TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2018 Yhtymähallitus 20.3.2019 Yhtymävaltuusto 13.6.2019
Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 4 1.2 Kuntayhtymän hallinto... 7 1.3 Talouden kehitys... 9 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys... 10 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset... 10 1.4.2 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu... 11 1.4.3 Tuottavuusohjelman toteuttaminen... 12 1.4.4 Kehittäminen... 13 1.4.5 Koulutus... 15 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 17 1.6. Kuntayhtymän henkilöstö... 20 1.7 Riskit... 22 1.8 Ympäristötekijät... 23 1.9 Sisäinen valvonta... 24 1.9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna... 24 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 26 1.10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 26 1.10.2 Toiminnan rahoitus... 28 1.10.3 Kuntayhtymän tase... 29 1.11 Kokonaistulot ja -menot... 30 1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous... 30 1.12.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 30 1.12.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 30 1.12.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 32 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 35 1.13.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 35 1.13.2 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 35 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 36 2.1 Lapin sairaanhoitopiiri... 36 2.1.1 Sairaanhoito... 37 2.1.2 Hoitotyö... 40 2.2 Tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet... 42 2.3 Tavoitteiden toteutuminen... 42 2.3.1 Keskushallinto... 47 2.3.2 Medisiinisen hoidon tulosalue... 50 2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue... 56 2.3.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue... 62 2
2.3.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut... 67 2.3.6 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue... 73 2.3.7 Tukipalvelut... 77 2.3.8 Projektit... 85 2.3.9 Muonion - Enontekiön perusterveydenhuolto... 86 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 90 2.4 Investointiosan toteutuminen... 91 2.5 Rahoitusosan toteutuminen... 94 2.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 95 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 97 3.1 Tuloslaskelma... 97 3.2 Rahoituslaskelma... 98 3.3 Tase... 99 3.4 Konsernilaskelmat... 101 3.4.1 Konsernituloslaskelma... 101 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma... 102 3.4.3 Konsernitase... 103 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 105 4.1 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot... 105 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 107 4.3 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 116 4.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 119 4.5 Taseen ulkopuoliset vastuut... 120 4.6 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot... 122 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 123 Sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta... 124 ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 126 LSHP LKS LPSHP OYS OYS-erva STM Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue Sosiaali- ja terveysministeriö 3
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2018 oli Lapin sairaanhoitopiirin 28. toimintavuosi. Lapin keskussairaalan laajennuksesta tehtiin investointipäätös ja sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle poikkeusluvan. Rovaniemen kaupungin röntgentoiminta yhdistettiin sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksikköön. Yleislääkäri-yöpäivystys LKS:n yhteispäivystyksessä käynnistettiin. Synnytysten määrä oli historiallisen alhainen ja johti alkuvuodesta 2019 poikkeuslupahakemukseen synnytystoiminnan jatkamiseksi. Henkilöstöhallinnon palveluita ulkoistettiin Kunnan Taitoa Oy:lle. Poimintoja vuoden 2018 toiminnasta Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu muuttui jälleen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti kesäkuussa antamassaan lausunnossa useita merkittäviä muutoksia mm. uudistuksen aikatauluun. Maan hallitus päätti jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulisi voimaan vuoden 2021 alussa eli vuotta myöhemmin kuin päätettiin kesällä 2017, jolloin aikataulua myös myöhennettiin vuodella. Lopulta uudistus kaatui maaliskuussa 2019 perustuslaillisiin ongelmiin ja hallituksen eroon. Sairaanhoitopiirin työntekijöitä oli maakuntavalmistelussa päätoimisesti ja osa-aikaisesti sekä eri työryhmien ja vapaaehtoisen väliaikaisen valmistelutoimielimen jäseninä. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kokouksessa elokuussa keskusteltiin vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän perustamisesta sairaanhoitopiirin alueella. Kokouksessa päädyttiin kuitenkin odottamaan valtakunnallisia ratkaisuja. Sairaanhoitopiirin hallitus piti yhteisen iltakoulutyyppisen kokouksen Rovaniemen kaupunginhallituksen kanssa helmikuussa ja lokakuussa. Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2017. Vuoden 2017 lopulla käynnistettiin Muonion ja Enontekiön sosiaalitoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtämistä sairaanhoitopiirille koskeva selvitys. Myös Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken kunnat päättivät loppuvuodesta tehdä Itä-Lapin kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen mahdollista siirtämistä sairaanhoitopiirille koskevan yhteisen selvityksen. Huhti-toukokuussa valmistuneissa selvityksissä arvioitiin, että mikäli maakunta- ja sote-uudistus etenee valtioneuvoston suunnittelemassa aikataulussa, järjestämisvastuun siirto sairaanhoitopiirille alussa ei ole tarkoituksenmukaista siirtymäkauden lyhyyden vuoksi. OYS-erva-alueen sairaanhoitopiirit selvittävät yhteistyön tiivistämistä osuuskuntamallin pohjalta. Tavoitteena oli yhteinen organisaatio, joka tukee tarkoituksenmukaisen työnjaon toteutumista, turvaa sairaaloiden päivystysvalmiutta sekä riittävän osaamisen säilymistä alueen sairaaloissa ja mahdollistaa potilaiden nopeamman hoitoon pääsyn. Yhteinen organisaatio vahvistaisi Pohjois-Suomen julkista erikoissairaanhoitoa ja sen kilpailullista asemaa sairaanhoidon järjestämiskentässä. Päätökset osuuskuntaratkaisusta siirtyivät vuodelle 2019. LKS:ssa hoidettiin vuonna 2018 vain 859 synnytystä, mikä on huomattavasti alle päivystysasetuksen edellyttämän vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa. Yhtymähallitus päätti helmikuussa 2019 hakea poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiselle LKS:ssa. STM myönsi syyskuussa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Länsi-Pohjan keskussairaalassa 31.12.2020 asti. Poikkeuslupakausi vuosille 2019 2020 on ministeriön mukaan tarkoitettu Pohjois-Suomen alueen yhteistyörakenteiden vahvistamiseksi ja synnytystoimintojen uudelleenjärjestelyä varten. STM myönsi heinäkuussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Oulaskankaan sairaalassa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira päätti kuitenkin marraskuussa, että synnytystoiminta Oulaskankaalla tulee lopettaa korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa tekemän päätöksen mukaisesti. LPSHP:n jäsenkunnat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio päättivät vuoden 2017 lopulla perustaa yhteisyrityksen Mehiläinen-ryhmittymän kanssa. Mm. suuri osa Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintaa siirtyi yhteisyritykselle kesäkuussa 2018. 4
Yhtymävaltuusto päätti marraskuun lopussa, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan ja STM päätti valtuuston kokouspäivänä myöntää hankkeelle poikkeusluvan. Laajennus sisältää sairaalaapteekin ja ns. kuuman sairaalan (päivystyspoliklinikka ja -osasto, leikkaussalit sekä välinehuolto), psykiatrisen sairaanhoidon tilat sekä pysäköintitalon ja helikopterikentän. Investoinnin kustannusraami on yhteensä 138 M. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen allianssimalli. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Rovaniemen kaupungin röntgentoiminta yhdistettiin sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksikköön liikkeenluovutuksella kesäkuussa. Päivystysasetuksen velvoittama ja alueen terveyskeskusten kanssa yhdessä valmisteltu yleislääkäriyöpäivystys LKS:n yhteispäivystyksessä käynnistettiin huhtikuun alusta. Vilkan ns. uuteen osaan siirrettiin lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot sekä psykiatrian akuuttitiimi. Siirto mahdollisti Lähteentiellä olevista nuorisopsykiatrian tiloista luopumisen. Samalla saneerattiin Vilkan pysäköintialue, jolloin saatiin lisää pysäköintipaikkoja. Valtiovarainministeriö pidätti luottamushenkilöitä Kittilän kunnan luottamustoimista siihen saakka, kunnes heitä vastaan nostetut syytteet kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä asiassa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Päätös koski mm. sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston jäseniä ja varajäseniä. Vuodesta 2015 väliaikaisjärjestelyin hoidettu hallintoylihoitajan virka täytettiin vakituisesti. Uutena hallintoylihoitajan aloitti Maarit Palomaa. Sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin alkuvuodesta hankintamenettelyn perusteella KPMG Oy Ab. Hallitus päätti keväällä, että sairaanhoitopiiri ottaa vastuullaan olevien palvelujen järjestämisessä käyttöön palvelusetelit, joita käytetään aluksi glaukoomapotilaiden hoidossa. Sairaanhoitopiiri ulkoisti kesäkuussa Kunnan Taitoa Oy:lle palkanlaskennan peruspalvelut, matkalaskujen käsittelyn sekä rekrytoinnin tukipalvelut. Taitoa on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen inhouseyhtiö, joka tarjoaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä perintä-, hankinta- ja rekrytointipalveluita. Sairaanhoitopiiri hankki osakeomistuksen ja inhouse-aseman 2M-IT Oy:ssä ja Monetra Oulu Oy:ssä. 2M-IT Oy on julkisomisteinen sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-yhtiö, jolla on toimintaa 11 maakunnan alueella ja 12 eri sairaanhoitopiirissä. Monetra-konserni tuottaa asiakkailleen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä mm. tulkkipalveluita. Sairaanhoitopiiri on useimpien muiden sairaanhoitopiirien tavoin osakkaana myös vuoden 2017 lopulla perustetussa UNA Oy:ssä. UNA toteuttaa vaiheittaisella kehittämisyhteistyöllä julkisten sote-toimijoiden tarpeita palvelevan sote-tietojärjestelmäkokonaisuuden. Valtuusto hyväksyi marraskuussa tuottavuusohjelman, joka jaetaan viiteen kehittämisalueeseen: kilpailukyvyn ja kilpailuedun jatkuva parantaminen, johtamisen kehittäminen, henkilöstön hyvinvoinnin jatkuva parantaminen, laajan päivystyksen sairaalan turvaaminen sekä toiminnan ja palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen. Hallitus hyväksyi joulukuussa tuottavuusohjelman toimenpideohjelman vuodelle 2019 neljä konkreettista toimenpidettä: päivystysvalmiudesta aiheutuvien kustannusten kohdentaminen päivystysalkuisten palveluiden hintoihin, ajanvarauskeskuksen suunnittelu ja pilotointi, esimiesten valmennusohjelma sekä kirjaaminen ja raportointi kuntoon. Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala - kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla. Pohjoisten sairaalaorganisaatioiden Northern Health Across Borders -yhteistyö jatkui työkokouksella Luulajassa keväällä sekä muutamilla videokokouksilla. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten sairaalaorganisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2015 allekirjoitettiin rajayhteistyötä koskeva puitesopimus, jonka keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatua Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmissa osissa rajayhteistyön keinoin. Yhteistyön käytännön organisointia varten on perustettu pieni sihteeristö, jonka työnantaja on Norrbottenin maakäräjät. Suomesta yhteistyössä mukana ovat Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. 5
Taloudesta Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2018 tulos on 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen on 1,5 miljoonaa euroa ja taseessa on ylijäämää 7,8 miljoona euroa. Talousarviolainojen määrä aleni 3,2 miljoonaan euroon. Kesällä maksettiin vuoden 2017 tilinpäätöksen mukainen jäsenkuntalaskutuksen oikaisu 4,7 M, jonka jälkeen sairaanhoitopiiri tarvitsi lyhytaikaista lainaa kuntatodistuksena. Vuosikate 8,8 miljoonaa euroa oli poistoista 105 %. Investointimenot olivat 13,2 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 204 miljoonaa euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 10,0 %. Toimintatuotot olivat 213 miljoonaa euroa ja niiden kasvu 9,7 %. Useista vain osan vuotta 2017 koskeneista rakennemuutoksista johtuen vuosien 2017 ja 2018 luvut eivät ole vertailukelpoisia. Alustavien ennakkotietojen mukaan maan sairaanhoitopiirin toimintakulut kasvoivat vv. 2017 2018 keskimäärin 6,2 % ja toimintatuotot keskimäärin 4,7 %. Luvut eivät ole palvelurakenteista johtuen täysin vertailukelpoisia Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksamat erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 1 405 euroa /asukas (ei sisällä ensihoitoa). Ne kasvoivat 116 /as eli 9 %. Vuoteen 2016 verrattuna kasvu oli 104 /as eli 8 % (4 %/v). Muutosta ei voida pitää kuntien talouden kannalta kestävänä. Avohoitokäyntien määrä oli 276 584 ja kasvoi edellisvuodesta 15,7 % (oma toiminta ilman ostopalveluja). Kasvuun vaikutti Muonion-Enontekiön perusterveydenhuollon siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2017. Hoitopäivien määrä oli 81 465, joka kasvoi edellisvuodesta 4,2 %. Hoitojaksojen määrä oli 20 082 ja aleni edellisvuodesta 1,9 %. Tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valtakunnallinen uudistustyö on toistuvasti epäonnistunut. Jälleen kerran uudistus kaatui vain muutamaa viikkoa ennen eduskuntavaalikauden päättymistä. Nyt ongelmia oli etenkin ns. valinnanvapauden yhteensovittamisessa perustuslain edellyttämien riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Valtakunnan tasolla toivottavasti viimein otetaan opiksi siinä, että näin laaja uudistus on toteutettava pienempinä osakokonaisuuksina parlamentaariseen valmisteluun pohjautuen. Lapin sairaanhoitopiirin alueelle toivottavasti muodostuu vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä kuten monella muullakin alueella Suomessa. Sairaalan laajennusinvestointi vaatii paljon työtä tulevina vuosina. Investointi edellyttää merkittävää tuottavuuden lisäämistä, jotta se pysyy kuntien talouden kannalta kustannusneutraalina. Kiitokset Kiitän sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2018. Maaliskuussa 2019 Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja 6
1.2 Kuntayhtymän hallinto Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio 7
Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto vaalikaudella 2018- Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Outi Kurkela) 2 Inari Anu Avaskari (Eeva Harmanen) 7 Reijo Palokangas (Ritva Hirvelä) Kemijärvi Pirjo Laurila (Suvi Nampajärvi) 8 Kauko Jaakkola (Rainer Wahlsten) Kittilä Merja Korva (Markku Mäkitalo) 7 Raili Fagerholm (Vilho Molkoselkä) Kolari Ira Pääkkölä (Jenni Ritatörmä) 4 Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Muonio Kosti Hietala (Tapio Pieskä) 3 Petteri Hirsikangas (Juha Niemelä) Pelkosenniemi Pekka Nyman (Anna-Maija Laukkanen) 1 Pello Anna-Liisa Pasma (Markku Alaoja) 4 Tapani Risku (Tuula Leinonen) Posio Eila Seppänen (Tuija Suonnansalo) 4 Pentti Korva (Pekka Oikarainen) Ranua Jouko Höyhtyä (Jonna-Maria Laivamaa) 5 Tiina Torvinen (Viola Tarujärvi) Rovaniemi Anitta Ylitörmänen (Raija Mommo) (63) Hannu Ovaskainen (Pekka Kylmänen) Ari Karvo (Heikki Lindroos) Hilkka Kotila-Martti (Jaana Hoikka) Esko-Juhani Tennilä (Henri Ramberg) Päivi Alaoja (Merja Vilmilä) Asko Peuraniemi (Jorma Koskela) rajoitettu äänimäärä 43,75 Salla Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) 4 Kari Davidsainen (Pertti Aska) Savukoski Raimo Haapakoski (Marja-Liisa Kelloniemi) 2 Sodankylä Tapio Hietala (Marja Kiuru) 9 Mikko Pyhäjärvi (Hanna Riipi) Tuula Annala (Urpo Mokko) Utsjoki Pirjo Konttinen (Elle K. Aikio) 2 Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimi Anitta Ylitörmänen, I varapuheenjohtajana Hilkka Kotila-Martti ja II varapuheenjohtajana Esko-Juhani Tennilä. Yhtymävaltuuston sihteereinä on toiminut kehittämispäällikkö Mikko Häikiö, 7.8.2018 lähtien vs kehittämispäällikkö Kaisu Anttila. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2018 aikana kaksi kokousta, joista pöytäkirjaan merkittiin 26 pykälää. Yhtymähallitus 15.8.2017 alkaen Varsinainen Toini Sanila, pj Sara Tuisku, vpj Sisko Koskiniemi Jarkko Kotilaine Elli-Marja Kultima Heikki Maaninka Riku Tapio Varajäsen Tapio Hietala Elina Rousu-Karlsen Eeva-Maija Väisänen Kauko Jaakkola Maija-Liisa Rautio Aino Kulpakko Mikko Lindroos 8
Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Toini Sanila ja varapuheenjohtajana Sara Tuisku. Hallituksen sihteerinä toimi kehittämispäällikkö Mikko Häikiö, 7.8.2018 lähtien vs kehittämispäällikkö Kaisu Anttila. Hallitus piti vuoden aikana 11 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 221 pykälää. Tarkastuslautakunta 15.8.2017 alkaen Jäsenet Sakari Lipponen Jorma Kellokumpu Markku Lehtinen Anne Mäkelä Ira Pääkkölä Varajäsen Kosti Hietala Tarja Kaisanlahti Pekka Veisto Johanna Oksman Raili Fagerholm Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Sakari Lipponen ja varapuheenjohtajana Jorma Kellokumpu. Yhtymävaltuusto päätti 29.11.2018 pidättää Raili Fagerholmin tarkastuslautakunnan varajäsenen luottamustoimesta kuntalain 86 nojalla siihen saakka, kunnes häntä vastaan nostetut syytteet Kittilän kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä rikosasioissa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 9 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 70 pykälää. Tilintarkastaja 2018 Hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut on hankittu BDO Audiator Oy:ltä. Vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut KHT, JHTT Jarmo Lohi sekä avustavana tilintarkastajana HTM, JHTT Hilkka Ojala. 1.3 Talouden kehitys Vuonna 2018 Suomen BKT kasvoi 2,5 %. Talouskasvu oli vahvaa ja työvoiman kysyntä voimistui, jotka nostivat työllisten määrää 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja työllisyysasteen 71,6 %:in. BKT:n kasvu hidastuu 1,5 %:in vuonna 2019. Hidastuminen johtuu erityisesti maailmankaupassa lisääntyvistä esteistä, jotka hidastavat viennin kasvua ja näkyy myös investointiodotuksissa. Erityisesti rakennusinvestoinnit kääntyvät laskuun. Kuntaliiton kokoamien tilinpäätösarvioiden 2018 mukaan kuntatalous näyttää synkältä. Tulos painui negatiiviseksi noin kahdessa kolmasosassa kunnista eli196 kunnassa, kun vuotta aiemmin miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa. Kuntien verotulot ja valtionosuudet tippuivat vuonna 2018. Menojen kasvu kunnissa ja kuntayhtymissä oli yli 3 % pääosin johtuen materiaalien ja palvelujen ostoista henkilöstömenojen kasvaessa maltillisesti. Kuntaliiton näkemyksen mukaan merkittävä seikka kuntien taloudellisen tilan heikkenemisessä oli kilpailukykysopimus. Vuoden 2018 aikana on valmisteltu maakunta ja sote-uudistusta eli sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ja palvelujen uudistamista. Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Uudistuksella on tarkoitus pienentää merkittävästi julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta on tarkoitus saada noin 3 miljardia euroa sote-uudistuksesta. Tavoiteaikatauluna oli, että uudistus tulisi voimaan 1.1.2021, mutta uudistui kaatui maaliskuussa 2019. Lähteet: Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto, Valtioneuvosto/alueuudistus 9
1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset Keskittämisasetus Vuonna 2018 normiohjausta muutettiin terveydenhuoltolain 45 perusteella valtioneuvoston antamalla asetuksella erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Asetus tuli voimaan 1.1.2018 ja sen 7 1.7.2018. Tällä keskittämisasetuksella säädetään kansallisesti sekä alueellisesti keskitettävistä erikoissairaanhoidon toimenpiteistä ja hoidoista. Osa määräyksistä on yksiselitteisiä, mutta osa perustuu ns. laatukriteereihin, jotka lainsäädännön pohjalta määritellään sairaalan tuottamien suoritteiden volyymien perusteella. Käytännössä valtaosa asetuksen määräyksistä ei aiheuttanut mitään muutoksia OYS-ervan sairaaloiden työnjakoon, mutta 7 :n mukaan lukumäärävaatimusten perusteella keskitettävät tekonivelleikkaukset, selkäleikkaukset, rintasyöpäleikkaukset sekä paksusuolisyöpäleikkaukset merkitsivät sairaaloiden työnjakoon päivystävillä erikoisaloilla vaikutuksia, joilla on merkitystä päivystysvalmiuden ylläpitämisen kannalta. Lähtökohtaisesti Lapin sairaanhoitopiirin suoritteet em. leikkausten osalta ovat tasolla, jonka voidaan tulkita riittävän siihen, että toimenpiteitä jatkossakin tehdään Rovaniemellä. Kaikilta muilta keskussairaaloilta edellytetään toimintojen keskittämistä myös noilta osin ja asiasta pitäisi pystyä sopimaan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Järjestämissopimusta ei ole kyetty näiden ristiriitaisten intressien vuoksi saamaan aikaan. Päivystysasetus Vuonna 2018 Lapin keskussairaalan synnytysmäärät jäivät merkittävästi alle päivystysasetuksessa vaaditun 1000 synnytyksen, minkä vuoksi vuodesta 2019 eteenpäin joudutaan hakemaan STM:ltä poikkeuslupaa synnytysten jatkamiselle. Vuoden vaihteessa 2018 velvoitteeksi tuli myös yleislääkäripäivystyksen ympärivuorokautinen toteuttaminen yhteispäivystyksessä. Asia toteutettiin niin, että Rovaniemen terveyskeskus vastaa yleislääkäripäivystyksen järjestelyistä sairaanhoitopiirin käyttöön ja sairaanhoitopiiri maksaa Rovaniemelle aiheutuneet kulut. Järjestely toteutui hyvässä yhteistyössä ja osapuolet ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuun. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, sote-uudistuksen valmistelu ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Terveydenhuoltolain (1326/2010) 34 mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Lain mukaan suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Vuoden 2017 aikana toteutettiin perusterveydenhuollon yksikön koordinoimana laadittua sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa vuosille 2017 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2017 2020 pohjautui perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmän linjauksiin järjestämissuunnitelman laadinnasta ja sisällöistä. Suunnitelmaa toteuttamisesta ja koordinoimisesta vastasivat Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollonyksikön, kehittämisyksikön ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) työntekijät. Syyskuussa 2018 toteutettiin Lapin sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi. Arviointiin osallistuivat vuosina 2015 2016 asiakas-prosessityöskentelyyn ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmisteluun osallistuneet henkilöt. Arvioinnista laadittiin raportti, jossa kuvataan toimenpiteiden edistymistä vuosien 2017 2018 aikana. Perusterveydenhuollon ohjausryhmässä päätettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019 ( 2020) ja työryhmän perustaminen toteuttamaan suunnitelman päivitystä siirtyvät kunnes sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen on selvinnyt. 10
Terveydenhuoltolain 43 perusteella erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on kunnallisvaltuustokausittain laadittava erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Siinä sovitaan valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin määrättävistä asioista. Merkittävää on, että lain mukaan sopimuksella on varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa yksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat ja osaaminen. Sopimusta on valmisteltu nykyisen kunnallisvaltuustokauden ajan, mutta synnytyksiä hoitavista sairaaloista sekä keskittämisasetuksen 7 perusteella määrättävien kirurgian päivystysvalmiuden ylläpitämiseen vaikuttavien toimenpiteiden suorittamisesta ja niiden resurssien varmistamisesta ei ole kyetty sopimaan. Tilannetta on mutkistanut sote-valmistelu ja odotukset rahoitusvastuun siirtymisestä valtiolle sekä Lapin maakunnan toisen sairaanhoitopiirin päätös ulkoistaa valtaosa erikoissairaanhoidon tuotannosta yritykselle. Nykyiselle kaudelle ei siis ole saatu järjestämissopimusta valmisteltua. Asia on myös STM tiedossa, mutta asiaan ei ole haluttu tähän mennessä puuttua. 1.4.2 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. LKS:n laajennushankkeen aikatauluun on vaikuttanut valtakunnallisen sote-uudistuksen etenemisen hitaus, johon liittyen myös Lapin alueen sotevalmistelu on edennyt hitaasti. Toisaalta sote-uudistus ja -integraatio muuttavat ajattelua ja suunnitelmia siitä, miten tulevaisuuden sote-palvelut ja niiden tuottamiseen tarvittavat tilaratkaisut toteutetaan vastaamaan alueen asukkaiden ja muiden palveluja käyttävien tulevaisuuden tarpeita. Suunnittelun aikaisempia vaiheita Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta 2014. Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa 2015. Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli n. 39.000 brm2, jonka alustava kustannusarvio oli n. 90 100 M. Yhtymävaltuusto päätti kesällä 2016, että Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Valtuusto päätti vahvistaa pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskussairaalan laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Päätöksen mukaan em. kustannusraamin lisäksi voidaan suunnitella sellaisia vuokrattavia tiloja, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulevat muun kuin sairaanhoitopiirin maksettaviksi. Valtuusto päätti edelleen asettaa tavoitteeksi, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Päätöksen mukaan sairaala-apteekin uusien tilojen suunnittelu tulee käynnistää heti kun se suunnittelun kokonaisuuden kannalta on mahdollista, mutta muun laajennuksen kuin sairaala-apteekin osalta valtuusto päättää erikseen suunniteltavan laajennuksen keskeisestä sisällöstä. Lapin keskussairaalan uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten sairaanhoitopiiriin rekrytoitiin toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtaja vuonna 2015. Projektinjohtajan johdolla valmisteltiin Lapin keskussairaalan alueelle sijoittuviin palveluihin Inhimillisesti tehokas uusi sairaala (ITU) 2022-toimintakonsepti. Työssä tukeuduttiin mm. alueen yhteiseen sotevalmisteluun ja järjestämissuunnitelmatyöhön sekä erillisiin työpajoihin, alatyöryhmiin ja konsulttiselvityksiin. Hallituksen vuode 2016 lopulla hyväksymässä toimintakonseptissa kuvataan uudistuvan sairaalan toimintaprosessit ylätasolla sekä tärkeimmät kehittämiskohteet, joilla mm. tavoitellaan kustannusten hillintää sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Vuoden 2016 lopulla rekrytoitiin laajennushankkeelle tekninen projektinjohtaja. 11
Priorisoitu hankesuunnitelma valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana. Kärkeen nostettiin sairaala-apteekin lisäksi laajan päivystyksen sairaalalle välttämättömät ns. kuuman sairaalan toiminnat (mm. päivystyksen tilat sekä leikkaussalien uusiminen), psykiatrian osastojen siirto Muurolasta yleissairaalan yhteyteen sekä pysäköintitalo ja mahdolliset pesulatilat. Valtuusto vahvisti pohjaksi suunnittelutyölle laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa yhteensä enintään 85 M. Päätöksellä ei sitouduttu investoinnin toteuttamiseen, vaan toimivaltainen päätöksentekijä tekee mahdollisen investointipäätöksen erikseen. Valtuusto päätti edellyttää, että investoinnin laajuutta ja kustannustasoa arvioidaan uudelleen, mikäli erikoissairaanhoidon työnjaon muutoksista aiheutuu olennaisia muutoksia priorisoituun hankesuunnitelmaan. Lisäksi valtuusto asetti tavoitteeksi, että investoinnin myötä toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään merkittävästi alentamaan toimintakustannuksia ja/tai niiden kasvua. Valtuuston päätöksessä todetulla tavalla toiminnallisten prosessien suunnittelu aloitettiin kesällä 2017 ja sen jälkeen porrastetusti arkkitehti- ja konseptisuunnittelu. Hankkeen eteneminen vuonna 2018 Laajennuksen suunnittelu eteni koko vuoden 2018 sekä toiminnan että tilojen osalta. Sosiaali- ja terveysministeriölle valmisteltiin ns. rajoituslain edellyttämää poikkeuslupaa koskeva hakemus. Laajennushankkeeseen rekrytoitiin projektinjohtajan lisäksi määräaikaisina hankintakoordinaattori, logistiikka-asiantuntija ja suunnittelukoordinaattori. Lisäksi perustettiin määräaikaisen suunnitteluylilääkärin virka, joka täytettiin osaaikaisena vuoden 2019 puolella. Yhtymävaltuusto päätti marraskuun lopussa, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan edellyttäen, että sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hankkeelle poikkeusluvan. STM päätti valtuuston kokouspäivänä myöntää poikkeusluvan LKS:n peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeeseen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat poikkeuslupapäätöksessä 118 miljoonaa euroa. Poikkeuslupapäätöksessä mainittujen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvien investointien lisäksi yhtymävaltuuston päätökseen sisältyy pysäköintitalon rakentaminen sekä muita osia, jotka eivät muina kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksina vaadi poikkeuslupaa. Valtuusto päätti vahvistaa sairaala-apteekin ja ns. kuuman sairaalan (päivystyspoliklinikka ja -osasto, leikkaussalit sekä välinehuolto) laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 96 M, psykiatrisen sairaanhoidon tilojen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 28 M sekä pysäköintitalon ja helikopterikentän kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 14 M, eli investointi yhteensä 138 M. Investointi toteutetaan sairaanhoitopiirin taseeseen, ellei erikseen toisin päätetä. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen ns. allianssimalli. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Muurolan sairaala-alue Muurolan sairaala-alueella sairaalakäytöstä vapautuneissa tiloissa on vuokralaisina sote-alan yrityksiä. Selkeitä suunnitelmia sairaala-alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta käytöstä ei vielä ole. Yhtymävaltuusto on vuonna 2015 oikeuttanut hallituksen valmistelemaan Muurolan sairaalakiinteistön ja -alueen myyntiä. 1.4.3 Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelman valmistelu jatkui vuoden 2018 aikana. Vuoden lopulla hyväksyttiin viiden kehittämisalueen tuottavuusohjelma. 1. Kilpailukyvyn ja kilpailuedun jatkuva parantaminen Tuottaa turvallisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita. Potilaiden hoitoon pääsy on sujuvaa ja hoidolla vastataan potilaan omiin tarpeisiin. Tyytyväiset asiakkaat levittävät sairaalan hyvää mainetta. 2. Johtamisen kehittäminen Meidän hyvä johtaminen on yhdessä määritelty ja jokainen esimies tietää tehtävänsä vastuineen ja valtuuksineen sekä johtamansa yksikön tavoitteet. Johtamisen tuki työkaluineen ja osaamisineen tarjotaan ja johtamisosaamista kehitetään koko ajan. 3. Henkilöstön hyvinvoinnin jatkuva parantaminen Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut työhönsä ja asiakkaiden hyvään palveluun. Heillä on aito mahdollisuus osallistua oman työnsä ja yksikön toiminnan kehittämiseen. 12
4. Laajan päivystyksen sairaalan turvaaminen Väestön tarpeiden sekä sairaalan mahdollisuuksien ja velvollisuuksien muuttuessa osaajien allokointi yksiköihin ja toimintaan on tarkoituksenmukainen. Riittävä osaaminen koko sairaalassa on varmistettu. Akuuttilääketieteen ja päivystystoiminnan erityisosaamisen tarpeet on huomioitu. Päivystysalkuisen toiminnan prosessit ovat sujuvat ja sairaalan muu toiminta on tuotteistettu kilpailukykyiseksi markkinatoimijoihin verrattuna 5. Toiminnan ja palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa on sujuvampaa digitalisaation avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten päätöksenteko on laadukasta digitalisaation keinoin tuettuna. 1.4.4 Kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin kymmenvuotinen Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelma aloitettiin vuonna 2009. Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut lisätä palvelutoiminnan tehokkuutta, tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta. Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut rakentaa inhimillisesti tehokas sairaala, joka on inhimillinen sekä asiakkaiden että henkilökunnan näkökulmasta ja joka on tehokas hyödyntämällä työntekijöiden tietoa ja osaamista. Vuoden 2018 aikana jatkettiin suunnitelmallisesti jatkuvaan parantamiseen tähtäävään Hukkahaavi-toimintaa. Hukkahaavi menetelmä pohjautuu Lean -menetelmiin ja -ideologiaan. Toiminnassa käytetään henkilöstöä osallistavia menetelmiä ja toiminnan tavoitteena on systemaattinen laadun ja tuloksellisuuden lisääminen. Lapin sairaanhoitopiirin johtamisen kehittämistä jatkettiin Sairaala sote-kuntoon -kehittämishankkeessa. Sairaala SOTE-kuntoon -työssä keskityttiin johtamisjärjestelmän ja osaamisen johtamisen kehittämiseen. Yksiköiden kanssa yhteistyössä määriteltiin eri ammattiryhmien osaamisia ja tuettiin esimiehiä tässä työssä. C&Q-sovelluksen käyttöönotto laajeni useisiin yksiköihin ja sen avulla otettiin käyttöön osaamiskartoitukset ja kehityskeskustelut. Digikartta- tai paremminkin digistrategiatyöskentelyä jatkettiin vuoden 2018 aikana erilaisin käyttöönotoin; Noona-sovellus syöpäpotilaiden voinnin seurannassa, mobiilikirjaaminen lastensairauksien vuodeosastolla, tekstiviestimuistutukset, Antti-anestesiajärjestelmän käyttöönoton valmistelu sekä mobiiliteknologiaan perustuvan asiakaskokemuksen mittaamiseen tarkoitetun järjestelmän pilotointi eri erikoisaloilla. Lapin sairaanhoitopiirissä aloitettiin kohtaamisen ammattilainen-koulutus syksyllä 2018 pilottina. Koulutuksen tarkoituksena on parantaa vuorovaikutusta hoitotyössä ja laatua potilaan kohtaamisessa. Tavoitteena on, että koko henkilökunta käy prosessin viiden vuoden sisällä. Asiakkaan kohtaamiseen taksikuljetuksissa työkaluja on antanut Lapin sairaanhoitopiirin järjestämänä koulutus taksinkuljettajille. Vuonna 2018 jatkettiin myös raportoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämishanketta. Raportoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämishanke (KURSuT) aloitettiin raportointiin liittyvien jatkuvien ongelmien poistamiseksi ja se toteutettiin suunnitellusti vuosina 2014 2018. Projektin aikana kehitettiin sairaanhoitopiirin KAIRAportaali ja edistettiin esimiesten tiedolla johtamisen osaamista. Hanke jatkui Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tietojohtamisen jatkokehitysprojektina, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ja kehittää tiedolla johtamista edelleen ja laajentaa sitä myös maakunnallisesti. Hankkeessa saavutettiin loppuvuodesta 2018 Lappi DW:lle (tietovarannolle) lääkintälaitteita koskeva ISO13845 -laatujärjestelmän CE-merkintä. Valtakunnalliset ja erityisvastuualueen kehittämishankkeet sekä sote-palvelurakenneuudistusta toteuttavat hankkeet Sairaanhoitopiiri osallistui suunnitelmallisesti Pohjoisen sote-tietohallintoyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi Lapin sairaanhoitopiiri osallistui valtakunnalliseen UNA-hankkeeseen, jossa määriteltiin kansallisesti yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuus. Lisäksi sairaanhoitopiiri osallistui aktiivisesti Lapin liiton hallinnoimaan maakuntavalmisteluun. 13
Yhteenveto vuoden 2018 hankkeista Kehittämisaihion / projektin nimi Digistrategian toimeenpano Hukkahaavi Koulutustoiminnan uudelleen organisointi (Osaamisen kehittäminen ja simulaatioopetus) Prosessien kehittäminen Puheentunnistus ja Sihtekin mobiiliprojekti Kehittämisen tavoite Resurssit Kehittämisen tulokset Digistrategian mukaisten toimenpiteiden toimeenpano Digitalisaatioon nojautuvien palvelujen käyttöönotto pilottiyksiköissä Potilaan omahoidon ja itseasioinnin kehittäminen Hukkahaavi-ohjelman juurruttaminen Hukkahaavitoiminnan saattaminen osaksi koko organisaation jokapäiväistä toimintaa Kaizen-toiminnan juurruttaminen Hukkahaavi-toiminnan jatkokehittäminen Asiakaspalvelukoulutuksen aloittaminen Kirjaston toiminnan kehittäminen Koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen Osaamisen arvioinnin ja osaamisen johtamisen kehittäminen Strategisen koulutussuunnittelun kehittäminen Simulaatiokoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen omin voimin Selkä kantaa-luokitteluun perustuva alaselkäkipupotilaiden hoitomalli perusterveydenhuollossa Uniapnean etädiagnisointihankkeen jalkauttaminen LSHP:n alueen kuntiin Puheentunnistuksen käyttöönoton selvittely ja käyttöönotto pilottiyksiköissä Suunnittelija Suunnittelija Palveluiden ostot Suunnittelija Opetussuunnittelija Koulutussuunnittelija Koulutussuunnittelija Informaatikko Koulutussihteeri Tutkimushoitaja Ostopalvelut Projektityöntekijä Tekstiviestimuistutukset pilotoitu ja käyttöä laajennettu. Potilaalle suunnattuja mobiili-palveluja mm. Noona ja uniapnean etädiagnostiikka on pilotoitu ja käyttöönotettu. Asiakaspalautteen keräämistä tekstiviestillä pilotoitu Hukkahaavi -koulutus- ja kehittämisohjelman mukainen toimintamalli on jokapäiväisessä käytössä LSHP:n alueella Hukkahaavi-koulutusta kehitetty edelleen. Hukkaa on pystytty poistamaan mm. Kaizentoiminnalla. Koko organisaation asiakaspalvelukoulutus aloitettu Kirjaston toiminnan kehittäminen edennyt Osaamisen johtamisen prosessia kehitetty yhteistyössä pilottiyksiköiden kanssa. C&Q Pro-järjestelmä on tuotantokäytössä Hankittu uusi simulaationukke ja simulaatiokoulutusta on toteutettu omin voimin. Hankesuunnitelman mukaan Uniapnea-diagnisoinnin laajentaminen jäsenkuntiin on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Puheentunnistuksen käyttöönotto ei ole edennyt. Mobiiliprojekti edennyt suunnitelman mukaan Rajapinta- ja järjestämissuunnitelman toimeenpanohankkeet (PTH-yksikkö 1205) Toimiva kotihoito Lappiin perhekeskustoiminta Lappiin Kantaan liittyvät käyttöönotot Muut rajapintahankkeet Projektisuunnitelmien mukainen toiminta Projektit toteutettu tai etenevät hallituksessa hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaisesti. 14
Raportoinnin kehittäminen (KURSuT) Sairaala Sote-kuntoon hanke Tietojärjestelmien käyttöönotot Varaukset Erva- ja valtakunnallisiin hankkeisiin Raportoinnin sisällöllinen kehittäminen raportointijärjestelmän kehittäminen Peruspalvelujen tietojen liittäminen Lappi DW:hen Tiedolla johtamisen käytäntöjen kehittäminen Tiedon hyödyntämisen mahdollistaminen uusissa rakenteissa Johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittäminen Organisaatiomuutoksen toteuttamisen tukeminen Yksikkörakenteiden tarkastelu Anestesiakertomusjärjestelmän käyttöönotto C&Q Pro-järjestelmän käyttöönotto Numeron käyttöönotto ensihoidossa Varaus uusiin OYS-ervan ja valtakunnallisiin hankkeisiin Varaus tietohallinnon uusiin erva-hankkeisiin Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus-hanke Projektipäällikkö Projektisuunnittelijat Palveluiden ostot: Asiantuntija LapIT Erityisasiantuntija LapIT Eximiabi -konsultointi Projektisuunnittelija Palveluiden osto Lääkäri sairaanhoitaja Raportointi on luotettavaa ja raportointiin liittyvät työkalut ovat toimivia Tiedolla johtamista on kehitetty. LappiDW:n sisältöä on laajennettu kolmen kunnan perus-terveydenhuollon tietosisällöillä Johtamisen kehittäminen edennyt osaamisen johtamisen osalta. Esimiesten tehtävien ja vastuiden määrittelytyö aloitettu Käyttöönottoa valmistelevat työt aloitettu, käyttöönotto 4-5/2019 C&Q Pro on otettu käyttöön Numeronnin käyttöönotosta luovuttu Projektisuunnitelman mukainen toiminta Käyttötaloushankkeiden taloustoteumat ovat 4.2 tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot. 1.4.5 Koulutus Lapin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet vastasivat koulutustarvekyselyyn kesäkuuhun 2018 mennessä ja alueen tarpeet koostettiin erikoisaloille ja oppilaitoksille tiedoksi alueellisen koulutustarjonnan suunnitteluun syksylle 2018 ja vuodelle 2019. Lapin sairaanhoitopiirissä toteutettiin kehityskeskusteluin ja osaamisen arvioinnin kautta koostetun osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisia koulutuksia. Alueellisien koulutuksien suunnittelussa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan yhdistämään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarpeita ja näkökulmia. Lapin sairaanhoitopiirin ammattilaisten täydennyskoulutuspäivät kertyivät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin omista sisäisistä koulutuksista ja kehittämisestä. Verkko-opiskelu ja simulaatiot ovat täydentäneet osaamisen kehittämistä. Lapin sairaanhoitopiirin alueellisia koulutuksia pidettiin 40 eripituista koulutusta. Osa koulutuksista oli kaksi tuntia toisten alueellisten koulutuksien kestäessä kaksi päivää. Suurin osa koulutuksista lähetettiin videoteitse kuntien henkilöstölle. Tekniikka ja yhteydet toimivat pääosin hyvin, vain yhden alueellisen koulutuksen etäyhteydet peruttiin internetyhteyden toimimattomuuden vuoksi. Kunnat osallistuivat Lapin sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin etäyhteydellä vaihtelevasti. Aktiivisimmat osallistujat koulutuksiin löytyivät Sodankylästä, he osallistuivat 16:sta eri koulutukseen etäyhteydellä. Kolarista oltiin etäyhteydessä 13:sta, Kittilästä 12:sta ja Kemijärveltä 11:sta eri koulutukseen. Pellosta, Sallasta ja Savukoskelta osallistuttiin yhdeksään eri koulutuksen etäyhteyttä käyttäen (Taulukko 1.). 15
Taulukossa muut paikkakunnat tarkoittavat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntia. Etäosallistuvien kuntien määrä on vain suuntaa antava. Kaikkia kuntien osallistumisia ei saada tilastoihin, koska etäyhteyteen ei aina ilmoittauduta. Taulukko 1. Etäosallistumisia koulutuksiin 2018 Alueellisista koulutuksista toteutuivat mm. Saattohoitokoulutus hoitajille ja lääkäreille yhteistyössä Hyvä kuolema-projektin kanssa kolmena päivänä. Keuhkoklinikkameetingit kouluttivat mm. allergian ja astman hallintaan, tuberkuloosin uuteen tartunnanjäljitykseen sekä keuhkosyövän ja COPD-potilaan hoitoon. Päihteiden käyttöön liittyviin erityiskysymyksiin koulutettiin kaksi iltapäivää. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestivät useamman koulutuspäivän mm. valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) kanssa nuorten varhaisesta puuttumisesta, neuro-psykiatrisista häiriöistä sekä Syömishäiriöliiton kanssa lasten ja nuorten syömishäiriökoulutuksen. Mielenterveyden ensiapukoulutusta järjestettiin kolme kertaa kahden päivän koulutuskokonaisuutena Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellisiin koulutuksiin osallistuttiin Lapin keskus-sairaalasta vuoden 2018 aikana videoteitse noin 35 kertaa. Tietoa OYS:n koulutustarjonnasta laitettiin koulutustiedotteissa myös kuntiin. Osassa kunnista osallistutaankin etäyhteydellä myös PPSHP:n alueellisiin koulutuksiin. Lapin sairaanhoitopiirissä Mediecon verkkokoulutuksista aktiivisimmin tilattiin eri lääkehoidon verkkokurssien tunnuksia (465) sekä ensihoidon tenttitunnuksia (perustaso 84, hoitotaso 54). Kunnissa lääkehoidon verkkokurssien tunnustilauksia tehtiin aktiivisesti Kemijärvellä, Rovaniemellä, Sallassa, Kittilässä, Sodankylässä ja Ranualla (Taulukko 2.). Taulukko 2. Mediecon lääkehoidon verkkokurssien tunnustilaukset kunnissa 16
Lapin sairaanhoitopiirissä Duodecimin Oppiportin verkkokursseja oli aloitettu nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Opintoja aloitettiin 5058 kertaa. Suosituimmat kurssit liittyivät laiteturvallisuuteen ja elvytysosaamiseen. Eniten avauksia oli Defibrillaattorit (651), Elvytys (516) EKG-laitteet (472) ja Valvontamonitorit: perusmonitorointi (193) -verkkotenteissä. Lapin kuntien verkkokoulutuksien käyttö on ollut noin 1000 käynnin luokkaa vuonna 2018, kuten Oppiportin aloitusvaiheessa 2016-2017. Kunnissa Oppiportin hyödyntäminen täydennys-koulutuksena on vielä vähäistä. Aktiivisimmat Oppiportin käyttäjät (kurssin avaukset ja tentit) vuonna 2018 löytyvät Sallasta (203), Rovaniemeltä (163), Kolarista (144) ja Kittilästä (141). Oppiportin verkkokursseja julkaistaan jatkuvasti uusia määrän ollessa tällä hetkellä 112 verkkokurssia. 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallista rakenneuudistusta on valmisteltu useita vuosia. Vuoden 2016 aikana maan hallitus linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy 18 maakunnalle, joilla on alueellaan itsehallinto ja joille siirtyy myös muita tehtäviä kunnilta ja valtiolta. Osana uudistusta valmisteltiin lainsäädäntöä asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti kesäkuussa 2018 antamassaan lausunnossa useita merkittäviä muutoksia mm. uudistuksen aikatauluun. Maan hallitus päätti jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulisi voimaan vuoden 2021 alussa eli vuotta myöhemmin kuin päätettiin kesällä 2017, jolloin aikataulua myös myöhennettiin vuodella. Lopulta uudistus kaatui maaliskuussa 2019 perustuslaillisiin ongelmiin ja hallituksen eroon. Lapin alueella on valmisteltu sote-rakenneuudistusta Lapin liiton koordinoimana. Lapin sote-valmistelussa haaste ja ongelma muodostuu kahdesta sairaanhoitopiiristä ja valmistelun erillisyydestä ja eritahtisuudesta niiden välillä. Sairaanhoitopiirien työnjakokeskustelua on käyty, mutta ilman konkreettisia tuloksia. Molemmissa sairaaloissa on verraten laaja päivystys, joka edellyttää ja aikaansaa omavaraisuutta ja rajoittaa mahdollisuuksia työnjakoon. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio päättivät vuoden 2017 lopulla perustaa yhteisyrityksen Mehiläinen-ryhmittymän kanssa. Mm. suuri osa Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintaa siirtyi yhteisyritykselle kesäkuussa 2018. LSHP:n jäsenkuntien kokouksessa elokuussa 2018 keskusteltiin vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän perustamisesta sairaanhoitopiirin alueelle. Kokouksessa päädyttiin kuitenkin vielä odottamaan valtakunnallisia ratkaisuja. Vapaaehtoisia sote-kuntayhtymiä on viime vuosina syntynyt useiden maakuntien alueelle. Sotekuntayhtymät vastaavat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2017. Ainakin Ranua ja Utsjoki ovat ilmaisseet kiinnostustaan vastaavanlaiseen ratkaisuun, mikäli sote-uudistus ja/tai vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä ei toteudu. Terveydenhuoltolain edellyttämän erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen valmistelu on ollut OYServa-alueella vaikeaa. Keskeisenä syynä tähän ovat olleet voimavarojen ja osaamisen varmistamista päivystäviin toimintayksiköihin koskevat näkemyserot. Konkreettisimmin nämä näkemyserot ovat koskeneet lastenlääkäreiden riittävyyttä kaikkiin niihin toimintayksiköihin, joissa OYS-erva-alueella hoidetaan synnytyksiä. OYS-ervalla ei ole missään vaiheessa sovittu erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä synnytysten ja naistentautien osalta terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla. LKS:ssa hoidettiin vain 859 synnytystä vuonna 2018. Ns. päivystysasetuksen mukaan sairaanhoitopiirin on huolehdittava, että synnytyksiä hoitavassa ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus myöntää lupa poiketa synnytysten määrää koskevasta edellytyksestä. Yhtymähallitus päätti helmikuussa 2019 hakea poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiselle LKS:ssa. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on julkisuudessa ilmoittanut, että LKS tulee saamaan poikkeusluvan synnytysten jatkamiseen. 17
STM myönsi syyskuussa 2018 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Länsi-Pohjan keskussairaalassa 31.12.2020 asti. Poikkeuslupakausi vuosille 2019 2020 on ministeriön mukaan tarkoitettu Pohjois-Suomen alueen yhteistyörakenteiden vahvistamiseksi ja synnytystoimintojen uudelleenjärjestelyä varten. STM edellyttää, että alueen sairaanhoitopiirit (Pohjois-Pohjanmaa, Länsi-Pohja ja Lappi) toimittavat ministeriöön laatimansa ja erityisvastuualueella hyväksytyn suunnitelman maakunnallisesta synnytysten järjestämisen mallista, tuotantorakenteesta ja toimeenpanon aikataulusta 31.12.2019 mennessä. STM myönsi heinäkuussa 2018 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Oulaskankaan sairaalassa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira päätti kuitenkin marraskuussa, että synnytystoiminta Oulaskankaan sairaalassa tulee lopettaa korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa tekemän päätöksen mukaisesti. Päätös synnytystoiminnan lopettamisesta Oulaskankaalla on ikävä alueen väestön kannalta, mutta helpottaa hieman erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen aikaansaamista. STM:n edellyttämää suunnitelmaa maakunnallisesta synnytysten järjestämisen mallista ja tuotantorakenteesta ei ole helppo laatia, mutta sen aikaansaaminen edesauttaa myös järjestämissopimuksen valmistelua. Laaja ympärivuorokautinen päivystys eri erikoisaloilla edellyttää riittävän määrän lääkäreitä ja muuta koulutettua henkilökuntaa. Riittävä määrä henkilökuntaa edellyttää riittävän suuren sairaalan. Lapissa haasteena on, että päivystyskyky edellyttää suurempaa sairaalaa kuin väestöpohja muutoin edellyttäisi. Nykyisten Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjaon kehittämistä vaikeuttaa päivystyksen edellyttämän toiminnallisen omavaraisuuden lisäksi ratkaisu Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintojen ulkoistamisesta Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Erikoissairaanhoidossa avohoidon osuuden voidaan arvioida edelleen kasvavan lääkkeiden, tutkimus- ja hoitomenetelmien sekä uusien käytänteiden myötä. Digitalisaatiokehitys mahdollistaa enenevästi hoitoa ilman sairaalakäyntejä. Vuodeosastopaikkoja vähennetään hallitusti ja henkilöstöä siirtyy vuodeosastotyöstä avohoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio lisää erikoissairaanhoidon konsultoivaa ja perusterveydenhuoltoa tukevaa roolia. Työnjako kehittyy eri ammattiryhmien välillä sekä terveydenhuollon sisällä että terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja tukipalveluammattien välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista rakenneuudistusta ennakoiden on alettu suunnitella ja jossain määrin toteuttaa yhteisiä palvelukokonaisuuksia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen kesken. Näissä uusissa palveluissa potilaiden ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet on otettu aikaisempaa vahvemmin huomioon. Nykyisen kaltaiselle erityisvastuualueen yhteistyölle on selkeä tarve riippumatta hallintomallista. Sairaaloiden välinen kasvava yhteistyö on välttämätön myös lisääntyvän valinnanvapauden ja potilaiden entistä monimuotoisempia hoitopolkujen vuoksi. Selkeä uhka on, että valinnanvapauden myötä sairaaloiden välille syntyy kilpailutilanne, josta yhteistyö kärsii. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategian osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Strategia perustuu neljään strategiseen valintaan, jotka ovat Lapin laajan päivystyksen sairaala ammattilaiset ihmisiä varten inhimillisesti tehokas sairaala vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaalan on Lapin laajan päivystyksen sairaala. Tämä linjaus perustuu sairaalan maantieteelliseen sijaintiin, harvaan julkiseen terveyspalvelujen verkkoon ja vaihtoehtoisten palvelujen puutteeseen. Valtakunnallisesti Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Erikoissairaanhoidon päivystys on turvattava 24 tuntia vuorokaudessa viikon ja vuoden jokaisena päivänä. Päivystävä erikoisalat ovat riippuvaisia toisistaan, eikä niistä mistään voida luopua aiheuttamatta ongelmia päivystyskyvylle. Kirurgista päivystystä ei voi toteuttaa ilman anestesiapäivystystä eikä synnytystoimintaa ilman lastentautien päivystystä. Myös sisätautien, neurologian ja psykiatrian hätätilanteet on voitava hoitaa. 18
Kaikki päivystävät erikoisalat tarvitsevat kuvantamis- ja laboratoriopalveluja. Päivystyskyvyn ja päivystyksen turvaamiseksi tehdään yhteistyötä OYS:n ja muiden OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Keskeinen haaste on, että erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn ylläpitäminen tarvitsee oman alueen väestöpohjan tarpeita suurempaa sairaalaa. Päivystyskyvyn ylläpitäminen edellyttää myös toiminnan aktiivista ja määrätietoista kehittämistä sekä investointeja. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys sairaanhoitopiirin alueella on vain LKS:n yhteispäivystyksessä Rovaniemellä ja Inarin terveyskeskuksessa Ivalossa. Ammattilaiset ihmisiä varten Palvelut suunnitellaan väestön tarpeiden mukaisesti ja erilaiset käyttäjät otetaan huomioon. Sairauksien diagnostiikan, tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen päämääränä on potilaan hyvä toimintakyky ja elämänlaatu. Tavoitteena on hyvä palvelukokemus jokaiselle potilaalle ja asiakkaalle. Toimintaa kehitetään jatkuvasti palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten yhteistyönä. Sujuvilla prosesseilla varmistetaan, että potilas saa tarvitsemansa osaamisen oikea-aikaisesti riippumatta siitä missä yksikössä häntä hoidetaan. Asiakkaat, työyhteisön jäsenet ja yhteistyökumppanit kohdataan ihmisinä yksilöllisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Inhimillisesti tehokas sairaala Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Ajattelumallista on muodostettu monivuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, jolla tähdätään uuteen tapaan tehdä työtä sairaalan työyhteisössä. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen henkilöstön ja potilaiden kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Tavoitteena on myös vahvistaa sairaalan monialaisen työyhteisön toimintaa, tiedon hallintaa ja työn mielekkyyttä. Kaikkiaan kymmenvuotisessa ohjelmassa luodaan konkreettinen ja käytännönläheinen toimintamalli työyhteisön tietovirtojen, pätevyyksien ja työn mielekkyyden hallitsemiseksi sekä johtamisen kehittämiseksi sairaalaorganisaatiossa. Inhimillisesti tehokasta sairaalaa toteutetaan mm. Lean-ajatteluun pohjautuvilla menetelmillä, kuten arkipäivän hukkaa vähentävän systemaattisen Hukkahaavi-kehittämistyön muodossa. Tila- ja laitekapasiteetti hyödynnetään tehokkaasti ja toiminta on sujuvaa sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmasta. Työn mielekkyys ja toiminnan sujuvuus sekä henkilöstön hyvä työvointi ovat inhimillisesti tehokkaan sairaalan kulmakiviä. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Toiminta on turvallista (potilasturvallisuus, lääkitysturvallisuus, infektioturvallisuus, tietoturvallisuus, työturvallisuus jne.) ja perustuu näyttöön sekä hyviin käytäntöihin. Sairaanhoitopiiri tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden kanssa ja kehittää aktiivisesti toimintaprosesseja. Toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon kokonaisuus ja vaikutukset sidosryhmiin. Tavoitteena on kokonaishyöty, ei osaoptimointi. Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja sote-integraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toiminta-alueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. Soteuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Päämääränä on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan hoidettavakseen tehtäviä mm. jäsenkunnilta sekä muilta sote-organisaatioilta. 19
1.6. Kuntayhtymän henkilöstö Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä oli 31.12.2018 yhteensä 1782,5 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 21 enemmän kuin vuonna 2017. Virkojen ja toimien lisäys johtuu toimintavuoden aikana sairaanhoitopiirin vastuulle siirtyneistä Rovaniemen kaupungin kuvantamispalveluista, joista kuntayhtymään siirrettiin osastonylilääkärin virka ja neljä röntgenhoitajan tointa. Lisäksi perustettiin lastensairauksien yksikköön kaksi uutta erikoislääkärin virkaa, rekrytointiyksikköön ensihoidon pitkäaikaisiin sijaistarpeisiin yksi uusi kenttäjohtajan virka ja kymmenen ensihoitajan tointa, kuntoutuspoliklinikan ja kipupoliklinikan tarpeisiin psykologin toimi sekä välinehuoltoon uusi välinehuoltajan toimi. Kehittämisyksikköön perustettiin pysyviä kehittämistehtäviä varten kolme suunnittelijan ja kaksi asiantuntijan tointa mm. laatu- ja potilasturvallisuustyöhön, tietojohtamiseen sekä koulutussuunnitteluun. Henkilöstöpalveluihin perustettiin palvelussuhdepäällikön virka lakkautettavan toimistopäällikön viran sijaan. Henkilöstöpalveluista lakkautettiin palkkasihteereiden toimet ja kolme palvelussuhdesihteerin tointa sen seurauksena, että kuntayhtymän palkanlaskentapalvelut ja matkalaskujen käsittely ulkoistettiin kesäkuussa Kunnan Taitoa Oy:lle. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2013 2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lääkärit 144 149 151 162 178 181 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1052 1166 1172 1174 1266 1285 Huoltohenkilöstö 215 217 218 218 225,5 226,5 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 102 105 103 99 92 90 Koko henkilöstö 1513 1637 1644 1653 1761,5 1782,5 Vuoden 2018 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa kuntayhtymään oli 1590 henkilöä ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 475 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu 31.12.2018 palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Osa-aikaista työtä teki 369 henkilöä, erilaisilla palkattomilla virka- tai työvapailla oli 307 henkilöä. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa kuntayhtymän viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2018 oli 78,11 %, (77,99 % vuonna 2017). Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 43,9 vuotta. Naisten keski-ikä oli 44,5 vuotta (44,4 vuotta 2017), miesten keski-ikä oli sama kuin vuonna 2017 eli 41,6 vuotta. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee kuukausittain. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. 20
Henkilötyövuodet 2018 Henkilötyövuodet 2018 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet eri palvelussuhteissa Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin Muutos vuodesta 2017 Yhteensä 2017 1509,13 540,80 2049,93 3,17 % 1984,93 2018 Vakinaiset (2017) Määräaikaiset (2017) Yhteensä (2017) Määräaikaisten osuus prosentteina (2017) Lääkärit 86,91 (84,36) 91,46 (80,94) 178,37 (165,30) 51,28 (48,96) Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1 141,61 (1110,66) 356,51 (339,94) 1498,12 (1450,60) 23,80 (23,44) Huoltohenkilöstö 202,60 (191) 52,37 (53,82) 254,97 (244,82) 20,54 (21,98) Hallinto- ja toimistohenkilöstö 78,01 (85,01) 40,44 (39,20) 118,45 (124,21) 34,14 (31,56) Yhteensä 1 509,13 (1471,03) 540,78 (513,90) 2049,91 (1984,93) 26,38 (25,89) Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Lääkäreiden osalta määräaikaisten korkea osuus johtuu pääosin siitä, että erikoistuvien lääkäreiden virkasuhde on määräaikainen. Hallinto- ja toimistohenkilöstössä projektiluonteisten tehtävien lukumäärä on verraten suuri. Henkilöstön vaihtuvuus 2018 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on alla esitetty lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (1570). Vakinaiset palvelussuhteet Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 114 7,26 Päättyneet palvelussuhteet 94 5,99 Vuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen otettiin 114 viranhaltijaa/työntekijää, joista hakumenettelyn kautta 43 viranhaltijaa/työntekijää. Ilman hakumenettelyä vakinaistettiin 71 työntekijää, jotka olivat pitkään hoitaneet työsopimussuhteista tehtävää. Vakinaiseen palvelussuhteeseen otetuista oli lääkäreitä 12, tutkimusja hoitohenkilöstöön kuuluvia 67, huoltohenkilöstöön kuuluvia 19 sekä hallinto- ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 16. 21
Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain 2015 2018 Eläkelaji 2018 2017 2016 2015 Vanhuuseläke 27 26 30 28 Työkyvyttömyyseläke 3 0 5 0 Osatyökyvyttömyyseläke 10 18 11 19 Kuntoutustuki 16 10 5 5 Yhteensä 46 54 51 52 Osa-aikaeläke 6 4 2 Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi edelleen, vuonna 2018 se oli 64,2 vuotta. Määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli määräaikaiselle täydelle kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä nousi edellisvuodesta 2,7 vuodella ja oli 51,0 vuotta. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä puolestaan laski 57,1 vuodesta 53,1 vuoteen. Koko henkilökuntamäärään suhteutettuna vuonna 2018 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 0,49 prosenttia ja kuntoutustuelle siirtyneiden osuus 0,29 prosenttia henkilöstöstä. Kuntayhtymän henkilöstötiedoista 2018 on laadittu erillinen henkilöstökertomus. 1.7 Riskit Yhtymähallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yhtymävaltuusto siihen sisältyvät riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta muodostaa olennaisen osan sairaanhoitopiirin johtamista, ohjausta sekä toimintaa. Riskienhallinnalla varmistetaan, että organisaation johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä ja johdolla on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Kuntayhtymässä toimii valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka kokoontuu säännöllisin väliajoin käsittelemään mm. kuntayhtymän toiminnan riskienhallintaan liittyviä asioita ja niihin varautumista. Turvallisuuspäällikön yhtenä tehtävänä on riskienhallinnan yhteistyöstä ja organisoinnista huolehtiminen. Riskienhallinnan toimenpiteiden organisoinnin, seurannan ja raportoinnin kehittämiseksi riskienhallinnan tietojärjestelmä uusittiin. Riskit kartoitetaan, kirjataan järjestelmään ja luodaan tunnistetuista riskeistä kuvaukset, arvioidaan riskien vaikutukset ja todennäköisyydet sekä määritetään hallintatoimenpiteet. Järjestelmän avulla saadaan riskeistä myös riskikarttoja ja raportteja, joiden avulla organisaation riskienhallintaa voidaan johtaa ja kehittää. Uusia valmius- ja varautumissuunnitelmia laadittiin ja olemassa olleita suunnitelmia päivitettiin. Suunnitelmien toimivuutta testattiin useissa valmiusharjoituksissa, joiden teemoina oli mm. suuronnettomuus, kyberturvallisuus ja vakava väkivalta-/uhkatilanne. Tavoitteena varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen ja palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Kehittämisyksikön potilasturvallisuus ja laatu -tiimin yhtenä tehtävänä on edistää hoidon laatua ja riskienhallintaa sekä potilasturvallisuutta. Systemaattisella potilasturvallisuuspoikkeamien analysoinnilla puututaan ennalta ehkäisevästi potilaiden hoitoon liittyviin riskeihin. Turvallisuus- ja tietoturvallisuuspoikkeamista sekä läheltä piti -tilanteista raportoidaan ja kerätään tietoa keskitetysti. Vahinkotilastojen lisäksi seurataan läheltä piti -tilanteita ja turvallisuuspoikkeamia koskevia ilmoituksia sekä niiden käsittelyprosesseja. 22
Voimassa olevien vakuutusten kattavuutta suhteessa riskeihin arvioitiin yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa, jonka asiantuntijuus on jatkossakin kuntayhtymän käytettävissä. Työntekijät on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Lisäksi kuntayhtymä on vakuuttanut kiinteistöt ja irtaimen omaisuuden ja toimintaa mm. vastuiden ja toiminnan keskeytyksen osalta. Sairaanhoitopiirin toimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden sekä tietojärjestelmien toimivuus ovat olennaisia potilaan turvallisessa hoidossa. Kuntayhtymässä investoidaan vuosittain yli kaksi miljoona euroa lääkintälaitteisiin tavoitteena, että käytettävissä ovat turvalliset ja asianmukaiset laitteet. Tietojärjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja tukea, samoin sairaalaympäristön tekniikka. Järjestelmien, laitteiden ja sairaalaympäristön ylläpitämiseksi toimii 24/7 päivystys vikatilanteiden varalta. Talouteen liittyy mm. rahoituksen ja maksuvalmiuden riskejä. Niihin on varauduttu siten, että yhtymävaltuusto on päättänyt millaisia rahoitusinstrumentteja kuntayhtymällä on käytettävissä selviytyä taloudellisista velvoitteista maksuvalmiuden tason vaihdellessa. 1.8 Ympäristötekijät Lapin keskussairaalan pääjäähdytyksen vapaajäähdytys osuus on vuodessa 8 kk eli jäähdytyksen vaatima energia saadaan 8 kuukauden ajan otettua ulkoilmasta ja säästetään sähkössä kompressorien käytössä. Jäähdytyslaitteistoon on kuluvana vuonna laajennettu isotooppi laboratorioon, EKG:n tutkimushuoneisiin, 5 krs lääkehuoneisiin ja kuvantamislaite CT:n tiloihin. Vuoden 2018 ilmanvaihtokoneiden uusinnat (3 kpl) ovat jatkuneet ja ne on toteutettu energiaa säästävillä suoravetokoneilla ja taajuusmuuttaja käytöillä. Vanhat koneet ovat olleet hihnavetoisia ja yksi nopeuskäyttöisiä. Samaa periaatetta on noudatettu mm. isotooppi laboratorion IV-koneiden toteutuksessa. Poistoilman puhalluksien uudistusten yhteydessä on asennettu kanaviin talteenottolaitteistoja. Sairaalan valaistuksen muutoksia jo edelleen jatkettu muutamalla perinteisiä loisteputkia ledvaloiksi, joilla saadaan kirkkaampi yleisvalo pienemmällä teholla. Valaistusmuutoksia on tehty kuluneen vuoden aikana n. 500 valaisimen osalta. Ympäristötekijät Lapin sairaanhoitopiirin ympäristöön kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat jätteiden ja viemärivesien mahdollisiin vaikutuksiin. Vaikutukset on minimoitu ympäristöviranomaisen hyväksymän jätehuoltosuunnitelman avulla. Jätteiden käsittely, säilytys sekä kuljetusjärjestelmät ovat hyväksytyn suunnitelman mukaisia. LSHP:n jäteryhmällä on valmistumassa sairaalan jäteohjeet, jossa otetaan huomioon erilliset syntyväät jätejakeet ja niiden talteen kerääminen. LKS:n jätteiden keräämisen järjestelyt ja logistiikka on mukana laajennushankkeessa. Ongelmajätteet Kaikki ongelmajätteet, mm. lääkejätteet lähetetään Fortum:n laitokseen Riihimäelle asianmukaiseen käsittelyyn. Kaatopaikalle menevä jäte lajitellaan erityisjätteisiin ja yhdyskuntajätteisiin. Erityisjätteet käsitellään ja haudataan kaatopaikalla (erityslupa vuodelle 2018 ja 2019). Yhdyskuntajätteet kuljetetaan Oulun jätteenpolttolaitokselle. Erityistartuntavaaralliset jätteet Erityistartuntavaarallisia jätteitä syntyy erittäin vähän ja ne desinfioidaan välittömästi jo sairaalassa. Muu infektoitutunut jäte tehdään ympäristölle vaarattomaksi ns. vanhentamismenetelmällä sairaalan alueella, jonka jälkeen se viedään erityisjätteenä kaatopaikalle haudattavaksi. Ns. tunnistettavissa oleva biologinen jäte, jota muodostuu hyvin vähän, toimitetaan Oulun krematorioon tuhkattavaksi. 23
Jätteenkäsittelyasema Sairaalalla on oma jätteenkäsittelyasema, jolla esim. epidemian sattuessa voidaan sairaalan jätevedet desinfioida ennen yleiseen viemäriverkkoon laskemista. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä akut lähetetään Rovaniemellä toimivaan käsittelylaitokseen. Sairaanhoitopiirin laitoksissa ei ole lainkaan savua tuottavia toimintoja. Sairaalan sekajätekontti ja sen vaatimat tilat uudistettiin vuoden 2018 aikana päärakennuksen 00- kerroksessa. Ympäristöriskit Sairaanhoitopiirin yksiköiden toiminnasta ja niiden tuottamista jätteistä ei näin käsiteltynä ole ympäristöriskiä. 1.9 Sisäinen valvonta Yhtymävaltuusto on hyväksynyt vuonna 2015 sisäisen valvonnan perusteet sekä riskienhallinnan perusteet (riskienhallintapolitiikka). Lisäksi yhtymähallitus on vuonna 2008 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä kuntayhtymän johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan avulla mm. tunnistetaan ja vältetään vaarallisia työyhdistelmiä sekä ehkäistään ja havaitaan mahdollisia väärinkäytöksiä ja virheitä. Sisäisen valvonnan tavoitteena on osaltaan tuottaa kohtuullinen varmuus siitä, että - toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan - toiminta on tehokasta ja tuloksellista - toimintaa ja taloutta koskeva informaatio on luotettavaa ja oikeaa - säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan - varat turvataan. Sisäinen tarkastus on järjestetty ostopalveluna. Vuonna 2018 sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin KPMG Oy Ab. LSHP:n päävastuullisena tarkastajana toimii KHT, JHT Heidi Heikkinen ja laadunvarmistajana CIA, CCSA, CRMA Harri Leppiniemi. 1.9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvää työvaiheiden, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, aiotulla ja hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa ja että säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan. Sisäisen tarkkailun toimivuuden seuranta kuuluu esimiestehtävään ja -vastuuseen. Vuonna 2016 valmisteltiin uusi hallintosääntö, joka tuli voimaan kuntalain siirtymäsäännösten mukaisesti 1.6.2017. Uuteen hallintosääntöön perustuva delegointimatriisi vahvistettiin hallituksen päätöksellä joulukuussa 2017. Viranhaltijapäätökset viedään säännöllisesti joka kokouksessa yhtymähallitukselle tiedoksi. Sairaanhoitopiirin johtaja on vanhan kuntalain 51 (vrt. uuden kuntalain 92 ) nojalla ottanut yhtymähallituksen käsiteltäväksi joitakin yksittäisiä viranhaltijapäätöksiä, mutta tämä on ollut hyvin poikkeuksellista. 24
Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Yhtymävaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sairaanhoitopiirin tulosalueille talousarvioasiakirjassa. Osa tavoitteista on sitovia, osa toimintaa ohjaavia. Kaikille tulosalueille on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden asettamisen haasteena on vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen. Talousarvion käyttösuunnitelmaa hyväksyessään yhtymähallitus asettaa tavoitteita tulosyksikkötasolle. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurannasta on määräyksiä hallintosäännössä, talousarviossa, käyttösuunnitelmassa ja sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarviomäärärahoja seurantaan ja raportoidaan hallitukselle menolajeittain kuukausittain. Lisäksi kuukausittain raportoidaan keskeiset toimintaluvut. Neljännesvuosittain hallitukselle raportoidaan laajempi selvitys toiminnan ja talouden toteutumisesta. Raportointia kehitetään ja yhtenäistetään. Tietojen luotettavaan tuottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa olevien ohjeiden mukaan tulosalueen johtajan tulee raportoida sairaanhoitopiirin johtajalle tulosalueen tai -yksikön toiminnallisten tai taloudellisten tavoitteiden merkittävistä ylityksistä tai alituksista. Sairaanhoitopiirin johtajan tulee tarvittaessa tuoda asia yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Riskienhallinnan järjestäminen Ks. luku 1.7. Riskit Riskienkartoitus tehtiin vuonna 2015 yhteistyössä silloisen sisäisen tarkastuksen palveluntuottajan PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Riskienhallintasuunnitelmaa ylläpitää valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka on määrittänyt vastuuhenkilöt keskeisille riskeille. Oman asiantuntemuksen lisäksi käytetään tarvittaessa ulkopuolista ostopalvelua. Riskienkartoitus on tehty organisaation ylätasolla ja työtä on tarpeen jatkaa alemmille toiminnan tasoille. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tavara- ja palveluhankintojen päätösoikeudet on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa, samoin irtaimen omaisuuden myynti ja luovuttaminen. Käyttösuunnitelmassa on myös annettu hankintaohjeistus. Ohjeistusta ja päätösoikeuksien määrittelyä on päivitetty vuosittain. Hallitus on hyväksynyt uudet hankintaohjeet joulukuussa 2016. Omaisuuden hoito on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sopimustoiminta Osto-, palvelu-, leasing-, vuokra- yms. sopimusten allekirjoitus oikeus on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa. Samoin käyttösuunnitelmassa on ohjeistus konsulttisopimuksista yksittäisten lääkäreiden ja soveltuvin osin muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä ostopalvelu- /työvoimanvuokraussopimuksista alan palveluntuottajien kanssa. Sisäisen valvonnan toteuttamiseksi sopimuksenteko-oikeuksia on keskitetty sairaanhoitopiirin johtajalle, talousjohtajalle, tietohallintojohtajalle, tekniselle johtajalle, kehittämispäällikölle sekä logistiikka- ja materiaalipäällikölle. Sopimusten sisältöä kehitetään valmistelemalla sairaanhoitopiirin omia sopimusmalleja. Palveluhankintoja koskevien tarjouspyyntöjen liitteenä on sopimusluonnos. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on järjestetty ostopalveluna. Vuonna 2018 sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin vuosille 2018-2019 KPMG Oy Ab. LSHP:n päävastuullisena tarkastajana toimii KHT, JHT Heidi Heikkinen ja laadunvarmistajana CIA, CCSA, CRMA Harri Leppiniemi. Sisäinen tarkastus ostopalveluna ei ole kaikin osin toimivin mahdollinen ratkaisu, mutta sisäisen tarkastuksen järjestäminen muutoin kuin ostopalveluna on syytä arvioida uudelleen sote-uudistuksen jälkeen. Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti mm. laatujärjestelmän, riskienhallinnan sekä toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä. 25
Konsernivalvonta Yhtymävaltuuston hyväksymien sisäisen valvonnan perusteiden mukaan sairaanhoitopiirin johtaja ja talousjohtaja vastaavat sairaanhoitopiirin konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat erityisesti konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden sekä valtuuston tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta, analysointi ja raportointi. Kuntayhtymäkonsernin yhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuuluvat yhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuulle. Konserniyhteisöjen tulee ottaa riskienhallinnassa huomioon kuntayhtymän omistajapoliittiset tavoitteet ja konserniohjeet hyvän hallintotavan mukaisesti. Tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnasta ja taloudesta säännöllisesti sairaanhoitopiirin johdolle ja vähintään vuosittain yhtymähallitukselle. Konserniyhteisöjen tulee raportoida sairaanhoitopiirin johdolle niitä koskevista merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä. 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän ulkoisten toimintatuotot tilikaudelta 2018 olivat 213,1 milj. euroa. Kasvu edelliseen tilikauteen on 18,8 milj. euroa eli 9,7 %. Myyntituotot oman toiminnan avohoidosta kasvoivat 12,3 % ja osastohoidon myyntituotot vähenivät 5,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen kasvu lisääntyi, avohoidon myyntituottojen ollessa 10,33 % ja osastohoidon myyntituottojen 6,86 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakasmaksuihin tehtiin 3,5 % korotukset 1.1.2018 alkaen. Asiakasmaksukertymässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa eli 1,3 % toteuman ollessa 7,3 milj. euroa. Vuokratuotot vähentyivät 0,05 milj. euroa toteuman ollessa lähes miljoonan euron. Muut ulkoiset toimintatuotot vähenivät edellisestä vuodesta 0,8 milj. euroa eli 70,1 % toteuman ollessa 0,4 milj. euroa. Muiden toimintatuottojen vähenemisen on aiheuttanut edellisen vuoden siirtyvälomaoikeus tulo, joka koostuu Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja Muonio-Enontekiö terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstön liikkeenluovutussiirtojen yhteydessä sairaanhoitopiirille maksetuista henkilöstön lomaoikeuksista. Ulkoisten toimintakulujen toteuma vuonna 2018 oli 203,9 milj. euroa, joka on 18,5 milj. euron eli 10 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Oman toiminnan kulut kasvoivat 16,2 milj. euroa eli 10,3 % läpilaskutettavien palvelujen ostojen kasvaessa 2,3 milj. euroa eli 8,3 %. Henkilöstökulujen toteuma oli 103,6 milj. euroa, joka on 4,8 milj. euroa eli 4,8 % suurempi kuin vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Henkilöstökulujen kasvuun vaikutti erityisesti Rovaniemen kaupungin mielenterveysja päihdepalvelujen siirtyminen 1.2.2017 alkaen ja Muonion ja Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnan siirtyminen 1.10.2017 alkaen sairaanhoitopiirin toiminnaksi, jotka nyt vaikuttivat koko vuoden palkkojen osalta. Henkilöstökulujen toteumaa on syytä tarkastella myös suhteessa palveluiden ostoihin, koska oman resurssin puuttuessa täydennetään resursseja tarvittaessa ostopalveluilla. Oman toiminnan palvelujen ostot toteutuivat 9,1 milj. euroa eli 34,8 % suurempana kuin edellisenä vuonna toteuman ollessa 35,1 milj. euroa. Kustannusten kasvua aiheutti erityisesti hoito- ja tutkimuspalveluiden ostot ja ict-palvelujen ostot. Lisäksi potilasvahinkovakuutuksen kustannukset kasvoivat 2,3 milj. euroa. Kasvuun vaikutti potilasvahinkovarauksen lisäys 2,6 milj. euroa, kun edellisenä vuonna sitä vastoin pienennettiin 0,2 milj.euroa. Vuonna 2018 potilasvahinkovakuutusmaksua kirjattiin yhteensä 3,4 milj. euroa. 26
Läpilaskutettavien hoitopalvelujen ostojen toteuma oli 30,0 milj. euroa, joka on 2,3 milj. euroa eli 8,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosien välillä voi tulla merkittäviä eroja jo pelkästään muutamien kalliiden hoitojen vaikutuksesta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 1,5 milj. euroa eli 5,4 % suurempana kuin edellisenä vuonna. Toteutuma oli 29,7 milj. euroa. Lääkkeistä ja lääkevalmisteista aiheutui 0,80 milj. euron kasvu. Merkittävää kasvua oli myös tutkimus- ja hoitokoneiden ja tarvikkeiden sekä kaluston hankinnan kasvu. Ulkoinen toimintakate eli ulkoisten tuottojen ja ulkoisten kulujen erotus on tuloslaskelmassa 9,1 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate on 8,8 milj. euroa. Poistot toteutuivat 0,2 milj. euroa pienempinä kuin oli arvioitu johtuen osaltaan siitä, että investointien aktivointien ajankohta on vaikea ennakoida talousarvion valmisteluvaiheessa. Poistojen suuruuteen vaikutti myös Vilkka-rakennuksen vanhasta osasta tehty 822 072 euron kertaluonteinen poisto. Tilikauden tulos oli 0,4 milj. euroa. Poistoeron vähennys, sekä varausten ja rahastojen muutokset ovat yhteensä 1 118 678 euroa. Tilikauden ylijäämä on 1,52 milj. euroa. Kertynyttä ylijäämää on taseessa 6,3 milj. euroa aiemmilta vuosilta. Tilikaudelta purettiin yhtymävaltuuston perustamaa investointirahastoa 382 606. Poistoeron vähennystä kirjattiin 820 415 euroa, joka on 569 647 euroa enemmän kuin oli suunniteltu. Poikkeama johtuu Vilkkarakennuksen vanhan osan kertaluonteisen poiston myötä tehdystä poistoeron vähennyksestä. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA 2018 2017 1 000 1 000 Toimintatuotot 213 076 194 288 Toimintakulut -203 968-185 477 Toimintakate 9 108 8 810 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 32 35 Muut rahoitustuotot 133 147 Korkokulut -50-67 Muut rahoituskulut -381-349 Vuosikate 8 842 8 576 Poistot ja arvonalentumiset -8 437-8 386 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 405 190 Tilinpäätössiirrot 1 119 559 Tilikauden ylijäämä 1 524 749 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 104,47 104,75 Vuosikate / Poistot, % 104,80 102,27 Vuosikate, euroa / asukas 75,32 72,86 Asukasmäärä 117 392 117 702 27
1.10.2 Toiminnan rahoitus Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA, 1000 31.12.2018 31.12.2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 842 8 576 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 2 575-158 Toiminnan rahavirta 11 417 8 418 Investointien rahavirta -13 205-10 180 investointimenot -13 209-10 180 investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 0 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -1 788-1 762 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -800-1 600 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys -800-1 600 Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -4 401 4 227 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -2 5 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 6-206 Saamisten muutos -2 356 803 Korottomien velkojen muutos -2 049 3 625 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -5 201 2 627 Rahavarojen muutos -6 989 865 Rahavarojen muutos -6 989 865 Rahavarat 31.12. 5 787 12 776 Rahavarat 1.1. 12 776 11 911 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirta, kertymä 5 v. 1 545 5 491 Investointien tulorahoitus, % 66,94 84,25 Lainanhoitokate 10,47 5,18 Kassan riittävyys, pv 10 24 Asukasmäärä 117 392 117 702 Kuntayhtymän omavaraisuus on 41,21 %. Ulkoista lainaa kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa 3,2 milj. euroa sekä 3 milj. euron kassalimiitti käytettävissä. Kassan riittävyys oli 10 päivää. 28
Yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti kuntayhtymän jäsenkunnille maksettiin sijoittamalleen peruspääomalle 1,5 %:n korko tilikaudelta. Korko sisältyy palvelujen käyttäjiltä perittäviin palveluhintoihin. Kulu on kirjattu tilinpidossa suoriteperusteisesti. Jäsenkunnille maksettavan koron määrä on yhteensä 331 926,23. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on antanut 12.6.2013 omavelkaisen takauksen tytäryhtiön Rovaniemen Keskuspesulan luotolliselle käyttötilille, jonka limiitti on 100 000 euroa. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että kuntayhtymä saa vastavakuudeksi pääomaltaan takauksen 1,2-kertaista määrää vastaavat panttikirjat, jotka on annettu todistukseksi kiinnityksistä yhtiön kiinteään omaisuuteen. 1.10.3 Kuntayhtymän tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA 2018 2017 VASTATTAVAA 2018 2017 A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma 22 128 22 128 1. Aineettomat oikeudet 2 246 2 037 III Muut omat rahastot 205 504 2. Muut pitkävaikutteiset men 52 71 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 6 270 5 521 2 298 2 108 V Tilikauden ylijäämä 1 524 749 30 127 28 902 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet 554 554 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET 2. Rakennukset 36 352 31 787 VARAUKSET 4. Koneet ja kalusto 5 757 5 475 1. Poistoero 3 645 4 465 6. Ennakkomaksut ja kesken- 3 391 3 662 2. Vapaaehtoiset varaukset 0 0 eräiset hankinnat 46 053 41 477 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 11 088 8 513 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet 1 180 1 179 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4. Muut saamiset 15 15 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 79 81 1 195 1 194 E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 2 400 3 200 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus 2. Lainat rahoituslaitoksilta 800 800 1. Aineet ja tarvikkeet 2 413 2 420 5. Saadut ennakot 81 194 6. Ostovelat 8 294 6 921 II Saamiset 7. Muut velat 3 175 3 415 Pitkäaikaiset saamiset 8. Siirtovelat 18 654 21 723 Lyhytaikaiset saamiset 31 005 33 054 1. Myyntisaamiset 16 574 14 771 3. Muut saamiset 3 184 2 490 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 344 78 216 4. Siirtosaamiset 838 980 20 597 18 241 TASE Omavaraisuus-% 41,21 42,77 III Rahoitusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus-% 15,64 18,56 1. Osakkeet ja osuudet 29 29 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 1000 7 794 6 270 4. Muut arvopaperit 30 30 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 66,39 53,27 Lainakanta 31.12., 1000 3 200 4 000 Lainakanta, / asukas 27,26 33,98 IV Rahat ja pankkisaamiset 5 727 12 716 Lainasaamiset, 1000 0 0 VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 344 78 216 Asukasmäärä 31.12 117 392 117 702 Kuntayhtymän varsinaisen toiminnan taseen loppusumma on 78,3 milj. euroa (edellisenä vuonna 78,2 milj. euroa). Jäsenkuntien peruspääoman määrä on 22,1 milj. euroa ja muiden omien rahastojen määrä 0,2 milj. euroa (0,5 milj. euroa). Edellisten tilikausien ylijäämää taseessa oli 6,3 milj. euroa (5,5 milj. ) ja tilikauden ylijäämää on 1 523 873 euroa. Kuntayhtymän henkilöstön tilikaudelle 2018 jaksottuvan loma-ajan palkka on kirjattu taseeseen siirtovelkana, summa on 14 909 708,38 euroa (15,1 milj. euroa). Pakollisiin varauksiin on kirjattu kuntayhtymän vastuu potilasvahinkovakuutuksesta, 11,1 milj. euroa (8,5 milj. euroa). Kertynyttä poistoeroa on 3 644 585,33 euroa (4 465 000,00 euroa), mikä on syntynyt Invalidiliiton ILKK:n rakennuksen kaupan yhteydessä tehdyistä varauksista. ILKK:n kiinteistön ostoa varten tehty varaus puretaan tilinpäätöksessä 2016 ja siitä kirjataan syntyvää poistoeroa seuraavat 20 vuotta. 29
1.11 Kokonaistulot ja -menot LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000 TULOT Toiminta MENOT Toiminta Toimintatuotot 213 076 Toimintakulut -203 968 Korkotuotot 89 Korkokulut -87 Muut rahoitustuotot 75 Muut rahoituskulut -344 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät 2 575 luovutusvoitot -Pakollisten varausten muu Investoinnit Investoinnit Rah.osuudet invest.menoihin 0 Investointimenot -13 209 luovutustulot 4 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaik.lainojen väh. -800 Lyhytaik. lainojen väh. KOKONAISTULOT yhteensä 213 244 KOKONAISMENOT yhteensä -215 832 Kokonaistulojen ja -menojen erotus on -2,59 milj. e, käyttöpääomaa sidottiin 4,4 milj.eur, edellistä vuotta enemmän, joten näiden yhteisvaikutus rahavarojen muutokseen oli n. -6 989 milj. euroa. 1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous 1.12.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Rovaniemen Keskuspesula Oy Kuntayhtymät Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Osakkuusyhteisöt As. Oy Ukontupa Yhdistelty konsernitilinpäätökseen E Yhdistelty i yhdistelty X X X 1.12.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosäännön 15 :n mukaan konsernijohtoon kuuluvat yhtymähallitus, sairaanhoitopiirin johtaja ja taloushallinnosta vastaava johtava viranhaltija. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konserniin kuuluu Rovaniemen Keskuspesula Oy ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab). Rovaniemen Keskuspesula Oy Sairaanhoitopiirin edustajina Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksessa ovat olleet hallituksen puheenjohtajana sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela ja hallituksen jäsenenä ylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti sekä yhtiökokouksesta 24.5.2018 lähtien yhtymävaltuuston puheenjohtaja Anitta Ylitörmänen. Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konsernin tytäryhtiö, josta kuntayhtymä omistaa 76,2 %. Yhtiön vähemmistöosakkaina ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä (9,8 %) ja Rovaniemen kaupunki (14 %). 30
Rovaniemen Keskuspesula Oy:n liikevaihto oli vuonna 2018 yhteensä 3,37 milj. (3,43 milj. vuonna 2017). Laskua edellisestä vuodesta on 1,6 %. Pesulan käsittelemä pyykkimäärä oli n. 1,65 milj. kiloa. Laitoksen käsittelemä pyykkimäärä laski 9 028 kg eli 0,54 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna 2018 on henkilöstöä ollut keskimäärin 52 (49 vuonna 2017). Yhtiön tilikauden voitto (tappio) vuodelta 2018 on -68 933,02 (vuonna 2017 tilikauden voitto (tappio) oli - 45 438,98 ). Yhtiön taseessa edellisten tilikausien voitto/tappio tilillä ylijäämää vuodelta 2018 kirjattavan voiton jälkeen on 613 653,35. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Keskuspesulan omistajien kokouksessa kesällä 2016 todettiin mm. että sote-muutosten myötä Rovaniemen kaupungin intressit pesulapalveluihin vähenee, koska sote-palvelut on suurin pesulapalveluiden käyttäjä, lisäksi todettiin, että tilanne ei enää vastaa In house-hankintaa hankintalain näkökulmasta. Omistajat keskustelivat myös Keskuspesulan tilojen huonosta kunnosta. Omistajat päätyivät näkemykseen, että pesulapalvelut (tekstiilihuoltopalvelut) tulee kilpailuttaa ja että kilpailutuksen vastuutahona on sairaanhoitopiiri. Asian merkittävyyden vuoksi ennen varsinaisen tarjouskilpailutuksen valmistelua virkamiesjohto katsoi tarpeelliseksi saattaa asian tilan yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Yhtymähallitus päätti marraskuussa merkitä Rovaniemen Keskuspesula Oy:n tilanteen tiedoksi ja hyväksyä tekstiilihuoltopalveluiden kokonaisvaltaisen kilpailuttamisen. Kilpailuttamista valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana, mutta Rovaniemen kaupunki palautti kilpailuttamisen jatkovalmisteluun, jonka perusteella sairaanhoitopiiri päätti, ettei sairaanhoitopiirikään etene kilpailutuksessa. Tämän jälkeen on selvitetty konsulttipalvelun avulla erilaisia vaihtoehtoja kilpailuttamiselle, mm. markkinoilta vetäytymistä. Vuoden 2018 aikana ei asiassa tehty etenemispäätöksiä. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä (NordLab) sairaanhoitopiiri on omistajana 16,05 % omistusosuudella. NordLabin muita omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Länsipohjan ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Vuonna 2018 NordLabin johtokunnan varapuheenjohtajana on Lapin sairaanhoitopiiristä ollut talousjohtaja Elisa Kusmin. Varajäsenenä on ollut ylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti. Yhtymäkokousedustajina ovat olleet 20.4.2018 pidetyssä kokouksessa luottamushenkilöt Toini Sanila ja Riku Tapio. Yhtymäkokouksessa 14.12.2018 edustajina ovat olleet luottamushenkilöt Toini Sanila ja Riku Tapio. Tarkastuslautakunnan jäsenenä on ollut vuonna 2018 luottamushenkilö Aarne Kultima ja varajäsenenä Sisko Koskiniemi. NordLabin johtokunta on hyväksynyt tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2018 kokouksessaan 27.2.2019. Vuoden 2018 aikana Nordlabissa tehtiin 8,7 miljoonaa laboratoriotutkimusta ja näytteenottotapahtumia kirjattiin 1,2 miljoonaa. NordLabin yhtymäkokouksen asettamat tavoitteet olivat: oman tuotannon tutkimushinnaston muutos 0 %, toimintakulut kuntayhtymän tasolla 69,6 milj. ja investointien suunniteltu taso 2,0 milj.. Oman tuotannon hinnoittelun muutos (0 %) toteutui. Toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 69,0 milj. euroa eli toimintakulujen toteuma oli 99,2 %. Investointien toteuma oli 1,9 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 95,8 %. Vuonna 2017 aloitettu suunnittelu- ja selvitystyö kilpailuilla markkinoilla toimivan yhteisyrityksen perustamiseksi yhdessä muiden julkisomisteiden laboratoriokeskusten kanssa saatiin päätökseen vuonna 2018. Selvityksen tuloksena perustettiin Arvo laboratoriot Oy, jonka perustajia ovat Fimlab, Satadiag ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. NordLabilla on optio liittyä yhtiöön myöhemmin. 31
NordLabin omistajat ovat tehneet selvitystä yhtiöittämisjärjestelyistä ottaen huomioon inhouse- ja markkinaperusteisen toiminnan mahdollinen erottaminen omiin yhtiöihin. NordLabin erillisestä yhtiöittämisestä aiheutuvien arvonlisäveroseuraamusten ja niistä muodostuvan kustannusten kasvun vuoksi on päädytty ensisijaisesti selvittämään valtakunnallisen laboratoriofuusion mahdollisuuksia. Selvitystä varten on perustettu työryhmä, jonka jäseninä ovat Fimlabin, Islabin, Tyks laboratorioiden ja Nordlabin johtajat ja yliopistosairaanhoitopiirien edustajat. As Oy Ukontupa Yhdistelemättömissä osakkuusyhteisöissä Lapin sairaanhoitopiirin ky on omistajana Pelkosenniemellä As Oy Ukontuvassa 49,59 % omistusosuudella. 1.12.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA 2018 2017 1 000 1 000 Toimintatuotot 225 290 206 216 Toimintakulut -215 524-196 728 Toimintakate 9 766 9 488 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 35 Muut rahoitustuotot 144 128 Korkokulut -50-71 Muut rahoituskulut -381-345 Vuosikate 9 481 9 234 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -8 942-8 875 Tilikauden tulos 540 360 Tilinpäätössiirrot 298 308 Tilikauden verot -6-6 Vähemmistöosuudet 16 11 Tilikauden yli/alijäämä 848 672 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2018 2017 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,5 104,8 Vuosikate/Poistot, % 106,0 104,1 Konsernin toimintatuotot vuonna 2018 olivat 225,3 milj. euroa ja toimintakulut 215,5 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui lähes 9,8 milj. euroa, joka on 0,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Sekä toimintakulut että -tuotot kasvoivat yli 9 %:lla. Kasvu aiheutui pääosin Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan laajentumisesta vuoden 2017 aikana. Konsernin korkokulut pysyivät maltillisina, alle 0,1 milj. eurossa. Muut rahoituskulut (0,4 milj. euroa) muodostuivat lähes kokonaan sairaanhoitopiirin ja NordLabin jäsenyhteisöilleen maksamasta peruspääoman korosta. Konsernin vuosikate vuonna 2018 oli 9,5 milj. euroa. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Konsernin tilikauden tulokseksi muodostui 0,5 milj. euroa. Tilinpäätössiirtojen, verojen ja vähemmistöosuuksien jälkeinen tilikauden ylijäämä oli 0,8 milj. euroa. 32
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2018 2017 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 481 9 234 Tilikauden verot -6-6 Tulorahoituksen korjauserät 2 537-159 Investointien rahavirta Investointimenot -13 891-10 790 Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 50 13 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 828-1 707 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen vähennys -800-1 600 Muut maksuvalmiuden muutokset -4 361 4 276 Rahoituksen rahavirta -5 161 2 676 Rahavarojen muutos -6 989 969 Rahavarat 31.12. 6 989 13 978 Rahavarat 1.1. 13 978 13 009-6 989 969 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2018 2017 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 1 618 5 445 vuo Investointien tulorahoitus, % 68,3 85,6 Lainahoitokate 11,2 5,6 Kassan riittävyys, pv 11 24 Konsernin toiminnan rahavirta vuonna 2018 oli 12,0 milj. euroa ja investointimenot olivat 13,9 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi 1,8 milj. euroa negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus jäi alle 100 %:n. Investointien omarahoitusvaatimuksen voidaan kuitenkin katsoa täyttyvän, jos toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä on positiivinen. Kuntayhtymäkonsernissa kyseinen kertymä 31.12.2018 oli 1,6 milj. euroa. Konsernin rahoituksen rahavirta oli 5,2 milj. euroa negatiivinen. Rahavirran negatiivisuutta selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirin vuoden 2017 jäsenkuntalaskutuksen oikaisuun liittyvät maksut (4,7 milj. euroa) kesällä 2018. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 0,8 milj. eurolla, ja lainanhoitokate parani entisestään, mikä tarkoittaa, että konsernin tulorahoitus riittää hyvin nykyisten lainojen korkojen ja lyhennysten maksuun. Vuoden viimeisenä päivänä konsernin rahavarat olivat noin 7,0 milj. euroa. Näin maksuvalmiutta kuvaavan tunnusluvun, kassan riittävyys, arvoksi muodostui 11 päivää. 33
KONSERNITASE VASTAAVAA 2018 2017 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 307 2 116 Muut pitkävaikutteiset menot 117 92 Ennakkomaksut 320 207 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 554 554 Rakennukset 36 413 31 850 Koneet ja kalusto 6 234 5 915 Muut aineelliset hyödykkeet 336 347 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 3 391 3 672 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 500 483 Muut saamiset 15 15 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2 436 2 444 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 21 929 19 621 Rahoitusarvopaperit 59 60 Rahat ja pankkisaamiset 6 930 13 919 VASTAAVAA YHTEENSÄ 81 542 81 295 VASTATTAVAA 2018 2017 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 22 128 22 128 Muut omat rahastot 205 504 Edellisten tilikausien ylijäämä 11 679 11 007 Tilikauden ylijäämä 848 672 VÄHEMMISTÖOSUUDET 166 183 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 11 088 8 513 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 79 81 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen 2 400 3 200 Lyhytaikainen korollinen 800 800 Lyhytaikainen koroton Saadut ennakot 81 194 Ostovelat 8 882 7 516 Muut velat 3 376 3 628 Siirtovelat 19 808 22 868 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 81 542 81 295 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 Omavaraisuusaste, % 42,8 42,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 15,7 18,4 Velat ja vastuut käyttötuloista, % 20,3 23,7 Kertynyt ylijäämä, 1000 12 527 11 679 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 3 200 4 000 34
Konsernitaseen loppusumma 31.12.2018 oli 81,5 milj. euroa, joka on reilut 0,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Taseen loppusumma kasvoi vastaavaa-puolella erityisesti pysyvien vastaavien aineellisissa hyödykkeissä (sairaanhoitopiirin keskeneräiset rakennusinvestoinnit). Myös korottomien saamisten (mm. myyntisaamiset) määrä kasvoi. Koska omaisuuserien kasvu rahoitettiin tulorahoituksella, rahavarojen määrä pieneni huomattavasti. Taseen vastattavaa-puolella kasvua tapahtui tilikauden ylijäämän myötä omassa pääomassa ja sairaanhoitopiirin potilasvahinkovastuun tarkistuksen myötä pakollisissa varauksissa. Lainojen lyhennykset ja siirtovelkojen maksut (mm. sairaanhoitopiirin ylijäämän 2017 palautus jäsenkunnille) puolestaan pienensivät konsernin vieraan pääoman määrää. Konsernin omavaraisuusaste oli tilinpäätöshetkellä 42,8 % vahvistuen hieman edellisvuodesta. Konsernin lainakanta (korolliset velat) pieneni 0,8 milj. euroa ollen vuoden lopussa 3,2 milj. euroa. Konsernin lainakanta muodostuu emoyhteisönä toimivan kuntayhtymän lainakannasta. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli tilikauden päättyessä 15,7 %. Tämä tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osuus konsernin tulorahoituksesta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvussa velat ja vastuut suhteutettuna käyttötuloista puolestaan rinnastetaan vieraaseen pääomaan myös vuokravastuut (mm. määräaikaisiin kiinteistöjen vuokrasopimuksiin ja laitteiden leasing-sopimuksiin liittyen), jotka eivät näy velkana taseessa. Näinkin tarkasteltuna konsernin velkaantuneisuus pieneni vuonna 2018. Konsernin kertynyt ylijäämä kasvoi tilikauden ylijäämän verran ollen vuoden lopussa 12,5 milj. euroa. Konsernitilinpäätöksessä kertyneeseen ylijäämään sisältyvät myös yhteisöjen poistoero ja vapaaehtoiset varaukset (yht. 3,8 milj. euroa), jotka ovat muodostuneet aiempien ylijäämäisten tilikausien tilinpäätössiirtokirjauksista. 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.13.1 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy tilikauden 2018 tuloksen 405 194,16 euron käsittelystä seuraavaa: - muun toiminnan rahastoihin (virkistysrahasto) lisätään 84 341,58 euroa - muun toiminnan rahastoista (virkistysrahasto) vähennetään 75 345,83 euroa - investointirahastosta vähennetään 307 259,68 euroa (YV 13.6.2007 3 ja 11.6.2008 49) - poistoeroa vähennetään 820 414,67 euroa Invalidiliiton ILKK:n kiinteistön kaupan (vuonna 2016) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta - vuoden 2018 ylijäämä 1 523 872,76 euroa siirretään taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämä/ alijäämätilille. 1.13.2 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Lapin sairaanhoitopiirin ky:llä on tilinpäätöksessä 2018 edellisten tilikausien yli-/alijäämätilillä ylijäämää 6,3 milj. euroa. Vuoden 2018 tilinpäätöksestä kirjataan lisää 1, 5 milj. euroa, jonka jälkeen taseessa on ylijäämää yhteensä 7,8 milj. euroa. Kertyneellä ylijäämällä pyritään huolehtimaan kuntayhtymän kyvystä suoriutua tulevien vuosien taloudellisista haasteista siten, että jäsenkunnat eivät joutuisi tekemään pakollisia varauksia kuntien taseisiin. 35
2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Lapin sairaanhoitopiiri Toimintatuotot Vuonna 2018 kuntayhtymän toimintatuotot olivat 213,1 milj. euroa. Toteuma oli 3,9 milj. euroa eli 1,9 % suurempi kuin muutettu talousarvio. Oman toiminnan osalta jäsenkunnille suuntautuva laskutus oli 10,1 milj. euroa eli 7,8 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimintakulut Vuoden 2018 toimintakulut olivat 204 milj. euroa, mikä oli 0,09 milj. euroa pienempi kuin muutettu talousarvio eli toimintakulut toteutuivat 100 prosenttisesti. Henkilöstökulujen toteuma-% oli 96,4 %. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen osuus, joka oli 0,6 milj. euroa ja 1,9 % pienempänä kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintakate Talousarvion toimintakate eli käyttötalouden tulojen ja menojen erotus oli 5,3 milj. euroa. Lopullinen toteuma oli 9,1 milj. euroa, joka oli siis merkittävästi parempi kuin talousarviossa arvioitu toimintakate. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen kokonaistoteuma oli -0,3 milj.. Toteuma oli 8 000 euroa parempi kuin oli arvioitu. Vuosikate Vuosikate on merkityksellinen investointien rahoittamisessa. Vuosikate toteutui 8,8 milj. euron suuruisena, talousarvion ollessa 5,0 milj. euroa. Investointien muutettu talousarvio oli 13 milj. toteuman ollessa 13,2 milj.. Vaikka investoinnit ylittivät vuosikatteen, uutta pitkäaikaista lainaa ei tarvinnut nostaa, vaan investoinnit pystyttiin rahoittamaan kassavirralla. Kesä-syysaikana (20.6. - 31.10.2018) kassaa vahvistettiin 5 milj. kuntatodistusohjelman käytöllä. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot olivat talousarviossa 8,6 milj. euroa. Poistot toteutuivat 204 991 euroa pienempänä kuin talousarviossa oli arvioitu. Poistojen toteuma oli 8,4 milj. euroa. Tilikauden tulos Vuosittaista poistoeron kirjattiin 820 414,67 ja rahastot vähenivät -298 263,93 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui näiden kirjausten jälkeen 405 194,16 euroa. Tilikauden yli/alijäämä Poistoeron ja rahastojen käsittelyn jälkeen kuntayhtymän ylijäämä oli 1 523 872,76 euroa. 36
2.1.1 Sairaanhoito Erikoissairaanhoito Sairaanhoitopiirin tehtävä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluiden ostoihin sisältyvät myös terveydenhuoltolain perusteella valinnanvapautta käyttäneiden jäsenkuntien asukkaiden muista sairaanhoitopiireistä saamat kiireettömät hoidot. Vastaavasti Lapin keskussairaala hoitaa myös muiden kuin omistajakuntien asukkaiden kiireettömiä hoitoja ja laskuttaa kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä hoidosta. Saamenkielisen väestön erityistarpeet, matkailu, kaivostoiminta, liikenne sekä yhteistyö Pohjoiskalotin alu-eella ovat pitkien etäisyyksien lisäksi Lapin toimintaympäristöön liittyviä erityispiirteitä. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Lapin sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten päivystys hoidetaan keskussairaalassa toimivassa yhteispäivystyksessä kuntakohtaisesti sovittuina aikoina. Inarin terveyskeskuksessa jatkuu poikkeusluvalla perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys pohjoisen alueen asukkaille. Lapin keskussairaala on terveydenhuoltolain mukainen laajan päivystyksen sairaala. Päivystyksen edellytyksiä säädellään tarkemmin päivystysasetuksessa. Ratkaisu tukee sairaanhoitopiirin omaa strategista valintaa. Kiireettömään hoitoon pääsy toteutui vuonna 2018 edellytysten mukaisesti ja potilaat saivat hoidon pääsääntöisesti määräajoissa. Potilasvakuutuskeskus päätti vuonna 2018 korvata 44 Lapin keskussairaalan vahinkoa, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 23. Myös potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Turvallisuuden parantaminen on edelleen toiminnan kehittämisen painopisteistä tärkeimpiä. Muistutusten (93) ja kanteluiden (7) määrä on aiempien vuosien tasolla Sairaanhoitopiiri on osallistunut maakunnan sote-valmisteluun. Joidenkin avainhenkilöiden työpanoksen käyttö maakunnan tehtäviin on hidastanut oman toiminnan kehittämistä. Erityisvastuualueen yhteistyötä on kehitetty osana laajempaa sote-valmistelua. Pohjoinen syöpäkeskus perustettiin sairaanhoitopiirien yhteiseksi organisaatioksi. Keskuksen tehtävä on kehittää syöpäsairauksien hoitoa alueella yhdenmukaisesti. Yhteisenä erikoissairaanhoidon tuottamistapana selvitettiin mahdollisuutta erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteiseen tuotantorakenteeseen, jonka perusta olisi sairaanhoitopiirien yhteinen osuuskunta. Osuuskunnan valmistelu siirtyi vuodelle 2019 eikä selkeästi yhteistä käsitystä osuuskuntaratkaisusta saatu muodostettua vuoden 2018 aikana. Keskeisimmät toiminnalliset muutokset erikoissairaanhoidossa vuonna 2018 Yhteispäivystyksen toimintaa kehitettiin käynnistämällä normien edellyttämä yleislääkäreiden yöpäivystys 1.4. yhteistyössä Rovaniemen ja sairaanhoitopiirin muiden terveyskeskusten kanssa. Hammaslääkäripäivystys käynnistettiin hälytystyönä 1.5. Tarve hammaslääkärin puhelinkonsultaatioihin on ollut vähäistä ja vastaanottoihin hyvin vähäistä. Rovaniemen sosiaalipäivystys siirtyi 1.2. yhteispäivystyksen tiloihin, joissa se on toiminut aamupäivisin. Toiminnan yhdistäminen osaksi yhteispäivystyksen toimintaa on alkuvaiheessa. Ensihoidon palvelutasopäätökset muuttuivat tavoitteiltaan yhtenäisiksi koko erityisvastuualueella, LSHP ensihoito saavutti tavoitteet lähes kokonaan. Uuden ensihoitoasetuksen mukainen yhden hengen Päivystys pirtissä-ensihoitoyksikkö aloitti Rovaniemellä 1.5. Tehtävämäärät eivät vielä riitä taloudellisesti kannattavaan toimintaan ja kustannusvaikuttavuus edellyttää lisäarvioita. Ensihoidon laboratoriokokeiden vieritestausta laajennettiin potilasturvallisuuden vahvistamiseksi. Ensihoitajien ajokortteja jouduttiin päivittämään kun ensihoitoyksiköiden painot ovat alkaneet ylittää henkilöauton ajokortin painorajat. Medisiinisen hoidon tulosalueella kehitettiin toimintaa monilla tavoin. Mm. sydänpajalla päivitettiin angiografialaitteisto ja vakinaistettiin sairaanhoitajien pyörittämä tahdistinpoliklinikka. Kuntoutuksessa kehitettiin apuvälineprosessia ja erityisnuorten ammatillisen kuntoutuksen toimintaa. Fysiatriassa kehitettiin koko alueen selkäpotilaiden hoitokäytäntöjä ja keuhkoyksikössä uniapneapotilaiden hoidonporrastusta alueen terveyskeskusten kanssa. 37
Osa uusista toimintamalleista liittyi uusien laitteiden käyttöön, mm ihotautien poliklinikalla otettiin käyttöön luomienseurantalaite ihosyöpäriskien arvioimiseen ja Noona-sähköistä yhteydenpitojärjestelmän käyttöä laajennettiin keuhkosyöpäpotilaiden hoidon seurannassa. Operatiivisen hoidon tulosalueella vahvistettiin toimintaa täyden palvelun päivystyssairaalana ja mm. otettiin avohoidossa käyttöön hoidon suunnittelussa asiakaslähtöinen toimintamalli. Poliklinikoiden johtamisjärjestelmää kehitettiin toimeenpantavaksi vuoden 2019 alusta. Synnytystoiminnassa käynnistettiin lyhyt jälkihoitoinen toimintamalli ja kätilöiden hoitama imetyspoliklinikka. Lastentaudeilla otettiin käyttöön etävastaanottotoiminta astman hoitoon. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatkettiin Rovenimen palvelujen integroimista erikoissairaanhoidon palveluihin ja muokattiin mm. yksikkörakennetta paremmin tehtävää tukemaan. Toimintamalleja kehitettiin mm ottamalla hoidontarpeen arviointimenetelmäksi ns. MIEPÄ-triage. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot muuttivat Lähteentieltä Vilkkaan remontoituihin tiloihin. Toimintamallien suunnittelu ja kehittäminen on ollut aktiivista myös osana uuden sairaalan suunnittelua. Rovaniemen terveyskeskuksen röntgentoiminta siirtyi liikkeenluovutuksella sairaanhoitopiirin vastuulle 1.6. Välinehuoltopalveluiden tuottaminen Kolarin terveyskeskukselle valmisteltiin aloitettavaksi 1.1.2019. Erikoissairaanhoidon johtamista kehitettiin määrittelemällä uuden hallintomallin edellyttämän toimintayksiköiden ylilääkärin ja osastonhoitajan työparijohtamisen tehtäviä ja niiden toimintamalleja. Työparijohtamista tukemaan käynnistettiin esimiesfoorumit, joissa kuukausittain käydään teemoittain johtamisen asioita läpi painottaen erityisesti asioista keskusteluun. Potilasturvallisuuden tueksi on käynnistetty vakavien vaaratapahtumien tutkimiskäytäntö, jossa työryhmä selvittää mahdollisimman tuoreeltaan riskitapahtumaan johtaneet syyt ja esittää sairaanhoidon johtoryhmälle ehdotuksensa riskin välttämisestä jatkossa. Johtajien tehtävä on huolehtia sitten turvallisuustyön kehittämisestä tulosalueillaan. Sairaalan toiminnan kehittämiseksi on myös muokattu rakenteita mm. yhdistämällä osastot 6A ja 6B sekä vähentämällä avohoitopainotteisuuden myötä sairaansijoja vuodeosastolta. Kotiutustoimintaa kehitettiin myös vuoden aikana sairaalassa ja tavoitteena on vuoden 2019 alusta päästä vähentämään lisää sairaansijoja. Perusterveydenhuolto Muonion-Enontekiön perusterveydenhuoltoa kehitettiin osana sairaanhoitopiirin organisaatiota. Tukiratkaisuja hallintopalvelujen ja tietojärjestelmäratkaisujen osalta kehitettiin. Lääkäritoiminta saatiin turvattua aiempaa paremmin ja vastaanottojen tarjonta toteutui merkittävästi odotuksia kattavammin. Edelleen integraatio erikoissairaanhoidon toimintaan on työn alla ja joustavampia keinoja tukea potilaiden hoitoa etäkeinoin haetaan. Mm. paikallisen mielenterveystyön yhteyttä sairaanhoitopiirin vastaavaan toimintaan tiivistettiin. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakkaat ja vaikuttavuus hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut ammatillisuuden ja hyvän kohtelun arvostus toiminnassa hoidonvarauksen kehittäminen nopeiden palautejärjestelmien käyttöön otto ja hyödyntäminen yksikkötasolla lääkehoitoprosessin kehittäminen katkeamaton lääkehoito Haiprojen hyödyntäminen käsittelyprosessin kehittäminen uuden palautejärjestelmän perusteella arviot näyttävät paremmilta kuin 2017 asiakaspalautteista ei saada arviota hoidonvarauksen toimivuudesta hymynaamat ei kattavasti käytössä, palautteet haettu tekstiviesteillä, käytäntö arvioidaan keväällä 2019 katkeamaton lääkehoito ei ole kaikilla osastoilla käytössä vuoden 2019 aikana laajenee lopuille osastoille Haiprojen käsittelyprosessin kehittäminen on aloitettu 2018 38
ennakoiva kotiutus potilaan osallisuuden vahvistaminen omassa hoidossa ennakoivan kotiutuksen käytäntö on aloitettu, laajentuu lopuille osastoille 2019 aikana potilaan oman osuuden kirjaus hoitosuunnitelmassa ole vielä nähtävissä 30 % kertomuksista, asiaan kiinnitetty erityistä huomiota lääkehoitosuunnitelman päivityksessä Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen tulosaluejohto keskustelee toimintayksiköissä strategian ja painopisteet säännölliset tulosyksikkökokoukset suunnitelmalliset ja kattavat kehityskeskustelut työnohjauksen mahdollistaminen ajantasaiset intrasivut someviestintä alkuun Facebook osaamistarpeiden määrittely erikoisaloittain ja tehtävittäin suunnitelmallinen koulutus on keskusteltu kaikissa yksiköissä tulosyksikkökokoukset toteutuvat kattavasti osaamiskartoitus on tehty kattavien kehityskeskustelujen tueksi kaikissa yksiköissä on työnohjaus mahdollista intran uutiset päivitetään viikoittain someviestintä toimii määrittely tehty hoitohenkilökunnan osalta, muiden aloitettu koulutukset toteutuvat yksiköittäin koulutussuunnitelmien mukaan osaamisen dokumentointi C&Q C&Q on käytössä Talous kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen tunnistetaan yksiköittäin kustannustekijät, joihin voidaan itse vaikuttaa koulutetaan talouteen vaikuttamisen mahdollisuudet koko henkilökunnalle kehitetään Kairan talousseuranta säännölliseen käyttöön yksiköittäin suoritteiden yhdenmukainen kirjaaminen päivittäisjohtamisen tueksi sairaalan yhtenäiset käytännöt työryhmän aktiivinen hyödyntäminen ajanvarausprosessin kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa tehtävään hoidon suunnitteluun aloitettu määrittelemään kustannustekijöitä, joihin yksiköissä itse voidaan vaikuttaa koko henkilökunnalle järjestettävää talouskoulutusta on valmisteltu, toteutus siirtyy vuodelle 2019 Kaira mahdollistaa säännöllisen talousseurannan eri tasoilla suoritteet yhdenmukaista kirjaamista on kehitetty, työ jatkuu työryhmä toimi aktiivisesti 2018 ja ryhmän toimintaa kehitetään 2019 hoidon suunnitteluun on kehitetty asiakaslähtöisiä ratkaisuja, mm. tekstiviesti-muistutukset Rafaela-hoitoisuusjärjestelmän hyödyntäminen resurssien allokoinnin kehittämiseen Toiminnan kehittämisessä aina resurssien käytön tehokkuus yhtenä näkökulmana Hukkahaavimenetelmien mukaiset kehittämiskäytännöt yksiköissä resursseja allokoidaan rutiinisti Rafaelan perusteella valtaosassa kehittämissuunnitelmista on nähtävissä taloudellisuusarvio jokaisessa yksikössä on mahdollisuus ja osaaminen hukkahaavimenetelmien käyttöön Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen potilasohjauksen keinoin osallisuuden vahvistaminen potilaan oma näkemys omista tavoitteistaan ja osuudestaan hoitosuunnitelmassa asiakaspalautteista ei pysty päättelemään osallisuuden vahvistumista, asiaan on kiinnitetty huomiota enemmän ja siitä kysytään jatkossa potilaan oman osuuden kirjaus hoitosuunnitelmassa ei ole nähtävissä 30 % kertomuksista, palautteissa on nähty kokemus osallisuudesta 39
Kehitetään keinoja potilaan omaan esi- ja lääkitystietojen esittämiseen sähköiset esitietolomakkeet sähköisiä esitietolomakkeita ei vielä kattavassa käytössä, mm. keuhkopotilaiden hoidossa kuitenkin käytössä Prosessit ja rakenteet oireseurannan kehittäminen teknologian keinoin etänä Saavutettavuuden laajentaminen toimitilojen ja laitteiden tehokas käyttö (ilta-ajat) Tarjotaan eri keinoin erityisosaamista potilasta hoitavan tahon lähipalveluihin Arvioidaan kriittisesti kontrollikäyntien tarjonta Tarkistetaan ja päivitetään alueen sovitut hoitoketjut Kaira käyttöön esimiesten päivittäisjohtamistyössä Kirjaamisen yhtenäistäminen Järjestelmien automatisoinnin hyödyntäminen ja päällekkäisen kirjaamisen poistaminen Noonaa käytetään syöpäpotilaiden hoidossa ja Virtua tietyillä keuhkopotilailla Tilojen ja laitteiden käyttö virka-ajan ulkopuolella on aloitettu radiologiassa. Etäpalveluja ja jalkautuvia erikoislääkäripalveluja on käytössä esim. gynekologia ja keuhkosairaudet Erikoisaloittain ei ole kattavasti käyty läpi pitkään hoidossa olleiden potilaiden jatkohoidon suunnitelmia Hoitoketjuja on päivitetty, ei kaikkia Kaira on aktiivikäytössä päivittäisjohtamisessa Kirjaamiskäytäntöjä on yksiköiden kesken yhtenäistetty eroja edelleen on, työ jatkuu Lääkehoidon kirjaamisvastuut määritelty toimijoittain lääkehoitosuunnitelmassa, muutoin työ kesken Seurantajärjestelmää on kehitetty Kuormitus ja viiveseurannan kehittäminen kairassa 2.1.2 Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluja. Lapin sairaanhoitopiirin Potilaan parhaaksi!- näyttöön perustuvan hoitotyön toimintaohjelman (2014 2017) päivitys siirrettiin tehtäväksi vuodelle 2019 muuttuneen toimintakentän johdosta (Muonio- Enontekiön perusterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille ja MiePä-yhdistyminen) sekä ennakoivaa toimintaa tulevien muutoksien vuoksi( sairaala laajennukseen ja SOTE-Maku uudistukseen liittyvää toimintaa ja yhteistyötä). Rafaela-hoitoisuusluokitus järjestelmään ja vuonna 2016 tehdyn henkilöstömitoituksen pohjautuen on päivittäisjohtamisessa pystytty kohdentamaan hoitotyöresurssia tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Vuoden 2018 aikana vahvistettiin sairaanhoitopiirin alueella toimivaa ensihoitoa varahenkilöstöön saaduilla vakansseilla. Hoitohenkilökunnan osaamiskartoitusta C&Q- mallin mukaisesti on jatkettu 2018 aikana. Tavoitteissa ollut hoitotyön kliinisen osaamisen tukemisen ja ylläpidon mallin kehittäminen ei ole vielä ennättänyt käynnistyä. Vuosi 2018 on sisältänyt Sote- maakunta valmistelua sekä yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa mm ikäihmisten kotiutuksen / jatkohoidon järjestämisessä. Sairaalan somaattiset vuodeosastot ovat myös osallistuneet kaksivuotisen kansallisen painehaavauma tutkimuksen ensimmäiseen osaan. Tutkimuksen yhteydessä toteutettiin henkilökunnalle mm painehaavoihin liittyvää koulutusta. Muonio-Enontekiö perusterveydenhuollolle suunnattu Rafaela-koulutusta ei ole vielä 2018 aikana järjestetty. Palliatiivisen hoidon kehittämiseen sairaanhoitopiirin alueelle perustettiin syksyllä moniammatillinen työryhmä. Toimintamuodon kehittäminen jatkuu edelleen vuoden 2019 aikana. Tavoitteena on saada kehiteltyä toimintamalli potilaan hyvälle kansallisia ohjeita noudattavalle palliatiiviselle hoidolle Lapin sairaanhoitopiirissä. 40
Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Tunnistetaan laatupoikkeamat Haiprojärjestelmästä ja asiakaspalautteista. Suunnitellaan kehittämiskohteet yhteistyössä laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattoreiden kanssa. Kehitetään lääkehoidon potilasturvallisuutta laajentamalla katkeamaton lääkehoitoprosessi vaiheistetun käyttöönottojakson tuloksia hyödyntäen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Kehittämiskohteiden toteuman seuranta green cross- työkalua käyttäen: - Potilaan tunnistamiseen liittyen: GreenCross mittarilla seurattu potilas rannekkeiden ja henkilötietojen ajantasaisuutta Paperiton lääkehoitoprosessi (katkeamaton) vakiintunut osalla kolmivuoroyksiköistä. Lääke-hoitoprosessin laatupoikkeamia seurataan Haipro-järjestelmässä Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Tunnistetaan ja vahvistetaan hoito työn ydinosaamista ja perustehtävää Luodaan hoitotyön tarpeita tukevat säännölliset kokouskäytännöt yhdessä esimiehistön kanssa. Osallistumme osaltamme C&Q-järtelmän käyttöönottoon C&Q-tehtävä- ja osaamismäärittelyt on tehty osittain hoitohenkilökunnalle. Hoitotyön säännölliset kokouskäytännöt toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Järjestelmä on käytössä. Osaaminen arvioidaan ja kartoitetaan C&Q-järjes-telmällä. Osaamisen kehittämisen suunnitelmat perustuvat osaamis-kuiluihin. Ei vielä valmis. kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Rafaela- hoitoisuusjärjestelmän ja hoitotyön mitoitus-hankkeen hyödyntäminen resurssien ja osaamisen tarkoituksenmukaisessa allokoinnissa ja sen kehittämisessä. Ajanvarausprosessin kehittäminen organisaatiolähtöisestä prosessista yhdessä asiakkaan kanssa tehtävään hoidon suunnitteluun Rafaelan vaikutukset kustannusten tiedostamiseen ja minimointiin Hoitohenkilökunnan henkilöstökustannusten seuranta ja siihen vaikuttamista sairaalan sisäisen avunanto (aamuisin tehtävän huddlaus) toiminnan avulla. Hoitoisuudet vuodeosastoilla pääsääntöisesti optimitasolla.hoitotyön resurssia allokoitiin potilaiden hoidon tarpeen mukaan uudelleen yhteensä 355 kertaa eli lähes joka päivä. (vuonna 2017 321 kertaa) Talous Säännöllistä resurssien kohdentumisen arviointia Päivittäisen huddlauksen tuottamalla tiedolla: jatkohoito-prosessien avaaminen ja tk-siirtoviivepotilaiden määrän näkyville nostaminen huddle-toimintamallia hyödynnettiin -myös mm. sairaalan sisäisen tilanteen nopeaan kartoittamiseen suuronnettomuusharjoituksessa sekä influenssa-epidemian kehittymiseen sairaalassa. Ajanvarausprosessi: Malli luotu ja käytössä Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen päivitettyjen kansallisten hoitotyön tarve- ja toimintoluokitusten mukaisesti Potilaan osallisuus ja hoitoonpääsy: Kokemusasiantuntija: MiePÄn alueella käytössä Munuaispotilaiden hoitopolku Kuvantamisprosessien hiontaa, päivystys pirtissä, sähköinen hoitajalähete kunnista pilotoitu Kirjaaminen: ei ole edennyt Hoitotyön tarveja toimintoluokistusten osalta. Tiedolla johtaminen: Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen käynnistynyt 41
2.2 Tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet Tulosalue Muutettu TA 2018 ulkoinen toimintakate TP 2018 ulkoinen toimintakate Ero 11 Keskushallinto -5 842 148-4 793 720 1 048 428 12 Tukipalveluiden tulosalue -25 559 727-24 763 461 796 267 13 Medisiinisen hoidon tulosalue 23 544 161 23 744 622 200 462 14 Operatiivisen hoidon tulosalue 24 378 497 25 270 548 892 051 15 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue 5 993 035 6 186 088 193 052 16 Psykiatrisen hoidon tulosalue 7 795 590 7 607 505-188 085 17 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue -23 843 428-23 499 883 343 545 18 Projektien tulosalue (laskennallinen) -1 359 132-876 576 482 556 19 Muonio-Enontekiön perusterv.huolto 145 400 245 976 100 576 2.3 Tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Yhtymävaltuuston osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa hyväksymässä sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategiassa tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: Lapin laajan päivystyksen sairaala, Ammattilaiset ihmisiä varten, Inhimillisesti tehokas sairaala sekä Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Strategisten valintojen toteutumista vuonna 2018: Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Terveydenhuoltolain 50 3 mukaan mm. Lapin sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Sairaalan päivystyskykyä pyrittiin vahvistamaan maltillisilla henkilöresurssilisäyksillä. Päivystysvalmiuden turvaamiseksi jouduttiin hankkimaan sekä lääkäreitä että hoitajia työvoiman vuokrauksella ja ns. keikkatyönä. Ammattilaiset ihmisiä varten Tekstiviestipalaute-järjestelmää on pilotoitu onnistuneesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa, lastensairauksien ja naistentautien klinikassa sekä päivystyspoliklinikalla. Järjestelmän käytöstä on saatu myönteistä palautetta sekä henkilökunnalta että asiakkailta. Asiakaspalautetta on kerätty myös Internet-kyselyillä. Inhimillisesti tehokas sairaala Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla, joiden tavoitteena on pieniin jokapäiväisiin asioihin liittyvän hukan vähentäminen. Koulutuksissa on ollut mukana myös sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten ja muiden sairaanhoitopiirien työntekijöitä. Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä hudlle-toimintamalli (taulujohtaminen) on kattavasti käytössä mm. hoitohenkilöstön resursoinnissa. Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2017. Toiminta vakiinnutettiin vuoden 2018 aikana. Muonion ja Enontekiön kunnilta on saatu hyvää palautetta kokonaisuudesta. Yhtymävaltuuston tekemän periaatepäätöksen perusteella sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan järjestämisvastuun myös muiden jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli kunnat päättävät järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtää. 42
Sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet olivat vuonna 2018: Tuloslaskelmaosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate - sairaanhoitopiirin tulos - käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Investointiosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - nettoinvestointien kokonaisloppusumma Rahoitusosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - lainakannan muutokset Toteuma tavoitteiden saavuttamisessa vuonna 2018: Tuloslaskelman sitovuus - Sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate tavoite saavutettiin. Tavoite oli muutetussa talousarviossa 5 252 249 euroa ja toteuma oli 8 842 121,88 euroa. Tavoite toteutui 3 589 872,88 euroa suurempana kuin oli tavoite. - Sairaanhoitopiirin tulos tavoite toteutui. Tavoite oli muutetussa talousarviossa -2 547 972 euroa ja toteuma oli 405 194,16. Tavoite toteutui 2 953 166,16 euroa suurempana kuin oli tavoite. Käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Avohoidon osalta määrälliset tavoitteet ylittyivät merkittävästi. Päiväkirurgia ja suun terveydenhuollon suoritteet jäivät alle tavoitteen. Vuodeosastohoito sekä ostopalveluissa että omassa toiminnassa hoitopäivien määrä toteutui lähes suunnitellusti. Hoitojaksojen määrä kuitenkin toteutui merkittävästi arvioitua suurempana, keskimääräisen hoitoajan jäädessä arvioitua pienemmäksi. TA 2018 TA muutos Muutettu TA 2018 TP 2018 Ero Toteuma% MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * 236 507 13 640 250 147 276 584 26 437 110,6 % kuntalask.käynnit, ostetut * 15 560 15 560 18 923 3 363 121,6 % Suun terveydenhuolto 4 700 4 700 4 037-663 85,9 % Yhteensä 256 767 13 640 270 407 299 544 29 137 110,8 % Päiväkirurgia * 4 300 0 4 300 3 477-823 80,9 % Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * 17 492 17 492 20 082 2 590 114,8 % Hoitopäivät, omat* 85 578-1 641 83 937 81 465-2 472 97,1 % Hoitopäivät, ostetut* 20 200 20 200 20 369 169 100,8 % Yhteensä 105 778-1 641 104 137 101 834-2 303 97,8 % Keskim. Hoitoaika, omat 4,9 4,8 4,1-0,7 84,5 % 43
Investointien sitovuus Alkuperäinen investointien talousarvio oli 12,7 milj. (12 699 795 ). Yhtymävaltuuston päätöksellä 14.6.2018 5 investointimäärärahaa lisättiin 300 000 Porokatu 39 kunnostukseen. Muutettu talousarvio oli muutoksen jälkeen 13,0 milj. (12 999 795 ). Yhtymävaltuuston päätöksellä 29.11.2018 19 tehtiin hankkeiden välisiä investointimääräraha muutoksia. Muutoksina hankkeen 7, vy 9008, Muurolan sairaala ja Lähteentien koko investointivaraus 160 000 ja hankkeelta 9, vy 9015, investointivarauksesta vanhenevan tekniikan korvaaminen 390 000 siirrettiin katteeksi hankkeille 10 ja 14. Hankkeelle 10, vy 9014 Porokatu 39 kunnostus siirrettiin 150 000 ja hankkeelle 14, vy 9012 Vilkan remontoiminen 400 000. Investointien sitova tavoite oli nettoinvestointien kokonaisloppusumma. Investointien toteutunut kokonaisloppusumma oli 13,2 milj.. Investointimääräraha ylittyi siis hivenen. Ylityksen aiheutti LKS:n laajennushanke. Hankkeen kustannusarvion kasvettua 80 milj. :sta 138 milj. :on, kasvoi myös suunnittelun osuus ja laajuus samassa suhteessa. Erikoissuunnittelijoiden tekemän työn perusteella saatiin lokakuussa ensimmäistä kertaa rakennusosakohtainen kustannusarvio. Tähän kustannusarvioon perustui yhtymävaltuuston tekemä rakentamispäätös 29.11.2018 20. Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa sairaalainvestointiin saatiin samana päivänä. Hankkeen kasvaneen koon vuoksi on rakennusinvestoinnin kustannusten jaksotuksessa tullut virhettä vuosien välille, mikä aiheuttaa vuoden 2018 investointimäärärahaylityksen. LKS:n laajennushanke kestää vuoteen 2023 asti. Ero Muutettu -alle talousarvion Ta 2018 Ta 2018 Toteuma + yli talousarvion Toteuma-% Investoinnit yhteensä, netto 12 699 795,00 12 999 795,00 13 204 887,53 205 092,53 101,58 Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosan sitovana tavoitteena olivat lainakannan muutokset. Tavoite saavutettiin, kun lainanottovaltuuksia ei käytetty. Yksi vuonna 2012 nostettu laina maksettiin loppuun marraskuussa 2017 ja tilikaudella ei nostettu uutta pitkäaikaista lainaa, joten lainojen lyhennyksetkin jäivät odotettua pienemmiksi. 1000 euroina Ta 2018 Muutettu Ta 2018 Tp 2018 Poikkeama Lainakannan muutokset 8 900 8 900-800 -9 700 Pitkäaik. Lainojen lisäys 4 500 4 500 0-4 500 Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600-1 600-800 800 Lyhytaik. Lainojen muutos 6 000 6 000 0-6 000 44
muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 1761,5 1762 1762 1782,5 1,19 1,16 siitä lääkärit 178 180 180 181 1,69 0,56 hoitohenkilöstö 1266 1266 1266 1285 1,50 1,50 huoltohenk.kunta 222,5 227 227 226,5 toimisto- ja hallinto 92 89 89 90-2,17 1,12 Sairaansijat 286 286 286 286 0,00 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat 239 072 236 507 250 147 276 584 15,69 10,57 kuntalask.käynnit, ostetut 17 601 15 560 15 560 18 923 7,51 21,61 Suun terveydenhuolto 1 045 4 700 4 700 4 037-14,11 yhteensä 257 718 252 067 270 407 299 544 16,23 10,78 Päiväkirurgia 4 223 4 300 4 300 3 477-17,67-19,14 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat 20 460 17 492 17 492 20 082-1,85 14,81 hoitopäivät, omat 78 214 85 576 83 935 81 465 4,16-2,94 hoitopäivät, ostetut 19 732 20 200 20 200 20 369 3,23 0,84 yhteensä 97 946 105 776 104 135 101 834 3,97-2,21 Keskim. hoitoaika, omat 3,8 4,9 4,8 4,1 6,12-15,46 45
Muutettu Muut.% Poik.% SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 184 185 577 197 768 102 1 635 027 199 403 129 203 631 934 10,60 2,12 Maksutuotot 7 202 424 7 692 533 740 7 693 273 7 298 879 1,30-5,13 Tuet ja avustukset 735 830 590 662 0 590 662 864 521 17,50 46,36 Vuokratuotot 970 661 879 310 0 879 310 923 904-4,80 5,07 Muut toimintatuotot 1 192 973 568 386 0 568 386 356 678-70,10-37,25 Ulkoiset tuotot yhteensä 194 287 466 207 498 993 1 635 767 209 134 760 213 075 915 9,70 1,88 Sisäiset tulot 110 831 726 111 968 022 0 111 968 022 113 814 556 2,70 1,65 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 305 119 192 319 467 015 1 635 767 321 102 782 326 890 471 7,10 1,80 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -79 752 555-84 235 481-1 300 035-85 535 516-84 799 193 6,30-0,86 Henkilösivukulut Eläkekulut -16 415 822-18 669 736-99 909-18 769 645-17 223 585 4,90-8,24 Muut henkilösivukulut -3 922 914-4 108 843-175 900-4 284 743-2 924 046-25,50-31,76 Henkilöstökorvaukset 1 283 650 1 134 800 0 1 134 800 1 380 848 7,60 21,68 Palvelujen ostot -26 033 110-28 985 538-2 756 000-31 741 538-35 093 217 34,80 10,56 Palv.ostot, läpilaskutus -27 649 760-30 506 799-32 719-30 539 518-29 955 909 8,30-1,91 Aineet, tarvikkeet -28 165 826-28 347 191-1 000-28 348 191-29 682 238 5,40 4,71 Avustukset -2 434 0 0 0-1 945-20,10 Vuokrat -3 198 101-4 470 534-16 000-4 486 534-4 019 824 25,70-10,40 Muut toimintakulut -1 620 401-1 301 422-10 204-1 311 626-1 648 449 1,70 25,68 Ulkoiset toimintakulut -185 477 275-199 490 744-4 391 767-203 882 511-203 967 558 10,00 0,04 Sisäiset menot -110 831 726-111 968 022 0-111 968 022-113 814 556 2,70 1,65 0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -296 309 000-311 458 766-4 391 767-315 850 533-317 782 114 7,20 0,61 0 TOIMINTAKATE 8 810 192 8 008 249-2 756 000 5 252 249 9 108 357 3,40 73,42 0 Korkotuotot 34 507 20 000 0 20 000 31 998-7,30 59,99 Muut rahoitustuotot 147 323 130 000 0 130 000 132 557-10,00 1,97 Korkokulut -67 499-80 000 0-80 000-49 599-26,50-38,00 Muut rahoituskulut -348 575-344 358 0-344 358-381 191 9,40 10,70 Rahoitustuotot ja -kulut -234 243-274 358 0-274 358-266 235 13,70-2,96 VUOSIKATE 8 575 948 7 733 891-2 756 000 4 977 891 8 842 122 3,10 77,63 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -8 372 631-8 291 919-350 000-8 641 919-7 614 856-9,10-11,88 Kertaluonteiset poistot -13 101 0 0 0-822 072 6 174,80 Poistot ja arvonalentumiset -8 385 732-8 291 919-350 000-8 641 919-8 436 928 0,60-2,37 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 190 216-558 028-3 106 000-3 664 028 405 194 113,00-111,06 Poistoeron lis.(-) 250 766 250 768 570 000 820 768 820 415 227,20-0,04 Rahastojen lis.(-) 307 779 307 260 0 307 260 298 264-3,10-2,93 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 748 762 0-2 536 000-2 536 000 1 523 873 103,50-160,09 46
2.3.1 Keskushallinto Keskushallintoon kuuluvat luottamushenkilöhallinto, virkamiesjohto, yhdistetty kehittämisyksikkö - perusterveydenhuollon yksikkö sekä infektio- ja sairaalahygieniayksikkö. Keskushallinto vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta siten, että kuntayhtymän toiminta-ajatus, terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus toteutuvat. Keskushallinto kehittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Keskushallinto panostaa johtamisen kehittämiseen, tiedon kulkuun sekä avoimeen keskusteluun päättäjien ja henkilöstön kanssa. Keskushallinto huolehtii tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnista siten, että se omalta osaltaan mahdollistaa korkealaatuisen erikoissairaanhoidon toteuttamisen sairaanhoitopiirissä. Osana kehittämisyksikköä perusterveydenhuollon yksikkö työskentelee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa. Toiminnalliset muutokset - Valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen - Keskussairaalan laajennushankkeen ja tulevaisuuden sairaalatoiminnan suunnittelu Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Uusien järjestelmällisten potilaskoh taisten asiakaspalautekanavien pilotointi ja käyttöönotto Asiakaspalvelukoulutus koko henkiöstölle Koulutus, informointi ja valvonta turvallisuuden osa-alueilla Raportointi, tiedolla johtaminen, tiedon hallinta ja käytettävyys: työvälineiden ja menetelmien sekä niiden käytettävyyden kehittäminen Resurssien käytön ohjaaminen ja seuranta koko organisaation tasolla Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Tekstiviestipalautteen pyytämistä potilailta pilotoitu muutamissa hoitoyksiköissä Asiakaspalvelukoulutukset henkilöstölle aloitettu. EU:n tietosuoja-asetuksen (GPDR) voimaantuloon valmistautuminen: ohjeiden valmistelu/päivittäminen, sopimusten päivittäminen jne; turvallisuuskoulutusta henkilöstölle (mm. paloturvallisuus, henkilöturvallisuus). Kaira-portaalin käyttöä kehitetty, Kursut-hanke on päättynyt, LapTI-hanke aloitettu. henkilöstömitoitusprojektia (Helmi) valmisteltu aloitettavaksi alkuvuodesta 2019; Huddlemenetelmän käyttö henkilöstöresurssien seurannassa ja kohdentamisessa vakiinnutettu. Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Toiminnan kehittäminen työhyvinvointikyselyn tulosten analysoinnin pohjalta Intranetin ajantasaisuus, tiedotustilaisuudet henkilöstölle, keskustelevan ilmapiirin ylläpitäminen Osaamisen arviointijärjestelmän käyttöönotto Työhyvinvointityöpajoja ja -koulutusta on järjestetty sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Intranetin päivitystyötä on jatkettu, tiedotustilaisuuksia henkilöstölle pidetty säännöllisesti, keskustelevaa ilmapiiriä rakennettu muuttamalla esimiesinfot vuorovaikutteisemmiksi esimiesfoorumeiksi. Osaamisen arviointijärjestelmän (C&Q) käyttöönottoa on jatkettu ja laajennettu. Talous kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Talouden hallinnan koulutus esimiehille Seurannan ja raportoinnin työvälineiden kehittäminen Kokous- ja viestintäkäytäntöjen kehittäminen Hukkahaavi-koulutukset Hukan poistamisen vaikutusten seuranta henkilöstöresurssien mitoittamisessa ja toiminnan organisoinnissa Talouden hallinnan koulutusta esimiehille on suunniteltu, toteutus vuonna 2019. Kaira-portaalin käyttöä on kehitetty. Esimiesinfot on muutettu esimiesfoorumeiksi, johtoryhmien kokouskäytäntöjä kehitetty. Hukkahaavi-koulutuksia on järjestetty säännöllisesti. Hukan poistamisen vaikutusten seurantaa on kehitetty. 47
Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Asiakasraadin sekä potilas- ja omaisneuvoston toiminta Hoidon suunnittelun ja ajanvarauskäytäntöjen kehittäminen Odotus- ja jonotusaikoja koskevien tietojen ajantasaisuus oikeellisuus Hoitoprosessien tehokkuutta mittaavan tiedon tuottaminen Kirjaamisen yhdenmukaistaminen Asiakasraati osallistunut mm. sairaalan laajennushankkeen virtuaalityöpajoihin ja muuhun kehittämistyöhön, potilas- ja omaisneuvosto on kokoontunut säännöllisesti. Ajanvarauskeskuksen toiminnan suunnittelu ja pilotointi on resursoitu vuodelle 2019. Odotus- ja jonotusajat julkaistaan säännöllisesti, automatiikassa edelleen kehitettävää. Hoitoprosessin tehokkuutta mittaavan tiedon tuottamisen sekä eri lähdejärjestelmistä koottavan tiedon yhdistämisen teknisiä ongelmia ratkaistu siirtoviivepäivien seurannan myötä löydetty toimenpiteitä, joilla siirtoviiveiden määrä saatu vähenemään. Kirjaamisen yhdenmukaistaminen sisältyy vuonna 2018 valmisteltuun toimenpideohjelmaan vuodelle 2019. Muutettu Muut.% Poik.% 10 RAHOITUS TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Maksutuotot -2 0 0 0 0-100,00 0,00 Ulkoiset tuotot yh -2 0 0 0 0-100,00 0,00 Sisäiset tulot -310 979-283 670 0-283 670-886 521 185,10 212,52 TOIMINTATUOTOT YHT -310 981-283 670 0-283 670-886 521 185,10 212,52 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilösivukulut Palvelujen ostot 0 0 0 0 0-100,00 0,00 Muut toimintakulut -14 932 0 0 0-11 890-20,40 0,00 Ulkoiset toimintakulut -14 932 0 0 0-11 890-20,40 0,00 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -14 932 0 0 0-11 890-20,40 0,00 TOIMINTAKATE -325 913-283 670 0-283 670-898 411 175,70 216,71 Korkotuotot 34 464 20 000 0 20 000 31 922-7,40 59,61 Muut rahoitustuotot 147 323 130 000 0 130 000 132 557-10,00 1,97 Korkokulut -67 499-80 000 0-80 000-49 599-26,50-38,00 Muut rahoituskulut -346 401-344 358 0-344 358-344 143-0,70-0,06 Rahoitustuotot ja -kulut -232 113-274 358 0-274 358-229 263-1,20-16,44 VUOSIKATE -558 026-558 028 0-558 028-1 127 674 102,10 102,08 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -558 026-558 028 0-558 028-1 127 674 102,10 102,08 Poistoeron lis.(-) 250 766 250 768 570 000 820 768 820 415 227,20-0,04 Rahastojen lis.(-) 307 260 307 260 0 307 260 307 260 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 570 000 570 000 0-100,00-100,00 48
KESKUSHALLINTO muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 28 28 28 32 14,29 14,29 siitä lääkärit 4 4 4 4 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 6 6 6 6 0,00 0,00 huoltohenk.kunta 1 1 1 1 0,00 0,00 toimisto- ja hallinto 17 17 17 21 23,53 23,53 Muutettu Muut.% Poik.% 11 KESKUSHALLINTO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 153 889 2 189 995 0 2 189 995 2 577 226 19,70 17,68 Maksutuotot 91 968 0 0 0 100 253 9,00 Tuet ja avustukset 78 387 56 725 0 56 725 83 529 6,60 47,25 Muut toimintatuoto 8 929 5 500 0 5 500 23 360 161,60 324,73 Ulkoiset tuotot yh 2 333 174 2 252 220 0 2 252 220 2 784 368 19,30 23,63 Sisäiset tulot 3 190 019 3 228 967 0 3 228 967 5 020 710 57,40 55,49 TOIMINTATUOTOT YHT 5 523 194 5 481 187 0 5 481 187 7 805 078 41,30 42,40 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkki -2 109 673-1 881 082-393 472-2 274 554-2 289 101 8,50 0,64 Henkilösivukulut Eläkekulut -406 108-405 504-50 794-456 298-433 168 6,70-5,07 Muut henkilösi -157 859-88 803-29 814-118 617-88 749-43,80-25,18 Henkilöstökorv 18 289 26 400 0 26 400 17 112-6,40-35,18 Palvelujen ostot -2 223 860-2 324 890-2 536 000-4 860 890-4 660 107 109,60-4,13 Aineet, tarvikkeet -33 318-47 428 0-47 428-88 039 164,20 85,63 Vuokrat -25 349-37 600 0-37 600-13 902-45,20-63,03 Muut toimintakulut -36 812-325 381 0-325 381-22 134-39,90-93,20 Ulkoiset toimintak -4 974 689-5 084 288-3 010 080-8 094 368-7 578 088 52,30-6,38 Sisäiset menot -511 138-396 899 0-396 899-225 941-55,80-43,07 TOIMINTAKULUT YHTEEENSÄ -5 485 827-5 481 187-3 010 080-8 491 267-7 804 028 42,30-8,09 Ulkoinen toimintakate -2 641 515-2 832 068-3 010 080-5 842 148-4 793 720 181,48-17,95 TOIMINTAKATE 37 367 0-3 010 080-3 010 080 1 050-97,20-100,03 Korkotuotot 0 0 0 0-1 -100,00 Muut rahoituskulut -20 0 0 0-1 049 5 199,60 Rahoitustuotot ja -20 0 0 0-1 050 5 203,90 VUOSIKATE 37 347 0-3 010 080-3 010 080 0-100,00-100,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -37 350 0 0 0 0-100,00 Poistot ja arvonalentumiset -37 350 0 0 0 0-100,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -3 0-3 010 080-3 010 080 0-100,00-100,00 TILIKAUDEN YLI-/AL -3 0-3 010 080-3 010 080 0-100,00-100,00 49
2.3.2 Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Medisiinisen hoidon tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kliinisen neurofysiologian, neurologian, kuntoutuksen sekä sisätautien erikoissairaanhoidosta käytettävissä olevilla resursseilla yhdessä muiden tulosalueiden kanssa sekä yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on potilaiden oikea-aikainen, turvallinen sekä vaikuttava hoito huomioiden kokonaisvaltainen toimintakyky. Tulosalueen toiminnassa huomioidaan yhteistyö potilaan kanssa sekä hyvä palvelukokemus. Toiminnalliset muutokset - Sisätaudeilla käynnistettiin toiminnan kehittämisen suhteen projekti, joka nopeuttaisi lähetteenkäsittelyä ja vähentäisi siihen kuuluvaa erikoislääkärin työpanosta. Tähän asti lähetteet on tehty pelkästään sisätaudeille, josta ne on jaettu eteenpäin erikoisalakohtaisesti. Jatkossa tarkoituksena on mahdollistaa suorat lähetteet suppeille erikoisaloille. Onnistuttiin - ajoittain haasteellisissakin tilanteissa - rekrytoimaan ja resursoimaan eri erikoisalojen henkilökuntaa vastaamaan toiminnan volyymin edelleen jatkuvaan kasvuun. Hematologisten potilaiden polikliinisen hoidon prosessia kehitettiin yhteistyössä vuodeosaston kanssa. - Dialyysissa panostettiin toiminnan kirjaamiseen, loppuvuodesta suunniteltiin ja valmisteltiin munuaispoliklinikan toiminnan hallinnollinen siirtyminen dialyysiyksikön yhteyteen. Dialyysi oli väliaikaisesti potilasmäärän vähyyden vuoksi auki vain neljänä päivänä viikossa mutta alkukesästä palattiin kuusipäiväiseen viikkoon. - Siirtoviivepotilaiden määrän väheneminen vuodeosastoilla näkyi käyttöasteessa, eniten sisätautien osastolla 5A. Muutokseen reagoitiin arvioimalla ja säätelemällä hoitohenkilökunnan määrää ja tarvetta päivittäin eri vuoroissa. - Sydänvalvontayksikköön määritettiin vakiohenkilökunta vastaamaan lisääntyneisiin osaamisvaatimuksiini. - Sydänpaja oli kesällä suljettuna 10 viikon ajan uuden angiografialaitteiston asentamisen ajan. Sinä aikana angiografioita tehtiin röntgenin tiloissa ja kahtena päivänä viikossa myös iltavuorossa. Myös pidempiaikaisesti röntgenin sali on ollut käytössä lähinnä tahdistintoimenpiteitä varten yhtenä päivänä viikossa. Sairaanhoitajien itsenäinen tahdistinpoliklinikka-toiminta vakiintui. - Kuntoutustutkimusyksikössä toiminnan kehittämisen painopisteenä on ollut apuvälineprosessi kokonaisuudessaan tavoitteena eteneminen kohti alueellista apuvälinekeskusta. Tämä on edistynyt hitaasti, vaikka suuressa osassa Lapin kuntia muutoksen olisi valmiutta pikaisellakin aikataululla ainakin virkamiestasolla. Toisena yksikön toiminnassa on paneuduttu erityisnuorten ammatillisen kuntoutuksen suunnitteluun ja edistymisen tuen toimivuuden ja sujuvuuden sekä tarvittavan verkostoyhteistyön vahvistamiseen. Keskeisten toimijoiden haasteellisissa rekrytoinneissa onnistuttiin. - Fysiatrian yksikkö koordinoi alueellisesti Selkä kantaa- monikeskustutkimusta. Yksikön ylilääkäri on toiminut tutkimusryhmän johtajana ja fysiatrian poliklinikan fysioterapeutti on toiminut tutkimusfysioterapeuttina. Fysioterapia määritti hyvän fysioterapian laatutason kriteerit yksikköönsä. - Keuhkoyksikössä jatkettiin uniapneapotilaiden hoidonporrastuksen kehittämistä perusterveydenhuollon kanssa ja tehtiin tätä silmälläpitäen esityötä mm. laitekannan yhtenäistämiseksi. Uniapnean avohoitopainotteista hoitoketjutyössä on tehty virtu.fi alustalle taudin diagnostiikkaan ja seurantaan liittyvää videomateriaalia perusterveydenhuollon ammattilaisille käyttöön Rovaniemen perusterveydenhuollosta siirrettiin spirometriatutkimukset keuhkofunktiolaboratioon. Tällä oli iso vaikutus toiminnan volyymiin yksikössä. Keuhkopoliklinikalla on syöpäpotilaille tarjottu Noona -sähköistä yhteyden pitomahdollisuutta hoidon aikana. 50
- Ihotautien poliklinikalla otettiin käyttöön luomenseurantalaite ihosyöpäriskipotilaiden hoidossa sekä suunniteltiin ja valmisteltiin toimenpidepotilaiden hoitoprosessin siirtyminen poliklinikan tiloihin alkuvuodesta 2019. Tarkoitus on suorittaa jatkossa kaikki isommat ihosyöpäleikkaukset omassa ihopoliklinikan toimenpidehuoneessa. Tällä järjestelyllä yksikkö pystyy tarjoamaan kiireellisiä leik-kusaikoja entistä joustavammin. - Neurologialla keskeisin tavoite on ollut kehittää aivoverenkiertohäiriö(avh) -potilaan hoitoketjua ja yhtenäisiä käytäntöjä avh-potilaan hoidossa. Tavoitteena on myös edelleen päivittää ja kehittää avh-potilaan hoitoa Käypä hoitosuosituksen mukaiseksi yhteistyössä ensihoidon kanssa. Neurologialla otettiin käyttöön mentorointi-malli uusien hoitajien perehdytyksen tueksi. Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Potilaan osallistaminen omaan hoitoon, hoidon suunnitteluun, ajanvarauksen kehittäminen Hoitotakuussa pysyminen Asiakkaan kohtaamisen kehittäminen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Potilaiden osallistamistaulut otettiin käyttöön yksiköissä ohjeistamaan ja aktivoimaan potilaita omaan hoitoonsa. Hoitotakuussa pysyttiin osassa yksiköitä jononpurun turvin. Seurantakäynnit eivät toteudu ajallaan. Asiakkaat ja vaikuttavuus Ammattiosaamisen kehittäminen Lääkäriresurssin vahvistaminen Lääkehoitoprosessin kehittäminen, turvallinen lääkehoito -työryhmä, katkeamaton lääkehoitoprosessi Potilaan tunnistaminen hoitotilanteissa Potilasturvallisuusraportit HaiProjen käsittelyprosessien parantaminen Henkilökunnan osaamisen kehittäminen Ennakoiva kotiutus ja kokonaisvaltainen toimintakyky arvio C&Q osaamismäärittely aloitettu kaikissa yksiköissä, osassa jo valmis. Katkeamaton lääkehoito, osassa paperiton, toimii vakiintuneesti. Green crossissa seurattu rannekkeitten käyttöä jatketaan edelleen. Haiproja käsitelty yksikkökokouksissa, korjaavia toimenpiteitä työstetty mm. haipro-osastotunneilla. Osaamisen tasot ohjaavat perehdytystä/mentorointia. Mentorit nimetty neurologialla hoitotyössä kaikille uusille työntekijöille, joilla yli 3kk työsuhde. informaation kulun oikea-aikaisuus eri toimijoiden välillä (erikoisalat, perusterveydenhuolto) Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perus tehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Palaverikäytännöt, avoimuus ja henkilökunnan osallistaminen hyvällä johtamisella. Kehityskeskustelut Hyvien työyhteisötaitojen tukeminen muutostilanteessa Tulosalueen johtoryhmän muistion, kokousmuistioiden oikea-aikainen laatiminen, jakelulistat, yhtenäiset käytännöt Osaamiskartoitukset ja hyödyntäminen työvuorosuunnittelus-sa ja sijoituksissa Osaamisen ja työn jakaminen yli erikoisja tulosalueiden Osaamisen hyödyntäminen kehittämällä moniammatillisuuteen nojaavaa tiimityötä Toimintayksikkökokoukset toteutuvat säännöllisesti Henkilökunta mukana mm. työhyvinvointisuunnitelmien laatimisessa. Toteutuu toimintayksikkötasolla. Tulosaluekokoukset kuukausittain. Muistiot Intrassa. Meneillään, ja osassa yksiköitä jo valmis hoitohenkilökunnan osalta. Joka-aamuisessa huddlessa allokoidaan resursseja tarvittaessa potilaiden hoidon tarpeiden mukaan, myös yksiköiden ja erikoisalojen yli. 51
Talous kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Koko henkilöstön koulutusta kustanustietoisuuteen omissa valinnoissaan Yksikkötasolla suoritteiden kirjaamisen tehostaminen päivittäis/viikottaisjohtamista Kairan avulla Suoritteiden kirjaaminen ja mittaaminen, hoidon laadun kehittäminen ja vaikuttavuus eli euromääräisen panoksen aikaansaama tulos Osallistuminen sairaalan organisation yhtenäiset käytännöt -työryhmätyöhön Seurataan toimintayksiköittäin toiminnan ja talouden toteumaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tarvittaessa korjaavat toimenpiteet. Seurattu eritoten vuodeosastokapasiteetin käyttöä. Työryhmä ei ole kokoontunut. Koulutuksiin osallistuttu. Yhteistyö kehittämisyksikön kanssa Yksikkökohtainen Kaizen ja Hukkahaavikoulutukset potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Osallistetaan potilasohjauksessa Sähköisen asioinnin kehittminen Hoitotakuun seuranta Suoritteiden seuranta Tekstiviestimuistutus ajanvarauksesta asiakkaalle pilotoitiin sisäpkl:lla ja sydänpajalla. Seurannassa Seurannassa Prosessit ja rakenteet Henkilöstöraportoinnin seuranta Yhteistyötä yli tulosaluerajojen Kirjaamisen toteutumisen seuranta Hoitoisuuden ja työn kuormituksen tasaaminen Kaira, HaiProt, muut tietojärjestelmät Oman maakunnan, OYS-ervan ja perusterveydenhuollon sujuvaa yhteistyötä, hoitopolut Tulevan sote:n vaikutusten arviointi rakenteellisissa ja prosessimuutoksissa omassa organisaatiossa Kohdennettu informaation kulku Aloitettu palliatiivisen konsultaatiopoliklinikan toiminnan suunnittelu. Aloitettu kuntoutusohjaajien työn kehittäminen ja suunnittelu hallinnollisesta siirtymisestä kuntoutustutkimusyksikköön Huddle ja resurssien allokointi aamuisin tarvittaessa uudelleen potilaiden tarpeita vstaavaksi vakiintunut. Keuhkokirurgian viikottaiset videomeetingit nopeuttaneet potilaiden hoitoonpääsyä. Neurologialla erva-alueen ja telestroken yhteistyötä jatkettu.virtupoliklnikan käyttö ollut vähäistä. Toiminta ja talous Medisiinisen tulosalueen tulos toteutui suunnitellusti. Perustehtävät yksiköittäin tehtiin pääsääntöisesti niihin varatuilla määrärahoilla. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuudessaan suunnitellusti. Toimintatuotot ovat kasvaneet edellisvuoteen nähden +3,2 % ja toimintakulut vastaavasti +6,0 %. Ulkoinen toimintakate on toteutunut talousarvion mukaisesti. Ulkoisten läpilaskutettujen palvelujen ostoissa on vuosittain merkittävää vaihtelua suuntaansa. Kuluneena vuonna ostot toteutuivat käyttösuunnitelman mukaan (poikkeama +0.4 %) vrt. edellisenä vuonna vastaavasti merkittävää laskua (-9.80 % mutta olivat 113 % käyttösuunnitelmasta). Nämä palvelujen ostot koostuivat toisissa sairaaloissa hoidettavien lappilaisten potilaiden hoitokustannuksista kuin myös erityiskalliiden potilaiden ERVA-alueella tai valtakunnallisesti keskitettyjen hoitojen kustannuksista yliopistollisissa sairaaloissa. Tällaisia hoidettavia potilasryhmiä olivat erilaiset kudossiirrot. Ostopalvelujen tarve on viime vuosina käyttösuunnitelmaan nähden ylittynyt (nyt 124,3 % vrt edellisenä vuonna 109,3% ). Ostopalvelujen toteumaan vaikuttavia tekijöitä ovat omana työvoimana toimivien erikoislääkäreiden ja erityistyöntekijöiden puute, erikoislääkärien pitkäaikaiset poissaolot, erityiskalliiden potilaiden määrän vuosittaisen määrän vaihtelu ja uusien kalliiden lääkkeiden tarpeen toteuma vuositasolla. 52
Tähän kuuluvat Nordlabin yms ulkoiset laboratoriopalvelut, myös erityistutkimukset mm OYSsta hankittavat PET-tietokonetutkimukset kuin myös OYSssa tehtyjen neurokirurgisten tai keuhkokirurgisten potilaiden hoitokustannukset. Erikoislääkärityövoiman puute jatkui edellisvuoden tapaan erityisesti sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäripulana. Hoitohenkilökunnan osalta sijaismäärärahoja käytettiin reilut 120 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2017, vaikkakin budjetoidun osalta ylitystä tulikin. Kokonaispalkkojen osalta hoito- ja tutkimushenkilökunnan toteuma jäi lähes 130 000 euroa edellisvuotta pienemmäksi ja lähes 220 000 euroa alle talousarvion määrärahan. Hoitohenkilökunnan palkkakulujen osalta esimerkiksi sydänpajalla on reilu ylitys johtuen ylimääräisen salikapasiteetin tarpeesta ja käytöstä (radiologian salissa angioita 1-2 päivää viikossa). Tätä toimintaa ei ole huomioitu talousarvion henkilöstövakansseissa eikä palkkamäärärahoissa. Tulosalueella lähetteiden määrässä oli lievää kasvua edellisvuoteen nähden (v. 201810106 kpl/v. 2017 9148). Muutos lähetemäärissä edellisvuoteen nähden oli maltillista osassa yksiköitä (fysiatrian pkl, kuntoutusyksikkö, ihotautipkl), mutta neurologian pkl.lla + 9 % kasvua (v. 2018 1460 kpl / v. 2017 1333 kpl). Merkittävin lähetemäärän kasvu oli sisätautipoliklinikalla (+11 % v 2018 3573 kpl / v. 2017 3216 kpl) ja samaa luokkaa keuhkosairauksien poliklinikalla (v. 2018 2152 kpl / v. 2017 1577 kpl).keuhkopoliklinikan lähetemäärään sisältyvät Rovaniemen terveyskeskukseen tehdyt spirometriat. Keuhkosairauksien poliklinikalla tulee lähetemäärä lähivuosina vähenemään uniapneaseulontatutkimusten siirtyessä perusterveydenhuoltoon ja osin työterveyshuoltoon. Lähetemäärää peilattaessa ensikäynteihin useimmissa yksiköissä oli lähetemäärää vastaava ensikäyntien määrä (neurologian pkl, ihotautien pkl, fysiatrian pkl), hiukan vähemmän ensikäyntejä kuntoutus-, sisätautien ja keuhkopoliklinikalla, joka saattaa ainakin sisätaudeilla ja keuhkosairauksien poliklinikoilla heijastua jonotusaikojen pitenemisenä. Ulkoisia konsultaatioita tehtiin edellisvuotta hiukan enemmän so. neurologian pkl:lla (677 kpl) ja keuhkosairauksien poliklinikoilla(508 kpl), mutta erityisesti sisätautien poliklinikalla so 2364 kpl ja siinä kasvua +19 % edellisvuoteen verrattuna liittyen kardiologisten konsultaatiomäärien kasvuun. Poliklinikoiden muuttuneeseen resurssitarpeeseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota, etenkin jos vuodeosastokapasiteettiin tehdään muutoksia ja hoitohenkilökunnan työpanosta olisi sitä kautta vapautumassa. Jokaaamuinen resurssien uudelleenallokointi potilaiden hoidon tarpeen mukaan on vakiintunut ja osaltaan vaikuttaa merkittävästi siihen, että vuodeosastoilla hoitoisuus on pääsääntöisesti optimaalinen suhteessa hoitotyön henkilöstöresurssiin ja palkkakulut jäivät alle budjetoidun. Poliklinikoilla hoitoisuudet suhteessa resursointiin ei vielä kohtaa ideaalisesti. Potilaiden hoito on edellisvuosien tapaan edelleen avohoitoistunut, mikä näkyy poliklinikoiden käyntimäärien noin 10 %:n vuosittaisena kasvuna, ja volyymin lisäyksen kautta myös hoitoisuuslukemissa. Medisiinisen tulosalueen osastojen käyttö väheni kuten edellisenäkin vuonna. Hoitojaksoja oli 7438 (v2017 7553), jossa vähenemistä -1,5 %. Hoitopäivien lukumäärä oli 27 045, jossa laskua -3.9 % edellisvuoteen nähden. Vuodeosastokapasiteetin vähenevä käyttö näkynee alkaneena vuonnakin, jos Rovaniemen kaupungin tehostettu jatkohoitoon pääsy edelleen toteutuu. Loppuvuodesta vuodeosastopotilaiden jatkohoitoon pääsy nopeutui niin, ettei siirtoviiveitä enää esiinny. Kaikkinensa nämä toimintatapamuutokset saattavat johtaa medisiinisen vuodeosastokapasiteetin uusintajärjestelyihin. Toisaalta sisätautien- ja keuhkosairauksien erikoislääkäripula heijastunee osaltaan vuodeosastokapasiteetin käyttöön. Tulosalueella vuodeosastojen keskimääräinen hoitojakson pituus on viime vuosina lyhentynyt ollen v. 2018 3.6 pv, v. 2017 3.8 pv ja v. 2016 4.2 pv. Päivystyksenä alkaneessa hoidossa hoitojakson pituuteen vaikuttavat erityisesti tarvittavien potilaskohtaisten tutkimusten saatavuus kuin myös jatkohoitoon pääsyn viive. Vuodeosastopaikkojen käyttöasteeseen on reagoitu päivittäin allokoimalla henkilöstöresursseja uudelleen sekä säätelemällä henkilöstönmäärää vuorokohtaisesti. Äkillisiin poissaoloihin ei ole palkattu sijaista, jos potilasmäärä on ollut normaalia pienempi. Suuri osa medisiiniseen hoidon potilaista tulee osastoille päivystyksellisesti, silti nykyään uskalletaan toteuttaa vuoroja alle suunnitellunperusmiehityksen, jos potilaspaikkoja on normaalia enemmän vapaana. 53
MEDISIININEN HOITO muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 213 213 213 214 0,47 0,47 siitä lääkärit 37 37 37 37 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 175 175 175 176 0,57 0,57 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 1 1 1 1 0,00 0,00 Sairaansijat 99 99 99 99 0,00 0,00 Toiminta Päiväkirurgia 1 0 0 1 0,00 Avohoito ostetut 2 989 2 905 2 905 3 205 7,23 10,33 Hoitopäivät ostetut 5 784 4 940 4 940 5 924 2,42 19,92 Hoitojaksot 7 553 6 950 6 950 7 438-1,52 7,02 Avohoito 55 254 51 598 51 598 56 468 2,20 9,44 Hoitopäivät 28 131 29 350 29 350 27 045-3,86-7,85 Keskim. hoitoaika, omat 3,7 4,2 4,2 3,6-2,37-13,90 54
Muutettu Muut.% Poik.% 13 MEDISIININEN HOITO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 51 538 718 52 854 207 0 52 854 207 53 128 340 3,10 0,52 Maksutuotot 1 842 145 1 921 259 0 1 921 259 1 907 237 3,50-0,73 Vuokratuotot 69 589 83 000 0 83 000 65 967-5,20-20,52 Muut toimintatuotot 58 183 88 258 0 88 258 25 696-55,80-70,89 Ulkoiset tuotot yhteensä 53 508 635 54 946 724 0 54 946 724 55 127 239 3,00 0,33 Sisäiset tulot 4 084 520 3 961 795 0 3 961 795 4 321 337 5,80 9,08 TOIMINTATUOTOT YHTEENS 57 593 155 58 908 519 0 58 908 519 59 448 576 3,20 0,92 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -11 993 424-12 308 011-89 231-12 397 242-12 120 498 1,10-2,23 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 491 906-2 754 084 0-2 754 084-2 457 279-1,40-10,78 Muut henkilösivukulut -546 220-623 015-20 220-643 235-488 037-10,70-24,13 Henkilöstökorvaukset 229 636 161 100 0 161 100 156 353-31,90-2,95 Palvelujen ostot -3 279 424-3 148 765 0-3 148 765-3 915 138 19,40 24,34 Palv.ostot, läpilaskutus -8 816 759-9 369 384 0-9 369 384-9 406 969 6,70 0,40 Aineet, tarvikkeet -919 402-2 983 153 0-2 983 153-2 922 976 217,90-2,02 Vuokrat -11 122-262 500 0-262 500-42 568 282,70-83,78 Muut toimintakulut -278 465-5 300 0-5 300-185 505-33,40 3 400,10 Ulkoiset toimintakulut -28 107 085-31 293 112-109 451-31 402 563-31 382 618 11,70-0,06 Sisäiset menot -27 714 125-27 486 445 0-27 486 445-27 774 874 0,20 1,05 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -55 821 210-58 779 557-109 451-58 889 008-59 157 492 6,00 0,46 Ulkoinen toimintakate 25 401 550 23 653 612-109 451 23 544 161 23 744 622 93,48 0,85 TOIMINTAKATE 1 771 945 128 962-109 451 19 511 291 084-83,60 1 391,90 Muut rahoituskulut -57 0 0 0-448 680,60 Rahoitustuotot ja -kulut -57 0 0 0-448 680,60 VUOSIKATE 1 771 888 128 962-109 451 19 511 290 636-83,60 1 389,60 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -135 797-128 962 0-128 962-147 013 8,30 14,00 Kertaluonteiset poistot -13 101 0 0 0 0-100,00 Poistot ja arvonalentumiset -148 898-128 962 0-128 962-147 013-1,30 14,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 1 622 990 0-109 451-109 451 143 623-91,20-231,22 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 622 990 0-109 451-109 451 143 623-91,20-231,22 55
2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Operatiivinen tulosalue vastaa kirurgian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, silmätautien, korvatautien, suusairauksien, lastentautien ja syöpäsairauksien palvelujen tuottamisesta sekä ympärivuorokautisesta päivystysleikkausvalmiudesta. Tavoitteena on tarjota turvallista, potilaslähtöistä, oikeaaikaista ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa mahdollisimman taloudellisesti. Toiminnalliset muutokset 2018 Kuluneella kaudella tapahtuneet toiminnalliset muutokset Suunnitelmakaudella vahvistettiin toiminnan järjestämistä täyden palvelun päivystyssairaalana. Avohoidossa otettiin käyttöön preoperatiivisessa hoidonsuunnittelussa asiakaslähtöinen toimintamalli. Vuodeosastotoiminnassa kehitettiin yhteisiä toimintamalleja. Poliklinikoiden johtamisjärjestelmää valmisteltiin ja suunniteltiin otettavaksi käyttöön vuoden 2019 alusta. Lyhyt jälkihoitoinen -synnytystoiminta käynnistettiin ja kätilövetoinen imetyspoliklinikka aloitti toimintansa. Lastentaudeilla otettiin käyttöön etävastaanottotoiminta astmaa sairastavien lasten kohdalla. Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Jatketaan reaaliaikaisen ajanannon kehittämistä eri menetelmillä Kiinnitetään huomiota ammatillisuuteen ja hyvään kohteluun Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Hoidonvarauskeskuksen toiminta on laajentunut. Hoitotakuun toteutumisen seuranta yksiköittäin. Asiakkaat ja vaikuttavuus Kehitetään potilasohjausta potilasturvallisuuden näkökulmasta Kiinnitetään huomiota potilaiden tunnistamiseen hoitotilanteissa Arvioidaan asiakastyytyväisyyttä Katkeamaton lääkehoito -käytäntö Toimintatapojen muutoksella pyritään varmistamaan potilaan henkilöllisyys kaikissa hoitotilanteissa. Yksiköt saavat säännöllisin väliajoin palautetta sähköisesti laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattorin kautta. Mobiilikyselyiden vastauksia on mahdollista katsoa myös sähköisesti. Haipro-ilmoitukset käsitellään yksiköissä ja tulosalueella säännöllisesti. Katkeamaton lääkehoito käytäntöä ei ole vielä otettu käyttöön. Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Tulosaluejohto käynnistää keskustelut vastuuyksiköissä sairaanhoitopiirin strategiasta ja painopistealueista Käynnistetään säännölliset tulos- yksikkökokoukset C&Q osaamisen määrittely otetaan kattavasti käyttöön tulosalueella Kehityskeskustelut toteutetaan tasapuolisesti kaikilla ammattiryhmillä Säännöllisten tulosyksikkökokouksien sijaan on pidetty tarpeenmukaisia tapaamisia. Tulosalueen hoitohenkilökunnan osaamisen määrittely on käynnissä 7 yksikössä ja se on saatu valmiiksi 4 yksikössä. Kehityskeskustelujen toteuttamisessa on osittain odotettu osaamisenmäärittelyjen valmistumista. Tulosaluejohtaja on aloittanut säännönmukaiset kahvihetket halukkaille henkilökohtaiseen keskusteluun. Talous kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Tunnistetaan kustannuksiin vaikuttavat tekijät yksiköittäin Prosessien tehostaminen Kairan hyödyntäminen päivittäisjohtamisessa Kustannustekijöiden ja mitattavien tavoitteiden säännöllinen seuranta ja arviointi yksiköittäin ja tulosalueella. Jatkuvan kehittämisen menetelmät ovat käytössä (Hukkahaavi). Kairatiimistä on saatu yksilökohtaista koulutusta, osastonhoitajilla oma Kairanäkymä päivittäin käytössä. 56
potilaan osallisuus Sähköiset esitietolomakkeet Sähköinen äitiyskortti on otettu käyttöön. Prosessit ja rakenteet hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Oireseurannan kehittäminen etänä Kannustetaan potilasta osallistumaan omaan hoitoonsa potilasohjauksen keinoin Kontrollikäyntien kriittinen tarkastelu Kiinnitetään huomiota kirjaamis- käytäntöihin Sähköinen seurantakaavake kaikille astmaa sairastaville lapsille on otettu käyttöön. Noonan käyttöä on laajennettu. Yksiköissä on tehty ohjeistuksia ja pidetty koulutuksia kirjaamiseen liittyen. Hoitoprosesseja on tarkasteltu potilasryhmittäin yksiköissä ja yksiköiden yli. On osallistuttu valtakunnalliseen vertaisarviointiin kirurgialla ja naistentaudeilla. 57
Toiminnan ja suoritteiden toteutuman analyysi Omien avohoitokäyntien kokonaismäärä (89094) on lisääntynyt 3,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ostettujen avohoidon käyntien määrä (13745) on lisääntynyt 8,1 % vuoteen 2017 verrattuna. Ostettuja avohoitokäyntejä esim. OYS;sta on mahdotonta ennakoida valinnanvapauden ja hoidon porrastuksen takia. Tulosalueen päiväkirurgian kokonaismäärässä (3477) on tapahtunut laskua 15,1 % edellisvuoteen verrattuna. Leikkaus- ja anestesiayksikössä jouduttiin perumaan alkuvuoden aikana toimenpiteitä akuutin hoitohenkilökunnan vajeen takia. Lisäksi useamman gastrokirurgin irtisanoutuminen laski päiväkirurgisten toimenpiteiden määrää oleellisesti kevään aikana, mutta syksyllä toimenpiteiden määrää on saatu nostettua osaavien erikoistuvien lääkäreiden avulla. Vuodeosastohoidon osalta hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä on laskenut noin 3 %. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla on 2,9 vrk. Ostettujen hoitopäivien määrä (7648) on pysynyt samalla tasolla viime vuoteen verrattuna. Ostopalvelut muodostuvat mm. kalliista potilaista kirurgialla, erikoishoidoista syöpätaudeilla ja lastentaudeilla. Hoitotakuussa pysymiseksi on jouduttu tekemään lisä-ves työtä kirurgian, lasten- ja silmätautien poliklinikoilla. Silmäklinikassa hoitotakuu ylittyy poliklinikkatoiminnassa 102 potilaalla niukoista lääkäriresursseista johtuen. Jonon purkamiseksi on pidetty lisä-ves poliklinikoita ja toimintaa on tuettu konsulttilääkärein. Silmäkirurgialla hoitotakuu on ylittynyt vuoden loppuun mennessä 94 potilaalla, koska kaihileikkausten kilpailutus venyi vuoden 2019 puolelle. Hoitajien suorittamien lasiaisinjektioiden määrä on kääntynyt laskuun. Knk-poliklinikalla käynnit ovat vähentyneet 3,4 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Alkuvuosi mentiin yhden oman erikoislääkärin voimin, ulkopuolinen konsultti kävi syyskuulle 2018 asti. Toinen virkalääkäri aloitti työt helmikuussa 2018 ja lisäksi klinikkaan saatiin erikoistuva lääkäri, joten jonoja saatiin loppuvuonna purettua hyvin. Audionomien palveluja ostettiin ulkopuoliselta toimijalta, joka samalla koulutti oman talon audionomiopiskelijoita, jotka valmistuivat joulukuussa 2018. Kuulolaitteisiin liittyviä palveluita ostetaan edelleen osittain Kuulostudiolta hankintasopimuksen mukaan. Lastentaudeilla on menestyksekkäästi viety eteenpäin diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitoa luomalla yhteiset tavoitteet ja toimintamallit kiitettävin tuloksin (Findiab Kids). Diabetesliitto palkitsi lastentautien poliklinikan vuoden diabetesteolla 2018. Lastenosastolla on hoitojaksojen osalta päästy hyvin tavoitteeseen, hoitopäivissä on jääty tavoitteesta eli hoitojaksojen pituudet ovat lyhentyneet. Vauvateholla hoitopäivien määrä (859) on laskenut enemmän kuin mitä synnytysten määrän väheneminen olisi antanut olettaa. Synnytysten määrä (859) laski viime vuodesta 11,8 %. Siten osaston 6B hoitojaksot ovat myös vähentyneet 7,1 %. Avohoitokäyntien määrät sekä naistentautien että äitiyspoliklinikalla ovat tavoitteessa. Syöpätautien poliklinikalla käyntimäärät ovat nousseet 7,7 % viime vuodesta, mikä selittyy paremmalla lääkäriresurssilla ja lisääntyneillä lähetteillä. Syöpätautien poliklinikan lääkekulut ovat lähes tuplaantuneet (2,1 milj. vuonna 2018) viime vuoteen verrattuna uusien immunologisten hoitojen ja lisääntyneen potilasmäärän myötä. Oma lääkärityövoima ei vielä aivan riitä, vaan toiminnan turvaamiseksi käytetään varsinkin lomaaikoina ostopalvelua. Kirurgian poliklinikalla käyntimäärät (24679) ovat pysyneet samalla tasolla viime vuoteen verrattuna. Kirurgian poliklinikalla on pidetty lisä-ves poliklinikkaa ortopediassa, plastiikkakirurgiassa, verisuonikirurgiassa ja urologiassa. Toimenpidepoliklinikalla avohoitokäynnit ovat hieman laskeneet viime vuoteen verrattuna gastrokirurgien vähentyneestä määrästä johtuen. Tehtyjen leikkaustoimenpiteiden kokonaismäärä (8010) on laskenut 8 % koko operatiivisella tulosalueella. Päivystystoiminnan osuus (22 %) leikkaus- ja anestesiayksikön toimenpiteiden kokonaismäärästä on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tavoitteen mukaisesti osastojen kautta tulevaa elektiivistä kirurgiaa on enää 6,2 % toimenpiteistä. Teho-osaston hoitopäivien (2264) ja -jaksojen määrä verrattuna vuoteen 2016 on pysynyt samalla tasolla. Vertailua vuoteen 2017 ei voida tehdä yhden potilaan väärinkirjatun hoitojakson takia. Vuoden 2017 alussa aloitettu MET-toiminta on vakiintunut ja näyttää vähentävän elvytysten määrää. MET-käyntejä on ollut 153 ja elvytyksiä 24. 58
Kirurgian vuodeosaston hoitopäivät (18220) ovat pysyneet samalla tasolla. Alkuvuonna 2018 vuodeosastolla odotti jatkohoitopaikkaa useat potilaat, loppuvuonna Rovaniemen kaupungin toiminnan tehostuminen on poistanut tämän potilasryhmän osastolta. Hoitojaksojen määrä on hieman lisääntynyt loppuvuotta kohden. Vuodeosaston ilta-ajan toimintaa on rauhoittanut leikkaus- ja anestesiayksikön heräämön ilta-aukiolon pidentäminen klo 21.00 asti. Hoitotyön määrän, vaativuuden ja resursoinnin arvioinnissa on käytössä Rafaela -järjestelmä operatiivisilla vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Järjestelmään kuuluvan mittarin (Paoncil) avulla on selvitetty yksikkökohtainen optimaalinen työmäärä/hoitaja. Optimaalisen hoitoisuuden ja sopivan työkuormituksen tavoitteeksi on yleisesti asetettu 70 %:n taso, jolloin potilas saa hyvää hoitoa ja hoitajalla on kohtuullinen työmäärä. Tulosalueella optimaalista tavoitetta ei tarkastelujaksolla saavutettu. Vuodeosastoilla optimaalinen hoitoisuus vaihteli yksiköittäin 31 63 %. Parhaiten optimaaliseen hoitoisuuteen päästiin kirurgian vuodeosastolla (63 %). Naistenklinikan vuodeosastolla 6A ja 6B sekä lastenosastolla lähes 50 % päivistä oli hoitoisuudeltaan alle optimin. Edellisvuoteen verrattuna alle optimin päivät ovat lisääntyneet noin 10 %, kun taas yli optimin päivät ovat vähentyneet noin 10 %. Selittävänä tekijänä on osaltaan synnytysten määrän lasku. Vuodeosastopotilaista lähes 90 % kuuluu HL3 (keskimääräistä suurempi hoidon tarve) ja HL4 (maximaalinen hoidon tarve) -hoitoisuusluokkiin. Lastenosastolla potilaat ovat keskimäärin hoitoisempia kuin muilla osastoilla. Työmäärää tasataan koordinoivan hoitajan toimintamallilla ja yli tulosaluerajojen resurssihuddlella. Operatiivisen tulosalueen poliklinikoilla optimaalinen hoitopäivien osuus hoitoisuus vaihtelee 51 58 % välillä. Alle optimin toteutuneita päiviä on vain 3 23 % hoitopäivistä, kun yli optimin päiviä on 19 45 %. Kirurgian ja silmäsairauksien poliklinikalla päästiin optimihoitoisuuteen puolessa päivistä (51 52 %), mutta puolet päivistä oli yli optimin (40-45 %). Avohoitopainoitteisuuden kasvaminen näkyy suurina potilasmäärinä ja hoitoisuuden lisääntymisenä. Oma vaikutuksensa kirurgian poliklinikan korkeaan yli optimin hoitoisuuteen on hoitohenkilökunnan poissaolojen määrillä, joihin ei ole aina onnistuttu saamaan korvaavaa työntekijää. Lastenpoliklinikka on päässyt lähemmäs optimihoitoisuuden tavoitetasoa yli optimin hoitoisuuden laskiessa 29 % verrattuna viime vuoteen. Ennuste suoritteista ja niiden toteutumiseen vaikuttavista seikoista vuonna 2019 Lisä-Ves poliklinikoita joudutaan pitämään silmätaudeilla ja kirurgialla. Kuuloaseman toimintaa joudutaan tukemaan vielä ulkopuolisilla ostopalveluilla, tarkoituksena on kartoittaa kuulokonejonossa olevien potilaiden tilanne. Silmätaudeilla kaihileikkauksia joudutaan tekemään ulkopuolisen konsultin turvin ja hoitotakuu tulee ylittymään kaihileikkausten kilpailutuksen venymisen takia useilla potilailla. Heräämön aukioloajan pidentämistä jatketaan ja lisäksi suunnitellaan vuonna 2019 herko-toiminnan käynnistämistä. Synnytystoiminnan jatkamiselle on haettu ministeriöstä poikkeuslupaa, odotamme luvan saamista. Gastrokirurgitilanne tulee paranemaan vähän, mutta ei vielä oleellisesti. Hoitajien erityisosaamisen varmistamista tehdään yksiköissä lisäperehdytyksillä. Henkilöstön vaihtuvuus koetaan yksiköissä haasteena. Talouden toteuman analyysi 2018 Tulosalueen talousarvio on ylijäämäinen 460 000. Ulkoisen toimintakatteen toteuma 86,1 %. Palkka- ja henkilöstökulut ovat tasapainossa (98,5 % TA:sta). Ohilaskutettavien palvelujen ostot ovat toteutuneet 97,2 % tavoitteesta. Hankintoja on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Anestesiatietojärjestelmä Antin käyttöönotto siirtyy vuodelle 2019. 59
OPERATIIVINEN HOITO muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 378 380 380 380 0,53 0,00 siitä lääkärit 74 76 76 76 2,70 0,00 hoitohenkilöstö 302 302 302 302 0,00 0,00 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 3 2 2 2-33,33 0,00 Sairaansijat 119 119 119 119 0,00 0,00 Toiminta Päiväkirurgia 4 223 4 300 4 300 3 477-17,67-19,14 Avohoito ostetut 12 718 11 140 11 140 13 745 8,08 23,38 Hoitopäivät ostetut 7 601 8 210 8 210 7 648 0,62-6,85 Hoitojaksot 11 122 9 285 9 285 10 845-2,49 16,80 Avohoito 86 226 76 019 77 019 89 084 3,31 15,66 Hoitopäivät 28 115 28 190 28 190 27 223-3,17-3,43 Keskim. hoitoaika, omat 2,5 3,0 3,0 3,0 20,10 0,00 60
Muutettu Muut.% Poik.% 14 OPERATIIVINEN HOITO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 74 933 715 77 099 852 562 110 77 661 962 78 946 953 5,40 1,65 Maksutuotot 3 308 484 3 439 395 0 3 439 395 3 251 208-1,70-5,47 Tuet ja avustukset 2 324 2 000 0 2 000 3 245 39,70 62,25 Vuokratuotot 0 0 0-61 -100,00 Muut toimintatuotot 96 967 136 205 0 136 205 46 506-52,00-65,86 Ulkoiset tuotot yhteensä 78 341 489 80 677 452 562 110 81 239 562 82 247 850 5,00 1,24 Sisäiset tulot 23 106 376 23 909 284 0 23 909 284 24 063 432 4,10 0,64 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 101 447 865 104 586 736 562 110 105 148 846 106 311 283 4,80 1,11 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -22 265 930-23 244 808-171 245-23 416 053-23 061 145 3,60-1,52 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 588 350-5 146 028 0-5 146 028-4 665 103 1,70-9,35 Muut henkilösivukulut -1 005 964-1 127 365-38 804-1 166 169-935 210-7,00-19,80 Henkilöstökorvaukset 352 439 337 900 0 337 900 393 806 11,74 16,55 Palvelujen ostot -3 514 883-3 542 508 0-3 542 508-4 172 754 18,70 17,79 Palv.ostot, läpilaskutus -16 194 306-17 528 180 0-17 528 180-17 041 823 5,20-2,77 Aineet, tarvikkeet -1 518 312-6 299 027 0-6 299 027-7 234 257 376,50 14,85 Vuokrat -40 700-91 000 0-91 000-89 485 119,90-1,67 Muut toimintakulut -214 760-10 000 0-10 000-172 184-19,80 1 621,84 Ulkoiset toimintakulut -48 990 766-56 651 016-210 049-56 861 065-56 978 154 16,30 0,21 Sisäiset menot -50 698 719-47 240 926 0-47 240 926-48 197 825-4,90 2,03 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -99 689 485-103 891 942-210 049-104 101 991-105 175 979 5,50 1,03 Ulkoinen toimintakate 29 350 722 24 026 436 352 061 24 378 497 25 269 696 86,10 3,66 TOIMINTAKATE 1 758 379 694 794 352 061 1 046 855 1 135 303-35,40 8,45 Muut rahoituskulut -59 0 0 0-474 699,20 Rahoitustuotot ja -kulut -59 0 0 0-474 699,20 VUOSIKATE 1 758 320 694 794 352 061 1 046 855 1 134 830-35,40 8,40 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -821 504-694 794 0-694 794-672 136-18,20-3,26 Poistot ja arvonalentumiset -821 504-694 794 0-694 794-672 136-18,20-3,26 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 936 816 0 352 061 352 061 462 693-50,50 31,42 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 936 816 0 352 061 352 061 462 693-50,50 31,42 61
2.3.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa sairaanhoitopiirin alueen ensihoito- ja päivystyspalveluista. Toiminnan tavoitteena on potilaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen käytettävissä olevin voimavaroin yhdessä muun terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Toiminnassa korostuu tarkoituksenmukaisuus, oikea-aikaisuus, yhteistyö, hyvä palvelu ja laatu. Toiminnalliset muutokset Helmikuun alussa aloitti aamupäivisin päivystyspoliklinikalla Rovaniemen kaupungin sosiaalipäivystys, jonka käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä. Huhtikuun alussa alkoi sosiaalipäivystys ympärivuorokautisena, mutta läsnäolo päivystyspoliklinikalla on toteutunut edelleen aamupäivisin. Suun terveydenhuollon päivystysjärjestelyt on virallisesti käynnistetty hätätyöperiaatteella heinäkuun 2018 alusta, jonkin verran päivystyksellistä toimintaa oli jo touko- kesäkuussa. Kiertävä suun terveydenhuollon kiirevastaanotto on edelleen jatkunut viikonloppuisin ja arkipyhinä. Yleislääkäriyöpäivystys aloitettiin huhtikuun alusta. Päivystävien lääkäreiden työmäärän jakautumista on pyritty tasaamanaan. Päivystyspoliklinikan uusi osastonylilääkäri aloitti syyskuun alussa. Akuuttilääketieteen erikoislääkärin haku loppuvuodesta ei tuottanut hakijoita. Erikoislääkärikoulutuksen uudistus luo paineita akuuttilääketieteen erikoislääkärin saamiseen päivystyspoliklinikalle. Huhtikuun alusta alkaen Rovaniemen perusterveydenhuollon konsultaatiot siirrettiin Inarista LKS:n hoidettavaksi yleislääkäriyöpäivystyksen aloittamisen myötä. Ensihoidon palvelutasopäätöksen tavoitteet muuttuivat yhtenäisiksi koko yliopistosairaala-alueella vuonna 2018. Potilaiden tavoittamistoteumat saadaan koko maassa toistaiseksi CGIkonsulttiyritykseltä. Toimitetut toteutumat ovat valtakunnallisesti saaneet osakseen kritiikkiä muun muassa luotettavuudestaan. Lapin sairaanhoitopiirissä voidaan todeta OYS-yhteistyöalueen yhtenäisten tavoitteiden tulleen lähes saavutetuiksi. Uuden ensihoitoasetuksen mukainen yhden hengen Päivystys pirtissä-ensihoitoyksikkö aloitti toimintansa Rovaniemen alueella toukokuun alussa. Toiminta on saanut paljon positiivista palautetta ensihoidosta ja yhteistyöryhmiltä, mutta tehtävämäärää tulee kasvattaa ja toiminnan kustannusvaikuttavuus vaatii edelleen selvitystä. Ensihoitoajoneuvojen painot ovat viime vuosina nousseet koko maassa ja miltei systemaattisesti ylittävät B-kortin kokonaispainorajan 3500kg. Tämän vuoksi on koulutettu C1-kortti niille ensihoitajille, joilta se puuttui ja lisäksi ajoneuvot uudelleen rekisteröidään toteutuvien painojen mukaisesti. Uusi Erica-hätäkeskusjärjestelmä käyttöön otettiin Pohjois-Suomessa marraskuun lopussa. Alkuvaikeuksien jälkeen, palautteiden myötä toiminta on kehittynyt ja laajenee koko maahan keväällä 2019. Ensihoidon vieritestausta laajennettiin syksyllä jokaiseen LSHP:n kuntaan tarkoituksena lisätä potilasturvallisuutta ja tukevoittaa lisätiedolla lääkäreiden konsultaatiotapahtumaa. Laitteiden käyttö tullaan vakiinnuttamaan osaksi Lapin ensihoidon toimintaa ja lisäämään näytteiden ottoa. Asetusvelvoitteisen OYS-yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen toiminta on vuonna 2018 ollut aiempaan järjestäytyneempää ja säännöllisempää. Savukosken pelastuslaitoksen yhteyteen avattiin ensihoitoasema syksyllä. Sisäilmaongelmia on ilmennyt Kittilän ja Pelkosenniemen ensihoitoasemilla. 62
Painopistealue hyvä asiakaskokemus Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Hyvä asiakaskokemus: Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Hyvä asiakaskokemus: Asiakkaat ja vaikuttavuus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Asiakkaat saavat vaikuttavaa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Kiinnitetään huomiota ammatilliseen ja hyvään kohteluun Kehitetään tiedottamisen menetelmiä ja potilasohjausta Turvallisuus ja vaikuttavat hoitoratkaisut: Henkilöstön osaamisen kehittäminen (ensihoidon kouluttajapilotti, perehdytyksen kehittäminen ja laiteajokortti) Vieritestauksen kehittäminen Laajennetun perustason hoitovelvoitteista luopuminen Potilaan tilan tunnistaminen ja näyttöön perustuvat hoitoratkaisut Ajantasainen hoito- ja toimintaohjeistus Asiakaspalautteet kerätty, palaute pääsääntöisesti myönteistä. Kaikki palautteet on käsitelty ja miltei ainoana negatiivisena seikkana ovat ajoittaiset pitkät odotusajat päivystyksessä Turvallisuus ja vaikuttavat hoitoratkaisut: Palvelutasopäätöksen seurantaa toteutettu ja lähelle tavoitteita on sairaanhoitopiiritasolla päästy. Simulaatiokoulutuksia on toteutettu sekä päivystyksessä, että ensihoidossa. Osaamisen kartoituksia tehty ja tenttisuoritusten seurantaan kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Perehdytyksen check-lista käytössä, samoin laiteajokortit. Vieritestausta laajennettu ensihoidossa ja ohjeistuksia päivitetty. Laajennettu perustaso on käytössä enää vain hätätilanteissa. Ensihoidon videokonsultaatio on pilotoitu Inarissa. Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa: Organisaatiokaavio sekä tehtäväkuvien ja perustehtävien selventäminen (organisaatiokaavio asemille) Työyhteisöosaaminen Aktiivisen tuen toimintamalli aktiivisessa käytössä (tyhy arviot, työkykykeskustelut, savuton sairaala, päihdeohjelma, asiallinen-kohtelu ja hyvä käytös) Avoin ja oikea-aikainen viestintä: Osaaminen arviointi toteutettu päivystyksessä, tentit, laiteajokortit, checklistat ja perehdytykset toteutuvat Aktiivisen tuen toimintamalli käytössä. SecApp käytössä ensihoidon tiedottamisessa, työvuorohälytyksissä. Työnkierto on mahdollistettu halukkuuden mukaan. Päivystyksen ja ensihoidon koulutuskoordinaattori aloittanut ja hyödynnetään ohjeistuksissa, koulutuksissa aktiivisesti Tiedottamisen ja henkilöstöhälyttämisen tehostaminen (SecApp) Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen: tunnistetaan yleinen ja erityisosaaminen osaamisen arvioinnin mittarilla Työkierron mahdollistaminen 63
kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa: Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa. Talous parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Tunnistetaan kustannuksiin vaikuttavat tekijät yksiköittäin, mahdolliset muutokset edellisvuoteen nähden Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi sekä jatkuva järjestelmällisen hukan poistaminen: Kehitetään hoitoprosessien ja operatiivisen toiminnan sujuvuutta Lean, kaizen Taloudesta tiedottamista ja toteutuman arviointia henkilökunnalle tulee lisätä. Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi sekä jatkuva järjestelmällisen hukan poistaminen: Palvelutasopäätöksen toteutumaa seurataan, palautteet ja HaiProt käsitellään. Tiedottamista näistä tulee lisätä. Erica-hätäkeskustietojärjestelmän hälytysmallin kehitykseen osallistuttu aktiivisesti Lean ja Kaizen työskentelyä hyödynnetään potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Potilaan osallisuus: kts. hyvä asiakaskokemus Hoitoonpääsy: kts. hyvä asiakaskokemus Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen: Yhteistyö puolustusvoiminen kanssa on aiempaa tiiviimpää. Pitkien siirtokuljetuksten järjestely suoraviivaista. Organisaation tiedottaminen toiminnasta ja taloudesta sekä puuttuminen epäkohtiin Yhden hengen yksikön toiminta aloitettu ja kehittämistä jatketaan. Prosessit ja rakenteet Kirjaamisen kattavuus Oberon kirjaaminen on virheetöntä sähköisen hosu:n ed. kehittäminen vitaalimittausten automaattinen siirtyminen potilaskertomukseen ja EKG:n tallentuminen sähköiseen arkistoon aina valvontadatan siirtäminen jatkohoitoyksikköön periaatteessa mahdollista CCU:n osalta (uudet monitorit). Potilaan hoitoprosessien sujuvoittaminen. Tunnistetaan solmukohdat ja puututaan niihin Erican hälytysmallien rakentamiseen on osallistuttu aktiivisesti. Kuormituksia ja ylitöiden kertymistä seurataan järjestelmällisesti. Sisäisten sijaisten määrää on lisätty. Kirjaaminen Oberon-kirjaamista kehitetty, sähköinen hoitosuunnitelma on kattavasti käytössä. Vitaalimittaukset siirtyvät automaattisesti potilastietojärjestelmään. EKG:t tallentuvat sähköisesti. Henkilökunta aktiivisessa roolissa prosessien kehittämisessä ja uuden päivystyspoliklinikan ja päivystysosaston kehittämisessä raportointi- ja tilastotietojen hyödyntäminen Kaikki päivystyksen vuodepaikat ovat monitoroitavissa. Kansainväliseen viestiliikenteen mallien luomiseen osallistuttu Toiminta ja talous Päivystyksessä kuntalaskutettuja suoritteita oli 38016 (talousarviossa 37000). Kuntalaskuttamattomat mukaan lukien suoritteita kertyi 43179 (43002 v. 2017). Inarin terveyskeskuksen puhelinkonsultaatioita tehtiin 2948 (3642 v. 2017), joista ensihoidolle 75 % ja terveyskeskuksille 25 %. LKS:n päivystyspoliklinikalla puhelinkonsultaatioita tehtiin 2796 (2030 v. 2017). Päivystyksen laboratoriotutkimusmäärä laski edellisestä vuodesta noin 3000 tutkimusta. Radiologisten tutkimusten määrä säilyi suunnilleen ennallaan, CTtutkimusmäärät ovat jatkaneet maltillista nousuaan. Käyntihintojen korotuksia tehtiin heinäkuun alussa yleislääkäriyöpäivystyksen ja suun terveydenhuollon päivystysjärjestelyiden vuoksi. 64
Ensihoidon tehtävämäärä oli 28134 (27960 v. 2017). Sesonkiyksiköitä käytettiin ennalta ruuhkaisiksi tiedostetuissa ajankohdissa. Tulosalueen toimintatuotot ovat 31,5 milj. (104,3 % talousarviosta), toimintakulut 30,8 milj. (102,5 % talousarviosta), ulkoinen toimintakate 6,2milj. (103,2 % talousarviosta). Ensihoidon toimintatuotot olivat 18,2 milj. (105,5 % talousarviosta), toimintakulut 18,1 milj. (105,5 % talousarvoista), ulkoinen toimintakate 933000 (91,2 % talousarviosta). Yhteispäivystyksen toimintatuotot olivat 13,0 milj. (102,5 % talousarviosta), toimintakulut 12,3 milj. (99,3 % talousarviosta), ulkoinen toimintakate 5,4 milj. (102,6 % talousarviosta). PÄIVYSTYS JA ENSIHOITO Muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 236 234 234 237 0,42 1,28 siitä lääkärit 14 14 14 14 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 221 219 219 222 0,45 1,37 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 1 1 1 1 0,00 0,00 Toiminta Avohoito ostetut 674 550 550 671-0,45 22,00 Hoitopäivät ostetut 10 10 10 26 160,00 160,00 Hoitojaksot 9 0 0 22 144,44 Avohoito 37 864 37 000 37 600 38 016 0,40 1,11 65
Muutettu Muut.% Poik.% 15 PÄIVYSTYKSEN JA ENSIHOIDON T TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 25 843 808 27 664 899 637 600 28 302 499 29 630 859 14,70 4,69 Maksutuotot 1 022 582 1 028 611 740 1 029 351 1 041 736 1,90 1,20 Muut toimintatuotot 41 927 87 959 0 87 959 41 811-0,30-52,47 Ulkoiset tuotot yhteensä 26 908 317 28 781 469 638 340 29 419 809 30 714 405 14,10 4,40 Sisäiset tulot 955 325 762 087 0 762 087 771 965-19,20 1,30 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 27 863 642 29 543 556 638 340 30 181 896 31 486 370 13,00 4,32 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -12 773 403-12 527 447-503 555-13 031 002-13 787 557 7,90 5,81 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 679 807-2 774 826-66 601-2 841 427-2 727 037 1,80-4,03 Muut henkilösivukulut -570 403-607 574-41 298-648 872-569 859-0,10-12,18 Henkilöstökorvaukset 176 603 160 800 0 160 800 265 758 50,50 65,27 Palvelujen ostot -4 170 269-4 075 266 0-4 075 266-4 562 947 9,40 11,97 Palv.ostot, läpilaskutus -195 263-156 000 0-156 000-217 153 11,20 39,20 Aineet, tarvikkeet -747 145-1 396 946 0-1 396 946-1 496 547 100,30 7,13 Vuokrat -1 378 795-1 426 769 0-1 426 769-1 356 781-1,60-4,91 Muut toimintakulut -86 945-11 291 0-11 291-76 195-12,40 574,83 Ulkoiset toimintakulut -22 425 428-22 815 319-611 455-23 426 774-24 528 318 9,40 4,70 Sisäiset menot -6 606 381-6 606 861 0-6 606 861-6 268 986-5,10-5,11 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -29 031 808-29 422 180-611 455-30 033 635-30 797 304 6,10 2,54 Ulkoinen toimintakate 4 482 890 5 966 150 26 885 5 993 035 6 186 088 137,99 3,22 TOIMINTAKATE -1 168 166 121 376 26 885 148 261 689 066-159,00 364,77 Muut rahoituskulut -11 0 0 0-33 178 Rahoitustuotot ja -kulut -11 0 0 0-33 178 VUOSIKATE -1 168 177 121 376 26 885 148 261 655 889-156,10 342,39 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -225 180-121 376 0-121 376-137 105-39,10 12,96 Poistot ja arvonalentumiset -225 180-121 376 0-121 376-137 105-39,10 12,96 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -1 393 357 0 26 885 26 885 518 783-137,20 1 829,64 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 393 357 0 26 885 26 885 518 783-137,20 1 829,64 66
2.3.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toiminta-ajatus Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalue tuottaa mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä erityistason palveluita aikuispsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja päihdepalveluiden potilaille. Tavoitteena on turvata väestölle tasavertainen mahdollisuus saada oikea-aikaista ja tarpeenmukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta mielenterveys ja päihdeongelmissa. Lisäksi tavoitteena on, että potilaan tarkoituksenmukainen hoito toteutuu siten, että alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut muodostavat toimivan ja joustavan kokonaisuuden. Toiminnalliset muutokset Mielenterveys- ja päihdepalveluiden laaja palvelurakenteen ja toiminnan muutos on jatkunut jo vuosien ajan ja yhtenä osana muutoksen jatkumoa on ollut vuonna 2017 Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja LSHP:n psykiatrian toimintojen yhdistyminen. Yhdistymisen myötä psykiatrian tulosalueen tulosyksikköjako muuttui ja tulosalueen vastuulle tuli myös perustason mielenterveystyötä. Vuonna 2018 mielenterveysja päihdepalveluiden tulosyksikköjako jatkui siten, että tulosalueella on Nopeiden palveluiden-, Hoidon ja tutkimuksen-, Kuntoutuksen-, Päihdepalveluiden- sekä Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosyksiköt. Tulosyksiköiden johtajana on ylilääkäri ja hänen työparinaan tulosyksikön osastonhoitaja. Vuoden 2018 aikana jatkettiin yhdistymisen myötä aloitettuja uusien hoitoprosessien päivittämistä kaikkien tuloyksiköiden osalta. Vuoden 2018 aikana aloitettiin hoidontarpeenarvio (MIEPÄ triage)-, ajanvaraus-, ohjaus- ja neuvontapalvelu. Lisäksi kehitettiin perustason mielenterveys- ja päihdetyön yhteisiä toimintamalleja terveyskeskuslääkäreiden, sosiaalitoimen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Lyhytpsykoterapeuttisia menetelmiä ja ryhmämuotoisia hoitoja sekä psykiatrisia hoitomenetelmiä kehitettiin vastaamaan hoitosuosituksia ja potilaiden tarpeita. Sosiaalitoimen kanssa suunniteltiin asumispalveluiden hyviä käytäntöjä. Päihdepalveluissa uusittiin arvioinnin prosessi. Aikaisempi avovastaanotto ilman ajanvarausta lopetettiin ja arviointitiimi aloitti toimintansa. Lasten- ja nuorisopsykiatrin osastot muuttivat Vilkkaan LKS:n yhteyteen. Perheja verkostokeskeistä työtä, pikkulapsipsykiatriaa ja matalan kynnyksen palveluita jatkettiin ja kehitettiin edelleen sekä tiivistettiin konsultatiivistä työtä lastentautien kanssa. Vuoden 2018 aikana on oltu tiiviisti mukana suunnittelemassa uutta psykiatrista sairaalaa keskussairaalan yhteyteen. Sairaalatoiminnan siirtymisen taustalla on mm. päivystysasetus, potilaiden somaattisen hoidon turvaaminen, resurssien optimaalinen käyttö ja taloudelliset tekijät. Kokemusasiantuntijat ja muut yhteistyötoimijat ovat olleet mukana toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa, kehittämisessä sekä koulutuksissa. Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Potilas- ja työturvallisuuden lisäämisen ja pakonkäytön vähentämisen ohjelmat (safe ward, Violin) jatkuvat ja kehitetään omavalvontaa. Otetaan käyttöön yhdistymisen jälkeen uusitut avohoitoprosessit. Uusissa prosesseissa tavoitteena on asiakas/ potilaslähtöisyys, näyttöön perustuvat hoitomuodot ja hoitoon hakeutumisen selkeys. Tärkeänä uutena toimintana mielenterveys- ja päihde-triage toiminnan aloittaminen. Uudet prosessit luodaan kuulemalla kokemusasiantuntijoita. Jatketaan avohoidon ja laitoshoidon välimaastoon asettuvan intensiivipoliklinikan toiminnan kehittämistä. Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Henkilökunnan turvallisuuskoulutukset ovat jatkuneet sovitusti. Asiakaspalautekysely otettiin käyttöön. Vartijapalvelu aloitti Muurolan sairaalassa turvallisuuden lisäämiseksi. Miepä-triage käynnistettiin 3.9.2019. Tässä yhteydessä selkeytettiin yhteydenoton, hoidon tarpeen arvion, palveluneuvonnan ja ajanvarauksen prosesseja. Lisäksi kehitettiin yhteistyötä LKS päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen kanssa. Intensiivipoliklinikasta tuli vuonna 2018 oma toimintayksikkö. Kehittämisessä saatiin esiin eri käyttäjäryhmät ja näiden erityispiirteet ja jatkettiin sen pohjalta kehittämissuunnittelua vuodelle 2019. Kokemusasiantuntija oli mukana intensiivipoliklinikan ryhmissä. 67
Rovaniemen kaupungilta siirtyneen perustason mielenterveys- ja päihdetyön käytäntöjä kehitetään yhteistyössä terveyskeskuslääkäreiden, sosiaalitoimen ja muiden toimijoiden kuten koulutoimen kanssa. Terveyskeskuslääkäreiden kanssa kehitettiin yhteistyössä konsultaatiomallia matalalla kynnyksellä. Sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä kehitettiin asumispalveluiden hyviä käytäntöjä. Asiakkaat ja vaikuttavuus Valmistellaan nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalveluiden siirtymistä Lshp:n mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Kehitetään yhteistyötä sosiaalipalveluiden kanssa erityisesti asumispalveluiden osalta. Jatketaan nuorisopsykiatrian varhaisen tuen ja matalan kynnyksen vastaanoton kehittämistä. Kehitetään lastenpsykiatrialla pikkulapsipsykiatriaa ja yhteistyötä lastentautien kanssa. Lyhytpsykoterapeuttisia menetelmiä ja ryhmämuotoisia hoitoja sekä psykiatrisia hoitomenetelmiä kehitettiin vastaamaan hoitosuosituksia ja potilaiden tarpeita. Sosiaalitoimen kanssa suunniteltiin asumispalveluiden hyviä käytäntöjä. Päihdepalveluissa uusittiin arvioinnin prosessi. Aikaisempi avovastaanotto ilman ajanvarausta lopetettiin ja arviointitiimi aloitti toimintansa. Kokemusasiantuntija toimintaa jatketaan laajamittaisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Henkilöstö Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perus- tehtävän määrittelyyn ja työ- hyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Mahdollistetaan henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ja vahvistetaan henkilöstön työhyvin- vointia muutoksessa mm. riittävän kuulemisen, koulutuksien ja työnohja- uksen kautta. Hoitoprosessien päivittämisen yhteydessä avataan myös prosesseihin liittyviä osaamisen tarpeita ja hyödynnetään tietoa resurssien allokoinnin ja koulutuksen suunnittelun toteutuksessa. Pidetään säännöllisesti tulosalueen henkilöstöinfoja ja tuetaan avoimuutta sekä mahdollisuutta keskustella johdon kanssa tarvittaessa. Käydään kehityskeskusteluja säännöllisesti ja pyritään hyödyntämään henkilöstön osaaminen yli tulosyksikkörajojen. Tuetaan työkiertoa osaaminen ja tarve huomioiden Otetaan käyttöön uusi avo- ja laitoshoitoa mittaava Rafaela mittari. Kehitetään perehdytyskäytäntöjä MIEPÄ tulosalueella omailmoitus sairauspoissaolot lisääntyivät 163 päivää. Sairauslomatodistuksella haetut sairauslomat vähentyivät 372 päivää. Työnohjaukset toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Uusi hoitotyön esimiesten tehtäväjako 4/2018 paransi lähiesimiehen saavutettavuutta ja henkilökunnan palaute oli positiivinen. Vuoden 2018 aikana aloitettiin osaamisen määrittely. Uusiin toimintamalleihin pyrittiin rakentamaan riittävä koulutuksellinen ja työnohjauksellinen tuki. Henkilöstöinfot pidettiin kuukausittain ja myös tulosaluetiedote ajankohtaisista asioista ilmestyi kuukausittain. Lisäksi tulosalueenjohto jalkautui tulosyksiköihin kuukausittain. Kognitiivisen psykoterapian menetelmäkoulutus ja siihen kuuluva tutorointi-malli jatkui suunnitellusti. Malliin on koulutettu n. 100 tulosalueen hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. Esimiesten vähenemisen ja ison henkilöstömäärän vuoksi kehitettiin ryhmäkehityskeskustelumallia, jonka avulla esimiehen resurssit riittivät paremmin kehityskeskustelujen pitämiseen. Lisäksi aloitettiin vertaisryhmäkeskustelut vaikeimpien potilastapausten käsittelyyn. Työntekijöiden työkierto on parantunut työpisteiden- ja tehtävien lisääntymisen myötä. Uusi Rafaelan avo- ja laitoshoidon mittari pilotointiin, mutta käyttöönotto siirtyi vuoden 2019 puolelle. 68
Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Vakiinnutetaan Intensiivipoliklinikan toiminta jotta voidaan hoitaa potilaita avohoidon keinoin jos laitoshoito ei ole välttämätön. Lähdetään pilotoimaan hoitosuunnitelman optimointijärjestelmää tavoitteena kehittää hoidon oikeaaikaisuutta ja suunnitelmallisuutta ja helpottaa moniammatillista ja yksikkörajojen yli toteutuvaa työtä. Käynnistetään MiePä-neuvonta- ja hoitoonohjauspalvelu Intensiivipoliklinikan toiminta vakiintui. Sairaansijamäärän tarve vähentyi siten, että vuoden 2019 alussa voitiin vähentää 2 sairaansijaa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot muuttivat samaan rakennukseen Vilkkaan. Jatkossa henkilöstöresurssia voidaan hyödyntää optimaalisemmin molempien yksiköiden kesken. Konsultaatio ja etäyhteyspalveluja kehitettiin siten, että potilaan hoitoa voitiin totuttaa yhä enemmän lähipalveluna. Talous Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoidontarpeenarvio eli Miepä-triage sekä ajanvaraus,- neuvonta ja ohjauspalvelu käynnistettiin 9/2018. Päivystävä sairaanhoitaja työpari tapaa päivystyksessä sinne tulleita mielenterveys- ja päihdepotilaita ennen kuin ensiavun päivystävä lääkäri tapaa heitä. Näin prosessi ensiavussa sujuvoituu ja ensiavun päivystävällä lääkärillä on potilasta tavatessaan jo käytössä Miepä triagen hoitajan arvio potilaan tilanteesta. Hoitosuunnitelman optimointijärjestelmää ei lähdetty pilotoimaan. Prosessit ja rakenteet Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Kokemusasiantuntijat ovat mukana uusien ja päivitettyjen hoitoprosessien kehittämistyössä. Kokemusasiantuntijoiden kanssa kehitetään Kokemus kohottaa hankkeen puitteissa yhdessä toteutettavia ryhmämuotoisia hoitoja ja vertaistuki- toimintaa. Rakennetaan osaamispankki, jonka avulla viedään osaamista lähipalveluihin yhteistyössä potilaan hoitavan tahon kanssa. Vahvistetaan oikeita kirjaamiskäytäntöä ja kirjaamisen työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Psykiatrisen kiireettömän avohoidon hoitoon pääsyn prosessia selkiytettiin. Lääkäri-hoitajatyöpari alkoi pitämään hoidon suunnittelutapaamiset lähetteellä ja organisaation muista yksiköistä tuleville potilaille. Toimintamallin tavoitteena on tasalaatuisempi hoitoon pääsyy ja hoitosuunnitelmien teko. Lisäksi psykiatriseen avohoitoon luotiin hoidon porrastuskriteerit. Kokemusasiantuntijat ovat olleen mukana prosessien kehittämisessä ja arvioinnissa. Avohoidon kirjaamisohjeita on päivitetty ja perehdytetty henkilökuntaa ohjeen tulkintaan. Otetaan käyttöön päivitetty Oberon työnjako eri työntekijöiden kesken. Nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalvelujen siirtymisen selvittelyä Rovaniemen kaupungilta LSHP:lle jatkettiin. Talouden analyysi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen toiminnallinen tavoite on ajanmukaistaa erikoissairaanhoidon avohoitoa ja avohoidon kehittymisen myötä vähentää laitospainotteista hoitoa. Vuoden 2018 aikana toiminta tehostui huomattavasti, vaikka uusia resursseja ei ole palveluihin kohdennettu. Avohoidon käyntimäärät jokaisessa tulosyksikössä ovat lisääntyneet. Tähän oli toiminnallisesti katsoen kolme syytä: 1. Lähetteiden määrä kasvoi 17 % vuoteen 2017 verrattuna. Lisäksi potilasjonoja lyhennettiin. 2. Prosesseja ja toimintaa tehostettiin ja tuottavuus lisääntyi. Henkilökuntamäärää lisäämättä vastattiin lisääntyneeseen potilasmäärään ja hoidon tarpeeseen. 3. Päihdepalveluiden avohoitokäyntien määrä tilastoitui arvioitua suurempana. Tämä johtui siitä, että suunnitelma oli vuonna 2018 siirtyä kuukausilaskutukseen päivittäin tai lähes päivittäin samanlaisena toistuvan korvaushoidon lääkkeenjaon osalta. Siirtymien kuukausilaskutukseen ei kuitenkaan onnistunut järjestelmistä johtuvista syistä. Näin ollen kuukausikäynnin tilalta päihdepalveluissa kirjautui käynnit vuoden 2017 käytännön mukaisesti päivittäisen käynnin mukaan. 69
Toiminnan tehostumisesta ja liian alhaiseksi arvioidusta käyntimääristä johtuen Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalue oli 6/2018 ja 9/2018 ylijäämäiseksi n. 0,7-0,8 milj.. Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdeyksikön sekä LSHP psykiatrian tulosalueen yhdistymisen jälkeen vuoden 2018 käyntimäärien arviointi tehtiin peilaamalla toteutuneita käyntejä tammi-huhtikuun aikana 2017. Toiminnan muutoksen ja yhdistymisen vuoksi ajanjakso oli kuitenkin toiminnan kannalta tehotonta aikaa. Siksi arvio 2018 käyntimääristä jäi liian matalaksi. Yhtymähallitus hyväksyi 20.9.2018 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen talousarvioon suoritemäärien talousarviomuutoksia sekä hinnantarkistuksia. Määrätavoitteisiin tehtiin seuraavia muutoksia: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Määrätavoitteet TA 2018 Muutettu TA 2018 Muutos MTA 2018/TA 2018 Avohoitokäynnit, omat 48 000 60 040 12 040 Hoitopäivät, omat 20 036 18 395-1 641 - josta päihdeklinikka 2 620 1 950-670 Tehdyn talousarviomuutoksen jälkeen hoitopäiviä toteutui 4,9 % (971hp) vähemmän kuin vuoden 2017 toteuma ja 1,66 % (305hp) enemmän kuin oli arvioitu. Ostetut hoitopäivät lisääntyivät 6.8 % (434hp) vuoden 2017 toteumaan nähden ja jäivät 4,36 % (309hp) alle arvioidun. Keskimääräinen hoitoaika oli 10,5 hp ja on näin ollen lyhentynyt 1,2 hoitopäivää edelliseen vuoteen verrattuna (11,7 hp). Avohoitokäyntejä toteutui noin 13,7 % (6448) enemmän kuin vuonna 2017 ja 1.46 % (879) enemmän kuin talousarvioon oli arvioitu. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat 13,3 % (n. 2 405 660 ) edelliseen vuoteen nähden. Suurimpana kulueränä palvelujen ostot/ läpilaskutus lisääntyivät 34,7 % (noin 840 000 ) ja henkilöstökuluissa palkkamenot noin 7 % (noin 800 000 ), mutta jäivät kuitenkin 2,4 % (noin 230 000 ) alle arvioidun. Palvelujen osto tapahtuu muista sairaanhoitopiireistä tai laitoksista. Syynä ostoon on yleensä erityinen tarve, ei valinnan vapaus. Erityinen tarve on esimerkiksi erityisen vaikeahoitoisten ja kriminaalipotilaiden hoitoyksiköiden hoidot Vanhassa Vaasassa ja Niuvanniemen sairaalassa. Palkkamenojen kasvu johtuu lääkäreiden saatavuuden parantumisesta (erikoistumassa 5-6) ja erikoislääkäreiden virkasuhteiden lisääntymisestä vuoden 2018 aikana. MIEPÄ tulosalueella on 24 lääkärin virkaa. Virkasuhteessa oli vuoden 2018 aikana keskimäärin 18 lääkäriä mukaan luettuna erikoistuvat lääkärit. Erikoistuvien lääkäreiden kliininen työ on opiskelun ohessa vähäisempää ja edellyttää seniorilääkärin ohjausta. Tämän vuoksi erikoistuvia lääkäreitä ei voida verrata 100 % lääkärityön resurssiin ja siksi ostopalvelulääkäreitä edelleen tarvittiin. Lisäksi lasten- ja nuorisopsykiatrian virkoihin lääkäreiden saatavuus oli heikompaa ja lähes lääkäreiden ostopalvelun varassa. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 17,4 % (noin 4,2 milj. ). Avohoidon jäsenkuntalaskutus kasvoi noin 4 milj. ja vuodeosastohoidon laskutus väheni noin 1.2 milj.. Ulkoinen toimintakate jäi 2,4 % alle tasaisen toteuman johtuen ulkoisien toimintakulujen ylityksestä. Tilikauden tulos 398 914 ylijäämäinen. Talousarviomuutoksen 9/2018 (suoritemäärän ja -hintojen tarkastus) jälkeen ennustettu ylijäämä aleni merkittävästi. 70
MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP17/MTA17 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 236 231 231 234-0,85 1,30 siitä lääkärit 22 22 22 22 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 206 206 206 208 0,97 0,97 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 3 3 3 4 33,33 33,33 Sairaansijat, psykiatria 72 56 56 56-22,22 0,00 Sairaansijat, päihdehuolto 12 12 12 12 0,00 0,00 Toiminta Avohoito ostetut 1 220 965 965 1 302 6,72 34,92 Hoitopäivät ostetut 6 337 7 080 7 080 6 771 6,85-4,36 Hoitojaksot 1 776 1 257 1 257 1 777 0,06 41,37 Avohoito 53 592 48 000 60 040 60 919 13,67 1,46 Hoitopäivät 19 671 20 036 18 395 18 700-4,94 1,66 Keskim. hoitoaika, omat 11,1 15,9 14,6 10,5-4,99-28,09 71
Muutettu Muut.% Poik.% 16 PSYKIATRINEN HOITO TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 23 216 221 26 486 443 320 000 26 806 443 27 676 608 19,20 3,25 Maksutuotot 416 480 425 656 0 425 656 407 820-2,10-4,19 Muut toimintatuotot 303 888 52 164 0 52 164 20 583-93,20-60,54 Ulkoiset tuotot yhteensä 23 936 590 26 964 263 320 000 27 284 263 28 105 012 17,40 3,01 Sisäiset tulot 10 090 922 12 513 859 0 12 513 859 13 845 985 37,20 10,65 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 34 027 512 39 478 122 320 000 39 798 122 41 950 997 23,30 5,41 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -10 218 648-11 137 667-119 399-11 257 066-11 027 444 7,90-2,04 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 068 925-2 466 995-6 522-2 473 517-2 216 569 7,10-10,39 Muut henkilösivukulut -454 625-540 173-19 755-559 928-430 656-5,30-23,09 Henkilöstökorvaukset 148 277 132 200 0 132 200 147 874-0,30 11,86 Palvelujen ostot -2 448 683-1 153 970 0-1 153 970-2 741 289 11,90 137,55 Palv.ostot, läpilaskutus -2 441 141-3 315 835 0-3 315 835-3 287 893 34,70-0,84 Aineet, tarvikkeet -166 880-201 307 0-201 307-176 786 5,90-12,18 Avustukset -2 434 0 0 0-1 945-20,10 Vuokrat -395 047-651 700 0-651 700-585 812 48,30-10,11 Muut toimintakulut -43 742-7 550 0-7 550-176 988 304,60 2 244,22 Ulkoiset toimintakulut -18 091 847-19 342 997-145 676-19 488 673-20 497 507 13,30 5,18 Sisäiset menot -16 186 937-20 112 132 0-20 112 132-21 031 501 29,90 4,57 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -34 278 784-39 455 129-145 676-39 600 805-41 529 009 21,10 4,87 Ulkoinen toimintakate 5 844 742 7 621 266 174 324 7 795 590 7 607 505 130,16-2,41 TOIMINTAKATE -251 272 22 993 174 324 197 317 421 988-267,90 113,86 Korkotuotot -1 0 0 0 0-100,00 Muut rahoituskulut -69 0 0 0-78 13,90 Rahoitustuotot ja -kulut -70 0 0 0-78 11,90 VUOSIKATE -251 342 22 993 174 324 197 317 421 910-267,90 113,82 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -22 994-22 993 0-22 993-22 993 0,00 0,00 Poistot ja arvonalentumiset -22 994-22 993 0-22 993-22 993 0,00 0,00 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -274 336 0 174 324 174 324 398 917-245,41 128,84 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -274 336 0 174 324 174 324 398 917-245,41 128,84 72
2.3.6 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Toiminta-ajatus: Sairaanhoidolliset tukipalvelut tulosalue on maakunnallinen palveluntuottaja, joka toimii kiinteässä yhteistyössä kuntien, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja eritysvastuualueen yksiköiden kanssa seuraten kansallisia hoito- ja tutkimuslinjauksia. Sen yksiköt tuottavat laadukkaita diagnostisia tutkimuksia ja sairaanhoitoa tukevia palveluja potilaan diagnoosia, hoitoa ja sen seurantaa varten sekä lisäksi patologian yksikkö tuottaa lääketieteellisen kuolemansyyn selvityksiä. Päämääränä on alueella olevan väestön terveyden ja toimintakyvyn palauttaminen tai ylläpitäminen sekä terveydenhuoltojärjestelmän laaduntarkkailu sekä kansalaisten ja hoitohenkilökunnan oikeusturvan säilyttäminen terveydenhuollossa. Työskentelemme hyvässä ja kehittyvässä työilmapiirissä. Keskeisimmät muutokset Välinehuoltopalveluiden tuottamisen suunnitelmat Kolarille tehty, toiminta käynnistyy 1.1.2019. Rovaniemen kaupungin kuvantamispalvelut siirtyivät sairaanhoitopiirin järjestettäväksi 1.6.2018. Yksiköt aloittivat toimintakäsikirjojen päivitykset alakohtaisten ISO-standardien mukaisiksi ja osallistuvat laadunhallinnan kehittämiseen sairaanhoitopiirissä. Sähköisten palveluiden ja apuvälineiden käyttöönotto mm. sanelu- ja puheentunnistusratkaisun hankinta siirtyi seuraavalle vuodelle. Asiakas- ja toimistopalvelut on edistänyt mobiiliprojektia. Varahenkilöstöresurssi on osoittautunut riittämättömäksi äkillisiin poissaoloihin ja on jouduttu turvautumaan lisääntyvässä määrin lyhytaikaisiin sijaisiin. Ns. räätälöityjen työntekijöiden määrä on lisääntynyt ja siihen varatut määrärahat ovat ylittyneet. Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakastyytyväisyyskyselyt ja palautteiden käsittely Poikkeamien kirjaaminen ja ilmoitusten käsittely Osallistuminen sairaalan lisärakentamisen suunnitteluun Toimintakäsikirjojen päivitys tavoitteena iso9001:2015-standardit Palveluiden kehittäminen yhteistyössä hoitoyksiköiden, erva-alueen toimijoiden ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa (meetingtoiminta) Toimenpiteiden arviointisuunnitelma Ulkoiset asiakaspalautteet on käsitelty ja käyty läpi osastokokouksissa. Sisäiset asiakaskyselyt eivät totetuneet. Haiprot on käsitelty ja mietitty kehittämistoimenpiteet. Toteutunut. Päivitykset aloitettu. Toteutunut. Henkilöstö henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa avoin ja oikea-aikainen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Omien prosessien sisäiset auditoinnit: suunnittelu ja toteutus Työmitoituksen suunnitelman toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen Säännölliset kahvituntipalaverit ja osastokokoukset Kehityskeskustelut, osaamiskartoitus Osittain toteutunut. Siirtynyt vuodelle 2019. Toteutunut. Osaamiskartoitukset osittain tehty, kehityskeskustelut osittain siirtyneet vuodelle 2019 osaamiskartoituksen määrittelyjen ollessa kesken. 73
Talous kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Erva-hankintoihin osallistuminen Talousseuranta kairasta säännöllisesti osastotunneilla ja tulosaluekokouksissa Palvelukuvausten laatiminen tavoitteena iso-standardien mukainen toiminta Puheentunnistuksen käytön laajentaminen Toteutunut Osittain toteutunut Osittain toteutunut Ei toteutunut, kilpailutus ei toteutunut Hukkahaaviin osallistuttu, työkalut käytössä Hukkahaavi-työskentelyyn osallistuminen ja näiden työkalujen käyttö yksiköiden sisäisessä jatkuvassa kehitystyössä Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus hoitoonpääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Palveluiden saatavuuden laajentaminen ja toimitilojen ja -laitteiden tehokas käyttö (ilta-ajat) Sote-integraatioon valmistelu Kuormitus- ja viiveseuranta Kairan säännöllinen seuraaminen toteutunut, magneettikuvaukset aloitettiin iltatyönä syksyllä ei toteutunut toteutunut toteutunut Talouden analyysi Kuvantamisen oman toiminnan tutkimusmäärät kasvoivat +7,54 % edellisen vuoden tasolta. Muutos selittynee Rovaniemen kuvantamisen siirtymisellä sairaanhoitopiirin tuottamaksi (natiivi, ultra, mammo). CT- tutkimusten määrä jatkaa nousuaan (+4,65 %) ja magneettitutkimukset +11,8 %. Tulot olivat +9,85 % ja menot +9,20 % edelliseen vuoteen verrattuna. Patologian tutkimukset vähenivät -5,12 %. Tuloja kertyi +3,35 % arvioitua enemmän. Arvioidut toimintakulut lisääntyivät +2,5 %, johon vaikuttanut materiaalikustannusten nousu. Välinehuollossa vuonna 2018 steriilien tuotteiden tuotettu määrä laski -7,61 % johtuen leikkaustoiminnan supistumisesta. Rovaniemen kaupungille on tuotettu vuoden 2018 aikana 334793 yksikköä. Talous on toteutunut suunnitelman mukaan. Apteekissa lääkkeenjakelu lisääntyi +2,08 %, mutta sen sijaa lääkkeenvalmistus lisääntyi +6,14 %. Talous toteutui suunnitellun mukaisesti. 74
SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT Muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 350 353 353 367 4,86 3,97 siitä lääkärit 17 17 17 18 5,88 5,88 hoitohenkilöstö 306 309 309 323 5,56 4,53 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 27 27 27 26-3,70-3,70 Sairaanhoidolliset tukipalvelut Kuvantamistutk., omat 50 957 59 100 59 100 56 205 10,30-4,90 Kuvantamistutk., ostetut 2 837 0 2 908 2,50 Yhteensä 53 794 59 100 59 100 59 113 9,89 0,02 Isotooppitutkimukset 721 631-12,48 Välinehuollon tuotteet 102 360 94 575-7,61 Patologian tutkimukset, omat 12 980 13 990 13 990 12 315-5,12-11,97 Patologian tutkimukset, ostetut 74 0 0 73 #JAKO/0! Lääkejakelut 75 578 75 300 75 300 77 152 2,08 2,46 Lääkevalmistus ja sytostaatit 6 527 6 300 6 300 6 928 6,14 9,97 75
Muutettu Muut.% Poik.% 17 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIP TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 717 661 1 569 040 115 317 1 684 357 1 776 754 147,60 5,49 Maksutuotot 350 679 130 275 0 130 275 12 046-96,60-90,75 Tuet ja avustukset 1 650 0 0 0 7 139 332,70 Muut toimintatuotot 29 615 8 900 0 8 900 41 511 40,20 366,41 Ulkoiset tuotot yhteensä 1 099 605 1 708 215 115 317 1 823 532 1 837 450 67,10 0,76 Sisäiset tulot 27 817 765 29 088 844 0 29 088 844 29 435 573 5,80 1,19 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 28 917 370 30 797 059 115 317 30 912 376 31 273 022 8,10 1,17 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -10 040 162-10 586 776-72 254-10 659 030-10 450 189 4,10-1,96 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 085 621-2 342 551 690-2 341 861-2 120 510 1,70-9,45 Muut henkilösivukulut -464 197-513 270-20 146-533 416-411 923-11,30-22,78 Henkilöstökorvaukset 204 229 210 500 0 210 500 220 864 8,10 4,92 Palvelujen ostot -832 790-1 013 740-2 000-1 015 740-918 073 10,20-9,62 Palv.ostot, läpilaskutus 0 0-32 719-32 719 83-100,00-100,25 Aineet, tarvikkeet -9 713 727-10 935 989-1 000-10 936 989-11 488 651 18,30 5,04 Vuokrat -12 707-323 500-16 000-339 500-140 896 1 008,80-58,50 Muut toimintakulut -17 846-8 000-10 204-18 204-28 039 57,10 54,03 Ulkoiset toimintakulut -22 962 822-25 513 326-153 634-25 666 960-25 337 333 10,30-1,28 Sisäiset menot -5 354 841-4 582 048 0-4 582 048-5 242 349-2,10 14,41 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -28 317 663-30 095 374-153 634-30 249 008-30 579 682 8,00 1,09 Ulkoinen toimintakate -21 863 217-23 805 111-38 317-23 843 428-23 499 883 107,49-1,44 TOIMINTAKATE 599 707 701 685-38 317 663 368 693 340 15,60 4,52 Muut rahoituskulut 0 0 0 0-72 32 445,50 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0-72 32 445,50 VUOSIKATE 599 707 701 685-38 317 663 368 693 269 15,60 4,51 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -599 707-701 685 0-701 685-693 412 15,60-1,18 Poistot ja arvonalentumiset -599 707-701 685 0-701 685-693 412 15,60-1,18 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0-38 317-38 317-143 -99,63 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0-38 317-38 317-143 -99,63 76
2.3.7 Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tukipalvelujen tehtävänä on muodostaa ja turvata vakaa, turvallinen ja varma toimintaympäristö kuntayhtymän palvelu-, tutkimus- ja hoitotoiminnalle. Tukipalvelut tulosalueelle kuuluvat talous- ja henkilöstöpalvelut, tietopalvelut (tietohallinto), ravintopalvelut, puhtaus- ja huoltopalvelut, tekniset palvelut ja logistiikka- ja materiaalipalvelut. Toiminnalliset muutokset Tukipalveluiden edustajat eri tulosyksiköistä ovat olleet hyvin vahvasti mukana LKS:n laajennushankkeessa asiantuntijoina suunnittelutyössä erilaisissa kokouksissa ja työpajoissa. Tukipalveluista on myös osallistuttu eri muodoin sote- ja maakuntavalmisteluun. Talous- ja henkilöstöpalvelujen toimintaan merkittävimmin vaikuttanut muutos oli palkanlaskentapalveluiden ja niihin liittyvien palvelussuhdeasioiden sekä matkalaskujen käsittely siirtyminen 1.6.2018 alkaen Kunnan Taitoa Oy:lle, kuntayhtymän ja Taitoan välillä sovitun palvelusopimuksen ja liikkeenluovutussopimuksen mukaisesti. Kuusi sairaanhoitopiirin työntekijää (kolmen palkkasihteeriä ja kolme palvelussuhdesihteeriä) siirtyi liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä Kunnan Taitoa Oy:n palvelukseen kesäkuun alussa. Taitoa Oy:lle siirtyneet henkilöstöhallinnon palvelut käsittävät palkkahallinnon (palkat ja palkkiot), matkalaskut, standardoidun henkilöstöhallinnon raportoinnin, lakisääteisiin muutoksiin liittyvien koulutusten koordinoinnin, prosesseihin liittyvän perusasiakaspalvelun sekä sairaanhoitopiirin rekrytointipalvelut sopimuksen mukaan. Palveluiden siirtämisen johdosta henkilöstöhallinnon toimintaprosesseja samoin kuin henkilöstön tehtäviä on ollut välttämätöntä muuttaa eritoten henkilöstöpalveluissa mutta joiltakin osin myös tulosalueilla ja siirtää aikaisemmin henkilöstöpalveluissa hoidettuja tehtäviä tulosalueille ja tulosyksiköihin. Tietohallinto on mukana lähes kaikissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa ja -tehtävissä varmistamassa toimintojen toteutumisen tietoteknisen ympäristön ja tietojärjestelmien osalta. Vuoden 2018 hankkeita ovat mm. INIT-hankkeen useat projektit, joilla tähdätään ict-palveluiden ulkoistuksessa LapIT Oy:lle siirrettyjen tehtävien tehokkaampaan ja laadukkaampaan suoritukseen sekä LSHP:n omistajakuntien sote-palveluiden siirtoihin LSHP:n toiminnaksi liittyvät ict-palvelumuutokset. Myös LSHP:n tukipalveluiden ulkoistukset tulevat työllistämään tietohallintoa merkittävästi. Tietojärjestelmien käyttöönottoja, päivityksiä ja uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoja on työlistalla useita (esim. anestesia, sähköisen kirjaamisen alustat, digisaneluhallintajärjestelmä, ESKOn uudet ominaisuudet). Sote-uudistukseen liittyvä maakuntavalmistelu on työresurssien osalta ns. pohjaton kaivo maakunnan valmistelutyö nojaa vahvasti sairaanhoitopiirein osaamiseen. Hankkeita on käynnissä keskimäärin vuoden aikana yhtäaikaisesti n. 30 kpl ja keskimäärin 100 hanketta/muutosta odottaa resursoinnin osalta käynnistymistä. Normaaliin ylläpitoon liittyviä järjestelmäpäivityksiä tehdään lisäksi useisiin ympäristöihin. Sote-uudistukseen liittyvä maakuntavalmistelutyö nojaa vahvasti sairaanhoitopiirien osaamiseen. Tietohallinnon 13 henkilön resurssista maakunnan palveluksessa on ollut vuonna 2018 kolme (3) henkilöä neljän kuukauden (4) ajan syyskuusta joulukuuhun. Mikäli sote-uudistus jatkuu, henkilöresurssin tarvetta joudutaan paikkaamaan ostopalvelulla, joka tulee nostamaan kuluja merkittävästi. Ravintopalveluiden suoritetavoite vuodelle 2018 oli 630 000 suoritetta. Ateriasuoritteita toteutui 588 156 suoritetta eli 93,4 %. Se on 4,0 % vähemmän kuin edellisvuonna johtuen mm. LKS:n ja Muurolan asiakasmäärien pienenemisestä. Syynä on myös se, että Kolpeneella on tuotteiden ostoon kiinnitetty erityistä huomiota ja he ovat lopettaneet aamupalan tilaamisen. Lapin ammattiopiston opiskelijat saivat vielä vuonna 2017 ruokailla ammattiopiston laskuun, mutta vuoden alusta ruokailu muuttui heille omakustanteiseksi. Tämä on vähentänyt opiskelijoiden määrää ruokailussa. Päätökset Lapin sairaanhoitopiirin hankintarenkaan elintarvikehankintojen optioiden käyttöönotosta on tehty ajalle 1.11.2018 31.10.2019. 77
Puhtaus- ja huoltopalveluissa suoritteena ovat siivottavat neliöt. Käyttösuunnitelmaan kirjattu neliömäärä on yhteensä 77 400 neliötä. Vuoden alkuneljänneksen suoritteista oli pois Porokatu 39:n tilat, eli 3400 neliötä. Toukokuun alusta lähtien Porokatu 39:n tilat ovat olleet käytössä. Siivouspalveluja on ostettu Rantavitikan ensihoidon, Valtakadun, Piekkarin, Rovakadun ja Porokatu 37:n tiloihin yhteensä 3144 neliön verran). Siivouspalveluja myydään NordLabin tiloihin. Yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa käynnistetty ergonomiakoulutus on saanut erittäin hyvää palautetta osallistujilta. Koulutuksen ostamista jatketaan edelleen. Teknisissä palveluissa huoltotoiminta on ollut normaalia kuluneen vuoden ajan. Vuoden 2018 aikana valmistuneet korvausinvestoinnit kiinteistöihin ja sairaalatekniikkaan: tehon konfiguraatiotilat, apteekin henkilökuntahuone ja yksi toimisto, kuuden potilashuoneen kunnostus osastoille, hallinnon remontoidut tilat Porokatu 39, sydänpajan angiolaitteen tilat, leikkaussalin puhdasvarasto, välinehuollon instrumenttipesukoneen tilat, KNF-poliklinikan tilat, kipupoliklinikan tilat, hissi H8 kunnostus, osastoilla potilastornin pesutilojen ja viemäreiden linjasaneeraus (B-pääty), pääaulan WC-tilat., jätekontin tilat, Vilkan pysäköintipaikat, akuuttitiimin tilat, silmäpoliklinikan tilat, LKS:n kiinteistön ulkovuoren saumaus, huoltopihan asfaltointi, LKS:n kiinteistön sokkelikorjaukset. Suurimmat investointityöt vuodella 2018 ovat: isotooppilaboratorion puhdastilat, CT-laitetilat, välinehuollon laatikkopesukoneen tilat, lasten ja nuorten psykiatrian osaston tilat, keittiön pesukoneen tilat, hoitajakutsujärjestelmän päivitys, puhelinvaihteen uudet järjestelyt sekä päärakennuksen vesikaton uusinta. Suunnittelutöitä käynnistettiin 2018 ja osa jatkuu vuodelle 2019: Laajennushankkeen suunnittelu, LKS:n ikkunoiden uusinta, 5 tason toimistomuutokset, 5 tason lääkehuone, jätepuristin tilat, lasten osastojen muutokset, RTG:n tilojen suunnittelu ja läpivalaisulaitteen tilat, linjasaneeraus A-pääty, Muurolan rakennusten pienet kunnostukset. Logistiikka- ja materiaalipalvelut on hoitanut sille kuuluvia materiaali- ja palveluhankintoja, logistiikkaa, materiaalipalveluita ja sopimushallintaa suunnitelman mukaisesti. Kahden materiaalinhoitajan työpanos on ollut miltei täysin sidottuna uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon on valmistauduttu huolellisesti. Täyttöpalvelun toimintaa on kehitetty aiemmin tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta valmistellun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ulkologistiikan tehtävät on pääsääntöisesti kilpailutettu ulkoisille toimijoille. Logistiikka- ja materiaalipäällikkö on ollut koko vuoden 2018 maakuntavalmistelussa. Hänellä on ollut ulkopuolinen sijainen poissaolon ajan. Painopistealue Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakastyytyväisyyskyselyt Tarpeen mukaiset koulutukset Laadukkaat raaka-aine valinnat, vakioruokaohjeet ja omavalvonta Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Tietohallinto: asiakastyytyväisyyttä on seurattu LapIT:n toteuttamien kyselyjen kautta sekä palvelunhallintajärjestelmän palautejärjestelmän kautta. Ravintopalveluissa asiakastyytyväisyys kysely henkilöstölle toteutettiin keväällä 2018 Asiakkaat ja vaikuttavuus Ict-palvelujen saatavuuteen panostaminen Lukitusmuutokset koko sairaalaan Turvallisuuskoulutuksiin osallistuminen Eu-tietosuoja-asetuksen Puhtaus- ja huoltopalveluiden Tiimien 7 ja 8:n sisäisille asiakkaille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely. Palveluun oltiin erittäin tyytyväisiä. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa on tehty täyttöpalvelun asiakastyytyväisyyskysely ja kyselyn pohjalta laadittu kehittämissuunnitelma. Anestesiakärryn täyttöä on testattu yhdessä leikkaussalissa. Tulokset positiivisia ja ehdotus olisi laajentaa palvelu kaikkiin saleihin. Tietohallinnon henkilökunta on käynyt tehtävävastuiden vaatimissa koulutuksissa. Tietohallinnon muuttuneiden tehtävien osalta on hankittu myös sparrausapua konsultaation kautta. 78
Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Asiakastyytyväisyyskyselyt Tarpeen mukaiset koulutukset Laadukkaat raaka-aine valinnat, vakioruokaohjeet ja omavalvonta Ict-palvelujen saatavuuteen panostaminen Lukitusmuutokset koko sairaalaan Turvallisuuskoulutuksiin osallistuminen Eu-tietosuoja-asetuksen täyttäminen Ravintopalveluiden koko henkilöstölle, keittäjille, kahviotyöntekijöille, tuotannonohjausta kehittäville pidettiin koulutusta ja hukkahaaviin osallistui yksi henkilö työnjohdosta. Puhtaus- ja huoltopalveluiden koulutussuunnitelma toteutui lähes suunnitelman mukaisesti. Järjestettiin itse ja osallistuttiin ulkopuolisiin koulutuksiin. Sisäiset koulutukset laitoshuoltajille 2xv: noin 86 % osallistui. Ergonomiaosaaminen oli painopistealueena laitoshuoltajien koulutuksessa. Teknisissä palveluissa laitekoulutukset pidettiin sovitusti henkilöstölle ja turvallisuus- ja tulityökortti koulutukset pidetty ajan tasalla. Asiakkaat ja vaikuttavuus Logistiikka- ja materiaalipalveluissa työntekijät ovat käyneet tietoturvan ja tietosuojan peruskurssin ja suorittaneet aiheeseen liittyvän testin. Yksi henkilö oli hoitologistiikko koulutuksessa ja yksi henkilö logistiikan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksessa, nämä päättyvät 2019. Hankinta-asiantuntijat ovat osallistuneet oman alansa koulutuksiin. Ravintopalveluissa laadittiin lisää reseptiikkaa, tuoteselosteet otettiin käyttöön ja osastoille järjestettiin Santsi koulutusta INIT-hankkeen osaprojektien (ICT-tuotanto) tavoitteena on palvelutoiminnan saatavuuden ja laadun nostaminen Sairaalakampuksen kiinteistöjen lukitusmuutokset on tehty Muurolan keittiöhenkilökunnalle ja laitoshuoltajille järjestettiin oma räätälöity turvallisuuskoulutus. Tietohallinnon solmimissa sopimuksissa ja LSHP:n toimintatavoissa (mm. valvonta, seuranta ja ilmoitusvastuu) on otettu huomioon EU:n tietosuoja-asetus. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa on valmisteltu tietojenkäsittelysopimusta yksikön toimesta yhteistyössä tietohallinnon kanssa (valmistunut 2019) Henkilöstö Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Suunnitelmalliset kehityskeskustelut / tiimikeskustelut Työhyvinvointisuunnitelmien valmistelu yhdessä henkilöstön kanssa Työn vaativuuden arvioinnit Säännölliset työyhteisökokoukset Muutosviestinnän oikea-aikaisuus Osaamiskartoitukset kehityskeskusteluissa ja/tai C&Q järjestelmällä Talous- ja henkilöstöpalveluissa kehityskeskustelut eivät toteutuneet täysimääräisesti. Henkilöstöpalvelujen toiminta ja tehtävät olennaisesti muuttuivat kesäkuussa toteutetun palkanlaskennan ja matkalaskujen käsittelyn ulkoistamisen seu-rauksena. Tietohallinnossa kehityskeskustelut: 100 % pidetty. Ravintopalveluissa kehityskeskustelut: 100 % pidetty. Puhtaus- ja huoltopalveluissa tiimikehityskeskustelut:100 % pidetty, kehityskeskustelut: 64 % pidetty. Teknisissä palveluissa kehityskeskustelut: 90 % pidetty. 79
Henkilöstön osallistaminen organisaation ja oman perustehtävän määrittelyyn ja työhyvinvoinnin rakentamiseen muutoksessa Avoin ja oikea-aikainen viestintä Osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Suunnitelmalliset kehityskeskustelut / tiimikeskustelut Työhyvinvointisuunnitelmien valmistelu yhdessä henkilöstön kanssa Työn vaativuuden arvioinnit Säännölliset työyhteisökokoukset Muutosviestinnän oikea-aikaisuus Osaamiskartoitukset kehityskeskusteluissa ja/tai C&Q järjestelmällä Tietohallinnon työhyvinvointisuunnitelma on katselmoitu vuosittain ja tehty tarvittavat muutokset. Ravintopalveluissa ja puhtaus- ja huoltopalveluissa henkilöstölle pidettiin työyhteisökouluttajan koulutusta työhyvinvointiin liittyen. Puhtaus- ja huoltopalveluissa työhyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteena oli yhtenäinen, hyvä laatu (osaamisen tunnistaminen, koulutus, työkierto, huddlaaminen) Teknisissä palveluissa työhyvinvointisuunnitelmat esillä osastokokouksissa henkilöstön kanssa Logistiikka- ja materiaalipalveluissa työturvallisuus- ja hyvinvointiasiat ovat esillä yksikön arjen toiminnassa. Tietohallinnossa TVA:t on käsitelty yksikön sisällä ja lomakkeet on päivitetty, odotetaan käsittelyä organisaatiossa. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa työn vaativuuden arviointeja on tehty mm. nimikemuutosesitysten yhteydessä Teknisissä palveluissa osaamiskartoitusta mukana kehityskeskusteluissa. Työyhteisökokoukset on toteutettu tukipalveluissa säännöllisesti. Henkilöstö Talous- ja henkilöstöpalveluissa palkanlaskennan ja matkalaskujen ulkoistamiseen liittyen sairaanhoitopiirin henkilöstön tiedottamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota ja pidettiin koulutustilaisuuksia. Tietohallinnossa muutosviestintä hoidetaan keskitetysti palvelunhallintajärjestelmän kautta (ServiceNow). Muutosviestinnässä hyödynnetään myös säännöllisiä työyhteisökokouksia. Ravintopalveluissa viestintää lisättiin kokoa ajan ja kiinnitettiin erityisesti huomiota oikea-aikaisuuteen. Puhtaus- ja huoltopalveluissa toteutettiin tiimi 9 työalueiden ja työaikojen muutos. Siitä tiedotettiin ja yt-menettelyn mukainen käsittely hoidettiin vuoden 2018 aikana. Talous- ja henkilöstöpalveluissa ja logistiikka- ja materiaalipalveluissa osaamiskartoitusta (C & Q) ei vielä ole otettu käyttöön. Tietohallinnossa kehityskeskustelut käydään C&Q järjestelmän lomaketta käyttäen. Osaamiskartoitukset on tehty ja niiden päivitys on käynnissä C&Q järjestelmään. Ravintopalveluissa osaamiskartoitukset aloitettiin ja ovat vielä kesken Puhtaus- ja huoltopalveluissa osaamiskartoitukset tehtiin suurimpaan osaan tiimeistä ja kehityskeskusteluissa osaamista kartoitettiin. Teknisissä palveluissa osaamiskartoitukset mukana kehityskeskusteluissa. 80
Kustannustietoisuus ja taloudellisuusvastuu koko organisaatiossa Resurssihuddlaus otetaan käyttöön vuodeosastoille/puhtaus- ja huoltopalvelut Puhtaus- ja huoltopalveluissa resurssihuddlausta valmisteltiin ja se otettiin vuodeosastoilla käyttöön tammikuussa 2019. Parhaat käytännöt ja prosessien standardisointi Jatkuva järjestelmällinen hukan poistaminen Henkilökunnan opastus/koulutus kustannustietoisuuteen Uuden materiaalihallinnon ja logistiikan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Kehittämiseen keskittyvää huddlaamista tehtiin tiimien 7 ja 8 kanssa koko vuosi 2018. Esimiesten palvelussuhdekoulutuksissa yhtenä teemana käsiteltiin kustannustietoisuutta Palvelupyyntökäytäntöjen yhdenmukaistaminen Työmäärämitoitukset ja työjärjestelyt/automatisointi Tietohallinnolla on käytössä oma tilannekuvaseuranta (excel) budjetin ennakoimisen ja seurannan osalta. Tietohallintojohtaja ylläpitää ja kehittää tilannekuvan hallintaa. Excel-tiedosto on käytössä tietohallinnon työntekijöillä uusien palveluiden suunnittelussa ja ostolaskujen tarkistamisessa. Ravintopalveluissa henkilöstöä opastettiin taloudellisuuteen ja sitä jatketaan määrätietoisesti, reseptiikkaa otettiin vakiokäyttöön, Muurolaan ja LKS:ään otettiin käyttöön sama ruokalista, työprosesseja järkeistettiin. Tietohallinto on edistänyt Gemini / Emmi järjestelmän käyttöönottoa omien vastuidensa osalta. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa on otettu uusi materiaalihallinnon ja logistiikan toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön loppusyksystä 2018 Talous Palkanlaskennan ja matkalaskujen palvelupyynnöt ohjataan Kunnan Taitoa Oy:ön Efecte-järjestelmän kautta tai puhelimitse palvelunumeroon. Tietohallinto on toiminut aktiivisesti palvelunhallintajärjestelmän (ServiceNow) asiakaskohtaisen palvelumuotoilun osalta sekä aktiivisesti edistänyt ServiceNow-järjestelmän laajentamista SHP:n palveluyksiköihin (Sihtekki) Logistiikka- ja materiaalipalveluissa sisälogistiikan prosessien läpikäyminen ja työjärjestyksen päivittäminen jatkuvaa toimintaa. Palkanlaskenta ja matkalaskujen käsittely ulkoistettiin Kunnan Taitoa Oy:lle. Ulkoistamisen yksi peruste oli sote- ja maakuntauudistukseen varautuminen hyvissä ajoin. Tietohallinto seuraa palvelupäällikön toimesta työmäärämitoituksia henkilöittäin. Henkilökohtaisia tehtävävastuita järjestellään uudestaan tarpeen mukaan kesken toimintavuoden. Rutiinitehtävien automatisointia edistetään tietojärjestelmäpalveluiden osalta LSHP:n eri toimintaprosesseissa (mm. talousja henkilöstöhallinnon määräaikaiset tietosiirrot) Puhtaus- ja huoltopalveluissa työmäärämitoitusta tehtiin laitoshuoltajatiimeihin LKS:ssa sekä Muonion terveyskeskukseen. 81
Potilaan osallisuus Hoitoonpääsy Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Sähköisten järjestelmien ja automatisoinnin hyödyntäminen ja päällekkäisten kirjaamisten vähentäminen Tietohallinto on edistänyt ja käynnistänyt useita palveluita liittyen asiakkaan osallistamiseen omaan hoitoonsa (mm. Laaturekisterit ja lastenpolin hoitotarpeen arviointi palvelu). Sähköisen kirjaamisen laadun parantaminen on osa kaikkia tietojärjestelmäpalveluita. Prosessit ja rakenteet.ravintopalveluissa Aivo tuotannonohjausjärjestelmää käytettiin enemmän ja sinne on saatu laadittua reseptiikkaa. Lisäksi omavalvonta järjestelmän sähköistä kirjaamista laajennettiin puhtaanapidon kirjaamisien osalta. Logistiikka- ja materiaalipalveluissa ja tietohallinnon hankinnoissa käytetään Cloudia järjestelmää. Toiminnanohjauksessa käytetään Gemini järjestelmää ja Emmi tilausjärjestelmää. Hyödynnettiin Kairaa johtamisessa. Ravintopalveluiden suoritetavoite vuodelle 2018 oli 630 000 suoritetta. Ateriasuoritteita toteutui 588 156 suoritetta eli 93,4 %. Se on 4,0 % vähemmän kuin edellisvuonna johtuen mm. LKS:n ja Muurolan asiakasmäärien pienenemisestä. Syynä on myös se, että Kolpeneella on tuotteiden ostoon kiinnitetty erityistä huomiota ja he ovat lopettaneet aamupalan tilaamisen. Lapin ammattiopiston opiskelijat saivat vielä vuonna 2017 ruokailla ammattiopiston laskuun, mutta vuoden alusta ruokailu muuttui heille omakustanteiseksi. Tämä on vähentänyt opiskelijoiden määrää ruokailussa. Puhtaus- ja huoltopalveluiden suoritteena olivat siivottavat neliöt. Toteuma siivottujen neliöiden osalta oli yhteensä 77 400 neliötä. (LKS: 46 000, Vilkka: 7 700, Porokatu 37: 340, Porokatu 39 (1-5/2018 rakennus remontissa, ei siivousta): 3 400, Muurola: 15 700, Lähde: 1 500, Rantavitikka: 900, Valtakatu 11: 1 800, Korkalonkatu: 17 ja Piekkari: 57). Omana toimintana siivousta tuotettiin yhteensä 66 940 neliön verran ja ostopalvelussa oli 10 474 neliötä. NordLabille myytiin siivouspalveluja Lapin keskussairaalan ja psykiatrian klinikan laboratorioihin. Siivouspalvelua ostettiin ISS:ltä, Lassila&Tikanojalta sekä Sol-palveluilta. Teknisen huollon suoritemäärien arviot vuodelle 2018 ovat olleet huollettavat kuutiot 284 000 m3, joista käytössä 278 000 m3 ja joista tyhjinä 6 000 m3. Toteuma on suunnitelman mukainen. Materiaalipalveluiden toteutunut jakelumäärä oli 156 396 kpl talousarvion ollessa 220 000 kpl. Toiminnan laajentumisen myötä on ollut vaikeuksia arvioida jakelumäärien kasvua. Toimittajilla on ollut ajoittain merkittäviä toimitusvaikeuksia, joka vaikuttaa jakelumäärään. Toisaalta täyttöpalvelun laajentumisen myötä virheelliset tilaukset, joita aikaisemmin oli runsaasti osastoilla, ovat poistuneet, eli täyttöpalvelun laajentuminen on kehittänyt toiminnan tehokkuutta ja laatua. Laskennallinen jakelurivin hinta vuonna 2017 on ollut 81,80 ja vuonna 2018 se on ollut 79,82. Varaston kiertonopeus vuonna 2017 se on ollut 20,68 ja vuonna 2018 se on ollut 18,83. Varaston kiertonopeudeksi tavoitellaan mahdollisimman korkeaa kiertonopeuslukua, koska mitä korkeampi luku on, sitä vähemmän varastoon on sitoutunut pääomaa. Tukipalveluiden ulkoiset tuotot toteutuivat 10,3 % korkeampana kuin talousarvio, mutta sisäiset tulot toteutuivat 2,4 % pienempänä kuin talousarvio kaikkien tulojen jäädessä 0,7 % alle talousarvion. Kokonaisuutena toteuma oli siis hyvin suunnitelman mukainen. Palkat toteutuivat 2,5 % alle talousarvion koko tulosalueelta. Useammassa tulosyksikössä on toteutunut vastaavanlaisesti lähinnä johtuen tilanteista, että on ollut avoimia toimia vuoden aikana, joita ei ole saatu heti täytettyä, tai työntekijöitä on ollut maakuntavalmistelussa ilman sijaisia (tietohallinto) tai sijaisia ei ole tarvittu. 82
Palvelujen ostot ylittyivät merkittävästi, lähes 0,4 milj., työterveyshuollon kustannuksien takia. Työterveyshuollon kustannukset nousivat vuoteen 2017 verrattuna tuon samaisen summan toteuman ollessa lähes 1,4 milj.. Syksyn mittaan kustannusten nousua on selvitetty ja käsitelty palvelua tuottavan Lappica Oy:n kanssa. Palkanlaskenta ja matkalaskujen käsittelyn ulkoistuksen myötä palvelujen ostot ovat nousseet ja palkat ovat merkittävästi pienentyneet henkilöstöpalveluissa. Aineet ja tarvikkeet on toteutunut hyvin talousarvion mukaisesti. Vuokrat ovat toteutuneet arvioitua isompana mm. ICT-laitteiden vuokrien ja leasingmaksujen vuoksi. Ulkoiset toimintakulut ovat toteutuneet 0,8 % arvioitua pienempinä ja sisäiset kulut 13,6 % arvioitua pienempinä. Kaikki toimintakulut yhteensä jäivät 0,6 milj. eli 1,8 % alle talousarvion. Tukipalvelut on pääosin sisäisesti laskuttava tulosalue, jonka tuloslaskelma vuoden lopussa on aina 0. TUKIPALVELUT 2017 TP 2018 TA muutettu TA 2018 2018 TP MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 262 260 260 257-1,91-1,15 siitä lääkärit 1 1 1 1 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 7 7 7 7 0,00 0,00 huoltohenk.kunta 216 217 217 217 0,46 0,00 toimisto- ja hallinto 38 35 35 32-15,79-8,57 MÄÄRÄTAVOITTEET Ravintohuolto (1000 kpl) 613 630 630 588-4,08-6,67 Siivous, huollettavat m2 77 400 51 200 51 200 77 400 0,00 51,17 Materiaalitapahtumat 148 866 220 000 220 000 156 396 5,06-28,91 Tekninen huolto huollettavat m3 284 287 287 287 1,06 0,00 josta käytössä 278 278 278 278 0,00 0,00 josta tyhjänä 6 6 6 6 0,00 0,00 83
Muutettu Muut.% Poik.% 12 TUKIPALVELUT TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 4 534 238 3 767 345 0 3 767 345 4 329 395-4,50 14,92 Maksutuotot 44 738 157 037 0 157 037 33 014-26,20-78,98 Tuet ja avustukset 508 864 449 937 0 449 937 530 891 4,30 17,99 Vuokratuotot 901 072 796 310 0 796 310 857 999-4,80 7,75 Muut toimintatuotot 167 053 185 900 0 185 900 156 360-6,40-15,89 Ulkoiset tuotot yhteensä 6 155 966 5 356 529 0 5 356 529 5 907 659-4,00 10,29 Sisäiset tulot 40 558 064 34 738 281 0 34 738 281 33 890 708-16,40-2,44 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 46 714 030 40 094 810 0 40 094 810 39 798 368-14,80-0,74 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -8 705 911-8 813 912 37 728-8 776 184-8 559 889-1,70-2,46 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 876 864-1 952 279 16 796-1 935 483-1 858 160-1,00-4,00 Muut henkilösivukulut -582 628-427 465-1 143-428 608 81 167-113,90-118,94 Henkilöstökorvorvaukset 130 577 105 900 0 105 900 122 091-6,50 15,29 Palvelujen ostot -8 862 695-11 764 851-218 000-11 982 851-12 350 793 39,40 3,07 Palv.ostot,läpilaskutus -18 0 0 0 0-100,00 Aineet, tarvikkeet -15 015 840-5 825 080 0-5 825 080-5 841 420-61,10 0,28 Vuokrat -1 227 281-1 187 450 0-1 187 450-1 294 336 5,50 9,00 Muut toimintakulut -960 501-886 500 0-886 500-969 780 1,00 9,39 Ulkoiset toimintakulut -37 101 160-30 751 637-164 619-30 916 256-30 671 120-17,30-0,79 Sisäiset menot -3 070 377-2 721 064 0-2 721 064-2 352 447-23,40-13,55 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -40 171 537-33 472 701-164 619-33 637 320-33 023 567-17,80-1,82 Ulkoinen toimintakate -30 945 195-25 395 108-164 619-25 559 727-24 763 461 80,02-3,12 TOIMINTAKATE 6 542 492 6 622 109-164 619 6 457 490 6 774 800 3,60 4,91 Korkotuotot 44 0 0 0 79 78,90 Muut rahoituskulut -1 957 0 0 0-1 616-17,40 Rahoitustuotot ja -kulut -1 913 0 0 0-1 537-19,70 VUOSIKATE 6 540 579 6 622 109-164 619 6 457 490 6 773 263 3,60 4,89 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunn.mukaiset poistot -6 530 099-6 622 109-350 000-6 972 109-5 942 196-9,00-14,77 Kertaluonteiset poistot 0 0 0 0-822 072-100,00 Poistot ja arvonalentumiset -6 530 099-6 622 109-350 000-6 972 109-6 764 268 3,60-2,98 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 10 480 0-514 619-514 619 8 996-87,90-101,75 Rahastojen lis.(-) -10 480 0 0 0-8 996-14,20 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0-514 619-514 619 0-100,00-100,00 84
2.3.8 Projektit Muutettu Muut.% Poik.% 18 PROJEKTIT TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 112 019 378 663 0 378 663 378 091 237,50-0,15 Tuet ja avustukset 144 605 0 0 0 227 028 57,00 Muut toimintatuotot 2 250 0 0 0 0-100,00 Ulkoiset tuotot yhteensä 258 875 378 663 0 378 663 605 119 133,70 59,80 Sisäiset tulot 786 875 1 352 710 0 1 352 710 882 442 12,10-34,76 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 1 045 750 1 731 373 0 1 731 373 1 487 561 42,20-14,08 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -512 786-711 791-5 236-717 027-798 613 55,70 11,38 Henkilösivukulut Eläkekulut -86 559-157 661 0-157 661-132 175 52,70-16,17 Muut henkilösivukulut -24 055-34 522-1 186-35 708-31 581 31,30-11,56 Henkilöstökorvaukset 5 437 0 0 0 668-87,70 Palvelujen ostot -442 465-817 598 0-817 598-463 113 4,70-43,36 Aineet, tarvikkeet -6 663-9 801 0-9 801-52 798 692,40 438,70 Vuokrat 0 0 0 0-548 -100,00 Muut toimintakulut 33 832 0 0 0-3 536-110,50 Ulkoiset toimintakulut -1 033 261-1 731 373-6 422-1 737 795-1 481 695 43,40-14,74 Sisäiset menot -5 342 0 0 0-5 867 9,80 TOIMINTAKULUT YHTEEENSÄ -1 038 603-1 731 373-6 422-1 737 795-1 487 561 43,20-14,40 Ulkoinen toimintakate -774 386-1 352 710-6 422-1 359 132-876 576 113,20-35,50 TOIMINTAKATE 7 147 0-6 422-6 422 0-100,00-100,00 VUOSIKATE 7 147 0-6 422-6 422 0-100,00-100,00 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 7 147 0-6 422-6 422 0-100,00-100,00 Rahastojen lis.(-) 11 000 0 0 0 0-100,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 18 147 0-6 422-6 422 0-100,00-100,00 Projektit laskennallinen tulosalue koostuu Lapin sairaanhoitopiirin kehittämis- ja tutkimushankkeista, joista kehittämishankkeet on listattu erikseen kohdassa Yhteenveto vuoden 2018 hankkeista. Toiminnallisesti kehittämishankkeet etenivät pääsääntöisesti ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja saavuttivat niille asetetut tavoitteet (kts. yhteenveto hankkeista). 85
2.3.9 Muonion - Enontekiön perusterveydenhuolto Toiminta-ajatus Perusterveydenhuollon tulosalue vastaa Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuollon palveluista. Tavoitteena on alueen väestön terveyden ja toimintakyvyn tukeminen, sekä asiakaslähtöiset, laadukkaat, turvalliset ja vaikuttavat palvelut. Perusterveydenhuolto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden, kuntien sosiaalitoimen ja muiden sektoreiden, sairaanhoitopiirin tulosalueiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Toiminnalliset muutokset Koko perusterveydenhuollon toiminnan siirtäminen ja vakiinnuttaminen osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa on jatkunut käytännössä koko vuoden. Alkuvuonna sairaanhoitopiirin henkilöstöhallinnon työntekijät tulivat paikan päälle kouluttamaan perusterveydenhuollon työntekijöitä eri henkilöstöhallinnon järjestelmien käyttöön. Uusien järjestelmien käyttöönotto ja Lshp:n useat ulkoistukset samaan aikaan, (mm. palkkahallinto siirtyi Taitoalle) on ollut henkilöstölle haastavin osuus, henkilöstöä on tarvittaessa ohjattu vieriopetuksella. Henkilöstö- ja taloushallinto, sekä tukipalvelut on saatu kuitenkin hyvin soviteltua yhteen. Lapin sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden hyödyntäminen omassa perusterveydenhuollon toiminnassa on ollut iso optio, joka on auttanut esimiestyössä, kokonaisuuden hallinnassa, sekä toiminnan kehittämisessä ja parantamisessa. Lshp ulkoisti ICT-palvelunsa LapIt:lle syyskuun 2017 alusta, siten LapIT vastaa myös perusterveydenhuollon ICT-palveluista. Laboratoriotoiminnot saatiin soviteltua kevään aikana yhteen NordLabin kanssa ja ajanvaraus toimii NordLab-ajanvarauslinkistä. Työterveyshuollon palvelut on huhtikuusta alkaen tuottanut Lappica Oy, tuolloin tietotekniset järjestelmät ja uudet toimintamallit saatiin toimimaan, niitä on vielä hiottu loppuvuonnakin. Lappica ostaa työterveyshoitajan palveluita Muonion Enontekiön perusterveydenhuollosta, työterveyshuollon muut palvelut tulevat Lappicalta. Mielenterveystyöntekijät siirtyivät 1.7.2018 Muonion Enontekiön perusterveydenhuollon tulosalueelta Mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Määräaikainen psykiatrisen sairaanhoitajan toimi vakinaistettiin 2018- vuoden aikana. Palveluiden ja toimintojen kehittämisen kannalta on hyödyllistä, että mielenterveystyötä tekevien vakanssit ovat kaikki samassa tulosyksikössä. Matalan kynnyksen palveluilla pyritään tukemaan asiakkaita varhaisella tuella tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa, samalla saadaan vahva erikoissairaanhoidon osaaminen tähän työhön. Perusterveydenhuollon neuvottelukunnan toimintaa on tietoisesti kehitetty keskustelevaan suuntaan. Joka kokouksesta on löytynyt jatkotyöstettäviä ja eteenpäin vietäviä asioita. Saamenkielisten palveluiden turvaaminen on noussut yhdeksi haasteeksi. Tulosalue on osallistunut aktiivisesti Muonion hyvinvointikeskuksen rakennushankkeeseen käyttäjän roolissa. Jotta vanha terveyskeskusrakennus ei olisi määrännyt liikaa uuden rakentamista, jouduttiin kesällä purkamaan iso osa avopuolta uuden alta pois, tämä aiheutti tilan ahtautta ja uuden kulkuväylän tarpeen terveyskeskukseen. Tästä muutoksesta tiedotettiin asiakkaita paikallislehdissä, sekä erilaisin kyltein ja opastein. Enontekiön terveysaseman sisäilmaongelmien takia laboratoriotoiminnot jouduttiin loppuvuonna siirtämään Osuuspankin tiloihin, toivottavasti tilapäisesti. Suunnitelmallinen kehittäminen on pääsyt alkuun, sairaanhoitopiirin tiedolla johtamisen välineitä on otettu käyttöön, mm. Kaira-portaali on otettu käyttöön, sen maksimaaliseen hyödyntämiseen pitää vielä saada koulutusta. Osallistuminen Hukkahaavikoulutukseen alkoi syksyllä ja sitä on tarkoitus laajentaa keväällä 2019. Lapin terveyskeskuksien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti, asiakasnäkökulma on huomioitu, kilpailukykyiset palvelut ovat tavoitteena. 86
Hoidon tarpeen arviointi, sekä hoitotakuu ovat toteutuneet lakisääteisesti myös suun terveydenhuollossa. Uudet lääkärit ovat yhdessä vastuuhoitajien kanssa kehittäneet pitkäaikaissairaiden hoitomallia. Muistipotilaiden hoitoon on saatu tehostumista ja jatkuvuutta geriatripalveluilla. Tiedottamista palveluista väestölle on tehostettu, nettisivut on päivitetty. Suunnitelmallinen kehittäminen jatkuu 2019. Kotiutusta ja kotiin vietäviä palveluita on kehitetty yhdessä sosiaalipuolen ja kotisairaanhoidon kanssa. Lääkärityöpanosta on saatu kohdennettua hyvin molempien kuntien ikäihmisille. Vuodeosaston kuormitus on saatu laskemaan kevään jälkeen, erikoissairaanhoidosta pääsee siirtymään samana päivänä vuodeosastolle, vuodeosastolta vapautuvia resursseja ei ole vielä pystytty kohdistamaan kotisairaalatoimintaan. Lasten ja perheiden palvelua on pyritty vahvistamaan ottamalla käyttöön Voimaperheet-palvelu, lääkärityöpanosta on kohdennettu neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluihin. Toiminta ja talous Avohuollon toiminta on lisääntynyt merkittävästi hyvän lääkäritilanteen takia, avohoitokäyntejä oli 32097 (lisäys 34,35 % talousarviosta). Kaikki lääkäreiden virat ovat olleet täytettyinä, kun taas 2017 vuonna oli vaikea lääkärivaje ja jouduttiin paljon turvautumaan ostopalvelulääkäreihin. Suun terveydenhuollon käyntien määrä (4037) on vähentynyt 14,11 % talousarviosta. Tavoite saada vakituisia hammaslääkäreitä lisää on kariutunut hakijoiden puutteeseen, syksyllä aloittanut hammaslääkäri purki työsopimuksensa koeajan aikana. Vuodeosastolla on hoidettu (8496) hoitopäivää, lisäystä 6,20 % talousarviosta. Kuormitus oli korkea alkuvuoden, kevään pitkittynyt ja vaikea influenssakausi lisäsi osaltaan vuodeosaston kuormitusta, loppuvuoden kuormitus on ollut hallittua. Vuodeosastolla on 24 sairaansijaa. Pitkäaikaispotilaiden määrä on loppuvuonna hieman laskenut. Yhteistyössä kuntien sosiaalitoimien kanssa kotiin vietäviä palveluita on lisätty ja pyritty varhaisella tuella tukemaan kotona selviämistä. Palveluiden ostojen toteuma oli 1 309 003, (114,43 % talousarviosta). Ulkoistetut palvelut näkyvät nyt palveluiden ostona, jonkin verran on ollut myös muita asiantuntijapalveluiden ostoja. Kuntoutuksen palveluiden ostomenot ovat myös ylittyneet, avokuntoutuksen omaa toimintaa on tehostettu. Ostopalveluiden tarvetta pitää vähentää omaa toimintaa tietoisesti tehostamalla. Palkat ja palkkiot ovat toteutuneet 10,06 % (302 602 ) pienempinä kuin talousarviossa. Lääkärityöpanosta on kesän ja syksyn ajan ollut reilusti yli vakanssimäärän, jotta toiminta saatiin vakiinnutettua, vajeet korjattua ja lakisääteiset tarkastukset tehtyä. Koko henkilökunnan palkkamenoihin pitää kuitenkin jatkuvasti kiinnittää huomiota ja miettiä resurssien oikeaa käyttöä. Ulkoiset tuotot olivat yhteensä 5 746 813 (89,3 % talousarviosta) ja ulkoiset toimintakulut 5 500 836 (87,5 % talousarviossa). Ulkoinen toimintakate oli 245 976. 87
Painopistealue Hyvä asiakaskokemus Turvallisuus Vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakastyytyväisyyskysely ja suunnitelma mittaamisesta Laaditaan suunnitelma asiakaskokemuksen parantamiseksi HaiPron käytön tehostaminen Vuodeosaston toiminnan kehittäminen kohti kuntoutusosastoa. Erikoissairaanhoidon jatkohoito vuodeosastolle samana päivänä Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Asiakaspalautteita on kerätty eri tekniikoilla, myös Lshp:n sähköinen palaute on käytettävissä. Palautteet on käyty läpi. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan kehittämisessä asiakasnäkökulma on tärkeänä esillä ja sitä hyödynnetään. Haiprot on käsitelty osastokokouksissa ja niiden hyödyntäminen on tehostunut. Kuntoutusta on tehostettu, mutta FIMmittari on jäänyt käytöstä pois. Asiakkaat ja vaikuttavuus SAS-palaverit, osallistuminen säännöllistä, kotiin vietävien palveluiden kehittäminen Saamenkieliset palvelut näkyväksi vuodeosastolla Avosairaanhoidon vastaanoton toimintamallin kuvaaminen ja päivittäminen henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Hoidon tarpeen arvio 3 vrk:n sisällä ja kiireettömään hoitoon pääsy 3 kk:n sisällä Hammashoito toteutuu lakisääteisesti Työttömien terveystarkastukset Yli 70 -vuotiaiden terveystarkastukset Jatkohoito samana päivänä esh:sta on toteutunut loppukeväästä alkaen. SAS-palavereita oli 3. Vuodeosaston käyttö on vähentynyt loppuvuonna. Kotiin vietäviä palveluita on lisätty ja kotisairaalatoimintaa suunnitellaan. Saamenkielisiä työntekijöitä on useita vuodeosastolla. Toimintamallin kuvaaminen on aloitettu ja jatkuu 2019. On toteutunut hoitotakuun mukaisesti. Kiirepolitoimintaa on viritelty, mutta tilojen puute rajoittaa vielä toimintaa. On toteutunut lakisääteisesti. Hammaslääkäripalveluita tulee lisätä. Omaishoitajien terveystarkastukset Ryhmäkuntoutus ja kotikuntoutus lisääntyvät ja osastokuntoutus tehostuu Neuvolassa perheiden kokonaisuuden huomioiminen, varhainen puuttuminen ja yhteistyö sosiaalihuollon kanssa Ihmisten kotona asumisen/ selviämisen tukeminen, kotiin vietävien palveluiden lisääminen (ksh + moniammatillinen tuki) Mtt; Varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen tuki lasten ja nuorten kas- vun tukena. Syrjäytymisen ehkäisemi-nen. Yhteistyö. Röntgenohjelmien toimivuus varmistuu On toteutunut. On toteutunut. On toteutunut. Ryhmäkuntoutuksia on ollut muutama. Kotikuntoutusta on lisätty ja osastokuntoutusta on tehostettu. Yhteistyöpalavereita on ollut kaksi, yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on parantunut. Voimaperheet-palvelu on käytössä. Vuodeosaston käyttö on vähentynyt, mutta kotona pärjäämisen tukemiseksi moniammatillista tukea pitää vielä lisätä. Miepä-palavereita on säännöllisesti. Varhainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut ovat käytössä. Yhteistyö ja tuki pth:lle on parantunut. Atk-yhteistyö Lshp:n kanssa on parantunut. 88
MUONIO-ENONTEKIÖ PTH muutettu TA 2018 MUUT. % TP17/TP18 POIK. % TP18/MTA18 2017 TP 2018 TA 2018 TP VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 63,5 64 64 61,5 103,25-3,91 siitä lääkärit 9 9 9 9 100,00 0,00 hoitohenkilöstö 43 43 43 41 104,88-4,65 huoltohenk.kunta 8,5 9 9 8,5 100,00-5,56 toimisto- ja hallinto 3 3 3 3 100,00 0,00 Toiminta Avohoito 6 136 23 890 23 890 32 097 19,12 34,35 Suun terveydenhuolto 1 045 4 700 4 700 4 037 25,89-14,11 Hoitopäivät 2297 8000 8000 8496 27,04 6,20 Muutettu Muut.% Poik.% 19 MUONIO-ENONTEKIÖN PTH TP 2017 TA 2018 TA muutos TA 2018 TP 2018 TP/TP TP/MTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 135 308 5 757 658 0 5 757 658 5 187 709 356,90-9,90 Maksutuotot 125 349 590 300 0 590 300 545 564 335,20-7,58 Tuet ja avustukset 0 82 000 0 82 000 12 688-100,00-84,53 Muut toimintatuotot 449 641 3 500 0 3 500 851-99,80-75,70 Ulkoiset tuotot yhteensä 1 710 297 6 433 458 0 6 433 458 5 746 813 236,00-10,67 Sisäiset tulot 552 838 2 695 865 0 2 695 865 2 468 925 346,60-8,42 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 2 263 135 9 129 323 0 9 129 323 8 215 737 263,00-10,01 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkki -1 013 304-3 023 987 16 629-3 007 358-2 704 756 166,90-10,06 Henkilösivukulut Eläkekulut -104 556-669 808 6 522-663 286-613 585 486,80-7,49 Muut henkilösivukulut -111 369-146 656-3 533-150 189-49 199-55,80-67,24 Henkilöstökorvaukset 12 889 0 0 0 56 321 337,00 Palvelujen ostot -257 978-1 143 950 0-1 143 950-1 309 003 407,40 14,43 Palv.ostot, läpilaskutus -2 272-137 400 0-137 400-2 155-5,20-98,43 Aineet, tarvikkeet -44 539-648 460 0-648 460-380 765 754,90-41,28 Vuokrat -107 100-490 015 0-490 015-495 497 362,60 1,12 Muut toimintakulut -231-47 400 0-47 400-2 197 852,10-95,37 Ulkoiset toimintakulut -1 628 461-6 307 676 19 618-6 288 058-5 500 836 237,80-12,52 Sisäiset menot -634 674-2 821 647 0-2 821 647-2 714 765 327,70-3,79 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -2 263 135-9 129 323 19 618-9 109 705-8 215 602 263,00-9,81 Ulkoinen toimintakate 81 836 125 782 19 618 145 400 245 976 300,57 69,17 TOIMINTAKATE 0 0 19 618 19 618 135-99,31 Korkotuotot 0 0 0 0-2 -100,00 Muut rahoituskulut 0 0 0 0-134 -100,00 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0-136 -100,00 VUOSIKATE 0 0 19 618 19 618-1 72,70-100,00 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0 19 618 19 618-1 -100,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 19 618 19 618-1 -100,00 89
2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUMAVERTAILU 2018 POIKKEAMA POIKKEAMA-% TA 2018 Ta muutokset TA muutettu TP 2018 tp 18/ta 18 tp 18/mta 18 Toimintatuotot Myyntituotot 197 768 102 1 635 027 199 403 129 203 631 934 4 228 805 2,1 Maksutuotot 7 692 533 740 7 693 273 7 298 879-394 394-5,1 Tuet ja avustukset 590 662 0 590 662 864 521 273 859 46,4 Vuokratuotot 879 310 879 310 923 904 44 594 5,1 Muut toimintatuotot 568 386 0 568 386 356 678-211 708-37,2 Yhteensä 207 498 993 1 635 767 209 134 760 213 075 915 3 941 155 1,9 Toimintakulut Henkilöstökulut 105 879 260 1 575 844 107 455 104 103 565 976-3 889 128-3,6 Palkat ja palkkiot 84 235 481 1 300 035 85 535 516 84 799 193-736 323-0,9 Henkilösivukulut 22 778 579 275 809 23 054 388 20 147 631-2 906 757-12,6 Eläkekulut 18 669 736 99 909 18 769 645 17 223 585-1 546 060-8,2 Muut henkilösivukulut 4 108 843 175 900 4 284 743 2 924 046-1 360 697-31,8 Henkilöstökorvaukset -1 134 800-1 134 800-1 380 848-246 048 21,7 Palvelujen ostot, oma toiminta 28 985 538 2 756 000 31 741 538 35 093 217 3 351 679 10,6 Palvelujen osto, ohilaskutus 30 506 799 32 719 30 539 518 29 955 909-583 609-1,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 28 347 191 1 000 28 348 191 29 682 238 1 334 047 4,7 Avustukset 0 0 0 1 945 1 945 Vuokrakulut 4 470 534 16 000 4 486 534 4 019 824-466 710-10,4 Muut toimintakulut 1 301 422 10 204 1 311 626 1 648 449 336 823 25,7 Yhteensä 199 490 744 4 391 767 203 882 511 203 967 558 85 047 0,0 TOIMINTAKATE * 8 008 249-2 756 000 5 252 249 9 108 357 3 856 108 73,4 Rahoitustulot ja -menot -274 358 0-274 358-266 235 8 123-3,0 Korkotulot 20 000 0 20 000 31 998 11 998 60,0 Muut rahoitustulot 130 000 0 130 000 132 557 2 557 2,0 Korkomenot -80 000-80 000-49 599 30 401-38,0 Muut rahoituskulut -344 358-344 358-381 191-36 833 10,7 VUOSIKATE * 7 733 891-2 756 000 4 977 891 8 842 122 3 864 231 77,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 291 919 350 000 8 641 919 8 436 928-204 991-2,4 arvonalentumiset 0 TILIKAUDEN TULOS -558 028-3 106 000-3 664 028 405 194 4 069 222 1 120,9 Poistoeron lis (-) tai väh (+) 250 768 570 000 820 768 820 415-353 0,0 Varausten lis (-) tai väh (+) 0 Rahastojen lis (-) tai väh (+) 307 260 307 260 298 264-8 996-2,9 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0-2 536 000-2 536 000 1 523 873 4 059 873 169,3 * Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 90
OLENNAISET POIKKEAMAT Toimintatuotot: * Myyntituotot toteutuivat ennakoitua suuremmiksi, johtuen avohoidon suoritemäärien noususta * Maksutuotot jäivät ennakoitua pienemmiksi. * Avustukset: työterv.huollon ja erikoistuvien lääkäreiden koul.korv. sekä ulkopuolisten rahoittamat tutk.hankkeet (mm. lääketehtaat) toteutuivat ennakoitua suuremmiksi. Toimintakulut: Palveluiden ostoon omaan toimintaan kuluja tuli lisää ICT-palveluiden siirrosta ostopalveluiksi sekä hoito- ja tutkimuspalveluiden ostoista, suurimpana eränä työterveyshuollon kustannusten huomattava nousu. Sen sijaan läpilaskutettavat ostopalvelut toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Apteekki- ja hoitotarvikkeiden osto oli ennakoitua suurempaa. 2.4 Investointiosan toteutuminen Alkuperäinen investointien talousarvio oli 12,7 milj. (12 699 795 ). Yhtymävaltuuston päätöksellä 14.6.2018 5 investointimäärärahaa lisättiin 300 000 Porokatu 39 kunnostukseen. Muutettu talousarvio oli muutoksen jälkeen 13,0 milj. (12 999 795 ). Yhtymävaltuuston päätöksellä 29.11.2018 19 tehtiin hankkeiden välisiä investointimääräraha muutoksia. Muutoksina hankkeen 7, vy 9008, Muurolan sairaala ja Lähteentien koko investointivaraus 160 000 ja hankkeelta 9, vy 9015, investointivarauksesta vanhenevan tekniikan korvaaminen 390 000 siirrettiin katteeksi hankkeille 10 ja 14. Hankkeelle 10, vy 9014 Porokatu 39 kunnostus siirrettiin 150 000 ja hankkeelle 14, vy 9012 Vilkan remontoiminen 400 000. Investointien sitova tavoite oli nettoinvestointien kokonaisloppusumma. Investointien toteutunut kokonaisloppusumma oli 13,2 milj.. Investointimääräraha ylittyi siis hivenen. Ylityksen aiheutti LKS:n laajennushanke. Hankkeen kustannusarvion kasvettua 80 milj. :sta 138 milj. :on, kasvoi myös suunnittelun osuus ja laajuus samassa suhteessa. Erikoissuunnittelijoiden tekemän työn perusteella saatiin lokakuussa ensimmäistä kertaa rakennusosakohtainen kustannusarvio. Tähän kustannusarvioon perustui yhtymävaltuuston tekemä rakentamispäätös 29.11.2018 20. Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa sairaalainvestointiin saatiin samana päivänä. Hankkeen kasvaneen koon vuoksi on rakennusinvestoinnin kustannusten jaksotuksessa tullut virhettä vuosien välille, mikä aiheuttaa vuoden 2018 investointimäärärahaylityksen. LKS:n laajennushanke kestää vuoteen 2023 asti. Hankkeella 1a valtakunnalliset ja erva-alueen hankkeeseen on kirjattu UNA yhteistyön Lapin sairaanhoitopiirin osuus ja UNA-ytimen hankintaan kuuluvaa UNA Oy:ssä tehtävää asiantuntijatyötä. Lisäksi on ostettu yhtymähallituksen päätöksen 24.10.2018 159 mukaan 2M-It Oy:n osakkeita 30 kappaletta merkintähintaan 1 500 euroa. Lääkintälaiteinvestoinnit on toteutettu lääkintälaitetyöryhmän käsittelyjen perusteella. Hankinnat perustuvat käyttösuunnitelmaan, mutta laitteiden rikkoutumisten, toiminnan tarpeiden muutosten ja hankintojen kilpailutusten yms tekijöiden johdosta suunnitelmaan on tehty muutoksia investointimäärärahan puitteissa. LKS:n tilamuutoksiin kohdennettu määräraha ylittyi erikoisrakentamista vaatimien isotoopin puhdastilojen ja CT:n tilojen vuoksi. Muilta osin perusinvestoinnit LKS:n tilamuutoksiin, vanhenevaan tekniikkaan ja tietohallinnon hankkeisiin saatiin toteutettua niille kohdennetuilla määrärahoilla. LKS:n tilamuutoksista merkittävimpiä olivat Isotooppilaboratorio, CT-kuvantamisen tilat, Vilkan pysäköintitilat, Välinehuollon laatikkopesukoneen tilat ja muut muutokset, Sydänpajan angiografialaitteiston tilat, leikkaus- ja anestesiayksikön leikkaussali 9 muutokset, ravintokeskuksen keittiön uuden tappimattokoneen (pesukone) vaatimat tilamuutokset sekä 5. kerroksen lääkehuoneen laajennus. Vanhenevan tekniikan merkittävimmät investoinnit olivat putkilinjasaneeraus sairaalan torniosassa, LKS:N ulkovaipan kosteuskorjaukset ja ulkokuoren saumat, LKS:n lukituspäivitykset (sähkölukot), märkätilojen uusinnat LKS:ssa, jätehuollon järjestelyt sekä silmäpoliklinikan tilamuutokset. 91
Tietohallinnon investointimäärärahan käyttö kohdentui seuraavasti: Projekti 400, Päivystyksen toim. ohjaus n. 117 000 (WFM, Numeron, potilasmonitorointi, CCL pääversiovaihto) Projekti 402, Laitehankinnat n. 285 000 (Konesali (muistit + levyt), Erikoistyöasemat ja -näytöt, Viivakoodilukijat ja -tulostimet, Neuvotteluhuoneiden AV-varustus, Antti-järjestelmä, Mobiilikirjauslaitteet (Gemini), Digisanelimet) Projekti 403, RIS n. 45 000 (Valokuvien tallennus RISiin) Projekti 404, ESKO kehittäminen n. 370 000 (Langaton kirjaaminen, ESKO vuotuinen kehittämissumma) Projekti 406, Raportoinnin kehittäminen n. 50 000 (Laatujärjestelmä, Alue-EcoMed, RFID, Integraatioita) Projekti 407, Lisenssien lisäykset n. 85 000 (CCC, Opera, Dicteon, Jivex, Qlikview, Kuntatoimisto) Projekti 408, Käyttäjähallinta n. 52 000 (Datamaster pääversiovaihto) Projekti 410, Synnytyskertomusjärjestelmä n. 41 000 (ipana uudet ominaisuudet) Projekti 412, Materiaalihallinnon järj. n. 234 000 (Gemini + Emmi) Projekti 413, LSHP + Kunnat uudet palvelut (Digitalisaatio) n. 157 000 (Laaturekisterit, WebMarela pääversio, Skannauspalvelu, Taitoa palvelujen siirto, Arkistointi, Itä-Lapin kuntien siirtokartoitus) Projekti 414, Potilastietojärjestelmät n. 182 000 (Uranus-Huonetaulu, Ciegus, CCC-laajennukset, Lokihallinta, UNA, Effica-arkistointi) Projekti 415, Toiminnanohjausjärjestelmät n. 235 000 (X-archive laajennukset (tietoaltaan hyödyntäminen), Lastenpolin hoidonarviointi, ServiceNow laajennukset) Vuonna 2018 oli isohkoja rakennushankkeita LKS:n laajennushankkeen lisäksi Porokatu 39 kunnostuksen loppuun saaminen, LKS Vilkan remontointi. Porokatu 39 kunnostus saatiin valmiiksi rakennuksen osalta siten, että väistössä ollut hallinto pystyi muuttamaan toukokuussa 2018 takaisin hallintorakennukseen. Pihatöitä jatkettiin vielä kesällä. Vilkan remontissa merkittävimmät kohteet oli lasten ja nuorten psykiatrian tilojen sekä KNF ja kipupoliklinikan tilojen rakentaminen. Edellä mainittujen lisäksi toteutettiin pienempiä laiteinvestointeja välinehuoltoon, ravintokeskukseen sekä kalusteinvestointeja potilashuoneisiin. INVESTOINTIEN TOTEUMA 2018 Ero Muutettu -alle talousarvion Hanke Vy Nimi Ta 2018 Ta 2018 Toteuma + yli talousarvion Toteuma-% 1a Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet 150 000,00 150 000,00 36 685,43-113 314,57 24,46 9130 Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet 60 000,00 60 000,00 0,00-60 000,00 9133 Tietohallinnon Erva-hankkeet 30 000,00 30 000,00 0,00-30 000,00 9134 Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus 30 000,00 30 000,00 0,00-30 000,00 9135 UNA-hanke 30 000,00 30 000,00 35 185,43 5 185,43 9136 Osakkeet 0,00 0,00 1 500,00 1 500,00 2 9029 Muu irtaimen myynti 0,00 0,00-1 935,73-1 935,73 3 9004 Lääkintälaitteet 1 459 795,00 1 459 795,00 1 428 489,47-31 305,53 97,86 4 9005 Tietohallinnon investoinnit 1 860 000,00 1 860 000,00 1 844 070,80-15 929,20 99,14 6 9006 Tukipalvelujen laitehankinnat 210 000,00 210 000,00 121 196,00-88 804,00 57,71 7 9008 Muurolan sairaala ja Lähteentie 160 000,00 0,00 0,00 0,00 8 9009 LKS tilamuutokset 1 710 000,00 1 710 000,00 1 807 075,96 97 075,96 105,68 9 9015 Vanhenevan tekniikan korvaaminen 2 340 000,00 1 950 000,00 1 920 525,87-29 474,13 98,49 10 9014 Porokatu 39 kunnostus 1 500 000,00 1 950 000,00 1 873 930,50-76 069,50 96,10 11 9017 Välinehuollon laitteet 250 000,00 250 000,00 229 992,00-20 008,00 92,00 12 9016 Potilas- ja toimistopöydät ja hoitotuolit 60 000,00 60 000,00 59 937,44-62,56 99,90 14 9012 Vilkan remontointi 800 000,00 1 200 000,00 1 134 553,58-65 446,42 94,55 15 9001 LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu 2 200 000,00 2 200 000,00 2 750 366,21 550 366,21 125,02 Yhteensä 12 699 795,00 12 999 795,00 13 204 887,53 205 092,53 101,58 92
INVESTOINNIT HANKKEITTAIN 2018 TP 2017 TA 2018 Ta-muutokset Muutettu TA 2018 TP 2018 % Poikkeama Hanke 1a/Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet (vy:t 9130-9136) Menot 180 525 150 000 0 150 000 36 685 24,5 113 315 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 180 525 150 000 0 150 000 36 685 24,5 113 315 Hanke 2/Muut kalustehankinnat Menot 0 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 1 936-1 936 Nettomeno 0 0 0 0-1 936 1 936 Hanke 3/Lääkintälaitteet (vy 9004) Menot 1 982 108 1 459 795 0 1 459 795 1 430 421 98,0 29 375 Tulot 0 0 0 0 1 931-1 931 Nettomeno 1 982 108 1 459 795 0 1 459 795 1 428 489 97,9 31 306 Hanke 4/Tietohallinnon hankkeet (vy 9005) Menot 1 669 515 1 860 000 0 1 860 000 1 844 071 99,1 15 929 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 669 515 1 860 000 0 1 860 000 1 844 071 99,1 15 929 Hanke 6/Tukipalveluiden laitteet (vy 9006) Menot 24 822 210 000 0 210 000 121 196 57,7 88 804 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 24 822 210 000 0 210 000 121 196 57,7 88 804 Hanke 7/Psykiatria (vy 9008) Menot 0 160 000-160 000 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 0 160 000-160 000 0 0 0 Hanke 8/LKS:n tilamuutokset (vy 9009) Menot 2 416 554 1 710 000 0 1 710 000 1 807 076 105,7-97 076 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 2 416 554 1 710 000 0 1 710 000 1 807 076 105,7-97 076 Hanke 9/ Vanhenevan tekniikan korvaaminen (vy 9015) Menot 1 840 706 2 340 000-390 000 1 950 000 1 920 526 98,5 29 474 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 840 706 2 340 000-390 000 1 950 000 1 920 526 98,5 29 474 Hanke 10/ Porokatu 39 kunnostus (vy 9014) Menot 1 359 112 1 500 000 450 000 1 950 000 1 873 931 96,1 76 070 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 359 112 1 500 000 450 000 1 950 000 1 873 931 96,1 76 070 Hanke 11/Välinehuollon laitteet (vy 9017) Menot 0 250 000 0 250 000 229 992 92,0 20 008 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 0 250 000 0 250 000 229 992 92,0 20 008 Hanke 12/Potilas- ja toimistopöydät (vy 9016) Menot 60 175 60 000 0 60 000 59 937 99,9 63 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 60 175 60 000 0 60 000 59 937 99,9 63 Hanke 14/Vilkan remontointi (vy 9012) Menot 439 451 800 000 400 000 1 200 000 1 134 554 94,5 65 446 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 439 451 800 000 400 000 1 200 000 1 134 554 94,5 65 446 Hanke 15/LKS:n lisärakennus, kokonaissuunnittelu (vy 9001) Menot 145 269 2 200 000 2 200 000 2 750 366 125,0-550 366 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 145 269 2 200 000 0 2 200 000 2 750 366 125,0-550 366 Hanke 16/Dialyysi kalustaminen (vy 9021) Menot 61 249 Tulot 0 Nettomeno 61 249 HANKKEET YHTEENSÄ Menot 10 179 486 12 699 795 300 000 12 999 795 13 208 754 101,6-208 959 Tulot 0 0 0 0 3 867 3 867 Nettomeno 10 179 486 12 699 795 300 000 12 999 795 13 204 888 101,6-205 093 93
2.5 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2018 1000 euroina Ta 2018 Muutettu Ta 2018 Tp 2018 Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate 7 734 4 978 8 842 3 864 Satunnaiset erät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 200 2 536 2 575 39 Toiminnan rahavirta 7 934 7 514 11 417 3 903 Investointien rahavirta 0 investointimenot -12 699-13 000-13 209-209 investointitulot 0 0 0 0 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 4 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -4 765-5 486-1 788 3 698 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 8 900 8 900-800 -9 700 Pitkäaik. Lainojen lisäys 4 500 4 500 0 Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600-1 600-800 800 Lyhytaik. Lainojen muutos 6 000 6 000 0-6 000 Muut maksuvalmiuden muutokset -4 400-4 400 Toimeksiantojen varojen ja pääomien mu 0 0-2 -2 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 0 0 7 7 Saamisten muutos 0 0-2 356-2 356 Korottomien velkojen muutos 0 0-2 049-2 049 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 8 900 8 900-5 200-14 100 Rahavarojen muutos 0 0-6 989-6 989 Vaikutus maksuvalmiuteen 4 135 3 414-6 989-10 403 94
2.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 1000 euroina Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % KÄYTTÖTALOUSOSA Rahoitus N 0 0 0-12 0,0-284 0-284 -887 212,3 Yleishallinto N -5 481-3 010-8 491-7 804-8,1 5 481 0 5 481 7 805 42,4 Tukipalvelut N -33 473-165 -33 637-33 024-1,8 40 095 0 40 095 39 798-0,7 Medisiininen tulosalue N -58 780-109 -58 889-59 157 0,5 58 909 0 58 909 59 449 0,9 Operatiivinen tulosalue N -103 892-210 -104 102-105 175 1,0 104 587 562 105 149 106 311 1,1 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N -29 422-611 -30 034-30 797 2,5 29 544 638 30 182 31 486 4,3 Psykiatrian tulosalue N -39 455-146 -39 601-41 529 4,9 39 478 320 39 798 41 951 5,4 Sairaanhoidolliset tukipalv N -30 095-154 -30 249-30 580 1,1 30 797 115 30 912 31 273 1,2 Projektit N -1 731-7 -1 738-1 488-14,4 1 731 0 1 731 1 487-14,1 Muonio-Enontekiö PTH N -9 129 20-9 110-8 216-9,8 9 129 0 9 129 8 216-10,0 YHTEENSÄ -311 457-4 392-315 851-317 782 0,6 319 467 1 635 321 103 326 890 1,8 Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % TULOSLASKELMAOSA Tilikauden tulos -253 0-253 2 751 1 187,4 INVESTOINTIOSA Hanke 1a, Valtakunnallise N 150 150 37-75,5 0 0 0 0 Hanke 2, Muu irtaimen m N 0 0 0 0 0 0 2 Hanke 3, Lääkintälaitteet N 1 460 1 460 1 430-2,0 0 0 0 2 Hanke 4, Tietohallinnonha N 1 860 1 860 1 844-0,9 0 0 0 0 Hanke 6, Tukipalvelujen la N 210 210 121-42,3 0 0 0 0 Hanke 7, Muurolan sairaa N 160-160 0 0 0 0 0 0 Hanke 8, LKS tilamuutoks N 1 710 1 710 1 807 5,7 0 0 0 0 Hanke 9, Vanhenvan tekn N 2 340-390 1 950 1 921-1,5 0 0 0 0 Hanke 10, Porokatu 39 ku N 1 500 450 1 950 1 874-3,9 0 0 0 0 Hanke 11, Välinehuollon l N 250 250 230-8,0 0 0 0 0 Hanke 12, Potilas- ja tstop N 60 60 60-0,1 0 0 0 0 Hanke 14, Vilkan remonto N 800 400 1 200 1 135-5,5 0 0 0 0 Hanke 15, LKS lisärak. suu N 2 200 2 200 2 750 25,0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 12 700 300 13 000 13 209 1,6 0 0 0 4 RAHOITUSOSA Pitkäaik.lainojen lisäys N 4 500 0 4 500 0-100,0 0 0 0 0 Pitkäaik.lainojen vähenny N -1 600 0-1 600-800 -50,0 0 0 0 0 Lyhytaik.lainojen muutos N 6 000 0 6 000 0-100,0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset N 8 900 0 8 900-800 -109,0 0 0 0 0 95
Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % TOIMINTAKATE Rahoitus N -283 0-283 -898 217,3 Keskushallinto N 0-3 010-3 010 1-100,0 Tukipalvelut N 6 622-164 6 458 6 775 4,9 Medisiininen tulosalue N 129-109 20 291 1355,0 Operatiivinen tulosalue N 695 352 1 047 1 136 8,5 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N 121 27 148 689 365,5 Psykiatrian tulosalue N 23 174 197 422 114,2 Sairaanhoidolliset palvelu N 702-38 664 693 4,4 Projektit N 0-7 -7 0-100,0 Muonio-Enontekiö PTH N 0 20 20 135 575,0 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % ULKOINEN TOIMINTAKATE Rahoitus N 0,00 0,00 0,00 0 Keskushallinto N -2 832-3 010-5 842-4 794-17,9 Tukipalvelut N -25 395-165 -25 560-24 763-3,1 Medisiininen tulosalue N 23 654-109 23 544 23 745 0,9 Operatiivinen tulosalue N 24 026 352 24 378 25 271 3,7 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N 5 966 27 5 993 6 186 3,2 Psykiatrian tulosalue N 7 621 174 7 796 7 608-2,4 Sairaanhoidolliset palvelu N -23 805-38 -23 843-23 500-1,4 Projektit N -1 353-6 -1 359-877 -35,5 Muonio-Enontekiö PTH N 126 20 145 246 69,7 96
3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 Toimintatuotot Myyntituotot 203 631 934,45 184 185 577,34 Maksutuotot 7 298 878,56 7 202 424,46 Tuet ja avustukset 864 520,58 735 830,14 Vuokratuotot 923 904,09 970 661,29 Muut toimintatuotot 356 677,75 1 192 973,12 Yhteensä 213 075 915,43 194 287 466,35 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 84 799 192,52 79 752 555,35 Henkilösivukulut 20 147 630,90 20 338 736,42 Eläkekulut 17 223 585,09 16 415 822,06 Muut henkilösivukulut 2 924 045,81 3 922 914,36 Henkilöstökorvaukset -1 380 848,06-1 283 650,11 Palvelujen ostot, oma toiminta 35 093 217,42 26 033 110,36 Palvelujen ostot, läpilaskutus 29 955 909,23 27 649 759,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 29 682 238,46 28 165 825,97 Avustukset 1 944,60 2 434,25 Vuokrakulut 4 019 824,27 3 198 101,47 Muut toimintakulut 1 648 448,96 1 620 401,37 Yhteensä 203 967 558,30 185 477 274,73 Toimintakate 9 108 357,13 8 810 191,62 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 31 998,15 34 507,17 Muut rahoitustuotot 132 556,68 147 323,37 Korkokulut -49 599,17-67 499,34 Muut rahoituskulut -381 190,91-348 574,61 Yhteensä -266 235,25-234 243,41 Vuosikate 8 842 121,88 8 575 948,21 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 436 927,72 8 385 731,96 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 405 194,16 190 216,25 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 820 414,67 250 766,40 Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) 298 263,93 307 779,12 Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä 1 523 872,76 748 761,77 97
3.2 Rahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA 31.12.2018 31.12.2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 842 121,88 8 575 948,21 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 2 574 765,00-158 245,00 Toiminnan rahavirta 11 416 886,88 8 417 703,21 Investointien rahavirta -13 204 887,53-10 179 486,04 investointimenot -13 208 754,29-10 179 486,04 investointitulot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 866,76 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -1 788 000,65-1 761 782,83 Rahoituksen rahavirta -5 201 221,55 2 626 571,72 Lainakannan muutokset -800 000,00-1 600 000,00 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys -800 000,00-1 600 000,00 Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -4 401 221,55 4 226 571,72 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -2 374,04 4 768,27 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 6 541,57-206 380,89 Saamisten muutos -2 356 056,21 803 246,67 Korottomien velkojen muutos -2 049 332,87 3 624 937,67 Rahavarojen muutos -6 989 222,20 864 788,89 Rahavarojen muutos -6 989 222,20 864 788,89 Rahavarat 31.12. 5 786 114,24 12 775 336,44 Rahavarat 1.1. 12 775 336,44 11 910 547,55 98
3.3 Tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA 2018 2017 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2 246 031,88 2 037 131,19 2. Muut pitkävaikutteiset menot 51 628,65 71 003,45 2 297 660,53 2 108 134,64 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet 554 117,83 554 117,83 2. Rakennukset 36 352 371,10 31 786 708,76 4. Koneet ja kalusto 5 757 313,38 5 474 531,72 6. Ennakkomaksut ja kesken- 3 390 631,52 3 662 141,60 eräiset hankinnat 46 054 433,83 41 477 499,91 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet 1 180 449,63 1 178 949,63 4. Muut saamiset 15 473,29 15 473,29 1 195 922,92 1 194 422,92 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 2 413 417,69 2 419 959,26 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 16 574 027,86 14 770 897,74 3. Muut saamiset 3 184 381,16 2 490 215,57 4. Siirtosaamiset 838 321,36 979 560,86 20 596 730,38 18 240 674,17 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 29 029,24 29 029,24 4. Muut arvopaperit 30 261,11 30 560,38 IV Rahat ja pankkisaamiset 5 726 823,89 12 715 746,82 VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 344 279,59 78 216 027,34 99
VASTATTAVAA 2018 2017 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 22 128 415,51 22 128 415,51 III Muut omat rahastot 205 415,24 503 679,17 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 6 270 316,45 5 521 554,68 V Tilikauden ylijäämä 1 523 872,76 748 761,77 30 128 019,96 28 902 411,13 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 3 644 585,33 4 465 000,00 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 11 087 988,00 8 513 223,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 78 798,84 81 172,88 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 2 400 000,00 3 200 000,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 800 000,00 800 000,00 5. Saadut ennakot 81 193,83 194 257,63 6. Ostovelat 8 293 958,08 6 921 477,86 7. Muut velat 3 175 263,70 3 415 283,03 8. Siirtovelat 18 654 471,85 21 723 201,81 31 004 887,46 33 054 220,33 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 344 279,59 78 216 027,34 100
3.4 Konsernilaskelmat 3.4.1 Konsernituloslaskelma 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 Toimintatuotot Myyntituotot 215 856 901,38 196 046 082,35 Maksutuotot 7 298 878,56 7 202 424,46 Tuet ja avustukset 897 519,51 833 522,63 Muut toimintatuotot 1 236 576,77 2 133 734,90 Yhteensä 225 289 876,22 206 215 764,34 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 88 637 887,60 83 591 777,91 Henkilösivukulut 21 259 809,56 21 481 412,89 Eläkekulut 18 175 018,60 17 355 341,30 Muut henkilösivukulut 3 084 790,95 4 126 071,60 Palvelujen ostot 66 193 280,52 54 273 795,46 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 33 073 586,70 31 966 046,67 Avustukset 2 185,35 2 434,25 Muut toimintakulut 6 356 758,45 5 412 351,12 Yhteensä 215 523 508,18 196 727 818,30 Toimintakate 9 766 368,04 9 487 946,03 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 303,37 35 006,79 Muut rahoitustuotot 144 220,23 128 128,50 Korkokulut -50 137,82-71 287,88 Muut rahoituskulut -381 340,54-345 414,19 Yhteensä -284 954,76-253 566,78 Vuosikate 9 481 413,28 9 234 379,26 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 941 672,32 8 874 697,72 Tilikauden tulos 539 740,96 359 681,54 Tilinpäätössiirrot Rahastojen vähennys 298 263,93 307 779,12 Tilikauden verot -6 140,08-5 912,54 Vähemmistöosuudet 16 406,06 10 777,12 Tilikauden yli/alijäämä 848 270,87 672 325,24 101
3.4.2 Konsernirahoituslaskelma 2018 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 481 413,28 9 234 379,26 Tilikauden verot -6 140,08-5 912,54 Tulorahoituksen korjauserät 2 537 355,16-158 954,93 Toiminnan rahavirta 12 012 628,36 9 069 511,79 Investointien rahavirta -13 841 085,54-10 776 660,57 Investointimenot -13 890 762,13-10 789 501,92 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot 49 676,59 12 841,34 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -1 828 457,18-1 707 148,78 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -800 000,00-1 600 000,00 Pitkäaik. lainojen vähennys -800 000,00-1 600 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset -4 360 808,18 4 276 091,03 Toimeksiantojen varojen -2 374,04 4 768,27 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 7 361,57-203 845,35 Saamisten muutos -2 307 413,95 706 517,65 Korottomien velkojen muutos -2 058 381,76 3 768 650,46 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -5 160 808,18 2 676 091,03 Rahavarojen muutos -6 989 265,36 968 942,25 Rahavarojen muutos -6 989 265,36 968 942,25 Rahavarat 31.12. 6 989 093,55 13 978 358,91 Rahavarat 1.1. 13 978 358,91 13 009 416,66 102
3.4.3 Konsernitase VASTAAVAA 2018 2017 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 306 596,97 2 115 619,65 Muut pitkävaikutt. menot 117 480,61 91 744,04 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 320 229,07 207 393,13 2 744 306,65 2 414 756,81 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 554 117,83 554 117,83 Rakennukset 36 413 313,85 31 850 195,59 Koneet ja kalusto 6 234 179,23 5 915 072,57 Muut aineelliset hyödykkeet 335 869,01 346 737,54 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 390 631,52 3 671 628,69 46 928 111,44 42 337 752,22 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 500 295,56 483 381,55 Muut saamiset 15 473,29 15 473,29 515 768,85 498 854,84 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2 436 320,08 2 443 681,65 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 17 624 111,15 15 887 376,39 Muut saamiset 3 379 924,82 2 690 425,85 Siirtosaamiset 924 729,79 1 043 549,56 21 928 765,76 19 621 351,80 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 29 029,24 29 029,24 Muut arvopaperit 30 261,11 30 560,38 59 290,35 59 589,62 Rahat ja pankkisaamiset 6 929 803,20 13 918 769,29 VASTAAVAA YHTEENSÄ 81 542 366,33 81 294 756,25 103
VASTATTAVAA 2018 2017 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 22 128 415,51 22 128 415,51 Muut omat rahastot 205 415,24 503 679,17 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 11 678 989,05 11 006 663,81 Tilikauden ylijäämä 848 270,87 672 325,24 34 861 090,67 34 311 083,73 VÄHEMMISTÖOSUUDET 166 185,32 182 591,38 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 11 087 988,00 8 513 223,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 78 798,84 81 172,88 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 400 000,00 3 200 000,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 800 000,00 800 000,00 Saadut ennakot 81 193,83 194 301,60 Ostovelat 8 882 407,36 7 516 494,09 Muut velat 3 376 234,64 3 627 679,59 Siirtovelat 19 808 467,67 22 868 209,98 32 948 303,50 35 006 685,26 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 81 542 366,33 81 294 756,25 104
4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Pitkävaikutteiset hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen painotetun keskihankintahinnan tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että sairaanhoitopiriin psykiatrian toiminta ja hallinto yhdistyi Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa 1.2.2017, sairaanhoitopiirin ict-palvelut ulkoistettiin LapIT Oy:n toteutettavaksi 1.9.2017 alkaen ja että Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille 1.10.2017. 105
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhteisöjen lisäksi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ainoa tytärosakeyhtiö Rovaniemen Keskuspesula Oy sekä Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, jonka jäsen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on. Osakkuusyhteisö As Oy Ukontupa on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. As Oy Ukontupa on velaton yhtiö. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Pysyviin vastaaviin ei sisälly olennaisia sisäisiä katteita. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja poistoero on siirretty omaan pääomaan ja huomioitu vähemmistöosuuden erottamisessa. Vapaaehtoisiin varauksiin ja poistoeroon ei sisälly laskennallista verovelkaa. Keskinäisen omistuksen eliminointi Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisön sekä liikelaitoskuntayhtymän keskinäinen omistus on eliminoitu. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin ylijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. 106
4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuottojen erittely Kuntayhtymä 2018 2017 Tehtäväalueittain Keskushallinto 2 784 368,24 2 333 172,59 Tukipalvelut 5 907 659,19 6 155 965,55 Medisiininen hoito 55 127 239,35 53 508 634,98 Operatiivinen hoito 82 247 850,32 78 341 488,50 Päivystys ja ensihoito 30 714 405,30 26 908 317,45 Mielenterv.- ja päihdepalv. 28 105 011,93 23 971 110,90 Sairaanhoidolliset tukipalv. 1 837 449,56 1 099 604,73 Projektit 605 119,01 258 874,63 Perusterveydenhuolto 5 746 812,53 1 710 297,02 Toimintatuotot yhteensä 213 075 915,43 194 287 466,35 Kuntayhtymä Konserni 2018 2017 2018 2017 Tulolajeittain Shp:n myyntituotot jäsenkunnilta 185 411 090,54 164 923 836,05 185 411 090,54 164 923 836,05 Shp:n myyntituotot ulkokunnilta ja kuntayhtymiltä *) 7 790 551,72 6 658 123,50 7 638 582,26 6 490 154,04 NordLabin myyntituotot jäsenkuntayhtymiltä 7 330 068,25 6 827 568,42 Erityisvaltionosuudet 495 414,62 474 517,00 552 829,32 524 169,12 Muut myyntituotot *) 9 934 877,57 12 129 100,79 14 924 331,01 17 330 006,84 Maksutuotot 7 298 878,56 7 202 424,46 7 298 878,56 7 202 424,46 Tuet ja avustukset 864 520,58 735 830,14 897 519,51 783 870,51 Muut toimintatuotot 1 280 581,84 2 163 634,41 1 236 576,77 2 133 734,90 Toimintatuotot yhteensä 213 075 915,43 194 287 466,35 225 289 876,22 206 215 764,34 *) Myyntituottojen jaottelua on muutettu vuonna 2018 siten, että myös myyntituotot kuntayhtymiltä eritellään muista myyntituotoista. Vertailuvuoden esitystapaa on muutettu vastaavasti. Palveluiden ostojen erittely Kuntayhtymä 2018 2017 Asiakaspalvelujen ostot 30 179 657,38 27 670 711,31 Muiden palvelujen ostot 34 869 469,27 26 012 158,70 Palvelujen ostot yhteensä 65 049 126,65 53 682 870,01 107
Pakollisten varausten muutokset Kuntayhtymä Konserni 2018 2017 2018 2017 Potilasvahinkovakuutusmaksu Maksuvastuu 1.1. 8 513 223,00 8 671 468,00 8 513 223,00 8 671 468,00 Lisäykset tk:lla 2 574 765,00 0,00 2 574 765,00 0,00 Vähennykset tk:lla 0,00-158 245,00 0,00-158 245,00 Maksuvastuu 31.12. 11 087 988,00 8 513 223,00 11 087 988,00 8 513 223,00 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kuntayhtymä 2018 2017 Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä 0,00 0,00 Osinkotuotot muista yhteisöistä 57 212,00 72 398,00 Peruspääoman korot kuntayhtymältä 19 200,00 19 200,00 Yhteensä 76 412,00 91 598,00 108
Käyttötaloushankkeet 2018 Hankkeen nimi Kustannukset Ulkopuol. rahoitus Oma rahoitus Koulutustoim. uud.organisointi 190 907,16 190 907,16 Digistrategian toimeenpano 84 070,24 84 070,24 Logistiikka- ja mat.järj. käyttöönotto 160,76 160,76 Taide tavoittaa 23 283,19 20 000,00 3 283,19 Digituki-hanke 14 694,84 11 755,87 2 938,97 Rekrytoinnin kehittäminen 38 613,58 19 306,79 19 306,79 Ensihoidon pilotti (Päivystys pirtissä) 139 047,75 139 491,25-443,50 Laadun ja potilasturv. kehittäminen 68 762,86 68 762,86 Prosessien kehittäminen 22 084,02 22 084,02 KANTA-hanke 388,39 64 479,00-64 090,61 Sairaala Sote-kuntoon 55 414,84 55 414,84 Itseas. ja sähk.palv. kehittäminen 1 184,40 1 184,40 Raportoinnin kehittäminen 508 664,26 58 016,17 450 648,09 SH campuksen ulkop. 18 545,46 19 869,70-1 324,24 Toimiva kotihoito Lappiin 48 962,00 48 962,04-0,04 Recovery-hanke 10 673,53 5 959,51 4 714,02 LAPE, Lapsiperheet-hanke 47 863,00 47 835,96 27,04 Filha tupakoinnin lopett. tukeminen 14 020,65 11 927,25 2 093,40 Puheentunnistus ja sihtekin mobiiliproj. 42 704,89 42 704,89 CRT 115378/GSK-rah. 29 731,63 29 731,63 0,00 FIN-ERA 1 782,50 1 782,50 0,00 DM1 ja raskaus /Haapsamo 805,90 805,90 0,00 MK-8342B-062 Ehkäisytutkimus 7 424,79 7 424,79 0,00 Sähkötupakka WI218780 117 770,65 117 770,65 0,00 1 487 561,29 605 119,01 882 442,28 109
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT; POISTOMENETELMÄT JA POISTOAJAT 1.1.2013 LUKIEN Poistomenetelmä Poistoaika PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Tasapoisto 2 vuotta Aineettomat oikeudet Tasapoisto 3 vuotta Liikearvo Tasapoisto 2 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Tasapoisto 2 vuotta Muut Tasapoisto 2 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 20 vuotta - poikkeuksena rakennusten korjaukset Tasapoisto 10 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 10 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 10 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakelu- ja viemäriverkosto Tasapoisto 30 vuotta Kaukolämpöverkko Tasapoisto 20 vuotta Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistusl. Tasapoisto 20 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 15 vuotta Sähkö-, vesi- yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto yms.laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa 110
PERUSPÄÄOMA 31.12.2018 Pääoma % Pääoma Peruspääoman 1.1.2018 31.12.2018 korko 1,5 % ENONTEKIÖ 323 529,66 1,46 323 529,66 4 852,94 INARI 828 096,97 3,74 828 096,97 12 421,45 KEMIJÄRVI 2 043 057,62 9,23 2 043 057,62 30 645,86 KITTILÄ 936 698,94 4,23 936 698,94 14 050,48 KOLARI 610 408,65 2,76 610 408,65 9 156,13 MUONIO 362 392,68 1,64 362 392,68 5 435,89 PELKOSENNIEMI 197 838,45 0,89 197 838,45 2 967,58 PELLO 787 080,98 3,56 787 080,98 11 806,21 POSIO 839 574,96 3,8 839 574,96 12 593,62 RANUA 734 018,53 3,32 734 018,53 11 010,28 ROVANIEMI 11 789 704,71 53,28 11 789 704,71 176 845,57 SALLA 849 125,00 3,84 849 125,00 12 736,88 SAVUKOSKI 239 748,69 1,08 239 748,69 3 596,23 SODANKYLÄ 1 380 575,30 6,24 1 380 575,30 20 708,63 UTSJOKI 206 564,37 0,93 206 564,37 3 098,47 Yhteensä 22 128 415,51 100,00 22 128 415,51 331 926,23 Yhtymävaltuuston päätös 30.11.2017 35 Peruspääoman korko 1,5 % 331926,23 HOITOKUSTANNUSTEN TASAUS 2018 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSUOSUUDET VUONNA 2018 KUNTA Asukasluku Hoitokustan- Maksuosuus- EUR 31.12.2017 nusten tasaus ennakko hyvitys palautus - lisäperintä + ENONTEKIÖ 1 893 77 961 48 724 0 29 237 INARI 6 869 282 890 176 956 154 027-48 093 KEMIJÄRVI 7 534 310 277 199 082 361 113-249 918 KITTILÄ 6 421 264 440 166 010 344 071-245 641 KOLARI 3 854 158 722 99 528 29 524 29 670 MUONIO 2 332 96 040 61 022 70 382-35 364 PELKOSENNIEMI 958 39 454 24 622 0 14 832 PELLO 3 455 142 289 92 690 11 357 38 242 POSIO 3 310 136 318 89 076 108 384-61 142 RANUA 3 972 163 581 104 624 266 170-207 213 ROVANIEMI 62 420 2 570 680 1 618 396 3 281 385-2 329 101 SALLA 3 575 147 231 95 004 122 268-70 041 SAVUKOSKI 1 012 41 678 27 144 0 14 534 SODANKYLÄ 8 545 351 914 225 160 85 943 40 811 UTSJOKI 1 242 51 150 32 214 0 18 936 YHTEENSÄ 117 392 4 834 624 3 060 252 4 834 624-3 060 252 111
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET (netto) V. 2018 (ei sisällä ensihoitoa) sis. Ostopalvelut MEDISIININEN OPERATIIVINEN PSYKIATRIAN LAPIN Kuntalask. MAKSU- JÄSENKUNTA KOKO PIIRI TULOSALUE TULOSALUE TULOSALUE PÄIVYSTYPKL PÄIHDEKL oikaisu OSUUS/ Erityisvelvoite Hoitokustannusten tasaus Peruspääoman Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous YHTEENSÄ ASUKAS maksuosuus tasaus korko eur Enontekiö 65 966 48 724 29 237 4 853 861 294 1 241 943 261 651 127 626 14 865 0 2 656 158 1 403 Inari 239 575 176 956-48 093 12 421 2 273 450 4 425 173 745 849 288 968 42 510 0 8 156 809 1 187 Kemijärvi 269 531 199 082-249 918 30 646 3 227 504 5 150 029 1 076 170 409 184 45 389 0 10 157 617 1 348 Kittilä 224 755 166 010-245 641 14 050 2 557 241 4 796 219 549 092 361 932 0 0 8 423 659 1 312 Kolari 134 748 99 528 29 670 9 156 1 232 402 2 476 431 292 188 200 657 0 0 4 474 779 1 161 Muonio 82 616 61 022-35 364 5 436 761 791 1 779 424 203 634 152 253 11 445 0 3 022 257 1 296 Pelkosenniemi 33 335 24 622 14 832 2 968 203 848 674 488 70 659 46 232 6 300 0 1 077 283 1 125 Pello 125 490 92 690 38 242 11 806 1 742 080 2 632 011 294 030 303 626 29 167 0 5 269 142 1 525 Posio 120 597 89 076-61 142 12 594 1 452 735 2 062 800 371 222 176 879 32 700 0 4 257 460 1 286 Ranua 141 647 104 624-207 213 11 010 1 201 473 2 502 355 437 856 176 548 18 530 0 4 386 831 1 104 Rovaniemi 2 191 093 1 618 396-2 329 101 176 846 25 959 951 39 393 282 19 340 488 7 578 939 863 463 0 94 793 356 1 519 Salla 128 623 95 004-70 041 12 737 1 631 913 2 456 232 597 143 250 239 101 335 0 5 203 185 1 455 Savukoski 36 749 27 144 14 534 3 596 484 758 639 858 87 365 49 073 11 445 0 1 354 522 1 338 Sodankylä 304 837 225 160 40 811 20 709 2 844 106 5 635 364 838 304 480 386 0 0 10 389 676 1 216 Utsjoki 43 614 32 214 18 936 3 098 355 790 649 261 164 698 52 091 20 710 0 1 340 412 1 079 YHTEENSÄ 4 143 176 3 060 252-3 060 252 331 926 46 790 335 76 514 870 25 330 349 10 654 631 1 197 859 0 164 963 146 1 405 Erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset jäsenkunnille maksoivat keskimäärin 1 405 euroa asukasta kohti, joka on 116 euroa / asukas enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Pellossa, 1 525 euroa. Alhaisin kustannus oli Utsjoella, 1079 euroa / asukas. Ensihoidon laskutus on eritelty omassa taulukossa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tuottaman erikoissairaanhoidon sekä läpilaskutettavien ostopalveluiden maksuosuudet jäsenkunnittain asukasta kohti vuosina 2014-2018 Erikoissairaanhoidon maksuosuudet eur / asukas Muutos eur/as v.2014 v. 2015 v. 2016 v.2017 v.2018 2017-2018 Ënontekiö 1 058 1 320 1 321 1 270 1 403 133 Inari 1 144 1 179 1 220 1 102 1 187 86 Kemijärvi 1 161 1 234 1 313 1 245 1 348 103 Kittilä 1 230 1 178 1 249 1 187 1 312 125 Kolari 1 123 1 137 1 272 1 065 1 161 96 Muonio 1 137 1 211 1 151 1 053 1 296 243 Pelkosenniemi 1 151 1 067 1 292 1 124 1 125 1 Pello 1 382 1 355 1 281 1 428 1 525 97 Posio 1 449 1 375 1 363 1 334 1 286-48 Ranua 1 084 1 042 980 1 129 1 104-25 Rovaniemi 1 211 1 251 1 332 1 362 1 519 157 Salla 1 558 1 471 1 431 1 443 1 455 12 Savukoski 1 258 1 244 1 283 1 183 1 338 156 Sodankylä 1 220 1 084 1 282 1 206 1 216 10 Utsjoki 1 030 1 139 1 432 933 1 079 146 Yhteensä/keskim./ 1 216 1 230 1 301 1 289 1 405 116 asukasluku 118 314 118 145 117 789 117 702 117 392-310 as. 112
Kuntalaskutus 2018 Kuntalaskutus 2017 2018 Oma toiminta ja ostopalvelut, hoitopäivät 2017 2018 2017 2018 HPV HPV Muutos-% HPV / HPV / Muutos-% Enontekiö 1 485 1 578 6,3 1 275 557 1 326 209 4,0 Inari 4 501 4 397-2,3 3 771 972 3 995 397 5,9 Kemijärvi 6 156 5 767-6,3 5 290 115 5 212 971-1,5 Kittilä 4 755 4 572-3,8 4 162 310 4 384 743 5,3 Kolari 2 335 2 326-0,4 2 234 861 2 318 557 3,7 Muonio 1 405 1 664 18,4 1 247 093 1 555 411 24,7 Pelkosenniemi 550 531-3,5 573 632 495 626-13,6 Pello 2 678 2 473-7,7 2 465 139 2 170 892-11,9 Posio 2 754 2 342-15,0 2 552 602 2 348 837-8,0 Ranua 2 959 2 706-8,6 3 103 118 2 236 414-27,9 Rovaniemi 51 275 51 036-0,5 41 528 590 41 158 903-0,9 Salla 2 990 2 900-3,0 2 510 868 2 409 188-4,0 Savukoski 663 696 5,0 538 223 645 658 20,0 Sodankylä 6 157 5 213-15,3 5 386 727 4 769 065-11,5 Utsjoki 806 781-3,1 578 982 641 935 10,9 Yhteensä 91 469 88 982-2,7 77 219 788 75 669 807-2,0 113