InfraFINBIM pilotti 09: Vt 14 Savonlinna Laitaatsalmen tie-, rata ja syväväyläsuunnitelman laatiminen

LOPPURAPORTTI 1 (21) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti 09: Vt 14 Savonlinna Laitaatsalmen tie-, rata ja syväväyläsuunnitelman laatiminen LOPPURAPORTTI Laatinut: Niklas von Schantz, Ramboll

LOPPURAPORTTI 2 (21) 1 YLEISTÄ 3 1.1 Suunnittelukohde 3 1.2 Työn ohjaus 4 1.3 Tietomallinnuksen tavoitteet 5 1.4 Lähtökohdat (lähtötietomalli) 5 1.5 Työn sisältö 5 1.6 Pilotoinnin sijoittuminen hankkeen elinkaarella 6 2 LÄHTÖTIETOMALLIN TARKISTUS JA SIIRTO 7 2.1 Prosessikuvaus 7 2.2 Yleinen palaute 7 2.3 Koettuja haasteita 8 3 RAKENNUSOSIEN, TARKKUUDEN JA TIETOFORMAATTIEN MÄÄRITTÄMINEN 13 3.1 Prosessi 13 3.2 Huomiot 13 4 SUUNNITTELU, MALLINTAMINEN JA YHTEENSOPIVUUDEN TARKISTAMINEN 14 4.1 Yleistä 14 4.2 Sillat 14 4.3 Yhdistelmämalli: työprosessi ja saavutettuja hyötyjä 16 4.4 Koettuja haasteita 19 5 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 20 6 TYÖN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 21

LOPPURAPORTTI 3 (21) 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnittelukohde Nykyinen Saimaan syväväylä kulkee Savonlinnan kohdalla ahtaan ja voimakkaasti virtaavan Kyrönsalmen kautta. Kyrönsalmen kohdalla sijaitsee avattavat tie- ja rautatiesillat, jotka ruuhkauttavat liikennettä, etenkin kesäisin. Suunnitelman tarkoituksena on siirtää syväväylä kulkemaan Savonlinnan keskustaajaman länsipuolelta, Laitaatsalmen kautta (kuva 1). Kuva 1. Suunnittelualue. Hankkeen toimenpiteet keskittyvät pääosin n. 1,5 km pituiselle valtatien 14 jaksolle (kuva 2) ja ovat pääpiirteissään seuraavat: Valtatien 14 rakentaminen nelikaistaiseksi katu- ja kevytliikenneverkon täydentäminen, melusuojaus. Kahden n. 530 m pitkän maantiesillan (h 24,5 m) rakentaminen, hissitornit kevyen liikenteen käyttöön. Rautatien parantaminen n. 0,8 km osuudella. Käännettävän ratasillan rakentaminen Laitaatsalmen kohdalle. Syväväylän ruoppaus- / täyttötoimenpiteet.

LOPPURAPORTTI 4 (21) Kuva 2. Hankkeen toimenpiteet valtatien 14 ympäristössä. Kuva 3. Näkymä Laitaatsalmen ylittävistä maantie- ja rautatiesilloista virtuaalimallissa. 1.2 Työn ohjaus Tietomallipilotti on toteutettu hankkeen tie-, rata- ja syväväyläsuunnitelmien laatimisen yhteydessä ajanjaksolla 03/2012 03/2013. Tilaajana on toiminut Liikennevirasto ja suunnittelusta on vastannut Ramboll Finland Oy alikonsultteineen. Työtä on ohjannut tietomallinnuksen ohjausryhmä, joka on kokoontunut hankkeen aikana kuusi kertaa. Ryhmään ovat kuuluneet: Kari Partiainen, puheenjohtaja Matti Ryynänen Esa Sirkiä / Seppo Paukkeri Heikki Myllymäki Niklas von Schantz Juha Siitonen Ville Palviainen Liikennevirasto Liikennevirasto Liikennevirasto Liikennevirasto Ramboll Ramboll Ramboll Ohjausryhmän kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet soveltuvasti: Tiina Perttula, Liikennevirasto Antti Rytkönen, Liikennevirasto Timo Säkkinen, Ramboll

LOPPURAPORTTI 5 (21) 1.3 Tietomallinnuksen tavoitteet Tietomallinnuksen tavoitteiksi asetettiin: 1. Jälleenkäyttöarvo. Hankkeen elinkaaren aikaisen tiedon helppo saatavuus, luotettava sisältö ja hukan poistaminen. Rakennussuunnitelmavaiheelle annetaan mahdollisimman hyvät lähtökohdat mallipohjaisen prosessin jatkamiselle. 2. Laadunvarmistus. Eri rakenteiden yhteensopivuuden varmistaminen 3D hyödyntävillä tarkistusmenetelmillä. 3. Vuorovaikutus. 3D-mallien hyödyntäminen työkokouksissa sekä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa käytävässä vuoropuhelussa. 4. Yhteistyö. Aktiivinen toiminta Liikenneviraston ja muiden yhteistyötahojen kanssa parhaiden tietomallipohjaisten käytäntöjen kehittämiseksi. 1.4 Lähtökohdat (lähtötietomalli) Ennen suunnittelun käynnistymistä hankkeelle oli laadittu eri toimeksiantona lähtötietomalli (Sito Oy). Lähtötietomalli on: Suunnittelualueen nykytilaa kuvaavat tiedot harmonisoituna sellaiseen formaattiin, joka tukee tietomallipohjaista suunnittelua Tapa jalostaa, jaotella ja hallita suunnittelun lähtöaineistoa Kuva 4. Lähtötietomallin rakenne. 1.5 Työn sisältö Tietomallinnuksen tehtävään on kuulunut: 1. Lähtötietomallin tarkistus, täydennys- ja korjaustoimenpiteet, siirto suunnittelutietokantaan ja dokumentointi. 2. Mallinnettavien rakennusosien, tarkkuuden ja tietoformaattien määrittäminen. 3. Rakennusosien nimeämis- ja numerointikäytäntöjen määrittäminen.

LOPPURAPORTTI 6 (21) 4. Rakennusosien suunnittelu / mallintaminen 3D:ssä. 5. Rakennusosien yhteensopivuuden varmistaminen 3D hyödyntävillä tarkistusmenetelmillä. 6. Malliselostusten laatiminen, aineiston luovuttaminen ja dokumentointi. Kunkin osatehtävän sisältö on kuvattu tarkemmin kohdissa 2-4. 1.6 Pilotoinnin sijoittuminen hankkeen elinkaarella Kuva 5. Kaavio pilotoinnin sijoittumisesta hankkeen elinkaarella.

LOPPURAPORTTI 7 (21) 2 LÄHTÖTIETOMALLIN TARKISTUS JA SIIRTO 2.1 Prosessikuvaus Suunnitteluvaiheen käynnistyttyä pidettiin aloituskokous tilaajan ja lähtötietomallin laatineen konsultin (Sito Oy) kanssa. Lähtötietomallin aineistot oli ladattu internetissä sijaitsevaan karttapohjaiseen palveluun (LOUHI). Tavoitteena oli ladata aineisto kyseisen palvelun kautta, mutta alkuvaiheen sertifikaattiongelmien vuoksi käyttökokemukset jäivät vähäisiksi. Aineisto ladattiin lopulta DVD-levykkeeltä. Aineistoon tutustuminen o Lähtötietoaineisto o Lähtötietomalli o Malliselostus ja toimenpidetaulukot Aineiston siirto suunnittelutietokantaan Kuva 6. Yksi tietomallinnuksen osatehtävä oli lähtöaineiston siirtäminen suunnittelutietokantaan mallipohjaisesti. Vasemmalla näkymä lähtötietomallin laatineen konsultin (Sito) aineistosta omassa suunnittelutietokannassaan (CityCad) ja oikealla näkymä siirretystä aineistosta suunnittelukonsultin (Ramboll) tietokannassa (Novapoint). 2.2 Yleinen palaute Lähtötietojen selkeä rakenne (A-E) ja johdonmukainen dokumentointi esim. aineiston tarkkuudesta ja muokkaustoimenpiteistä edesauttoivat suunnittelun lähtökohtien hallintaa. Suurin osa aineistosta saatiin tarkistettua ja siirrettyä ongelmitta. Tavanomaista suurempi osa oli lisäksi muokattu 3D-muotoon, mikä edesauttoi mallipohjaista suunnittelua. Tässä hankkeessa kokeiltiin prosessia, jossa lähtötietoja hankitaan ja muokataan eri palvelutuottajan toimesta ennen varsinaisen suunnitteluvaiheen käynnistymistä. Tavanomaisesti lähtötiedot hankitaan suunnittelukonsultin toimesta hankevaiheen alussa. o Menetelmän etuna on se, että suunnitteluvaiheen alussa ei lähtötietoja hankkiessa tule viivettä, vaan suunnitteluun voi ryhtyä saman tien. o Haittapuolena voi nähdä sen, että suunnittelija lähtötietoja hankkiessa ja muokatessa samalla tutustuu hankkeeseen ja todennäköisesti kerää myös jonkin verran hiljaista tietoa, jota dokumentoinnissa ei välttämättä

LOPPURAPORTTI 8 (21) tule esille. o Ramboll oli toiminut suunnittelukonsulttina myös YS-vaiheessa, jolloin hanke ja sen lähtökohdat olivat ennestään tuttuja. Näin ollen ei saatu puhtaita kokemuksia prosessin toimivuudesta. Lähtötietomallin rakenne ja prosessi oli kehitetty Infra FINBIM -hankkeessa ja sitä kokeiltiin nyt ensimmäistä kertaa. Uusi prosessi toi mukanaan jonkin verran haasteita, mutta yhteistyö sujui hyvin sekä tilaajan että lähtötietomallin laatineen konsultin kanssa. Yleisesti koettiin, että saatiin arvokkaita kokemuksia jatkokehityksen kannalta. 2.3 Koettuja haasteita A - Maastomalli Kaikki LandXML tiedostot luovutettiin 1.1 skeemassa, jota Novapoint ei kuitenkaan tukenut. o Maastomallin osalta turvauduttiin gt-formaattiin, maaperämallin ja kaupungin johtojen osalta Sito toimitti uudet tiedostot 1.0 skeemassa, jonka jälkeen tiedonsiirto onnistui. Osa XML-aineistosta oli väärässä koordinaatistossa. Korjausten jälkeen ok. Tarkka maastomalli ok Yleispiirteisen maastomallin laserkeilausaineisto harvennettiin. Vesiluotausaineisto hankittiin raaka-aineessa havaitun puutteen takia uudelleen. Kuva 7. Avoimen LandXML -tiedonsiirtoformaatin skeema- (1.1 vs. 1.0) ja koordinaatistoerot. B - Maaperämalli Visuaalisessa tarkistuksessa havaittiin, että kalliomalli sijaitsi paikoin epäloogisissa kohdissa maanpinnan yläpuolella. o Epäiltiin ensin, että mallin tulkinta olisi perustunut vanhoihin kairaustietoihin. o Ongelma johtui kuitenkin mallin kolmiointiin liittyvästä ongelmasta. Uuden aineiston toimittamisen jälkeen malli saatiin kuntoon. Ongelma johti keskusteluun dokumentoinnin tärkeydestä. o Metatietoihin olisi saatava kairauspäivämäärä sekä tarkempi selostus

LOPPURAPORTTI 9 (21) miten aineistoa on käsitelty ja tulkinnat tehty. Kuva 8.Nykytilan kalliomallissa havaitut ongelmat johtuivat pääosin siitä, että verkko oli kolmioitunut mittaamattomien alueiden yli. Ongelma johti keskusteluun dokumentoinnin tärkeydestä. C Kaupungin johdot LandXML tiedonsiirrossa ainoastaan osa kuivatusrakenteiden attribuuttitiedoista siirtyi yhdistelmämallina käytettyyn Novapoint Virtual Map -ohjelmaan. Ohjelmistotoimittajalle esitettyjen kehitystoiveiden jälkeen uudessa ohjelmiston versiossa kaikki tiedot siirtyvät. Kuva 9. Kuvassa näkyvän kaivon tiedonsiirrossa yhdistelmämalliin mm. seuraavat ominaisuustiedot jäivät puuttumaan: kaivon tyyppi, materiaali ja sisäpinnan korkeustiedot. C Kaukolämpö Kaukolämmön osalta törmättiin ns. status-ongelmaan, eli mikä on nykyinen ja mikä on suunniteltu, mutta erillisenä hankkeena toteutettava rakenne. o Tieto voisi ilmetä erillisessä sarakkeessa aineistoluettelossa, tiedoston nimessä tai objektiin liitettävällä metatiedolla. o Mikäli aineisto luovutetaan dwg:nä CAD tasojako-ohje. Kaukolämpölinjasta oli luovutettu vain referenssiviiva (ranka). o Törmäysalttiista rakenteista olisi hyvä laatia 3D-tilavuusmallit lähtötietomalli-vaiheessa.

LOPPURAPORTTI 10 (21) Kuva 10. Lähtötietomallissa sijaitseva suunniteltu (ei nykyinen) kaukolämpöputkipari. Putkiparista oli luovutusaineistossa vain referenssiviiva, ei tilavuusmalli. C Operaattoreiden kaapelit Operaattoreiden kaapeleista oli raaka-aineistona ainoastaan 2D-tietoa, joten niille oli lähtötietomallivaiheessa annettu oletussyvyys (-0,5 m). Visuaalisessa tarkistuksessa havaittiin, että kaapelit sijaitsivat paikoin nykyisen maanpinnan yläpuolella, lähinnä siltojen kohdalla. Todettiin, että kaapelit todennäköisesti myötäilevät siltojen rakenteita, ja että niitä ei ole järkevää mallintaa täydellisesti. Tarkkuus kannattaa kuitenkin dokumentoida huolellisesti. Kuva 11. Operaattoreiden kaapeleiden sijainnit joidenkin alikulkujen kohdalla lähtötietomallissa. Ei mallinnetut rakenteet Lähtötietomallista ja 3D-aineistosta puuttui osa nykyisistä rakenteista, esim. sähköjohdot, tienpitäjän johdot ja varusteet sekä liikenteenohjauslaitteet. Näistä olisi toivottu tarkempi selostus. Hankintaa varten olisi hyvä luokitella aineistot edelleen (A-E alahierarkia) ja muodostaa rakenne, joka toimii kaikissa hankkeissa check-listinä. 3D-mallinnuksessa olisi mahdollista hyödyntää maastomallissa 9-pinnalle koodattua aineistoa. 9-pinnan aineistoa ei käytetä maaston yläpinnan kolmioinnissa.

LOPPURAPORTTI 11 (21) Kuva 12. Maastomallin 9-pinnalle koodattua aineistoa on mahdollista hyödyntää 3Dmallinnuksessa ja toimii samalla tarkistusluettelona, että kaikki tulee mallinnettua. Vastuu aineiston muokkaus- ja korjaustoimenpiteistä Prosessin kulkua hidastivat ajoittain monivaiheiseen tiedonkulkuun ja vastuukysymyksiin liittyvät ongelmat. Mitkä ovat lähtötietomallista vastaavan konsultin ja suunnittelusta vastaavan konsultin väliset vastuut aineiston käsittelyssä? Nähtiin, että ensisijainen vastuu aineistossa havaittujen virheiden ja puutteiden korjaamisesta on lähtötietomallin laatineella konsultilla. Visuaalinen viiteaineisto Lähtötietomallin luovutusaineistoon olisi toivottu katselumallia tai tiedostoa, johon kaikki lähtötietomalliin liittyvä 3D-aineisto olisi koottu (=yhdistelmämalli). o Yhdistelmämallilla tutustuminen hankkeeseen ja tietomallinnuksen lähtökohtiin helpompaa. o Mallilla olisi sujuvammin pystynyt tarkistamaan, että suunnittelutietokantaan siirretty tieto vastaa luovutettua tietoa.

LOPPURAPORTTI 12 (21) Kuva 13. Lähtötietomallin luovutusaineistoon olisi toivottu katselumallia, josta olisi varsinkin ongelmatilanteissa pystynyt tarkistamaan, että suunnittelutietokantaan siirretty tieto vastaa luovutettua tietoa.

LOPPURAPORTTI 13 (21) 3 RAKENNUSOSIEN, TARKKUUDEN JA TIETOFORMAATTIEN MÄÄRITTÄMINEN 3.1 Prosessi Siltoja lukuun ottamatta ohjeistusta mallinnettavista rakennusosista ja niiden tarkkuudesta eri hankevaiheissa ei suunnittelun käynnistyessä ollut. Tämän vuoksi päätettiin ohjausryhmässä perustaa tekniikkalajikohtaiset alaryhmät, jossa asiaa käsiteltäisiin tarkemmin. Seuraavat alaryhmät perustettiin, ja niihin kutsuttiin asiantuntijoita sekä tilaajan että konsultin puolelta. Väylä- ja johtoryhmä Georyhmä Siltaryhmä Liikenteenohjaus- ja valaistusryhmä Kukin ryhmä kokoontui vähintään kerran, ja kokousten tuloksena saatiin luettelo tässä hankkeessa mallinnettavista rakennusosista ja niiden tarkkuuksista (liite 2). Kuva 14. Ote luettelosta, jossa on ohjeistettu tässä suunnitteluvaiheessa mallinnettavat rakennusosat ja niiden tarkkuudet. 3.2 Huomiot Kunkin rakennusosan luovutusformaatiksi sovittiin ensisijaisesti avoin, jos sellainen on saatavissa. Muutoin luovutetaan dwg-formaatissa ja/tai natiiviformaatissa. Numerointikäytäntönä käytetään ensisijaisesti Infra (tai Infra BIM) nimikkeistöön viittaavaa numerointia. Toimivana perusperiaatteena havaittiin, että mallinnustarkkuus tulisi aina olla suhteessa suunnittelutarkkuuteen, johon vaikuttaa mm. hankevaihe (tiesuunnitelma) sekä kohteen merkittävyys ja yhteensovitustarpeet (rakennettu ympäristö vs. neitseellinen maasto)

LOPPURAPORTTI 14 (21) 4 SUUNNITTELU, MALLINTAMINEN JA YHTEENSOPIVUUDEN TARKISTAMINEN 4.1 Yleistä Suunnittelu pyrittiin ensisijaisesti toteuttamaan mallipohjaisesti, ts. että suunnittelija suunnittelee työkalulla, joka automaattisesti tuottaa 3D-tietoa. Tämä onnistui hyvin väylä- ja siltatekniikan osalta, sekä soveltuvin osin geotekniikan, vesien hallinnan ja johtojen ja laitteiden siirtojen osalta. Muiden tekniikkalajien osalta, kuten liikenteenohjaus ja valaistus, mallinnusaineisto tuotettiin jälkikäteen (eli mallinnettiin 2Dtai muun viiteaineiston perusteella). Tietomallinnuksen tiedonsiirtoprosessi on kuvattu liitteessä 1. Alikonsulteista Innogeo Oy osallistui mallinnettavan aineiston tuottamiseen. Luovutusainiesto (natiivi, dwg, avoin jne.) toimitettiin hankkeen lopussa tilaajalle DVD-levykkeellä. 4.2 Sillat Sillat olivat tässä hankkeessa erityisen tärkeässä roolissa, joten niiden mallinnus on haluttu tuoda erityisesti esille. Mallinnettavat sillat Tiesillat 3 kpl o Levennettävä kehäsilta o Kaksi vierekkäistä liittopalkkisiltaa, kok. pituus n. 530 m o Teräsbetoninen ulokelaattasilta, Jm=9 m Ratasillat 2 kpl o Jännitetty betoninen ulokekaukalopalkki silta, 18 m o Teräsbetoninen kehä + käännettävä jatkuva teräksinen kotelopalkkisilta, 19,9+53,1+35 m Kuva 15. Laitaatsalmen ylittävät maantiesillat (Tekla Structures). Erityispiirteet ja käytetyt ohjelmistot Hankkeessa monipuolisia siltarakenteita, myös teknisesti haastavia ja ainutlaatuisia rakenteita Ahdas kaupunkiympäristö + ympäröivä vesistö o monimuotoiset siltageometriat Mallinnuksessa käytetty ohjelmisto Tekla Structures 17.0.8 Mallit tehty Liikenneviraston tietomallinnusohjeen (2011) mukaisesti tiesuunnitelmavaihetta soveltaen

LOPPURAPORTTI 15 (21) Kuva 16. Poikkileikkausmalli Laitaatsalmen ylittävästä ja käännettävästä ratasillasta (Tekla Structures). Mallinnuksen haasteet Kannen muuttuva leveys Muuttuva sivukaltevuus o Koodattu poikkileikkaus clb-tiedostoon Vaatii suunnittelijalta hyvän ohjelmistotuntemuksen Siltageometrialla merkittävä vaikutus mallinnuksen haastavuuteen ja nopeuteen Kuva 17. Ote maantiesillan S2 poikkileikkauksesta ja mallinnuksen hallintaa varten koodatusta clb-tiedostosta. Tuotemalliselostus + siltamallin käyttö jatkosuunnittelussa Kustakin sillasta on laadittu oma tuotemalliselostus, joka on luovutusaineiston mukana. Jos sillan geometria tai käytettävä ohjelmisto muuttuu seuraavassa vaiheessa

LOPPURAPORTTI 16 (21) (rakennussuunnittelu), tiesuunnitelmavaiheen mallin jatkokäyttöarvo on arvioitu melko huonoksi. 4.3 Yhdistelmämalli: työprosessi ja saavutettuja hyötyjä Mallipohjaisen prosessin hallitsemisen tärkeimpiä työkaluja on yhdistelmämalli. Yhdistelmämalli koostuu lähtötietomallista sekä eri tekniikkalajien suunnittelumalleista 3D-muodossa. Se koottiin hankkeen aikana sovituin väliajoin ja sitä käytiin läpi yhteisissä mallipalavereissa. Yhdistelmämallin työkaluna käytettiin pääosin Novapoint Virtual Map -ohjelmistoa. Kuva 18. Yhdistelmämallin periaate. Yhteisiin mallipalavereihin kokoonnuttiin säännöllisesti suunnittelun aikana, joko kaikkien tekniikkalajien osalta tai tiettyihin tekniikkalajeihin rajoittuneina. Yhdistelmämallin päivitysten hallinta varten perustettiin tietomalliloki. Sitä päivitti jokainen suunnittelija sen mukaan miten mallit suunnittelun aikana etenivät. Erityisen tärkeänä korostettiin, että myös keskeneräiset suunnitelmat on vietävä malliin, jotta saadaan havainnollistettua ajankohtaisen suunnittelutilanteen.

LOPPURAPORTTI 17 (21) Kuva 19. Ote tietomallilokista. Erityisen hyödyllisenä yhdistelmämalli koettiin eri tekniikkalajien rakenteiden yhteensopivuuden tarkistamisessa. Sen avulla havaittiin konflikteja, joita perinteisillä menetelmillä todennäköisesti olisi ollut vaikeammin tunnistettavissa. Kuva 20. Esimerkkejä suunnittelun aikana yhdistelmämallilla havaituista konflikteista ja niiden aiheuttamisista muutoksista. Vasemmalla kaukolämpöputkien törmäys siltarakenteisiin ja oikealla sillan tuen tason laskeminen väylän kuivatustarpeiden takia.

LOPPURAPORTTI 18 (21) Yhdistelmämalliin tuotettu aineisto käytettiin myös laajasti hyödyksi esittelymallin (virtuaalimallin) laatimisessa. Kuva 21. Ote yhdistelmämallista, johon on suodatettu näkyviin suunniteltujen väylien ajoradat sekä suunniteltujen siltojen ja muiden rakenteiden (mm. tukimuurin) ulkopinnat Kuva 22. Ote esittelymallista (virtuaalimallista), jonka laatimisessa on hyödynnetty laajasti yhdistelmämalliin tuotettua suunnitteluaineistoa.

LOPPURAPORTTI 19 (21) 4.4 Koettuja haasteita Laitaatsalmi on infrakohteena monimuotoinen, mikä on ollut haaste etenkin suunnittelutietojen suuren määrän hallitsemisen osalta. Uudet toimintatavat on otettu yleisesti hyvin vastaan suunnittelijoiden kesken yhdistelmämallipalavereja halutaan jatkossakin. Pilotointi on kuitenkin vaatinut ja tulee jatkossakin vaatimaan suunnittelijoilta jonkin verran ohjelmistokoulutusta sekä yleisesti infra-alan ohjeistuksen ja prosessien kehittämistä. Muutokseen on annettava aikaa, ja siihen olisi hyvä varautua suunnitteluaikataulujen pidentämisellä, varsinkin tie- ja rakennussuunnitelmavaiheissa. Suunnittelun tarkkuuden soveltaminen suunnitteluvaiheeseen (tiesuunnitelma) on ollut tiettyjen tekniikkalajien osalta haaste. Jatkuvat mallit (varsinkin pintamallit) ovat pituus- ja poikkileikkauksia tarkempia ja riski on, että malleja halutaan visuaalisuuden takia viilata suunnitteluvaiheen tarpeita tarkemmiksi. Toisaalta olisi myös opittava hyväksymään malleissa sijaitsevia epätarkkuuksia ( virheitä ), varsinkin aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa. Monille suunnittelijoille keskeneräisten suunnitelmien luovuttaminen on suuri kynnys. Keskeneräiset suunnitelmat ovat kuitenkin tärkeä osa yhdistelmämallia, sillä ne viestittävät toisaalta ajankohtaisesta suunnittelutilanteesta, mutta ovat myös tärkeitä tarvittavien tilavarausten kannalta.

LOPPURAPORTTI 20 (21) 5 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Jälleenkäyttöarvo. Hankkeen elinkaaren aikaisen tiedon helppo saatavuus, luotettava sisältö ja hukan poistaminen. Rakennussuunnitelmavaiheelle annetaan mahdollisimman hyvät lähtökohdat mallipohjaisen prosessin jatkamiselle. Mm. lähtötietojen tarkalla dokumentoinnilla sekä suunnitelmamallien luovuttamisella sekä natiivi- että avoimissa formaateissa on pyritty edesauttamaan ko. tavoitetta. Siltojen osalta jälleenkäyttöarvo riippuu pitkälti siltojen geometrian muuttumattomuudesta sekä käytettävästä sillansuunnitteluohjelmistosta.. 2. Laadunvarmistus. Eri rakenteiden yhteensopivuuden varmistaminen 3D hyödyntävillä tarkistusmenetelmillä. Yhdistelmämallia hyödynnettiin suunnittelun aikana mm. tuotetun aineiston visuaalisessa tarkistuksessa sekä eri tekniikkalajien välisessä yhteensovituksessa (esim. törmäystarkastelut). Mallien avulla havaittiin epäkohtia, joita perinteisin menetelmin olisi todennäköisesti ollut vaikeammin tunnistettavissa. Jatkokehityksen kannalta olisi hyvä, mitä varhaisemmassa vaiheessa eri tekniikkalajien rakenteiden vaatimat tilavaraukset (keskeneräiset suunnitelmat) saadaan osaksi malleja. 3. Vuorovaikutus. 3D-mallien hyödyntäminen työkokouksissa sekä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Yhdistelmämallia hyödynnettiin laajasti sisäisissä työkokouksissa. Sitä hyödynnettiin myös tietomallinnuksen ohjausryhmän kokouksissa. Yleissuunnitelmavaiheessa toteutetun laajan vuoropuhelun sekä tiesuunnitelmavaiheessa asukkaiden kannalta vähäisten muutosten takia vuoropuhelutilaisuuksia oli suunnittelun aikana rajoitetusti. Yleisötilaisuuksia järjestettiin 1 kpl, jossa hanketta esitettiin virtuaalimallin avulla. Mallit auttoivat erityisesti hankkeen esittelyssä (paljon rakenteita ahtaassa kaupunkiympäristössä) sekä maisemallisten vaikutusten arvioinnissa. 4. Yhteistyö. Aktiivinen toiminta Liikenneviraston ja muiden yhteistyötahojen kanssa parhaiden tietomallipohjaisten käytäntöjen kehittämiseksi.. Hankkeessa pilotoitiin uutta lähtötietomalliprosessia. Aineisto vastaanotettiin, tarkistettiin ja siirrettiin suunnittelutietokantaan. Suunnittelun aikana tehtiin aktiivista yhteistyötä tilaajan ja muiden osapuolten kanssa (mm. ohjausryhmässä sekä tekniikkalajikohtaisissa alaryhmissä), mm. mallinnettavien rakennusosien ja tarkkuuksien määrittämisessä tiesuunnitelmavaiheessa. Molempien osalta saatiin arvokkaita kokemuksia jatkokehityksen kannalta, ja niitä on viety eteenpäin infra-alan ohjeistuksen pohjaksi.

LOPPURAPORTTI 21 (21) 6 TYÖN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Työn on laatinut Liikenneviraston toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Tilaajan yhteystiedot: Nimi Kari Partiainen Tiina Perttula Matti Ryynänen Esa Sirkiä Heikki Myllymäki Sähköposti kari.partiainen@liikennevirasto.fi tiina.perttula@liikennevirasto.fi matti.ryynanen@liikennevirasto.fi esa.sirkia@liikennevirasto.fi heikki.myllymaki@liikennevirasto.fi Konsulttiryhmän yhteystiedot: Nimi (lyhenne) Tehtävä Sähköposti Juha Siitonen (JSi) Suunnittelukonsultin projektipäällikkö juha.siitonen@ramboll.fi Niklas von Schantz (NvS) Tietomallinnuksen vastuuhenkilö niklas.von.schantz@ramboll.fi Ville Palviainen (VPa) Yhdistelmämalli, eri tekniikkalajien täydentävä mallinnus ville.palviainen@ramboll.fi Timo Säkkinen (TSä) Siltojen mallinnus timo.sakkinen@ramboll.fi RAPORTIN LIITTEET Liite 1 Tietomallinnuksen ja tiedonsiirron prosessikaavio, 5.3.2014 Liite 2 Mallinnettavat rakennusosat ja niiden tarkkuudet 31.5.2012 Liite 3 Kokonaisyhteenveto pilotista, 5.3.2014

1) LÄHTÖTIEDOT 2) SUUNNITTELUPROSESSI JA LOPPUTUOTE Sito Oy Ramboll A - Maastomalli LandXML, gt Sito Oy B - Maaperämalli Tekla, LandXML Sito Oy C Rakenteet ja järjestelmät LandXML, dwg Sito Oy D Kartta- ja paikkatietoaineisto Tif, pdf Sito Oy Muu aineisto pdf LÄHTÖTIETOMALLIN LAATIMINEN LÄHTÖTIETOMALLIN TARKISTUS JA SIIRTO, AINEISTOPÄIVITYKSET SUUNNITTELUN AIKANA tilaaja, johtojen ja laitteiden omistajat Väylätekniikka, kuivatus, johtosiirrot Novapoint, AutoCad Ramboll Siltatekniikka Tekla Structures, Innogeo Oy Geotekniikka AutoCad Ramboll Liik. ohj. ja telem. Novapoint, AutoCad Ramboll Valaistus Novapoint, AutoCad Tiedonsiirto tekniikkalajien välillä NP-tietokannan ja dwg-tiedostojen kautta Tietomalliloki, Novapoint tietokanta, sähköposti Mallin tarkistus, Yhteensopivuus, Palaute suunnittelijoille Tilaaja Luovutusaineisto Natiivi, LandXML, IFC, dwg Ramboll Yhdistelmämalli Novapoint Virtual Map Ramboll Esittelymalli (virtuaalimalli) Novapoint Virtual Map 09 Vt 14 Savonlinna Laitaatsalmen tie-, rata- ja syväväyläsuunnitelmien laatiminen Liite 1: Tietomallinnuksen ja tiedonsiirron prosessikaavio, 5.3.2014

Vt 14 Laitaatsalmen tie-, rata- ja syväväyläsuunnitelmien laatiminen Käsitelty siltakokouksessa (2.5.) Liite 2 Mallinnettavat rakennusosat ja tarkkuudet, 31.5.2012 Käsitelty väylä- ja johtoryhmässä (24.5.) Käsitelty liikenteenohjaus- ja valaistusryhmässä (25.5.) Käsitelty geokokouksessa (30.5.) Esitäytetty konsultin toimesta, ei erikseen käsitelty Ryhmä Rakennusosanimikkeistö Sisältyy kohteeseen Mallinnetaan TS-vaiheessa 1000 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 1110 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Mahdollisesti Ei Ilmoitetaan tarvittaessa määrätietona kustannusarviota varten. 1120 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Kyllä Ei Sisältyvät lähtötietomalliin. Ilmoitetaan tarvittaessa määrätietona kustannusarviota varten. 1130 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Kyllä Soveltuvin osin Johtosiirtojen periaatteet mallinnetaan. Muut määrätietona kust.arviota varten. 1140 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Kyllä Ei Poistettavat rakennekerrokset määrätietona kustannusarviota varten. 1150 Poistettavat päällysrakenteet Kyllä Ei Ilmoitetaan tarvittaessa määrätietona kustannusarviota varten. Ilmoitetaan t tarvittaessa määrätietona äti t kustannusarviota t 1160 Poistettavat ja siirrettävät avo-ojat ja kaivannot Kyllä Ei varten. 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet Kyllä Soveltuvin osin Tarvittaessa alueena lähtötietomallissa. Poistettava 3Dtilavuus erikseen sovittaessa. Ei eristerakenteita. 1210 Poistettavat pilaantuneet maat ja rakenteet 1220 Eristerakenteet 1230 Muut poistettavat pilaantuneet maat ja rakenteet 1300 Perustusrakenteet Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 1310 Maanvaraiset perustukset Kyllä Kyllä Alapinta pintamallina. 1320 Paaluperustukset Kyllä Kyllä Suurpaalut mallinnetaan rakenteena. Muiden osalta sovitaan erikseen. 1330 Arinarakenteet Kyllä Soveltuvin osin Lähtökohtaisesti ei. Sovitaan tarpeen mukaan erikseen. 1400 Pohjarakenteet Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 1410 Vahvistetut maarakenteet Mahdollisesti Soveltuvin osin Sovitaan tarvittaessa erikseen. 1420 Suojaukset ja eristykset Mahdollisesti Soveltuvin osin Sovitaan tarvittaessa erikseen. Huom!

1430 Kuivatusrakenteet Kyllä Kyllä Kuivatuksen yleissuunnitelman tarkkuutta soveltaen. Esim. rumpujen alustavat paikat ja suuntaa antavat korkeudet. Sovitaan vaativimmissa kohteissa tarvittaessa erikseen. 1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet Mahdollisesti Ei Mahdollisen kallioankkuroinnin osalta (1522) mallinnusta voidaan harkita. 1510 Kallioinjektoinnit 1520 Mekaanisesti lujitetut kalliorakenteet 1530 Ruiskubetonointirakenteet 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 1610 Maaleikkaukset Kyllä Kyllä TS-tarkkuudella, mallinnettu pintana. 1620 Maakaivannot Kyllä Kyllä Lähtökohtaisesti TS-tarkkuudella. Mallinnettu pintana. Sovittava tekniikkalajikohtaisesti. Siltojen maakaivannot ja tukirakenteet mallinnetaan. Työn aikaiset kaivannot ja tukirakenteet arvioitava erikseen. Lähtökohtaisesti ainakin pysyvät. Työn aikaiset sovittava erikseen. 1630 Kaivannon tukirakenteet Kyllä Soveltuvin osin 1640 Vedenalaiset maaleikkaukset ja -kaivannot (ruoppaus) Kyllä Kyllä TS-tarkkuudella, mallinnettu pintana. 1650 Rakenteiden alitukset Mahdollisesti Ei Lähtökohtaisesti ei. 1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 1710 Kallioavoleikkaukset aukset Kyllä Kyllä TS-tarkkuudella. 1720 Kalliokanaalit, -kuopat ja -syvennykset Mahdollisesti Soveltuvin osin Erikseen sovittavissa kohteissa (hissikuilut). 1730 Kallioon louhittavat rakennus- ja siltakaivannot Kyllä Kyllä Mallinnettu pintana. 1740 Vedenalaiset kallioleikkaukset ja kaivannot Kyllä Kyllä TS-tarkkuudella. 1750 Jälkikäsitellyt kalliopinnat Mahdollisesti Ei Lähtökohtaisesti ei. 1760 Maanalaiset kalliotilat Mahdollisesti Soveltuvin osin Sovitaan erikseen. 1770 Kallioon poratut reiät ja kaivot Mahdollisesti Ei Lähtökohtaisesti ei. Sovitaan tarvittaessa erikseen. 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 1810 Penkereet Kyllä Kyllä TS-tarkkuudella. Pintana. Ei sisältyne lopputuotteeseen. Väliaikaisista rakenteista sovittaan erikseen. 1820 Maapadot ja aallonmurtajat Ei Ei 1830 Kaivantojen täytöt Kyllä Kyllä Tarkkuudesta sovittava erikseen. Määrätiedot. 2000 Päällys- ja pintarakenteet Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 2110 Suodatinrakenteet Kyllä Kyllä TS-tarkkuudella, mallinnettu pintana. (ylä- ja alapinta)

2120 Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset Kyllä Soveltuvin osin 2130 Kantavat kerrokset Kyllä Kyllä Ei välttämättä tarvitse (tulee kuitenkin suunnitteluohjelmistosta automaattisesti). Lähtökotaisesti luovutetaan ainoastaan väylän ylin ja alin yhdistelmäpinta. Ei välttämättä tarvitse (tulee kuitenkin suunnitteluohjelmistosta automaattisesti). Lähtökotaisesti luovutetaan ainoastaan väylän ylin ja alin yhdistelmäpinta. Ei välttämättä tarvitse (tulee kuitenkin suunnitteluohjelmistosta automaattisesti). Lähtökotaisesti luovutetaan ainoastaan väylän ylin ja alin yhdistelmäpinta. 2140 Päällysteet ja pintarakenteet Kyllä Kyllä 2150 Siirtymärakenteet Kyllä Ei Ei TS-vaiheessa. 2160 Erityisrakenteet Kyllä Ei Ei TS-vaiheessa. Mahd. määrätietona. 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 2210 Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Kyllä Kyllä TS-tarkkuudella, sovittava erikseen. (määrätieto) 2220 Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Kyllä Soveltuvin osin Mallinnetaan ylä- ja alapinta. Määrätieto. 2300 Kasvillisuusrakenteet Kyllä Soveltuvin osin Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 2310 Kasvualustat ja katteet Kyllä Soveltuvin osin Ympäristö- ja maisemaryhmän arvioitava. Ympäristö- ja maisemaryhmän arvioitava. Alustavasti 2320 Nurmi - ja niittyverhoukset Kyllä Soveltuvin osin mallinnetaan 2D -alueet jotka projisoidaan maan pintaan taan. 2330 Istutukset Kyllä Soveltuvin osin Ympäristö- ja maisemaryhmän arvioitava. Alustavasti mallinnetaan 2D-alueet jotka projisoidaan maan pintaan. 2400 Ratojen päällysrakenteet Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 2410 Tukikerrokset ratarakenteissa Kyllä Kyllä TS-tarkkuudella, mallinnettu pintana. 2420 Raiteet Kyllä Kyllä Mallinnetaan rakenteena tai pintana, jos saadaan helposti suunnitteluohjelmistosta, muuten ei. 3000 Järjestelmät Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 3100 Vesihuollon järjestelmät Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 3110 Jätevesiviemärit Kyllä Kyllä TS-tarkkuudella. Verkostomalli. 3120 Hulevesiviemärit Kyllä Kyllä TS-tarkkuudella. Verkostomalli. 3130 Vesijohdot Kyllä Kyllä TS-tarkkuudella. Verkostomalli. 3140 Veden ja jäteveden käsittelylaitokset Ei Ei 3150 Pysyvät pohjaveden alennusrakenteet Ei Ei 3200 Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä.

3210 Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat Kyllä Soveltuvin osin 3220 Aidat, puomit ja portit Kyllä Soveltuvin osin 3230 Reunapaalut ja pollarit Mahdollisesti Soveltuvin osin Sovitaan erikseen. 3240 Suoja- ja varoitusrakenteet Kyllä Ei Lähtökohtaisesti ei. 3250 Erikoisrakenteet Mahdollisesti Soveltuvin osin Sovitaan erikseen. Laiva- ja uittojohteet 3D-rakenteina. Väylien kaiteet lähtökohtaisesti 2D-viivoina, jotka projisoidaan väylän pintaan. Aidat lähtökohtaisesti 2D-viivoina, jotka projisoidaan väylän pintaan. Portit ja puomit sovitaan erikseen. 3260 Opastus- ja ohjausjärjestelmät Kyllä Soveltuvin osin Merkittävät opasteet mallinnetaan. Liikennemerkkejä lähtökohtiasesti ei mallinneta - tilan kannalta ahdaissa tai näkyvyyden kannalta kriittisissä kohdissa mallinnusta voidaan harkita. Tiemerkinnöistä kaistanuolet, muut ei. 3290 Muut turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät Mahdollisesti Soveltuvin osin Sovitaan erikseen. 3300 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 3310 Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Kyllä Kyllä Tarkkuudesta ja esitystavasta sovittava erikseen. 3320 Kaapeleiden putkien ja johtojen suojarakenteet Kyllä Soveltuvin osin Lähtökohtaisesti merkittävät putket (kuten kaukolämpö). Lähtökohtaisesti merkittävät pylväät, kamerapylväät ja portaalit. 3330 Pylväs- ja tukirakenteet Kyllä Soveltuvin osin 3340 Muuntamot ja keskukset Mahdollisesti Soveltuvin osin Lähtökohtaisesti 3D-tilavuutena. 3350 Laitetilat, kojut ja kaapit Kyllä Soveltuvin osin Laitetilat 3D-tilavuutena. 3360 Valaistusrakenteet Kyllä Soveltuvin osin Lähtökohtaisesti ainakin merkittävät sillan valaisinpylväät. Keskukset 3D-tilavuutena. Vesiväylän laivajohteet mallinnetaan. 3370 Sähkö-, tele- ja konetekniset laitteet Kyllä Soveltuvin osin Lähtökohtaisesti ei. Merkittävien osalta voidaan harkita. 3380 Erityiset sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Kyllä Soveltuvin osin Lähtökohtaisesti ei. Merkittävien osalta voidaan harkita. 3400 Lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 3410 Kaukolämpöjohdot Kyllä Kyllä Tarkkuudesta ja esitystavasta sovittava erikseen. 3420 Kaukojäähdytysjohdot Ei Ei 3430 Sulanapitojärjestelmä Ei Ei 3440 Maakaasuputkisto Ei Ei 3500 Ilmanvaihtojärjestelmät Mahdollisesti Ei 3510 Tuuletusjärjestelmät 3520 Savunpoistojärjestelmät 3590 Muut ilmanvaihtojärjestelmät

3600 Automaatiojärjestelmät Kyllä Ei 4000 Rakennustekniset rakennusosat Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 4100 Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat Mahdollisesti Soveltuvin osin Sovitaan tarvittaessa erikseen. 4110 Betonirakenteet 4120 Teräsrakenteet 4130 Puurakenteet 4200 Sillat Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 4210 Sillan tukirakenteet Kyllä Soveltuvin osin Siltojen tietomalliohjeen (2011) mukaisesti. 4220 Sillan päällysrakenteet Kyllä Soveltuvin osin Siltojen tietomalliohjeen (2011) mukaisesti. 4230 Sillan kannen pintarakenteet Kyllä Soveltuvin osin Siltojen tietomalliohjeen (2011) mukaisesti. 4240 Sillan varusteet ja laitteet Kyllä Soveltuvin osin Siltojen tietomalliohjeen (2011) mukaisesti. 4300 Laiturit Mahdollisesti Soveltuvin osin Silta- ja georyhmän arvioitava. 4310 Laiturien tukirakenteet 4320 Laiturien päällys- ja pintarakenteet 4330 Laiturien varusteet ja laitteet 4390 Muut laiturirakenteet 4400 Perustus- ja tukirakenteet Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 4410 Perustukset ja siirtymälaatat Mahdollisesti Soveltuvin osin Sovitaan tarvittaessa erikseen. 4420 Tukimuurit, -seinät ja portaat Kyllä Soveltuvin osin Silta- ja georyhmän arvioitava. 4490 Muut perustus- ja tukirakenteet Mahdollisesti Soveltuvin osin Sovitaan tarvittaessa erikseen. 4500 Ympäristörakenteet Kyllä Kyllä Tarkemmat tiedot alaryhmissä. 4510 Suojaus- ja vaimennusrakenteet Kyllä Soveltuvin osin Silta- ja georyhmän sekä mahdollisesti ympäristö- ja maisemaryhmän arvioitava. 4520 Ympäristön taiderakenteet Mahdollisesti Soveltuvin osin Ympäristö- ja maisemaryhmän arvioitava. 4600 Rakennelmat ja kalusteet Mahdollisesti Soveltuvin osin Sovitaan tarvittaessa erikseen. 4610 Suojat 4620 Kalusteet ja varusteet 4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot Ei Ei 4710 Padot ja patorakenteet 4720 Sulkurakenteet 4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet Ei Ei 4900 Muut rakennusosat Mahdollisesti Soveltuvin osin Sovitaan tarvittaessa erikseen.

LIITE 3 1 (5) Liite 3 Kokonaisyhteenveto pilotista Taulukko 1. Yhteenveto pilotista 09 Vt 14 Savonlinna Laitaatsalmen tie-, rata- ja syväväyläsuunnitelmien laatiminen Pilotin nimi 09 Vt 14 Savonlinna Laitaatsalmen tie-, rata- ja syväväyläsuunnitelmien laatiminen Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Pilottihanke Nykyinen Saimaan syväväylä kulkee Savonlinnan kohdalla ahtaan ja voimakkaasti virtaavan Kyrönsalmen kautta. Kyrönsalmen kohdalla sijaitsee avattavat tie- ja rautatiesillat, jotka ruuhkauttavat liikennettä, etenkin kesäisin. Suunnitelman tarkoituksena on siirtää syväväylä kulkemaan Savonlinnan keskustaajaman länsipuolelta, Laitaatsalmen kautta. Hankkeen toimenpiteet ovat pääpiirteissään seuraavat: - Valtatien 14 rakentaminen nelikaistaiseksi katu- ja kevytliikenneverkon täydentäminen, melusuojaus. - Kahden n. 530 m pitkän maantiesillan (h 24,5 m) rakentaminen, hissitornit kevyen liikenteen käyttöön. - Rautatien parantaminen n. 0,8 km osuudella. Käännettävän ratasillan rakentaminen Laitaatsalmen kohdalle. - Syväväylän ruoppaus- / täyttötoimenpiteet.

Aikataulu Tie-, rata- ja syväväyläsuunnitelmien laatiminen: 03/2012 03/2013 Toteutusmuoto Kilpailutusmenettelyn kautta saatuun suunnittelutyöhön liittyvä erillistehtävä. Pilotoitavat prosessit 1. Lähtötietomallin (laadittu erillisenä vaiheena, Sito Oy) tarkistus, täydennys- ja korjaustoimenpiteet, siirto suunnittelutietokantaan ja dokumentointi. 2. Mallinnettavien rakennusosien, tarkkuuden ja tietoformaattien määrittäminen. 3. Rakennusosien nimeämis- ja numerointikäytäntöjen määrittäminen. 4. Rakennusosien suunnittelu / mallintaminen 3D:ssä. 5. Rakennusosien yhteensopivuuden varmistaminen 3D hyödyntävillä tarkistusmenetelmillä. 6. Malliselostusten laatiminen, aineiston luovuttaminen ja dokumentointi. Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Tilaaja: Liikennevirasto Suunnittelija: Ramboll Finland Oy alikonsultteineen

Ohjelmistot mm.: AutoCAD Map 3D, Novapoint 18.10 ja 18.2 - ohjelmistomoduulit, Tekla Structures, Novapoint Virtual Map Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet 1. Jälleenkäyttöarvo. Hankkeen elinkaaren aikaisen tiedon helppo saatavuus, luotettava sisältö ja hukan poistaminen. Rakennussuunnitelmavaiheelle annetaan mahdollisimman hyvät lähtökohdat mallipohjaisen prosessin jatkamiselle. 2. Laadunvarmistus. Eri rakenteiden yhteensopivuuden varmistaminen 3D hyödyntävillä tarkistusmenetelmillä. 3. Vuorovaikutus. 3D-mallien hyödyntäminen työkokouksissa sekä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa käytävässä vuoropuhelussa. 4. Yhteistyö. Aktiivinen toiminta Liikenneviraston ja muiden yhteistyötahojen kanssa parhaiden tietomallipohjaisten käytäntöjen kehittämiseksi. Tietomallin käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja niihin liittyvät odotukset Edellä mainittujen prosessikuvausten mukaisesti. Hankkeen monimuotoisuus (tie, rata, vesiväylä) ja ahdas kaupunkiympäristö yhteensopivuuden ja 3D-tiedon hallittavuus. Monipuolisia siltarakenteita, myös teknisesti haastavia ja ainutlaatuisia rakenteita, mm. käännettävä ratasilta, maantiesiltojen muuttuva leveys ja sivukaltevuudet, hissitornit. Tavoitteiden toteutuminen: 1. Jälleenkäyttöarvo. Hankkeen elinkaaren aikaisen tiedon helppo saatavuus, luotettava sisältö ja hukan poistaminen. Rakennussuunnitelmavaiheelle annetaan mahdollisimman hyvät lähtökohdat mallipohjaisen prosessin jatkamiselle. Mm. lähtötietojen tarkalla dokumentoinnilla sekä suunnitelmamallien luovuttamisella sekä natiivi- että avoimissa formaateissa on pyritty edesauttamaan ko. tavoitetta. Siltojen osalta jälleenkäyttöarvo riippuu pitkälti siltojen geometrian muuttumattomuudesta sekä käytettävästä sillansuunnitteluohjelmistosta.. 2. Laadunvarmistus. Eri rakenteiden yhteensopivuuden varmistaminen 3D hyödyntävillä tarkistusmenetelmillä. Yhdistelmämallia hyödynnettiin suunnittelun aikana mm. tuotetun aineiston visuaalisessa tarkistuksessa sekä eri tekniikkalajien välisessä yhteensovituksessa (esim. törmäystarkastelut). Mallien avulla havaittiin epäkohtia, joita perinteisin menetelmin olisi todennäköisesti ollut vaikeammin

tunnistettavissa. Jatkokehityksen kannalta olisi hyvä, mitä varhaisemmassa vaiheessa eri tekniikkalajien rakenteiden vaatimat tilavaraukset (keskeneräiset suunnitelmat) saadaan osaksi malleja. 3. Vuorovaikutus. 3D-mallien hyödyntäminen työkokouksissa sekä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Yhdistelmämallia hyödynnettiin laajasti sisäisissä työkokouksissa. Sitä hyödynnettiin myös tietomallinnuksen ohjausryhmän kokouksissa. Yleissuunnitelmavaiheessa toteutetun laajan vuoropuhelun sekä tiesuunnitelmavaiheessa asukkaiden kannalta vähäisten muutosten takia vuoropuhelutilaisuuksia oli suunnittelun aikana rajoitetusti. Yleisötilaisuuksia järjestettiin 1 kpl, jossa hanketta esitettiin virtuaalimallin avulla. Mallit auttoivat erityisesti hankkeen esittelyssä (paljon rakenteita ahtaassa kaupunkiympäristössä) sekä maisemallisten vaikutusten arvioinnissa. 4. Yhteistyö. Aktiivinen toiminta Liikenneviraston ja muiden yhteistyötahojen kanssa parhaiden tietomallipohjaisten käytäntöjen kehittämiseksi. Hankkeessa pilotoitiin uutta lähtötietomalliprosessia. Aineisto vastaanotettiin, tarkistettiin ja siirrettiin suunnittelutietokantaan. Suunnittelun aikana tehtiin aktiivista yhteistyötä tilaajan ja muiden osapuolten kanssa (mm. ohjausryhmässä sekä tekniikkalajikohtaisissa alaryhmissä), mm. mallinnettavien rakennusosien ja tarkkuuksien määrittämisessä tiesuunnitelmavaiheessa. Molempien osalta saatiin arvokkaita kokemuksia jatkokehityksen kannalta, ja niitä on viety eteenpäin infraalan ohjeistuksen pohjaksi. Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet Lähtötietomallin aineistonhallinta ja eri osapuolten yhteiset käsitykset prosesseista ovat vielä keskeneräisiä on monta yhteisesi sovittavaa asiaa ennen kuin toimintamalli voidaan ottaa yhdenvertaisesti tuotantokäyttöön. Laitaatsalmi on infrakohteena monimuotoinen, mikä on ollut haaste etenkin suunnittelutietojen suuren määrän hallitsemisen osalta. Uudet toimintatavat on otettu yleisesti hyvin vastaan suunnittelijoiden kesken yhdistelmämallipalavereja halutaan jatkossakin. Pilotointi on kuitenkin vaatinut ja tulee jatkossakin

vaatimaan suunnittelijoilta jonkin verran ohjelmistokoulutusta sekä yleisesti infra-alan ohjeistuksen ja prosessien kehittämistä. Muutokseen on annettava aikaa, ja siihen olisi hyvä varautua suunnitteluaikataulujen pidentämisellä, varsinkin tie- ja rakennussuunnitelmavaiheissa. Suunnittelun tarkkuuden soveltaminen suunnitteluvaiheeseen (tiesuunnitelma) on ollut tiettyjen tekniikkalajien osalta haaste. Jatkuvat mallit (varsinkin pintamallit) ovat pituus- ja poikkileikkauksia tarkempia ja riski on, että malleja halutaan visuaalisuuden takia viilata suunnitteluvaiheen tarpeita tarkemmiksi. Toisaalta olisi myös opittava hyväksymään malleissa sijaitsevia epätarkkuuksia ( virheitä), varsinkin aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa. Monille suunnittelijoille keskeneräisten suunnitelmien luovuttaminen on suuri kynnys. Keskeneräiset suunnitelmat ovat kuitenkin tärkeä osa yhdistelmämallia, sillä ne viestittävät toisaalta ajankohtaisesta suunnittelutilanteesta, mutta ovat myös tärkeitä tarvittavien tilavarausten kannalta.