Kehittyvä liikennejärjestelmä pääjohtaja Kari Wihlman

Kehittyvä liikennejärjestelmä pääjohtaja Kari Wihlman 2.10.2019

Liikenteen iso kuva Suomi voi halutessaan olla globaali solmukohta ihmisten, tavaroiden ja datan liikenteelle

Megatrendit Globalisaatio Väestön ikääntyminen Ilmastonmuutos Teknologinen kehitys Kaupungistuminen

Ilmastonmuutos väylillä 4

Liikenteen ja viestinnän teemat Digitaaliset liikennepalvelut Datatalous Hiiletön liikenne Liikenteen automaatio

Väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja kunnossapito -------- Operatiivinen vastuu väylänpidon kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden toimeenpanosta Traffic Management Finland Group ITM Oy (tieliikenteen ohjaus) VTS Finland Oy (meriliikenteen ohjaus) Finrail Oy (rautatieliikenteen ohjaus) ANS Finland Oy (lennonvarmistus) Liikenteen ja viestinnän sääntely-, lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen -------- Avustaa LVM:ää kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden yhteensovittamisessa

Väylän organisaatio 2019 Pääjohtaja Kari Wihlman Liikenneverkkojen suunnittelu Mirja Noukka Hankkeet Pekka Petäjäniemi Väylänpito Jukka Karjalainen Väylien käyttö- ja tietopalvelut Juuso Kummala (vt.) Turvallisuus, johtamisjärjestelmä- ja strategia Raimo Tapio Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Anna Jokela Hallinto- ja oikeuspalvelut Laura Kuistio Talous- ja tulosohjauspalvelut Jukka Laiho Ely-ohjaus Jarmo Joutsensaari Rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin Tieliikennejohtaja Pekka Rajala Vesiliikennejohtaja Esa Sirkiä

Väylän strategia

Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun

Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun Toteutamme väylien palvelutasoa asiakasta kuunnellen

Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun Toteutamme väylien palvelutasoa asiakasta kuunnellen Väyläomaisuuden hallinta ontehokasta

Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun Päätöksentekomme perustuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Toteutamme väylien palvelutasoa asiakasta kuunnellen Väyläomaisuuden hallinta ontehokasta

Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun Päätöksentekomme perustuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Toteutamme väylien palvelutasoa asiakasta kuunnellen Väyläomaisuuden hallinta ontehokasta Toimimme avoimesti, asiantuntevasti ja yhteistyöhakuisesti

Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun Päätöksentekomme perustuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Toteutamme väylien palvelutasoa asiakasta kuunnellen Väyläomaisuuden hallinta ontehokasta Toimimme avoimesti, asiantuntevasti ja yhteistyöhakuisesti Luottamus Uudistuva asiantuntijuus Avoin yhteistyö

Väyläomaisuus 20 mrd Rakenteilla kehittämishankkeita yhteensä 2,6 mrd arvosta Väyläverkon korjausvelka 2,6 mrd Vuosibudjetti 2020 noin 2,1 mrd Henkilöstö, vakinaisia noin 400 asiantuntijaa Työllistämme välillisesti 14 000 ihmistä

Tiet, radat ja vesiväylät 18

Vesiväylät Rannikkoväyliä 8 300 km Sisävesiväyliä 8 000 km 30 satamaa auki ympäri vuoden 10 suurimman sataman kautta 80 % 25 600 merenkulun turvalaitetta (majakoita, poijuja ja viittoja) 4 000 km tavaraliikenteestä kauppamerenkulun väyliä

Miksi vesiväylän kulkusyvyydellä on merkitystä? Syväys 10 m Syväys 12 m Pituus 165 m Pituus 198 m Leveys 25,2 m Leveys 30,0 m DWT 26 403 DWT 49 226 Lastinottokyky 24 555 t Aluskustannus/ajovrk yhteensä 22 577 Lastinottokyky 45 780 t Aluskustannus/ajovrk yhteensä 28 879 Aluskustannus/tonnikm 0,13 c Aluskustannus /tonnikm 0,09 c 20

Rautatiet Pääradoilla Rataverkko Henkilöliikenne 2 400 tasoristeystä 5 900 km Sähköistetty rata 88 3 300 milj. matkaa 45 tunnelia 88% yksiraiteista rataa km 56% rataverkosta Tavaraliikenne 40 350 milj. tonnia henkilö- ja tavaraliikenteen liikennepaikkaa

Rautateiden pääväylät 3 401 km eli 57% koko rataverkon laajuudesta (noin 6 000 km) 22

Rautateiden pääväylät 3 401 km eli 57% koko rataverkon laajuudesta (noin 6 000 km) 95% kaikkien rautateiden henkilöliikenteen suoritteesta 90% tavaraliikenteen suoritteesta 94% on sähköistettyä 23

Rautateiden pääväylät 3 401 km eli 57% koko rataverkon laajuudesta (noin 6 000 km) 95% kaikkien rautateiden henkilöliikenteen suoritteesta 90% tavaraliikenteen suoritteesta 94% on sähköistettyä 700 km moniraiteista rataa 24

Digirata uudistaa Suomen raideliikenteen Parempi matkustajakokemus. Tavoite: täsmällisyys yli 95 % Lisää ympäristöystävällistä liikennettä. Tavoite: Lisää kapasiteettia Etelä-Suomen radoille 20% Kustannustehokas liikennemuoto: Autonominen liikenne kaupungissa, liikenteenohjauksen optimointi Tiedon hyödyntäminen: Reaaliaikaisesti päivittyvä kapasiteetti- ja aikataulutieto Turvallinen, toimintavarma, energiatehokas rautatieliikenne 26

Tiet Maanteitä 90% Teillä kuljetetaan Katuverkko 31 000 km Yksityisteitä (joiden varrella asutusta) Moottoriteitä 926 km Kävelyn ja pyöräilyn väyliä 5 400 km 63 % 270 milj. tonnia tavaraa Linja-autoilla tehdään 352 milj. matkaa 90 000 km 78 000 km henkilöliikenteestä tavaraliikenteestä Metsäautoteitä 230 000 km

Maanteiden pääväylät pääväylät 5 497 km 7% koko tieverkon laajuudesta (n. 78 000 km) muita pääteitä 7 833 km (valta- ja kantatiet) koko päätieverkko 13 330 km 17% koko tieverkon laajuudesta

Tieverkon talvihoito 1.1.2019 alkaen Tietyyppi ja talvihoitoluokka Liikennemäärä Rahoitus Osuus tieverkosta Vähäliikenteinen tieverkko Talvihoitoluokat II ja III 53 900 km 11 % 19 % 41 % Keskivilkas tieverkko Talvihoitoluokat Ib 14 600 km 70 % 28 % 69 % Vilkas tieverkko Talvihoitoluokat Ise, Is ja I 9 500 km 31 % 19 % 12 % 29

Väyläverkon korjausvelka 2,6 Mrd

Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma Toimiva liikenteen infrastruktuuri Käynnistetään merkittäviä liikennehankkeita kesäkuussa annetulla lisäbudjetilla. Väyläverkoston kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja- alaisesti. Kokonaiskehittäminen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Nostetaan perusväylänpidon rahoitusta vuodesta 2020 lähtien pysyvällä 300 miljoonan euron korotuksella. Nostetaan suoran budjettirahoituksen rinnalle erillisrahoituksen ratkaisuja hankekohtaisesti. 31

Valtion väylärahoitus (tiet, radat ja vesiväylät) 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1389 1272 1499 1520 1476 1393 1566 1706 291 1867 453 1511 1873 1856 1409 1345 1922 1409 1788 1196 Milj. euroa 1 000 800 600 400 894 908 933 944 566 576 495 365 988 488 95 933 966 460 505 100 981 954 965 434 460 446 464 511 513 592 200 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Kaikki yhteensä Kehittämisinvestoinnit Perusväylänpito Korjausvelan vähentäminen * kehittämisinvestoinnit sisältää momentit 77 ja 79

Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteet Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua. Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on edistää toimivaa, turvallista ja kestävää liikennejärjestelmää. 34

Liikenneinfrahankkeen eteneminen Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä sekä ratalaki säätelevät. Väylä Selvitykset Selvitykset vaikutuksista ja tarpeista Yleissuunnitelma Maakunta- ja yleiskaavan mukainen Tie-/ratasuunnitelma Asemakaavan mukainen Lunastusoikeus Rakentamissuunnitelma Rakentaminen Käyttö ja kunnossapito Hyväksymispäätös Hyväksymispäätös Investointipäätös Sidosryhmät Maakuntakaava Maakunnan liitto laatii Yleiskaava Kunta laatii ja hyväksyy Asemakaava Kunta laatii ja hyväksyy Suunnittelun kesto 1-2 VUOTTA 2-4 VUOTTA 2-4 VUOTTA 1-2 VUOTTA 2-4 VUOTTA Hankinta suunnitteluvaiheiden välissä vie isommissa hankkeissa n. 1-2 vuotta.

Kehittyvä liikennejärjestelmä 36

Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta Kehittyvä teknologia automaatio ja robotisaatio digitaaliset palvelut Liikkumisen palveluistuminen uudenlaista liiketoimintaa Liikkumistarpeen muutokset kaupungistuminen kestävän liikkumisen edistäminen Ilmastonmuutos kasvihuonepäästöjen vähennystarve 37

Tulevaisuuden liikenne tarvitsee viestintäverkkoja

Tulevaisuuden viestintäverkot: bittivirran lisäksi uusien palveluiden alusta Palvelut Liikenne palveluna Automaattiajaminen palveluna Letka-ajo Logistiikkapalvelut Ennakoivat huoltopalvelut Infrastruktuuri Katulamput 5G-tukiasemina Autojen ja infran välinen tiedonsiirto 3D-mallinnus Sensorointi Sähköautojen lataus Turvallisuus Tilannekuva Liikenteenohjaus Sensorointi Esteistä ilmoittaminen ecall Tieto Tiedon kerääminen ja välittäminen Esineiden internet Tarkan karttatiedon välittäminen Sää- ja ilmanlaatutiedot

Maailman parasta liikenteenohjausta ja liikennetietoa

Maailman parasta liikenteenohjausta ja liikennetietoa -TMFG:n missio

Väylän ja TMFG:n kumppanuus 42

Väylän ja TMFG:n kumppanuus Turvallinen, sujuva ja ympäristöystävällinen liikennejärjestelmä. Lisäarvoa yhteiskunnalle tuottava strateginen kumppanuus. Liikenteen kokonaismarkkinoiden kasvu, palvelutarjonnan kehittyminen. Yhteistyö palvelun parhaaksi. 43

1. Jokainen viraston ja konsernin työntekijä on osa strategista kumppanuutta - myös sinä! Kumppanuuden toimintakulttuuri 2. Arvosta kumppaniasi ja kunnioita hänen mielipidettään. 3. Näe kumppanuus kokonaisuutena äläkä tavoittele pikavoittoja. Toisen etu on myös oma etu, joka vie kohti yhteistä päämäärää. 4. Muista katsoa tulevaisuuteen ja arvioida kumppanuutta pitemmällä aikavälillä. Rakenna ja pidä luottamusta yllä. 5. Etsi ratkaisuja, älä ongelmia. 6. Koska kumppanit luottavat toisiinsa, on heidän voitava puhua vaikeistakin asioista. Pidä puuttumis- ja keskustelukynnys matalana kaikissa tilanteissa ja asioissa. 7. Nosta kissa pöydälle, koskien myös näiden pelisääntöjen rikkomista. 8. Vaikka kumppanuussopimusneuvottelut ovat tärkeä osa strategista kumppanuutta, ne ovat kuitenkin vain yksi osa laajempaa, jaettua, yhteistä kokonaisuutta. 9. Pidä sopimusneuvottelujen ja sopimuksen suhde ympäröivään todellisuuteen oikeana. Neuvottelut ja sopimus eivät ole maailman keskipiste tai -loppu. 10. Strateginen kumppanuus on kuin onnellinen avioliitto se vaatii työtä ja on tahdon asia, mutta sitoutuneiden kumppaneiden kesken tuo paljon hyvää ja luo uutta, mitä yksin ei voi saavuttaa. 44