Tasa-arvoneuvola Monimuotoisuusklinikka Naisyrittäjäparkki Naisten resurssikeskus sinni@sinni.fi SINNI voimavarakeskus Oy, PL 5, 90500 Oulu Oulun kaupunki Liikuntavirasto Liikuntaviraston talousarvion 2009 suvaus Leena Teräs SINNI voimavarakeskus Oy Y-tunnus 2101519-9
SISÄLTÖ 1. Yleistä suvauksesta 3 1.1. Suvauksen tavoitteet 6 1.2. Vaikeasti havaittava välillinen syrjintä 6 1.3. Milloin suvata? 7 1.4. Miten suvata? 7 2. Suvauksen indikaattorien määrittely 8 2.1. Suvaus liikuntatoimessa 8 3. Liikuntatoimen talousarvion 2009 sukupuolivaikutusten arviointi 10 3.1. Johdanto 10 3.2. Suvaus 11 3.2.1. Strategia 12 3.2.2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky 12 3.2.3. Talous 13 3.2.4. Toimintatavat ja rakenteet 13 3.2.5. Henkilöstö ja kyvykkyys 13 3.2.6. Liikuntapaikkarakentaminen 14 4. Yhteenveto 15 Lähteet 19 Dokumentin käyttö ilman lupaa kielletty. Leena Teräs, SINNI voimavarakeskus Oy 2
1. Yleistä Naisten ja miesten välillä ei ole juurikaan eroa liikunnan harrastusaktiivisuudessa, joskin miehissä on kaksi kertaa enemmän niitä, jotka karttavat kaikenlaista liikuntaa 1. Myöskään tyttöjen ja poikien välillä ei ole juuri eroja liikunnallisessa aktiivisuudessa, määrällisiä eroja on jonkin verran. Se, mikä erottaa sukupuolet ja ikäryhmät toisistaan, on liikkumisen tapa ja harrastetut liikuntalajit. Miehet ja pojat harrastavat enemmän voimaperäistä, kilpailuperiaattein rakentunutta liikuntaa, naiset ja tytöt taas terveys- ja sosiaalista liikuntaa. Suosituimpia liikuntapaikkoja kaikilla ikäryhmillä on kevyen liikenteen väylät ja aikuisilla lisäksi ulkoilureitit sekä maantiet ja vastaavasti lapsilla piha-alueet. Nämä tukevat hyvin omatoimista liikuntaa sekä iäkkäiden liikuntaharrastusta. Naiset ja tytöt käyttävät voimistelusaleja, kun taas miehet ja pojat palloilusaleja ja jäähalleja. Yhteisesti lähimmäksi kotia toivotaan uimahallia. 2 Suomalaisilla on keskimäärin 46 tuntia vapaa-aikaa viikossa; miehillä tosin on kolme tuntia enemmän kuin naisilla 3. Tämä johtunee siitä, että edelleen kotityöt ovat pääosin naisten vastuulla 4. Näinkin suuren erot käytettävissä olevan ajan suhteen voidaan olettaa vaikuttavan jossain määrin sekä liikuntaharrastukseen että vapaaehtoistoimintaan käytettävissä olevaan aikaan. Kuukaudessa miehet käyttävät liikunnan vapaaehtoistoimintaan 12 tuntia ja naiset vastaavasti 9. Liikunnan vapaaehtoistyössä olevista on naisia kuitenkin 43%, mutta heidän toimintansa suuntautuu lapsi- ja nuorisotoiminnan sekä harrastus- ja kuntoliikunnan alueille. Tämä toiminta, niin oleellista kuin se onkin seurojen toiminnan jatkuvuuden ja tulevien harrastajasukupolvien luomisen näkökulmasta, ei kuitenkaan ole kovin arvostettua tai esimerkiksi median noteeraamaa toimintaa. [..] suomalainen liikunnan rahoitusjärjestelmä suosii [..] miesmallista kilpa- ja huippu-urheilua 5. Naisten panos liikunnassa jää helpommin vähemmän arvostetuksi sekä näkymättömäksi, jota on arveltu erääksi perussyyksi epätasa-arvoiseen liikunnan rahoitusjakoon. Näkymättömyyttä selitetään myös seuraavilla perusteilla - länsimaisen liikunnan historia ja toimintakulttuuri on miehinen - naiset osallistuvat miehiä vähemmän organisoituun liikuntaan, kilpaurheiluun ja penkkiurheiluun - naisten näkyvyys liikunta- ja urheilumediassa on vähäinen - naisia ei ole riittävästi liikunnan johto- ja päätöksentekotehtävissä 6 Lajien osalta liikunnassa on vallalla perinteinen sukupuolijako. Naiset ja tytöt harrastavat voimistelua, aerobicia, tanssia, taitoluistelua sekä erityisesti tytöt ratsastusta. Pojat ja miehet taas harrastavat huomattavassa määrin palloilulajeja, myös moottoriurheilu sekä ampumaurheilu ovat erittäin miesvoittoisia lajeja. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna liikuntakulttuuri pönkittää vahvasti sukupuolten välisen perinteisen roolijaon olemassa oloa. 7 Tasa-arvon tavoitteena liikunnassakaan ei tule olla se, että kaikki (naiset) harrastavat samoja (miesten) lajeja, vaan tavoitteena tulee olla harrastusmahdollisuuksien varmistaminen mahdollisimman laajoille ihmisryhmille. Esimerkiksi sukupuolten väliset kiinnostuserot nähdäänpä ne sitten kulttuurisesti tai biologisesti määräytyvinä on hyväksyttävä ja otettava huomioon. Samalla on kuitenkin varmistuttava siitä, että erot eivät johdu tarjonnan vinoutumisesta tai yksipuolisuudesta tai toimintaa ohjaavista rakenteellisista tekijöistä. 8 1 Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus 2007, s. 54 2 Kansallinen liikuntatutkimus Aikuiset; Lapset 3 Koivisto 2004b, s. 58 4 Tasa-arvobarometri 2004 5 Aalto 2003, s. 24 6 Aalto 2003, s. 23 7 Heikkinen 2005, s.102 8 Tasapeli, s.52 3
Liikunta-alan selvityksissä ja tutkimuksissa on 1990-luvulta alkaen noussut esille toistuvasti tietyt teemat, joihin tulisi kiinnittää huomiota tasa-arvotoimenpiteissä. Näitä ovat olleet liikunta-alan päättäjien ja valmentajien sukupuolijako, sukupuolen mukaisesti jakautuneet lajit, liikuntapaikkarakentaminen, toiminta-avustusten jakoperusteet ja sukupuolen mukaiset käyttäjätilastoinnit. Näiden osalta on Opetusministeriön johdolla kokoonnuttu työryhmissä, tehty kehittämisprojekteja ja ohjelmia ja annettu suosituksia. Muutosta tasa-arvoisempaa suuntaan onkin tapahtunut, erityisesti julkisella sektorilla sekä liikuntajärjestöjen valtakunnallisella tasolla. Sukupuolivaikutusten arviointi (suva/suvaus) liittyy Tasa-arvolain 9 sekä nykyään myös Yhdenvertaisuuslain 10 toteuttamiseen. Se on keskeinen tasa-arvon valtavirtaistamisen menetelmä, jonka avulla suunniteltua toimenpidettä arvioidaan naisten ja miesten kannalta. Yhdenvertaisuuslain huomioiminen tuo mukaan tarkasteluun mm. iän, etnisen taustan, vammaisuuden jne. Sukupuolten välinen tasa-arvo on näistä kuitenkin merkityksellisin, sillä jako naisiin ja miehiin leimaa jokaista ihmisryhmää, kantaen mukanaan eroja oikeuksien, velvollisuuksien, vallanjakautumisen jne. suhteen. Sukupuolinäkökulman/tasa-arvon valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että kaikkia ihmisiin kohdistuvia päätöksiä ja toimenpiteitä arvioidaan sekä naisten että miesten kannalta. Euroopan neuvoston määritelmän mukaan valtavirtaistamisen on poliittisten ja hallintoprosessien uudelleen organisoimista, parantamista, kehittämistä ja arviointia niin, että pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja hallintotoimiin, kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on murtaa sukupuolineutraalit, osittain jopa sukupuolisokeat, menettelytavat ja toimintakulttuuri. Tämä edellyttää hallintoprosessien, työ- ja hallintokulttuurin muutosta sekä uusien yhteistyösuhteiden ja kuulemistahojen mukaan ottamista. 11 Opetusministeriön kokemusten mukaisesti julkiselta sektorilta edellytetään ohjausta, jotta tasa-arvo etenee. Ohjauksella voidaan toimijoita ja yhteistyökumppaneita tukea tasa-arvon edistämispyrkimyksissä. Ohjausmekanismeja ovat: lainsäädäntöohjaus: lakien avulla säädetään tavoitteet ja toimenpiteet rahoitusohjaus: rahoituksen myöntämiseen liitetään tavoitteita, kannusteita, ehtoja ja rajoituksia informaatio-ohjaus: asioiden tilasta tehdään tutkimuksia ja arviointeja. 12 Julkisen sektorin resurssien jakautumisen suuntautumisen arvioinnilla ja seurannalla voidaan myös lisätä resurssien oikeudenmukaista jakoa. On merkityksellistä, että yhteisesti kerätyillä verorahoilla tuetaan tasapuolisesti eri ihmisryhmien hyvinvointia. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomen työmarkkinoiden erityispiirre on, että naisia ja miehiä on työelämässä määrällisesti lähes saman verran: 15-74 -vuotiaiden naisten työllisyysaste oli 67% ja vastaavasti miesten 70% 13. Koska naiset ja miehet osallistuvat verovarojen keräämiseen samassa mittakaavassa, on tärkeää pitää huolta myös siitä, että julkisin varoin kustannettuja palveluita kohdennetaan molemmille sukupuolille samassa suhteessa. 14 9 Tasa-arvolaki (1986), viimeisin uudistus vuodelta 2005, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609 10 Yhdenvertaisuuslaki (2004), http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021 11 Valtarvirtaistaminen, Minna valtakunnallinen naistutkimus- ja tasa-arvoportaali http://www.minna.fi/minna/valtavirtaistaminen/ ja http://pre20032203.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/valtavirta/julkaisu.pdf 12 Tasapeli, s. 50-51 13 Tilastokeskus 2007; Vaaka vaaterissa Sukupuolten tasa-arvo 2006 14 Teräs 2007 4
Suvaus voidaan nähdä kustannustehokkuutta lisäävänä tekijänä, mutta myös viranomaisen normaalina oman työn seurantana. Tavoitteena on, että suvaus olisi osa työntekijöiden ammattitaitoa oleva työkalu. Tällöin suvaus tapahtuisi samanaikaisesti tekstin tuottamisen kanssa sen sijaan, että ulkopuolinen taho arvio valmista lopputuotetta. Sukupuolivaikutusten arviointia voidaan pitää erinomaisena päätöksenteon välineenä. Vasta, kun suunnitellun toimenpiteen vaikutukset on arvioitu, on päätöksentekoon riittävät perusteet. Ilman arviointia päätöksenteko tehdään ylimalkaisten, usein tiedostamattomien oletusten varassa, jolloin käytännössä vain uskotaan (toivotaan), että toimenpiteellä on oletetun suuntaiset vaikutukset. 15 Sukupuolivaikutusten arviointi liittyy keskeisesti myös Tasa-arvolakiin, joka velvoittaa erityisesti viranhaltijoita, mutta myöskin työnantajia, edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Arvioinnin voidaan katsoa tukevan Tasa-arvolaissa kirjattua viranomaisvelvoitetta Tasa-arvolaki 4 (15.4.2005/232) Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Suvauksen avulla voidaan estää tiedostamaton epätasa-arvoisen tilanteen uusintaminen ja nostaa esiin muutosta kaipaavat toimintatavat. Suvauksen tarkastelunäkökulmaa voi myös laajentaa koskemaan tasa-arvoa muullakin tavalla jaoteltujen ryhmien osalta. Tällöin toteutetaan Yhdenvertaisuuslain velvoitteita, jotka ovat viranomaistahoille samansuuntaisesti velvoittavia kuin tasa-arvolainkin. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös alueellisen tasa-arvon toteutumista voidaan suvausprosessin yhteydessä tarkastella. Yhdenvertaisuuslaki 4 (9.11.2007/978) Viranomaisten velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Yleiset suositukset tässä momentissa tarkoitetun suunnitelman sisällöstä antaa sisäasiainministeriö. Niin ikään Liikuntalaissa 16 on määritelty tavoitteiksi tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja kulttuurien moninaisuus. 15 Teräs 2007 16 Liikuntalaki, ks. Lähteet 5
1.1. Suvauksen tavoitteet 17 yhtäläisten mahdollisuuksien turvaaminen välillisen syrjinnän estäminen toiminnan laadun parantaminen hallinnon läpinäkyvyyden lisääminen toiminnan vaikutusten läpinäkyvyys taloudellisten yms. resurssien kohdentaminen tehokkaasti toteuttaa Tasa-arvolakia Sukupuolivaikutusten arvioinnilla pyritään edistämään nimenomaan mahdollisuuksien tasa-arvoa (equal opportunities). Tällöin katsotaan, että yhteiskunnan tehtävänä on luoda yhtäläiset mahdollisuudet yksilölle toteuttaa omaa inhimillistä potentiaaliaan 18. Ihmisestä itsestään tulee olla kiinni käyttääkö hän mahdollisuuksiaan hyväkseen ja millä tavoin. Suvauksen avulla voidaan selkeyttää monipuolisemmin ongelmaa, johon haetaan ratkaisua konkretisoida tavoitteita täsmentää toimenpiteitä tehostaa tuloksia arvioida toimenpiteiden kohdistumista 19 1.2. Vaikeasti havaittava välillinen syrjintä Suvauksen avulla voidaan nostaa esiin myös välillinen syrjintä, joka on vaikeasti havaittavissa ilman erityistä tarkastelua. Syrjivät käytännöt ovat usein hienovaraisia tai totuttuja toimintatapoja, joita mahdollisesti vain ei ole tarkasteltu moninaisesta näkökulmasta. Välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton sääntö, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden [sukupuolen] rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite 20. Välilliset vaikutukset voivat olla resurssien jakautumisen näkökulmasta aivan vastaavaa merkitysluokkaa kuin suorat vaikutukset. Esimerkiksi näennäisesti sukupuolineutraali investointi tieverkon parantamiseen paljastaa tarkemmassa arvioinnissa suuria hyötyeroja työllistymisen ja tiettyjen elinkeinoalojen kannattavuuden osalta. Kun työelämä on voimakkaasti segregoitunut naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin, niin tiestön rakentaminen kuin myös sen hyötykäyttö kasvattaa nimenomaan miesvaltaisten alojen työllisyyttä ja kannattavuutta. 17 Onwen-Huma 2006 18 Holli et al. 2002 19 Teräs 2007 20 Moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan kampanjasivut, ks. liite 4 Lähteet 6
1.3. Milloin suvata? Sukupuolivaikutusten arviointia voidaan käyttää kaiken päätöksenteon välineenä, kun halutaan tarkentaa ja tehostaa resurssien kohdentumista ja vaikutuksia. Se on tarpeen aina, kun toimenpide kohdistuu ihmisryhmiin. Myös silloin on suvattava, kun toimenpide kohdentuu sellaisille alueille, joilla naisten ja miesten välillä on merkittäviä eroja, kuten taloudellinen asema vanhemmuus, työn- ja perheen yhteensovittaminen koulutus työllistyminen ammatillinen ja urakehitys yhteiskunnalliset vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet terveys ja sairastavuus sekä niihin liittyvien palveluiden tarve turvallisuus ja väkivallan uhka ajankäyttö, harrastukset ja virkistystarve 21 Suvauksen avulla voidaan niin poliittisia kuin hallintoprosessejakin arvioida, kehittää ja uudelleen organisoida siten, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon läpäisyperiaatteena. Ihannetilassa tämä tapahtuu kaikissa toimissa, kaikilla tasoilla ja kaikissa tilanteissa. Toiminnallisena tavoitteena on, että arvioinnin suorittavat ne toimijat, jotka kyseisiä toimintoja muutoinkin harjoittavat. Kyseessä on siis eräänlainen jatkuva oman toiminnan arviointi 22. 1.4. Miten suvata? Sukupuoli- ja laajemmin tasa-arvovaikutusten arviointi edellyttää tietoisuutta sukupuolen merkityksestä ja rakentumisesta sekä tasa-arvokäsitteestä yleisemminkin 23. Tämä tarkoittaa mm. sukupuolijärjestelmän tuntemista. Myös laajemmin tasa-arvotutkimuskentän sekä lainsäädännön tuntemus on tärkeää. Suvausta varten tarvitaan myös seurantatietoa (mm. tutkimuksia, tilastoja) kyseiseltä toimialalta. Erityisesti tilastointi on merkityksellistä, sillä sen avulla voidaan kerätä jatkuvaa tietoa, jolloin nähdään myös valittujen toimenpiteiden kohdentuminen ja tehokkuus pidemmällä aikavälillä. Suomessa tilastoinnissa onkin edelleen kehittämisen varaa, koska monin paikoin keskeiset muuttujat (sukupuoli, ikä, etniset ryhmät, liikuntarajoitteisuus jne.) puuttuvat tiedonkeräämisen tarkastelunäkökulmista. Täysimääräisesti suvausta ei voida tehdä ilman asianmukaista alakohtaista tietoa. Tilastoinnin ollessa vajavaista, voidaan osoittaa sukupuoli- ja tasa-arvorelevanssi, eli nostaa esiin ne kohdat, joissa todennäköisesti on eroja niin sukupuolen mukaisesti kuin muilla tavoin jaettujen ryhmien välillä kyseiseltä toimialalta tehtyjen selvitysten ja tutkimusten avulla tehdä johtopäätöksiä todennäköisistä vaikutuksista. Tasa-arvorelevanssin tunnistamisella pyritään identifioimaan ne menoerät ja tavoitteet, joiden suoranaisena tavoitteena on vaikuttaa naisten ja miesten väliseen asemaan ne kohdentuvat muista syistä siten, että ne todennäköisesti vaikuttavat naisten ja miesten asemaan eri tavalla. 24 21 Onwen-Huma 2006 22 Teräs 2007 23 Hakulinen 2005 24 Haataja et al 2006 7
2. Suvauksen indikaattorien määrittely Sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten arviointi on vielä uutta, joten vakiintuneita indikaattoreita ei monillekaan toimintaympäristöille ole eritelty. Arviointiprosessi alkaakin sillä, että arvioitavasta kohteesta pyritään tunnistamaan perustoimintamallit, jotta suvaukseen tarvittavat indikaattorit voidaan kartoittaa. Indikaattorien spesifioinnissa auttaa myös sukupuolivaikutusten analyysia valottavat yksinkertaiset kysymykset: millaisia sukupuolivaikutuksia toimenpiteellä on? mitkä ovat sen hyödyt ja haitat tasa-arvon edistämisen suhteen? mitkä ovat vaikutukset eri ikäisiin naisiin ja miehiin tai tyttöihin ja poikiin? mitkä ovat vaikutukset eri elämänvaiheissa olevien naisten ja miesten asuin- ja elinoloihin ja palvelutarpeisiin vastaamiseen? 25 Arvioinnin toteuttamisen vaiheet ovat tietojen hankkiminen, analyysi ja johtopäätösten tekeminen. Jotta arviointi olisi mahdollista, on tärkeää kiinnittää huomio tietojen keräämiseen. Tilastoissa ja tiedoissa, joiden pohjalta arviointi tehdään, tulee sukupuolen olla näkyvillä. Sukupuolisisältöisten tilastotietojen saatavuus määrittelee keskeisesti sen, miten tarkka arviointi voi olla. Mikäli käyttökelpoista seurantatietoa ei ole saatavilla, on olemassa olevaa tietoainesta tarkasteltava sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmasta. Arvioitavan prosessin vaikutuksia tarkastellaan sen tavoitteiden, sisällön, keinojen ja ennakoitujen tulosten perusteella: missä suhteessa odotetut tulokset ja vaikutukset pienentävät naisten ja miesten välisiä eroja, poistavat esteitä ja edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa? Lisäksi voidaan arvioida erikseen vaikutuksia lapsiin. Vaikutuksia arvioitaessa voidaan esittää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miten asian valmistelussa on otettu huomioon naisten ja miesten näkemykset ja miten ne on hankittu? Missä ja milloin päätöksiä tehdään? Ketkä ovat vastuullisia toimijoita prosessin eri vaiheissa? Miten vaikutuksia on tarkoitus seurata ja mitä mittareita käytetään? Missä aikataulussa päätöksen tai suunnitelman vaikutuksia tarkistetaan? 2.1. Suvaus liikuntatoimessa Oulun kaupungin liikuntatoimen talousarvio (2008) suvattiin vuonna 2007 26. Koska arviointi oli laatuaan ensimmäinen Suomessa, kartoitettiin käyttökelpoisia indikaattoreita käyttäen apuna Opetusministeriön ja Sosiaalija terveysministeriön tasa-arvon valtavirtaistamisjulkaisuja. Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi voidaan karkeasti jakaa neljään osaan 27 : 25 http://pre20032203.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/valtavirta/julkaisu.pdf 26 Oulun kaupunginhallituksen päätöksellä 26.3.2007, tehty sukupuolivaikutusten arviointi hyväksyttiin liikuntalautakunnassa 14.11.2007. 27 Haataja et al 2006 8
1. talousarviomomentista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä johtuvat sukupuolivaikutukset (määrärahapanokset) 2. menojen kohdentaminen ja hyvinvoinnin tuotantoprosessit sukupuolten näkökulmasta 3. aikaansaadut tulokset ja niiden jakautuminen naisille ja miehille tulonsiirtoina, palveluina jne. 4. mahdolliset laajemmat kerrannaisvaikutukset. Lisäksi liikunnan tasa-arvoselvityksissä on pohdittu miten paljon investointien ja etujen kohdentumiseen vaikuttaa päätöksentekijöiden sukupuoli 28. Tällöin tulee kiinnittää huomiota sukupuolijakaumaan seuraavilla päätöksenteon ja päätösten valmistelujen sekä toimeenpanon tasoilla julkisen sektorin liikuntatoimen viranhaltijat liikuntalautakunnan sukupuolijakauma tuettujen hankkeiden työryhmät/ohjausryhmät ja asiantuntijat toimintatukea saavien seurojen päätöksentekoelimet sekä valmennus- ja toiminnan ohjaajat 29 28 mm. Tasapeli; Miehet ja naiset liikunnassa 29 Tasapeli 9
3. Liikuntatoimen talousarvion 2009 sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) 3.1. Johdanto Oulun kaupungin liikuntatoimen talousarvioon tehtiin sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) nyt toista kertaa. Ensimmäinen suvaus toteutettiin kesän 2007 aikana vuoden 2008 talousarviolle. Koska kyseessä oli ensimmäinen sukupuolivaikutusten arviointi, johon ei ollut olemassa valmista mallia, painottui työ arviointi-indikaattorien kartoitukseen. Lähdedokumentteina oli käytössä erityisesti Opetusministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön toimeenpanemien kehittämishankkeiden tuotoksina syntyneet tutkimukset ja raportit. Haasteelliseksi arvioinnin teki juuri valmiiden mallien, indikaattoreiden sekä ennen kaikkea tilastoinnin puutteellisuus. Ensimmäisestä arviointia varten päädyttiin selvittämään seuraavia tekijöitä liikuntapaikkarakentamisen kohteet ja niissä harrastettavat lajit rakentamishankkeiden johtoryhmän kokoonpano ja käytetyt asiantuntijat toiminta-avustukset liikuntajärjestöille ja avustusten jakoperusteet käyttövuorojen jakautuminen ja vuorojen jakoperusteet tuettujen liikuntajärjestöjen lajitarjonta ja jäsenistön jakautuminen sukupuolten näkökulmasta hyödynsaaja-liikuntajärjestöjen päätösvallan jakautuminen sukupuolen perusteella tarkasteltaessa päätösvallan jakautuminen sukupuolen perusteella tarkasteltaessa liikuntatoimen viranhaltioissa ja liikuntalautakunnan jäsenistössä 30 Näitä tietoja haettiin arviointia varten toimitettujen dokumenttien 31 lisäksi liikuntalautakunnan pöytäkirjoista, urheiluseurojen toimintakertomuksista ja seuraesittelyistä. Tavoitteena oli tuottaa taustatietoa, jota voisi hyödyntää myös tulevissa tasa-arvotoimissa. Vuoden 2009 talousarvion sukupuolivaikutusten arviointia varten on toimitettu arvioitavaksi dokumentiksi Liikuntatoimen talousarvio 2009 (versio 11.8.2008 sekä päivitetty nettiversio). Lisäksi arviointia tukevia lisämateriaaleina huomioitiin Liikuntatoimen Toimintakertomus vuodelta 2007, Liikuntaviraston tasaarvosuunnitelma 2008 32 sekä artikkeli Tasa- ja moniarvoisen liikuntakulttuurin toteuttaminen Oulussa 33. Suvausraportin alustavaa luonnosta käytiin lävitse liikuntatoimen johtajan ja liikuntalautakunnan puheenjohtajan kanssa yhteispalaverissa 9.12. Tapaamisen johdosta tulleet kommentit on sisällytetty käsillä olevaan raporttiin. Tämänkertaisessa suvauksessa on otettu tavoitteeksi myös arviointimallin kehittäminen rakenteeltaan yksinkertaisemmaksi, jotta siitä jatkossa saataisiin jokapäiväiseen käyttöön soveltuva työkalu. 30 Teräs 2007b, 8. 31 Teräs 2007b, 21. 32 Epäilys & Pietola 2008 33 Epäilys 2008 10
3.2. Suvaus Vuoden 2009 liikuntatoimen talousarviossa suvausmetodina käytetään 3R metodia 34, jossa on kolme tarkastelualuetta: 1. Representaatio - lasketaan miesten ja naisten määrä päätöksenteossa, organisaatiossa, projektissa tms. 2. Resurssit - tarkastellaan, miten määrärahat, aika ja tila on jaettu sukupuolten välillä. 3. Realia - arvioidaan millaisia normeja ja arvoja on tulkittavissa hallinnon rakenteissa ja niiden tuottamissa tuotteissa ja palveluissa. Näihin tarkastelualueisiin sisältyy edellisvuoden suvauksessa käytetyt indikaattorit seuraavasti: 3R -metodi Representaatio - lasketaan miesten ja naisten määrä päätöksenteossa, organisaatiossa, projektissa tms. Resurssit - tarkastellaan, miten määrärahat, aika ja tila on jaettu sukupuolten välillä Realia - arvioidaan millaisia normeja ja arvoja on tulkittavissa hallinnon rakenteissa ja niiden tuottamissa tuotteissa ja palveluissa rakentamishankkeiden johtoryhmän kokoonpano ja käytetyt asiantuntijat vuorojen jakoperusteet jäsenistön jakautuminen sukupuolten näkökulmasta hyödynsaaja-liikuntajärjestöjen päätösvallan jakautuminen sukupuolen perusteella tarkasteltaessa päätösvallan jakautuminen sukupuolen perusteella tarkasteltaessa liikuntatoimen viranhaltioissa ja liikuntalautakunnan jäsenistössä liikuntapaikkarakentamisen kohteet ja niissä harrastettavat lajit toiminta-avustukset liikuntajärjestöille ja avustusten jakoperusteet käyttövuorojen jakautuminen tuettujen liikuntajärjestöjen lajitarjonta Realia tarkastelua tehtiin indikaattorien tulkinnassa. Näitä tekijöitä pyritään tarkastelemaan sukupuolivaikutusten arvioimiseksi Liikuntatoimen talousarvio 2009 dokumentista ja muusta sekä toimitetusta että saatavilla olevasta aineistosta soveltuvin osin. Tarkastelun keskiössä on vaikutukset sukupuoliin, mutta myös mm. ikäkysymystä pyritään ottamaan arvioinnissa huomioon. Talousarviosta tarkastellaan, dokumentin omaan jaotteluperusteeseen nojautuen, seuraavia osa-alueita: strategia yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky talous toimintatavat ja rakenteet henkilöstö ja kyvykkyys Erikseen tarkastellaan vielä liikuntapaikkarakentamiskohteita. 34 Sukupuolivaikutusten arviointiin on kehitetty eri menetelmiä. Ruotsissa kehitetty ja paikallishallinnon käytetyin metodi on 3R metodi. 11
3.2.1. Strategia 3R -metodi Representaatio - lasketaan miesten ja naisten määrä päätöksenteossa, organisaatiossa, projektissa tms. Resurssit - tarkastellaan, miten määrärahat, aika ja tila on jaettu sukupuolten välillä Realia - arvioidaan millaisia normeja ja arvoja on tulkittavissa hallinnon rakenteissa ja niiden tuottamissa tuotteissa ja palveluissa Arvioitavaan dokumenttiin on kirjattu selkeitä tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden tavoitteita erityisesti asiakkaisiin ja jossain määrin myös yhteistyökumppaneihin suuntautuvissa toimenpiteissä. Siinä ei kuitenkaan ole ilmaistu konkreettisia tavoitteita liikuntatoimijoiden (viranhaltijat, luottamushenkilöt, seurojen edustus, valmentajat, ohjaajat) sukupuolijaon tasaamiseksi eikä liikuntatoimen sisäisten toimintamallien tai viranhaltijoilta edellytettävien toimintatapojen kehittämistä tasa-arvoisemmiksi. Koska lainsäädäntö edellyttää viranomaisilta tasaarvoa edistävää suunnitelmallista toimintaa, voi toimintatapojen määrittely sisältyä muihin kuin arvioitavana oleviin dokumentteihin. Strategiatasolla on huomioitu liikunnan merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille, mutta konkreettista erittelyä siitä, miten määrärahat, liikuntavuorot jne. jakautuvat sukupuolten hyväksi, ei ole tässä kohden esitelty. Strategian arvoissa korostetaan tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta huolimatta sukupuolesta, iästä, varallisuudesta, taidoista ja liikunta-aktiivisuudesta. Strategia heijastelee tietoista julkisen sektorin ohjausvallan käyttöä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi niin asiakaskunnalle suunnattuun toimintaan kuin yhteistyökumppaneilta edellytettäviin toimintaperiaatteisiin. Strategia nostaa keskeisesti esiin liikunnan merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnilla ja siten on ehkä havaittavissa resurssien painotuksen siirtoa pois kilpaliikunnasta. 3.2.2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky 3R -metodi Representaatio - lasketaan miesten ja naisten määrä päätöksenteossa, organisaatiossa, projektissa tms. Resurssit - tarkastellaan, miten määrärahat, aika ja tila on jaettu sukupuolten välillä Realia - arvioidaan millaisia normeja ja arvoja on tulkittavissa hallinnon rakenteissa ja niiden tuottamissa tuotteissa ja palveluissa Arvioitavassa dokumentissa ei ole ilmaistu konkreettisia tavoitteita liikunnan alan toimijoiden sukupuolijaon tasaamiseksi. Uusien avustusperiaatteiden muotoilussa voitaisiin tukea urheiluseuroja huomioimaan sukupuolten edustus toimielimissä ja valmennuksessa sekä kannustaa murtamaan liikuntalajien sukupuolijakoa (positiivinen diskriminaatio 35 ). Dokumentin perusteella on suunniteltu monipuolisesti panostusta markkinointiin, kampanjoihin ja tapahtumiin, koulujen ja päiväkotien liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen, lasten ja nuorten ohjattuun liikuntaan, ikääntyneiden liikuntapalveluiden käyttöön, liikunta-avustajien määrään. Sukupuoli on huomioitu tasa-arvotietoisuuden kasvattamisena. Lisäksi suunnataan resursseja liikuntaneuvontaan ja liikuntapalveluverkon kattavuuteen. Kirjatuissa tavoitteissa pyritään edistämään tasa-arvoa laaja-alaisesti ja panostaen perustellusti tiettyihin ihmisryhmiin (lapset, nuoret ja iäkkäät), mutta ei ole ilmoitettu konkreettisia painotuksia tai vaikutuksia eri sukupuoliin. Liikuntatoimi kuitenkin jakaa vuosittain tasa-arvoista liikuntakulttuuria edistävän tunnustuspalkinnon, joka tukee ja kannustaa tasa-arvoisen liikunnan kehittymistä. 35 Tasa-arvolaissa käytetään ilmausta positiivinen diskriminaatio, jolla tarkoitetaan vähemmistö- ja heikommassa asemassa olevan sukupuolen tukemista erityistoimin. Liikunnan osalta tämä voisi tarkoittaa liikuntatoimen panostusta esim. tyttöjen moottoriurheiluun ja poikien voimisteluun. 12
3.2.3. Talous 3R -metodi Representaatio - lasketaan miesten ja naisten määrä päätöksenteossa, organisaatiossa tms. Resurssit - tarkastellaan, miten määrärahat, aika ja tila on jaettu sukupuolten välillä Realia - arvioidaan millaisia normeja ja arvoja on tulkittavissa hallinnon rakenteissa ja niiden tuottamissa tuotteissa ja palveluissa Mittaristo-, seuranta- ja laatujärjestelmien määrittelytyössä tulisi huomioida molempien sukupuolien tasasuhtainen edustus. Mittaristojen ym. kehittämisessä tulisi huomioida sukupuolten toisistaan poikkeavat liikuntaharrastukset sekä erot julkisten liikuntatilojen käyttöasteessa. Tätä voisi kompensoida suuntaamalla tukea niille ryhmille, jotka eivät ole olleet aktiivisimpia tilojen käyttäjiä. Mittaristojen ym. kehittämisessä sekä kokonaismenojen ja tilavuokrien asukaskohtaisessa määrittelyssä tulee ottaa niin sukupuoli- kuin muutkin muuttujat (mm. ikä, varallisuus) huomioon. Dokumentista ei käy ilmi, mitkä tahot ottavat osaa mittareiden ym. suunnitteluun, mutta suunnittelutyössä otettaneen huomioon liikuntatoimen strategian tasa-arvopainotukset. 3.2.4. Toimintatavat ja rakenteet 3R -metodi Representaatio - lasketaan miesten ja naisten määrä päätöksenteossa, organisaatiossa tms. Resurssit - tarkastellaan, miten määrärahat, aika ja tila on jaettu Realia - arvioidaan millaisia normeja ja arvoja on tulkittavissa hallinnon rakenteissa ja niiden tuottamissa tuotteissa Arvioitavasta dokumentista ei käy ilmi, mitkä tahot ovat mukana toimintamallien kehittämisessä tai sitä miten liikuntatoimen sisäisissä toimintatavoissa otetaan tasaarvo huomioon. Toimintatapojen ja rakenteiden kehittämiseen suunnatun resurssin ja siihen liittyvää työnjakoa ei ole dokumentin perusteella arvioitavissa. Eri tarkoituksiin suunniteltavien mallien kehittäminen mahdollistaa tasa-arvoisten toimintatapojen ottamisen huomioon läpäisyperiaatteella. 3.2.5. Henkilöstö ja kyvykkyys 3R -metodi Representaatio - lasketaan miesten ja naisten määrä päätöksenteossa, organisaatiossa, projektissa tms. Resurssit - tarkastellaan, miten määrärahat, aika ja tila on jaettu sukupuolten välillä Realia - arvioidaan millaisia normeja ja arvoja on tulkittavissa hallinnon rakenteissa ja niiden tuottamissa tuotteissa Arvioitava dokumentti ei anna tarkempaa kuvausta siitä miten suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat eri sukupuoliin. Myöskään lähtökohtatilannetta ei ole kuvattu. Korvaavaa tietoa kuitenkin löytyy sekä toimintakertomuksesta 36 että Liikuntaviraston tasa-arvosuunnitelmasta 37. Tasa-arvosuunnitelman perusteella henkilöstä sukupuolijakauma ammattiryhmittäin on voimakkaasti eriytynyt. Naisvaltaisia ammattiryhmiä ovat toimistotehtävät, ohjausja opetus sekä asiakaspalvelu. Miesvaltaisia ovat johto- ja esimiestehtävät sekä kunnossapito. Tasa-arvosuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi mm. uralla etenemisen tukeminen, mutta segregaatiota purkavia toimia ei ole ilmoitettu. Suunnitelma toteuttaa tältä osin mahdollisuuksien tasa-arvoa, mutta ei aktiivisesti panosta ei-tavanomaiseen uravalintaan tai muutokseen. Liikuntatoimen vs. johtajan sukupuoli omalta osaltaan rikkoo totuttua liikuntatoimen työtehtävien sukupuolijakoa ja voi siten olla merkki sukupuolijaon murtumisesta. 36 Toimintakertomus 2007 37 Epäilys & Pietola 2008 13
3.2.6. Liikuntapaikkarakentaminen Talousarvioon on kirjattu kuusi rakentamiskohdetta: 1. Laajempi ulkoliikunta-alueiden, ulkoilureittien ja uimarantojen peruskunnostus (800 000 ), josta on esiin nostettu a. Niittyaron urheilukeskukseen keinonurmen asennus b. Heinäpään juoksusuoran pinnoite c. moottorikelkkareitti 2. Kaakkurin liikuntakeskuksen pallokentän pinnoitus (200 000 ) 3. Linnanmaan kuntoratasiltojen rakentaminen (96 000 ) 4. Ritaharjun pallokentän pinnoitus sekä koululiikunnan suorituspaikkojen rakentaminen (350 000 ) 5. Metsokankaalle pallokenttä ja kuntorata (400 000 ) Investointien sukupuolivaikutuksia arvioitaessa tulee taustatietoina ottaa huomioon seuraavat tekijät. Harrastetut liikuntalajit ja sen myötä liikuntapaikat sekä liikkumisen tapa ovat erittäin sukupuolittuneita. Naiset ja tytöt harrastavat voimistelua, aerobicia, tanssia, taitoluistelua sekä erityisesti tytöt ratsastusta. Pojat ja miehet taas harrastavat huomattavassa määrin palloilulajeja, myös moottoriurheilu sekä ampumaurheilu ovat erittäin miesvoittoisia lajeja. Sisäliikuntatiloista miehet ja pojat käyttävät kaikkia tiloja enemmän kuin naiset ja tytöt. Poikkeuksen muodostavat voimistelusalit, joissa tytöt ja naiset käyttävät miehiä/poikia enemmän sekä uimahallit, joita aikuiset käyttävät yhtämääräisesti, tyttöjen ollessa niukasti käyttäjätilastojen kärjessä. 38 Suosituimpia liikuntapaikkoja kaikilla ihmisryhmillä on kevyen liikenteen väylät ja aikuisilla lisäksi ulkoilureitit sekä maantiet ja vastaavasti lapsilla piha-alueet. Naisilla (67%) mittavammassa määrin kuin miehillä (53%). Niitä suosivat myös tytöt (25%) ja jonkin verran pojat (13%). 39 Näiden perusteella voidaan todeta, että vuoden 2009 talousarvion linjaukset seuraavat edellisvuoden linjauksia suvauksen näkökulmasta tarkasteltuna. Mikään investointi ei kohdennu yksinomaan nais- ja tyttövaltaisten lajien liikuntapaikkojen rakentamiseen, mutta miesvaltaisille lajeille kylläkin. Näistä esimerkkeinä pallokenttien pinnoitukset (Niittyaro, Kaakkuri, Ritaharju ja Metsokangas) sekä moottorikelkkareitti. Arvioitavana olleen dokumentin perusteella on todettava, että Oulun liikuntatoimen vuoden 2009 talousarviossa suunnitellut investoinnit kohentavat miesten ja poikien suosimien lajien harrastusmahdollisuuksia. Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa selvityksessä todettiin, että Julkinen liikuntapaikkarakentaminen palvelee enemmän miesten ja poikien liikuntaa. 40 Arvioinnin perusteella voidaan todeta Oulun toimivan edelleen samansuuntaisesti. 38 Kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002 39 Kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002 40 Koivisto 2004a, s.37 14
4. Yhteenveto 3R metodin käyttö liikuntatoimen talousarvion suvauksessa on askel kohti ihannetilannetta, jolloin sukupuolivaikutusten arvioinnista tulisi jokapäiväistä ja osa viranhaltijoiden ammattitaitoa. Samalla se kuitenkin nostaa esiin kehittämistarpeita. Nykymuotoinen talousarviodokumentti ei anna riittävästi informaatiota mihin seurantatietoihin ja tilastoihin kirjatut tavoitteet perustuvat. Tällöin 3R metodistakaan ei saada kaikkea hyötyä irti. Tulisikin harkita, olisiko mahdollista kehittää talousarvion suoranaista sisältöä tai vaihtoehtoisesti talousarvion liitteitä, jotta se informaatio, johon talousarvio perustuu, tulisi näkyväksi ja kulkisi varsinaisen dokumentin mukana. Tarkastellessa representaatiota, tulee kiinnittää huomiota naisten ja miesten määrään päätöksenteossa, organisaatiossa, projektissa tms. Tähän kuuluu esim. rakentamishankkeiden johtoryhmän kokoonpano ja käytetyt asiantuntijat, mutta myös hyödynsaaja-liikuntajärjestöissä päätösvallan jakautuminen sukupuolen perusteella tarkasteltaessa. Arvioitava dokumentti ei anna suoraa vastausta näihin kysymyksiin (eivätkö annetut lisämateriaalit), vaan tarkemmat tiedot tulisi etsiä muualta, mikäli niitä on edes löydettävissä. Tasa-arvon edistämistyössä on kuitenkin havaittu, että hyvin konkreettiset tavoitteet ovat tarpeen, jotta toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi olisivat tehokkaita. Toimenpiteiden tulee pohjautua tilannekartoitukseen ja se vaatii seurantatietojen keräämistä. Näiden mukaan ottamista talousarviodokumenttiin, esim. liitetiedoston muodossa, tulisi harkita. Yhteinen maali tasa-arvo-ohjelmassa vuodelta 1998 esitettiin, että liikunnan ja urheilun päätöksentekoelimissä tulisi olla vähintään 40%:n edustus miehillä ja naisilla. 41 Vuoden 2003 selvityksessä havaittiin tavoite saavutetuksi, sillä kuntien liikuntalautakuntien kokoonpano sukupuolten suhteen oli 53% - 47% siten, että miehillä oli lievä enemmistö. 42 Oulussa vuoden 2009 alussa on liikuntalautakunnan sukupuolijakauma esimerkillinen, sillä nais- ja miesjäseniä on täsmälleen saman verran, niin varsinaisten kuin varajäsentenkin osalta. Edellisestä suvauksesta tilanne on vielä parantunut sen suhteen, että lautakunnan puheenjohtajuudet ovat nyt myös jakautuneet tasan sukupuolten kesken. Liikuntatoimen henkilöstön sukupuolijakauma sen sijaan antaa parantamisen varaa, sillä ammattiryhmät ovat jakautuneet hyvin perinteisen sukupuolten välisen työnjaon mukaisesti. 43 naisia miehiä Johto- ja esimiestehtävät 1 11 Toimistotehtävät 10 3 Liikunnanohjaus/uinninopetus 11 6 Asiakaspalvelu 18 3 Kunnossapitotehtävät 2 62 yht. 42 85 41 Tasapeli 2005, s. 31. 42 Koivisto 2004a 43 Epäilys & Pietola 2008, s. 8. 15
Merkittävistä liikunnan päätösvallan käyttäjätahoista, kuten liikuntavuorojen jakamisperusteista ja niiden päättäjistä, seurojen päätöselinten tai kehittämisprojektien johtoryhmien kokoonpanoista, ei ollut tietoja käytössä. Resurssien jakautumisen tarkastelussa otetaan huomioon, miten määrärahat, aika ja tila on jaettu sukupuolten välillä. Tämä voi tarkoittaa mm. liikuntapaikkarakentamisen kohteita ja niissä harrastettavia lajeja, seuroille jaettavien toiminta-avustuksien ja käyttövuorojen jakoperusteita, tuettujen liikuntajärjestöjen lajitarjontaa. Näistä tiedoista ainoastaan liikuntapaikkarakentamisen kohteet on kirjattu näkyviin talousarvioon 44. Edellisvuoden suvaukseen tehdystä pikakartoituksesta kävi ilmi, että vuoden 2005 toimintatukia suunnattiin selkeästi enemmän poikien ja miesten liikuntaharrastusten avustamiseen. Tämä selittyi osin sillä, että tietyt palloiluseurat saivat suuret avustusmäärät ja näiden seurojen sukupuolijakauma oli selvästi mies- ja poikavoittoinen 45. Tähän suvausraporttiin ei uusia tietoja ollut käytettävissä. Kattavan kuvan saamiseksi tulisi pystyä arvioimaan myös käyttövuorojen jakautumista seuratasolla ja käyttäjätasolla. Liikuntatoimella on keskeinen rooli sen osalta, miten vuoroja jaetaan kuntalaisille ja seuroille. 46 Tilojen hinnoittelulla vaikutetaan merkittävästi harrastusmahdollisuuksiin ja liikuntapaikkojen omistaja voi hintapolitiikallaan ohjata eri lajien kasvumahdollisuuksia. Urheiluseurojen toimintaa osallistuu 12% suomalaisista, näistä on miehiä 60% ja naisia 40%. Vastaavasti omatoimista liikuntaa harrastetaan ehdottomasti eniten 47 - aikuiset o yksin 75% o ryhmässä 45% - lapset o yksin 40% o ryhmässä 58% Naiset harrastavat tai joutuvat harrastamaan kustannuksiltaan keskimäärin halvempaa liikuntaa kuin miehet 48. Voidaan miettiä onko naisten suosimat kävelylenkkeily tai kansalaisopistojen vetämät jumpat suosiossa juuri edullisten kustannustensa vuoksi, naisten liikuntaharrastamista rajoittaa miehiä useammin sopivien liikuntalajien ja paikkojen puute ja kalleus 49. Koska julkinen sektori ei naisten suosimia liikuntapalveluja tarjoa, on yksityiselle sektorille avautuneet suuret markkinat. 50 Naiset (74%) käyttävät huomattavasti miehiä (26%) enemmän yksityisten yritysten liikuntapalveluja 51. Kuitenkin juuri naisilla on vähemmän sekä aikaa että rahaa käytettävissä liikuntaan. Miehet sijoittavat liikuntaharrastuksiinsa 542 euroja ja naiset 313 euroa 52 ja miehet käyttävät liikuntaan viikoittain 1 h 10min enemmän aikaa 53. Kun tähän tarkasteluun otetaan mukaan vielä työmarkkinoilla naisten ja miesten välillä oleva 20% palkkaero 54, voidaan todeta, että todellinen asiakaskunta yksityisille liikuntamarkkinoille olisi nimenomaan miehet. Näin olisi, ellei siis julkinen sektori jo tarjoaisi miesten liikuntapalvelut. 44 Netissä oleva päivitetty versio. 45 Teräs 2007b, s. 15-16. 46 Koivisto 2004b, s.4 47 Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006 48 Aalto 2003, s. 22 49 Aalto 2003, s. 24 50 Aalto 2003, s.22 51 Koivisto 2004a, s.6 52 Kansallinen liikuntatutkimus - aikuiset 53 Koivisto 2004a, s. 6 54 Vaaka vaaterissa Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2006 16
Käyttäjätilastoinnin kehittäminen siten, että ne sisältäisivät erittelyn myös sukupuolen mukaan, on ollut parinkymmenen vuoden ajan monen tutkimuksen, selvityksen ja kehittämisohjelman keskeinen kehittämissuositus. Siten saataisiin eksaktia tietoa siitä, miten tilojen käyttäminen jakautuu sukupuolten välillä ja tietoa voitaisiin käyttää hyväksi mm. liikuntapaikkarakentamisen resursointeja mietittäessä ja pyrittäessä toteuttamaan mm. jo vuonna 1988 annettua suositusta erityisesti naisten harrastamien liikuntamuotojen vaatimat tilat ja olosuhteet tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon liikuntapaikkojen suunnittelussa ja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa. 55 Oulun liikuntatoimessa vuonna 2005 tehty Tasa-arvoselvitys liikuntatoimen palveluista ja niiden käyttäjistä 56 tulisikin ottaa vuosittaiseksi käytännöksi ja selvitystä tulisi laajentaa sellaiseksi, että sen avulla voitaisiin seurata tehtyjen päätösten tasa-arvovaikutuksia. Näiltä osin liikuntatoimi onkin toiminut suositusten mukaisesti, sillä vuoden 2005 selvitys on päivitetty vuonna 2008. Arvioitava dokumentti ei anna viitteitä siitä, millä periaatteilla liikuntatilojen käyttövuoroja jaetaan. Oheisdokumenttien avulla on todettavissa, että Oulun liikuntatoimi on kohdentanut tukea mm. edullisempien käyttömaksujen muodossa muutamille erityisryhmille. Liikuntatoimessa on päätetty tukea erityisesti alle 18- ja yli 70 -vuotiaiden liikunnan harrastamista. Näille ryhmille on tarjolla sekä maksuttomia että kustannuksiltaan edullisia vuoroja sekä ohjausta. Ikääntyneille Seniorikortti 70+ -palvelukonsepti sekä KunnonLähde - vertaisohjaajatoiminta. 13-18 -vuotiaille on suunnattu Action toiminta. Alle kouluikäisille ja heidän vanhemmilleen on mm. Kuperkeikka -toimintaa, luistelu- ja hiihtokouluja, vauvauintia sekä perhevesileikkikouluja ja uimakouluja. Erityisesti lapsille ja nuorille suunnatussa toiminnassa pyritään murtamaan sukupuolirooleja. 57 Resurssien jakautumisen kohdalla voidaan pohtia mm. vaikuttaako päätösvallan sukupuolijako toteutettavan toiminnan suuntaamiseen miehille/pojille ja naisille/tytöille, vaikuttavatko avustukset toimintamahdollisuuksiin ja toiminnan suuntaamiseen ensisijaisesti miehille/pojille, ja lisäksi miten harrastusvuorojen jakoperusteet 58 vaikuttavat lajien harrastuneisuuteen eri sukupuolten välillä. [..] on kuitenkin varmistuttava siitä, että erot [kiinnostus- ja harrastuserot] eivät johdu tarjonnan vinoutumisesta tai yksipuolisuudesta tai toimintaa ohjaavista rakenteellisista tekijöistä. 59 Liikuntapaikkarakentamisen osalta voidaan karkeasti arvioida, että talousarvio 2009:n investoinneista noin reilu 40% suuntautuu poikien ja miesten suosimien pallopelien (tekonurmikenttä) hyväksi. Arvioinnissa käytetyt luvut ovat Niittyaro & moottorikelkkareitti (300 000 ), Kaakkuri (200 000 ), Ritaharju (150 000 ) ja Metsokangas (200 000 ). Realia eli arvioidessa millaisia normeja ja arvoja on tulkittavissa hallinnon rakenteissa ja niiden tuottamissa tuotteissa ja palveluissa, voidaan todeta, että Oulun kaupungin liikuntatoimessa on tasa-arvon edistämistyötä tehty laajaalaisesti ja suunnitelmallisesti. Tämä näkyy selkeästi liikuntatoimen strategisissa linjauksissa. [ ] liikuntatoimi pyrkii edistämään terveyttä ja liikuntaa Oulun seudulla huolehtimalla siitä, että liikuntapalvelut ovat mahdollisimman monen saavutettavissa riippumatta iästä, sukupuolesta, varallisuudesta, taidoista tai liikunta-aktiivisuudesta sekä luomalla edellytyksiä liikuntaan viihtyisillä ja muunneltavilla liikuntapaikoilla. Lisäksi liikuntatoimen tavoitteena on kehittää toimintojaan 55 Aalto 2003, s. 22 56 Hyttinen 2006 57 Epäilys 2008. 58 Harrastusvuorojen jakoperusteista ei ollut tietoa arvioitavassa dokumentissa 59 Tasapeli, s. 52 17
asiakaslähtöisesti, oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti edellyttäen näitä arvoja myös yhteistyökumppaneiltaan. (Toimintakertomus 2007, 4; Epäilys 2008.) Strategiassa painottuu asiakkaille ja yhteistyökumppaneille suunnatut toimenpiteet ja toiminnan tavoitteet. Siihen on onnistuneesti sisällytetty ajatus julkisen sektorin ohjausvallan käyttämisestä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ohjausmekanismeja voivat olla lainsäädäntö-, rahoitus- ja informaatio-ohjaus. Kuntatalouteen sisäänajettavasta tilaaja-tuottaja mallista voikin saada tehokkaan välineen rahoitusohjaukseen. Myöskin urheiluseuroille jaettaviin toiminta-avustuksiin voi sisällyttää tasa-arvovaatimuksia läpäisyperiaatteena. Erillisenä kannustimena ja tunnustuspalkintona toimii myös Liikuntaviraston myöntämä 5 000 euron tasa-arvoista liikuntakulttuuria edistävä tunnustuspalkinto, joka jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 2008 alussa. Liikuntaviraston tasa-arvosuunnitelmassa määritellään liikuntatoimen painopisteet ja toimenpiteet sekä organisaation eri osien tehtävät yleisellä tasolla. Dokumentista ei selviä missä määrin suunnitelmallista tasa-arvon edistämistoimia edellytetään liikuntatoimen viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden toiminnalta. Tasa-arvosuunnitelmassa on määritelty perinteisesti myös työyhteisön henkilöstöpolitiikan tasa-arvotilan ja tavoitteet. Tasa-arvosuunnitelman perusteella henkilöstä sukupuolijakauma ammattiryhmittäin on voimakkaasti eriytynyt. Naisvaltaisia ammattiryhmiä ovat toimistotehtävät, ohjaus- ja opetustehtävät sekä asiakaspalvelu. Miesvaltaisia ovat johto- ja esimiestehtävät sekä kunnossapito. Tasa-arvosuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi mm. uralla etenemisen tukeminen, mutta epätyypillisiin uravalintoihin ei dokumentin perusteella erikseen kannusteta. Vuoden 2008 talousarvion suvauksessa nostettiin esiin seuraavat kehittämiskohteet tilastoinnin kehittäminen maahanmuuttajanaisten ja tyttöjen liikunta-aktiivisuus terveysliikunta vs. kilpaurheilu tyyppinen liikunta liikuntapaikkarakentamisen hyötyjät toimintatukien hyötyjät päätösvallan jakautuminen nais- ja mieskuva Näistä useita kohtia on otettu huomioon liikuntatoimen suunnitelmissa ja jo toiminnassakin: tilastoinnin kehittäminen (tasa-arvoselvitys liikuntatoimen palveluista ja niiden käyttäjistä kartoituksen päivitys), terveysliikuntaan panostaminen (eri terveysliikuntaohjelmat), toimintatukien hyötyjät (käyttäjätasolla: palvelumaksujen porrastukset) päätösvallan jakautuminen (lautakunta, liikuntatoimen johtaja) sekä nais- ja mieskuvan perinteisten mallien purkaminen (erityisesti lasten liikunnassa). Oulun kaupungin liikuntatoimen tasa-arvon edistämistyö on ollut suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Se on huomioitu niin valtakunnallisesti 60 kuin paikallisestikin 61. Liikuntatoimi omalta osaltaan kannustaa urheiluseuroja edistämään tasa-arvoa omalla tasa-arvopalkinnollaan. 60 Opetusministeriö luovutti 1.12.2006 Oulun kaupungille 50.000 euron tunnustuspalkinnon sukupuolten tasa-arvotoiminnan edistämisestä liikunnassa. Kunnille tarkoitettu tunnustuspalkinto myönnettiin vuonna 2006 ensimmäistä kertaa. 61 Oulun kaupungin tasa-arvotoimikunta myönsi Valtuustokauden 2005-2008 tasa-arvopalkinnon myönnettiin Oulun kaupungin liikuntatoimelle toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä liikuntapalveluissa. 18
Lähteet Aalto, Päivi 2003 Naisliikunnan rahoitus Suomessa. Konferenssipaperi Sukupuoli ja valta organisaatiot liikkeessä konferenssi. Helsingin kauppakorkeakoulu. http://project.hkkk.fi/gender-power/aalto.pdf Epäilys, Niina (2008) Tasa- ja moniarvoisen liikuntakulttuurin toteuttaminen Oulussa. Artikkeli 5.6.2008. Liikuntavirasto, Oulun kaupunki. Epäilys, Niina ja Pietola, Arja (2008). Liikuntaviraston tasa-arvosuunnitelma. Oulun kaupunki. Fogelholm, Mikael, Paronen, Olavi ja Miettinen, Mari (2007). Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:1. Haataja, A., Järviö M-L., Mustonen, E. (2006) Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi Pilottihanke sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:1. Hakulinen, Silja (2005) Käytännön kokemuksia suvauksesta kunnallishallinnossa. Raportti löytyy osoitteesta http://www.minna.fi/minna/artikkelit/suvahakulinen.html Heikkinen, Sanna (2005a) Nainen, kilpaurheilu ja media. Luentomateriaali Oulun yliopiston naistutkimuksen luentosarjasta Kiltistä tytöstä valtautuneeksi naiskansalaiseksi urheilun ja liikunnan avulla. Holli, A-M., Saarikoski, T. ja Sana, E. (toim. 2002) Tasa-arvopolitiikan haasteet. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, STM. WSOY. Hyttinen, Tiina (2006) Tasa-arvoselvitys liikuntatoimen palveluista ja niiden käyttäjistä. Oulun kaupunki. Liikuntavirasto. Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006 Aikuiset 19-65 vuotiaat. SLU:n julkaisusarja 4/06. Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006 Lapset ja nuoret. SLU:n julkaisusarja 4/06. Koivisto, Nelli (toim. 2004a) Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa Selvitys miesten ja naisten asemasta suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Suomen Liikunta ja Urheilu. SLU-paino. Liikuntalaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981054 Moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan kampanjasivut http://www.stop-discrimination.info/2032.0.html Onwen-Huma, Hanna (2006) Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sukupuolivaikutusten arviointi. Julkaisematon luonnos. Tasa-arvobarometri 2004. Sosiaali- ja terveysministeriö Tasa-arvolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609 Tasapeli Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja sukupuolivaikutusten arviointi liikunta-alalla. Opetus-ministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:3. Yliopistopaino. Raportti löytyy verkosta osoitteesta http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2005/tasapeli_-_sukupuolten_valisen_tasa-arvon_edistaminen_ja_sukupuo Teräs, Leena (2007) Onko sukupuolella väliä Pohjois-Pohjanmaalla? Maakuntaohjelman sukupuolivaikutusten arviointi kuvaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 suvauksesta. Teoksessa Matinmikko, J. & Haataja M-L. (toim.) Tasa-arvo käytännöksi Työkaluja projektityöhön. Työministeriön julkaisusarja. Teräs, Leena (2007b) Talousarvion suvaus. Oulun kaupungin liikuntavirasto. Tilastokeskus 2007 Vaaka vaaterissa? Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2006. Tilastokeskus. 19
Toimintakertomus 2007. Liikuntatoimi. Oulun kaupunki. Saatavissa myös internetistä, osoitteesta http://www.ouka.fi/liikunta/pdf/tk_07.pdf Valtarvirtaistaminen, Minna valtakunnallinen naistutkimus- ja tasa-arvoportaali http://www.minna.fi/minna/valtavirtaistaminen/ Yhdenvertaisuuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021 XXX. http://pre20032203.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/valtavirta/julkaisu.pdf 20