BLY Paalulaattojen suunnittelu uitubetonista Petri Manninen
BY 56 Paalulaatta - Yleistä Käytetään tyypillisesti peheillä, noraali- tai lievästi ylionsolidoituneilla savioilla ja uilla peheiöillä Mitoitustietojen avulla ääritetään paalujen etäisyydet, laatan pasuus, raudoitus ja tarvittaessa paalun yläpuolinen vahvistus Tyypillisen paalulaatan paaluväli on 3-4, laatan pasuus 200-400 ja teräsuituäärä 40-50 g/ 3 Paaluaistoille asetetaan lisäsi aistaraudoitteet Paalulaattaa uorittaa yleensä tasaisesti jaaantunut uora Teollisuuslaattoihin ohdistuu yös pisteuoria
BY 56 Paalulaatta - Suunnittelu Alusta Kuorat Paaluoo, -luoa ja -jao Laatan betoniluoa ja -lujuus Betonin oinaisuusien äärittäinen Liiuntasauat Taivutus Leiaus Leiautuinen Lävistysestävyys Haleilu Taipua
BY 56 Paalulaatta - Suunnittelu Alusta Tulee olla laatan painon antava, tasainen ja sula, betonia läpäiseätön seä oieassa oreustasossa ja -uodossa Kuorat Tasainen uora, liienneuora, sysäyslisästä, jarruuorista (vaaavoia) Paaluoo ja -jao Suositeltava oo on alle 5 x 5 2 Betonilujuus > C30/37 Betonin oinaisuusien äärittäinen Standardilla ASTM C1018 saatujen jäännösertoiien (R 20,50 -arvot) avulla Liiuntasauat Masiiväli 40
BY 56 Paalulaatta Mitoittava oentti Kioteoria ja aistaenetelä Tässä ohjeessa äytetään ioteorialla ja aistaenetelällä saatavia itoittavia taivutusoentteja Kaistaenetelää sovellettaessa ei poieta paljon ioteorian uaisista oenteista eiä haleilusta ole haittaa äyttötilassa Laatta lasetaan oleissa suunnissa (x ja y) yhteen suuntaan antavina aistoina Kosa suuriat oentit ioteorian uaan esiintyvät yleensä paalujen ohdalla, ääräytyy laatan oreus siis tavallisesti tuipoiileiausten uaan Kun paalulaattaan vaiuttaa seä tasainen uora että pisteuora, itoitetaan paaluaistat paleina Ellei tarein ainita, palin leveys on enintään 2/3 jännevälistä
BY 56 Paalulaatta Mitoittava oentti Tasaisen uoran aiheuttaat tuioentit (aistaenetelä): jos vastaainen tui on vapaasti tuettu jos vastaainen tui on jäyästi iinnitetty jos vastaaisena tuena on paalu, jona yli laatta on jatuva d d 1 pd L 10 1 pd L 16 2 n 2 n d 1 14 p d L 2 n Myötöviivateoria Erilaisia urtoeaniseja eli yötöviivaalleja (artioeanisit ja lasoseanisi) Lasoseanisi on urtotapana aiista sitein Menetelässä oenttiestävyyden oletetaan pysyvän uuttuattoana pitin yötöviivoja, iä ei uitenaan toteudu teräsuitubetonin ohdalla Jäännöstaivutusestävyys heienee haleaien asvaessa, itä ei ole arvioitu yötöviivateoriassa Laajalti uissa Euroopan aissa äytetty
BY 56 Paalulaatta Mitoittava oentti FEM-analyysi Tietoonepohjaisella ohjelalla Mallin olettausena on, että laatta säilyy haleaattoassa tilassa FEM-analyysin antaiin tulosiin voidaan luottaa niin auan, un betoni on haleaattoassa tilassa, eli un raenne toiii ioisena Teräsuidulla raudoitetun paalulaatan pasuus ja uituäärä voidaan itoittaa äsin itoitusohjeita äyttäen, osa äsinlasennalla saavutetaan riittävä taruus Laatan taipuat lasetaan uitenin usein äyttäällä FEM-analyysiä
BY 56 Paalulaatta Teräsuitubetonin oenttiapasiteetti Ysinertaistettu teräsuitubetoniraenteen jännitysjaaua Menetelä uvaa tilannetta ennen haleaien uodostuista, jolloin taivutusvetolujuus on suuriillaan M bd. bd. bd 2 h 6 R 20.50 100 R g 3 20,50( ) 1,27 20,7, suositus 40 g 3
BY 56 Paalulaatta Lisäraudoitetun teräsuitubetonin oenttiapasiteetti Kun raenteeseen laitetaan lisäraudoitusta, teräsuitujen aiheuttaa oenttiapasiteetti lasetaan uaan yseisissä ohdissa Paaluaistojen oenttiapasiteettiin lasetaan siis yhteen seä lisäraudoitusen että teräsuitujen antaat apasiteetit Kesiaistoilla oenttiapasiteettiin lasetaan ainoastaan teräsuitujen antaa apasiteetti M x h x Fs 1 0.4 d F 0. 6 d 2 x F s yd A s F 0.37 bd R 20.50 100 ( h x) R g 3 20,50( ) 1,27 20,7, suositus 40 g 3
BY 56 Paalulaatta Leiautuinen Laatan leiausapasiteetti uodostuu betonin apasiteetista ja raudoitusen apasiteetista Betonin apasiteetti on olennaisesti riippuvainen betonin lujuudesta seä paalun halaisijasta Laatan riittävän läpileiausapasiteetin saavuttaisesi on joo asvatettava laatan pasuutta tai paalun halaisijaa Lisäraudoittaattoan uitubetonin leiausestävyyden rataiseiseen ei ole hyväsyttyjä eneteliä VRd c [ CRd c(100 l c ) 1/ 3,, 1 cp v d ] b w d v 0. 7 d d 1 n( h / b )( h / d) w 1.5 n ( b bw ) / h d 0.12R 20, 50 cb 3
BY 56 Paalulaatta Lävistys Kriittisipiä ohtia paalujen osetuspinnat Haleaien syntyinen poiileiausessa on estettävä riittävällä raudoitusella Vetoraudoitusta (verot tai tangot) voidaan joutua lisääään teräsuitujen lisäsi Valutenisistä syistä ei taas leiausraudoitus ole suositeltava Laatan pasuus usein siten, että lävistysapasiteetti tulee riittävä suuresi ilan leiausraudoitusta vrd c CRd c l 1/ 3,, (100 c ) 1 cp d d 0.12R 20, 50 cb
BY 56 Paalulaatta Käyttörajatila Mitoitus suoritetaan urtorajatilalla, joten äyttörajatilaa ei tarvita ( r ) Haleilu Paalulaattaraenne voidaan suunnitella haleaattoana Kosa haleilu ei ole sallittu, teräsuitubetonin itoitettu taivutusvetolujuus ei saa asvaa suureasi uin pitäaiaistaivutusvetolujuus, jolloin haleaia syntyy Taipua Laatan pasuus valitaan niin suuresi, että taipuia ei tarvitse lasea Taipuat voidaan äärittää haleileattoalle teräsuitubetonilaatalle ioteorialla äyttäen tehollista ioodulia ja ottaen huoioon viruan Olennaisen osan laatan taipuista uodostavat ns. pitäaiaistaipuat utistuasta ja viruasta
Paalulaatat Maaperä ei anna Paalujen päällä olevat teollisuuslattiat Kuitubetoni valetaan aan päälle, utta suunniteltu ovettuneena antavana paalulta paalulle Mitoitusessa riittisen ohta paalualueet (taivutusoentti ja lävistys) Optiipaaluväli esellä 2,5 5 ja reunoilla 1,5 3,5 (neliöäinen paalujao) Reunoilla on suositeltavaa äyttää paliaistaa Erittäin suuri ajallinen säästö Kuituäärä 40-50 g/³ Pasuudesi suositellaan > 180 (lävistys)