TIKEN TOIMINTAKERTOMUS 73685
2 (31) TIKEN TOIMINTAKERTOMUS SISÄLTÖ 1 Johdon katsaus... 3 2 Toiminnan vaikuttavuus... 4 3 Toiminnallinen tehokkuus... 6 3.1 Toiminnan tuottavuus... 6 3.2 Toiminnan taloudellisuus... 7 Toiminnan kokonaismenot... 7 Toiminnan menot kustannuslajeittain... 8 Toiminnan kustannukset palvelukokonaisuuksittain... 9 Tulot... 10 3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 11 4 Tuotokset ja laadunhallinta... 12 4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 18 4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu... 20 5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 23 Henkilöstön rakenne... 23 Työhyvinvointi... 25 Osaaminen... 25 6 Tilinpäätösanalyysi... 25 6.1 Rahoituksen rakenne... 25 6.2 Talousarvion toteutuminen... 25 6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 26 6.4 Tase... 26 7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 26 7.1 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 27 Tike Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Postiosoite PL 310, 00023 Valtioneuvosto Vaihde 020 772 005 Faksi 020 772 [xxx] etunimi.sukunimi@mmmtike.fi www.mmmtike.fi Toimipisteet Mariankatu 23, Helsinki, Kruununhaka Malminkatu 16, Helsinki, Kamppi Lapinlahdenkatu 1 B, Helsinki, Kamppi Y-tunnus 0913655-3
3 (31) 1 Johdon katsaus Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annettu laki (1200/1992), tilastolaki (280/2004) ja laki maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (284/2008) säätävät Tiken tehtäviksi tilastoviranomaistehtävät sekä maaseutuelinkeinorekisterin ylläpidon ja tietohallinnon asiantuntijapalvelut maaja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Vuoden toimintaan ovat merkittävästi vaikuttaneet Tiken rahoitusmallin muutos, kesällä voimaan tullut tietohallintolaki sekä tilastotuotannon osalta maatalouslaskenta 2010. Rahoitusmallin muutoksessa, joka toteutettiin vuoden alusta, siirrettiin ITpalveluiden rahoitus osittain Tiken asiakasvirastojen budjettiin. Uudistus on vaatinut toimintatapojen kehittämistä niin Tikessä kuin asiakasvirastoissa, jotta tilaaja-tuottajamalli toteutuu. Palveluiden mitoitus ja suunnittelu sekä niihin liittyvä laskutus ja raportointi ovat parantaneet ennakointia ja läpinäkyvyyttä, mutta vaatineet merkittävästi resursseja Tikessä. Tilastotoiminnassa vuoden mittaan on työstetty maatalouslaskennan tuloksia ja julkaistu tietoa monipuolisesti hyödyntäen useita sähköisen julkaisemisen välineitä ja kanavia. Myös tietojenkeruun sähköisiä palveluita on edelleen kehitetty. Saatu palaute asiakkaiden ja yhteistyökumppanien taholta on ollut erinomaista. Kesäkuussa voimaan tullut tietohallintolaki on huomioitu Tiken toiminnassa monipuolisesti. Asiantuntijat ovat osallistuneet MMM:n hallinnonalan ja kohdealueiden arkkitehtuurien kuvaamiseen yhteistyössä eri virastojen edustajien kanssa. Tikessä on myös koko henkilöstölle avattu kokonaisarkkitehtuurin saloja tietoiskuilla ja koulutuksilla. Hankehallinnan ja -arvioinnin kehittämiseen on osallistuttu ja tarjottu asiantuntija-apua. Tiken palvelukartta uudistettiin vuoden alusta. Näkyvimpänä muutoksena oli tietojärjestelmien ylläpitopalveluiden jakautuminen ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen. Uudistus on parantanut palvelusopimusten sisällöllistä suunnittelua ja toteuman seurantaa ja sillä on myös vaikutusta toimintakertomuksen raportointiin. Asiakasyhteistyössä on jatkettu yhteisen suunnittelun tiivistämistä sekä TTSkauden mittaista pitkän aikavälin että vuosittaista palvelusopimussuunnittelua. Myös laaja-alaisesti vaikuttavaan yhteiseen arkkitehtuurisuunnitteluun on panostettu tavoitteena ennakoida tarpeita toiminnassa ja teknologiassa. Asiakastyytyväisyys tutkimuksen perusteella asiakkaamme ovat antaneet Tiken toiminnalle erittäin hyvän yleisarvion. Tike koetaan luotettavaksi ja palveluja kehittäväksi yhteistyökumppaniksi. Tike muutti uusiin toimitiloihin Vallilaan. Toimitilakustannukset laskivat ja sisäilmalaatuongelmista aiheutuneet terveysongelmat ovat vähentyneet merkittävästi. Henkilöstökehyksen osalta Tike saavutti sille asetetut tuottavuustavoitteet vuoden aikana. 3
4 (31) 2 Toiminnan vaikuttavuus Tike ja ministeriö ovat vuoden tulossopimuksessa sopineet virastoa koskevista tulostavoitteista. Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on kuvattu ohessa. Tulostavoitteiden toteumista on arvioitu myös arvosanoin, joiden merkitykset ovat: 1 Heikko (= toimenpidettä ei aloitettu tai ei toteutunut lainkaan) 2 Välttävä 3 Tyydyttävä 4 Hyvä (= toimenpide toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti) 5 Erinomainen (= toimenpide toteutui asetettua tavoitetta selvästi paremmin) 1 Tike laatii toteuttamissuunnitelman resurssiensa uudelleenkohdentamiseksi ja henkilöstönsä asiantuntemuksen syventämiseksi toimiakseen MMM:n konserniohjauksen tukena ja hallinnonalan ICT- palvelukeskuksena. Tike ottaa toiminnassaan huomioon valtion tietohallinnon ohjauksesta annetut linjaukset sekä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta annettavan, vuoden alkupuolella voimaan tulevan lain. Arvio/selitys: Tike on kehittänyt IT-lain mukaisesti yhteentoimivuuspalveluita sekä kartoittanut mahdollisuuksiaan lisätä IT-asiantuntijuuden tarjontaa konserniohjauksen tueksi. Palvelukarttaa laatiessaan Tike on huomioinut JulkICT:n toimialariippumattomien palveluiden linjaukset. Arvosana: 3,5 2 Tike keskittää ja kohdentaa palvelukokonaisuuttaan hallinnonalan yhteisten palvelujen mm. tietovarastoinnin, yhteiskäyttöisyyden ja integrointipalvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tike kehittää yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön tietohallinnon kanssa yhtenäisen toimintamallin VIPin palvelujen käyttöönottoon ja hallintaan. Arvio/selitys: Tike on julkistamissaan tietohallintopalveluissa huomioinut kokonais- ja tietoarkkitehtuurin sekä toimittajahallinnan asiakastarpeet. Tike on osallistunut VIPin palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon asiakasvirastoille. Arvosana: 3 3 Tiken palvelukokonaisuuden ja palvelujen laadun kehittämiseksi ja parhaiden käytäntöjen omaksumiseksi Tike laatii suunnitelman IT -palvelujen sertifioimiseksi ISO 20 000-1-standardin mukaisesti TTS -kaudella. Arvio/selitys: Tike on selvittänyt nykytilaa ja laatinut etenemissuunnitelman, jonka tavoitteena on soveltuvin osin sertifikaatin mukaisuus. Arvosana: 2,5 4
5 (31) 4 Tike pyrkii saavuttamaan sille asetetut tuottavuustavoitteet lisäämällä sähköisten palvelujen hyödyntämistä muun muassa tilasto- ja tiedontuotannossa sekä hallinnossa. Tiken tehtäviä ja tuotettavia palveluita priorisoidaan, osaamista kehitetään ja valtion palvelukeskuspalveluiden hyödyntämistä lisätään. Arvio/selitys: Tike tuotti sähköisen vastaamisvaihtoehdon kaikkiin vuoden viljelijätiedonkeruihin ja kehitti ilmaisen Tilastolaari-verkkopalvelun, jossa käyttäjät voivat räätälöidä tilastotaulukoita, kuvioita ja karttoja. Arvosana: 4 5 Tike sopii tuotettavista palveluista palvelusopimuksissa maa- ja metsätalousministeriön sekä muiden asiakkaina olevien virastojen ja laitosten kanssa. Arvio/selitys: Tike on solminut palvelusopimukset asiakasvirastojen kanssa. Vuoden aikana on erityisesti panostettu palvelusopimusten toteutumien monipuoliseen raportointiin sekä palvelutarpeen ennakointiin. Arvosana: 4 6 Vuosina 2010 - toteutetaan Maatalouslaskenta 2010 tiedonkeruun osalta. Tilasto pohjautuu EU rakennetutkimuslainsäädäntöön (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1166/2008). Tilaston tiedot toimitetaan Eurostatiin vuonna 2012. Tiedonkeruussa käytetään sähköisiä menetelmiä ja jo käytössä olevia ratkaisuja. Arvio/selitys: Maatalouslaskennan sähköisessä tiedonkeruussa onnistuttiin erinomaisesti ja tietojenkäsittelyssä hyvin. Arvosana: 4,5 7 Tike kehittää ja tarjoaa asiantuntemustaan hanke- ja projektihallinnon johtamiseen ja sen menetelmien yhtenäistämiseen ja siten osaltaan tukee koko hallinnonalan IT-hankkeiden strategista suunnittelua ja arkkitehtuurien määrittelyä. Palvelun tuottamisesta sovitaan MMM:n ja Tiken välisessä palvelusopimuksessa. Arvio/selitys: Hankehallinnan menetelmiä on kehitetty mutta hankesalkun toteutus on kesken. Tike on kehittänyt hankehallinnan ja -arvioinnin käytäntöjä ja osallistunut valtionhallinnon yhteisen hankehallintavälineen hankintaan. Projektinhallinnan menetelmien ja projektisalkun hallinnan osalta on edistytty hyvin. Arvosana: 3 8 Tike laatii kustannusvastaavuuslaskelmat palvelukartan mukaisista palvelutuotteistaan. Arvio/selitys: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat on laadittu annettujen ohjeiden mukaisesti. Arvosana: 3,5 5
6 (31) 3 Toiminnallinen tehokkuus 3.1 Toiminnan tuottavuus Vuoden tulossopimuksessa esitetyt tavoiteluvut ja vastaava toteuma on esitetty alla olevassa taulukossa. Tuottavuus 2009 toteuma 2010 toteuma Tavoite HTP/ raportti 0,53 0,54 0,48 0,47 Tilastorekisterien hyödyntäminen tiedonkeruussa,% tietomäärästä 66 % 67 % 60 % 69 % Tiken htp tietojärjestelmien kehittämispalveluihin (kohteet, joissa asiakkaat Mavi, Evira, MMM, KRO, Yhteiset) 4 214 5 293 6 750 7 629 Mavi 1 907 2 278 3 800 4 460 Evira 782 918 1800 1 642 KRO ja MMM 644 1 242 1150 1 184 Yhteiset 880 856 343 Konsulttiostot ylläpidettäviin järjestelmiin 1000 (asiakkaat Mavi, Evira, MMM, KRO, Yhteiset) 1 248 1 227 Tiken htp tietojärjestelmien ylläpitopalveluihin (kohteet, joissa asiakkaat Mavi, Evira, MMM, KRO, Yhteiset) 7 093 6 111 2 950 4 088 Mavi 4 117 3 989 2 400 2 200 Evira 1 258 1 564 400 655 KRO ja MMM 122 97 150 317 Yhteiset 1 596 461 916 Tiken sisäisen kehittämisen osuus % kokonaiskustannuksista (ei sisällä henkilöstön kehittämistä) 0,99 % 1 % 1,5 % 1 % Raportoinnin tuottavuustavoite on saavutettu vaikkakin hiukan laskenut edellisvuodesta. Tilastorekisterien hyödyntämisen tavoitetaso tiedonkeruussa on ollut korkea ja se on ylitetty kirkkaasti. Taso on myös noussut edellisvuoteen nähden. Tikessä on otettu käyttöön uusi palvelukartta, jonka mukaan tietojärjestelmäpalvelut jakautuvat eri tavoin kuin aiempina vuosina; projekteihin, jatkuvaan kehittämiseen, ylläpitoon, yhteentoimivuuspalveluihin sekä teknologiaalustapalveluihin. Palvelukartta on kuvattu kappaleessa 4. Edellä esitetyssä taulukossa tietojärjestelmien kehittämispalveluihin sisältyvät sekä projektit että jatkuva kehittäminen. Asiakkaille on tuotettu jonkin verran edellisvuotta enemmän tietojärjestelmäpalveluita. Resurssien kasvu on pääosin aiheutunut Kala- ja riistaosaston liiketoiminnan kehittämistarpeista. Kehittämispalveluiden työn kasvu selittyy osittain uudella jatkuvan kehittämisen palvelulla, joka on vastaavasti pienentänyt ylläpidon lukuja. Luvut eivät ole näin täysin vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Kehit- 6
7 (31) tämis- ja ylläpitopalveluita on tuotettu mainituille asiakkaille vajaat 10 500 htp:ää. Näiden lisäksi on tuotettu yhteentoimivuuspalveluita noin 1300 htp:ää. Tike ei vuoden rahoitusmuutosten myötä rahoittanut asiakkaiden ylläpidettävien tietojärjestelmien ostoja. Tikelle osoitettuja tuottavuusrahoja on käytetty yhteentoimivuuspalveluiden ostopalveluiden rahoittamiseen noin 300 000 euroa. Tiken sisäisen kehittämisen osuus kokonaiskustannuksista on pysynyt viime vuoden tasolla. Seuraavassa taulukossa esitetään palveluille kohdistuva työaika asiakkaittain (HTV), kun välillinen työaika, Tiken hallinto ja toimitilakulut on vyörytetty palveluille. Tikelle kohdistuneet palvelut on tämän jälkeen vielä jaettu asiakkaille työajan suhteessa. HTV Käyttö Muut Evira Maksullinen Mavi MMM Tilastoviranomainen Yhteensä Osuus palvelutuotannosta Tietohallintopalvelut 0,3 1,9 0,6 1,6 2,3 0,7 7,4 4 % Tietojärjestelmäpalvelut 6,5 25,8 7,7 64,3 17,7 1,2 123,2 63 % Tilasto- ja tietopalvelut 1,4 0,1 1,2 2,0 9,3 36,6 50,7 26 % Virastopalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 14,3 0,0 14,3 7 % Yhteensä 8,2 27,8 9,6 67,9 43,5 38,4 195,5 Osuus palvelutuotannosta 4 % 14 % 5 % 35 % 22 % 20 % 3.2 Toiminnan taloudellisuus Työaikatiedot kerätään työajanseurantajärjestelmällä, joita käytetään hyödyksi kustannusten laskennassa. Tehdyn työn määräksi kertyy yhteensä 195,5 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosia Tikessä on henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän Tahdin mukaan 192,3. Edellä mainittujen lukujen erotus kertoo toteutuneen työssäoloajan, joka on 3,2 htv:n verran suurempi johtuen muun muassa ylitöistä, harjoittelijoiden ja siviilipalvelusmiesten työpanoksesta. Palvelutuotannosta suurinta osaa edustaa tietojärjestelmäpalvelut. Eniten palveluita tuotetaan Maaseutuvirastolle. Toiminnan kokonaismenot Alla olevassa taulukossa esitetään Tiken toiminnan kokonaismenot. 2008 2009 2010 1 000 toteuma toteuma toteuma TA toteuma Toiminnan menot 17 716 19 185 17 024 13 373 14 343 Toiminnan tuotot 4 302 4 383 1 175 7 525 7 700 Netto 13 414 14 802 15 849 5 848 6 643 Tiken toiminnan kokonaismenot ovat laskeneet. Lasku johtuu pääosin ITpalveluiden rahoitusmallin muutoksesta. Tikeltä siirrettiin asiakasvirastoille noin 1,6 milj euroa kattamaan järjestelmien, niiden alustojen ja tietoliikennepalvelui- 7
8 (31) den, sekä 0,4 milj euroa työasema- ja virastopalveluiden ostoja. Maatalouslaskennan vuosittaiset menomuutokset näkyvät erona vuosien välillä. Myös tuottavuustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät muutoksena Toiminnan tuotot ovat kasvaneet rahoitusmallin muutoksesta johtuen. Tulot on eritelty palveluittain sivulla 10. Seuraavassa taulukossa esitetään Tiken kustannukset asiakkaittain välillisten kustannusten vyöryttämisen jälkeen. Tiken hallinnon osuus on 2,8 miljoonaa euroa ja sillä katetaan henkilöstöhallinto, talous, toiminnan kehittäminen, sisäinen tarkastus, viestintä ja ylin johto. Tietohallintopalvelut sisältävät erillisenä asiantuntijatyönä tehtäviä tietohallinnon konsultointityyppisiä tehtäviä. Taulukosta on nähtävissä rahoitusmallin muutoksesta johtuvia vaikutuksia. Muut Evira Maksullinen Mavi MMM Tike Tilasto- Yhteensä viranomainen Asiakkuus 21 688 68 365 36 829 60 594 104 186 50 946 41 481 384 088 ICT-arkkitehtuurit 35 440 544 35 440 75 163 146 587 Muut asiantuntijapalvelut 383 7 930 1 142 302 9 757 Tietohallintopalvelut 22 071 111 735 38 514 96 034 179 349 51 248 41 481 540 433 Jatkuva kehittäminen 1 071 298 076 1 132 855 129 69 955 45 197 7 714 1 278 275 Projektit 361 363 154 562 826 608 461 719 42 521 8 713 1 855 487 Teknologia-alustat 13 724 250 791 185 874 484 535 50 555 491 676 51 897 1 529 052 Yhteentoimivuus 24 316 116 981 26 475 116 981 173 626 458 381 Ylläpito 61 531 222 558 25 060 745 509 196 998 196 117 1 447 774 Tietojärjestelmäpalvelut 100 643 1 249 770 393 103 3 028 763 952 855 775 510 68 325 6 568 968 Hallintotoimialueen yht. 53 53 Sisäinen kehittäminen 87 938 87 938 Yleishallinto 2 717 763 2 717 763 Tiken hallinto 0 0 0 0 0 2 805 753 0 2 805 753 Maataloustuotteiden EUhintaseuranta 157 827 157 827 Tietopalvelu 54 600 24 367 347 677 0 125 531 552 174 Tilastoviranomaistoiminta 5 707 45 886 31 761 2 293 288 2 376 643 Tilasto- ja tietopalvelu 60 307 0 70 253 0 505 504 31 761 2 418 819 3 086 645 Kuljetuspalvelu 79 912 3 341 83 252 Materiaalipalvelu 30 324 88 764 119 088 Monistamopalvelu 88 422 33 037 121 459 Postipalvelu 177 133 27 798 204 931 Toimitilapalvelu 95 216 1 599 96 814 Virastopalvelut 0 0 0 0 471 007 154 539 0 625 545 Menetelmät 246 394 57 414 9 886 60 174 144 052 197 824 715 744 Välillinen palvelutuotanto 246 394 57 414 9 886 60 174 144 052 197 824 0 715 744 Yhteensä 429 415 1 418 919 511 757 3 184 971 2 252 766 4 016 636 2 528 624 14 343 087 Yhteensä 2010 383 473 1 459 812 145 813 4 175 187 3 954 202 4 233 727 2 671 388 17 023 601 Toiminnan menot kustannuslajeittain Seuraava taulukko havainnollistaa menojen toteumaa kululajeittain vuosina 2009. Mukana ovat tilikauden investoinnit mutta ei poistoja. 8
9 (31) Euroa 2009 2010 Arvio toteuma Käyttöomaisuuden ostot 116 548 98 165 Ostot tilikauden aikana 198 363 157 954 200 000 177 339 Henkilöstökulut 10 797 536 11 025 260 10 350 000 10 708 713 Vuokrat 1 459 796 1 511 573 1 000 000 1 106 887 Palvelujen ostot 6 487 785 4 222 164 1 503 000 2 135 166 Muut kulut 124 508 106 651 130 000 116 881 Tuotot yhteensä 4 383 276 1 175 130 7 525 000 7 700 559 Kulut yhteensä 19 184 536 17 023 602 13 183 000 14 343 151 Netto 14 801 260 15 848 472 5 658 000 6 642 591 Käyttöomaisuuden ostoja on kertynyt vajaa 100 000 euroa vuonna. Palveluiden ostot ovat pienentyneet viime vuodesta rahoitusmallin muutosten mukaisten määrärahansiirtojen vuoksi. Toiminnan kustannukset palvelukokonaisuuksittain Alla oleva taulukko kuvaa Tiken toiminnan kustannuksia palvelukokonaisuuksittain. Kustannukset, 1000 2009 2010 TA Tilastoviranomaistoiminta 1 873 2 671 1 925 2 377 Hallinnonalalle tuotettavat palvelut 14 324 11 526 9 260 9 161 Tietotekniikkapalvelut, ylläpito 7 139 6 930 Tietotekniikkapalvelut, 7 285 kehittäminen 1 824 2 235 Tiedontuotantopalvelut 733 762 710 Korvamerkkien osuus 2 530 Virastopalvelut 1 127 1 131 626 Asiantuntijapalvelut 971 469 540 Tiken hallinto 2 866 2 827 2 188 2 806 YHTEENSÄ 19 063 17 024 13 373 14 343 Taulukossa välilliset kulut, (kuten toimitilakulut, henkilöstön välilliset työaikakulut, välitön esimiestyö, tuotannon suunnittelu) on kohdistettu palveluille. Hallinnon osuus näkyy omana osuutenaan ja on pysynyt edellisvuoden tasolla. Tilastoviranomaistoiminnassa näkyy maatalouslaskennan osuus kuluja kasvattavana tekijänä, kuitenkin pienempänä kuin vuonna 2010. Tietotekniikkapalveluiden kulut ovat pienentyneet edellisvuodesta rahoitusmallin muutoksen vuoksi. Tiedontuotannon kulut ovat edellisvuoden tasolla. Virastopalveluiden kulut ovat pienentyneet toiminnan supistamisen vuoksi. Seuraavassa taulukossa esitetään raportoinnin yksikkökustannukset. Kustannukset ovat hieman laskeneet. 9
10 (31) Yksikkökustannukset 2009 2010 Tavoite /raportti 101,76 110,47 98 105,96 Alla olevassa taulukossa kuvataan ICT-palveluille kohdistuva henkilötyöjakauma asiakkaittain. on tavoitteen mukainen. Tulot Tavoite MMM 15 13,5 Mavi 44 47,3 Evira 18,5 19,7 Muut asiakkaat 5 7,3 Tilastoviranomainen 6,5 7,7 Tike 7,5 10,0 Välillinen palvelutuotanto 18,5 10,3 Yhteensä 115 115,7 Tiken tulot ovat jakautuneet seuraavan taulukon mukaisesti. EURO Maksullisen toiminnan tuotot Muut tuotot Yhteensä Tietohallintopalvelut ICT-arkkitehtuurit -160 085-22 294-182 380 Muut asiantuntijapalvelut -10 436-3 803-14 240 Tietohallintopalvelut -170 522-26 098-196 620 Tietojärjestelmäpalvelut Jatkuva kehittäminen -475 312-1 304 766-1 780 077 Projektit -3 814 185 1 434 365-2 379 821 Teknologia-alustat -1 012 261-5 439-1 017 700 Yhteentoimivuus -412 682 0-412 682 Ylläpito -1 634 263-97 877-1 732 140 Tietojärjestelmäpalvelut -7 348 703 26 283-7 322 420 Tiken hallinto Tiken hallinto 0-5 637-5 637 Tilasto- ja tietopalvelu Maataloustuotteiden EUhintaseuranta -406-681 -1 087 Tietopalvelu -95 638 0-95 638 Tilastoviranomaistoiminta -31 700-12 820-44 520 Tilasto- ja tietopalvelu -127 744-13 501-141 245 Virastopalvelut Virastopalvelut 0-34 638-34 638 Yhteensä -7 646 968-53 591-7 700 559 Palveluiden jaottelun ja rahoitusmallin muutoksesta johtuen vertailua edellisiin vuosiin ei ole tehty. Tiken hallinnon tuotot muodostuvat pääosin komission maksamista matkakorvauksista (lentoliput). 10
11 (31) 3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAI- SISTA MUISTA SUORITTEISTA (1000 euroa) 1 000 1 000 1 000 1 000 2009 2010 Arvio TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 387 346 7 525 7 647 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 0 0 16 -henkilöstökustannukset 119 109 5 267 3 202 -vuokrat -palvelujen ostot 25 4 0 102 -muut erilliskustannukset 0 0 0 20 Erilliskustannukset yhteensä 144 113 5 267 3 340 KÄYTTÖJÄÄMÄ 243 233 2 258 4 307 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista -tukitoimintojen kustannukset -poistot 2 3 84 -korot 0 0 3 -muut yhteiskustannukset 223 221 2 258 4 753 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 225 224 2 258 4 840 Kokonaiskustannukset yhteensä 370 337 7 525 8 180 Ylijäämä (+)tai Alijäämä (-) 17 9 0-533 Kustannusvastaavuus % 105 103 100 93 Tiken maksullisen toiminnan tuotot ovat merkittävästi viime vuosia suuremmat muuttuneen rahoitusmallin vuoksi. 11
12 (31) 4 Tuotokset ja laadunhallinta Vuonna Tikessä otettiin käyttöön uusi palvelukartta, joka on esitetty alla. Tiken palvelukartan uudistuksessa palvelut jaettiin tietojärjestelmä-, tietohallintoja tilasto- sekä tietopalveluihin. Keskeisenä tavoitteena oli vastata paremmin asiakkaiden lainsäädäntöä tukevien tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpito tarpeisiin, sekä toisaalta erottaa tietohallintopalveluiksi sellaiset palvelut, jotka muodostavat menetelmiä ja ohjeistoja varsinaisille tietojärjestelmäpalveluille. Palvelukartan uudistuksen tavoitteena oli myös yhdenmukaistaa palveluiden tuotanto ja palveluraportointi. Yhteentoimivuuspalvelut on palvelukokonaisuus, jonka sisältämät palvelut tukevat IT-lain edellyttämää yhteentoimivuutta tarjoamalla valmiit puitteet yhtenäisten tietojärjestelmien ja raportointipalveluiden toteuttamiselle sekä niissä olevien tietojen hallinnoinnille. Projektipalvelulla kehitetään uusi tietojärjestelmä tai tehdään muutoksia jo olemassa olevaa tietojärjestelmään systemaattisilla menetelmillä. Uudeksi palveluksi määriteltiin jatkuvan kehittämisen palvelu olemassa olevan tietojärjestelmän jatkokehitykseen. Uudistetuksi ylläpitopalveluksi eriytettiin jo olemassa olevan tietojärjestelmän toimivuuden ja käytettävyyden varmistaminen. Teknologiaalustapalvelut koostuvat käyttö-, infra- ja tietoliikennepalveluista. Tietohallintopalveluissa asiakkaiden käytössä on Tiken henkilöstön kokemus ja asiantuntemus tietohallinnon kehittämisen ja organisoinnin eri osa-alueilta. Palvelut sisältävät seuraavat osa-alueet: ICT- arkkitehtuurit, Menetelmät, Hankehallinta ja -arviointi ja Hankinta- ja toimittajahallinta. Tilasto- ja tietopalvelutuotteet koostuvat tietopalvelusta, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tilastoista ja tilastopalvelutuotteista, raportointipalveluista 12
13 (31) Tietojärjestelmäpalvelut sekä tieto- ja tiedonhankintapalveluista. Tietopalvelu on maaseutu- ja elintarvikehallinnon tietojärjestelmistä sekä muista tietolähteistä tehtävien tilausraporttien ja selvityspyyntöjen hoitamista sekä tietomateriaalien hankintaa, verkkotietopalvelujen ylläpitoa ja tiedon jakelua. Hintaseurannassa Suomen toimivaltainen viranomainen on maa- ja metsätalousministeriö. Tike tukee MMM:ä tuottamalla hintaseurantaan osapalveluja. Vuodelle 2012 palvelukarttaa päivitettiin muuttamalla Tietojärjestelmäpalvelut ITkehittämis- ja ylläpitopalveluiksi. Yhteentoimivuuspalvelut Vuonna käynnistettiin laajempi työstö yhteisen arkkitehtuurin kuvaamiseksi kokonaisarkkitehtuurimenetelmin. Nykytilan kuvaukset saatiin monelta osin valmiiksi vuoden aikana. Työtä jatketaan vielä vuonna 2012, jolloin myös aloitetaan kuvaamaan menetelmän mukaisia tavoitetilan kuvauksia. Vuoden merkittäviä askeleita yhteentoimivuuspalveluiden osalta oli mm. Uuden käyttövaltuusjärjestelmän kehittäminen aloitettiin käynnistämällä IAMprojekti. Uusi käyttövaltuusjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2012. Viranomaistoimijatietojärjestelmää kehitettiin edelleen käynnistämällä Yhteiset osat projekti, jonka tavoitteena on paremmin tunnistaa järjestelmän yhteiset osat. Projekti jatkuu vielä vuonna 2012. Onnistuneita tietovarastoratkaisuja otettiin käyttöön muutamissa tietojärjestelmissä. Mm. Tilasto-toimialueella alettiin ensimmäisenä toteuttaa hankitun BO Edgen päälle julkisia raportteja. Yksikkötestauksen hallinta on helpottunut jatkuvan integraation palvelin Hudsonin käyttöönoton myötä. Sovelluskehys-Tiiraa kehitettiin myös edelleen. Vuonna 2010 aloitetut monitorointi- ja raportointityökalut otettiin käyttöön. Palvelun saatavuustietojen näyttämisen kehittäminen aloitettiin Palsaprojektissa. Projektin tavoitteena on ollut tuottaa käyttäjälle tiedot sovelluksen saatavuudesta. Ensimmäisenä palvelu toteutettiin Eviran eläinsovellukselle, jonka on määrä mennä tuotantoon alkuvuodesta 2012. Projektit Projektitoiminta oli alkuvuonna vähäisempää kuin loppuvuonna. Lukumääräisesti (ks. 4.1) eniten projekteja tehtiin Eviralle mutta henkilötyövuosien käytön mukaan mitattuna suurin volyymi tehtiin Mavin projekteissa (ks. 3.1). KRO:lle tehtyjen projektien osuus kaikista projekteista nousi merkittävästi kertomusvuonna. Järjestelmiä on kehitetty myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle. Uutena asiakkaana projektitoimintaa laajennettiin Metlalle. Hallinnonalan ulkopuolella projekteja tehtiin ympäristöterveydenhuollon projekteissa STM:n ja TEM:n kanssa. Suurimmat asiakasvirastoille tuotetut projektit olivat 13
14 (31) Mavin maksatusjärjestelmän (Sampo) uusimisprojekti. Sampojärjestelmä otettiin tuotantoon kesällä ja projekti päätettiin vuoden lopussa. Tukisovelluksen kehittämisprojekti aloitettiin esiselvityksen jälkeen syksyllä. etukihaun muutokset toteutettiin keväällä tehtävään sähköiseen tukihakuun Hanke2007 raportointia edistettiin tietovarastoratkaisujen avulla kahdessa eri projektissa Eviran Eläinlääkintähallinnan tietojärjestelmän (Elite) määrittelyprojekti aloitettiin Sikarekisteri liitettiin osaksi Eläintietojärjestelmää Elsi-projektissa Korvamerkkien tilausjärjestelmä uusittiin Elintarvikevalvonnan keskitetyn tietojärjestelmän tiedonkeräystä ja raportointia kehitettiin KUTI-projektissa ja valvontatietoja pilotoitiin onnistuneesti Oiva-palvelussa Kalataloushallinnon vapaa-ajankalatalouteen liittyvä tietojärjestelmä siirrettiin ylläpitoon Kaveri-projektissa. Kaveri sisältää mm. velvoite-, istutus- ja vesiviljelyrekisterit. Sähköisen kalastuspäiväkirjan ELogbookin kehittämistä jatkettiin edelleen Käyttövaltuuksien hallinnan parantamiseen tähtäävä IAM-projekti aloitettiin Viranomaistoimijatietojärjestelmä VTO:n laajennus otettiin käyttöön sekä aloitettiin järjestelmän laajennus muiden hallinnonalan virastojen käyttöön Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle aloitettiin sähköistä asiointia kehittävä TAMI-projekti alkuvuodesta Jatkuva kehittäminen Vuoden alussa erotettiin palvelukartassa jatkuvan kehittämisen palvelu ylläpitopalvelusta. Tarkoituksena jatkuvan kehittämisen ja ylläpidon erottamisella on kyetä seuraamaan olemassa olevien tietojärjestelmien kehittämiseen kokonaisuudessaan meneviä kustannuksia ja vastaavasti rajaamaan ylläpitopalveluun vain järjestelmien toiminnan kannalta välttämättömät tehtävät. Samalla toimintaa on voitu tehostaa, koska pieniä kehittämistarpeita ei ole ollut välttämätöntä projektoida, vaan ne on voitu sisällyttää jatkuvan kehittämisen palvelukokonaisuuteen. Jatkuvan kehittämisen palvelun toteutunut kokonaistyömäärä on ollut hyvin lähellä palvelusopimuksissa arvioitua kokonaistyömäärää. Jatkuvan kehittämisen palvelu on resurssikäytöltään suurin tietojärjestelmäpalveluiden osa. 14
15 (31) Tikessä on onnistuttu jatkokehittämään aktiivisesti 25 tuotannossa olevan tai tuotantokäyttöön otettua tietojärjestelmää Asiakkaiden liiketoiminnassa tapahtuvista muutos- ja parannustarpeista johtuen. Jatkuvan kehittämisen haasteena on ollut hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti yhteentoimivuuspalveluiden ja yhteisten osien tarjoamat ratkaisuvaihtoehdot. Tietojärjestelmien toimintaperiaatetta on pystytty yhtenäistämään, mikä parantaa käytettävyyttä ja helpottaa myös jatkossa ylläpitoa sekä parantaa loppuasiakkaiden käyttäjätyytyväisyyttä. Tikessä on onnistuttu toimimaan Asiakkaiden tukena vahvassa tuntemuksessa hallinnonalan loppuasiakkaan tarpeista, säädöksistä, toimintatavoista sekä toimialan ja hallinnon prosesseista tietojärjestelmien jatkuvan kehittämisen yhteydessä. Ylläpito Tike on tuottanut ylläpitopalvelua tuotannossa olevalle tai tuotantokäyttöön otetulle tietojärjestelmälle. Ylläpitopalvelun toteutunut kokonaistyömäärä on ollut hyvin lähellä palvelusopimuksissa arvioitua kokonaistyömäärää. Tarkasteluvuonna Tike takasi ylläpidettävissä järjestelmissä järjestelmien hyvän palvelevuuden ja mahdollisimman häiriöttömän käytön kriittisinä hetkinä esimerkiksi hakemusten tallennusajankohtina, tukien maksatusajankohtina, valvontojen ajankohtina sekä jatkuvan rekisterien päivittymisen ja raportoinnin aikana. Ylläpitopalveluissa on pyritty järjestelmien mahdollisimman kustannustehokkaaseen ja helppoon ylläpitoon. Järjestelmien ja rekistereiden kasvun yhteydessä on siirretty ylläpitoon lisääntyvässä määrin rajapintapalveluita molemmin suuntaiseen tiedonvälitykseen niin eri virastojen kuin yksityisten toimijoidenkin tarpeisiin. Yhteentoimivuuspalveluiden kehittyminen on tuonut lisähaasteita kehittää suunnitelmallisesti ylläpitopalveluita vastaamaan yhteiskäyttöisyyden haasteisiin. Teknologia-alustapalvelut Vuoden aikana valmisteltiin Oracle tietokantapalveluiden osalta uuden kantaversion käyttöönottoa normaalina palvelun elinkaaripäivityksenä. Edellisen Oracle -version tuki on vähitellen päättymässä ja päivityksellä halutaan taata tuellisen version käyttö. Samaan aikaa testi- ja kehitysympäristöjen osalta on valmisteltu alustapalveluiden siirtymistä Windows server 2008 version käyttöön. Kapasiteettipalveluiden osalta entistä enemmän kapasiteettia on siirretty virtuaalialustoille. Tietoliikennepalveluiden osalta Tike liittyi VY-verkkoon (Valtion yhteinen tietoliikenneratkaisu) toimittajaliittymällä. Näin ollen virastoilla on mahdollisuus siirtää tietoliikennepalvelunsa VY-verkkoon, jossa Tiken palvelut ovat saatavilla. Vuoden aikana on valmisteltu Tiken kehi- ja testiympäristön siirtämistä uuteen konesaliin. Valmisteluiden aikana on tehty vertailulaskelmat vaihtoehtoisista tuottamistavoista. Laskelmat esitettiin asiakaskunnalle ja päädyttiin edelleen oman konesalin malliin. 15
16 (31) Tietohallintopalvelut Tilasto- ja tietopalvelut Kertomusvuonna otettiin käyttöön hallinnonalan yhteisten ympäristöjen kustannustenjakomalli ja siihen liittyvät laskutusmenettelyt. Mallista on sovittu Tiedon käyttöpalveluiden puitesopimuksessa. Malli on ulotettu myös omaan konesaliin. Kustannusjakomalli päivitetään 2. kertaa vuodessa ja Tiken teknologiaalustapalveluiden laskutus perustuu tähän malliin. Kustannusjakomallia hallinnoivan CAB-ryhmän eli muutosten johtoryhmän toiminta on jatkunut normaalisti vuonna. Tike toimii ryhmässä integraattoriroolissa. Ryhmälle on esitetty vuoden ICT-käyttösuunnitelma, jossa kerrotaan hankintojen ja palvelunostojen kohdennuksesta ja asiakaskohtaisesta osuudesta sekä toimintasuunnitelma, joka kuvaa Tiken töiden kohdentumisen ja asiakaskohtaisen kustannusarvion. Suunnitelmien ja vuoden sisällä tehtävien hankintojen käsittely CABryhmässä on lisännyt toiminnan läpinäkyvyyttä. Tike on tuottanut ministeriölle palveluita tietohallinnon ohjaamisen tueksi, erityisesti tietohallintolain edellyttämien tehtävien osalta. Keskeisimpänä tehtävänä on ollut hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurityöhön osallistuminen, sekä arkkitehtuurimenetelmän sovittamisen että kuvausten laatimisen osalta. Tike on myös tarjonnut asiantuntijatukea muiden virastojen arkkitehtuurityölle. Tike on kehittänyt hankehallinnan ja -arvioinnin käytäntöjä ja osallistunut valtionhallinnon yhteisen hankehallintavälineen hankintaan. Tietohallintopalveluiden tuotteistaminen on edennyt myös toimittajanohjauspalveluiden ja menetelmäkonsultoinnin osalta. Tietopalvelu Tietopalveluissa rekisteröitiin 1184 raporttipyyntöä vuonna eli noin sata enemmän kuin edellisenä vuonna. Hallinnonalan ulkopuolelle tehtiin noin 260 maksullista raporttia. Eniten kysyttiin viljelijöiden ja tilojen yhteystietoja sekä viljelyaloja ja eläinmäärätietoja. Asiakasvirastoista eniten raportteja tehtiin Maville 41 %, MMM:lle, ELYkeskuksille ja kunnille tehtiin yhteensä 24 %:a raporteista sekä Eviralle 7 %. Tuottajajärjestöille, ETT:lle sekä MTT:lle tehtiin kyselyistä yhteensä 10 %, ja muiden maksavien asiakkaiden osuus raporteista oli 15 %:a. Tilastoviranomaisten raporttien osuus oli 3 %. Raporttipyynnöt kohdistuivat pääosin IACSiin (66 %), eläinrekistereihin (14 %) sekä Rahtu- ja Hanke-rekistereihin (13 %). MMM:lle ja Maville tehtiin seurantavuonna tietomateriaalihankintoja, tiedonseurantaa sekä muita tietopalvelun asiantuntijapalveluita yhteensä 387 htp. Erillispalveluna tehtiin MMM:lle asiakirjahallinnon palveluita 130 htp. Tilastopalvelut Vuonna Tiken tilastotuotantoa on digitalisoitu merkittävästi. Tiken perustilastotuotanto on ollut vakaata ja laadukasta, ja asiakkaiden tiedonkäyttö on lisääntynyt. Perustilastotuotanto on pääosin toteutunut Tilasto-ohjelman ja palvelusopimusten mukaisesti. Tike toteuttaa vuosittain noin 30 eri tilastointialueen tiedonkeruuta, joihin on lakisääteinen velvollisuus vastata. 16
17 (31) Tikessä panostettiin sähköisen tiedonkeruun kehittämiseen. Kaikkiin suuriin viljelijäkyselyihin kehitettiin sähköinen vastaamisvaihtoehto maatalouslaskennassa saatujen hyvien kokemusten siivittämänä. Vuoden 2010 Maatalouslaskennan tiedonkeruu päättyi ja sen ensimmäiset tulokset julkaistiin toukokuussa. Maatalouslaskennan tietoja on julkaistu kansallisesti ja viiden eri teemakokonaisuuden osalta toiminnallisissa verkkojulkaisuissa, jotka ovat saaneet paljon kiitosta lukijoilta. Perinteisistä tilastojulkaisuista vuonna ilmestyi Pellolta pöytään, Puutarhatilastot sekä Maatilatilastollisen vuosikirja. Sähköinen tiedonkäyttö verkossa on lisääntynyt. Erityisesti maatilarekisterin tietokantataulukoiden käyttö yli kaksinkertaistui vuodesta 2010. Joulukuussa julkaistiin Tilastolaari, Matildaan integroitu tietokantapalvelu. Tilastolaari on toteutettu hallinnonalan yhteisen arkkitehtuurin mukaisesti ja pyrkii tuomaan maataloustilastot saataville monimuotoisesti. Tilastoyhteistyö ja tilastoviranomaistoiminta Vuonna kansallisessa tilastoyhteistyössä päättyi monta vuotta kestänyt tilastotoimen selvitysten jakso, jossa selvitettiin ympäristö-, luonnonvara- ja energiatilastojen tuotantoa Suomessa. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä ei löytänyt perusteita organisaatioiden työnjaon muutoksille, jotka olisivat liittyneet Tikeen tai yleisesti maatalouden tilastointiin. Työryhmä totesi työnjaon ja yhteistyön toimivan erittäin hyvin ja suositti yhteistyön syventämistä edelleen. Tike osallistui tilastoviranomaisena Valtiovarainministeriön elokuussa 2010 asettaman työryhmään, joka selvitti tilastolain ja muun valtion tilastojen tuotantoa ja käyttöä koskevan lainsäädännön muutostarpeita sekä valmisteli tarvittavat uudistusehdotukset lainsäädäntöön. Tiken asiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana kansallisissa ja kansainvälisissä tilastoyhteistyöryhmissä. Toiminnallista tilastoyhteistyötä tehdään LYNETin Stat-tilastoryhmässä, TK-MMM tilastoryhmässä sekä sen jaoksissa, sekä SVT- Neuvottelukunnan koordinoimana. TK-MMM tilastoryhmässä on selvitetty organisaatioiden sähköisen asioinnin strategioita ja kokemuksia sähköisestä tiedonkeruusta ja tiedon jakelusta. Elintarviketurvallisuustilastoja on kehitetty siihen keskittyvässä jaoksessa. Maatalouden ympäristövaikutuksien tilastointiin on perustettu AEI-jaos. Tike edustaa Suomea Komission maataloustilastojen pysyvässä komiteassa (CPSA). Suomen kannat muodostetaan valmistelukokouksessa CPSA:n alaisten Eurostatin työryhmien Suomen edustajien kanssa. Eurostatin pysyvän maataloustilastokomitean kokouksia valmistelee suppea CPSA Partnership Group. Tike osallistui vuonna Partnership Groupin toimintaan. Maataloustilastoinnin pohjoismaisessa yhteistyössä Tike osallistui vuoden Oslossa pidetyn Nordic-seminaarin järjestelyihin ja ensimmäisen yhteisseminaarin järjestämiseen Nordiska Jordbruks Föreningenin (NJF) kanssa. Tike luovutti Nordic-seminaarin puheenjohtajuuden vuonna Norjalle. Tike toimii maataloustilastojen Baltic-Nordic yhteistyön puheenjohtajana, jonka vuoden 2012 Helsingissä pidettävän seminaarin valmistelut ovat alkaneet. 17
18 (31) Hallinto- ja virastopalvelut Virastopalveluja on tuotettu vain ministeriölle, 1500 henkilötyöpäivää, joka ylittää vajaalla 300 henkilötyöpäivällä palvelusopimuksessa arvioidun. Ministeriön osalta vuosi oli viimeinen nykyisen laajuisella palvelukokonaisuudella. Palvelut ovat koostuneet kuljetuspalveluista, monistuksesta, lähettämöstä irtaimistorekistereistä, postinkäsittelystä, valvonnasta, turvallisuus ja kiinteistöpalveluista sekä hankintapalveluista Hallinnon tukipalvelujen muutostukea jatkettiin vuonna. Tiken muutti uusiin toimitiloihin vuodenvaihteessa2010-. Muutto työllisti Tiken hallintoa ja muuta henkilöstöä ja aiheutti kustannusten kasvua myös muuttoon käytettyjen ostopalveluiden vuoksi. Kehittämishankkeina hallinnossa on toteutettu kertomusvuonna uuden matkanhallintajärjestelmän M2 sekä tilaustenhallintajärjestelmän Tilhan käyttöönottoa sekä asiakirjahallintajärjestelmän Makasiinin versionvaihdosprojektia. Maatilahallituksen arkistomateriaalin siirtoa kansallisarkistoon jatkettiin. Hallintoa työllisti vuoden aikana ministeriön kirjanpitoyksikön purku, jonka seurauksena Tikestä muodostettiin oma kirjanpitoyksikkö vuoden 2012 alusta. Henkilöstön kehittämisessä on ollut neljä päälinjaa A) henkilöstön kaikkinaisen työkyvyn turvaaminen, B) kehityskeskustelujen tarkempi hyödyntäminen strategisen johtamisen ja työn ohjaamisen välineenä, C) ammattiosaamisen tason pitämisen korkealla tasolla ja D) asiakaspalveluun, vuorovaikutukseen panostaminen. Tuottavuussäästöjä hallinnossa haettiin toimitilakustannussäästöjen ohella prosesseja kehittämällä, hankintoihin liittyviä puitejärjestelyjä hyödyntämällä sekä tietojärjestelmien kehittämisellä. 4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Alla olevassa taulukossa on kuvattuna Tiken tuottamien tietojärjestelmäpalveluiden suoritteiden määriä. Taulukossa ei ole uuden palvelukuvaston mukaisia jatkuvan kehittämisen palvelun lukumääriä. Arvio Tietojärjestelmäpalvelut 2009 2010 Kehittämisprojektit, kpl 39 37 28 41 Evira 8 10 8 14 Mavi 13 15 12 12 MMM +yhteiset 10 12 8 10 Muut 5 Ylläpidettävät kohteet, kpl 67 50 40 43 Evira 15 15 13 17 Mavi 20 21 21 20 MMM 10 14 6 6 Muut 6 * vuoden arvio MMM+yhteiset sisältää vain KRO:n projektit 18
19 (31) Tarkastelujakson aikana Tikellä on ollut käynnissä Eviralle 14 tietojärjestelmäprojektia. Vuoden alusta käynnissä oli 8 projektia, vuoden aikana käynnistyi 5 projektia ja päätettiin 3. Vuoden aikana ylläpidettiin 17 järjestelmää, joista kaksi otettiin ylläpitoon kauden aikana. Maville tehtiin vuoden aikana 12 projektia. Vuoden alussa käynnissä oli 6 ja vuoden aikana käynnistyi 6 uutta projektia. Tarkasteluvuonna päätettiin 6 projektia. Maville ylläpidettiin 20 järjestelmää. Ministeriölle tehtiin kolmea projektia, joista kahta myös Maville. KRO:n projekteja tehtiin vuoden aikana 3. Näiden lisäksi yhteisiin palveluihin (yhteentoimivuuspalvelut) tuotettiin lisäarvoa 4 projektilla. Ministeriön kala-ja riistaosastolle ylläpidettiin 4 järjestelmää ja ministeriölle kahta Mavin kanssa yhteistä järjestelmää. Ylläpito- ja kehittämiskohteita on tehty lähes suunnitelmien mukaisesti. Seuraavassa taulukossa on kuvattu järjestelmien tuotantoon vientien määriä. Tuotantoon vientejä on ollut merkittävästi enemmän kuin on ennakoitu. Osin julkaisujen suuri määrä johtuu muutaman suurimman järjestelmän julkaisujen lisätarpeesta sekä siitä, että toiminnassa on julkaisujen sisään sisällytetty aiempaa enemmän asioita. Tuotantoon viennit eli julkaisut 2009 2010 Arvio Sovellukset ja tietokantamuutokset kpl 166 273 210 311 Toteutuneiden tuotantoonvientien (sovellukset, tietokantamuutokset) osuus suunnitelluista julkaisuista % 75 % 83,50 % 85 % 95 % Tietojärjestelmätien toimenpidepyyntöjen määrä on hieman viime vuonna vähäisempää. Alla olevasta taulukosta nähdään, että työasema- ja tuotannon tukipalveluiden määrä on pienentynyt edellisvuodesta. Tähän sisältyvä neuvonnan määrä on edellisvuoden tapaan kasvanut. Ylläpito- ja kehittämispalveluiden toimenpidepyynnöt ovat pienentyneet. Samassa linjassa myös IT-ylläpidon ja - kehittämisen toimenpidemäärät ovat hiukan pienentyneet. Lukujen tuottamiseen on käytetty kahta eri järjestelmää, eivätkä ne sisällä järjestelmien ulkopuolelle jääviä IT-toimenpiteitä. Tietojärjestelmäpalveluiden toimenpidepyynnöt, kpl 2009 2010 Työasema- ja tuotannon tukipalvelut 11284 6 382 5 235 Ylläpito- ja kehittämispalvelut yhteensä 4 837 6 401 5 689 IT -ylläpito, toimenpidemäärät kpl 32 100 30 500 IT -kehittäminen, toimenpidemäärät kpl 11 200 16 500 41 380 Tilasto- ja tiedontuotantopalveluiden levikki on tavoitetasoa korkeampi. Kuitenkin julkaisuja hyödynnetään yhä enemmän sähköisiä kanavien kautta. Raportttien määrä on kasvanut entisestään. Myös Matilda.fi -sivuston sivulatausmäärä on kasvanut merkittävästi. 19
20 (31) Tilasto- ja tiedontuotantopalvelut 2009 2010 Arvio Painettujen tilastojulkaisujen levikki, kpl 712 749 800 1 122 Sähköisten tilastojulkaisujen levikki, lataukset 2 317 2 500 7 233 Raporttien kokonaismäärä, kpl (tilasto- ja tietopalvelu) 3 300 3 569 3 500 3 672 Tiedontuotannon vaikuttavuus verkossa, pääjakelukanavien latausten määrä * 253 022 241 621 380 000 335 543 * Sisältää Matilda.fi sivulatausmäärän sekä Maatilarekisterin tietokantataulukoiden lataukset Matildassa ja MTT:n Taloustohtorissa 4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Tietojärjestelmäpalvelut Tiken tuottamien palveluiden laatu on ollut yleisesti ottaen korkealla tasolla. Palveluiden ansiosta tuet on maksettu ajallaan, valvontojen ja raportoinnin tiedot on saatu järjestelmistä oikea-aikaisesti ja tilastot on tuotettu tilastojulkaisukalenterin mukaisesti. Suunnittelemattomien teknisten katkojen määrä vuonna kasvoi selvästi aiemmista vuosista. Lisäksi järjestelmien toiminnassa esiintyi käyttöä haittaavaa hitautta. Tike pyrki omalla toiminnallaan löytämään ratkaisun ongelmiin, mutta toimittajien palvelujen laadun heikkeneminen aiheutti ongelmia sekä asiakasvirastoille että Tikelle. Kaikkia ongelmia ei kyetty ratkaisemaan vuoden aikana, mutta tilanne parani vuoden loppupuolella. Tikessä jo aiemmin käytössä ollutta palvelusalkun seurantaprosessia selkeytettiin ja palveluiden hallintaa vahvistettiin. Projekteissa noudatetaan Tikessä käytössä olevaa Projektinhallintamallia sekä toteutuksessa Ohjelmistotuotantomallia. Projektityön seurantaa ja raportointia kehitettiin edelleen ja projekteja seurataan säännöllisesti asiakkaiden kanssa käytävissä Operatiivisissa ohjausryhmissä Tiken ICT-palvelusalkkua hyödyntäen. Ketteriä menetelmiä hyödynnettiin muutamassa siihen soveltuvassa projektissa. Resurssien seuranta ja hallinnan kehittäminen on jatkuvan kehittämisen alla. Ylläpidettävien järjestelmien dokumentaatiota on parannettu yhtenäistämällä järjestelmäkohtaisten ylläpitosuunnitelmien rakennetta. Palvelusopimusten liitteenä olevalla Ylläpitoryhmien toimintaohjeella on ryhmien toiminta entisestään yhdenmukaistunut ja ylläpidettävien kohteiden hallinta selkiytynyt. Elinkaarien hallinnan kannalta on tarkennettu järjestelmäkohtaisia elinkaarisuunnitelmia järjestelmien hyvän palvelevuuden turvaamiseksi ja tuomaan teknisiä uudistustarpeita vaativat asiat esille riittävän ajoissa. Elinkaarenhallinnan kautta on onnistuttu suunnitelmallisesti pitämään kaikkien järjestelmien ylläpidossa vaadittu tekniikka ajantasaisena. 20