Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä - meluselvitys

Transkriptio

1 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä - meluselvitys

2

3 Turunväylän (vt1) meluesteet Munkkiniemessä - meluselvitys

4

5 ALKUSANAT Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto ovat teettäneet selvityksen Turunväylän meluntorjunnasta Munkkiniemen, Munkkivuoren ja Talinrannan alueilla. Selvityksessä on laskettu ajoneuvoliikenteen melutasot sekä määritetty meluntorjunnan tarve Turunväylän (vt 1) alkupäässä. Lisäksi on selvitetty meluesteiden toteuttamisvaihtoehdot ja mitoitus meluhaittojen poistamiseksi ja lieventämiseksi. Selvitys on lähtökohtana alueen meluntorjunnan hankesuunnittelulle. Selvitysalueen kohteet sisältyvät Pääkaupunkiseudun yleisten teiden meluntorjuntaohjelmaan vuosille Muita tarkempia meluntorjuntasuunnitelmia ei ole alueella aiemmin tehty. Työstä on vastannut Tieliikelaitoksen konsultointi projektipäällikkönä Matti Vuorinen. Meluselvityksen vastuuhenkilöinä ovat toimineet Taina Mattila ja hänen jälkeensä Päivi Jylänki sekä Mikko Vihermäki, jotka ovat laatineet tämän raportin. Geosuunnittelun asiantuntijana on hankkeessa ollut Jarmo Korjus. Työstä ovat vastanneet Uudenmaan tiepiirissä suunnitteluinsinööri Pentti Laukkarinen ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastossa DI Heikki Hälvä.

6 6 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys

7 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys SISÄLTÖ 7 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT LÄHTÖKOHDAT Selvityksen taustaa ja tavoitteet Alueen sijainti ja kaavatilanne MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT Meluohjearvot Melulaskentamenetelmä Liikennetiedot Tielinjat Maastomalli Nykyinen melueste Asukasmäärät Aikaisemmat selvitykset Yksikköhinnat Yhteiskuntataloudelliset kustannukset ja hyödyt MELUTILANNE ILMAN UUSIA SUOJAUSTOIMENPITEITÄ Melutasot nykytilanteessa Melutasot ennustetilanteessa 2025 ilman suojaustoimenpiteitä MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT Meluestetyypit Suojaustoimenpiteisiin vaikuttavat maaston erityispiirteet Meluntorjuntavaihtoehtojen alustava muodostaminen Meluntorjuntavaihtoehto D Meluntorjuntavaihtoehto E Meluntorjuntavaihtoehto F Meluntorjuntavaihtoehto G EHDOTETTU MELUNTORJUNTAVAIHTOEHTO JATKOTOIMENPITEET...27

8 8 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys

9 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys LÄHTÖKOHDAT 9 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvityksen taustaa ja tavoitteet Meluselvitys laadittiin Helsingin kaupungin alueelle Turunväylän eli valtatien 1 alkupäähän vajaan kahden kilometrin matkalle Huopalahdentiestä Espoon rajalle. Selvitysalue sijaitsee Munkkiniemen kaupunginosassa, Munkkivuoren, Vanhan Munkkiniemen ja Talinrannan osa-alueiden kohdalla. Suunnittelukohde oli mukana pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelmassa vuosille , jossa se oli jaettu kolmeksi eri toteuttamiskohteeksi. Näistä Munkkivuoren puoli kuului ensimmäisen toteutusjakson kohteisiin. Tavoitteena on selvittää Turunväylän, Huopalahdentien sekä Professorintien liikenteen aiheuttamat melutasot nykytilanteessa ja ennustetilanteessa 2025 Munkkivuoren, Vanhan Munkkiniemen ja Talinrannan alueilla. Laskentojen perusteella määritetään meluntorjunnan tarve ja toteuttamisvaihtoehdot meluhaittojen poistamiseksi ja lieventämiseksi. Toimenpiteiden vertailuperusteina käytetään suojauksen tehoa, toteutettavuutta ja kustannuksia sekä kustannuksia suojattavaa asukasta kohden. 1.2 Alueen sijainti ja kaavatilanne Selvitettävä alue sijaitsee Helsingin kaupungissa Turunväylän (Vt 1) alkupäässä, Munkkiniemen kaupunginosan kohdalla. Alueella on voimassa asemakaavat 4728, 7220, 7923 ja Helsingin yleiskaavassa 2002 on Turunväylän pohjoispuolelle, Talinrannan kohdalle, osoitettu pientalovaltaista asutusta. Kuva 1. Yleiskuva selvitysalueesta.

10 10 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Meluohjearvot Melutason ohjearvoina, joihin laskentatuloksia verrataan, on käytetty valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (N:o ). Meluohjearvot on annettu erikseen päivä- (klo 7-22) ja yömelutasoille (klo 22-7). Ulkomelutasot eivät vanhoilla asuinalueilla saa ohjearvon mukaan päivällä ylittää 55 desibeliä (db). Päivämeluarvot ovat vanhoilla asuinalueilla valtioneuvoston rajojen suhteen määräävämpiä, koska päivämelualue on normaalilla liikennemäärien yö-päivä -jakaumalla suurempi kuin yömelualue. Uusilla asuinalueilla yöajan ohjearvo on 45 db, joka on laajempi kuin päiväajan 55 db normaalilla liikennejakaumalla. Rakennetussa ympäristössä, esimerkiksi vanhoilla asuinalueilla, ei ohjearvojen mukaista melutilannetta ole aina mahdollista saavuttaa. Taulukko 1. Melutason ohjearvot ulkotiloissa (VNp 993/1992) A-painotettu keskiäänitaso Laeq enintään Ohjearvot ulkona Päivällä Yöllä Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 db 50 db sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa sekä 55 db 45 db hoitolaitoksia ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db Melulaskennoissa on melurajoina käytetty ulkomelun päiväajan (klo 7-22) ekvivalenttimelutasoja. Suunnittelukohteen päiväajan ohjearvo on 55 db. 2.2 Melulaskentamenetelmä Liikenteen aiheuttamat melutasot on määritelty NovaPOINT Noise -tietokoneohjelmalla, joka perustuu yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (1996). Tieliikennemelun tasot lasketaan 2 m laskentakorkeudella tietokoneeseen muodostettua kolmiulotteista maastomallia käyttäen. Ohjelma laskee liikenteen aiheuttaman lähtömelutason perusteella melutasot kohteissa maaston muotojen, teiden, vesistöjen, rakennusten ja esteiden sijainnin sekä kovien pintojen aiheuttamien heijastusten perusteella. NovaPOINT Noise laskee eri melulähteille erikseen etäisyyden aiheuttaman äänen vaimenemisen maaston muotojen ja rakennusten sekä meluesteiden vaikutuksen mukaan. Melulaskennoissa pyritään mallintamaan melutilanne mahdollisimman todellisena huomioimalla melun heijastuksien aiheuttamat vaikutukset. Ohjelma laskee heijastuksien vaikutukset tarkasti heijastavan pinnan koon ja sen ja melulähteen suuntauksen perusteella. Esimerkiksi vesistöt mallinnetaan heijastavina. Meluesteistä valli mallinnetaan absorboivaksi, kaide ja seinä heijastavaksi.

11 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 11 Kaikki laskenta ohjelmalla tehdään automaattisesti. Laskenta tehdään pisteverkolla ja kokonaismelu jokaisessa pisteessä on jokaisen melulähteen osuuden logaritminen summa. Tässä selvityksessä nyky- ja ennustetilanteen tarkastelussa on käytetty pisteverkon kokona 20 x 20 metriä. Esteiden mitoituslaskennassa tien lähialueella pisteverkon kokona on käytetty 5 x 5 metriä ja kauempana tiestä 10 x 10 metriä. Yhteispohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin sallittu vaihteluväli on ± 2 db. Lähempänä melunlähdettä mallin antama tulos on tarkempi. Melulaskentaohjelma laskee melutasot ja interpoloi melutasot laskentapisteiden väliin. 2.3 Liikennetiedot Liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuudet nyky- ja ennustetilanteessa 2025 perustuvat Helsingin kaupungilta saatuihin tietoihin. Nopeusrajoitukset on saatu tierekisteristä ja varmistettu maastokäynnillä. Kuva 2. Nykyiset nopeusrajoitukset.

12 12 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT Liikennemäärätietona on käytetty syksyn keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä (KAVL). Päiväliikenteen (klo 7-22) osuudeksi on oletettu Turunväylällä 88 % ja Huopalahdentiellä sekä Professorintiellä 92 % keskivuorokausiliikenteestä. Raskaan liikenteen osuuksien ja nopeusrajoitusten on oletettu pysyvän ennustetilanteessa nykytilanteen mukaisina. Taulukko 2. Laskennassa käytetyt liikennetiedot. Nopeus (km/h) KAVL nyky (ajon/vrk) KAVL ennuste (ajon/vrk) Raskaanliikenteen osuus (%) Turunväylä Etäisyys Huopalahdentieltä Oikea puoli: Vasen puoli Huopalahdentie Pohjoispuoli Eteläpuoli Professorintie Tielinjat Turunväylän (Vt 1), Huopalahdentien sekä Professorintien keskilinjat on saatu kaupungin toimittamasta kartta-aineistosta. Aineistosta saadut tielinjojen korkotasot on kiinnitetty manuaalisesti tielinjaan. 2.5 Maastomalli Maastomallista saadaan laskentojen pohjaksi tarkasteltavia teitä ympäröivän maaston ja rakenteiden muodot. Maastomalli sisältää selvitysalueen maaston korkeustiedot sekä teiden, vesistöjen ja rakennusten sijainti- ja korkeustiedot. Maastomallina on käytetty kaupungin toimittamaa kartta-aineistoa. Kaupungilta saatuun maastomalliin on lisätty selvitystyön yhteydessä gps-laitteistolla mitattu aineisto, josta saadaan Turunväylän tienreunan, luiskan ja vastaluiskan korkotieto sekä nykyisen vallin korko. 2.6 Nykyinen melueste Selvitysalueella sijaitsee nykyisin yksi meluvalli. Meluvalli on rakennettu Turunväylän pohjoispuolelle Munkkivuoren kohdalle ja sen itäpää sijaitsee noin 500 metriä Huopalahdentiestä. Vallin pituus on noin 300 m ja korkeuden on

13 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 13 Kuva 3. Nykyinen meluvalli on vehreän puuston peittämä. arvioitu olevan korkeimmillaan noin kahdeksan metriä tien tasausviivasta. Olemassa oleva valli on lisätty melulaskenta-aineistoon mittausten perusteella. 2.7 Asukasmäärät Meluhaitoille altistuvien ja meluntorjuntatoimenpiteillä suojattavien asukkaiden ja erityisrakennusten määrät selvitettiin kaupungin luovuttaman SeutuCDaineiston perusteella. Ennustetilanteen (2025) asukasmäärinä on käytetty nykytilanteen tietoja. Lisäksi alueella sijaitsevien Munkkiniemen ala-asteen koulun oppilasmäärät on selvitetty Helsingin kaupungin opetusvirastosta ja Munkkiniemen vanhusten palvelutalon asukasmäärät suoraan palvelutalosta. 2.8 Aikaisemmat selvitykset Aikaisempia selvityksiä alueesta on tehty Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelmassa vuosille Selvityksessä alueelle on ehdotettu rakennettavaksi Munkkivuoren ja Talinrannan kohdille vallia sekä kaidetta, ja Munkkiniemen puolelle vallia sekä aitaa. Tarkempia suunnitelmia kohteista ei ole tehty. Helsingin yleiskaavaan sisältyy Pasilanväylä, joka on kantakaupungin tärkein poikittaisyhteys Turunväylän ja Lahdenväylän välillä. Väylän keskiosa, Hakamäentien parantaminen, sisältyy vuosina käynnistettäviin hankkeisiin ja Hakamäentien tunnelijatkeet Turun- ja Lahdenväylille vasta vuoden 2010 jälkeisiin. Pasilanväylän tunneliosuuksista ei ole hyväksyttyjä hankesuunnitelmia.

14 14 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT Taulukko 3. Meluesteiden yksikköhinnat. /m /m2 tai /m3 Kaide 1,0-1,4 m 400 Aita/kaide (2 m) Valli (5 m) ,00 Aita (2 m) vallin päälle (sis. anturan) Valli (2 m) ,00 Valli rengaspaaleista (4 m) 650 Vallien maisemointi (5 m) 22 1,01 Vallien maisemointi (2 m) 10 1, Yksikköhinnat Meluesteiden rakentamiskustannusten yksikköhintoina on tässä selvityksessä käytetty seuraavia (Rakennuskustannusindeksi 2000 = 100 heinäkuu ,2): Yksikköhinnoissa ei ole huomioitu lunastuskustannuksia eikä työmaajärjestelyjen kustannuksia tai muita yleiskustannuksia. Kuva 4. Munkkiniemen palvelutalon piha-aluetta.

15 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT Yhteiskuntataloudelliset kustannukset ja hyödyt Melun häiritsevyys Meluhaitan suuruuden arvioimiseksi on eri meluvyöhykkeillä asuvien määrää painotettu seuraavilla melun voimakkuudesta riippuvilla kertoimilla (Tieliikenteen ajokustannukset 2000): melu yli 70 db kerroin 1,00 (alueen kaikki asukkaat kokevat häiritsevänä) melu db kerroin 0,50 (puolet alueen asukkaista kokee häiritsevänä) melu db kerroin 0,33 (33 % alueen asukkaista kokee häiritsevänä) Melun häiritseväksi kokevien asukkaiden yhteismäärä saadaan laskemalla eri vyöhykkeillä asuvien haitankokijoiden määrät yhteen. Tiehallinnon tavoitteissa on painotettu yli 65 db melualueella asuvien suojaamistarvetta. Melun yhteiskuntataloudelliset kustannukset ja melusuojauksesta saatavat hyödyt Meluvyöhykkeillä asuvan melusta kärsivän asukkaan kokeman haitan arvoksi on hyöty/kustannus -laskelmissa arvioitu noin 960 vuodessa (Tieliikenteen ajokustannukset 2000). Kun meluhaitan kokevien asukkaiden määrä kerrotaan yksikkökustannuksella, saadaan laskettua melun vuosittaiset kokonaiskustannukset yhteiskunnalle. Kokonaiskustannukset lasketaan 30 vuoden jaksolle 5 % diskonttauskorolla. Hyöty-kustannus -suhde Hyöty-kustannus -suhde osoittaa miten kannattavaa kohteen melusuojauksen toteuttaminen on yhteiskunnalle. Suhdeluku kertoo, kuinka paljon investoitu rahamäärä tuottaa kustannussäästöinä takaisin laskentajakson aikana. Suhdeluvun tulisi olla yli 1,0, jotta hankkeen toteuttaminen olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Erillisissä meluntorjuntakohteissa hyöty-kustannus -suhde on suuntaa antava ja harvoin suurempi kuin 1,0. Meluntorjuntakohteiden vertailussa käytettävää hyöty-kustannus -suhdetta ei voida suoraan verrata muun tyyppisten hankkeiden hyöty-kustannus -suhteisiin. Tässä selvityksessä hyöty-kustannus -suhde on laskettu kohteeseen arvioidun suojauksen kustannusten ja siitä saatavien hyötyjen perusteella. Hyöty muodostuu 55 db:n ohjearvon alle suojattavien asukkaiden määrästä ja haitan laskennallisesta arvosta. Aina ei kaikkia asukkaita pystytä suojaamaan 55 db ohjearvon alapuolelle, mutta nämäkin asukkaat hyötyvät melusuojauksesta haitan lieventyessä. Koulua oppilaineen ja palvelutaloa asukkaineen ei ole sisällytetty laskelmiin. Kustannukset suojattua asukasta kohden Kustannukset suojattua asukasta kohti osoittavat kohteet, joissa saavutetaan suurimmat hyödyt suhteessa tehtyihin investointeihin. Kohtuullisena kustannuksena pidetään alle investointia melulta suojattua asukasta kohti.

16 16 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MELUTILANNE ILMAN UUSIA SUOJAUSTOIMENPITEITÄ Kustannukset hyötyvää asukasta kohden Kustannukset hyötyvää asukasta kohden jakaa melusuojauksen kustannukset kaikkien siitä hyötyvien kesken, vaikka kaikkia asukkaita ei pystyttäisikään suojaamaan ohjearvojen alle. Melusuojauksesta hyötyvien kokema meluhaitta lievenee. Tässä selvityksessä on oletettu, että kaikki melusuojauksen vaikutusalueella yli 55 db melualueella asuvat hyötyvät melusuojauksesta. 3 MELUTILANNE ILMAN UUSIA SUOJAUSTOIMENPI- TEITÄ 3.1 Melutasot nykytilanteessa Melutarkasteluissa on selvitetty nykyiset päiväajan (klo 7-22) melutasot vuoden 2003 liikennemäärillä ja nykyisellä meluesteellä ilman uusia meluntorjuntatoimenpiteitä. Laskentojen perusteella voidaan arvioida meluhaitan laajuus tällä hetkellä. Nykytilanteen meluvyöhykkeet on esitetty liitteessä 1. Päiväajan 55 db:n meluvyöhyke ulottuu laajimmillaan noin 350 metrin etäisyydelle Turunväylästä. Tien läheisyydessä sijaitseva Munkkiniemen ala-asteen tienpuoleinen julkisivu on db:n meluvyöhykkeellä. Munkkiniemen vanhusten palvelutalo sijaitsee pieneltä osin db:n meluvyöhykkeellä. Melu kantautuu Iso Huopalahden yli Talinrannan asuntoalueelle, sillä vesi ei vaimenna melua yhtä hyvin kuin pehmeä maanpinta. Nykytilanteessa 55 db ylittävällä alueella asuvien määrä on 527 asukasta (taulukko 4). Pääosa asukkaista on db meluvyöhykkeellä. Yli 65 db vyöhykkeellä ei ole yhtään asukasta. Melualueella asuvien asukkaiden määrät on esitetty taulukossa. Lisäksi Munkkiniemen vanhusten palvelutalossa on 55 asukasta ja Munkkiniemen ala-asteella noin 300 oppilasta. Vanhan Munkkiniemen puolella on laajahko lähivirkistysalueena toimiva viheralue, joka on nykyisin suurelta osin yli 55 db:n meluvyöhykkeellä. Taulukko 4. Asukasmäärät nykytilanteessa päivällä yli 55 db:n melualueella. Melualueen asukasmäärät db db db yli 70 db Yhteensä

17 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MELUTILANNE ILMAN UUSIA SUOJAUSTOIMENPITEITÄ 17 Kuva 5. Nykytilanteessa melualueella sijaitseva Munkkiniemen lähivirkistysalue. 3.2 Melutasot ennustetilanteessa 2025 ilman suojaustoimenpiteitä Meluntorjuntatarpeen määrittämiseksi laskettiin tulevaisuuden päiväajan (klo 7-22) melutasot vuoden 2025 ennustetuilla liikennemäärillä ja nykyisellä meluesteellä ilman uusia meluntorjunnan toimenpiteitä. Ennustetilanteen meluvyöhykkeet on esitetty liitteissä 2 ja 3. Liitteessä 3 esitettyihin laskentoihin on otettu mukaan myös Professorintie, jonka liikennettä ei ole otettu huomioon suojausten mitoituksessa. Päiväajan yli 55 db:n melualue ulottuu noin metrin etäisyydelle Turunväylästä, vesialueella laajemmallekin. Nykyinen meluvalli suojaa ennustetilanteessakin hyvin sen takana sijaitsevat rakennukset yhtä lukuun ottamatta. Meluvyöhykkeet db, db ja db ovat suojaamattomilla alueilla laajentuneet nykytilanteeseen verrattuna. Professorintien yli 55 db:n melualue ulottuu laajimmillaan noin 25 metrin päähän kadusta. Ennustetilanteessa vuonna 2025 ohjearvon ylittävällä melualueella asuu nykyisten asukasmäärien perusteella asukasta (taulukko 5), jos mitään meluhaittaa vähentäviä toimenpiteitä ei tehdä. Nykytilanteesta ennustetilanteeseen melulle altistuvia on tullut 663 lisää, eli altistuvien määrä on kasvanut lähes 2,5-kertaiseksi. Lisäksi melualueella ovat edelleen Munkkiniemen palvelutalon 55 asukasta ja ala-asteen noin 300 oppilasta. Kaksi kolmasosaa altistuvista asukkaista on db meluvyöhykkeellä, ja loput asukkaista on db vyöhykkeellä. Yli 65 db:n alueella ei ole yhtään asukasta.

18 18 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT Ennustetilanteen asukasmäärät Professorintien vaikutus mukaan otettuna kasvavat db alueella 430 asukkaalla, mutta db vyöhykkeen asukkaiden määrä ei kasva. Munkkiniemen virkistysalueesta jo lähes puolet jää yli 60 db:n melualueelle. Taulukko 5. Asukasmäärät ennustetilanteessa päivällä yli 55 db:n melualueella. Melualueen asukasmäärät db db db yli 70 db Yhteensä Taulukko 6. Asukasmäärät ennustetilanteessa päivällä yli 55 db:n melualueella Professorintien kanssa. Melualueen asukasmäärät db db db yli 70 db Yhteensä MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT 4.1 Meluestetyypit Meluaita tai -seinä Meluaita tai -seinä on kaidetta korkeampi ja sijaitsee kauempana tiestä. Seinä vaatii kunnon perustuksen tuulen ja lumen aurauksen aiheuttamaa kuormitusta vastaan. Seinää voidaan valmistaa useista eri materiaaleista joko ääntä heijastavana tai absorboivana. Meluvalli Melusuojauksen toteuttaminen maavallina vaatii valliin kelpaavan materiaalin lisäksi paljon tilaa ja kantavan maapohjan. Vallin parhaat ominaisuudet ovat sen edullisuus ja helppo maisemointi. Valli voidaan toteuttaa myös kevennettynä ratkaisuna, jolloin se sopii myös pehmeämmälle maapohjalle tai maapohjaa voidaan vahvistaa. Kustannuksiltaan nämä ovat jo huomattavasti kalliimpia ratkaisuja. Usein valliratkaisua pidetään melusuojauksista neutraaleimpana vaihtoehtona. Melukaide Melukaide on välittömästi tien reunassa sijaitseva yleensä 1,0 1,4 metriä korkea melueste. Melukaide sopii erityisesti penkereelle ja sillalle. Melukaide on meluseinää parempi tieltä näkyvän maiseman, tien ulkonäön, kustannusten ja lumen aurauksen kannalta, mutta ei ole yhtä tehokas kuin korkea melueste. Melukaide suojaa erityisesti rengasmelulta. Korkeassa kaideratkaisussa kaiteen yläosa voidaan tehdä läpinäkyvästä materiaalista esteen keventämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi.

19 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT 19 Kuva 6. Melukaidetta ja -seinää (vasemmalla). 4.2 Suojaustoimenpiteisiin vaikuttavat maaston erityispiirteet Selvitysalueen pohjaolosuhteet rajoittavat meluvallien ja -aidan käyttöä perustamiskustannusten noustessa korkeiksi. Pehmeikkö alkaa noin metriä alikulkutunnelin länsipuolelta molemmin puolin tietä. Tien korkeusasema suhteessa ympäröivään maastoon vaikuttaa suojausratkaisujen toteuttamismahdollisuuteen: Munkkiniemen puoleiset rakennukset sijaitsevat noin 5,0 metriä tien tasausviivaa korkeammalla, ja ovat siten vaikeasti suojattavissa. Turunväylän eteläpuolella sijaitsevan viheralueen kohdalla tie on penkereellä, jolloin vallista tulisi korkea ja hyvin leveä. Tien reunaan sijoitettavaa tasausviivasta yli 1,4-metristä estettä ei talvikunnossapidon vuoksi voida sijoittaa Turunväylän eteläpuolelle, jossa piennar on hyvin kapea ja lumitilaa niukasti. Tiesuunnitelmassa tulee tutkia kevytrakenteisten meluesteiden käyttömahdollisuutta pehmeikköalueilla.

20 20 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT Kuva 7. Selvitysalueella Turunväylän molemmin puolin maasto on paikoin hyvin alavaa ja pehmeää. 4.3 Meluntorjuntavaihtoehtojen alustava muodostaminen Meluntorjuntavaihtoehto A Suojauksien mitoittaminen aloitettiin sijoittamalla meluvallia Munkkivuoren ja Munkkiniemen puolelle kovan pohjamaan alueille. Vallia suunniteltiin nykyisen vallin itäpuolelle vajaan 480 metrin matkalle Huopalahdentielle saakka sekä nykyisen vallin ja kevyen liikenteen alikulun länsipuolelle noin 60 metrin matkalle. Vallin korkeus tasausviivasta on 5 metriä. Tämän vallin länsipäästä pehmeikköalueella suojausta jatketaan melukaiteella jonka korkeus tasausviivasta on 1,4 metriä ja pituus noin 210 metriä. Turunväylän pohjoispuolelle lähelle kaupungin rajaa sijoitettiin noin 470 metriä pitkä kaide, jonka korkeus tien tasausviivasta on 1,4 metriä. Turunväylän eteläpuolelle Munkkiniemen ala-asteen ja vanhusten palvelutalon kohdalle sijoitettiin meluseinää, jonka korkeus on 4 metriä tasausviivasta, noin 300 metrin matkalle. Professorintiestä länteen päin suunniteltiin noin 120 metriä pitkä valli, jonka korkeus on 5,0 metriä tasausviivasta. Vallin länsipuolella suojausta jatketaan noin 660 metrin matkalle kaiteella, jonka korkeus tasausviivasta on 1,4 metriä. Meluntorjuntavaihtoehto B Vaihtoehdossa B Turunväylän pohjoispuolella nykyvallin itäpuolella sijaitsevaa vallia alennettiin 4,0 metriin tasausviivasta. Nykyisestä vallista lähtien sijoitettiin 1,4 metriä korkeaa kaidetta noin 1000 metrin matkalle ulottuen lähelle Espoon rajaa.

21 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT 21 Turunväylän eteläpuolella 4,0 metrin meluseinä koulun ja vanhustentalon kohdalla pidettiin ennallaan. Meluseinän länsipuolelle sijoitettua vallia alennettiin 4,0 metriin tasausviivasta. Vallin jatkeena oleva kaide pidettiin ennallaan. Lisäksi ajoratojen väliin alkaen nykyvallin puolen välin kohdalta sijoitettiin tasausviivasta 1,0 metriä korkea kaide noin 630 metrin matkalle. Meluntorjuntavaihtoehto C Vaihtoehdossa C suojausvaikutuksen parantamiseksi Turunväylän pohjoispuolella sijaitsevaa noin 1000 metrin pituista kaidetta ja Turunväylän eteläpuolella sijaitsevaa noin 660 metrin pituista kaidetta on korotettu 2,0 metriin tien tasausviivasta. Muita esteitä ei ole muutettu aikaisempiin vaihtoehtoihin nähden. Alustavien meluntorjuntavaihtoehtojen A, B ja C tarkastelujen perusteella muodostettiin varsinaiset suojausvaihtoehdot D, E, F ja G, joiden suojausvaikutuksia ja kustannuksia on vertailtu tarkemmin. 4.4 Meluntorjuntavaihtoehto D Meluntorjuntavaihtoehdossa D Turunväylän pohjoispuolelle sijoitetaan 5,0 metrin korkuista vallia nykyisen vallin itäpuolelle vajaan 480 metrin matkalle Huopalahdentielle saakka. Vallia, jonka korkeus tasausviivasta on 5 metriä, on suunniteltu myös nykyisen vallin ja alikulun länsipuolelle noin 60 metrin matkalle. Alikulun kohdalle nykyisen ja uuden vallin väliin sijoitetaan 2,0 metriä korkeaa aitaa noin 50 metrin matkalle. Vallin länsipäästä alkaa tasausviivasta 2,0 metrin korkeudella sijaitseva meluaita, joka on jatkettu ulottumaan Espoon rajalle asti. Turunväylän eteläpuolelle Munkkiniemen ala-asteen ja vanhusten palvelutalon kohdalle sijoitettiin meluseinää, jonka korkeus on 4 metriä tasausviivasta, noin 300 metrin matkalle. Suojaus voidaan toteuttaa 2,0 metrisen vallin ja 2,0 metrisen aidan yhdistelmänä. Professorintiestä länteen päin suunniteltiin noin 120 metriä pitkä valli, jonka korkeus on 5,0 metriä tasausviivasta. Vallin länsipuolella suojausta jatketaan noin 660 metrin matkalla kaiteella, jonka korkeus tasausviivasta on 1,4 metriä. Lisäksi ajoratojen väliin alkaen nykyvallin puolen välin kohdalta sijoitettiin tasausviivasta 1,0 metriä korkea kaide noin 630 metrin matkalle. Vaihtoehdon toimenpiteet yhteensä: Aita tsv + 2,0m, pituus yhteensä 1160 metriä Kaide tsv + 1,4m, pituus yhteensä 660 metriä Kaide tsv + 1,0m, pituus yhteensä 630 metriä Valli tsv + 5,0m, pituus yhteensä 650 metriä Valli 2,0 m /aita 2,0 m yht. tsv + 4,0m, pituus yhteensä 300 metriä Vesijohdon siirto

22 22 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT Meluvyöhykkeet suojausvaihtoehdon D mukaisilla toimenpiteillä on esitetty raportin liitteessä 4. Vaihtoehdon D toimenpiteillä suojataan 941 asukasta eli noin 74 % yli 55 db:n melualueella ennustetilanteessa vuonna 2025 asuvista asukkaista. Meluvyöhykkeen db asukkaista suojataan yli kaksi kolmasosaa. Meluvyöhykkeelle db jää vielä 38 asukasta. Lisäksi tulee suojatuiksi koulun noin 300 oppilasta ja palvelutalon 55 asukasta. Lähivirkistysalueen melutilanne paranee. Suojattujen ja melulle edelleen altistuvien asukkaiden määrät on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Melulle altistuvat ja suojattavat asukkaat vaihtoehdon D mukaisilla suojaustoimenpiteillä db db yli 65 db Yhteensä Altistuvat asukkaat Suojatut asukkaat Vaihtoehdon D toimenpiteiden kustannukset on arvioitu olevan yhteensä euroa. Suojauksen hyöty-kustannus -suhde on noin 2,4. Kustannukset suojattua asukasta kohden ovat euroa. Suojauksesta hyötyvät myös asukkaat, jotka jäävät edelleen yli 55 db:n melualueelle, joten kustannukset hyötyvää asukasta kohti ovat euroa. 4.5 Meluntorjuntavaihtoehto E Vaihtoehto E vastaa muilta osin vaihtoehtoa D, mutta ajoratojen väliin tuleva 1,0 metriä korkea keskikaide on poistettu. Vaihtoehdon toimenpiteet yhteensä: Aita tsv + 2,0m, pituus yhteensä 1160 metriä Kaide tsv + 1,4m, pituus yhteensä 660 metriä Valli tsv + 5,0m, pituus yhteensä 650 metriä Valli 2,0 m /aita 2,0 m yht. tsv + 4,0m, pituus yhteensä 300 metriä Vesijohdon siirto Meluvyöhykkeet suojausvaihtoehdon E mukaisilla toimenpiteillä on esitetty raportin liitteessä 5. Suojattavien asukkaiden määrässä ei ole eroa verrattaessa vaihtoehtoon D. Ajoratojen väliin sijoitettavalla melukaiteella ei ole vaikutusta melutilanteeseen. Suojattujen ja melulle edelleen altistuvien asukkaiden määrät on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Melulle altistuvat ja suojattavat asukkaat vaihtoehdon E mukaisilla suojaustoimenpiteillä db db yli 65 db Yhteensä Altistuvat asukkaat Suojatut asukkaat

23 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT 23 Vaihtoehdon E toimenpiteiden kustannukset on arvioitu olevan yhteensä euroa. Suojauksen hyöty-kustannus -suhde on noin 2,8. Kustannukset suojattua asukasta kohden ovat euroa. Suojauksesta hyötyvät myös asukkaat, jotka jäävät edelleen yli 55 db:n melualueelle, joten kustannukset hyötyvää asukasta kohti ovat euroa. 4.6 Meluntorjuntavaihtoehto F Vaihtoehdossa F Turunväylän pohjoispuolella aitaa, jonka korkeus tien tasausviivasta on 2,0 metriä, jatketaan noin 20 metrin matkalla alikulkukäytävän länsipuolella sijaitsevan uuden vallin eteen. Aita jatkuu yhtenäisenä nykyisen vallin päähän saakka. Turunväylän eteläpuolella 1,4-metristä kaidetta jatketaan noin 200 metriä länteen Munkkivuoren Ritokalliontien talojen suojauksen parantamiseksi. Muilta osin toimenpiteet ovat vaihtoehdon E mukaiset. Vaihtoehdon toimenpiteet yhteensä: Aita tsv + 2,0m, pituus yhteensä 1180 metriä Kaide tsv + 1,4m, pituus yhteensä 860 metriä Valli tsv + 5,0m, pituus yhteensä 650 metriä Valli 2,0 m /aita 2,0 m yht. tsv + 4,0m, pituus yhteensä 300 metriä Vesijohdon siirto Meluvyöhykkeet suojausvaihtoehdon F mukaisilla toimenpiteillä on esitetty raportin liitteessä 6. Munkkiniemen puolella db:n meluvyöhyke pienenee piha- ja lähivirkistysalueilla, mutta varsinaisesti uusia asukkaita ei saada suojattua vaihtoehtoon E verrattuna. Suojattujen ja melulle edelleen altistuvien asukkaiden määrät on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Melulle altistuvat ja suojattavat asukkaat vaihtoehdon F mukaisilla suojaustoimenpiteillä db db yli 65 db Yhteensä Altistuvat asukkaat Suojatut asukkaat Vaihtoehdon F toimenpiteiden kustannukset on arvioitu olevan yhteensä euroa. Suojauksen hyöty-kustannus -suhde on noin 2,6. Kustannukset suojattua asukasta kohden ovat euroa. Suojauksesta hyötyvät myös asukkaat, jotka jäävät edelleen yli 55 db:n melualueelle, joten kustannukset hyötyvää asukasta kohti ovat euroa. 4.7 Meluntorjuntavaihtoehto G Vaihtoehdossa G Turunväylän pohjoispuolella nykyisen vallin päästä lähtevää + 2,0 metrin aitaa jatketaan Espoon puolelle Laajalahden ja Ison Huopalahden välisen sillan kaiteeseen saakka noin 120 metrin matkalla, jolloin pohjoispuolelle tulee aitaa yhteensä metrin matkalle. Espoon puolelta tulevaa melua ja meluestettä ei ole kuitenkaan tämän työn yhteydessä mallinnettu. Turunväylän eteläpuolella korotetaan noin 860 metrin matkalla sijaitsevaa

24 24 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT 1,4 metristä kaidetta 2,0 metriin tasausviivasta. Vaihtoehdon muut suojaustoimenpiteet ovat kuten vaihtoehdossa F. Vaihtoehdon toimenpiteet yhteensä: Aita tsv + 2,0m, pituus yhteensä 2160 metriä Valli tsv + 5,0m, pituus yhteensä 650 metriä Valli 2,0 m /aita 2,0 m yht. tsv + 4,0m, pituus yhteensä 300 metriä Vesijohdon siirto Meluvyöhykkeet suojausvaihtoehdon G mukaisilla toimenpiteillä on esitetty raportin liitteessä 7. Vaihtoehdon G toimenpiteillä suojataan 1000 asukasta eli noin 79 % yli 55 db:n melualueella ennustetilanteessa vuonna 2025 asuvista asukkaista. Meluvyöhykkeen db asukkaista suojataan 69 % eli 36 asukasta enemmän kuin vaihtoehdoissa D, E ja F. Meluvyöhykkeelle db jää 15 asukasta eli 23 asukasta vähemmän kuin vaihtoehdoissa D, E ja F. Koulun ja palvelutalon suojaustilanne ei muutu; 300 oppilasta ja 55 palvelutalon asukasta tulevat edelleen suojatuiksi. Lähivirkistysalueen melutilanne paranee edelleen. Suojattujen ja melulle edelleen altistuvien asukkaiden määrät on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Melulle altistuvat ja suojattavat asukkaat vaihtoehdon G mukaisilla suojaustoimenpiteillä db db yli 65 db Yhteensä Altistuvat asukkaat Suojatut asukkaat Vaihtoehdon G toimenpiteiden kustannukset on arvioitu olevan yhteensä euroa. Suojauksen hyöty-kustannus -suhde on noin 2,4. Kustannukset suojattua asukasta kohden ovat euroa. Suojauksesta hyötyvät myös asukkaat, jotka jäävät edelleen yli 55 db:n melualueelle, joten kustannukset hyötyvää asukasta kohti ovat euroa.

25 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys EHDOTETTU MELUNTORJUNTAVAIHTOEHTO 25 5 EHDOTETTU MELUNTORJUNTAVAIHTOEHTO Ehdotetussa vaihtoehdossa Turunväylän pohjoispuolelle sijoitetaan 5,0 metrin korkuista vallia nykyisen vallin itäpuolelle vajaan 480 metrin matkalle Huopalahdentielle saakka. Vallia, jonka korkeus tasausviivasta on 5 metriä, on suunniteltu myös nykyisen vallin ja alikulun länsipuolelle noin 60 metrin matkalle. Alikulun kohdalle nykyisen ja uuden vallin väliin sekä uuden vallin eteen sijoitetaan 2,0 metriä korkeaa aitaa noin 70 metrin matkalle. Meluaita jatkuu vallin länsipäästä tasausviivasta 2,0 metrin korkuisena Espoon puolelle Laajalahden ja Ison Huopalahden välisen sillan kaiteeseen saakka. Turunväylän eteläpuolelle Munkkiniemen ala-asteen ja vanhusten palvelutalon kohdalle sijoitetaan 2,0 metrisen vallin ja 2,0 metrisen aidan yhdistelmää, jonka korkeus on yhteensä 4 metriä tasausviivasta, noin 300 metrin matkalle. Professorintiestä länteen päin on suunniteltu noin 120 metriä pitkä valli, jonka korkeus on 5,0 metriä tasausviivasta. Vallin länsipuolella suojausta jatketaan noin 860 metrin matkalla kaiteella, jonka korkeus tasausviivasta on 1,4 metriä. Ehdotetun vaihtoehdon toimenpiteet yhteensä: Aita tsv + 2,0m, pituus yhteensä metriä Kaide tsv + 1,4m, pituus yhteensä 860 metriä Valli tsv + 5,0m, pituus yhteensä 650 metriä Valli 2,0 m /aita 2,0 m yht. tsv + 4,0m, pituus yhteensä 300 metriä Vesijohdon siirto Ehdotetun vaihtoehdon toimenpiteillä suojataan 941 asukasta eli noin 74 % yli 55 db:n melualueella ennustetilanteessa vuonna 2025 asuvista asukkaista. Meluvyöhykkeen db asukkaista suojataan yli kaksi kolmasosaa. Meluvyöhykkeelle db jää vielä 38 asukasta, jotka asuvat Vanhan Munkkiniemen puolella Ritokalliontiellä. Kohde sijaitsee noin viisi metriä Turunväylän tasausta korkeammalla, joten sen täydellinen suojaaminen kohtuullisin kustannuksin on vaikeaa. Lisäksi tulee suojatuiksi koulun noin 300 oppilasta ja palvelutalon 55 asukasta. Lähivirkistysalueen melutilanne paranee. Tulevaisuudessa mahdollinen nopeusrajoituksen alentaminen parantaisi melutilannetta myös alueilla, joita ei näillä toimenpiteillä voida suojata. Suojattujen ja melulle edelleen altistuvien asukkaiden määrät on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Melulle altistuvat ja suojattavat asukkaat ehdotetun vaihtoehdon mukaisilla suojaustoimenpiteillä db db yli 65 db Yhteensä Altistuvat asukkaat Suojatut asukkaat Ehdotetun vaihtoehdon toimenpiteiden kustannukset on arvioitu olevan yhteensä euroa. Suojauksen hyöty-kustannus -suhde on noin 2,5. Kustannukset suojattua asukasta kohden ovat euroa. Suojauksesta hyötyvät myös asukkaat, jotka jäävät edelleen yli 55 db:n melualueelle, joten kustannukset hyötyvää asukasta kohti ovat euroa.

26 26 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys EHDOTETTU MELUNTORJUNTAVAIHTOEHTO Vaikka vaihtoehdolla G olisi suojattu enemmän asukkaita, sitä ei valittu, koska toteuttamisessa ja erityisesti talvihoidossa olisi kohtuuttomia ongelmia. Tien eteläpuolella piennar on kapea, joten lumitilaa ei ole riittävästi, ja korkeamman 2,0-metrisen esteen yli lumen saa ainoastaan linkoamalla. Tien eteläpuolella oleva linja-autokaista tulee kuitenkin pystyä puhdistamaan välittömästi normaalien talvikunnossapitotoimien yhteydessä. Ehdotettu vaihtoehto mallinnettiin lopuksi Professorintien liikenne huomioon ottaen. Laskennan mukaiset meluvyöhykkeet on esitetty raportin liitteessä 8. Ehdotetun vaihtoehdon toimenpiteillä Professorintien vaikutus huomioon otettuna asukkaita on db meluvyöhykkeellä 718, ja db vyöhykkeellä asukkaiden määrä on 38. Suojattujen ja melulle edelleen altistuvien asukkaiden määrät Professorintien liikenne huomioon ottaen on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Melulle altistuvat ja suojattavat asukkaat ehdotetun vaihtoehdon mukaisilla suojaustoimenpiteillä Professorintien kanssa db db yli 65 db Yhteensä Altistuvat asukkaat Suojatut asukkaat Suojaus voidaan tarvittaessa toteuttaa myös vaiheittain alla mainittuina kokonaisuuksina. Kohteet ovat kiireellisyysjärjestyksessä. 1. Munkkiniemen ala-asteen ja vanhusten palvelutalon + 5,0 metriä korkea valli ja + 4,0 metriä korkea valli-aita -yhdistelmä. 2. Munkkivuoren puolen alikulun länsipuolelle tuleva lyhyt + 5,0 metriä kor kea valli ja sen itäpuolelle tuleva + 5,0 metriä korkea valli 3. Meluaita Talinrannan puolella 4. Melukaide Vanhan Munkkiniemen puolella. Yksittäisten esteiden suojausvaikutusta on kuvattu liitteessä 9. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida esteiden sovittaminen olemassa oleviin rakenteisiin, kaupunkikuvaan ja maisemaan. Talinrannan kohdalla käytetään esteen yläosassa läpinäkyviä rakenteita merinäkymien säilyttämiseksi. Vallien rakentamisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan ainakin osittain ylijäämämassoja. Myös muita korvaavia materiaaleja esimerkiksi rengasrouhetta voidaan käyttää.

27 Turunväylän (vt 1) meluesteet Munkkiniemessä -meluselvitys JATKOTOIMENPITEET 27 Kuva 8. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota esteiden maisemaan sovittamiseen. Kuvassa Ison Huopalahden vesistömaisemaa. 6 JATKOTOIMENPITEET Meluselvityksestä laadittiin esite, joka jaettiin selvitysalueen talouksiin. Selvityksen tuloksia esiteltiin yleisötilaisuudessa, joka pidettiin Munkkiniemen alaasteella Yleisötilaisuudessa tai sen jälkeen oli mahdollista toimittaa palautetta myös kirjallisesti. Palautteita tuli kirjallisena yhteensä 25 kappaletta. Raportin liitteenä 10. on jatkosuunnittelun pohjaksi yhteenveto saadusta asukaspalautteesta. Keskeisimpänä palautteessa tuli esille kolme asiaa: Tien eteläpuolelle toivottiin 1,4 metrin kaiteen asemasta maavallia tai muuta korkeampaa estettä erityisesti Ritokalliontien kohdalle. Tien pohjoispuolelle esitettiin 5,0 metriä korkean 60 metriä pitkän vallin jatkamista 300 metrin pituiseksi Uudenkaupungintien kohdalla. Tarpeelliseksi nähtiin 100 km/h nopeusrajoituksen alentaminen vt 1 Turunväylän alkupäässä Turun suuntaan mentäessä. Lisäksi jatkosuunnittelussa tulisi ottaa huomioon Munkinpuiston vesiaiheen hoito- ja kehittämissuunnitelma sekä mahdolliset Turunväylän varressa Espoon kaupungin puolella toteutettavat meluntorjuntahankkeet. Seuraavana suunnitteluvaiheena on tiesuunnitelman laatiminen. Tiesuunnitelmassa tarkennetaan muun muassa suojausten tyyppiä, kustannuksia ja aluevarauksia. Tiesuunnitelman yhteydessä selvitetään kevytrakenteisen meluesteen (kehikosta riippuva, ääntä eristävä jätekumimatto) käyttöä Munkkivuoren ja Munkkiniemen puolella pehmeikköalueilla sekä lisäksi 1,4 metrisen kaiteen käyttö kosteimmilla alueilla.

28