Marianne ja Marko Mänkin ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, Murronkulmantie 575, Forssa

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 62/2013/1 Dnro ESAVI/91/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Marianne ja Marko Mänkin ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, Jokioinen. LUVAN HAKIJA Marianne ja Marko Mänki Murronkulmantie 575, Forssa Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Hakemus koskee 105 lypsylehmän, 30 hiehon ja 22 nuorkarjapaikan navetan laajentamista 160 lypsylehmän, 100 hiehon ja 50 nuorkarjapaikan navetaksi Jokioisten kunnan Vaulammin kylässä kiinteistöllä Satuli RN:o 1:55 yllämainitussa osoitteessa, kiinteistötunnus HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. Toiminnan olennaiselle muutokselle on haettava lupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristöluvan. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Hakemusasiakirjoihin on liitetty kolme maanvuokrasopimusta, jotka koskevat 57,5 hehtaarin peltoalaa Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnissa sekä Someron kaupungissa, ja viisi lannan levityssopimusta, jotka koskevat noin 140 hehtaarin peltoalaa Jokioisten ja Tammelan kunnissa. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevaa kaavamerkintää. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Loimijoen yläosan valuma-alueella (35.925). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Murronkulman II-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 1,3 kilometrin päässä. Etäisyys navetasta lähimpään vesistöön (Luodesuonoja) on noin 120 metriä. Eläinsuojan ympäristö on metsikköä ja peltoa. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin metrin etäisyydellä. Eläinsuojan itäpuolella noin 400 metrin etäisyydellä alkaa Natura-2000 verkostoon kuuluva Torronsuon kansallispuistoalue. Noin 400 metriä eläinsuojasta kaakkoon sijaitsee rauhoitettu uhrikivi. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan toiminnan laajentamiseen siten, että eläimiä tullaan pitämään kolmessa rakennuksessa. Tilakeskuksen yhteyteen rakennetaan uusi verhoseinäinen parsipihatto 160 lypsylehmälle. Nykyiseen pihattoon jää lypsyasema, sairas- ja poikimakarsinat sekä tilat noin 100 hieholle ja nuorkarjalle. Myös maitohuone ja sosiaalitilat jäävät nykyiseen pihattoon. Juottovasikat kasvatetaan vanhassa navettarakennuksessa. Uuteen pihattoon ei rakenneta WC- tai sosiaalitiloja. Päätuotan-

3 tosuuntana on maidontuotanto. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 1,45 miljoonaa kiloa maitoa. Olemassa olevaan navettaan tulee lietelantajärjestelmällä toimivat tilat 100 hieholle ja nuorkarjalle. Navetan yhteydessä sijaitsee kaksi lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 1345 m 3 ja 1100 m 3. Valutusperiaatteella toimivien lietekuilujen tilavuus on noin 320 m 3. Navetassa on alipaineilmastointi. Kalanruotolypsyasemalla on sähköllä toimivat säteilylämmittimet, muuten navettaa ei lämmitetä. Tilalle rakennetaan lietelantajärjestelmällä toimiva 160 lypsylehmän pihatto, jossa on raapoilla tapahtuva lannanpoisto. Lietelanta pumpataan 48 m 3 :n pumppukaivon kautta alta täyttönä rakennettavaan noin 3200 m 3 :n avoimeen lietesäiliöön. Uuteen pihattoon tulee luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto, jossa korvausilma tulee seiniltä ja poistoilma johdetaan ulos katonharjalta. Lypsylehmät siirretään yhdyskäytävää pitkin olemassa olevan navetan keräilytilaan ja siitä edelleen lypsyasemalle. Lypsyaseman, maitohuoneen ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet (arvio noin 250 m 3 vuodessa) käsitellään vuonna 2006 hankitussa Uponor panospuhdistamossa, jossa käsitellään myös asuinrakennuksen talousjätevedet. Panospuhdistamon liete poistetaan kaksi kertaa vuodessa (loppukeväällä ja syksyllä) imuautolla ja toimitetaan käsiteltäväksi Forssan Kiimassuolle. Panospuhdistamon tarkkailua ei ole toteutettu Hämeen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan edellyttämällä tavalla, mutta ensimmäinen näyte on otettu helmikuussa Tulosten mukaan puhdistamo toimi huonosti eikä käsittelyn taso täyttänyt haja-asutuksen jätevedenkäsittelyltä vaadittavaa tasoa. Eläinsuojan pesuvedet (arvio noin 250 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöön. Pesu- ja desinfiointiaineet säilytetään lukitussa kaapissa. Alle 6 kk:n vasikat (50 kpl) kasvatetaan vanhassa navetassa kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Vanha lietesäiliö muutetaan noin 250 m 3 kuivalantalaksi. Lantala on suunniteltu katettavaksi. Lisäksi käytössä on noin 200 m 3 lietesäiliö, jonne johdetaan kasvattamon pesuvedet. Rakennuksessa on alipaineilmastointi. Lämmitystä ei ole. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua torniin noin 900 tonnia vuodessa ja laakasiiloon noin 1800 tonnia vuodessa. Puristenesteet johdetaan pumppauskaivojen kautta lietesäiliöön. Rehunsäilöntäaineet säilytetään 1000 litran konteissa sisätiloissa. Varastomäärä on litraa. Lypsylehmiä ja vasikoita (alle 6 kk) ei laidunneta. Hiehoista (12-24 kk) laidunnetaan vuosittain 30 eläintä MTT:n sopimuslaitumella. Laidunaika on vuodessa 4,5 kuukautta ja eläimet ovat laitumella myös öisin. Laidunala on noin 30 hehtaaria. Osa laitumista rajoittuu vesistöön. Eläimet juovat juomaaltaista, joiden vesi otetaan vesijohtoverkostosta. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikka. Eläinsuojan yhteydessä ei ole jaloittelutarhaa. 3

4 Tuotannosta tuleva lanta (noin 5500 m 3 lietelantaa ja muita jätevesiä vuodessa ja noin 200 m 3 kuivikelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (46 ha), vuokrapelloille (56 ha) ja sopimuspelloille (139 ha). Levitysajankohtana ovat viikot (30 %), (50 %) ja (20 %). Yllä mainituista sopimuspelloista noin kolme hehtaaria sijaitsee Murronkulman pohjavesialueella ( ), eikä niitä käytetä lannan levitykseen. Energian ja veden käyttö Tilalla on kolme 3000 litran polttoainesäiliötä. Asuinrakennuksen yhteydessä on maanalainen lasikuitusäiliö. Toinen säiliöistä sijaitsee katetussa tilassa kiinteällä pohjalla (kuivurin yhteydessä) ja se on varustettu ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Kolmaskin säiliö on kiinteällä pohjalla (betonilaatta) ja se on varustettu laponestolaitteella. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään 400 litraa, jotka säilytetään konehallissa. Tila on liitetty kunnan vesijohtoverkostoon. Navetassa käytettävä vesi tullaan mahdollisesti ottamaan omasta porakaivosta. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavilla toiminnan osa-alueilla käytettävät tekniset ratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: - täyttämällä lietesäiliöt altapäin - lanta levitetään urakoitsijan toimesta multaavalla kalustolla tai letkulevitintä käyttäen. 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lannan varastointitiloissa. Jätevedet käsitellään asianmukaisesti panospuhdistamolla. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan varastointi, käsittely ja levitys. Hajuhaittaa ehkäistään täyttämällä lietesäiliöt pääosin altapäin. Lietelantaa levitetään kasvustoon ainoastaan multaus- tai letkulevityskalustolla. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä hyväksyttyä säiliötä ja tarkastamalla sen kunto riittävän usein. Varastopaikoille varataan riittävästi imeytysainetta vahingon leviämisen estämiseksi. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehu- ja eläinkuljetuksia on 2 4 kertaa kuukau-

5 dessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta lannan levityksen ja säilörehun teon yhteydessä, mutta nämä kestävät vain muutaman päivän kerrallaan. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet eläimet (arvio 5-10 tonnia vuodessa) säilytetään traktorin peräkärryssä, jossa sekä pohjalla että raadon peitteenä on tiivis pressu, ja toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle. Muovijäte (arvio 2 tonnia vuodessa) ja metalliromu (arvio 2 tonnia vuodessa) viedään kierrätykseen, jos mahdollista. Vaaralliset jätteet (arvio 0,5 tonnia vuodessa) toimitetaan asianmukaiseen jätteen vastaanottopisteeseen. Pilaantunut rehu (arvio 10 tonnia vuodessa) varastoidaan kuivalantalassa. Muiden jätteiden osalta on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija katsoo, että esitettyjen suunnitelmien mukaisesti toteutettuna toiminnalla ei ole kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristölliset riskit liittyvät rakenteiden rikkoutumisiin tai tuotantotoiminnan häiriötilanteisiin, joihin varaudutaan mm. tarkkailemalla rakenteiden kuntoa säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään vaadittaviin korjaustoimenpiteisiin. Onnettomuustilanteiden varalle kiinteistölle laaditaan pelastussuunnitelma. Tilalle hankitaan riittävän kokoinen varavoimalaitos, jolla tilan välttämättömät toiminnot pystytään hoitamaan. Eläinsuojarakennukset varustetaan alkusammutusvälineillä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemustaan ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä Jokioisten kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Forssan Lehti -nimisessä sanomalehdessä Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Jokioisten kunnanvirastossa. Lisäksi hakemuksesta

6 Tarkastukset Lausunnot on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Eläinsuojan sijoituspaikkaan on käyty tutustumassa Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Jokioisten kunnanhallitukselta, Jokioisten kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1) Jokioisten kunta, Kunnanhallitus ( ) esittää lausuntonaan, että kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa Marianne ja Marko Mänkin eläinsuojan laajentamista koskevasta ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta. 2) Jokioisten kunta, Ympäristölautakunta ( ) esittää lausuntonaan, että ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa Marianne ja Marko Mänkin eläinsuojan laajentamisen ympäristölupahakemuksesta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Satulin tilan toiminnasta ei ole valitettu tai huomautettu kunnan ympäristöviranomaiselle. 3) Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (Jokioisten terveydensuojeluviranomainen ) esittää lausuntonaan, että kuolleiden eläinten säilytys ja hävittäminen tulee tehdä sivutuoteasetuksen mukaisesti. Sivutuoteasetuksen mukaisista lupa-asioista (esim. polttamisesta) sekä valvonnasta vastaa kunnaneläinlääkäri. Lannanlevitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. Toiminnassa tulisi käyttää parasta mahdollista tekniikkaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lantaloiden tulee olla rakenteeltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Tuhoeläinten torjunta tulee olla tilalla jatkuvaa. 6

7 Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää nautojen ja hevosen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Laitumella tulee olla riittävä säänsuoja, turvalliset aitarakenteet ja eläinmäärään nähden riittävä määrä juomapaikkoja. Eläinten lopetus on suoritettava asianmukaisesti. Toiminnassa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön alkutuotannolle asettamia vaatimuksia. Alkutuotannossa käytettävän veden laatu tulee tutkia asetuksen mukaisesti. 4) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( ) esittää lausuntonaan, että Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt eläinsuojan nykyiselle toiminnalle ympäristöluvan, jonka mukaan eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 105 lypsylehmää, 30 hiehoa tai lihanautaa ja 22 alle kahdeksan kuukautta vanhaa vasikkaa. Suunniteltua jaloittelutarhaa ei ole toteutettu. Eläinsuojakiinteistöllä on tehty määräaikaistarkastus. Eläinyksikkömäärät ovat koko nykyisen ympäristöluvan voimassaoloajan olleet luvan mukaisia enimmäismääriä pienempiä. Tarkastuksessa, jonka tarkastusmuistio on tämän lausunnon liitteenä, todettiin, että eläinsuojan nykyinen toiminta on ollut voimassa olevan ympäristöluvan mukaista lukuun ottamatta jätevesien pienpuhdistamon toiminnan tarkkailua. Käytettävissä ei näin ollen ole riittävää ja luotettavaa tietoa pienpuhdistamon toimivuudesta. Eläinsuojan toiminnasta ei valvontaviranomaiselle ole tullut valituksia. Suunnitellun laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja olisi 160 lypsylehmälle, 100 hieholle ja 50 alle kuusi kuukautta vanhalle vasikalle ja yhdelle hevoselle. Lietesäiliötilavuutta tulee olemaan yhteensä m3. Lietekuiluissa on tilavuutta 320 m3, mutta ne toimivat valutusperiaatteella, mikä tulee ottaa huomioon niiden varastotilavuutta arvioitaessa. Lietesäiliöt ovat kattamattomia, joten sadevesille on varattava riittävästi varastotilavuutta. Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, eikä alueella ole yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskuksen alueelle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia. Tilakeskus tai levityspellot eivät sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella, mutta osa uusista levityspelloista rajoittuu Natura-2000 verkostoon kuuluvaan Torronsuon kansallispuistoon. Ko. peltolohkojen kuivatusvedet johdetaan kuitenkin suojelualueelta poispäin. Tilakeskus ja lannanlevityspellot sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella, eläinsuoja ja suurin osa levityspelloista Loimijokeen laskevan Haapajoen valuma-alueella (35.925) ja pieni osa pelloista Kalliojärven (kuiv.) valumaalueella (35.938). Kalliojärven alueelta vedet johdetaan Pyhäjärveen (35.931). Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä Haapajoen tilaa ei ole luokiteltu. Loimijoen yläosan ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Joen tilaa heikentävät erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus, yhdyskuntajätevedenpuhdistamon jätevedet sekä voimalaitospato ja uoman muokkaaminen. Hyvän ekologisen tilan saavut- 7

8 taminen, mihin pyritään vuoteen 2027 mennessä, edellyttää mm. veden fosforipitoisuuksien alentamista 25 % sekä merkittäviä hydrologismorfologisia toimenpiteitä. Pyhäjärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Järven tilaa heikentävät maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva kuormitus, järven oma sisäinen kuormitus sekä säännöstely. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen, mihin pyritään vuoteen 2027 mennessä, edellyttää mm. veden fosforipitoisuuden vähentämistä 30 %, klorofylli-a määrän vähentämistä 35 % sekä veden pinnan nostoa. Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että lupahakemuksessa esitetty toiminta on vesienhoidon toimenpideohjelman mukaista eikä toiminta heikennä Torronsuon Natura-alueen luontoarvoja, joten toiminnan laajennukselle voidaan myöntää ympäristölupa. Toiminnassa tulee lisäksi noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja edistävät vesiensuojelua. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. AA ( ) esittää muistutuksessaan, että navetan koosta johtuen lantamäärät ovat suuret. Lannan levitykseen tulee kiinnittää huomiota ja suorittaa se tehokkaasti, jottei hajupäiviä tule kohtuuttomasti. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. 8 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Marianne ja Marko Mänkille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 105 lypsylehmän, 30 hiehon ja 22 nuorkarjapaikan eläinsuojan laajentamiseen 160 lypsylehmän, 100 hiehon ja 50 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi Jokioisten kunnan Vaulammin kylässä kiinteistöllä Satuli RN:o 1:55, kiinteistötunnus Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

9 9 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 5500 m 3 lietelantalatilavuutta ja 200 m 3 kuivikelantatilavuutta. Kattamaton lietelantasäiliö tulee aidata vähintään 1,5 metriä korkealla aidalla, jonka silmäkoko on enintään 100 mm. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön tai lantalaan estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm ja lantalan tilavuuteen 0,1 m 3 lantalan pinta-alaneliömetriä kohden riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Eläinsuojien, rehuvarastojen sekä liete- ja kuivalantaloiden rakenteiden tulee estää lannan, pesuvesien ja muiden jätevesien joutuminen pintaja pohjavesiin. Säilörehu on varastoitava vesitiiviissä varastossa, josta rehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet ja muut suotovedet on kerättävä talteen säiliöihin. Myös pilaantunut rehu on varastoitava tai kompostoitava tiivispohjaisella alustalla, josta suoto- ja valumavedet kerätään talteen. Rakennusten, rehuvarastojen sekä liete- ja kuivalantaloiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastojen valmistumisista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 5. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 6. Eläinsuojan sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti tai

10 ne on johdettava vesitiiviiseen umpisäiliöön. WC:n jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. 7. Panospuhdistamoa on huollettava ja sitä tulee käyttää niin, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavutetaan. Panospuhdistamon puhdistustehon on oltava vähintään 85 % kokonaisfosforin, 90 % biologisen hapenkulutuksen ja 40 % kokonaistypen osalta, kun käsittelemättömän jäteveden kuormitusta verrataan puhdistamosta lähtevän jäteveden kuormitukseen. Mikäli puhdistustehoa ei saavuteta, on syy siihen selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Ylijäämä- ja sakokaivolietteet tulee poistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja ne tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on niiden käsittelyyn voimassaoleva ympäristölupa. 8. Panospuhdistamoon tulevasta ja siitä lähtevästä vedestä tulee ottaa vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Vesinäytteistä on määritettävä ph, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, biologinen hapenkulutus ja kiintoaine. Lisäksi on luotettavalla tavalla mitattava näytteenottovuorokauden virtaama. Tarkkailutulokset on toimitettava Hämeen ELY-keskukselle kuukauden kuluessa analyysitulosten valmistumisesta. ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailun tiheyttä, näytteenoton ajankohtaa ja määritysvalikoimaa. Lannan hyödyntäminen 9. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 160 hehtaaria. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen vähentää vastaavasti levitysalan tarvetta. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 10. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 10

11 11. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä laajennetun toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 12. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Laiduntaminen Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 13. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumella ruokintaja juottopaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteet ja varastointi 14. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 15. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Varastointipaikan läheisyyteen on varattava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisen vuodon imeyttämistä varten. 11

12 Raportointi 16. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ko. jätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. 17. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaisille (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista lohkokohtaisesti eriteltyinä - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - tiedot panospuhdistamon tarkkailuista ja huolloista sekä tehdyt huoltotoimenpiteet - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän epäilee eläinten kuolleen tai sairastuneen vakavaan eläintautiin. 20. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 12

13 21. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet sekä jätevedet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 13 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä kaavamääräykset. Mikäli eläinsuojista kuitenkin aiheutuu kohtuutonta rasitusta, päätöksen määräyksiä voidaan muuttaa ympäristönsuojelulain 58 :n nojalla. Rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja ohjeita MMM-RMO C 4. Toiminnassa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Eläinsuojan toiminnassa nykykäytännön mukaiset vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat pääosin valtioneuvoston asetukseen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), kuten lannan varastointi tiiviissä lantavarastossa ja ravinnepäästöjen hallinta edellyttämällä riittävä määrä lannan levitykseen soveltuvaa lannanlevitysalaa. Tämä on otettu lupamääräyksissä huomioon.

14 14 Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2 5 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Lupamääräyksillä 6-8 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (209/2011) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Lypsylehmänavetan jätevedenpuhdistustasolle asetetut vaatimukset (ympäristöön aiheutuvan kuormituksen vähentämisvaatimukset) määrätään 10 prosenttiyksikköä korkeammiksi kuin talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen (209/2011) 3 :ssä on säädetty talousjätevesien puhdistustason vähimmäisvaatimuksiksi. Vähimmäisvaatimusta tiukempi puhdistusvaatimus perustuu siihen, että lypsylehmänavetan jätevesien kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet ovat olleet otetusta näytteestä tehdyn tutkimuksen mukaan noin kaksinkertaiset ja orgaanisen aineen pitoisuus yli kymmenkertainen tavanomaisen käsittelemättömän talousjäteveden pitoisuusarvoihin verrattuna. Puhdistamolietteen asianmukainen käsittely on tarpeen lietteen hygienisoimiseksi. Puhdistamolta lähtevän jäteveden laadun seurannan avulla voidaan varmistua puhdistusjärjestelmän toimivuudesta. Säännöllinen tarkkailu mahdollistaa myös sen, että voidaan ajoissa estää mahdollisten vahinkojen syntymistä. Valvontaviranomaiselle asetettu mahdollisuus tarkkailumääräysten muuttamiseen on tarpeen asianmukaisen valvonnan järjestämiseksi. Lupamääräykset 1 13 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mu-

15 kaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että lannan levitykseen esitetyt pellot ovat pääosin soveltuvia lannan levitykseen. Hakija on esittänyt riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöihin huomattavia määriä. Tiivispohjaisilta alueilta niille kertyvän lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. Lupamääräykset on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys 18 on annettu valvontaviranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten 15

16 noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 20 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 21 mukaisesti. 16 KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä ympäristölupapäätös korvaa Hämeen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään (YSL 55 )

17 Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) 17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 62, 76, 81, 83, 90, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (EY/1069/2009) ja sen toimeenpanoasetus (142/2011) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3655 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vähintään 150 lypsylehmän eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

18 18 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Marianne ja Marko Mänki Murronkulmantie 575, Forssa Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Jokioisten kunnanhallitus Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Jokioisten kunnan terveydensuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Jokioisten kunnan ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Forssan Lehti -nimisessä sanomalehdessä.

19 19 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Risto Lehtoranta Seija Virolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja Seija Virolainen. SV/mn

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.