Väylävirasto

Transkriptio

1 Väylävirasto

2 2

3 LVM:n hallinnonalan virastouudistus

4

5 Väylävirasto Väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja kunnossapito Operatiivinen vastuu väylänpidon kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden toimeenpanosta Traffic Management Finland Group (Yhteiset palvelut) ITM Oy (tieliikenteen ohjaus) VTS Finland Oy (meriliikenteen ohjaus) Finrail Oy (rautatieliikenteen ohjaus) ANS Finland Oy (lennonvarmistus) Traficom Liikenteen ja viestinnän sääntely-, lupa-, rekisterija valvontaviranomainen Avustaa LVM:ää kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden yhteensovittamisessa Maakuntauudistus 2021

6 Tehtävämme tie-, rata- ja vesiliikenteen väylillä Väyläverkon suunnittelu Väylien kehittäminen Väylien palvelutason ylläpito Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen Talvimerenkulun turvaaminen Liikenteenohjauksen järjestäminen Ympäristöhaittojen rajoittaminen 6

7 Liikenne- ja viestintähallinnon organisaatioiden vuorovaikutuskartta Väylävirasto Valtion väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja ylläpito Tuo väylänpitäjän osaamisen ja näkemyksen liikenneverkkojen kehittämistarpeista kansalliseen liikennejärjestelmätyöhön Hyväksyy väyläsuunnitelmat ja myöntää turvallisuus- ja käyttöönottoluvat. Koordinoi ja varmistaa kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden operatiivisen toimeenpanon. Norminanto ja valvonta Liikenne- ja viestintävirasto Liikenteen ja viestinnän sääntely-, lupa- rekisterija valvontaviranomainen Strateginen kumppanuus / palvelusopimus Väylävirasto tilaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut valtion väyläverkolle, ml. muiden viranomaisten tarvitsemat palvelut Palvelut Liikenteenohjausyhtiö Tie-, rautatie- ja meriliikenteen liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut Palvelut Viranomaistehtävät Toimivaltainen VTSviranomainen Tekee VTS-päätökset Tuottaa muille viranomaisille ajantasaista meritilannekuvaa

8 Uusi organisaatio valmis

9 Väyläviraston organisaatio Pääjohtaja Kari Wihlman Liikenneverkkojen suunnittelu Hankkeet Väylänpito Väylien käyttö - ja tietopalvelut Mirja Noukka Pekka Petäjäniemi Jukka Karjalainen Raimo Tapio Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Anna Jokela Johtamisen tuki- ja talouspalvelut Jukka Laiho Liikenne ja maankäyttö - osasto Anna Saarlo Pasilan osasto Esa Sirkiä Kunnossapito - osasto Magnus Nygård Väylien käyttöpalvelut - osasto Juuso Kummala Hallinto- ja oikeuspalvelut Laura Kuistio Turvallisuus Heikki Hernesmaa Väylien suunnittelu - osasto Päivi Nuutinen Alueosasto Lars Westermark Tekniikka ja ympäristö -osasto Minna Torkkeli Tietopalvelut - osasto Jan Juslen Ely-ohjaus Jarmo Joutsensaari Rautatieliikennejohtaja Tieliikennejohtaja Vesiliikennejohtaja Markku Nummelin NN Esa Sirkiä

10 Globaalit megatrendit Digitalisaatio Ilmastonmuutos Kaupungistuminen Teknologinen kehitys

11 Liikenteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus (osaaminen, osallistuminen) Uudet rahoitusmallit Palvelutason tarjoaminen väylänkäyttäjälle (runkoverkko) Asiakaslähtöinen toimintatapa ARVOtyö avoimuus, yhteistyö ja luottamus Viraston strategiset PAINOPISTEET ja kriittisiä MENESTYSTEKIJÖITÄ evästyskeskustelun pohjaksi ASIAKASYMMÄRRYS ja ASIAKASYMMÄRRYS YHTEISKUNNALLINENja YHTEISKUNNANLLINEN VAIKUTTAVUUS vaikuttavuus NÄIN ME TAPAMME TOIMIMME TOIMIA yhteistyössä yhdessä Viraston MISSIO eli perustehtävä ja VISIO, jota yhdessä tavoittelemme ILMASTOMUUTOS ILMASTOMUUTOS ja ja megatrendien KESTÄVÄ LIIKENNEvaikutus JÄRJESTELMÄ Strateginen OMAISUUDEN- HALLINTA Ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen vaikutusten huomioiminen liikkumisen tarpeisiin ja liikenneverkon kehittämiseen. Päästötavoitteiden tukeminen liikenteen palveluistuminen ja teknologiakehitys Sään ääri-ilmiöiden vaikutusten minimointi (omaisuus, hoito, häiriöt) Tietoon perustuva, pitkäjänteinen omaisuuden suorituskyvyn hallinta Verkko-omaisuuden elinkaaren ja väylänpidon tehokkuus ja vaikuttavuus Päivittäinen turvallisuus ja toiminnan jatkuvuus Osaava tilaaja (markkinat, hankinta, palveluntuottajien hallinta)

12 Väyläviraston tulostavoitteet Markkinat toimivat tasapuolisesti ja niiden kehittymistä edistetään Toimialan energiatehokkuus lisääntyy Tieto on lisännyt uutta liiketoimintaa sekä tehostanut logistiikkaa ja väylänpitoa Tieto, järjestelmät ja verkot ovat luotettavia Liikenteen ja viestinnän digitaaliset palvelut ovat esteettömiä On luotu edellytykset sää- ja olosuhdetietojen toimintavarmuuspalvelulle Väyläomaisuuden hallinta on systemaattista Liikenneverkot vastaavat kansalaisten, elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin Verkkojen ja järjestelmätason toimintavarmuus ja turvallisuus lisääntyvät Verkot mahdollistavat uudet innovatiiviset palvelut Taloudellisten vaikutusten arviointi ja taloudellisen ajattelun soveltaminen on systemaattista ja kehittynyttä LVM:n hallinnonalalla. Suomi on 5G-teknologian kärkimaa Taloudellisten vaikutusten arviointi ja taloudellisen ajattelun soveltaminen on systemaattista ja kehittynyttä LVM:n hallinnonalalla VÄYLÄ

13 Väyläviraston tunnuslukuja väyläomaisuus 20 mrd rakenteilla kehittämishankkeita yhteensä 2,6 mrd arvosta Väyläverkon korjausvelka 2,6 mrd Vuosibudjetti 2019 noin 2 mrd henkilöstö, vakinaisia noin 400 asiantuntijaa Työllistämme välillisesti ihmistä

14 Valtion väylärahoitus (tiet, radat ja vesiväylät) Milj. euroa Kaikki yhteensä Perusväylänpito Kehittämisinvestoinnit* Korjausvelan vähentäminen *kehittämisinvestoinnit ei sisällä maanhankintaa

15 Talousarviomäärärahat milj. euroa Perusväylänpito Kehittämis- ja elinkaarihankkeet Länsimetron sekä raideliikennehankkeiden valtionavustukset Maanhankinta Yksityistieavustukset Liikennevirastolle ja ELY-keskuksille myönnetyt talousarviomäärärahat ilman lisätalousarvioita

16 Kehittämisinvestointien rahoituksen kehitys (milj. euroa) Milj. euroa TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TAE 2019 Kehys 2020 Kehys 2021 Kehys 2022 Valtionavustus länsimetro Valtionavustus raideliikennehankkeet Maa- ja vesialueet Väyläverkon kehittäminen Eräät väylähankkeet Elinkaarirahoitushankkeet

17 Uusien pidempien ajoneuvoyhdistelmien vaikutukset maantieverkolla Päivi Nuutinen

18 VÄYLÄ

19 Selvityksiä pilottien perusteella 19

20 HCT-kuljetusten käyttöpotentiaali km km 300+ km Kuljetusten salliminen koko tieverkolla Arvio Raskaan liikenteen suorite vähenee 9-12 % Hyödyntävä osuus Hyödyntävä osuus Korotuspotentiaali Korotuspotentiaali Korotuspotentiaali Hyödyntävä osuus [t] [%] [t] [%] [t] [%] Maataloustuotteet Raakapuu Hake, puru Metsäteollisuuden tuotteet Elintarvikkeet Kiinteät polttoaineet Polttoaineet, peruskemikaalit Sora, hiekka, malmit ja rikasteet Muut massatuotteet Kappaletavara Jätteet Kontit Muut Pituuden kasvattamisella merkittäviä vaikutuksia kaikkeen muuhun paitsi: maa-aineskuljetukset ja raakapuukuljetukset 20

21 Rautatiekuljetuksista tiekuljetuksiin siirtyvä volyymi (arvio) Kuljetusmääräarvio 2016 Arvio tiekuljetuksiin siirtyvästä määrästä Kokonaisuutena Raakapuu rautatiekuljetuksista Hake arvioidaan vähenevän noin 5 % Metsäteollisuuden tuotteet Kokonaisuutena rautatiekuljetuksista arvioidaan vähenevän noin 5 % Kemikaalit ja nestemäiset polttoaineet Metallit ja metalliromu Kivennäisaineet ja rikasteet Kuljetusmäärä, milj. tonnia 21

22 Liikenteen päästöt Raskaan liikenteen määrän muutoksen vaikutusta liikenteen hiilidioksidipäästöihin on arvioitu LIPASTO:n yksikköpäästökertoimien avulla. Hiilidioksidipäästöjen voidaan olettaa vähenevän samassa suhteessa kuin polttoaineenkulutuksen. Säästö polttoaineenkulutuksessa HCT-ajoneuvoilla (Trafin arvio) Massaperusteiset kuljetukset 5 % Tilavuusperusteiset kuljetukset 20 % Polttoaineenkulutus Säästö suhteessa vastaavassa liikenteessä oleviin verrokkiajoneuvoihin Säästöt polttoaineenkulutuksessa Muutokset suoritteissa C 0 2-päästöt vähenevät tonnia vuodessa 22

23 HCT-ajoneuvoyhdistelmien vaikutukset liikennevirtaan Yhdistelmän ohittaminen kestää hieman kauemmin, teoriassa ero 2 s HCT 5,7-5,9 s Tavallinen moduuliyhdistelmä 4,6 5,2 s Ajoneuvoyhdistelmän pituudella ( 25 m) ei juuri vaikutusta ohituksessa käytettävään nopeuteen Ohittaminen tapahtui keskimäärin km/h ylinopeudella nopeusrajoitukseen nähden Kohtaavien ajoneuvojen kriittinen aikaväli ohitustilanteissa HCT-yhdistelmillä 25,0 27,6 s Moduuliyhdistelmillä 21,8-26,1 s HCT-yhdistelmien perässä muodostui pidempiä ajoneuvojonoja ajetaan pidempään ennen ohittamista 23

24 Mittojen kasvaminen Yhdistelmän pituus 25,25m 34,5m Auton pituus 12m 13m Liikennöinti on sallittu kaikilla teillä Mahdollistaa useita täysin uusia yhdistelmäkokoonpanoja 24

25 Pitkien yhdistelmien keskeiset haasteet Risteykset maantie- ja katuverkoilla Tietyömaa-alueiden risteykset Taukopaikkojen pysäköintialueet Osa risteyksistä on ahtaita ja turvattomia. Pidempään käytettävät kiertotiet toimivat yleensä kohtuullisesti, mutta käytettävä ajoura kaventuu pahimmillaan metrillä molemmilta puolin esim. reunakivien asennuksen aikaan. Ahtautta on jo nyt ja parkkiruutujen koot käyvät haastaviksi, kun kalustoa alkaa vaihtua eri mittaisiin pidempiin. Ohitusmahdollisuudet Ohitusnäkemät pidentyvät, ohituskaistojen tarve kasvaa Purku- ja lastauspaikat Parannustarpeiden tunnistaminen ja korjausten priorisointi 25

26 HCT-yhdistelmien huomioiminen HCT-yhdistelmien tilan tarve otettava huomioon Pääväylien suunnitteluratkaisuissa ja parantamistoimenpiteissä HCT-yhdistelmien ajoreiteillä olevien rakennusaikaisten kiertotiejärjestelyjen mitoituksessa 26

27 Mahdolliset ongelmaliittymät HCT-kuljetuksille Ongelmaliittymäselvitys Raskaan liikenteen runkoverkon sekä elintarvike-, kontti- ja kappaletavarakuljetusten kannalta merkittävät väylät Perustana ELY-keskuksille ja isoille liikennöitsijöille tehty kysely ELY-keskukset ilmoittaneet yht. noin 1200 tarkasteltavaa liittymää Tarkastelutapa: Liittymäilmakuvien päälle asetettavat nykyohjeiden mukaiset tyyppiliittymäkuvat. 27

28 Tarkastellut liittymät kartalla Suomen maantieverkolla on hieman vajaa maanteiden keskinäistä liittymää. ELY-keskukset ilmoittivat yhteensä 1223 ongelmallista liittymää HCT-yhdistelmien käyttämillä yhteysväleillä. Osa ongelmaliittymistä on eritasoliittymien ramppiliittymiä. Kattava verkko käsittää TEN-T väyliä, raskaan liikenteen runkoyhteyksiä, elintarvikekuljetusten reittejä, kappaletavarakuljetusten reittejä ja konttikuljetusreittejä noin 5200 km. 28

29 Tarkasteluissa käytetty ajoneuvoyhdistelmä Kääntymiskulma 120º, ulkosäde 12,5 m, sisäsäde 4,0 m Pituus: 31,00 m Leveys: 2,6 m Korkeus: 4,4 m Kääntösäde etuakselin keskelle: 12 m (maaseutuliittymät) tai 10 m (taajamaliittymät) Tyyppiyhdistelmä kääntyy vähemmän tilaa vaatien (paremmin) kuin asetuksen sallima hankalin yhdistelmä! 29

30 Ryhmittyminen ja kääntyminen Liittymissä ajetaan tieliikennelain mukaisesti Ajoneuvoyhdistelmää kuljetetaan ajoradalla Noudatetaan ryhmittymis- ja kääntymissääntöjä Valitaan kääntymistä varten ajokaista ja kuljetetaan yhdistelmää vain sen alueella Käännyttäessä ei aiheuteta vaaraa tai tarpeetonta estettä muille samaan suuntaan kulkeville esim. viereisen kaistan tai pientareen käyttäjille 30

31 Ongelmaliittymäselvitys, korjaustoimenpiteet Kanavoimattomissa liittymissä joudutaan avartamaan liittymäkaariyhdistelmien kohtia tekemään pääsuunnalle väistötiloja tekemään sivusuunnalle tien reunaan levityksiä/pullistumia Kanavoiduissa liittymissä joudutaan avartamaan liittymäkaariyhdistelmien kohtia pidennettävä liittymäaluetta päätien suunnassa viistettävä saarekkeiden päitä 31

32 Liittymien korjauskustannukset Liittymien korjauskustannukset on laskettu liittymäkohtaisesti Foreohjelmistolla. Korjauksen kokonaiskustannusarvio on noin Milj. euroa, josta kattavan verkon osuus on noin milj. euroa. Keskimääräinen liittymäkohtainen korjauskustannus on , vaihdellen :sta 1,1 milj. ilman yleiskustannuksia. ELY Liittymiä (kpl) [M ] 45 % yleiskustannus EPO 114 6,70 KAS 46 1,80 KES 110 3,40 Lappi 105 6,20 PIR ,20 POP ,40 POS 132 8,50 Uusimaa ,70 VAR 56 2,70 Yhteensä ,6 M Liittymien määrässä on otettu rampit omina liittyminä, jolloin liittymien kokonaismäärä on 1452 liittymää (1223 liittymän sijaan) 32

33 Toimenpiteiden priorisointi eniten käytetylle verkolle 33

34 Kuljetusketjut kuntoon Toimintojen sijainti suhteessa päätieverkkoon Katuyhteyksien toimivuus päätieverkolta keskeisiin raskaan liikenteen toimintokeskittymiin myös varmistettava 34

35