Päätös Nro 3/2011/3 Dnro ESAVI/321/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 3/2011/3 Dnro ESAVI/321/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Mari Korkeaoja-Nurmon ja Mika Nurmon ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee broilerin kasvattamon laajentamista broilerin kasvattamoksi ja olemassa olevan 1230 lihasian sikalan toiminnan jatkamista Kokemäen kaupungissa. LUVAN HAKIJA Mari Korkeaoja-Nurmo ja Mika Nurmo Uudismaantie 44, Peipohja Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Broilerikasvattamo ja sikala sijaitsevat Kokemäen kaupungin Kokemäen kartanon kylässä kiinteistöllä Seppälä RN:o 1:270. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään broilerille, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14,00520 Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan nykyiselle toiminnalle. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Hakemusasiakirjoihin on liitetty kahdeksan lannan vastaanottosopimusta, jotka koskevat noin 517 hehtaarin peltoalaa Kokemäen kaupungissa. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Broilerikasvattamo ja sikala sijaitsevat Kokemäenjoen yläosan vesistöalueella (35.121). Sijoituspaikka ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Eläinsuojien länsipuolella sijaitsevaan Pitkäjärveen on matkaa noin kilometri ja luoteispuolella sijaitsevaan leirintäalueeseen noin 1,3 kilometriä. Länsipuolella sijaitsevaan Koomankangas Ilmiinjärven pohjavesialueen rajaan on matkaa noin 600 metriä. Tilan pintavedet laskevat pohjavesialueesta poispäin. Broilerikasvattamon laajennusta varten rakennetaan hallirakennus, joka sijoittuu samalle kiinteistölle olemassa olevien kahden broilerikasvattamon ja lihasikalan kanssa. Talouskeskuksessa on lisäksi asuinrakennus, kuivuri, lämpökeskus, kaksi varastohallia, viisi lietelantasäiliötä ja rehusiilot. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 300 m etäisyydellä. Tuotantorakennusten ympäristö on peltoa. Liikenne tilalle tapahtuu pitkin yksityistietä, jonka varrella on kaksi muuta asuinkiinteistöä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan broilerin kasvattamon laajentamiseen broilerin kasvattamoksi ja 1230 lihasian sikalan toiminnan jatkamiseen. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 1500 tonnia broilerinlihaa ja 520 tonnia sianlihaa. Broilerikasvattamo tulee toimimaan kolmessa rakennuksessa turvepohjaisella kasvatusalustalla, joka tyhjennetään jokaisen kasvatuserän jälkeen noin 6-7 kertaa vuodessa suoraan lantaa vastaanottaville tiloille. Kasvat-

3 tamo pestään kuumavesipesurilla ja desinfioidaan jokaisen kasvatuserän jälkeen. Broilerikasvattamon pesuvedet johdetaan olemassa oleviin yhteistilavuudeltaan noin 50 m 3 pesuvesisäiliöihin, jotka tarvittaessa tyhjennetään joko suoraan pellolle tai sikalan lietesäiliöön. Olemassa olevissa broilerikasvattamorakennuksissa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit ovat katonharjalla. Lisäksi kasvattamoiden seinillä sijaitsevat jättipuhaltimet. Myös uuteen broilerikasvattamorakennukseen tulee alipaineilmastointi ja sen lisäksi kesää varten tunneli-ilmastointi. Kasvattamoissa on kostutusjärjestelmät, joilla saadaan tarpeen vaatiessa lisättyä kasvattamojen ilmankosteutta ja näin ehkäistyä kuivikkeen pölyämistä ja kulkeutumista ympäristöön poistoilman mukana. Kostutusjärjestelmän avulla pystytään laskemaan kasvattamon lämpötilaa kesähelteellä. Kasvattamon sosiaalitilojen pesu- ja WC-vedet johdetaan pesuvesisäiliöön. Lihasikala toimii lietelantajärjestelmällä. Lietelanta varastoidaan sikalan yhteydessä sijaitsevissa olemassa olevissa (5 kpl) yhteistilavuudeltaan noin 2630 m 3 lietesäiliöissä, jotka täytetään altapäin. Lisäksi sikalassa olevien lietekuilujen tilavuus on noin 504 m 3. Sikalan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalan sosiaalitilojen pesu- ja WC-vedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalan ilmanvaihto toimii koneellisella alipaineilmastoinnilla, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan räystäiden alta seiniltä. Broilerikasvattamosta ja sikalasta tuleva lanta noin 1575 m 3 broilerin kuivikelantaa vuodessa ja noin 2460 m 3 sian lietelantaa vuodessa levitetään omille (66 ha) ja sopimuspellolle (517 ha) keväällä % ja syksyllä %. Lietelanta levitetään multaavalla levittimellä. Edellä mainituista pelloista noin 11 hehtaaria sijaitsee luokitetulla pohjavesialueella. Energian ja veden käyttö Kiinteistöllä on kuusi polttoainesäiliötä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on noin litraa. Osa säiliöistä on varustettu suoja-altailla ja osa on 2- vaippasäiliöitä. Lisäksi tilalla säilytetään konehallissa noin 300 litraa muita öljytuotteita. Desinfiointiaineet varastoidaan torjunta-ainevarastossa. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys.

4 Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla sikalassa muodostuva lietelanta ja pesuvedet asianmukaisissa varastointitiloissa. Broilerin kuivikelanta kuljetetaan heti kasvattamohallien tyhjennysvaiheessa pois tilalta. Hajuhaittoja aiheuttavat broilerikasvattamon ja sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Eläinsuojien ilmanvaihto on alipaineinen, seiniltä/katolta sisään ja katon päältä pois. Broilerikasvattamorakennuksissa käytetään kostuttimia, jotka sitovat tehokkaasti pölyä poistoilmasta. Kuivikkeena käytetään turvetta. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehukuljetuksia on kerran viikossa. Teurasauto hakee sikoja kerran viikossa ja välitysauto tuo porsaita 15 kertaa vuodessa. Broilereita hakevat teurasautot käyvät kuusi kertaa vuodessa noin 7 kpl/tyhjennys. Untuvikkoja tuodaan noin 15 kertaa vuodessa. Sian lietelannan ajoa on noin viikko keväällä ja päivä syksyllä. Broilerin kuivikelannan ajoa on noin kuusi kuormaa/tyhjennys. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet broilerit ja siat (arvion mukaan noin 5 tonnia broilereiden raatoja ja 2 tonnia sianraatoja vuodessa) poltetaan tilan raatouunissa. Ongelmajätteet, kuten loisteputket toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Sekajätteiden osalta tila on liittynyt kunnalliseen jätteiden keräykseen. 4 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen mukaan broilerikasvattamon laajentaminen ei merkittävästi lisää haittavaikutuksia ympäristöön. Uusi kasvattamorakennus sijoitetaan entisten rakennuksien taakse kauemmaksi naapurista. Broilerin kuivikelantaa ei edelleenkään varastoida tilalla. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Broilerikasvattamossa on hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa häiriöistä kasvattamon olosuhteissa, rehun ja veden kulutuksessa, ilmastoinnissa sekä sähkön jakelussa. Tilalla on aggregaatti, jolla tuotetaan sähköä sähkökatkosten aikana. Mikäli poikkeustilanne varotoimenpiteistä huolimatta tapahtuu, raadot kuljetetaan välittömästi Honkajoki Oy:n hävitettäväksi.

5 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä Kokemäen kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Jokilaakso Aluelehdessä Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kokemäen kaupunginvirastossa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta tilalle on tehty tarkastuskäynti. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Kokemäen kaupunginhallitukselta, Kokemäen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1) Kokemäen kaupunginhallitus ( ) esittää lausuntonaan, ettei kaupunginhallituksella ole huomauttamista hankkeen johdosta. 2) Kokemäen kaupunki, Ympäristölautakunta ( ) esittää lausuntonaan, että ympäristölautakunta puoltaa hankkeen hyväksymistä. 3) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( ) esittää lausuntonaan, että karjasuoja ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohteen sijaintialueella ei ole ELY-keskuksen tiedossa olevia merkittäviä luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä ja se sijoittuu kokonaan kaavoittamattomalle alueelle. Luvitettava karjasuoja sijaitsee Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueella. Pääosa lannan levitykseen käytettävistä pelloista sijaitsee Kokemäenjoen ja Kauvatsanjoen valuma-alueella. Jokien ekologinen tila on tyydyttävä. Kokemäenjoella on tavoitteena vähentää maataloudesta peräisin olevaa kuormitusta neljänneksellä vuoteen 2015 mennessä. Kauvatsanjoella on tavoitteena kolmanneksen vähennys maa- ja metsätalouden kuormitukseen vuoteen 2015 mennessä. Kuivikelanta toimitetaan suoraan lantaa vastaanottaville tiloille kuusi kertaa vuodessa. Lannan patterointi pellolla aiheuttaa selkeän vesientilaan vaikuttavan riskin, joten hakijalta on pyydettävä lisäselvitys lannan käsittelystä. Patterointi ei ole vaihtoehto lannan varastoinnille lantalassa.

6 6 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty, mutta Mari Korkeaoja-Nurmo on sähköpostiviestissään todennut, että broilerikasvattamon rakentaminen saattaa tapahtua vasta kahden vuoden päästä, joten hakijat eivät vielä ole ratkaisseet lannan varastointia. Yhdellä lantaa vastaanottavalla tilalla on käytössään monia halleja, joita voitaisiin käyttää lannan varastointiin loka-heinäkuussa, jolloin niissä ei varastoida perunaa. Halleissa on asfalttilattia. Lantaa vastaanottavilla tiloilla on myös mahdollisuus levittää yhden kahden erän lannat suoraan peltoon. Lannan varastoinnista voitaneen sopia tarkemmin, kun broilerikasvattamo sitten joskus valmistuu. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Mari Korkeaoja-Nurmolle ja Mika Nurmolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan broilerin kasvattamon laajentamiseen broilerin kasvattamoksi ja olemassa olevan 1230 lihasian sikalan toiminnan jatkamiseen Kokemäen kaupungin Kokemäen kartanon kylässä kiinteistöllä Seppälä RN:o 1:270. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Broilerikasvattamon ja sikalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan ja jätevesien varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan ja jätevesien säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 1575 m 3 kuivikelantalatilavuutta ja 2535 m 3 lietelanta- / pesuvesisäiliötilavuutta. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön tai lantalaan estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm ja lantalan tilavuuteen

7 0,1 m 3 lantalan pinta-ala neliömetriä kohden riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointiajan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. Selvitys broilerikasvattamossa syntyvän lannan toimituspaikoista ja varastoinnista tulee esittää valvontaviranomaiselle ennen broilerikasvattamon laajennusrakentamisen aloittamista, mutta kuitenkin viimeistään mennessä. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Eläinsuojien ja lannan varastointitilojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennusten ja lannan varastointitilojen salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 4. Eläinsuojien sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti tai ne on johdettava vesitiiviiseen umpisäiliöön. WC:n jätevesiä ei saa johtaa lietelanta- / pesuvesisäiliöön. Lannan hyödyntäminen 5. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille tai arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 512 hehtaaria. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen vähentää vastaavasti levitysalatarvetta. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. 7

8 8 Jätteet Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 9. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten hyväksytyssä polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi järjestettävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 10. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 11. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 12. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

9 9 Raportointi 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja määristä sekä niiden toimituspaikoista - Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) ilmoitettavat tiedot broilerikasvattamon ammoniakkipäästöistä sekä niiden laskentaperusteet ja arvio luotettavuudesta - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Muut määräykset 15. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 16. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

10 10 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2 ja 3 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittely ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Lupamääräyksellä 4 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Lupamääräykset 1 8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelli-

11 senä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa laitoksensa tuottamasta lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tähän perustuu luvan haltijan velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Lupamääräykset 9 12 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. 11

12 Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys 13 on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Ammoniakkipäästöjen raportointivelvollisuus perustuu IPPC -direktiivin 96/61/EY nojalla annettuun EU:n komission päätökseen 166/2006. Lupamääräyksellä 14 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 15 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 16 mukaisesti. 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai muutoin lupa toiminnan laajentamiseen raukeaa. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )

13 13 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY/1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3480 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vähintään broilerin eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3480.

14 14 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mari Korkeaoja-Nurmo ja Mika Nurmo Uudismaantie Peipohja Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kokemäen kaupunginhallitus Kokemäen kaupungin ympäristölautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja kuulutetaan Kokemäen kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Jokilaakso -nimisessä sanomalehdessä.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Sijaintikartta 2) Valitusosoitus Risto Lehtoranta Seija Virolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja Seija Virolainen. SV/sl

16 Sijaintikartta Liite 1

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.