Kiristyneet tehokkuusvaatimukset luottamusmiehen huolena sivu 6 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti 3 2013 Pääkonttorin osasto lakkautetaan sivu 8 Työsuojelun yhteistoimintasopimus uusiksi sivu 9
Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius (09) 5422 1533 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä (09) 5422 1500 Järjestösihteeri Soile Olmari (09) 5422 1555 Toimisto avoinna arkisin klo 9.00-15.00 (09) 5422 1500 Valtakunnalliset pääluottamusmiehet VR-Yhtymä Oy Henry Kulin 040 862 0951 Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä 040 866 3380 Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila 31.6. asti 0307 20015 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 4 ilmestyy 9.9.13 Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari (09) 5422 1555 soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Tässä ajassa Suomen Pankki kertoi äskettäin talousennusteessaan Suomen kokonaistuotannon pienenevän ja työttömyysasteen syvenevän. Pääjohtaja Erkki Liikanen ehdottaa palkkaratkaisujen sitomista viennin tilanteeseen ja kilpailevia maita edullisempia yksikkökustannuksia usean vuoden ajaksi. Taannoisessa SAK:n valtuustossa puheenjohtaja Lauri Lyly kehotti valtuuston jäseniä vastaamaan kysymykseen siitä, mikä olisi työttömyysuhan alla olevan SAK:n jäsenen kannalta paras työmarkkinaratkaisu tässä tilanteessa. Kuten arvata saattaa, yksiselitteistä vastausta ei ole. Vaikka valtuutetut haluavat kantaa vastuuta, olisi yritystenkin niin tehtävä. Yhteisöveron alentamisen vastapainoksi yrityksiltä halutaan työllistämistä ja kotimaan investointeja. Valtuutettujen puheenvuoroissa kannatettiin keskitettyä palkkaratkaisua. Osalle käy myös liittokohtainen ratkaisu. Nollalinjaa ei niellä. Nyt tarvitaan taitavia ja asioihin perehtyneitä neuvottelijoita. Tarvitaan yhteistä tahtoa saada aikaan ratkaisuja, jotka näyttävät suuntaa ylös- ja eteenpäin. Realiteetit on otettava huomioon, mutta palkansaajien ei pidä kuitenkaan antautua sylkykupeiksi. Työn tekemiseen tarvitaan osaavia työn tekijöitä, jotka ovat ostovoimansa ansainneet. Meidän kaikkien on elettävä ajassa. Tässä ajassa tapahtuu myös RVL:ssä. Puheenjohtaja vaihtui ja jo pitkään puhuttu liiton osasto-organisaation uudistaminen on saanut alkusysäyksen, kun Pääkonttorin osasto päätti lakkauttamisestaan. Helsingin osasto on näille jäsenille luonnollinen valinta, koska he työskentelevät osaston alueella Etelä-Suomessa. Tästä aiheesta lisää sivulla 8. Kun seuraavasta työehtosopimuksesta neuvotellaan, sovitaan myös uudesta luottamusmiesorganisaatiosta. Senkin on elettävä ajassa. RVL:n nykyinen työehtosopimus on voimassa ensi kevääseen ja osastoita on pyydetty kartoittamaan tulevia sopimustavoitteita. Mikään ei ole tunnetun laulun sanoin Kuin silloin ennen. VR halusi uusia työsuojelusopimuksen ja täyttää vain lakisääteiset velvollisuutensa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että RVL menettää muiden liittojen tavoin valtakunnallisen työturvallisuuden yhdyshenkilönsä 1.7. alkaen. Aiheesta lisää sivulla 9. Tässä pestissä Alpo Pietarila on toiminut pitkään RVL:läisten työsuojelun hyväksi. On aika kiittää niin Alpoa kuin hänen varaansa Esko Partasta. Kiitän heitä myös tähänastisesta tiedotusyhteistyöstä, jonka ansiosta olemme voineet pitää esillä tärkeitä työsuojelu- ja työturvallisuusaiheita. Liiton jäseniä koskettaa myös Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan sulautuminen ensi vuoden alusta JHL:n työttömyyskassaan. Sulautuminen tuli ajankohtaiseksi yksinkertaisesti siitä syystä, että kassan jäsenmäärä pienenee reippaasti alle valtionosuuksien saamisen edellyttämän alarajan. Asiasta on lisätietoa sivulla 12. Syksy tulee olemaan siis työntäyteinen muun muassa näiden muutosten käytännön järjestelyissä. Sitä ennen hengähdetään tovi. Toivotan kaikille lukijoille hyvää kesää. Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi
Tässä numerossa 3 / 2013 Tulossa työteliäs työmarkkinasyksy Valtakunnansovittelija Esa Lonka ennustaa syksyksi vaikeita ja riitaisia neuvotteluja. Ennusmerkit ovat vähän sen oloisia, että täällä alkaa asiakkaita kulkea. 10 12 14 Työttömyyskassa IRKA sulautuu JHL:n työttömyyskassaan Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa sulautuu 1.1.2014 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan IRKAn jäsenmäärän pienentyessä 4 200 jäseneen. Liikennesuunnittelija kuljetuspäällikön haalareissa Pieksämäellä työskentelevä Aimo Nykänen osallistui VR:n vaihto-oppilasohjelmaan. Hän tutustui kahden päivän ajan kuljetuspäällikön tehtäviin VR:n operaatiokeskuksessa Helsingissä. Muut jutut 16 Jalalla koreasti Järvenpäässä Helsingin osasto juhlisti 140-vuotiasta liittoa Järvenpään Louhelassa. 18 Iloista väkeä Suomen suvessa Pieksämäen osasto risteili viiden kanavan kautta Jyväskylästä Suolahteen. 20 Yli 100 hehtaaria elämyksiä Härmässä Elokuun kesäpäiville vielä yksittäisiä paikkoja. 22 VR Urheilun Veteraanit 30 vuotta Juhlatapaamisessa julkistettiin historiikki. 24 Rautatievirkamiesliitto 140 vuotta Palkkoja alennettiin lailla vuosina 1932, -33 ja -34. Hyvä ajatus Täälei silimä heti pökkää! Pian nährähän lakeuksilla! Marjatta, Esko, Teijo, Riikka, Jaakko ja Harri sivulla 21 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Työturvallisuusuutisia 09 Luottamuksella 13 Jutunjuuri 30 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 3
Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja seppo.juselius@rvlry.fi Työehtosopimustavoitteita kartoitetaan osastoissa Olen ollut nyt puheenjohtajana yhden kuukauden. Jo tämä kuukausi on osoittanut tehtävän laajuuden ja vastuullisuuden. Näin alussa on hyvä, että edeltäjäni Tarja Turtiainen on läsnä toimistossa ja voimme käydä yhdessä asioita läpi. Tarjan toimenkuvaksihan on loppuvuoden osalta sovittu perehdyttäminen puheenjohtajan töihin. Lisäksi Tarja on mukana vielä tietyissä SAK:n ja VR:n elimissä. Hänen asiantuntemustaan tarvitaan myös Työväen Arkiston RVL:n historiaprojektin loppuunsaattamiseksi. RVL:n toimistossa on siis vielä täysi miehitys. RVL:n hallituksessa päätettiin selvittää mahdollisen uuden työntekijän palkkaamisen tarve. Jos palkataan, on toimenkuvaa mietittävä myös tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta. Tarkastelua on syytä tehdä koko toimiston työtehtävien osalta. Tähän asiaan palataan syksymmällä. Matkustajaliikenteen työvuorot lausunnolla VR:n matkustajaliikenteessä ovat uudet työvuorot olleet lausunnolla työpaikkojen luottamusmiehillä. Vaikka työnantajalla ja RVL:llä on erimielisyys tulkinnasta työehtosopimuksessa sovitusta lausuntoajasta, on kuitenkin muistettava itse asia, eli työvuorojen olisi oltava niin työntekijöiden kuin työnantajan tarpeet huomioon ottavat. Työantajalla on viimekädessä oikeus päättää vuoroista, kunhan ne ovat työehtosopimuksen ja lain mukaisia. Tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi osa-aikaistettujen palveluneuvojien on tiedettävä vuoronsa etukäteen hyvissä ajoin; heidän on voitava sovittaa mahdolliset muut työt, opiskelu tai lastenhoito yms. osa-aikaisen työnsä mukaan. Näin on myös sovittu VR:n matkustajaliikenteen kanssa. RVL:n esityksen mukaisesti työnantaja on tullut vastaan osa-aikaistettujen lomarahan määräytymisessä. Tästä on sanottava kiitos. Tes voimassa kevääseen 2014 Mediassa on ollut paljon puhetta ja arvioita keskitetyn tuloratkaisun mahdollisuuksista. Näyttää kuitenkin siltä, että jos työantajan asenne palkankorotusten nollalinjasta ei muutu, mennään liittokohtaisiin neuvotteluihin. RVL:n työehtosopimus on voimassa kevääseen 2014, joten siihen on vielä paljon aikaa ja yleinen taloustilanne saattaa olla aivan erilainen kuin nyt. Olen pyytänyt osastoja aloittamaan omalta osaltaan tulevien sopimustavoitteiden kartoittamisen. Näitä tavoitteita sitten jalostetaan hallituksessa syksyn mittaan edelleen. SAK:laisten kuljetusliittojen fuusioyritys tuli tiensä päähän ja lopetettiin. Tämä ei kuitenkaan lopeta kuljetusliittojen yhteistyötä, vaan se etsii muita muotoja. Tähän palataan myös syksymmällä kunhan ajatukset yhteistyön muodosta selkeytyvät. Posti- ja logistiikka-alan unionin liittokokouksen avajaiset olivat 5.6. Hakaniemessä. Tervehdyspuheessaan asuntoja viestintäministeri Pia Viitanen arvosteli voimakkaasti valtion omistajaohjauksen roolia omistajana tapauksessa, jossa 4 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013
osa Itellan töistä aiotaan ulkoistaa halpatyömaihin. Ulkoistetut työntekijät olisivat tässä tapauksessa henkilöitä, jotka eivät enää pärjää raskaimmissa töissä, mutta voisivat jatkaa työuraansa näissä ulkoistettavissa tehtävissä. Olen itsekin ihmetellyt omistajaohjauksen roolia VR:n muutosohjelman yhteydessä. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri on ilmoittanut, että hän ei voi puuttua millään lailla omistajan edustajana esimerkiksi muutosohjelman aikatauluun irtisanomisten osalta. Kuitenkin hallituksen tavoitteena on tukea työllisyyttä ja saada vajaatyökykyiset ja ikääntyneet työntekijät pysymään töissä. Suomen hallitus, lunastakaa lupaukset ja toimikaa, kuten olette julistaneet. Toivotan kaikille mukavaa ja lämmintä kesää. Knoppeja kokoustekniikasta Teksti Tarja Turtiainen Pitääkö äänestyksellä tapahtuvissa henkilövalinnoissa valittavan saada yli puolet äänistä vai tuleeko eniten ääniä saanut valituksi? Rautatievirkamiesliiton säännöissä sanotaan, että äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö ja tietyissä asioissa (esimerkiksi osaston eroaminen ja työtaisteluun ryhtyminen) tarvitaan määräenemmistö. Yksinkertainen äänten enemmistö tarkoittaa, että eniten ääniä saanut ehdotus tai henkilö voittaa. Yhden äänen enemmistö riittää. Jos ehdolla on kaksi hyvinkin tasaväkistä ehdokasta, kokoustaktikko voi heittää mukaan kolmannen ehdokkaan. Tällä tavalla saadaan äänet hajaantumaan, jotta ns. oman ehdokkaan valinta olisi varmempi. Tällöin puhutaan itse asiassa jo suhteellisesta enemmistöstä. Siinä kaikki ehdotukset tai ehdokkaat ovat yhtä aikaa äänestettävänä. Voittaja saa suhteellisesti eniten ääniä verrattuna muihin. Jos käytössä on ehdoton enemmistö, valituksi tulee yli puolet annetuista äänistä saanut. Jos kukaan ei saa vaalissa tai äänestyksessä yli puolta äänistä, toimitetaan uusi äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdotuksen tai ehdokkaan kesken. Määräenemmistössä voittavan ehdotuksen tulee saada tietyn suuruinen enemmistö (esimerkiksi ¾), jotta päätös voidaan tehdä. Määräenemmistön käytöstä on säädetty säännöissä. Äänestyksessä annetuilla äänillä tarkoitetaan äänestyksen kohteena olevaan asiaan kantaa ottaneiden ääniä. Tyhjää äänestäneitä tai hylättyjä äänestyslippuja ei oteta huomioon. Sääntöjen kirjaus yksinkertaisesta äänten enemmistöstä on tarkkaan tulkiten epätarkka, koska se voi tarkoittaa sekä ehdotonta että suhteellista enemmistöä. Mikäli tarkoitetaan, että joku tietty vaali olisi toimitettava ehdottamalla enemmistöllä, se olisi selkeyden vuoksi syytä kirjata näkyviin. Kenellä järjestössä on sääntöjen mukaan päätösvalta? Ammattijärjestöissä päätösvalta kuuluu ylimmälle päättävälle elimelle, joka voi olla valtuusto, edustajisto tai edustajakokous. Nämä elimet kokoontuvat kuitenkin kohtalaisen harvoin, jolloin ne tekevät linjaukset, joiden mukaan hallitus toimeenpanovaltansa puitteissa toimii. Hallituksen tehtävät määräytyvät sekä yhdistyslain että yhdistyksen sääntöjen perusteella, mutta RVL:nkään säännöissä ei ole yksityiskohtaisesti lueteltu jokaista hallituksen tehtävää. Säännöissä todetaan yleisesti muun muassa, että se edustaa liittoa ja että sen tulee huolellisesti hoitaa liiton asioita ja johtaa sen toimintaa lain ja sääntöjen mukaisesti. Hallitukselle kuuluu toiminnan suunnittelu ja organisointi, varsinaisen päätöksenteon mahdollistaminen, taloudesta ja omaisuudesta huolehtiminen, jäsenluettelon pitäminen, jäsenten (jäsenyhdistysten) ottaminen ja erottaminen, sidosryhmäsuhteista huolehtiminen, nimenkirjoitusoikeuksien antaminen, yhdistysrekisteri-ilmoitusten tekeminen, erilaisista ilmoituksista huolehtiminen sekä sopimusten ja oikeustoimien tekeminen, ellei niistä ole säännöissä muuta määrätty. Hallituksen kuuluu hoitaa myös yhdistyksen toimintaan kuuluvat juoksevat rutiiniasiat. Hallitukselta odotetaan aktiivisuutta yhdistyksen toiminnan hoitamisessa. Kaikkien yhdistysten hallitukset ovat vastuussa toiminnastaan ylimmälle päättävälle elimelle. Eli SAK:n hallitus on vastuussa valtuustolle ja edustajakokoukselle, mutta ei jäsenliitoille. Jäsenliiton, esimerkiksi RVL:n hallitus on vastuussa valtuustolle, mutta ei RVL:n osastoille. RVL:n osastojen johtokunnat taas ovat vastuussa vuosikokouksille, ei yksittäisille jäsenille. SAK pyytää monesti jäsenliitoiltaan lausuntoja ja kannanottoja ja samalla tavalla RVL pyytää osastoiltaan esimerkiksi tes-esityksiä, mutta yhdistyslain tarkoittamaa vastuukuviota ei pidä sotkea tähän. Edellä mainitusta vastuusuhteesta johtuu, että SAK:n hallituksessa käsiteltyjä asioita voidaan tuoda tiedoksi RVL:n hallituksessa, mutta niitä ei tietenkään käsitellä uudelleen. Samoin RVL:n hallituksessa käsiteltyjä asioita voidaan tuoda tiedoksi RVL:n osastojen johtokunnille ilman uutta käsittelyä. Liiton puheenjohtaja, toimiston henkilöstö, hallitus ja päätoimiset luottamusmiehet ovat ns. työrukkasia, joiden avulla asiat valmistellaan. Valtuutetuilla on päätäntävalta ja siten merkittävä rooli järjestöjen toiminnassa. RVL:n sääntöuudistus tehtiin 2006 ja 2009 lähtien on kaikissa yksityiskohdissaan toimittu niiden mukaan. Valtuutetut on valittu kolmen vuoden kaudeksi, mutta uusittujen sääntöjen mukaan kesken kauden on mahdollista tehdä muutoksia. Tähän on myös selvästi tarvetta. Valtuutetun rooli ja vastuu huipentuu kokouksissa, mutta huom! on jokapäiväistä. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 5
Irtisanomisten ja ulkoistamisten lisäksi VR:n tiukentunut kanta työn tekemiseen on näkynyt Paula Sairon luottamusmiestehtävissä. Paula Sairo rohkaisee ottamaan luottamusmieheen yhteyttä ajoissa omasta mielestä pienessäkin asiassa. Tuppaa olemaan niin, että yksi asia johtaa toiseen ja kokonaisuudesta tulee suurempi. Jos hankalaan asiaan pääsisi puuttumaan alkutekijöissään, se ei paisuisi niin isoksi. Työnantajan kiristyneet tehokkuusvaatimukset luottamusmiehen huolena Teksti ja kuvat Soile Olmari Hän tuntee niin paljon VR:läisiä, että hänen apuunsa ja neuvoihinsa turvautuvat monet muutkin kuin oman luottamusmiesalueen työkaverit: - He tietävät, että jaksan kuunnella ja pyrin viemään asiat mahdollisimman pikaisesti eteenpäin kunkin omalle luottamusmiehelle tai aluepääluottamusmiehelle. Paulan oma luottamusmiesalue on Kiinteistöt ja Hankinta Etelä-Suomen alueella. Näissä yksiköissä RVL:n työehtosopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt työskentelevät lähinnä toimistotehtävissä. Paula itse työskentelee kiinteistösihteerinä. Titteli ei kerro kaikkea toimenkuvastani; olen Timecon kulunvalvontajärjestelmän pääkäyttäjä ja hoidan Etelä-Suomen alueen kulunvalvonnan. Lisäksi tehtäviini kuuluvat normaalit kiinteistösihteerin tehtävät ja työsuhdeasuntojen vuokraus. Vähemmällä väellä tehokkaammin Paula aloitti luottamusmiehenä vuosi sitten keväällä. Sitä ennen hän toimi yhden kauden varaluottamusmiehenä: Lisäksi toimin RVL:n Helsingin osaston sihteerinä, jäsenkirjurina ja tiedotussihteerinä. Olen myös johtokunnan jäsen. Vaikka VR:n rankimmat toimenpiteet kohdistuivat kiinteistöpuolelle kolmisen 6 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013
vuotta sitten, kun managerointi ja kunnossapito ulkoistettiin, on tämä aika tuonut mukanaan muun muassa kiristyneitä työtahtivaatimuksia. Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi tietojärjestelmien ottaminen käyttöön keskeneräisinä. Lisäksi työn tekemisen vaatimukset ovat kasvaneet niin, että päivän aikana pitäisi olla vähemmällä henkilökunnalla entistä tehokkaampi, Paula toteaa. Tästä seuraa yhteishengen huononemista ja ihmiset sairastuvat ja lähtevät sairauslomille helpommin kuin aiemmin. Tuskin kukaan lähtee turhan takia. Onko vastustuskyky huonompi, kun liikutaan koko ajan jaksamisen äärirajoilla? Järjestelmät eivät aina toimi Paula on todennut hankinnan puolella työmäärien selkeää kasvua: Järjestelmät eivät aina toimi ja prosessit ovat byrokratisoituneet. Jos hankittava tavara ei ole hankintasopimuksen piirissä, vaatii pienikin hankinta niin monen ihmisen hyväksynnän, että se vie paljon aikaa. Niin sanotut katalogitavarat saa tilattua nopeammin. Luottamusmieskauden aikana vastaan on tullut myös yksittäisiä asioita, jotka liittyvät henkilöiden välisiin suhteisiin: Esimerkiksi esimiehen ja alaisen välit voivat olla niin tulehtuneet, että he eivät pysty edes tervehtimään toisiaan. Porukka on myös aika stressaantunutta tulosvaatimusten täyttymisen suhteen. Vaikka Paulalle ei tuotaisi ongelmallisia asioita, työyhteisö on niin pieni, että ne tulevat tietoon. Paula ei mainitse mitään selkeitä yksittäistapauksia, jotka ovat henkilökohtaisia: Luottamus on säilytettävä. Kiinteistöpuolen ihmiset työskentelevät VR:n pääkonttorissa, hankinnan ihmiset pääkonttorissa, Hyvinkäällä ja Ilmalassa. Hyvinkäällä olen käynyt ja Ilmalaan on tarkoitus mennä yhdessä aluepääluottamusmies Marja Ahokkaan kanssa. Oppaaksi tarvitaan paikallinen luottamusmies Kari-Juha Virkola. Yksin ihminen on aika pieni, mutta kun meitä on useampia, vaikutusmahdollisuudetkin ovat paremmat. Marja Ahokas saa Paulalta kiitokset ja kunnioituksen: Hän todella paneutuu tarmokkaasti asioihin ja keskustelemme usein kinkkisistä asioista yhdessä. Paula rohkaisee ihmisiä ottamaan yhteyttä myös oma-aloitteisesti: Uskon että on asioita, jotka painavat ihmisten mieliä. Meidän luottamusmiesten on tiedettävä niistä, jotta voimme niihin vaikuttaa. Luottamusmies työnantajan yhteistyökumppani Rautatievirkamiesliiton ja Palvelualojen työnantajien (PALTA) luottamusmiessopimuksessa todetaan, että luottamusmiehelle on annettava tilapäinen vapautus työtehtävistä paikallisia tarpeita tyydyttävällä tavalla. Paulalle itselleen ajankäyttö ei ole ongelma: Minulla on onneksi esimies, joka suhtautuu luottamusmiestoimintaani positiivisesti. Paula kuitenkin tietää, että kaikilla luottamusmiehillä asiat eivät ole yhtä hyvin: Ajankäyttö olisi sovittava selkeämmin jo kauden alussa; monissa tapauksissa säännöllinen luottamusmiespäiväkin on tarpeen. Aikoinaan luottamusmies oli työnantajalle resurssi ja yhteistyökumppani, jolta löytyi paljonkin hyödyllistä tietoa. Minua harmittaa, että nykyinen johto ei oikein ymmärrä, mitä hyvää yhteistyöllä meidän kanssamme saataisiin aikaan. Paula kertoo, että yhteistoiminta on VR:llä jäänyt pois monissa asioissa, joissa luottamusmiehen pitäisi olla ehdottomasti mukana. Tällaisia ovat muun muassa työvuoroasiat: - Ei saisi olla vain niin, että jossakin johtoryhmässä on ajateltu, että tällaiset vuorot olisivat teille sopivia. Hän korostaa, että hänen luottamusmiesalueellaan tätä työvuoro-ongelmaa ei ole: Kun käsitellään työoloja ja työn tekemisen ehtoja, pitäisi keskustella luottamusmiehen kanssa. Yksin ihminen on aika pieni Tulevaisuudennäkymiin vaikuttavana asiana Paula mainitsee VR:n 40 miljoonan euron säästötavoitteen vuoteen 2016 mennessä: Emme tule pääsemään ainakaan helpommalla. Yksin ihminen on aika pieni, mutta kun meitä on useampia, vaikutusmahdollisuudetkin ovat paremmat. Hän korostaa myös yhteenkuuluvuuden tunteen merkitystä: - Me olemme VR:llä töissä ja sitten me jäsenet olemme RVL. Niihin työnantajan väittämiin, että me emme ymmärrä asioita emmekä ole sitoutuneita VR:llä työskentelyyn, totean että varsinkin me vanhemmat työntekijät olemme tosi sitoutuneita. Moni työasia mietitään jo etukäteen, miten se menisi helpommin. Toivon, että arvostamme toisiamme ja toistemme työtä puolin ja toisin. Myös ruohonjuuritasolla tehdään jotakin sellaista, että kokonaisuus pyörii. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 7
Pääkonttorin osaston lakkauttamiskokoukseen osallistui 15 osaston jäsentä. Puheenjohtaja Aira Rönkkö pöydän päässä. Pääkonttorin osasto lakkautetaan Teksti Aira Rönkkö ja Soile Olmari Kuvat Pertti Jelekäinen RVL:n Pääkonttorin osasto teki historiallisen ja merkittävän päätöksen jäsenkokouksessaan 15.5.: Silloin äänestettiin osaston lakkauttamisesta ja jäsenten siirtymisestä Helsingin osastoon, kertoo Pääkonttorin osaston puheenjohtaja Aira Rönkkö. Asia oli esillä ensimmäisen kerran maaliskuun vuosikokouksessa, jonka osallistujista osaston sääntöjen mukaisesti 5/6 kannatti osaston lakkauttamista: Nyt toisessa kokouksessa paikalla oli 15 jäsentä. Äänestyksessä annettiin vain kyllä-ääniä ja yksi tyhjä. Muutos toteutetaan yhdistyslakia ja osaston sääntöjä noudattaen vuoden 2013 loppuun mennessä: Tämä kausi siis mennään vielä Pääkonttorin osastona ja toiminta jatkuu normaalisti. Osaston johtokunta suunnittelee jäsenistön siirtymisen toiseen osastoon mahdollisimman helpoksi ja jäsenille tiedotetaan muutoksen etenemisestä. Vuoden lopulla pidetään päätöskokous ja alkuvuodesta 2014 vuosikokous. Siitä toiminta sitten jatkuukin uudessa osastossa yhteisvoimin, Aira kertoo. Aktiiveista pulaa Aira kertoo lakkautuspäätöksen taustalla olevan jo vuosien kummastelu Pääkonttorin ja Helsingin osastojen rajoista: Ne menivät sekaisin aikoinaan VR:n organisaatiomuutosten myötä, jotka jatkuvat yhä. Nyt tehty päätös oli hyvä jo siksi, että väki vähenee ja aktiivitoimijat osastolla ovat olleet vaarassa loppua. Samoissa VR:n pääkonttorin huoneissa työskentelee jo kahden osaston väkeä. Itsekin uhrauduin toimimaan puheenjohtajana tämän viimeisen kauden, kun osastosta ei tuntunut löytyvän uutta halukasta puheenjohtajaa. Uuden puheenjohtajan valinta tuli eteen, kun menetimme hyvän puheenjohtajamme Tampereelle. Muille toimihenkilöpaikoille saimme vielä nipin napin aktiivisia toimijoita. Tiukkaa on joka vuosi ollut; uusia ei meinaa löytyä tutustumaan osaston toimintaan. Osastossa on nyt jäseniä hiukan yli 120 ja Helsingin osastossa vähän alle 330. Aira kiittää vielä edellistä puheenjohtajaa Marjut Pykälä-ahoa ja toivottaa hyvää kesää kaikille. Osallistukaa tapahtumiin. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013
Työturvallisuusuutisia VR-konsernin työsuojelun yhteistoimintasopimus uusiksi Valtakunnallisen yhdyshenkilön tehtävä lakkautetaan Teksti Soile Olmari Lähde VR-konsernin työsuojelun yhteistoimintasopimus. VR lakkauttaa uuden työsuojelun yhteistoimintasopimuksen myötä valtakunnalliset työsuojelun/työturvallisuuden yhdyshenkilön tehtävät (5) tulevan heinäkuun alusta lukien. Työnantaja on sitoutunut sijoittamaan nämä työntekijät muihin tehtäviin. RVL:stä pitkäaikaisena yhdyshenkilönä on toiminut Alpo Pietarila. VR aloitti asiaa koskevan yt-menettelyn viime tammikuussa. Perusteena todettiin työsuojelutoiminnan painopisteen siirtäminen konsernitasolta enemmän paikallistasolle ja siirtyminen puhtaasti lakisääteiseen organisaatioon. VR ilmoittaa työturvallisuustoiminnan perustuvan lainsäädäntöön ja että toiminnan painopiste on ennakointi. Havaittuihin poikkeamiin ja ongelmiin reagoidaan välittömästi. Lakisääteinen työsuojeluorganisaatio toimii asiantuntijana työturvallisuus- ja työterveysasioissa ja osallistuu työsuojelun yhteistoimintaan. Sopimuksen mukaan VR-Yhtymän HR-yksikkö sopii ja hankkii työterveyshuollon palvelut työpaikoille. Kukin työpaikka yhdessä paikallisen työterveyshuollon kanssa suunnittelee työpaikkakohtaisen työterveyshuoltotoiminnan. Työsuojelutoimikunta (nyt 36 kpl) toimii työpaikalla työnantajan, työntekijän ja toimihenkilöiden välisenä yhteistyöelimenä työsuojelua koskevissa asioissa. Sen toimikausi on 1.7.2013 31.12.2014 ja jäsenmäärä sen mukainen kuin mitä yhtiöt ja henkilöstöjärjestöt ovat sopineet. Yhtiöt nimeävät työnantajan edustajat, joista yhden tulee olla työsuojelupäällikkö. Työntekijäin ja toimihenkilöiden edustajat valitaan vaaliohjeiden mukaisesti. Toimihenkilöllä tarkoitetaan esimies-, suunnittelu-, työnjohto- ja toimistohenkilöstöä. Toimikunnan kokous pidetään kerran neljännesvuodessa tai, kun vähintään puolet jäsenistä, työsuojelupäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu sitä vaatii. Koulutusta VR:n turvallisuusyksikön suunnitelmien mukaan Työsuojelutehtävissä toimiville annetaan tehtävien hoitamisen edellyttämä koulutus. Koulutuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja käytännön järjestelyistä vastaa VR-Yhtymän turvallisuusyksikkö. VR lupaa kehittää työsuojelutoimikuntien toimintaa jatkuvasti. Joka toinen vuosi järjestetään muun muassa työsuojelutoimikuntien kehittämispäivät, joiden tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä sekä ideoida yhdessä uusia turvallisuutta edistäviä työkaluja ja menetelmiä. Työsuojelutoimikuntien toimintaa seurataan kaksi kertaa vuodessa. Toimikunnat lähettävät lyhyen tiivistelmän divisioonan/yhtiön turvallisuuspäällikölle, jossa kerrotaan miten työsuojelutoimikunta on edistänyt työturvallisuutta omalla alueellaan. Työpaikkojen henkilöstö valitsee keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun (nyt 106 kpl) ja kaksi varavaltuutettua neljäksi vuodeksi kerrallaan edustamaan työpaikan henkilöstöä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Valtuutettujen ja toimikuntien määrät pysyvät pääsääntöisesti ennallaan. Vetopalveluihin perustetaan yksi kokoaikainen työsuojeluvaltuutetun toimi Etelä-Suomeen. Vetopalveluissa uuteen Etelä-Suomen alueeseen kuuluvat Helsinki, Riihimäki ja Turku. Lisäksi yhdistetään Tampere, Seinäjoki ja Jyväskylä, samoin Kouvola ja Imatra, samoin Pieksämäki ja Joensuu sekä Oulu ja Kontiomäki. Sopimuksen mukaan työsuojelutehtävissä toimiville tulee antaa riittävästi aikaa tehtävien hoitamista varten. Aikaa määriteltäessä on otettava huomioon työ- ja työskentelypaikan työntekijäin lukumäärä, alueen laajuus, työn laatu sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä, ansiomenetyksen korvauksia ja palkkioita koskevat asiat on kirjattu työehtosopimuksiin ja RVL:n osalta erilliseen pöytäkirjaan. Uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus on voimassa 1.7.2013 alkaen toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 9
Valtakunnansovittelija Esa Longalle on ehdotettu, että usein hänen toimistollaan laukkaaville liitoille voisi jakaa kanta-asiakaskortit. Valtakunnansovittelija odottaa työteliästä työmarkkinasyksyä Valtakunnansovittelija Esa Lonka ennustaa syksyksi vaikeita ja riitaisia neuvotteluja: Tämän hetken tietojen perusteella ei ihan helpolta näytä. Ennusmerkit ovat vähän sen oloisia, että täällä alkaa asiakkaita kulkea. Teksti UP/Mika Peltonen Kuvat Kimmo Brandt Lonka sovitteli toukokuussa Journalistiliitolle ja Viestinnän Keskusliitolle työehtosopimuksen, joka toi toimittajille 0,7 prosentin yleiskorotuksen. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan ole pohja tuleville neuvotteluille. Se oli ihan oma ratkaisunsa eikä siinä otettu kantaa tulevaan neuvottelukierrokseen. Tuleva korotustaso on työmarkkinaosapuolten omissa käsissä. Paljon ratkaisee se, mitä tehdään nyt ennen kierroksen varsinaista alkamista. Sen jälkeen kaikki on mahdollista. Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii palkkoihin nollaratkaisua ja palkansaajapuoli yleiskorotuksia kaikille: Osapuolilla täytyy olla ymmärrystä ja yhteistä tahtoa, että ratkaisu löydetään, Lonka sanoo. Pystyisitkö myymään palkansaajille nollaratkaisun? Ei sovittelija mikään fakiiri ole. Sitä on mahdoton tehdä sillä tavalla. Pelkkä työnantajan tavoite ei riitä Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko haluaa Helsingin Sanomien mukaan, että valtakunnansovittelija vahtisi vientiteollisuudessa synnytettävää palkka-ankkuria. Palkka-ankkuriajatus on kopioitu Ruotsista, jossa muiden alojen palkankorotuk- set eivät saa ylittää teollisuuden korotuksia. Lonka ei suostu vahtimaan palkka-ankkuria. Se on ollut vain työnantajapuolen tavoite. Työriitalaissa ei missään sanota, että yhden osapuolen näkemys voisi olla yli muiden osapuolten näkemysten. Kanta-asiakaskortteja Bulevardille? Liittokierroksella monet neuvottelut päättyvät valtakunnansovittelijan toimistolle. Longan mukaan tämä johtuu siitä, että osapuolilla ei ole yhteistä linjaa, yhteisessä pöydässä saavutettua käsitystä siitä, miten kierrokselle mennään. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013
Kun tänne tullaan, niin kyllä minä haluaisin, että osapuolet tietävät tarkkaan, mistä ollaan eri mieltä ja mistä yhtä mieltä, Esa Lonka sanoo. Sen seurauksena jokainen ikään kuin käpertyy sisäänsä ja katsoo vain omia tavoitteitaan ja oman alansa tilannetta ja tekee omat johtopäätöksensä tältä pohjalta. Osa liitoista käy sovittelijan toimistolla muita useammin: Joku on ehdottanut, että niille pitäisi jakaa kanta-asiakaskortteja. Lonka ei suostu vahtimaan palkka-ankkuria: Se on ollut vain työnantajapuolen tavoite. Työriitalaissa ei missään sanota, että yhden osapuolen näkemys voisi olla yli muiden. Omat neuvottelut ensin loppuun Liittokierrokset ovat Longan mukaan johtaneet viime aikoina käytännössä siihen, että eteenpäin on menty nousevin huudoin. Lonka opastaa Bulevardille pyrkiviä liittoja niin, että omat neuvottelut pitäisi käydä ensin loppuun saakka. Kun tänne tullaan, niin kyllä minä haluisin, että osapuolet tietävät tarkkaan, mistä ollaan eri mieltä ja mistä yhtä mieltä. Pitää tietää myös vastapuolen näkemykset omiin esityksiin, jotka eivät ole pöydässä menneet läpi. Pitää olla ymmärrystä siitä, miksi tänne tullaan. Joskus on käynyt niinkin, että Bulevardille tullaan pitkien vaatimuslistojen ja paksujen paperinippujen kanssa ja pyydetään sovittelijaa rakentamaan niistä sopimus. Tällaiset tapaukset lähtevät purkautumaan sitä kautta, että pakotan osapuolet neuvottelemaan. Heitätkö sinä tällaiset neuvottelijat ulos? Näin on tehtävä, koska ei toisten puolesta voi sitä perustyötä tehdä. Helpoimmin ratkaistavia riitoja ovat Longan mukaan sellaiset, joissa osapuolten näkemykset ovat jäsentyneet niin, että syntyy käsitys, miten asia voisi mennä eteenpäin. Työtuomioistuimen kautta Bulevardille Valtakunnansovittelija toimistolle pyritään joskus myös työehtosopimusten ollessa vielä voimassa: Työriitalaissa on sanottu, että täällä ei voida käsitellä asioita, jotka kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan. Kiistojen takana saattaa silloin kuitenkin olla asioita, jotka eivät työtuomioistuimessa ratkea: Voi tulla tuomio, että on menetelty lainvastaisesti ja siitä tulee seuraamuksia. Varsinaisen häiriön syy jää kuitenkin usein hoitamatta. Silloin osapuolet saattavat haluta, että sovittelija voisi auttaa heitä riidan ratkaisussa: Olen joskus suostunut näihin. Silloin se on vapaaehtoista työmarkkinoiden tukemista ja auttamista, joka luontevasti kuuluu työhöni. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 11
Työttömyyskassa IRKA sulautuu JHL:n työttömyyskassaan I lmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan (IRKA) asiamiespiireinä ovat tällä hetkellä Ilmailualan Unioni (IAU), Rautatievirkamiesliitto (RVL), Veturimiesten liitto (VML), Tulliliitto, Vankilavirkailijain liitto (VVL) sekä Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry. Kassassa on yhteensä noin 16 000 jäsentä. Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry on 1.1.2011 lukien ollut Julkisten ja Hyvinvointialojen Liiton (JHL) jäsenjärjestö. Se on vielä vuoden 2013 loppuun saakka asiamiespiirinä IRKATK:ssa, mutta siirtyy vuoden 2014 alusta myös työttömyyskassan osalta JHL:n jäsenyyteen. Raideammattilaisten siirtyminen JHL:ään pienentäisi kassan jäsenmäärän noin 8 700 jäseneen. Lisäksi IRKA:n asiamiespiireistä Tulliliitto ry, Vankilavirkailijain Liitto VVL ry ja Veturimiesten liitto ry ovat ilmoittaneet siirtyvänsä toisen kassan (JATTK) asiamiespiireiksi 1.1.2014 lukien. Tämä aiheuttaisi IRKA:n jäsenmäärän pienentymisen 4 200 jäseneen. Työttömyyskassalain mukaan vähimmäismäärä täysien valtionosuuksien saamiseksi on 8 000 jäsentä. Kassan itsenäisenä jatkamiselle 1.1.2014 jälkeen ei näin ollen ole edellytyksiä. Kassan hallitus on selvittänyt vuoden 2012 aikana vaihtoehtoja ja etsinyt ratkaisua, joka täyttäisi seuraavat ehdot: kassan jäsenten työttömyysturva jatkuu häiriöttömänä, henkilöstön asema turvataan ja jäsenmaksu pysyy kohtuullisena. Selvityksen perusteella päädyttiin käynnistämään sulautumiseen tähtäävät neuvottelut JHL Työttömyyskassan kanssa. Neuvottelujen tuloksena kassojen hallitukset esittivät omille edustajistoilleen (JHL 15.5.2013 ja IRKA 30.5.2013) sulautumissopimuksen hyväksymistä. Hyväksytyn sopimuksen mukaan Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa sulautuu 1.1.2014 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan. Muutoksen aiheuttamista käytännön toimenpiteistä kassan jäsenille ja asiakkaille tiedotetaan erikseen hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Etuuksien maksaminen kassan jäsenille jatkuu sulautumisen jälkeen normaalisti. Kari Kallio kassanjohtaja (IRKA) Kuulutus Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa ja Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa ovat kokouksissaan 30.5.2013 ja 15.5.2013 hyväk syneet sopimuksen Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan sulautumi sesta Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan 1.1.2014 lukien. Edellä mainitut työttömyyskassat ovat työttömyyskassalain (603/84) 55 :n edellyttämällä tavalla hakeneet Finanssivalvonnan suostumusta sulautumissopimukselle. Finanssivalvonta kehottaa niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne kirjallisesti 19.7.2013 mennessä Finanssivalvontaan PL 103, 00101 Helsinki. Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2013 Satu Luojola lakimies Kungörelse Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa och Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa har i kassamöten 30.5.2013 och 15.5.2013 godkänt avtal om Ilmailuja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassas fusion till Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa fr.o.m. 1.1.2014. De ovan nämnda arbetslöshetskassorna har enligt 55 lagen om arbetslöshetskassor (603/84) inlämnat ansökan om Finansinspektionens samtycke till deras fusionsplan. Finansinspektionen uppmanar den, som önskar framställa anmärkningar mot ansökan, att senast 19.7.2013 inlämna anmärkningarna skriftligt till Finansinspektionen, adress Box 103, 00101 Helsingfors. Helsingfors den 10 juni 2013 Satu Luojola jurist 12 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013
Luottamuksella Kari Vähäuski Itä-Suomen aluepääluottamusmies kari.vahauski@vr.fi Luottamusmiessopimus uusiksi Kun päättyy tää muisto vain jää, totesi muinoin lauluntekijä osuvasti sanoissaan. Onko tämä myös meillä RVL:ssä tulevaisuuden kuva? Toivottavasti näin ei ole. Kun RVL:n liittosihteeristä tuli liiton puheenjohtaja, hallitus päätti vetää ns. matalaa profiilia eikä liittosihteerin tehtävää laitettu vielä hakuun. Mikäli tämä päätös jää voimaan, mihin se johtaa? Siihen, että aluepääluottamusmiesten ja eritoten valtakunnallisen pääluottamusmiehen työkuorma lisääntyy. Nykymallilla se on vielä mahdollista, mutta miten on tulevaisuudessa? Luottamusmiessopimus on voimassa nykyisen työehtosopimuskauden loppuun vaikkakin se oli sovittu jatkumaan vuoden 2015 maaliskuun loppuun. Uuden työehtosopimuksen ja siihen liittyvän luottamusmiessopimuksen neuvottelut käydään 30.4.2014 mennessä. Näissä neuvotteluissa tullaan ratkaisemaan myös luottamusmiestoiminnan tulevaisuus RVL:ssä. On todettu, että nykyinen alueelliseen edustukseen perustuva luottamusmiesjärjestelmä ei vastaa enää henkilöstön eikä työantajan tarpeita. Finrail Oy:ssä asia on jo sovittu. Siellä on yksi päätoiminen pääluottamusmies ja hänellä varamies sekä yksikkökohtaiset luottamusmiehet varoineen. Hyvä näin. Kaksi on enempi kuin yksi VR-Yhtymän puolella asia on vielä täysin avoin sen suhteen, miten luottamusmiestoiminta tullaan järjestämään. Nykyinen malli ei tule jatkumaan, mikä on hyvä asia, sillä asiat kasaantuvat liikaa vain valtakunnallisen pääluottamusmiehen ratkaistavaksi. Tulevaisuudenkuva luottamusmiestoiminnassa voisi rakentua siten, että olisi yksi konsernitason päätoiminen pääluottamusmies, kuten Raideammattilaisilla. Hänen tehtäviinsä kuuluisi toimia ns. ylimmällä tasolla. Myös toiminta SAK:n lakimiesten kanssa hoituisi hänen kauttaan, kun omaa lakimiestä liitolla ei ole. Seuraavalla tasolla olisivat divisioonakohtaiset päätoimiset pääluottamusmiehet, ehkä maksimissaan kaksi siten, että toinen hoitaisi VR:n matkustajaliikenteen ongelmia ja toiselle jäisi kaikki muut divisioonat. Tällä mallilla päästäisiin siihen, että kulloinkin esillä olevassa ongelmassa, meillä olisi parempi mahdollisuus pohtia asioita. Kaksi on enempi kuin yksi. Yksiköissä toimivien luottamusmiesten määrä pysyisi nykyisellään. Liiton pienenevä organisaatio voisi näin menetellen keskittyä paremmin omaan ydinosaamiseensa ja luottamusmiehet omiinsa. Yksin me emme tietenkään voi asioista sopia, vaan työnantajan myötämielisellä suhtautumisella ja rakentavalla keskustelulla olisi mahdollista saada aikaan, ainakin omasta mielestäni, hyvä ratkaisu. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 13
Aimo Nykänen on kirjoittanut kaksipäiväisen oppilasvaihtonsa kokemuksista vaihto-ohjelman verkkosivuille http://www.vrvaihto-oppilas.fi/. Hän havaitsi muun muassa, että Operaatiokeskuksessa on hyvä työilmapiiri. Liikennesuunnittelija kuljetuspäällikön haalareissa Teksti ja kuvat Soile Olmari Molemminpuolinen tiedonsaanti oli tärkeä hyöty, kun liikennesuunnittelija Aimo Nykänen oli tutustumassa kuljetuspäällikön tehtäviin VR:n operaatiokeskuksessa Helsingin pääkonttorin tiloissa. Kuljetuspäällikön tehtävä oli Nykäsen ensimmäinen vaihtoehto, kun hän hakeutui VR:n vaihto-oppilasohjelmaan. Toisina vaihtoehtoina minulla olivat kansainvälinen toiminta sekä viestintä. Nykäsen opastajana toiminut Markku Sirén kokee oppilasvaihdon olevan hyö- dyllinen operaatiokeskustyön tunnettuudelle: Voimme näin välittää toiminnastamme oikeata tietoa. Pieksämäellä työskentelevälle Nykäselle kuljetuspäällikön tehtäviin tutustumisessa tärkein syy oli yksinkertaisesti kiinnostus. Kuljetuspäälliköt ovat työssämme yksi olennainen sidosryhmä. Toisaalta osa tehtävistä on tuttua, kun toimin viisi vuotta sitten kuljetustenohjaajana. Oppilasvaihto-ohjelman kautta pääsin tutustumaan minua kiinnostavaan työhön ja samalla voi varmistella tarvittavan tiedonkulun menettelyä. Saa myös tietää, kenen kanssa jatkossakin toimii. Rautatieliikenteen tilannekuva reaaliajassa Sirén kiteyttää kuljetuspäällikön tehtävänsä rautatieliikenteen tilannekuvan ylläpitämiseksi VR:n Suomen henkilöliikenteen kaukoliikenteessä ja tavaraliikenteessä: Pasilassa työskentelee toinen kuljetuspäällikkö. Junaliikenteen jatkuvan seurannan avulla muun muassa ennakoidaan poikkeamia ja niihin reagointia. Poikkeamia ovat esi- 14 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013
merkiksi junien myöhästymiset suunnitellusta aikataulusta. On mietittävä jatkoyhteyksiä ja sitä, miten matkustajat hoidetaan eteenpäin. Liikennetiedottaja hoitaa sitten käytännön järjestelyt, miehet toteavat. Kuljetuspäällikön työssä täytyy tuntea Suomen rataverkon rakenne ja toimia tiiviissä yhteistyössä liikenteenohjausten lisäksi Liikenneviraston Rataliikennekeskuksen kanssa. Jos esimerkiksi kalusto rikkoutuu, me hoidamme korvaavan kaluston, Sirén kertoo. Hänen mielestään Operaatiokeskus on osoittanut tarpeellisuutensa kahden toimintavuotensa aikana ja sen toimintaa myös koko ajan kehitetään. Tyytyväinen vaihto-oppilas Kuljetuspäällikön työn lisäksi Nykänen tutustui tavaraliikenneohjauksen työhön ja teki itsekin muutaman tavarajunan kulkuunpanotilauksen LIIKE-järjestelmän reaaligrafiikan avulla. Vaihdon aikana tuli muutamia junien myöhästymistilanteita sekä yksi kiskoilta putoaminen, jonka vaikutuksia selviteltiin ja tehtiin korjaavia toimenpiteitä. Nykänen on tyytyväinen kokemaansa. Asioita on tullut kysyttyä, tilanteiden hoitamista on seurattu ja yhteystiedot on laitettu kohdilleen. VR:n vaihto-oppilasohjelma Ideana on, että VR:läiset erilaisista työtehtävistä ympäri Suomea pääsevät tutustumaan toistensa töihin kahden päivän ajan. Tavoitteena on parantaa sekä yhteishenkeä että asiakaspalvelua. Hanke pilotoitiin pienellä ryhmällä kesällä 2011 ja aloitettiin osana VR:n 150-vuotisjuhlavuotta 2012. Tuolloin ohjelmaan haki lähes 500 VR:n työntekijää, joista arvonnassa valittiin 150. Ohjelman suosion ja hyödyllisyyden vuoksi sitä jatketaan tänä vuonna, jolloin vaihtoon lähtee 70 vaihto-oppilasta. Hakijoita oli yli 400. Vaihtopaikkoja on tänä vuonna 35 sekä toukokuussa että lokakuussa. Suosituimpia vaihtopaikkoja ovat olleet liikenneohjaajien paikat (Kouvola, Oulu ja Tampere), kaukoliikenteen veturinkuljettajien paikat (Kouvola, Oulu, Pieksämäki) ja konduktöörien käytönohjauksen paikka. Ohjelmaa voi seurata julkisella verkkosivustolla http:// www.vrvaihto-oppilas.fi/ Lähde: VR Group Markku Sirénin ja Aimo Nykäsen takana olevista näytöistä junaliikennettä seurataan reaaliajassa: Eri näytöistä pystyy päättelemään, miten liikenne kehittyy. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 15
Rautatievirkamiesliitto edunvalvontaa vuodesta 1873 Jalalla koreasti Järvenpäässä Kuvat Helsingin osasto RVL:n nykyiset osastot perustettiin syksyllä 1976 ja ne juhlistavat vuodesta 1873 jatkunutta ay-toimintaa kukin tahoillaan jäsentensä kanssa. Puolisen sataa Helsingin osastolaista edisti keskinäistä hauskuutta 18.5. Järvenpäähän Louhelassa. 140 vuotta sitten perustetun yhdistyksen tarkoitus oli muun muassa yhdistää lujaan toveriliittoon kaikki Suomen Valtionrautateiden virkamiehet, koettaa yhteisin ponnistuksin edistää näiden yhteisetuja ja keskinäistä hauskuutta. Helsingin osaston puheenjohtaja Irma Wiita toivotti juhlaväen tervetulleeksi. 16 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013
Jalalla laitettiin koreasti Dirty Nelly s Boys -orkesterin tahtiin. Kuva- ja leikekansio kiersi juhlaväen pöydissä. Hauskuutta illanvietossa riitti paitsi omasta takaa myös koomikko Jonin keinoin. Juhlat alkoivat hyvissä ajoin iltapäivällä, joten ne päättyivätkin ihmisten aikoihin klo 22. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 17
Kuvat Pieksämäen osasto Iloista väkeä Suomen suvessa Pieksämäen osaston 34 iloista jäsentä aloitti 140-vuotisristeilymatkan aamuvarhain linja-autolla kohti Jyväskylän satamaa. Siellä odotti m/s Suomen Suvi, joka vei juhlaväen viiden kanavan risteilylle kohti Suolahtea. Sieltä matka jatkui linja-autolla Pieksämäelle ja Lomatrion juhlapaikkaan. Keitele-kanava yhdistää Vaajakosken, Kuhankosken, Kuusaan, Kapeenkosken ja Paatelan suluin Päijänteen ja Keiteleen järvet. Auringonpaistetta, kauniita maisemia ja kapeita laivareittejä riitti. Suolahtea lähestyttäessä bongattiin tietenkin rautatieasema ja junanvaunut. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013
Juhlassa muistettiin paikalla olleita kunniavieraita, tänä vuonna 60 vuotta täyttäviä osaston jäseniä Olli Turusta ja Tuula Ahtiaista (kuvassa) sekä eläkkeelle siirtynyttä Heino Soinista. Illallispaikan terassilla heräteltiin ruokahalua. Lomatrion noutopöytä notkui herkuista ja makoisa mansikkakakku kruunasi illallisen. Siitä nauttivat myös Markku ja Raili Nykänen (vas.), Inkeri ja Heino Soininen sekä Karri Peltola. Ilta jatkui paikallisen bändin Deadwood prominentsin tahdissa. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013 19
Tervetuloa nautiskelemaan kesäpäivistä Härmän PowerParkiin 2. 4.8.2013! Seinäjoen osaston kesäpäivät lähestyvät. Olethan jo ilmoittautunut mukaan hulvattomaan menoon! Viikonloppuna löytyy ohjelmaa varmasti jokaiseen makuun. n PowerParkin huvipuisto tarjoaa elämyksiä niin hurjien laitteiden ystäville kuin possujunan kyydistä naatiskeleville. Voit myös ihailla 5D-elokuvia teatterissa ja kokea vauhdin huumaa kartingradalla. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2013