SÄÄNNÖT YLEISTÄ. 1 Nimi. 2 Kieli. 3 Toiminta. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää jousiammunnan harrastustoimintaa.

Transkriptio

1 1(5) YLEISTÄ 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Nuoli-Haukat r.y. ja sen kotipaikka on. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Kieli 3 Toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää jousiammunnan harrastustoimintaa. Tarkoituksensa mukaisesti yhdistys voi toimia asiantuntijana luonnollisille jajuridisille henkilöille sekä erinäisille yhteisöille jajärjestää näille jousiammunnan ohjausta ja muuta vastaavaa jousiammuntaan liittyvää toimintaa voittoa tuottamatta. Yhdistys edustaa jäseniään mahdollisuuksien mukaan jousiammuntaan liittyvässä toiminnassa, kuten jousiammuntakilpailuissa, liittokokouksissa sekä muissa jousiammuntaan ja Nuoli-Haukat r.y.:n liittyvissä edustustilaisuuksissa. Yhdistys pitää harjoituksia jajärjestää mahdollisuuksien mukaan kilpailuja. Yhdistys voi hankkia välineitä jäsentensä käyttöön yhdistyksen taloudellisten realiteettien puitteissa. Yhdistys voi taloutensa tueksi tai muuten yhdistystä hyödyttävästijärjestää arpajaisia ja myyjäisiä. Yhdistyksen toimintavuosi on yksi (1) kalenterivuosi. 4 Toiminta- ja tilivuosi Yhdistyksen tilivuosi on sama kuin edellä mainittu toimintavuosi, yksi (1) kalenterivuosi. Tilinpäätös on jätettävä viimeistään kolmea (3) viikkoa ennen kevätkokousta tilintarkastajalie, jonka tulee palauttaa se viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. JÄSENYYS 5 Jäsenistö Yhdistyksen jäsenistö koostuu harrastaja-, kunnia- ja kannatusjäsenistä. 6 Harrastajajäsenet

2 2(5) Harrastajajäseneksi voi hakea täysivaltainen luonnollinen henkilö tai vajaavaltainen luonnollinen henkilö, jolla on huoltajan tai muun edunvalvojan kiijallinen suostumus. Jäsenyyden vahvistaa yhdistyksen hallitus yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Harrastajajäsen voi osallistua kaikkeen yhdistyksen toimintaan lain sallimissa rajoissa 7 Kunniajäsenet Kunniajäsenyys voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle tai oikeuskelpoiselle yhteisölle erityisen ansioituneesta toiminnasta Nuoli-Haukat r.y.:n tai jousiammunnan hyväksi. Kunniajäsenyyden vahvistaa yhdistyksen kokous kaksi kolmasosa (213) äänten enemmistöllä. Kunniajäsen voi osallistua kaikkeen yhdistyksen toimintaan lain sallimissa rajoissa 8 Kannatusjäsenet Kannatusjäseneksi voi liittyä kuka tahansa luonnollinen tai juridinen henkilö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, jolla ei ole laillisia esteitä kuulua yhdistykseen. Kannatusjäsenyyden myöntää yhdistyksen hallitus yksinkertaisella äänten enemmistöllä. 9 Jäsenmaksut Harrastajajäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksu seuraavalle toimintavuodelle vahvistetaan yhdistyksen syyskokouksessa. Mikäli yhdistyksen syyskokouksessa ei voida vahvistaa seuraavan toimintavuoden jäsenmaksuja, tulee kyseiset jäsenmaksut vahvistaa ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa yhden (1) kuukauden kuluessa yhdistyksen syyskokouksesta. Kunniajäsen on jäsenmaksusta vapaa. 10 Eroaminen Yhdistyksen jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa, jonka pöytäkirjaan asia tulee kirjata. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä, kun hän ei ole yhteen (1) vuoteen maksanut hänelle osoitettua jäsenmaksua. Eron vahvistaa yhdistyksen hallitus yksinkertaisella äänten enemmistöllä. 11 Erottaminen Yhdistyksen jäsen, joka on tarkoituksellisesti toiminut yhdistyksen sääntöjen tai hyvien tapojen vastaisesti tai aiheuttanut toiminnallaan tahallaan huomattavaa vahinkoa yhdistykselle, voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen kokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

3 12 Erottamismenettely 3(5) Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa esteel1inen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. PÄÄTÖSVALTA JA PÄÄTÖKSENTEKO 13 Päätösvallan käyttö Yhdistyksen ylin päätösvalta kuuluu yhdistyksen kokoukselle, jossa jokaisella harrastaja- ja kunniajäsenellä on yksi (1) ääni. Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu. Yhdistyksen kokouksissa käytetään avointa äänestystä tai suljettua lippuäänestystä, mikäli yksikin äänivaltainenjäsen sitä vaatii. Päätökset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Ääntenjakautuessa tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni. Yhdistyksen arkipäivän hallinnollisista ja toimeenpanevista tehtävistä vastaa yhdistyksen hallitus. Hallituksen päätehtäviin kuuluu: a) Yhdistyksen asioiden yleinen hoito b) Kokouksissa tehtyjen päätösten toimeenpano c) Yhdistyksen talouden hoito d) Kokouksen koollekutsuminen e) Jäsenluettelon ylläpitäminen 14 Hallitus Yhdistyksen hallituksen muodostaa puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja kaksi (2) varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä. Puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa puheenjohtajavaalilla ja hallitus syyskokouksessa hallituksenvaali11a. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Hallituksen toimikausi on yhdistyksen tilikausi. Hallitus on päätösvaltainen, jos vähintään neljä (4) sen jäsenistä on läsnä. Päätökset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 15 Edustus Yhdistys voi asettaa hallituksen päätöksellä yhdistyksen edustajaksi edustustapahtumiinja -tilanteisiin jäsenistään vähintään yhden (1) tai useamman näiden suostumuksella. Kyseisille edustajille myönnetään tapahtumakohtaisesti yhdistyksen äänenkäyttöoikeus.

4 16 Nimenkirjoitusoikeus 4(5) Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä tai puheenjohtajan estyneenä ollessa varapuheenjohtaja ja sihteeri yhdessä sekä sihteerin estyneenä ollessa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä. 17 Yhdistyksen kokous Yhdistys pitää toimintavuotensa aikana kaksi (2) sääntömääräistä yhdistyksen kokousta, kevät- ja syyskokouksen. Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle yhdistyksen hallitus. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai vähintään yksi kymmenesosa (1ho) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kysymykset, jotka ovat tarkoitettu käsiteltäväksi joko syys-, kevät- tai ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa ottaen huomioon yhdistyslain 23 ja 24 määräykset, on jätettävä kolme (3) päivää ennen kokousta hallitukselle. Näitä asioita voidaan ilman ennakolta tehtyä ilmoitustakin käsitellä kulloinkin koolla olevassa kokouksessa 'Muut mahdolliset esille tulevat asiat' -kohdassa mikäli kaikki läsnäolijat siihen suostuvat. Yhdistyksen Kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa, jossa käsitellään seuraavat asiat: a) Esitetään edellisen vuoden vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus b) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja hallitukselle myönnettävästä vastuuvapaudesta edelliseltä tilikaudelta c) Muut mahdolliset esille tulevat asiat. Yhdistyksen Syyskokous pidetään marraskuussa, jossa käsitellään seuraavat asiat: a) Kevätkauden katsaus b) Talvikauden suunnitelmat c) Suoritetaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan vaali d) Suoritetaan sihteerin, rahastonhoitajanja muiden hallituksen jäsenten vaali e) Suoritetaan yhden (1) varsinainen ja yhden (1) varatilintarkastajan vaali seuraavalle toimikaudelle f) Jäsenmaksujen vahvistaminen seuraavalle toimintavuodelle g) Hyväksytään talousarvio uudelle, kuluvalle tilikaudelle h) Muut mahdolliset esille tulevat asiat. 18 Koollekutsuminen Yhdistyksen hallituksen tulee kutsua yhdistyksen kokoukset koolle vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. Kokouskutsusta tulee käydä ilmi kokouksen tarkka paikka ja aika, missä kokous pidetään sekä kokouksen asialista. 19 Sääntömuutokset Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan yhdistyksen kokouksissa ja niihin vaaditaan vähintään kolme neljäs osa (~) läsnä olevien äänestykseen osallistuvien jäsenten äänistä.

5 20 Yhdistyksen purkaminen 5(5) Päätös yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, vähintään neljä viides osa (4/5) äänten enemmistölläja vahvistettava yhdistyksen kokouksessa, viimeistään 30 päivää myöhemmin, samalla neljä viides osa (4/5) äänten enemmistöllä. 21 Yhdistyksen omaisuuden jako Siinä tapauksessa, että yhdistys purkaantuu, määrää yhdistyksen kokous vähintään neljä viides osa (4/5) ääntenenemmistöllä yhdistyksen varat tässä kokouksessa päätetylle jousiammuntaa tukevalle rekisteröidylle yhdistykselle. Saavutetut jäsenoikeudet ovat säilyvät. 22 Jäsenoikeus