyytää tarpeelliset lausunnot. Lausuntojen jälkeen kaupunki ja Uudenmaan tiepiiri päättävät jatkotoimenpiteistä ja sopivat kustannusten jaosta. Pohjoisväylän meluntorjunta Liikenteen rauhoittamisen toimenpiteet Liikenteen rauhoittaminen ja vallit Liikenteen rauhoittaminen, vallit ja seinät Tavallinen päällyste Hiljainen päällyste Tavallinen päällyste Hiljainen päällyste Tavallinen päällyste Hiljainen päällyste ve A ve B ve D ja E ve C ja F ve H ja J Ve G ja I Kuva 10. Melusuojaustoimenpiteiden vaihtoehdot.