Päätös Nro 5/2011/3 Dnro ESAVI/352/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2011

Etelä-Suomi Päätös Nro 5/2011/3 Dnro ESAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2011 ASIA Kanax Oy:n / Juhani Laaksosen ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee 100 000 munivan kanan kanalan perustamista Mynämäen kunnassa. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kanax Oy Juhani Laaksonen Palolaistentie 181, 23100 Mynämäki Y-tunnus: 2376171-8 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kanalan suunniteltu sijaintipaikka on Mynämäen kunnan Palolaisten kylässä kiinteistöllä Kanalan tontti RN:o 2:30. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 2.12.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 000 munivalle kanalle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Kanalalla ei ole aiempaa lupaa. Kyseessä on uusi toiminta. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaksi maanvuokrasopimusta, jotka koskevat yhteensä noin 37 hehtaarin peltoalaa Mynämäen kunnassa, sekä viisi lannanlevityssopimusta, jotka koskevat noin 1460 m 3 lantamäärää vuodessa Mynämäen ja Pöytyän kunnissa. Lisäksi on esisopimus VamBio Oy:n biokaasulaitoksen kanssa enintään 1250 m 3 lantamäärästä vuodessa. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan 23.8.2004. Mynämäen kunta kuuluu suunnittelualueena maakuntakaavassa Turun seudun kehyskuntiin. Tämän suunnittelualueen kaavan laadinta on käynnistynyt vuonna 2005. Kaavaehdotuksessa ei ole merkintää hankealueen sijaintipaikalla. (Varsinais-Suomen liitto, 2008.) TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kanalan suunniteltu sijaintipaikka sijaitsee Laajoen vesistöalueella (31.009). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Tilalla Hannula on nykyisin Kanax Oy:n osakkaan 8 820 kanan kanala, munapakkaamo ja pastatuotteiden valmistustila. Tältä kanalalta on matkaa uuden kanalan suunnitellulle sijaintipaikalle noin 1,1 kilometriä. Asutus suunnitellun uuden kanalan lähialueella on harvaa haja-asutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat yli 800 metrin etäisyydellä lounaan suun-

nassa. Mynämäen kunnan keskustaan on matkaa noin 4 km kaakon suuntaan. Kanalarakennuksen sijoituspaikka on talousmetsää. Mynämäenlahden arvokas maisemakokonaisuus (aluetunnus MAO020029) sijaitsee uudesta kanalasta noin 300 metriä etelään. Alue on pinta-alaltaan noin 6500 hehtaaria. Mynämäenlahden maisema-alueella sijaitsevat Vakka-Suomen kedot ja Mietoistenlahden Natura 2000 -alueet sekä Niittyrannan, Laajoen suiston, Mietoistenlahden ja Tammimäen luonnonsuojelualueet. Laajoki kulkee uuden kanalan pohjoispuolitse noin kahden kilometrin etäisyydellä. 3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan 100 000 munivan kanan kanalan perustamiseen. Uuden kanalan munantuotanto on noin 2000 tonnia vuodessa. Kananmunat kuljetaan pakattaviksi todennäköisesti Laitilaan. Kanat tulevat tilalle noin neljän kuukauden ikäisinä ja ne teurastetaan 14 kuukauden ikäisinä. Munituskanala tulee toimimaan pienryhmäkanalana, jossa kanat sijaitsevat kahdeksassa kerroksessa. Kyseessä on virikehäkin edelleen kehitetty malli, jossa on yhdistetty rinnakkaisia osastoja ja siten suurennettu kanojen käytettävissä oleva pinta-ala 3-5 -kertaiseksi virikehäkkiin verrattuna. Kanojen käytettävissä on pesä, pehkua nokkimista ja kuopimista varten sekä orsia. Kuopsuttelualueen kuivikkeena toimii sahanpuru, kutterinlastu tai turve. Pienryhmäkanalassa kuiviketta käytetään 1-2 kg eläinpaikkaa kohden vuodessa. Kuivikepohja (noin 150 m 3 vuodessa) vaihdetaan kanaerien välillä ja varastoidaan lantalassa. Häkeissä on varusteet, joihin kanojen kynnet hioutuvat. Kanala on kooltaan noin kahdeksan metriä korkea, 100 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. Lannankeräys tapahtuu polypropyleenista valmistetuilla hihnakuljettimilla, jotka kulkevat häkkien alapuolella ja joissa lanta kuivuu paremmin. Lannanpoisto suoritetaan 3-4 vuorokauden välein. Lanta varastoidaan kanalan yhteyteen rakennettavassa katetussa ja seinillä varustetussa noin 6250 m 3 :n kuivalantalassa. Lantala sijoitetaan poispäin Palolaisten kylästä. Rehun jakelu tullaan suorittamaan automaatio-ohjatusti. Rehua käytetään noin 4000 tonnia vuodessa. Munien keräys tapahtuu automaattisesti hihnakuljettimilla. Kanaerien vaihdon yhteydessä kanala kuivapestään sekä tarvittaessa pestään painepesurilla ja desinfioidaan. Pesuvedet hakemuksen mukaan noin 5 m 3 vuodessa johdetaan kanalarakennuksen yhteydessä sijaitsevaan noin 15 m 3 :n pesuvesisäiliöön. Kanalan WC-vedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Säiliöt tyhjennetään tarvittaessa pellolle tai kunnan viemäriverkkoon.

4 Kanalarakennukseen tulee alipaineilmastointi, jossa imureilla varustetut poistohormit ovat katon päällä ja korvausilma otetaan seiniltä. Lisäksi kesäaikana käytetään lisäilmanvaihtopuhaltimia, jotka sijaitsevat lantalan puoleisessa päädyssä. Kanalasta tuleva lanta (noin 5 000 m 3 kuivalantaa vuodessa) tullaan hyödyntämään lannoitteena pelloilla (osakkaan peltoa 50 ha, sopimuspeltoa 195 ha ja vuokrapeltoa 37 ha). Pääosa lannasta (noin 75 %) levitetään keväällä ennen kylvöä. Mikäli riittävää peltopinta-alaa ei ole käytettävissä, toimitetaan ylimääräinen lanta hyväksyttyyn biokaasulaitokseen käsiteltäväksi. Energian ja veden käyttö Kiinteistölle tulee 2 000 litran polttoainesäiliö sähkögeneraattoria varten. Säiliö varustetaan lukituksella ja ylitäytönestimellä. Kärpästen torjunta-aineet (arvioitu käyttö noin 50 litraa vuodessa) sekä pesu- ja desinfiointiaineet säilytetään sisätiloissa. Tuotantorakennuksessa käytettävä vesi otetaan kahdesta omasta kaivosta. Mahdollisesti varavesilähteeksi tulee liittymä kunnan vesijohtoverkosta. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavilla osa-alueilla käytettävät tekniset ratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: - paikan valinta - ilmastoinnin optimointi - ruokinta - lantala, lannan keräys ja levitys YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta ja pesuvedet asianmukaisissa varastointitiloissa. Hajuhaittoja aiheuttavat kanalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. käyttämällä edistyksellistä lannan keräysjärjestelmää, varastoimalla lanta katetussa lantalassa, sijoittamalla lantala poispäin asutuksesta ja suorittamalla lannan levityksen jälkeen multaus mahdollisimman nopeasti.

5 Pölyn muodostumista vähennetään lisäämällä tilalla jauhettuun rehuun kasviöljyä 1 2 % rehun määrästä. Kanalatoiminnasta aiheutuvat raskaan liikenteen liikennemäärät muodostuvat kananmunien, rehun, lannan ja kanojen kuljetuksesta. Kananmunakuljetuksia tehdään 1 2 kertaa viikossa. Tilalla kuolleet kanat kuljetetaan kanalalta pois aina tarvittaessa. Kanaerien vaihto tapahtuu noin 14 kuukauden välein noin 10 päivän aikana. Lannanlevityksen aikaan keväällä ja syksyllä liikennettä on enemmän. Kuljetukset pyritään ajoittamaan arkisin klo 8-18, mutta lannanlevitysaikaan kuljetuksia voi tapahtua myös muina aikoina ja viikonloppuisin. Raskaan liikenteen lisäksi aiheutuu hieman henkilöautoliikennettä. Liikennöinti tapahtuu Palolaistentieltä pohjoisen suuntaan Kivikyläntielle ja etelän suuntaan Vehmaantielle. Toiminnanharjoittaja ottaa käyttöön naapuripalautejärjestelmän (sähköposti, soitto, kirje tai suullinen tiedonanto), jonka avulla pyritään nopeasti reagoimaan mahdolliseen kärpäs- tai muuhun ongelmaan. Kanalan toiminnan alettua jaetaan kirjallinen tiedote palautejärjestelmästä kaikille kiinteistöille kahden kilometrin etäisyydellä kanalasta. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet kanat (arvion mukaan noin 3-5 tonnia vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Keräilyn välisen ajan raadot säilytetään kanalan yhteydessä sijaitsevassa kylmätilassa. Poistettavat kanat teurastetaan kanalan pihalla säiliössä hiilidioksidin avulla, jonka jälkeen kuolleet kanat kuljetetaan minkinrehutehtaalle. Tuotannossa syntyvät nahkamunat ja särkyneet munat (noin 20 m 3 vuodessa) varastoidaan lannan joukossa. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen keräyspisteeseen. Metallit, paperit ja pahvit toimitetaan kierrätykseen. Muiden jätteiden osalta on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ ANNETUSSA LAISSA TARKOITETTU ARVIOINTISELOSTUS Kanax Oy:n kanalahankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Arviointiselostus ja yhteisvianomaisen lausunto 10.11.2009 Dnro LOS-2008-R-41-531 ovat asiakirjojen liitteenä. Lausunnossa todetaan mm., että arviointiselostuksessa on selvitetty kanalahankkeen toteuttamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Hankkeen kokonaiskuvaus on selkeä ja riittävän yksityiskohtaisesti kuvattu, mutta kanalan teknisten ratkaisujen osalta BAT ja BEP jäävät maininnan varaan eikä hankekuvauksesta selkeästi ilmene, miten hanke edustaa em. vaatimuksia.

Hankkeen vaikutuksia on selvitetty arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella varsin perusteellisesti. Vaikutusten selvittäminen painottuu toiminnasta yleisesti aiheutuviin keskeisiin vaikutuksiin, hajuun, liikenteeseen ja ihmisten elinoloihin. Arviointiselostuksessa on esitetty haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot konkreettisesti ja selkeästi. Haittojen vähentämiskeinot liittyvät keskeisesti parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, joka tästä osuudesta ilmenee hieman konkreettisemmin kuin hankekuvauksessa. Kanalarakennuksessa syntyvien haisevien yhdisteiden leviäminen on esitetty matemaattiseen mallinnukseen perustuen. Vaikka mallinnus on teoreettinen, se antaa kohtuullisen selkeän käsityksen hajuhaitan oletettavasta esiintymisestä. Lannanlevityksen haitantorjunnassa hajuhaitan vähentämisen lisäksi tulisi ottaa huomioon ravinnehuuhtoutumien vähentäminen ja välttää lannan syyslevitystä. Kärpäshaittojen vähentämisen osalta kysymys lienee tehokkaasta torjuntakemikaalin käytöstä, mutta muidenkin menetelmien käyttöä tulee harkita. Hankkeen vaikutusten seuranta perustuu toiminnanharjoittajan pitämään kirjanpitoon laitoksen toiminnasta omavalvonnan ja ympäristölupaan sisältyvän raportointivelvoitteen toteuttamiseksi. Arviointiselostus on hankkeessa riittävän perusteellisesti laadittu ja täyttää sille asetetut vaatimukset. Vaikutusten selvittämistä koskevassa kohdassa mainitut vähäiset tarkennustarpeet voidaan toteuttaa ympäristölupahakemuksen yhteydessä. 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kanalatoiminnassa riskit ja mahdolliset ympäristöonnettomuudet liittyvät erityisesti lannan kuljetukseen ja kaasumaisten yhdisteiden konsentroitumiseen kanalan sisätiloissa sekä eläintautiriskeihin. Häiriötilanteista ja ympäristöonnettomuuksista ilmoitetaan aina viranomaisille. Sivullisia ei päästetä kanalarakennukseen. Kanalan omavalvontaan kirjataan toimintaohjeet erilaisia kriisitilanteita varten. Tilojen puhtaanapitoohjelmassa kuvataan puhtaanapidon käytännön toteutus, puhdistustiheys ja -menetelmät. Koneiden ja laitteiden puhtaanapidon osalta esitetään ruokinta- ja juomalaitteiden, ilmanvaihtolaitteiden ja munienkeruulaitteiden puhdistus ja menetelmät. Eläinten puhtaanapito, kananmunien laadunseuranta sekä rehun ja veden aistinvaraisen laadunvalvonnan ja vesitutkimusten tulokset kirjataan omavalvontaan. Haittaeläinten (jyrsijät, linnut, kärpäset, kanakuoriaiset, kanapunkit) torjumiseksi rehuvarastoissa ja kanalassa esitetään toteutussuunnitelmat. Kanalassa syntyneiden jätteiden ja sivutuotteiden käsittely selvitetään. Elintarviketurvallisuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi suoritetaan tarvittavat toimenpiteet. Uudelle kanalalle laaditaan pelastusasetuksen (787/2003) mukainen pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmassa esitetään ennakoitavat vaara-

tilanteet ja niiden vaikutukset, toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi, poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt sekä muut vaaditut ohjeet ja materiaalit. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvontaohjelmasta 1148/2006 säädetään salmonellavalvonnasta, siihen liittyvästä näytteenotosta ja tulosten perusteella tehtävistä toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelma toimii perustana, jolla eläintautiriskit pyritään minimoimaan. Mikäli salmonellaa havaitaan tilalla, toimitaan Eviran ohjeistuksen mukaisesti eli kanat tuhotaan ja kanala puhdistetaan perusteellisesti. Lannan kuljetukseen ja varastointiin liittyy onnettomuusriski, jolloin lantaa voi päästä ympäristöön. Kuljetuksen aikaiset riskit minimoidaan käyttämällä asianmukaista, huollettua kuljetuskalustoa ja ohjeistamalla lannan kuljettajat. Toiminnanharjoittaja ohjeistaa kuljettajat ajamaan Palolaistentiellä maksimissaan 40 km/h nopeutta. Kuljetuksia pyritään välttämään koululaisten liikennöintiaikoina. Kanalatoiminnasta muodostuu erilaisia kaasumaisia yhdisteitä, kuten ammoniakkia, metaania ja rikin yhdisteitä. Haitallisten kaasujen konsentroitumiseen varaudutaan varustamalla kanala hälytysjärjestelmällä sähkökatkosten varalle. Valtakunnan verkon sähkökatkon tapahtuessa, alkaa kanalan varavoimageneraattori tuottaa sähköä, jolla voidaan turvata tehokas ilmanvaihto. Hälytys seuraa myös lämpötilan noustessa tai laskiessa liikaa. Riskit minimoidaan asianmukaisella ilmastoinnilla ja ilmastoinnin ohjauksella sekä seurannalla. Jätteiden käsittelyn riskit liittyvät lähinnä kuolleiden eläinten käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (1774/2002, sivutuoteasetus) ohjataan eläinperäisten jätteiden käsittelyä. Asetuksessa kuolleet eläimet luokitellaan luokan 2. eläinperäiseksi jätteeksi. Riski minimoidaan varastoimalla, kuljettamalla ja hävittämällä kuolleet eläimet sivutuoteasetuksen edellyttämällä tavalla. 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemusta 14.5.2010, 27.5.2010 ja 26.1.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 2.6. 2.7.2010 Mynämäen kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Vakka-Suomen Sanomissa 3.6.2010. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Mynämäen kunnanvirastossa ja Etelä-Suomen aluehallintoviras-

Tarkastukset Lausunnot tossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 28.5.2010 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Kanalan sijoituspaikkaan on käyty tutustumassa 3.2.2011. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Mynämäen kunnanhallitukselta, Mynämäen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1) Mynämäen kunnanhallitus (28.6.2010) esittää lausuntonaan teknisen lautakunnan esityksen mukaisen lausunnon. 2) Mynämäen kunnan tekninen lautakunta (9.6.2010) esittää lausuntonaan, että Mynämäen kunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä, mutta edellyttää, että lupaviranomainen luvan myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon seuraavat seikat: Toiminnasta aiheutuvat keskeiset vaikutukset liittyvät hajuun, meluun ja liikenteeseen ja näiden yhteisvaikutuksena yleiseen viihtyvyyteen alueella. Varsinkin toiminnan aiheuttamien hajuhaittojen ehkäisemistoimet ovat keskeisiä. Uuden kanalan toiminnan kehittämisen tulee jatkossakin perustua parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteisiin (BEP). Toiminnassa syntyvä lanta, kanalan pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet tulee varastoida vesitiiviissä varastointitilassa. Lantalan tilavuuden tulee olla riittävä vuoden varastointia varten. Pesuvedet voidaan imeyttää kuivikkeisiin ja varastoida asianmukaisessa kuivalantalassa. Lannan käsittelyä tulee harjoittaa siten, ettei lantaa, lantalan tai kanalan pesuvesiä eikä muitakaan jätevesiä pääse valumaan ojiin eikä vesistöihin eikä hallitsemattomasti ympäristöön. Mikäli lantaa vahingon tai onnettomuuden seurauksena joutuu ympäristöön, tulee se välittömästi korjata talteen. Lanta ja pesuvedet voidaan hyödyntää lannoitteena pelloilla tai toimittaa käsiteltäväksi asianomaiset luvat omaavaan laitokseen. Levityksessä tulee huomioida riittävät suojaetäisyydet talousvesikaivoihin, valtaojiin ja vesistöihin. Luokitelluille pohjavesialueille ei lantaa saa levittää. Lannan kuljetuksista ei saa aiheutua epäsiisteyttä kuljetuksiin käytettävillä tieosuuksilla. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. 8

Kuolleet kanat tulee mahdollisimman pian toimittaa asianmukaiset luvat omaaviin laitoksiin käsiteltäviksi. Muiden jätteiden sekä ongelmajätteiden käsittely ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa eikä saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille. Kaikki jätteet tulee riittävän usein toimittaa jäteasemille tai ongelmajätteiden vastaanottopisteisiin. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäviksi. Toiminnasta tulee pitää kirjanpitoa, jossa tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot kanojen määristä, lannan määristä ja levitysaloista, kuolleiden kanojen määristä ja toimituspaikoista ja tiedot myös häiriötilanteista ja mahdollisista muista poikkeuksellisista tilanteista. 3) Uudenkaupungin kaupunki, ympäristöterveydenhuollon johtaja (5.7.2010) esittää lausuntonaan, että hakemukseen ei ole ympäristöterveydenhuollon säädösten perusteella huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kuusi muistutusta tai mielipidettä. 4) AA (14.6.2010) toteaa muistutuksessaan mm., että pieni Palolaisten kylä ei kestä teollista kanalatuotantoa. Erityisesti sen aiheuttama liikenne tuhoaa kylän. Palolaistentiellä liikutaan paljon pyörällä ja kävellen, joten raskas liikenne olisi todella haitaksi, sillä tie on kapea ja valoton santatie. Onnettomuuksissa esimerkiksi lanta ja hajusaasteet saastuttaisivat lähimaaston ja monien kotiympäristön. Lannan kuljetus on hajuhaitta ja sen sijoittaminen on ympäristöhaitta, sillä Mynämäen ja koko Varsinais-Suomen pelloille ei enää saisi lantaa ajaa. Lisäksi muistutuksessa tuodaan esille asuntojen arvojen lasku. 5) BB (14.6.2010) toteaa mielipiteessään mm., että suunniteltu 100000 kanan kanala on teollisuuslaitos, joka ei voi olla kylätien varressa. Kanalan myötä lisääntyvä raskas liikenne tullee lopettamaan työ- ja koulumatkapyöräilyn. Palolaistentiestä tulee vaarallinen ja liikenteestä aiheutuu meluhaittoja ja pölyämistä kesäaikana. Nykyinenkin 10000 kanan kanala aiheuttaa mittavaa haittaa naapurustolle. Haju- ja kärpäshaitta ovat jo poikkeuksellisen suuret. 100000 kanan kanalasta aiheutuvat haju- ja kärpäshaitat eivät ole tiedossa, joten sitä ei voi perustaa näin lähelle asutusta. Paras mahdollinen teknologia ei auta, jos ollaan piittaamattomia. Naapuripalautejärjestelmä on tehoton. Perustettava 100000 kanan kanala aiheuttaa myös sen, että tämä 10000 kanan ns. lähikanala muutetaan 60000 poikaskanalaksi, joka sekin tulee lisäämään liikennettä. Lisäksi mielipiteessä tuodaan esille Suomen jo nyt riittävä munantuotanto ja pelko siitä, että tuotantoa lähitulevaisuudessa edelleen laajennetaan. 9

10 6) CC (14.6.2010) toteaa muistutuksessaan mm., että pieneen maaseutumaiseen ympäristöön ei sovi iso teollisuuskokoinen kanala. Palolaisten kylä on monen lapsiperheen kotipaikka. Palolaistentie on vaarallinen, sillä se on kapea. Hajuhaitta on paha jo nyt. Hajua on aina vuodenajasta ja vuorokaudenajasta riippumatta. Pyykinkuivaus ja ruokailu ulkona eivät useimmiten ole mahdollista, myös kärpäsiä on paljon. Lisäksi muistutuksessa tuodaan esille huoli kanalasta mahdollisesti leviävästä salmonellasta. 7) DD, EE ja FF (17.6.2010) esittävät muistutuksessaan mm., että kyseinen kanala tulisi olemaan Suomen mittapuun mukaan todellinen tehdaslaitos. Nykyisessä ylituotantotilanteessa kanala tulee osaltaan polkemaan munan hintaa entisestään alas ja ajamaan pienyrittäjiä lopettamaan tuotannon kannattamattomana. Palolaistentie on kapea ja mutkainen eikä sitä ole rakennettu raskaalle rekkaliikenteelle soveltuvaksi. Ohituspaikkoja ei ole, tien reunat ovat pehmeät ja ojat syvät. Lisäksi tulee huomioida kevyt liikenne, mm. lapset ja koululaiset, joiden matka tulisi jatkossa taittumaan raskaan liikenteen seassa kapealla tiellä. Kanalan toiminnasta aiheutuva lisääntyvä rasitus on melkoinen pienelle paikallistielle ja se tulisi tarkkaan huomioida lupapäätöstä tehtäessä. Suurkanalan tuottama lantamäärä sisältää suuren määrän fosforia, jonka lainmukainen levitysalue nousee satoihin hehtaareihin. Alueen asumismukavuuteen vaikuttavia ovat hajuhaitat. Alueen vakituisia ja kesäasukkaita tulisi kuulla tässä asiassa ennen päätöksentekoa. 8) GG (21.6.2010) esittää muistutuksessaan mm., että pieni kylä ei ole teolliseen kanalatuotantoon sopiva kapean ja lasten paljon käyttämän soratien johdosta. Lisäksi ongelmia aiheuttavat suuri lantamäärä ja kuolleitten kanojen raadot. Kanalayrittäjän pitäisi korvata asuinympäristön arvon alentuminen. 9) Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry (21.6.2010) toteaa muistutuksessaan mm., että yhdistys on hankkeen YVA-selostuksen johdosta esittänyt, että kyseessä ei ole maatalouden harjoittaminen vaan suurteollisuushanke, jollainen pitäisi sijoittaa teollisuusalueelle. Toiminta on aivan liian suurta sijoitettavaksi Palolaisten kylään omakoti- ja hajaasutusalueelle vanhan mutkaisen tien varteen. Luonnonsuojeluyhdistys pitää pitkiin kuljetusmatkoihin perustuvaa eläinsuurteollisuutta maaseudun kestävän kehityksen vastaisena ja turvallisen, laadukkaan ja ympäristöystävällisen lähiruoan suosimisen vastakohtana. Tuotteita ei sen suuren määrän vuoksi todennäköisesti voida kuluttaa kotimaassa vaan kyseessä on vientiteollisuus. Hankkeen kasvihuonekaasutase ei ole todellinen, koska alueella tavoitteellinen fosfori- ja typpilannoitustaso on toteutettavissa alueella jo nyt synty-

vää lantamäärää hyödyntämällä. Mynämäellä hanke on yksiselitteisesti kasvihuonekaasuja merkittävästi lisäävä hanke. YVA-menettelyssä esitetyistä vaihtoehdoista muut ovat sijaintinsa puolesta lähiasutuksen kannalta vielä huonompia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutusten johdosta. 10) Juhani Laaksonen / Kanax Oy (3.11.2010) toteaa vastineessaan mm., että kanalan liikennevaikutuksia Palolaistentielle on liioiteltu. Kyseessä on valtion ylläpitämä sorapintainen maantie, jolla on jo nykyäänkin raskasta liikennettä. Kanalan aiheuttama liikenteen lisäys noin 11 kuukauden ajan vuodesta on 0,8 ajokertaa/vrk. Lannan levitysaikana noin kolmen viikon ajan keväällä ja kahden viikon ajan syksyllä liikenne on vilkkaampaa eli noin 3,9 ajokertaa/vrk. Hakijan mukaan varovaisuutta noudattaen kanalan liikenne voidaan hoitaa turvallisesti muita tiekäyttäjiä vaarantamatta. Kanalan kasvihuonekaasujen sekä fosfori- ja typpimäärien osalta hakija viittaa tehtyyn YVA-selvitykseen. Hakija toteaa, että lanta tullaan levittämään Mynämäen ja lähikuntien alueella noudattaen viranomaisten lannanlevityksestä antamia ohjeita ja määräyksiä. Lisäksi hakija on tehnyt esisopimuksen Vampulassa toimivan biokaasulaitoksen, Vambio Oy, kanssa kananlannan toimittamisesta laitokseen. Sopimusmäärä on 1250 m 3 vuodessa. Kanalahankkeelle on myönnetty rakennuslupa 7.7.2010 ja kunnanhallituksen hyväksymä suunnittelutarveratkaisu on tullut lainvoimaiseksi 9.8.2010. YVA-prosessin arviointiohjelman yleisötilaisuudessa tuli esille vastustavia mielipiteitä kanalahankkeelle. Tämän johdosta hakija tiedusteli vaihtoehtoista sijoituspaikkaa Mynämäen kunnalta. Paikka löytyi Krouvinnummen tien varrelta läheltä 8-tietä. Kunnanvaltuuston myyntipäätöksestä tehtiin kolme valitusta Turun hallinto-oikeuteen. Yhdessä valituksessa oli samoja allekirjoittajia, jotka vastustavat nyt kyseessä olevaa hanketta. Osa muistutuksissa esille tulleista asioista koskevat nykyistä kanalaa, jossa mm. kärpästen torjunta on säännöllistä. Myös kuolleet kanat kerätään asianmukaisesti kanalan pakastimeen, josta aluekeräilijä toimittaa ne Honkajoki Oy:lle. 11 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Kanax Oy:lle / Juhani Laaksoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 100 000 munivan kanan kanalan perustamiseen Mynämäen kunnan Palolaisten kylässä kiinteistöllä Kanalan tontti RN:o 2:30.

12 Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kanalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa ja jätevesisäiliöissä. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 5000 m 3 kuivalantalatilavuutta ja 70 m 3 pesuvesisäiliötilavuutta. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointiajan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisella tavalla varastoitavaksi ja käytettäväksi lannoitteena. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Kanalarakennuksen, lantalan ja pesuvesisäiliöiden rakenteiden tulee estää lannan, pesuvesien ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennuksen ja lantalan salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Kuivalantala tulee kattaa ja varustaa seinillä. Kuivalantalan ja pesuvesisäiliön valmistumisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 4. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennys-

ten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 5. Eläinsuojan sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti tai ne on johdettava vesitiiviiseen umpisäiliöön. WC:n jätevesiä ei saa johtaa pesuvesisäiliöön. Lannan hyödyntäminen Jätteet 6. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille tai arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 667 hehtaaria. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen vähentää vastaavasti levitysalan tarvetta. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Ennen kanalan käyttöönottoa toiminnanharjoittajan tulee esittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kirjallinen selvitys siitä, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissä hyväksyttävää levitysalaa vähintään edellä mainittu määrä. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 7. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 8. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 10. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoi- 13

Raportointi maan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi järjestettävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) ilmoitettavat tiedot kanalan ammoniakkipäästöistä sekä niiden laskentaperusteet ja arvio luotettavuudesta - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - yhteenveto naapureilta saadusta palautteesta. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. 14

15 Muut määräykset 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 17. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Kanalan ympäristövaikutukset on selvitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Kanalan ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai viihtyvyyshaittaa ihmisille. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maa-

taloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2 4 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Lupamääräyksellä 4 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. 16

17 Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa laitoksensa tuottamasta lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tähän perustuu luvan haltijan velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Lupamääräykset 10 13 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys 14 on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Ammoniakkipäästöjen raportointivelvollisuus perustuu IPPC -direktiivin 96/61/EY nojalla annettuun EU:n komission päätökseen 166/2006. Lupamääräyksellä 15 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 17 mukaisesti. 18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Hakija on pyytänyt lupapäätöstä noudatettavaksi ennen sen lainvoimaiseksi tuloa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina hakija esittää, että olemassa olevassa kanalassa on käytössä ns. vanhanmalliset häkkilaitteet, joiden käytön EU on kieltänyt 31.12.2011 jälkeen. Kanalahankkeen suunnittelu on käynnistetty kesällä 2008. Koska YVA- ja lupaprosessi ovat kestäneet odotettua pidempään, joutuu hakija ilman aloittamislupaa tilanteeseen, jossa tilan päätuotantosuunta loppuisi kokonaan. Koska tilalla pakataan ja myydään kananmunia, on kananpidon merkitys ratkaisevan tärkeää tilan työllisyydelle ja taloudelle. Vakuuden määräksi toiminnanharjoittaja esittää 20 000 euroa, joka vastaa kustannusta teuraaksi menevistä kanoista, jotka teuraseläinvälittäjä noutaa tilalta kanahäkeistä asti. Maksu on tällä hetkellä 0,20 euroa kanaa kohti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, ettei päätöksen täytäntöönpano tee muutoksenhakua tarpeettomaksi eikä aiheuta pysyvää muutosta tai vahinkoa muistuttajille. Mahdolliset haju- yms. haitat palautuvat ennalleen, mikäli kanalan toiminta loppuu. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto määrää, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 20 000 euron vakuus, mikäli uusi kanalarakennus otetaan käyttöön ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai muutoin lupa raukeaa. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2021. (YSL 55 )

Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY/1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3130 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1387/2006) maksutaulukon mukaan vähintään 60000 munituskanalle tarkoitetun eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3130.

20 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kanax Oy /Juhani Laaksonen, Palolaistentie 181, 23100 Mynämäki Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Mynämäen kunnanhallitus Mynämäen kunnan tekninen lautakunta Uudenkaupungin kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-352-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Mynämäen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Vakka-Suomen Sanomat -nimisessä lehdessä.

21 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Sijaintikartta 2) Valitusosoitus Risto Lehtoranta Seija Virolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja Seija Virolainen. SV/sl

Sijaintikartta Liite 1

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.3.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.