Mitä tiedämme tekijöistä? Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja digitaalinen media -seminaari, 26.9.2019 Oulu Mikko Ylipekka, psykologi Riihimäen vankila, STEP-ohjelma mikko.ylipekka@om.fi
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrä Suomessa Seksuaalirikollisuus on suurelta osin piilorikollisuutta Arviolta noin 3 12 % teoista tulee poliisin tietoon (BRÅ, 2007) Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli 1 373 lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta tai sen yritystä (RL 20:6 7) (Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeinotilasto) Tämä on 17,6 % enemmän kuin vuonna 2017 Uhritutkimuksissa tai kouluterveyskyselyissä rikosten lisääntymistä ei ole havaittu (Ellonen, Fagerlund & Haapakangas, 2019) Vuonna 2017 tuomittiin 263 henkilöä lapseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta tai sen yrityksestä (RL 20:6 7) (Tilastokeskus, Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset)
Pedofilia ja hebefilia Määritelmä Pedofilia: vähintään 16-vuotta täyttäneen henkilön seksuaalinen kiinnostus kohdistuu esimurrosikäisiin lapsiin Hebefilia: seksuaaliset halut kohdistuvat juuri murrosiän saavuttaneisiin Merkittäviä riskiä nostavia tekijöitä Esiintyvyyttä vaikea arvioida mm. stigman vuoksi Esim. Seto (2017) on arvioinut, että n. 1 % miehistä olisi pedofiileja Suomalaisista miehistä 3,3 % (n. 90000) raportoi seksuaalista kiinnostusta alle 16-vuotiaisiin ja 0,2 % (n. 5500) alle 12-vuotiaisiin (Santtila ym., 2015) Mieltymys ei ole rikollista. Vain käyttäytyminen voi olla rikollista ja toista vahingoittavaa. Kaikki pedo-/hebefiilit eivät syyllisty seksuaalirikokseen Kaikki rikoksiin syyllistyneet eivät ole pedo-/hebefiilejä
Motivation-Facilitation Model (Seto, 2019) Biologia Elämäntapahtumat, esim. hyväksikäyttökokemukset, turvaton kasvuympäristö, seksuaaliset kokemukset, pettymykset ihmissuhteissa, kriisit Motivaatio: 1. Poikkeava seksuaalinen kiinnostus* 2. Seksuaalinen ylivirittyneisyys 3. Halu vaihtuviin kumppaneihin (high mating-effort) * esim. pedofilia, hebefilia, ekshibitionismi, sadismi Helpottavat (facilitating) tekijät: - Vakaat Antisosiaalisuus, naisvihamieliset asenteet, hyväksikäytön sallivat asenteet, puutteet yleisessä itsesäätelyssä / seksuaalisessa itsesäätelyssä, puutteelliset ihmissuhdetaidot, samaistuminen lapsiin - Väliaikaiset Tunnetilat (viha, suru, yksinäisyys) Päihtymystila Tilannetekijät: - Uhrin saatavuus, vähäinen kiinnijäämisen riski, haavoittuva uhri Rikos Motivaatio- ja helpottavista tekijöistä voidaan käytännössä puhua myös ns. dynaamisina, eli muuttuvina tai muutettavissa olevina riskitekijöinä, joihin interventiot kuntoutuksessa kohdistetaan.
Vakaat dynaamiset riskitekijät, joihin kuntoutuksella pyritään vaikuttamaan (Hanson & Harris, 2002) Merkittävät sosiaaliset vaikuttajat Ihmissuhteet jotka mm. ylläpitävät antisosiaalista tai päihdekeskeistä elämäntapaa, tukevat rikosmyönteistä ajattelua ja altistavat rikosten tekemiseen Puutteet läheisissä suhteissa Rakastaja/intiimit suhteet Tunnetason samaistuminen lapsiin Vihamielisyys naisia kohtaan Tunneperäinen yksinäisyys Välinpitämättömyys muita kohtaan Seksuaalinen itsesäätely Seksuaalinen ylivirittyneisyys Seksin käyttö selviytymiskeinona Poikkeavat seksuaalisen kiinnostuksen kohteet Seksuaalista väkivaltaa tukevat asenteet Oikeutus Raiskausmyönteiset asenteet Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä/ ahdistelua tukevat asenteet Yhteistyö valvonnan kanssa Asioiden salailu, valehteleminen Manipuloiminen Vastarinta Viranomaisvastaisuus Yleinen itsesäätely Käyttäytymisen impulsiivisuus, impulsiiviset teot Heikot kognitiiviset ongelmanratkaisutaidot Negatiivinen emotionaalisuus/vihamielisyys
Mielekkään elämän malli (Good Lives Model, GLM, Ward & Stewart, 2003) Kaikilla ihmisillä yhteiset yleiset tavoitteet joita pyritään saavuttamaan 1. Hyvinvointi: kokemus fyysisestä, psyykkisestä ja seksuaalisesta hyvinvoinnista 2. Tietämys: kokemus perusasioiden osaamisesta 3. Pystyvyys: kokemus osaamisen, pystyvyyden ja kyvykkyyden ilmaisemisesta mm. työn vapaaajan ja ihmissuhteiden kautta 4. Toimijuus: mahdollisuudet kokea ja ilmaista hallinnan tunnetta, terve itsetunto ja kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa omiin asioihinsa 5. Liittyminen: kokemus yhteydestä ja vuorovaikutuksesta muihin ihmisiin. Kokemus mm. läheisyydestä, tuesta, vastavuoroisuudesta, ystävyydestä 6. Mielenrauha: kokemus mielenrauhasta ja henkisestä tasapainosta 7. Tarkoitus: kokemus oman elämänsä tarkoituksesta, merkityksestä ja arvosta 8. Onnellisuus: kokemus onnellisuudesta ja tyytyväisyydestä itseen ja elämään 9. Luovuus: kokemus mahdollisuudesta ilmaista luovuutta itselle ominaisella tavalla On yksilöllistä, miten näitä tavoitteita pyritään saavuttamaan. Rikollinen käyttäytyminen voi olla seurauksena, kun käytettävissä olevat keinot ovat toimimattomia tai joustamattomia asetetut tavoitteet ovat keskenään epätasapainossa tai ristiriidassa
Dynaamisten riskitekijöiden yhteys mielekkään elämän malliin ja tarpeisiin Dynaamiset riskitekijät Poikkeava seksuaalinen kiinnostus Puutteellinen seksuaalinen itsesäätely Rikosmyönteinen ajattelu ja asenteet Vaikeudet ihmissuhteisiin liittyen (esim. läheisten ihmissuhteiden puuttuminen, vaikeus solmia läheisiä suhteita, tunneperäinen yksinäisyys, ulkopuolisuuden tunne) Puutteellinen yleinen itsesäätely GLM, tarpeet 1. Fyysinen psyykkinen ja seksuaalinen hyvinvointi 2. Tietämys 3. Pystyvyys, pärjääminen ja kyvykkyyden ilmaiseminen 4. Toimijuus, autonomia, itseohjautuvuus, itsetunto, hallinta 5. Liittyminen, läheisyys, tuki, ystävyys, rakkaus 6. Mielenrauha/psyykkinen tasapaino 7. Tarkoitus, kokemus elämän merkityksestä ja arvoista 8. Onnellisuus, tyytyväisyys itseen 9. Luovuus
Miksi tekijä syyllistyy tekoon, jonka tietää olevan laiton? Rikokseen johtava tie on aina yksilöllinen ja matka ensimmäisestä ajatuksesta tekoon voi olla ajallisesti hyvinkin pitkä jopa vuosia. Sisäisä pidäkkeet hillitsevät käyttäytymistä Lopulta teko oikeutetaan itselle erilaisilla ajatusvääristymillä Ajatusvääristymät ovat henkilön sisäistä puhetta (ajattelua), jonka avulla hän selittelee, puolustelee ja vähättelee tekoaan Ajatusvääristymien avulla tekijä saa teon tuntumaan oikeutetulta, hyväksytyltä, oikealta tai ei-laittomalta Esim. hän on ikäistään kypsempi, olemme samalla tasolla, hän ei vastusta, joten hän haluaa tätä, koska hän haluaa, ei tästä ole haittaa, koska en pakota, tästä ei ole haittaa, lopettaisin, jos hän sanoisi ei, hän on seksuaalisesti kokenut, joten tämä on ok, koska olen tuttu, tästä ei ole haittaa
Esimerkki tapausjäsennyksestä 1 Laukaiseva tekijä, muutos huonompaan Laukaiseva tekijä, tilaisuus ja käyttäytymisen kontrollin heikkeneminen Taustatekijät: Pitkäaikainen stressi ja ahdistus, suorituspaineet ja riittämättömyyden tunne. Raskas epämotivoiva työ Lapsikohteinen kiinnostus Parisuhteen ongelmat: kokemus ettei arvosteta, kommunikaatioongelmat ja konfliktien välttelyä (tunteiden säätelyn vaikeuksia) Tunneperäinen yksinäisyys Vaikeus luottaa muihin, muut jäävät etäisiksi kun täytyy ennakolta suojautua hyväksikäytöltä Oma hyväksikäyttö lapsuudessa Välittömät tekijät: Stressi kasaantuu, ilmapiiri kotona ja töissä ahdistava Yksinäisyyden tunne Näköalattomuus Saan hyväksyntää ja läheisyyttä Minulta ei vaadita mitään Lapset ovat turvallisia ja luotettavia Pääsen hetkeksi pois ongelmien kierteestä, minua kuunnellaan. RIKOS Rikoksen jälkeen: Voimakas häpeä Itseinho Negatiivinen käsitys itsestä voimistuu
Esimerkki tapausjäsennyksestä 2 Taustatekijät: Lapsikohteinen kiinnostus, johon liittyy voimakas häpeä Laukaiseva tekijä, muutos huonompaan Laukaiseva tekijä, tilaisuus ja käyttäytymisen kontrollin heikkeneminen Seksuaalinen ylivirittyneisyys / pakkomielteisyys. Seksin käyttäminen tunnesäätelyn keinona. CAM-materiaalin kulutus teini-iästä alkaen Mielenterveysongelmia, ahdistuneisuushäiriöitä ja pelkoa, että oma poikkeava kiinnostus näkyy muille Ongelmia lähisuhteissa, konfliktien pelkoa, miellyttämistä, takertuvuutta Ulkopuolisuuden tunnetta ja suhteiden solmimisen vaikeutta. Tunneperäinen yksinäisyys Kontaktien ja hyväksynnän hakemista verkosta Välittömät tekijät: Kokemus, että (uhri) hyväksyy minut Yhteyden kokemus Tekoa oikeuttavien nettikeskusteluiden selaaminen (Uhri) vaikuttaa ikäistään vanhemmalta Hänellä on aiempia seksikokemuksia, hän on minua kokeneempi Seurustelemme RIKOS Rikoksen jälkeen: Into ekasta kerrasta Kokemus hyväksytyksi tulemisesta Itsetunnon voimistuminen
Seksuaalirikosten ehkäisy Suomessa Henkilöt, jotka ovat huolissaan lapsiin kohdistuvista seksuaalisista ajatuksistaan tai toiminnoistaan, mutta eivät ole syyllistyneet rikokseen ja haluavat apua SeriE-hanke pk-seudulla, Välitä!-työ Tampereella, Serita Oulussa Rikokseen syyllistyneet voivat osallistua rangaistuksen täytäntöönpanon aikana kuntoutusohjelmiin STEP: ryhmämuotoinen, intensiivinen ja pitkä kuntoutusohjelma vankeusvangeille, joiden uusimisriski on kohonnut, Riihimäen vankilassa Uusi suunta: yksilöohjelma, soveltuu kaikille seksuaalirikoksesta tuomituille mutta myös ajattelustaan huolissaan oleville, tarjolla useissa vankiloissa, yhdyskuntaseuraamustoimistoissa ja myös yksittäisillä 3. sektorin toimijoilla Laadukkaasti toteutettu kuntoutus laskee uusimisriskiä (esim. Gannon, ym., 2019)
Yhteenvetoa Uusimisriskiä ennustavat tekijät tunnistettavissa. Mikään yksittäinen riskitekijä ei johda rikokseen. Kyse on aina useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Lapsikohteinen seksuaalinen kiinnostus on merkittävä riskiä kohottava tekijä. Mieltymys ei kuitenkaan ole rikos. Polku kohti rikosta on aina yksilöllinen. Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia voidaan ehkäistä.