Urban Zone (UZ), Tampere

iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke UZ Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet Urban Zone (UZ), Tampere Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä Tampereen UZ Road Show 27.3.2013 Luonnosvaiheen tuloksia! Erikoistutkija Mika Ristimäki, tutkija Maija Tiitu, Tutkija Ville Helminen SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö Tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja TTY / Verne liikenteen tutkimuskeskus

UZ UZ, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Tampereen kaupunkiseudulla / Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen SYKE & Hanna Kalenoja, TTY Verne 13.30 Urban Zone: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Tampereen seudulla - Yhdyskuntarakenteen vyöhykemenetelmän tiivis kuvaus ja valtakunnallisia tuloksia - Yhdyskuntarakenteen kehitys Tampereen kaupunkiseudulla - Liikkumistottumukset yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä - Keskustelua tuloksista 15.00 Ryhmäkeskustelu neljässä pienryhmässä 15.45 Ryhmäkeskustelujen tiivis purku ja yleiskeskustelu vyöhykemenetelmän kehittämisestä 16.00 Urban Zone osuus päättyy

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit UZ Jalankulkuvyöhykkeet Joukkoliikennevyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat a) joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana b) kävelyetäisyyteen pysäkille Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on ttä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki

Applications City of Oulu 2010 Oulu UZ source: City of Oulu 2010 18.10.2012 UF Leo Kosonen

UF Project UZ 13.8.2012 UF Leo Kosonen

UZ UF project Four Cities 1960 Walking Cities Walking City Walking City Walking- and Transit City Walking and Transit City 13.8.2012 UF Leo Kosonen

Jalankulkuvyöhykkeet UZ A. Keskustan jalankulkuvyöhyke 1-2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke B. Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke asukas- ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Keskustan reunavyöhyke keskustan jalankulkuvyöhykettä reunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys erittäin hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa ja pienissä kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite

Joukkoliikennevyöhykkeet UZ A. Intensiivinen tarjonnaltaan paras vuorotiheys max 5-10 - 15 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m B. Joukkoliikennevyöhyke vyöhyke, jolla on hyvä palvelutaso vuorotiheys max 15-30 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m C. Seudullinen vain pääkaupunkiseudun sisemmällä ja ulommalla kehysalueella joukkoliikenne ei palvele ensisijaisesti paikallisyhteyksillä kunnan sisällä vaan pääosin pidempimatkaista ylikunnallista yhteystarvetta vuoroja vähintään kerran tunnissa, etäisyys pysäkille vähintään 250-500 m Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet Suuri tai kohtalainen aluetehokkuus melko suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyä enemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia

Autovyöhykkeet A. Taajaman taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistä sijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiä joukkoliikennepalveluja B. Taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen hajaasutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas- ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus UZ Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä

UZ Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi tavoitteena on laatia vyöhykeanalyysistä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun soveltuva suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista hyödyntää nykytilanteen analysoinnin ja tapahtuneen kehityksen analysoinnin lisäksi tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa laadittavan suunnittelumenetelmän avulla voidaan ennakoida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia erilaisilla suunnittelualueilla ja erilaisissa suunnittelukohteissa tavoitteena on laatia suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista soveltaa melko pienellä työllä esimerkiksi kunnissa, maakuntien liitoissa, ELY-keskuksissa, Liikennevirastossa sekä muissa suunnittelu- ja asiantuntijaorganisaatioissa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun liittyvässä vaikutusten arvioinnissa Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012

Analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi UZ Suunnittelukäyttöön soveltuvia mitoitusarvoja Asuminen ja työpaikat - asukastiheys - asuntokunnan keskikoko - asumisväljyys - yli 75-vuotiaiden osuus - työpaikkatiheys Liikkumistottumukset - autonomistus - kulkutapajakauma - henkilöautosuorite Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012

Urban Zone kehitystyön päätulokset 2011-2013 Vyöhykemenetelmä laajennetaan valtakunnalliseksi ( 34 ks + muu Suomi) UZ 2012: 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa raportti ( www.ymparisto.fi/ykr ) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys 1980-2010 sekä YKRkartasto ( Mitä tapahtunut?). Teemaraportti 34 kaupunkiseudun kehityksestä ( Miksi tapahtunut?) Yhdyskuntarakenne Suomessa 2030 ( 34 ks + muu Suomi) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys 2035. 2013: 15 kaupunkiseudun tulevaisuusinventointi osana hankeen kaupunkiseuturaportteja Suunnitteluvälineen toteutus Yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää koskevien mitoitusarvojen määrittäminen, kynnysarvoja suunnitteluun. 2013: suunnittelumenetelmän kokoaminen opasmuotoon Case-kohteet ja niiden raportointi 2012, 2013:Vyöhykesuunnittelun case-kohdetutkimuksia mm. Helsingin seudun erillistarkastelut, monikeskuksisuus ja poikittaisliikenne, Uudenmaan maakuntakaavaluonnos Vyöhykkeiden visualisointi ja rakennetun ympäristön analyysi Suunnitteluvälineen tueksi alakeskusten laatuanalyysi. Elävät kaupunkikeskukset SY julkaisu 2013 Kytkeytyminen eri suunnittelukohteisiin 2011-2013: tulokset osana rakennemalleja, liikennejärjestelmäsuunnitelmia, ja kaavoituskohteita. Liittäminen osaksi YKR-järjestelmää, avoimeen käyttöön (2013)

Yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelun kehitystyö UZ Kuopion malli, UZ 1 metopolialueen kehitys, AC - kahdeksan kaupunkiseutua UZ, Urban Zone UF, Urban Fabrics ( TEKES, kunnat, yrityksiä, SYKE) YRAVA ( Yhdyskuntarakenteen vaikutusten arviointiopas, YM:lle, SYKE-Airix, TTY) Katumetro I ja II ( Hki-Lahti käytävä, PKS Tukholma Suurkaupunkivertailu YKR vyöhykkeillä, HY-SYKE) Lahden YK vaikutusten arviointi Kotka-Haminan kehityskuvan vaikutusten arviointi MAL-verkko ( UZ-Roadshow) UZ-näyttely Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012

Urban Zone aluejaot UZ Kaupunkiseutujen vaikutusalueiden ryhmät Kaupunkiseutujen vaikutusalueet Etäisyysperusteiset alueet Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012

UZ Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 YKR-keskustaajaman väestö 2010 YKR-keskustaajaman työpaikat 2007 Helsinki 1 145 755 609 945 Tampere 309 126 143 399 Turku 249 707 118 151 Oulu 182 981 79 763 Lahti 115 222 49 583 Jyväskylä 114 759 52 684 Pori 90 969 38 917 80 000 asukasta Kuopio 81 144 39 078 35 000 työpaikkaa Hyvinkää-Riihimäki 69 692 27 757 Vaasa 64 181 35 445 Joensuu 62 607 28 204 Kotka-Hamina 54 283 22 376 Lappeenranta 53 869 24 661 Kouvola 49 976 21 986 Rovaniemi 49 412 20 804 Hämeenlinna 48 867 24 167 40 000 asukasta Seinäjoki 45 228 21 140 20 000 työpaikkaa Kemi-Tornio 44 554 15 331 Porvoo 37 174 14 341 Mikkeli 35 881 17 307 Kokkola 34 765 16 156 Lohja 33 586 13 103 Rauma 33 256 16 098 Kajaani 30 581 12 838 Salo 30 451 18 378 25 000 asukasta Imatra 29 337 10 490 10 000 työpaikkaa Savonlinna 23 170 9 910 Forssa 22 649 10 958 Pietarsaari 20 900 10 469 Varkaus 20 379 9 527 Raahe 19 061 9 929 Heinola 17 710 5 883 Valkeakoski 16 898 7 646 Iisalmi 15 727 7 480

UZ Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa Väliraportti ladattavissa www.ymparisto.fi/ykr Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012

YKR-kaupunkiseutujen vaikutusalueet sekä niiden ryhmittely UZ Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012

Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 Vyöhykekriteerit metropolialueen ulkopuolella UZ Vyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Kriteeri ruudut, jotka ovat enintään noin 1 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta joukkoliikenteen ja kaupan palvelutasoon sekä asukas- ja työpaikkamääriin perustuvassa paikkatietoanalyysissä esiin nousevat toimintojen keskittymät keskustan reunavyöhyke ruudut, jotka ovat 1 2,5 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta intensiivinen ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 15 min (Turku ja Tampere 10 min), kävelyetäisyys enintään 250 m muut taajamat taajaman ulkopuolinen alue ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 30 min, kävelyetäisyys enintään 250 m bussipysäkille taajama-alueet, jotka eivät täytä muiden vyöhykkeiden kriteerejä kaupunkiseudun vaikutusalueen muut taajamat, joille ei ole määritelty vyöhykeluokkaa YKR-taajaman ulkopuoliset ruudut

Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 UZ

UZ 50 000 Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 Helsinki Tampere Turku 15 000 10 000 5 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010

asukasta 40 000 Sisempi ydinalue 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen vyöhyke 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sisempi ydinalue 1985 1990 1995 2000 2005 2010 jalankulkuvyöhyke intensiivinen keskustan reunavyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke asukasta 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Ulompi ydinalue 1985 1990 1995 2000 2005 2010 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ulompi ydinalue 1985 1990 1995 2000 2005 2010 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen vyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke

UZ asukasta 60 000 Kehysalue 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen vyöhyke 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kehysalue 1985 1990 1995 2000 2005 2010 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke intensiivinen asukasta 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Itsenäiset kaupungit (Valkeakoski) 1985 1990 1995 2000 2005 2010 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Itsenäiset kaupungit (Valkeakoski) 1985 1990 1995 2000 2005 2010 jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke

asukasta/ha työpaikkaa/ha UZ Asukastiheys Työpaikkatiheys 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 85,00 80,00 75,00 70,00 65,00 60,00 55,00 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen intensiivinen muu taajama muu taajama koko alue koko alue

UZ Etäisyys keskustasta selittää 9,2 % joukkoliikennevyöhykkeen asukastiheyden vaihteluista Asukastiheys tasaantuu 5-10 kilometrin keskustaetäisyydellä 20-25 asukkaaseen hehtaarilla Deviance explained = 9.2%

UZ Aluetehokkuus 0,75 0,70 0,65 0,60 0,55 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen koko alue 24% 22% 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Yli-75-vuotiaiden osuus 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kangasala Nokia Lempaala Valkeakoski Tampere Tesoma Ylojarvi Linnainmaa Pirkkala Hervanta kaikki keskusalueet

UZ Moniautoisten asuntokuntien osuus 60% 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen alue koko alue 60% 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Autottomien asuntokuntien osuus 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen alue koko alue

UZ Moniautoisten asuntokuntien osuus autovyöhykkeellä Autottomien asuntokuntien osuus joukkoliikennevyöhykkeellä 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 25% 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 0% 1990 1995 2000 2005 2010 Helsinki Tampere Turku Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kaikki yhteensä Pori Kuopio Kaikki yhteensä

Alustavia tuloksia yhdyskuntarakenteesta Tampereen seudulta Selkeä alakeskusrakenne, mutta osa kaupan keskuksista ei tue tätä Tampereen kaupunkiseutu joukkoliikennekaupunki Joukkoliikennetarjonnan merkittävä kasvu 1990-luvun lopussa => osin autoistumiskehitys tasaantunut / (taittunut) Kehysalueen autoistuminen Alakeskusten asukastiheyden kasvu. Alakeskusten demografia vaihtelee suuresti, ikääntyminen erityisesti Nokian ja Kangasalan jalankulkuvyöhykkeellä. 2030? Sekoittuneen yhdyskuntarakenteen laajentuminen keskustan reunavyöhykkeelle ja alakeskusten kehittäminen Kohtuullisen vahvat ja elinvoimaiset alakeskukset Täydennysrakentaminen ja aluerakentamiskohteet! Kasvun ohjaaminen täydennysrakentamiseen ja alakeskusten demografian monipuolistaminen tärkeää Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012

Matkat omassa elinpiirissä Keskivertosuomalaisen liikkumisen jalanjälki harrastusmatkat 1 muut vapaaajan matkat 9 työperäiset matkat 7 vierailumatka 7 ostos- tai asiointi - 1 opiskelutai koulumatkat 0,4 1 056 matkaa pitkät matkat 26 21 000 kilometriä harrastusmatkat 127 vierailumatkat 112 opiskelu- - tai koulumatkat 69 muut vapaaajan matkat 147 matkat omassa elinpiirissä 1 030 työperäiset matkat 205 ostos tai asiointi 369 muut vapaaajan matkat 5 200 km harrastusmatkat 300 km pitkät matkat 11 300 km työperäiset matkat 3 350 km vierailumatkat 2 100 km matkat omassa elinpiirissä 9 700 km ostos tai asiointi 370 km opiskelu tai koulumatka 75 km muut vapaaajan matkat 1 600 km harrastusmatkat 1 000 km vierailumatkat 1 400 km opiskelutai koulumatka 400 km lähtötiedot: Liikennevirasto, Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011 työperäiset matkat 2 800 km ostos tai asiointi 2 500 km

Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta työpaikka koti päivittäistavarakauppa vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus erikoiskauppa rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto työasiointikohteet kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin tai lähes päivittäin muutamia kertoja viikossa viikoittain useita kertoja kuukaudessa kuukausittain useita kertoja vuodessa vuosittain muutaman vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Muita tärkeitä tekijöitä ovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissä tehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %.

Liikkumista koskevat aineistot HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n= 2 400) Oulun alueellinen HLT 2009 (n=5 000) Jyväskylän alueellinen HLT 2009 (n=4 400) Lahden alueellinen HLT 2010 (n= 3 100) HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 900) HLT 2010-11: sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=900) HLT 2010-11: taajamakokoluokat 1-3, taajaman ulkopuolinen alue (n=1 300) Lisäksi käytettävissä on ajoneuvokannan hallinta- ja ennustemallin käyttöön saatuja mittarilukematietoja noin 40 %:sta henkilöautokannasta. HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 800) Turun alueellinen HLT 2008 (n=2 800) Tampereen alueellinen HLT 2012 (n= 9 800) HLT 2010-11: sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=600) HSL 2007-2008 (n=20 200) HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue (n=3 300)

Liikennesuorite (henkilökm/asukas, vrk) eri kaupunkiseuturyhmissä 0 5 10 15 20 25 30 metropoli 1,1 0,8 4,7 19,9 suuret kaupunkiseudut 1,1 0,8 1,5 20,5 keskisuuret 1 keskisuuret 2 pienet 1 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,6 0,4 22,0 22,6 23,4 pienet 2 0,8 0,5 0,4 25,2 muut 0,8 0,6 0,7 28,6 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla

Valkeakoski ympäryskunnat Tampere Kulkutapajakauma asuinpaikan vyöhykkeen mukaan - Tampereen seutu ja Valkeakoski 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 49% 10% 22% 10% keskustan reunavyöhyke 28% 16% 31% 14% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 34% 7% 17% 33% 3% intensiivinen 21% 7% 42% 18% 17% 7% 47% 16% 19% 7% 48% 14% ei taajama 12% 3% 56% 7% 5% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 29% 7% 48% 9% 3% intensiivinen 15% 9% 55% 8% 17% 8% 55% 6% 13% 9% 61% 5% ei taajama 9% 4% 67% 5% 6% keskustan jalankulkuvyöhyke 37% 12% 29% 3% keskustan reunavyöhyke 14% 12% 58% 5% 15% 15% 43% 4% 13% 6% 59% 6% 2% ei taajama 5% 6% 70% 3% kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne muu kulkutapa

Valkeakoski ympäryskunnat Tampere Yli 64-vuotiaiden matkaluku kulkutavoittain eri asuinvyöhykkeillä 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,17 0,44 0,20 keskustan reunavyöhyke 0,62 0,79 0,48 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 0,78 0,31 0,48 intensiivinen 0,60 0,98 0,40 0,48 1,09 0,34 0,39 0,89 0,36 ei taajama 0,25 1,42 0,21 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 0,56 0,72 0,13 0,42 1,34 0,11 0,32 1,50 0,09 ei taajama 0,22 1,26 0,06 keskustan jalankulkuvyöhyke 0,80 0,53 0,00 keskustan reunavyöhyke 0,34 0,21 1,00 0,11 0,50 0,23 1,18 0,23 ei taajama 0,28 0,94 0,06 kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne muu kulkutapa

ympäryskunnat Tampere Lasten kulkutapajakauma määräpaikan vyöhykkeen mukaan tarkasteltuna - 6-12-vuotiaat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 50% 4% 27% 18% keskustan reunavyöhyke 42% 15% 26% 13% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 56% 9% 29% 6% intensiivinen 43% 15% 31% 11% 45% 18% 29% 8% 42% 13% 33% 11% ei taajama 28% 16% 37% 9% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 27% 24% 45% 3% 35% 30% 30% 2% 30% 32% 33% 2% ei taajama 19% 16% 42% 4% kävely polkupyörä henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa

Valkeakoski ympäryskunnat Tampere Henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä asuinvyöhykkeen mukaan (henkilökm/asukas, vrk) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen ei taajama alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen ei taajama keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke ei taajama 10,0 12,7 13,6 13,4 15,1 18,5 14,9 16,5 23,5 25,0 10,2 26,6 19,4 20,3 34,7 33,8 34,2 henkilökm/vrk

ympäryskunnat Tampere Ostosmatkojen kulkutapajakauma määräpaikan vyöhykkeen mukaan - Tampereen seutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 58 % 7 % 12 % 3 % 19 % keskustan reunavyöhyke 34 % 17 % 30 % 10 % 9 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 38 % 7 % 33 % 11 % 8 % intensiivinen 25 % 7 % 44 % 13 % 10 % 14 % 7 % 48 % 18 % 14 % 20 % 5 % 48 % 15 % 12 % ei taajama 11 % 73 % 13 % 12 %% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 25 % 8 % 50 % 13 % 3 % intensiivinen 13 % 2 % 65 % 17 % 3 % 15 % 5 % 61 % 16 % 2 % 10 % 3 % 68 % 18 % 2 % ei taajama 9 % 5 % 64 % 18 % 1 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa

ympäryskunnat Tampere Työmatkojen kulkutapajakauma määräpaikan vyöhykkeen mukaan - Tampereen seutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 22 % 10 % 41 % 4 % 22 % keskustan reunavyöhyke 11 % 14 % 53 % 3 % 18 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 13 % 9 % 60 % 2 % 15 % intensiivinen 7 % 13 % 55 % 2 % 22 % 3 % 9 % 70 % 2 % 16 % 4 % 11 % 72 % 3 % 11 % ei taajama 9 % 7 % 66 % 2 % 14 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 17 % 4 % 65 % 5 % 7 % intensiivinen 8 % 27 % 55 % 7 % 6 % 10 % 74 % 4 % 5 % 6 % 7 % 77 % 3 % 6 % ei taajama 4 % 4 % 84 % 2 % 4 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa

ympäryskunnat Tampere Vapaa-ajan matkojen kulkutapajakauma määräpaikan vyöhykkeen mukaan - esimerkkinä Tampereen seutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 41 % 9 % 22 % 9 % 18 % keskustan reunavyöhyke 24 % 17 % 32 % 12 % 12 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 30 % 5 % 38 % 11 % 14 % intensiivinen 15 % 11 % 41 % 18 % 14 % 18 % 7 % 40 % 19 % 15 % 13 % 11 % 41 % 20 % 13 % ei taajama 24 % 7 % 38 % 26 % 5 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 17 % 12 % 44 % 21 % intensiivinen 5 % 12 % 54 % 20 % 5 % 14 % 10 % 46 % 23 % 4 % 13 % 12 % 45 % 25 % 3 % ei taajama 13 % 9 % 54 % 20 % 2 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa

Liikkumistottumukset vyöhykemenetelmän valossa Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeet suosivat jalan ja pyörällä liikkumista jalankulun ja pyöräilyn osuus matkoista suuri joukkoliikenteellä vahva rooli jalankulkuvyöhykkeen matkoista henkilöautosuoritteet pienempiä kuin muilla vyöhykkeillä Alakeskukset osana kaupunkirakennetta hyvä palvelutarjonta lyhentää matkojen pituutta alakeskusten vaikutusalueilla vaikuttaa erityisesti nuorten aikuisten ja iäkkäiden liikkumismahdollisuuksiin (ryhmät joissa moniautoisten talouksien osuus pieni) Autovyöhykkeillä suurimmat henkilöautosuoritteet autovyöhykkeillä ja taajaman ulkopuolisilla alueilla päivittäin henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä on suurin Kehysalue on alueryhmänä ongelmallisin mahdollisuudet joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen autovyöhykkeillä rajalliset

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 keskukset

Ryhmätyön kulku; tulosten tulkintaa ja pohdintaa vuoteen 2030 Tampereen kaupunkiseudulla KYSYMYKSET RYHMISSÄ Selkeä alakeskusrakenne, mutta osa kaupan keskuksista ei tue tätä Jatkuuko kehitys vuoteen 2020, 2030 samana? Tampereen kaupunkiseutu joukkoliikennekaupunki Vahvistuuko joukkoliikennekäytävät edelleen 2020 ja 2030? Joukkoliikennetarjonnan merkittävä kasvu 1990-luvun lopussa => osin autoistumiskehitys tasaantunut / (taittunut?). Toisaalta kehysalueen autoistuminen jatkuu. Onko autoistumiskehitys todellakin taittumassa Tampereen seudulla, entä 2020 tai 2030? Alakeskusten asukastiheyden kasvu. Jatkuuko täydennysrakentaminen alakeskuksissa 2020, 2030? Alakeskusten demografia vaihtelee suuresti. Ikääntyminen erityisesti Nokian ja Kangasalan jalankulkuvyöhykkeellä. Tasoittuuko demografia em. kahdessa alakeskuksessa, toimenpiteet?